Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[HTK12]

Kyllä on. 200 megawatilla saisi 1000 megawattia lämpöä, mistä saa yhtähyvällä hyötysuhteella lämpöä?

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

No mistäs sen 200MW sitten otat sitä sähköä kustannustehokkaasti? Aivan, et mistään joten ei ole mitään järkeä alkaa nykyisistä ydinvoimaloista ottamaan kaukolämpöä. Sitä sähköntuotantoa kun ei talvella tuulettomina päivinä ole liiaksi. Jos taas mietit jotain uutta ydinvoimalaa joka tuottaa myös sähköä, niin kannattaa katsoa mitä vaikka Hinkley Point C maksaa UK:ssa ja sitten miettiä paljonko sille kaukolämmölle tulisi hintaa. SMR varmaan se ainut järkevä vaihtoehto, jos ydinvoimalla halutaan tehdä kaukolämpöä. Kaukolämpöä tuottava SMR on paljon yksinkertaisempi ja täten halvempi kuin sähköä tuottava. Näitä kun ei ole kukaan vielä tehnyt niin ei tiedetä paljonko se lopulta maksaa. Tuulivoimasta on melko usein ylituotantoa, joten se kannattaa mieluummin hyödyntää kaukolämmöksi suoraan ja lämpövarastojen kautta kuin viedä pilkkahinnalla ulkomaille. Lämpövarastoja kehittää esim. Polar night energy, pilotti akku oli 100kW/8MWh (käytössä), toinen joka otetaan ensivuonna käyttöön on 1MW/100MWh. Pieniähän nuo vielä on, mutta tuosta kun skaalataan isommaksi niin alkaa olla jo moneen paikkaan sopiva. Helen aloittaa rakentamaan ensi keväänä 100MW/1000 MWH lämpöakut Hanasaareen.

 

[chrisekh]

Päässäni pyöritellyt, että jos kaukolämpöasiakkaat muutettaisiin kaukolämpökaivo asiakkaiksi joilloinka he pumppaisivat kaukolämmössä kiertävästä 10-20 asteisesta vedestä itselleen lämmön. Tuollaiseen muuttuminen olisi vielä jossain määrin kustannuksellisesti siedettävää, koska tarvittaisiin vain lämpöpumpun asennus ilman kaivon kaivamista. Tälläistä lämpöpumpuille kelpaavaa 10-20 asteista vettä olisi sitten paljon helpompi saada kerättyä hukkalähteistä. Suurimpana ongelmana arvelisin olevan, että kaukolämpö verkossa ei pysty kierrättämään vettä tarpeaksi nopeasti jotta sama energia määrä saataisiin siirrettyä koska sen veden virtaus nopeus täytyisi viisinkertaistua.

Tämän idean etuna olisikin juuri se että ydinvoiman laudevesi olisi helposti käytettävissä tähän. Toisaalta jos ei ole ongelma kaupungeissa kaivaa joka kerrostalolle omia lämpökaivoja niin ei tämä idea häävi ole.

 

[JCSH]

Nyt piti hakea faktoja, kun ei mutu riittänyt ja liitteenä niitä tarjoaa energiateollisuus.

Karkeasti koko tää vuosi on 4 TWh:n edestä tuotettu fossiilisilla polttoaineilla lämpöä, joka ikinen kuukausi. Tästä pitää päästä eroon. Suomenhan piti tulla hiilineutraaliksi 2035, mikäli oikein muistan, niin tämä tarkoittaa että me tarvitaan karkeasti 3-4 uutta ydinvoimalaa vuoteen 2035 mennessä tuottamaan sitä lämpöä (tai sähköä sähkökattiloille).

Lisäksi liikenteen sähköistyminen lisää sitä sähkön kulutusta, jolloin tarvitaan vieläkin enemmän sitä sähköä.

Myöskin itse sähkön tuotantoon on joka kuukausi käytetty biomassaa karkeasti 500 GWh edestä. Osa tästä on sellaista, jota ei voi hyödyntää muutoin paremmin, mutta paljonko on sellaista, jota voisi käyttää fiksummin, kuin polttamalla? Tästä saisi lisää syitä sähkön tuotantonnon lisäämiselle.

