Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[MOS6510]

Varmaankin jos datakeskuksissa lähdetään kulutusjoustoihin, niin joustot tehdään sellaisilla tehtävillä, joiden tekoaika ei ole niin tarkkaa, kunhan esim. kuukauden sisällä tulee tehdyiksi.

Jo tälläkin hetkellä pilvitarjoajat tarjoaa halvempia resursseja, jotka ajetaan alas mikäli täyttä hintaa konekpasiteetista maksavat tarvii lisätehoja. Tällaiseen malliin olisi helppo yhdistää sähkön hinta.

Suurin osa konesalien kuormituksesta on sellaista, jota ei voi siirtää - asiakkaat tarvitsevat palvelunsa mitä ikinä ne ovatkaan. Vajaalla kuormituksella käyvä konesali on todella suuri kustannus pilvitarjoajille ja he pyrkivät viimeiseen asti saamaan myytyä kaiken kapasiteetin.

Ne pilvitarjoajien halvemmat spot-tunnit ovat juuri tätä ylimääräistä kapasiteettia, josta halutaan saada rahaa. Ja kapasiteettia on eniten "ylimääräisenä" lähinnä vuorokauden rytmin mukaisesti: Ihmiset ovat aktiivisia päivällä ja ei-aktiivisia yöllä - konesalien kuormitus on suurempaa päivisin. Siis yöllä on enemmän ylimääräistä spot-kapasiteettia tarjolla.

Konesaleja ei ajeta millään pörssihintaohjauksella.

 

[MOS6510]

Pohjoismaiden vesivoimaloiden täyttöaste on vuoden aikaan nähden ennätyskorkealla. Lienee osasyy siinä että tavaraa tulee nyt vetenä eikä lumena.

Tarkoittaa samalla, että kevättulvat eivät ole yhtä suuret ja täyttöasteet ovat kevätulvien jälkeen normaalia alhaisemmat. Loppuvuodesta voi tulla pulaa vedestä.

 

[Griffin]

Tarkoittaa samalla, että kevättulvat eivät ole yhtä suuret ja täyttöasteet ovat kevätulvien jälkeen normaalia alhaisemmat. Loppuvuodesta voi tulla pulaa vedestä.

Ei välttämättä. Jos käytetään nyt vain ohijuoksutusten verran sitä vettä..

 

[chrisekh]

www.vesi.fi

Tuossa on suomen vesivoimavarastot jotka näyttävät keskiarvoisilta. Onko mitään hyvää linkkiä missä näkyy pohjoismaiset vesivoimavarastot?

 

[samsungaaja]

Ei välttämättä. Jos käytetään nyt vain ohijuoksutusten verran sitä vettä..

Joku asiasta tietävä voisi selittää tuon ohijuoksutuksen, se ohijuoksutettava vesi siis menee hukkaan ja sitten toisaalta välillä on vesipulaakin?

 

[MOS6510]

www.vesi.fi

Tuossa on suomen vesivoimavarastot jotka näyttävät keskiarvoisilta. Onko mitään hyvää linkkiä missä näkyy pohjoismaiset vesivoimavarastot?

Tuosta löytyy. Edellä esitetty kuva perustuu tähän dataan:

Pohjoismaiden yhteinen tilanne:

Reservoir Content for Electrical Exchange Area

Norjan tilanne:

Reservoir Content for Norway

Ruotsin tilanne:

Reservoir Content for Sweden

Suomen tilanne:

Reservoir Content for Finland

Pohjoismaiden yhteiset täyttöasteet ovat tällä hetkellä korkeammat kuin koskaan tähän aikaan. Suomen tilanne ei ole normaalista poikkeava.

 

[MOS6510]

Joku asiasta tietävä voisi selittää tuon ohijuoksutuksen, se ohijuoksutettava vesi siis menee hukkaan ja sitten toisaalta välillä on vesipulaakin?

Kaikilla vesivoimaloilla on suunniteltu maksimivirtaama, jolla voimala tuottaa myös suurimman tehon. Jos vettä on enemmän tarjolla kuin on voimalan maksimivirtaama, on pakko ohijuoksuttaa, sillä kaikki vesi ei vain mahdu koneistosta läpi.

Yhtään vesivoimalaa ei mitoiteta vuoden suurimman virtaaman pohjalta - ei olisi mitään järkeä rakentaa kapasiteettia parin viikon piikkiä varten.