Mutta joo, itse sähkön osalta tilanne on nyt hyvä eikä siinä käytetä käytännössä yhtään fossiilisia polttoaineita kesällä ja vain viitenä kuukautena olittin vähintään 500 GWh per kuukausi, eikä iso ydinvoimala sovi tähän yhtälöön, pienempää voisi harkita, jotta talven päästöt saisi alas, kesällä sitten sille sähkölle pitäisi keksiä fiksu käyttökohde.

Lämmitysenergian tarve on toki suuri, mutta siinä nyt ollaan siirtymässä siihen yhdistelmään sähkökattiloita ja lämpövarastoja. Tuo mahdollistaa sen verrattain halvan sähkön tuottamisen (pääasiassa tuulivoimalla) ja sitten varastot mahdollistavat tuon tuotannon vaihtelun tasaamisen.
Lämpövarastot ovat myös siitä käteviä, että ne tuppaavat olemaan reippaasti halvempia kuin sähkövarastot.
Eli ei ne ydinvoimalat oikein sovi tuohon kaukolämpöön, paitsi jos saadaan jotain sikahalpoja SMR:iä.
Lisäksi tuulivoimalla tuotetussa sähkössä on se etu lämmityksen kannalta, että tuulivoima tuottaa vähemmän sähköä kesällä kuin talvella. Joten vaikka tuossakin tapauksessa on se kysymys, että mitä tehdään sähköllä sitten kesällä, niin se on pienempi kysymys kuin ydinvoiman kohdalla.

Liikenteen sähköistyminen lisää kyllä kulutusta, mutta paljon vähemmän kuin moni luulee. Jos Suomen koko henkilöautokanta sähköistyisi, niin tarvittaisiin about 30 GWh sähköä päivässä. Eli yhden ydinvoimalan verran.
Mutta koska sähköautot ovat myös erittäin hyviä sähkön varastoja, sähköautojen kulutus pysytään, ja kannattaakin, siirtämään helposti niihin aikoihin, kun sähkön tarjonta on runsasta. Eli tuo kannattaa hoitaa ensisijaisesti sillä tuulivoimalla.

Joten palataan taas siihen mitä tuossa aiemmin sanoin. Aikalailla ainoa tilanne, jossa uusi ydinvoima käy järkeen, on jos meille tulee jotain kulutusta, joka tasaisesti syö sen ydinvoimalan tehon verran sähköä ympäri vuoden. Tuo käytännössä tarkoittaa teollisuutta, joka voi sitten itse rakentaa sen ydinvoimalan, olettaen, että se on niille kustannustehokas ratkaisu.

 

[pulatunnus]

Päässäni pyöritellyt, että jos kaukolämpöasiakkaat muutettaisiin kaukolämpökaivo asiakkaiksi joilloinka he pumppaisivat kaukolämmössä kiertävästä 10-20 asteisesta vedestä itselleen lämmön. Tuollaiseen muuttuminen olisi vielä jossain määrin kustannuksellisesti siedettävää, koska tarvittaisiin vain lämpöpumpun asennus ilman kaivon kaivamista. Tälläistä lämpöpumpuille kelpaavaa 10-20 asteista vettä olisi sitten paljon helpompi saada kerättyä hukkalähteistä. Suurimpana ongelmana arvelisin olevan, että kaukolämpö verkossa ei pysty kierrättämään vettä tarpeaksi nopeasti jotta sama energia määrä saataisiin siirrettyä koska sen veden virtaus nopeus täytyisi viisinkertaistua.

Tämän idean etuna olisikin juuri se että ydinvoiman laudevesi olisi helposti käytettävissä tähän. Toisaalta jos ei ole ongelma kaupungeissa kaivaa joka kerrostalolle omia lämpökaivoja niin ei tämä idea häävi ole.

Hmm. mihin perustat ajatuksen että tehokkaampaa, edullisempaa kaukolämmössä kierrättää noin viileää vettä,vs nyky mallin mukaan kuumaa vettä.
Nyky mallissa riittää lämmönvaihdin, halpa asentaa, halpa ylläpitää. Kiertää sielä sitten 10 asteinen tai 100 asteinen, niin kaukolämpöyhtiön pitää se lämpöenergia sinne jokatapauksessa tuottaa. Kylmän veden kierrätämisellä ehkä jakeluverkon lämpöhäviöt pienempiä, mutta jos ei haluta sen menevän pakkasella, niin tulee se minkä sanoit että pitää lisätä virtausmääriä mikä kaventaa tuota etua.

Jos kaukolämpöyhtiö käyttää energialähteenä jotain syväporauskaivoja, viileitä lauhdevesiä, niin kilpailia olisi sitten se että ne lämpöpumput on siellä, jos hyötysuhde samalla tontilla niin sähköenergian tuotannon kannalta tuskin huonompi. Hyötysuhteen kannalta tuolla ei varmaan tavoitella sitä lopullista tavoite lämpötilaa, vaan loput nostetaan sitten muilla tekniikoilla.

Se mikä tuossa ei ehkä optimi on se että mikä on se kaukolämpö verkon paluulämpö. Että en tässä ihan alas ammu sitä että paluun hännillä olisi asiakkaita missä siitä imetään vielä rippeitä, esim lämpöpumpuilla. Jos kadut ja jalkapallokentät ei viilennä tarpeeksi.

 

[vemkki]

Lämmitysenergian tarve on toki suuri, mutta siinä nyt ollaan siirtymässä siihen yhdistelmään sähkökattiloita ja lämpövarastoja. Tuo mahdollistaa sen verrattain halvan sähkön tuottamisen (pääasiassa tuulivoimalla) ja sitten varastot mahdollistavat tuon tuotannon vaihtelun tasaamisen.
Lämpövarastot ovat myös siitä käteviä, että ne tuppaavat olemaan reippaasti halvempia kuin sähkövarastot.
Eli ei ne ydinvoimalat oikein sovi tuohon kaukolämpöön, paitsi jos saadaan jotain sikahalpoja SMR:iä.

En tiedä sikahalpuudesta, mutta Helen kyllä haaveilee pienydinvoimaloista kaukolämmön tuotantoon. Helenin kannalta ongelmana on se, että kaukolämpöä tarvitaan potentiaalisesti varsin paljon kulutushuippujen aikaan, koska kaupunki on iso.

Unohdit kaukolämpöyhtälöstäsi lämpöpumput.

 

[chrisekh]

Hmm. mihin perustat ajatuksen että tehokkaampaa, edullisempaa kaukolämmössä kierrättää noin viileää vettä,vs nyky mallin mukaan kuumaa vettä.

Koska kun poltto loppuu niin loppuu se kuuma vesikin paitsi jos sitä ei tehdä sähkökattilassa tai sitten pienydinvoimalasta. Eli nykyinen kaukolämpö on riippuvainen siitä että on prosessi mistä saadaan kuumaa vettä. Se että kuumaa vettä tehdään pelkästään sähköllä ja sitten johdetaan kerrostaloon on minusta täyttä energian haaskausta.

 

[rock]

Joten palataan taas siihen mitä tuossa aiemmin sanoin. Aikalailla ainoa tilanne, jossa uusi ydinvoima käy järkeen, on jos meille tulee jotain kulutusta, joka tasaisesti syö sen ydinvoimalan tehon verran sähköä ympäri vuoden. Tuo käytännössä tarkoittaa teollisuutta, joka voi sitten itse rakentaa sen ydinvoimalan, olettaen, että se on niille kustannustehokas ratkaisu.

2,4GWh vuorokaudessa (100MW tunnissa) kuluttava teollisuusasiakas ei lähde rakennuttamaan ydinvoimalaa, se ei ole kustannustehokas ratkaisu. Kustannustehokasta on ostaa markkinoilta sähkö pitkällä sopimuksella. Todennäköisesti ei edes 10 kertaa enemmän kuluttava (ja täysin hypoteettinen) lähde siihen rakentamiseen vaikka jonkinlainen velvollisuus verkon vakauden nimissä siihen olisikin. Kannattaa muistaa että Fingrid reguloi niin verkkoon tulevia tuottajia kuin myös kulutuspisteitä. Tuollaista ydinvoimalan verran tasaisesti kuluttavaa asiakasta ei ihan noin vaan systeemiin otettaisi mukaan.

Uutta ydinvoimaa tullaan rakentamaan jos sen hinta laskee riittävän alas - ja tässä näen ainoastaan sarjatuotetut SMR:t mahdollisena ratkaisuna TAI sähkön hinta nousee niin ylös että se muuttuu kannattavaksi. Jos uutta ydinvoimaa lähdettäisiin rakentamaan niin se olisi halvimmillaankin noin 100€/MWh sähköä, todennäköisesti kalliimpaa. Nykyisen hintatason pitäisi lähes kaksinkertaistua että se olisi kannattavaa. Nämä on ne valitettavat faktat.