 

[samsungaaja]

Yhtään vesivoimalaa ei mitoiteta vuoden suurimman virtaaman pohjalta - ei olisi mitään järkeä rakentaa kapasiteettia parin viikon piikkiä varten.

Toisaalta kun sähkön kysyntä vaan lisääntyy niin luulisi tuonkin kapasiteetin kannattavuuden paranevan mutta ei varmaan olla vielä siinä pisteessä.

 

[chrisekh]

Toisaalta kun sähkön kysyntä vaan lisääntyy niin luulisi tuonkin kapasiteetin kannattavuuden paranevan mutta ei varmaan olla vielä siinä pisteessä.

Siis meinaat että jotain kannattaa rakentaa 2 viikon käyttöä varten? Sellaiseen aikaan kun muutenkin tahtoo olla liikaa sähköä verkossa.

 

[MOS6510]

Toisaalta kun sähkön kysyntä vaan lisääntyy niin luulisi tuonkin kapasiteetin kannattavuuden paranevan mutta ei varmaan olla vielä siinä pisteessä.

Tulva-aikaan virtaama voi olla yli 50% keskimääräisen normaalin. On investoinnin kannalta todella surkeaa rakentaa esim. 50% isompi vesivoimala, jotta saat alle 5% vuodesta hieman enemmän sähköä. Kannattavuus murenee tuollaisessa järjettömyydessä.

 

[jarppi83]

Kaikilla vesivoimaloilla on suunniteltu maksimivirtaama, jolla voimala tuottaa myös suurimman tehon. Jos vettä on enemmän tarjolla kuin on voimalan maksimivirtaama, on pakko ohijuoksuttaa, sillä kaikki vesi ei vain mahdu koneistosta läpi.

Yhtään vesivoimalaa ei mitoiteta vuoden suurimman virtaaman pohjalta - ei olisi mitään järkeä rakentaa kapasiteettia parin viikon piikkiä varten.

Voimalan yläpuolella veden korkeudenvaihtelu on tarkoin säännelty esim. jäiden takia, eli se voi myös aiheuttaa ohijuoksutuksen.

 

[rock]

Kaikilla vesivoimaloilla on suunniteltu maksimivirtaama, jolla voimala tuottaa myös suurimman tehon. Jos vettä on enemmän tarjolla kuin on voimalan maksimivirtaama, on pakko ohijuoksuttaa, sillä kaikki vesi ei vain mahdu koneistosta läpi.

...kun altaassa ei ole tilaa tai ympäristöluvan mukaiset rajat juoksutukselle tulevat vastaan. Muuten ihan oikein.

Ohijuoksutusta tapahtuu eniten kevättulvien aikaan ja harvinaisten kesä- tai syystulvien osuessa kohdalle. Talvella juoksutusrajoitukset ovat yleensä jäiden takia todella tiukat joten säätövara päivästä toiseen saattaa olla hyvinkin pieni.

nimim. Tein vesivoimaoptimointia vuosien ajan

 

[zepi]

Itse nauraisin kaikki teollisuusinvestoijat ulos jotka kinuavat jotain tukia. Menköön imemään jostain muualta rahaa.

Meillä on valtio miljarditolkulla pakkasella jo muutenkin, tappiollisiin teollisuusinvestointeihin ei todellakaan kannata sijoittaa veronmaksajan rahaa.

 

[zepi]

...kun altaassa ei ole tilaa tai ympäristöluvan mukaiset rajat juoksutukselle tulevat vastaan. Muuten ihan oikein.

Ohijuoksutusta tapahtuu eniten kevättulvien aikaan ja harvinaisten kesä- tai syystulvien osuessa kohdalle. Talvella juoksutusrajoitukset ovat yleensä jäiden takia todella tiukat joten säätövara päivästä toiseen saattaa olla hyvinkin pieni.

nimim. Tein vesivoimaoptimointia vuosien ajan

Kyllä noissa nyt jonkun verran säätövaraa on kun teho on vaihdellut viimeisen viikon aikana ~900MW ja 2.4GW välillä hintavaihtelun perässä.

 

[rock]

Kyllä noissa nyt jonkun verran säätövaraa on kun teho on vaihdellut viimeisen viikon aikana ~900MW ja 2.4GW välillä hintavaihtelun perässä.

Jonkin verran on altaasta/joesta riippuen noin 1-2 metrin verran vettä. Lähinnä se että nollaan ei voi vetää ja maksimeja ei voi ajaa kovin pitkään. Sitten on erikseen ns. jäädytysajot myöhään syksyllä jolloin pelivaraa on vielä tuotakin paljon vähemmän.