 

[MOS6510]

Kaukolämmössä ollaan jo pääsemässä eroon siitä polttamisesta. Investoinnit ovat keskittyneet hukkalämmön talteen ottoon, energiavarastoihin ja sähkökattiloihin. Noilla päästään erittäin pitkälle ja sitten jää pieni tarve polttamiselle niinä lämmöntarpeen huippuhetkinä, jolloin muut kaukolämmön lähteet eivät riitä.
Ydinvoimalassa kaukolämmönkin tuotannon kohdalla tulee se erittäin suuri ongelma, että valtaosan ajasta sitä kaukolämpöä ei tarvita juuri ollenkaan. Eli tuossa ei ole mitään taloudellista järkeä, ainakaan nykyaikaisilla voimalaitoksilla. Lisäksi taitaa olla vielä niin, että tuollaiset nykyiset laitokset soveltuvat todella huonosti kaukolämmön tuottamiseen (tai ainakaan sitä ei tietääkseni ole koskaan tehty noin).

Ei kaukolämmön tuottamisessa olla pääsemässä eroon polttamisesta. Se, että asennetaan sähkökattiloita tuottamaan lämpöä hyvällä tuulella ei poista tarvetta tuottaa lämpöä myös silloin kun ei tuule. Ja polttamisen tilalle ei ole tarjolla mitään tilalle - ne pienydinvoimalatkin ovat vielä kaukaisuudessa.

Lisäksi muistetaan, että kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on elintärkeää Suomen sähköjärjestelmän toiminnalle. Meillä ei ole mitään muuta keinoa tuottaa kovimmilla pakkasilla noin 2500 MW "ylimääräistä" sähköä säästä riippumatta kuin kaukolämpö-CHP.

Sinänsä pienydinvoimalat soveltuvat erinomaisesti kaukolämmön tuottamiseen (kun unohdetaan tuo sähköntuotannon ongelma). Pienydinvoimala, joka on tehty pelkäksi veden keittimeksi on äärimmäisen yksinkertainen ja potentiaalisesti hyvin edullinen. Mitä tulee suurempiin voimaloihin, niin hukkalämmön hyödyntäminen on sielläkin järkevää - polttoainekulu on ydinvoimalassa hyvin pieni siivu tuotantokustannuksista ja se, että lämpöä menee "hukkaan" suuren osan vuodesta ei haittaa pätkän vertaa.

 

[B12]

2,4GWh vuorokaudessa (100MW tunnissa) kuluttava teollisuusasiakas ei lähde rakennuttamaan ydinvoimalaa, se ei ole kustannustehokas ratkaisu. Kustannustehokasta on ostaa markkinoilta sähkö pitkällä sopimuksella. Todennäköisesti ei edes 10 kertaa enemmän kuluttava (ja täysin hypoteettinen) lähde siihen rakentamiseen vaikka jonkinlainen velvollisuus verkon vakauden nimissä siihen olisikin. Kannattaa muistaa että Fingrid reguloi niin verkkoon tulevia tuottajia kuin myös kulutuspisteitä. Tuollaista ydinvoimalan verran tasaisesti kuluttavaa asiakasta ei ihan noin vaan systeemiin otettaisi mukaan.

Uutta ydinvoimaa tullaan rakentamaan jos sen hinta laskee riittävän alas - ja tässä näen ainoastaan sarjatuotetut SMR:t mahdollisena ratkaisuna TAI sähkön hinta nousee niin ylös että se muuttuu kannattavaksi. Jos uutta ydinvoimaa lähdettäisiin rakentamaan niin se olisi halvimmillaankin noin 100€/MWh sähköä, todennäköisesti kalliimpaa. Nykyisen hintatason pitäisi lähes kaksinkertaistua että se olisi kannattavaa. Nämä on ne valitettavat faktat.

Jossitellaan tätä muna-kana tilannetta. Jos meille olisi tulossa isossa määrin paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta, niin melkoinen pattitilannehan se on. Jos lisävoimaa ei rakenneta eikä edes luvata, kukaan ei investoi, koska seuraus olisi sähkön saatavuuden epävarmuus ja sähkön hinnan raketointi. Jos rakennetaan vastoin edellistä lausetta, uuden ylinvoimalan rakentamiseen pitää varata se 10+v kaikkine lupa-, valituskierros- ja muine ruljansseineen. Kaupallisesti on pitkässä juoksussa ja hyvin epävarmaa sähköä kuluttavan teollisuuden sekä perusvoiman rakentaminen. Siihen asti tehdään tuulivoimaa, akkuja ja sähkökattiloita ja koitetaan pärjätä niillä tavalla tai toisella vaihtelevalla menestyksellä.

 

[MOS6510]

2,4GWh vuorokaudessa (100MW tunnissa) kuluttava teollisuusasiakas ei lähde rakennuttamaan ydinvoimalaa, se ei ole kustannustehokas ratkaisu. Kustannustehokasta on ostaa markkinoilta sähkö pitkällä sopimuksella. Todennäköisesti ei edes 10 kertaa enemmän kuluttava (ja täysin hypoteettinen) lähde siihen rakentamiseen vaikka jonkinlainen velvollisuus verkon vakauden nimissä siihen olisikin. Kannattaa muistaa että Fingrid reguloi niin verkkoon tulevia tuottajia kuin myös kulutuspisteitä. Tuollaista ydinvoimalan verran tasaisesti kuluttavaa asiakasta ei ihan noin vaan systeemiin otettaisi mukaan.

Uutta ydinvoimaa tullaan rakentamaan jos sen hinta laskee riittävän alas - ja tässä näen ainoastaan sarjatuotetut SMR:t mahdollisena ratkaisuna TAI sähkön hinta nousee niin ylös että se muuttuu kannattavaksi. Jos uutta ydinvoimaa lähdettäisiin rakentamaan niin se olisi halvimmillaankin noin 100€/MWh sähköä, todennäköisesti kalliimpaa. Nykyisen hintatason pitäisi lähes kaksinkertaistua että se olisi kannattavaa. Nämä on ne valitettavat faktat.

Ei ole mitään fundamentaalia syytä miksi ydinvoima olisi nykyäänkään kallista. Näiden viimeaikaisten voimaloiden "kalleus" on johtunut niiden prototyyppiluonteesta, yliregulaatiosta sekä siitä, että regulaatio ei ole samanlaista joka maassa. Lisäksi tuo ranskalaisten EPR-voimala on liian iso ja monimutkainen. EU:n pitää saada aikaan Euroopan laajuinen tyyppihyväksyntä - ei kuten nykyään, jossa jokaisen maan STUK keksii tuhansia uusia - ja hieman erilaisia - vaatimuksia voimalalle.

Lisäksi rakentamisessa on olennaista sarjatuotanto: Mitä useamman voimalan rakennat samalla porukalla putkeen, sitä edullisemmaksi rakentaminen tulee. Ranska kykeni tähän 1970-1980-luvuilla ja ei ole mitään syytä miksi tuo ei onnistuisi uudelleen - ei vaikka monet tuon jälkeen tulleet vaatimukset ovat kerrassaan järkeviä.

Ja edelleenkin: mm. Etelä-Korea rakentaa APR-1400-voimaloitaan järkevään hintaan. Heidän APR-1400-voimalasta edelleenkehitetty uusi laitosmalli on suunniteltu entistä helpommin ja halvemmalla rakennettavaksi. APR+-voimalan rakentaminen pitäisi onnistua 36 kuukaudessa vs. APR-1400:n 52 kuukautta. Ensimmäiset APR+-voimalat ovat jo rakenteilla: Cheonji Nuclear Power Plant - Wikipedia

 

[B12]

Lisäksi muistetaan, että kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on elintärkeää Suomen sähköjärjestelmän toiminnalle. Meillä ei ole mitään muuta keinoa tuottaa kovimmilla pakkasilla noin 2500 MW "ylimääräistä" sähköä säästä riippumatta kuin kaukolämpö-CHP.

Unohtamatta itse pääasiaa, eli lämmön tuottamista pakkasella. Jos kaukolämpövoimala ei tuota lämpöä eikä sähköä, se lämpö pitää muualla tehtävällä tehdä sähköllä (jota se voimala ei enää tuota).