 

[eurokeitai]

Dataa kansalle joka tietoa janoaa:

Sähkömarkkinan tilannekuvia

Kuvia päivitetty 20.1.2025

sahkomarkkinablogi.blogspot.com

Erityisesti viimeinen kuva, sähkökattiloiden kulutus suhteessa pörssisähkön hintana, on mielenkiintoinen. Melko kalliillallakin (10c) hinnalla osa sähkökattiloista voi olla ajossa. Ehkä datassa on mukana teolliset lämpöpumputkin.

 

[zepi]

Dataa kansalle joka tietoa janoaa:

Sähkömarkkinan tilannekuvia

Kuvia päivitetty 20.1.2025

sahkomarkkinablogi.blogspot.com

Erityisesti viimeinen kuva, sähkökattiloiden kulutus suhteessa pörssisähkön hintana, on mielenkiintoinen. Melko kalliillallakin (10c) hinnalla osa sähkökattiloista voi olla ajossa. Ehkä datassa on mukana teolliset lämpöpumputkin.

10c on kuitenkin halpaa vrt. Mikään poltettava polttoaine kaikkine kuluineen - varsinkin jos lämpöä voi pumpata jostain vastuksella lämmittämisen sijaan.

Edit - varsinkin jos 10c hinta kestää vain joitakin tunteja -> startup jollekin chp-voimalalle varmaan maksaa effortia sen verran, että ei kannata jos kokonaissäästö on vain ykköstonneja tjsp.

 

[vemkki]

Dataa kansalle joka tietoa janoaa:

Sähkömarkkinan tilannekuvia

Kuvia päivitetty 20.1.2025

sahkomarkkinablogi.blogspot.com

Erityisesti viimeinen kuva, sähkökattiloiden kulutus suhteessa pörssisähkön hintana, on mielenkiintoinen. Melko kalliillallakin (10c) hinnalla osa sähkökattiloista voi olla ajossa. Ehkä datassa on mukana teolliset lämpöpumputkin.

Onkos tuota sähkökattiloiden kulutusta missään Fingridin nettisivuilla näkyvissä, vai lieneekö data saatavissa vain rajapintojen kautta?

 

[erihyva]

Keski-Euroopan sähköverkko on altis ulkopuolisten radiohakkeroinnille. Mikä lie on tilanne Pohjoismaissa

Researchers say new attack could take down the European power grid​

Researchers say new attack could take down the European power grid

Power grid in Central Europe uses unencrypted radio signals to add and shed loads.

arstechnica.com

 

[asddsa]

Keski-Euroopan sähköverkko on altis ulkopuolisten radiohakkeroinnille. Mikä lie on tilanne Pohjoismaissa

Researchers say new attack could take down the European power grid​

Researchers say new attack could take down the European power grid

Power grid in Central Europe uses unencrypted radio signals to add and shed loads.

arstechnica.com

No ohhoh. Melkoista, että näin tärkeässä asiassa käytetään vielä tällaista ihan täysin turvatonta viestintää.

These signals aren't encrypted to provide either confidentiality or authentication. That means anyone can listen in, record them, and play them back over the same frequencies. People can go much further, as Bräunlein and Melette did, by learning to speak the same arcane language that Radio Ripple Control does.

 

[Seese]

Brittiyritys suunnittelee miljardi-investointia Kajaaniin – tästä on kyse

Yhtiön ensimmäisen datakeskuksen rakennustyöt Kajaanissa ovat käynnistyneet, ja nyt yhtiö kertoo hakevansa lupaa neljälle uudelle datakeskukselle samaan yhteyteen.

www.is.fi

Eli Britannialainen yhtiö aikoo tehdä Kajaaniin 5 isoa datakeskusta Suomi hyötyy näistä muutaman työpaikan ja selkeästi kalliimman sähkön.

Datakeskuksien tarkoitus on käyttää AI:ta talouskeinotteluun eli täysin sähkön tuhlausta. Yhdelle on jo annettu lupa ja täällä hölmölässä todennäköisesti lopuillekkin..

Mitä tekevät luonnonsuojelijat tällaisen turhan törsäussuunnitelman edetessä?
Eivät tasan mitään!

Tähän Poriin tulevaan datakeskukseenhan rakennetaan oma voimalaitos joka toimii biokaasulla/vedyllä. Miksei noihinkin rakennettaisi? Tulisi hankkeen mukana sitä säätövoimaa mitä tarvitaan.

Jättihanke Poriin

Outokumpu on myynyt CompassForge Venturelle energiapuistoa varten 37 hehtaarin alueen.

www.iltalehti.fi

 

[Shajk]

No ohhoh. Melkoista, että näin tärkeässä asiassa käytetään vielä tällaista ihan täysin turvatonta viestintää.

Moni vesilaitoskin käyttää näitä. Ja ne taitaa olla viimeisiä puhleinlinjojen vuokraajia, siis sellaista että linja on vuokrattu eikä enää edes toimi puhelinlinjana, vaan ne pistää joku oma signaali (4--20mA) siihen.

Radio Linkit mielletään turvallisemmiksi kun ei käy netin kautta. Nettiasioiden tietoturva on erittäin kallis jos siihen ei oo omaa osaamista. Eräs vesilaitos pyysi tarjous kahden aseman välisen linkin tietoturvasta ja summa oli suunnilleen puolet vesilaitoksen liikevaihdosta.

En sano ettei voi tehdä järkevämmin, mutta alalla on yleensä sellainen kysynnän ja järkevän tarjonnan kohtaamishaaste. En ole ollenkaan yllättynyt että sähköverkkoalalla Euroopassa on samanlaisia haasteita.

 

[asddsa]

Moni vesilaitoskin käyttää näitä. Ja ne taitaa olla viimeisiä puhleinlinjojen vuokraajia, siis sellaista että linja on vuokrattu eikä enää edes toimi puhelinlinjana, vaan ne pistää joku oma signaali (4--20mA) siihen.

Radio Linkit mielletään turvallisemmiksi kun ei käy netin kautta. Nettiasioiden tietoturva on erittäin kallis jos siihen ei oo omaa osaamista. Eräs vesilaitos pyysi tarjous kahden aseman välisen linkin tietoturvasta ja summa oli suunnilleen puolet vesilaitoksen liikevaihdosta.

En sano ettei voi tehdä järkevämmin, mutta alalla on yleensä sellainen kysynnän ja järkevän tarjonnan kohtaamishaaste. En ole ollenkaan yllättynyt että sähköverkkoalalla Euroopassa on samanlaisia haasteita.

Onhan tuollainen radiolinkki ehkä siinä mielessä turvallisempi, että mahdollisen hyökkääjän pitänee olla maantieteellisesti melko lähellä. Mutta toisaalta jos noita ei ole turvattu minkäänlaisella kryptografialla tai oikeastaan mitenkään muutenkaan, kuten tuo artikkeli antaa ymmärtää, niin ainakin tuollainen replay-hyökkäys voi olla melko triviaali kenelle tahansa jolla on sopivat radiokamppeet.

 

[Grez]

Radio Linkit mielletään turvallisemmiksi kun ei käy netin kautta. Nettiasioiden tietoturva on erittäin kallis jos siihen ei oo omaa osaamista. Eräs vesilaitos pyysi tarjous kahden aseman välisen linkin tietoturvasta ja summa oli suunnilleen puolet vesilaitoksen liikevaihdosta.

Sopivaan suuntaan kun laittaa tarjouksen, niin saattaa tarjous tulla periaateella "ei se oo tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa"

Näitähän löytyy ihan valmiina tuotteistuksinakin ja vaikka tuossakin hinta on mielestäni vähän suolainen niin vaikea kuvitella että pari tuollaista olisi puolet vesilaitoksen liikevaihdosta. Toki noidenkin asennus ja käyttöönotto varmasti maksaisi jotain ja enemmän jos ei mitään osaamista ole itsellä.

 

[asddsa]

Tuolla myös mainitaan, että minkälainen taajuuden pudotus vaadittaisiin siihen, että koko verkko voi romahtaa. Ilmeisesti jos taajuus putoaa liikaa niin periaatteessa voisi syntyä sellainen ketjureaktio jossa esim. voimalaitokset pudottavat itsensä linjoilta vahinkojen välttämiseksi, joka taas pahentaa tilannetta entisestään.

Kai tuossa siis on uhkakuvana esim. se, että joku hyökkääjä voisi pudottaa verkosta kerralla niin suuren määrän tuotantoa, että se horjuttaa koko verkon vakautta.

Välillä kyllä tieto lisää tuskaa.