 

[Paapaa]

Jos lisävoimaa ei rakenneta eikä edes luvata, kukaan ei investoi

Mun on vaikea nähdä tätä syyksi olla investoimatta maahan, jossa on EU:n toiseksi halvin sähkö (oli ainakin viime vuonna, tämän vuoden tilastoa en ole nähnyt). Eli ok, sitten ei investoida luultavasti sen enempää niihin kalliimpiin EU-maihin, eli koko EU:hun. Niin kauan kuin Suomen sähkö on EU:n halvimpien joukossa (futuurien osalta), on ne pelimerkit ehkä järkevää laittaa jonnekin muualle kuin sähkön hinnan alentamiseen halvasta vielä halvemmaksi. Mahdollinen investoimattomuus silloin ei luultavasti johdu sähkönhinnasta, vaan jostain muusta - vaikkapa kalliista työvoimasta tai logistiikasta tai veroista tai miljoonasta muusta asiasta.

 

[B12]

Mun on vaikea nähdä tätä syyksi olla investoimatta maahan, jossa on EU:n toiseksi halvin sähkö (oli ainakin viime vuonna, tämän vuoden tilastoa en ole nähnyt). Eli ok, sitten ei investoida luultavasti sen enempää niihin kalliimpiin EU-maihin, eli koko EU:hun. Niin kauan kuin Suomen sähkö on EU:n halvimpien joukossa (futuurien osalta), on ne pelimerkit ehkä järkevää laittaa jonnekin muualle kuin sähkön hinnan alentamiseen halvasta vielä halvemmaksi. Mahdollinen investoimattomuus silloin ei luultavasti johdu sähkönhinnasta, vaan jostain muusta - vaikkapa kalliista työvoimasta tai logistiikasta tai veroista tai miljoonasta muusta asiasta.

No kai joku satoja MW kuluttava selvittää sähkön saatavuuden ennen investontiaan. Saatikka jos näitä on tarjolla useita esim yhteensä 1000MW datakeskuksia. Nyt on halpaa sähkö, mutta kun laitos tai laitokset pyörivät, tuleekin sähköpula ja hinta ei enää olekaan halpa seuraavassa sopimuksessa.

 

[MOS6510]

Mun on vaikea nähdä tätä syyksi olla investoimatta maahan, jossa on EU:n toiseksi halvin sähkö (oli ainakin viime vuonna, tämän vuoden tilastoa en ole nähnyt). Eli ok, sitten ei investoida luultavasti sen enempää niihin kalliimpiin EU-maihin, eli koko EU:hun. Niin kauan kuin Suomen sähkö on EU:n halvimpien joukossa (futuurien osalta), on ne pelimerkit ehkä järkevää laittaa jonnekin muualle kuin sähkön hinnan alentamiseen halvasta vielä halvemmaksi. Mahdollinen investoimattomuus silloin ei luultavasti johdu sähkönhinnasta, vaan jostain muusta - vaikkapa kalliista työvoimasta tai logistiikasta tai veroista tai miljoonasta muusta asiasta.

Se "halpuus" on näennäistä. Jos olisin esimerkiksi investoimassa tehtaaseen, joka kuluttaa sähköä 90% ajasta noin 900 MW teholla, niin tämä lisäkulutus sekoittaisi koko Suomen sähköjärjestelmän ja investointi kaatuisi siihen. Meillä on ollut runsaasti tunteja, joissa tuo 900 MW lisää olisi nostanut sähkön hinnan tasolle euroja per kWh tai jopa aiheuttaa suoranaisen sähköpulan. Tuotannon ja kulutuksen välinen marginaali, joka muuttaa kohtuuhintaisen sähkön kohtuuttomalle hintatasolle on suuren osan ajan vuotta todella pieni.

Suomeen ei voi investoida paljon ja jatkuvasti sähköä vaativiin teollisuuskohteisiin nykyisellä sähkön tuotantorakenteella lainkaan.

Tuo yllä oleva esimerkki on tämä alumiinitehdas: Kokkolaan suunnitellaan valtavaa alumiinitehdasta, joka työllistäisi 1 500 työntekijää. Sille ei riitä sen vaatimaa vakaata ja säästä riippumatonta 2.7 TWh energiamäärää ja siksi se ei tule (valitettavasti) toteutumaan. Tämän tehtaan sähköntarpeen saa mielekkäästi katettua vain ydinvoimalalla.