To understand, we need to look at the grid frequency. It’s 50 hertz, and it should always stay there.

• If it reaches 50.2 hertz or more, interventions are triggered to reduce the supply. For example, using the technology we’re discussing today to turn off solar parks.
• If the frequency drops below 49.8 hertz, other interventions occur, such as activating energy reserves or disconnecting industries that have contractually agreed to this happening. Also, the first hardware fails as it happened at Vienna airport.
• If the frequency reaches 49 Hz or less, automated stepwise load shedding begins, up to 50% at 48.5 Hz. That might sound a bit technical and sober, but what it means for the European grid is over 200 million people without power.
• At 47.5 Hz, power plants disconnect from the grid to protect themselves from damage. At that point, the grid needs to be rebuilt from scratch.

In theory, with a fully loaded grid at 300 GW, creating a 1 Hz change to reach this private load-shedding threshold requires an imbalance of 18 GW. However, such a large imbalance—though not even that massive compared to the 60 GW estimate—has never been seen.

Researchers say new attack could take down the European power grid

Power grid in Central Europe uses unencrypted radio signals to add and shed loads.

arstechnica.com

 

[eurokeitai]

Tuolla myös mainitaan, että minkälainen taajuuden pudotus vaadittaisiin siihen, että koko verkko voi romahtaa. Ilmeisesti jos taajuus putoaa liikaa niin periaatteessa voisi syntyä sellainen ketjureaktio jossa esim. voimalaitokset pudottavat itsensä linjoilta vahinkojen välttämiseksi, joka taas pahentaa tilannetta entisestään.

Kai tuossa siis on uhkakuvana esim. se, että joku hyökkääjä voisi pudottaa verkosta kerralla niin suuren määrän tuotantoa, että se horjuttaa koko verkon vakautta.

Tämähän oli se syy, miksi siirtoyhteys venäjälle katkaistiin. Eivät pysty enää "vahingossa" epävakauttamaan suomen sähköverkkoa.

Saksalaisten systeemi on klassinen kuinka järjestelmät kasvaa suuremmiksi kuin suunniteltiin:
1. katuvaloja ohjataan sähköverkkoa pitkin kulkevalla signaalilla "ripple control"
2. hankalasta voimajohdosta siirrytään halvemmalle radiotielle "radio ripple control"
3. olemassa olevaa "radio ripple control" protokollaa käytetään kotien aurinkopaneelien kytkemiseksi pois päältä sähkön liikatuotannossa
4. Teollisen luokan aurinkopuistot ottaa jo olemassa olevan kotien aurinkopaneelien ohjauksen käyttöön

Se, että jotain katuvaloja voi hakkeri ohjata on jokseenkin harmitonta. Vielä kotien aurinkopaneelien poiskytkentäkin on pientä. Viimeistään siinä vaiheessa kun isoja kuormia alettiin ohjaamaan olisi jonkun pitänyt herärä.

Ja toisin kuin radiolinkit, joita voi häiritä vain mastojen väliltä, radio ripple controllia voi harrastaa mistä päin vain saksaa, kun vaan on riittävänt tehokas lähetin.

 

[asddsa]

Pitää kai toivoa, että nämä on hoidettu täällä meillä vähän paremmin. Ja mielellään toki muissakin maissa.

 

[Seizera]

Pitää kai toivoa, että nämä on hoidettu täällä meillä vähän paremmin. Ja mielellään toki muissakin maissa.

Ei tarvitse toivoa. Pohjoismaat ja ainakin Suomi on erittäin paljon edellä kaikkeen tämmöiseen liittyvässä. Jatkuvaa taistelua se on euroopan yhteistyö toimielimissä, kun nämä suuret keski- ja eteläeuroopan maat ehdottelee juurikin tällaisia älyvapaita ehdotuksia ja pohjoismaat sitten yhdessä yrittävät opettaa 60 luvulla olevia, että miten nykyisin asioita pitäisi tehdä.

 

[ossobucco]

Ei tarvitse toivoa. Pohjoismaat ja ainakin Suomi on erittäin paljon edellä kaikkeen tämmöiseen liittyvässä. Jatkuvaa taistelua se on euroopan yhteistyö toimielimissä, kun nämä suuret keski- ja eteläeuroopan maat ehdottelee juurikin tällaisia älyvapaita ehdotuksia ja pohjoismaat sitten yhdessä yrittävät opettaa 60 luvulla olevia, että miten nykyisin asioita pitäisi tehdä.

Onko sinulla jotain perusteitakin väitteellesi, että Suomessa asiat on hoidettu paremmin kuin muualla Euroopassa muuta kuin kollektiivinen narsismi, että suomalaiset ovat kaikin puolin ylivertaisia muihin ihmisiin verrattuna?

 

[eurokeitai]

Dataa kansalle joka tietoa janoaa:

Sähkömarkkinan tilannekuvia

Kuvia päivitetty 20.1.2025

sahkomarkkinablogi.blogspot.com

Erityisesti viimeinen kuva, sähkökattiloiden kulutus suhteessa pörssisähkön hintana, on mielenkiintoinen. Melko kalliillallakin (10c) hinnalla osa sähkökattiloista voi olla ajossa. Ehkä datassa on mukana teolliset lämpöpumputkin.

Nostetaan tuosta blogista vielä yksi kuva. Tässä näkyy, kuinka sähkölämmittäjiä varten tarvitaan sen 4-5GW kapasiteettia. Ennen tämä on tullut kaupunkien kaukolämpö-CHP:n kylkiäisenä. Kapitalistisessa yhteiskunnassa periaate on, että käyttäjä maksaa. Tuleeko se sitten nykyiseen tapaan suoraan kalliista energian hinnasta, vai kapasiteettimaksun kautta laskun osoite on pientalon sähkölämmittäjä. Tokihan se olisi mukava sosialisoida omat kustannuksensa muiden maksettavaksi...

 

[Seizera]

Onko sinulla jotain perusteitakin väitteellesi, että Suomessa asiat on hoidettu paremmin kuin muualla Euroopassa muuta kuin kollektiivinen narsismi, että suomalaiset ovat kaikin puolin ylivertaisia muihin ihmisiin verrattuna?

Entso-E, DSO Entity Europe on Euroopan laajuisia yhteistyöelimiä kantaverkkoyhtiöiden ja jakeluverkkoyhtiöiden kautta, joissa käydään läpi tulevia direktiiviä, lainsäädäntöä ja eu komission asioita liittyen alaan.

Tuo kollektiivinen narsismi on aika typerä heitto. Olet tervetullut toki noilla googletteleen + EU komission kautta työnalla olevat verkkodirektiivit ja niiden muutokset sekä pöytäkirjat, osa on ihan julkisiakin mutta osa on toki ihan alan sisäsiä, niin niihin ei mulla ole sulle tarjota pääsyä.

Kaikissa toimielimissä aikalailla valtaa käytetään suhteutettuna käyttöpaikkamäärään tai verkkokokoon. Ja nimenomaa Suomalaiset ei siellä yksin ole, jos olisit viestini lukenut kunnolla, vaan Pohjoismaat yhdessä ajavat samoja asioita. Silti Eurooppalaisiin verkkoihin verrattuna aika pieni "ääni" siinä on, kun jollain Italialaisella yhtiöllä on 30 miljoonaa käyttöpaikkaa.

Yhtenä esimerkkinä ettei mene liikaa SCADA ja tietoliikenne tai turvallisuus hommiin, niin vaikka nyt tämä sähkömittareiden etäluenta jossa ollaan 2-3 generaatiossa menossa pohjoismaiden osalta, niin Saksassa mietitään tällä hetkellä että oispa hienoa, jos olisi jokin laite joka vaikka kerran kk kertoisi automaattisesti paljonko sähköä on asiakkaalla kulunut kk aikana. Meillä Suomessa nopeimmat kertoopi jo 5 minuutin välein.

Teknologinen kyvykkyys on aika eri tasoa ja vaikka nyt Saksassa samaten on kohta vuosikymmenen yritetty byrokratialla saada hallintaan kaikki asiakkaiden invertterit jne. Tuolla ylempänä olikin juttua tuosta.

Aika paljon noissa yhteistyöryhmissä se 50 miljoonan äänen Saksa ilmoittaa vaan, että asiat tehdään heidän haluamallaan tavalla. Pohjoismaat sitten yrittää parhaansa mukaan kertoa kokemuksiaan ja ohjata sääntelyä parempaan suuntaan, monesti siinä onnistumatta.

 

[Grez]

Niin ja mä väitän että tuossa ei ole kyse siitä etteikö Saksassa insinöörit osaisi, vaan enemmänkin talous- ja hallintopuolen ihmiset on saanet paremmin torjuttua "turhia investointeja".