 

[B12]

Tuo yllä oleva esimerkki on tämä alumiinitehdas: Kokkolaan suunnitellaan valtavaa alumiinitehdasta, joka työllistäisi 1 500 työntekijää. Sille ei riitä sen vaatimaa 2.7 TWh sähköä ilman sään aiheuttamia tuotantovaihteluita ja siksi se ei tule (valitettavasti) toteutumaan. Tämän tehtaan sähköntarpeen saa mielekkäästi katettua vain ydinvoimalalla.

Alumiinitehdas ="smelter" kuluttaa valtavasti sähköä ja sivistysmaissa se tehdään vesivoiman äärelle. Olen aikoinaan sekaantunut alumiinisulaton vesivoimalan modernisointiprojektiin tuonne Brittein saarien suunnalle. Tehtaalla oli oma vesivoimala samalla tontilla.

 

[kaarlos]

No kai joku satoja MW kuluttava selvittää sähkön saatavuuden ennen investontiaan. Saatikka jos näitä on tarjolla useita esim yhteensä 1000MW datakeskuksia. Nyt on halpaa sähkö, mutta kun laitos tai laitokset pyörivät, tuleekin sähköpula ja hinta ei enää olekaan halpa seuraavassa sopimuksessa.

Tää koko juttu on vähän tylsistyttävä, jostain syystä veronmaksajien pitäisi kaivaa kuvetta jotta saadaan aikaan ydinvoimaa, jotta yritykset jotka hyvin epätodennäköisesti koskaan tuottaisivat niin paljoa verotuloja että ydinvoimalahanke kuolettaisi itsensä. Mikä se yhteiskunnallinen hyöty tästä on? Ihan puhdas tulonsiirto.

Nähtiinhän se että Mankala-mallilla ydinvoimaloita on noussut pitkälti yksityisellä rahoituksella ennenkin. Jos niitä halpoja voimaloita on tarjolla niin äkkiäkö yritykset käynnistävät hankkeen, melko suurella todennäköisyydellä luvat irtoaa nykyiseltä hallinnolta helposti.

 

[eurokeitai]

Pari sivua sitten hirveät ulinat kuinka pohjois-ruotsin tuleva teollisuus tulee imemään kaiken Suomen sähkön Aurora linea pitkin.

Nyt kun Suomeen ehdotetaan uutta teollisuutta sekään ei kelpaa tai varmasti onnistu, koska Suomessa ei riitä sähköä. Ei ne varmaan fortumilla tiedä mitä ne tekee, lukisivat foorumeita.

Kyllä nimenomaan tarvitaan lisää energia-intensiiivistä sähköä käyttävää teollisuutta Suomeen ja Ruotsiin. Jos dekarbonisoitu teollisuus ei onnistu täällä, se ei kyllä sitten onnistu missään muuallakaan - ja se olisi huono juttu.

 

[MOS6510]

Pari sivua sitten hirveät ulinat kuinka pohjois-ruotsin tuleva teollisuus tulee imemään kaiken Suomen sähkön Aurora linea pitkin.

Nyt kun Suomeen ehdotetaan uutta teollisuutta sekään ei kelpaa tai varmasti onnistu, koska Suomessa ei riitä sähköä. Ei ne varmaan fortumilla tiedä mitä ne tekee, lukisivat foorumeita.

Kyllä nimenomaan tarvitaan lisää energia-intensiiivistä sähköä käyttävää teollisuutta Suomeen ja Ruotsiin. Jos dekarbonisoitu teollisuus ei onnistu täällä, se ei kyllä sitten onnistu missään muuallakaan - ja se olisi huono juttu.

Huomautan, että Fortum vasta "selvittää" asiaa. Suomen sähköjärjestelmä ei kykene varmistamaan energia-intensiiviselle teollisuudelle merkittäviä määriä sähköä korkealla käyttökertoimella - tämä nyt vain on fakta nykytilanteesta, jolle ei ole näköpiirissä muutosta. Tilanteen korjaaminen vaatisi lisää ydinvoimaa - uusiutuvat + akut ja/tai pumppuvoimalat eivät tätä ongelmaa ratkaise.

Suomeen tarvitaan lisää energia-intensiivistä teollisuutta, siitä ei tällä foorumilla uskoakseni ole eriävää mielipidettä. Energia-intensiivinen teollisuus vain ei toimi satunnaisen energiansaannin varassa.