 

[Seizera]

Niin ja mä väitän että tuossa ei ole kyse siitä etteikö Saksassa insinöörit osaisi, vaan enemmänkin talous- ja hallintopuolen ihmiset on saanet paremmin torjuttua "turhia investointeja".

Politiikka siinä vahviten juuri monesti vaikuttaa ja toki sitten jokaisen maan insinöörit aina ajattelee ensimmäisenä, että meillä tehdään parhaiten. Sitten on suurta maakohtaista eroa, että miten vahva se "meillä on aina paras tapa tehdä" ajattelu on.

 

[Shajk]

Forsmark 3 käynnistys viivästyy noin viikolla. Ensi sunnuntaina ehkä käynnistyy..

Jos ymmärsin oikein, vuosihuolto 2024 kesti niin kauan että päätettiin tehdä vuoden 2025 huolto aikaisemmin heti perään?

 

[Kizmo]

Nostetaan tuosta blogista vielä yksi kuva. Tässä näkyy, kuinka sähkölämmittäjiä varten tarvitaan sen 4-5GW kapasiteettia. Ennen tämä on tullut kaupunkien kaukolämpö-CHP:n kylkiäisenä. Kapitalistisessa yhteiskunnassa periaate on, että käyttäjä maksaa. Tuleeko se sitten nykyiseen tapaan suoraan kalliista energian hinnasta, vai kapasiteettimaksun kautta laskun osoite on pientalon sähkölämmittäjä. Tokihan se olisi mukava sosialisoida omat kustannuksensa muiden maksettavaksi...

Asian voi myös miettiä niin että juuri näiden sähkölämmittäjien takia kapasiteettia on sen verran paljon että lämmityskauden ulkopuolella sähköä riittää hyvin edullisista tuotantomuodoista. Jos ei kuulu sähkölämmittäjiin niin kulutus lienee ympäri vuoden suht vakio jolloin halpa sähkö kompensoi kallista.

 

[B12]

Pitää muistaa se, että sähkölämmitykselle on aika vähän vaihtoehtoja. Suoralla sähköllä tuskin kovinkaan moni enää lämmittelee, vaan jonkinlainen pumppu alkaa olla joka torpassa. Pumputkin toimivat 100% sähköllä. Öljyllä lämmittäminen loppuu lopullisesti 2030 tienoilla ja puu alkaa olla niin kallista, että lähinnä tunnelman ja hätävaran takia. Moni nykyihminen ei enää osaa eikä halua lämmittää puulla plus tappavat pienhiukkaset. Kaukolämpöverkostoa on vedetty aika vähän omakotialueille ja se kaukolämpökin tehdään kohta sähköllä.

Eli vihreässä Suomessa talven lämpöenergian tulevaisuus on sähkö, katsoi sen miltä kannalta tahansa. Suomessa rakennuksia on pakko lämmittää talvella, se nyt vain on fakta, vaikka miten päin vääntäisi. Tästä seuraa se, että talvella menee enemmän energiaa kuin kesällä ja tulee aina menemään.

 

[Griffin]

Tuosta löytyy. Edellä esitetty kuva perustuu tähän dataan:

Pohjoismaiden yhteinen tilanne:

Reservoir Content for Electrical Exchange Area

Norjan tilanne:

Reservoir Content for Norway

Ruotsin tilanne:

Reservoir Content for Sweden

Suomen tilanne:

Reservoir Content for Finland

Pohjoismaiden yhteiset täyttöasteet ovat tällä hetkellä korkeammat kuin koskaan tähän aikaan. Suomen tilanne ei ole normaalista poikkeava.

Toki esim Itäsuomessa lumenmäärä esim viimetalven tähän aikaan verrattuna on hyvin pieni.. Saa nähdä toki, vielä helmi ja maaliskuussa voi tietysti sataa huomattavasti, jos päättää hypätä hieman pakkaselle.. Nyt tosin on ilmeisesti plussalla pikkasen (1-2 astertta) PE asti ainankin..

 

[samsungaaja]

Miten tämä maanantai eroaa viime maanantaista kun pörssisähkössä megapiikkiä ei nyt tullutkaan. Tuulee vissiin vähän enemmän, edeltävä halpisaika lyhyempi, kuulutaan eri maan hinta-alueeseen tms? Joku noheva voisi joutessaan tehdä taulukon/käppyrän halvan ajan jälkeisistä (mega)piikeistä. Niinhän täällä keskusteltiin että aina niitä shokkipiikkejä ei tule mutta kiinnostaa kuitenkin kuinka usein tulee. Tähän liittyi ilmeisesti lisäksi joidenkin voimaloiden käynnistelyt ym.

 

[Markkanen]

Miten tämä maanantai eroaa viime maanantaista kun pörssisähkössä megapiikkiä ei nyt tullutkaan. Tuulee vissiin vähän enemmän, edeltävä halpisaika lyhyempi, kuulutaan eri maan hinta-alueeseen tms? Joku noheva voisi joutessaan tehdä taulukon/käppyrän halvan ajan jälkeisistä (mega)piikeistä. Niinhän täällä keskusteltiin että aina niitä shokkipiikkejä ei tule mutta kiinnostaa kuitenkin kuinka usein tulee. Tähän liittyi ilmeisesti lisäksi joidenkin voimaloiden käynnistelyt ym.

Vaikka Suomen sää, sähköntuotanto ja kulutus olisi täysin identtistä viime maanantaihin verrattuna, hinnat voi olla täysin eri. Siirtoyhteyksien takia.

 

[Tonnin Seteli]

Vaikka Suomen sää, sähköntuotanto ja kulutus olisi täysin identtistä viime maanantaihin verrattuna, hinnat voi olla täysin eri. Siirtoyhteyksien takia.

Jatkaakseni hyvin aloittamaasi rautalankaa, "siirtoyhteyksien takia" voidaan myös käsittää parilla eri tavalla.

Ensinnäkin kysymys on paitsi Suomen säästä, kulutuksesta jne, myös kaikkien Suomeen välittömästi tai välillisesti liittyvien alueiden säästä, kulutuksesta jne.

Toiseksi voi tapahtua muutos siirtoyhteyksien kapasiteetissa, josta esimerkkinä voisi olla harvinaisempi ja pitkällisempi muutos kuten uuden yhteyden käyttöönotto tai vanhan yhteyden suunniteltu alasajo. Toisaalta kyseessä voi olla myös äkillinen ja yllättävä tilanne kuten Estlink 2 -kaapelin sabotaasi, tai muu väliaikainen poikkeama kuten linjojen huolto.

 

[Shajk]

Miten tämä maanantai eroaa viime maanantaista kun pörssisähkössä megapiikkiä ei nyt tullutkaan. Tuulee vissiin vähän enemmän, edeltävä halpisaika lyhyempi, kuulutaan eri maan hinta-alueeseen tms? Joku noheva voisi joutessaan tehdä taulukon/käppyrän halvan ajan jälkeisistä (mega)piikeistä. Niinhän täällä keskusteltiin että aina niitä shokkipiikkejä ei tule mutta kiinnostaa kuitenkin kuinka usein tulee. Tähän liittyi ilmeisesti lisäksi joidenkin voimaloiden käynnistelyt ym.

Eikö viime maanantai ollut reilusti kylmempi?
Tänään Forecan hintapuntarin mukaan lämmitys sähkön tarve olisi ollut aamulla 2300MW, ja tuulivoiman tuotanto 1200MW. Valitettavasti edellinen viikko ei näy.

Viime viikon maanantai tyyni sää koko Euroopassa, tänään aamulla kun nopeasti selailun ainakin Tanskassa tuulivoiman tuotanto oli nousemassa huippulukemiin, ja Itämerellä muutenkin oli myrskyisä sää, erään rahtilaivan kapteenin mukaan. Varmasti Saksassakkn hyvät tuulet.

 

[JCSH]

Miten tämä maanantai eroaa viime maanantaista kun pörssisähkössä megapiikkiä ei nyt tullutkaan. Tuulee vissiin vähän enemmän, edeltävä halpisaika lyhyempi, kuulutaan eri maan hinta-alueeseen tms? Joku noheva voisi joutessaan tehdä taulukon/käppyrän halvan ajan jälkeisistä (mega)piikeistä. Niinhän täällä keskusteltiin että aina niitä shokkipiikkejä ei tule mutta kiinnostaa kuitenkin kuinka usein tulee. Tähän liittyi ilmeisesti lisäksi joidenkin voimaloiden käynnistelyt ym.

Jos sähkön hinnat suuntaan tai toiseen ihmetyttää, niin kannattaa avata tämä sivu:

Professional weather forecast

50+ weather layers, weather radar and satellite

www.windy.com

Ja katsoa miltä näyttää Saksan ja Tanskan yllä.