Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[tietokonerikki]

On kyllä hieman koomista, että keskustelu kiertää vuodesta toiseen samaa kehää säätövoiman ja pörssihinnan yhteyden välillä, vaikka kyse on täysin keinotekoisesta ongelmasta.

Pörssin hinta muodostaa tunneittain kalleimman tarjouksen perusteella, jolla kysyntä saadaan katettua, jolloin kohtuullisen mitättömän muutaman sadan MWH tarve saattaa nostaa tunnin hintaa äärimmäisyyksiin, vaikka kyse on äärimmäisen pienestä tuotannon lisätarpeesta.

Millään muulla raaka-ainemarkkinoilla yksittäisen erän huutokauppahinta ei määrittele kaikkien kaupattavien raaka-aineiden hintoja, ja jos sähkön pörssihinnan muodostus suhteutettaisiin hinta tuotannon määrän mukaan suhteessa kokonaismäärään, putoaisivat hintapiikit kokonaan pois hinnoista.

Niin ja toi on kuluttajan kannalta aivan järjetöntä. Luulen, että monella alalla oltaisiin tyytyväisiä tollaseen hinnoitteluun.
Esim. 10-talossa vuotaa katto (eli pakko korjata nopeasti[sähköä on pakko käyttää]) sitten netissä olis sivusto [sähkössä pörssi] johon kukin kattoja tekevä urakoitsija [sähköä tuottava yhtiö] saisi laittaa hinnan millä homman seuraavana päivänä tekee. Kun saadaan klo xx mennessä tarjouksia 8kpl kasaan, kaikki kattoja korjaavat urakoitsijat saavat sen kalleimman hinnan, vaikka olisivat olleet tekemään halvemmallakin. Ilmeisesti toi ei ole laillista, joten sitä ei tehdä käytännössä.
-[suluissa vertaus sähkötuotantoon]

Sähköpörssissä toi tehdää joka päivä, josta seuraa. Että pörsiin tarjoushintojen laskijat näkevät miten kilpailijat käyttäytyvät. Siinä on sitten helppoa katsoa miten meidän yhtiön kannattaa toimia (päivinä jolloin tiedetään että ei esim. tuule ja on pulaa sähköstä), jotta saadaan tulos kohdilleen.

En löytänyt mistään, että sähköätuottavilla yhtiöillä olisi pakko tarjota sähköä pörssiin, joten toi mahdollistaa sen hinnan katsomisen aika kohdilleen, varsinkin kun saman johdon alla joitain yhtiöitä jotka myös ostavat.
Jos ei saada tarvittavaa sähköntuotantomäärää kasaan, niin seuraava päivänä on sitten jälkimarkkinat, jota sitten esim. vesivoimaa tuottavat yhtiöt voivat hyödyntää.

Sitten jos ei vielä tuolloinkaan saada kaikkea tarvittavaa sähköä Fingrid laittaa "voimalansa käyttöön" ja veloittaa ne jollain sovitulla tavalla kaikiltako? sähköä tuottavilta yhtiöiltä.
Tietääkö kukaan miten toiveloitus oikeasti tapahtuu, eli ketkä maksavat ensin (pitkässä juokussa sitten aina kuluttajat, kun ne siirretään hintoihin myöhemmin).

Vasta ton jälkeen Fingid alkaa sähköjä katkomaan, jos olen oikein ymmärtänyt

 

[tietokonerikki]

*

 

[Tonnin Seteli]

Sitten jos ei vielä tuolloinkaan saada kaikkea tarvittavaa sähköä Fingrid laittaa "voimalansa käyttöön" ja veloittaa ne jollain sovitulla tavalla kaikiltako? sähköä tuottavilta yhtiöiltä.

Lähteenä muistikuvat lukemastani, mutta ensi tilassa kai lähinnä siltä joka ei osannut ostaa tarpeeksi tai siltä joka ei kyennyt toimittamaan myymäänsä.

 

[JaniKari]

Kyllähän riski sähkön loppumisesta on olemassa, mutta tunnin, kahden katkos muutaman vuoden välein ei pitäisi vielä olla maailman loppu. Ja jos on niin akkuja tai agrikaatteja kehiin kun joka kuukausi eri puolilla Suomea noita sähkökatkoksia on muista syistä.

 

[Oksa]

Huomisen pörssihinnoista: onko nyt niin, että vaikka merkittäviä huoltoja tai vikaantumisia ei ole päällä voimaloissa tai siirtoyhteyksissä, ja suurimmassa osassa maata on suunnilleen juhannussää, pohjoisessa toki vähän kylmempää, niin päiväajan hinnat ovat 20 sentin kieppeillä kun ei tuule? Ei vaikuta lupaavalta...

 

[HTK12]

Niin ja toi on kuluttajan kannalta aivan järjetöntä. Luulen, että monella alalla oltaisiin tyytyväisiä tollaseen hinnoitteluun.
Esim. 10-talossa vuotaa katto (eli pakko korjata nopeasti[sähköä on pakko käyttää]) sitten netissä olis sivusto [sähkössä pörssi] johon kukin kattoja tekevä urakoitsija [sähköä tuottava yhtiö] saisi laittaa hinnan millä homman seuraavana päivänä tekee. Kun saadaan klo xx mennessä tarjouksia 8kpl kasaan, kaikki kattoja korjaavat urakoitsijat saavat sen kalleimman hinnan, vaikka olisivat olleet tekemään halvemmallakin. Ilmeisesti toi ei ole laillista, joten sitä ei tehdä käytännössä.
-[suluissa vertaus sähkötuotantoon]

No eihän sitä kattoa mikään pakko ole heti korjata. En tiedä ketään, kuka olisi heti samana päivänä alkanut korjaamaan kattoa vuodon havaitsemisesta. Yleensä kysellään tarjoukset jne. ja remppa alkaa sitten joskus kuukausien päästä. Sahköä on pakko olla joka sekuntti sen verran kun kulutetaan. Eli ei osu vertaus kyllä mitenkään. Toki sen kattorempankin varmasti saa alkamaan huomenna, jos siitä on valmis maksamaan riittävästi.

 

[Viltsu83]

Huomisen pörssihinnoista: onko nyt niin, että vaikka merkittäviä huoltoja tai vikaantumisia ei ole päällä voimaloissa tai siirtoyhteyksissä, ja suurimmassa osassa maata on suunnilleen juhannussää, pohjoisessa toki vähän kylmempää, niin päiväajan hinnat ovat 20 sentin kieppeillä kun ei tuule? Ei vaikuta lupaavalta...

No ei tämä nyt pahaltakaan vaikuta kun marraskuun keskihinta tulee olemaan reipas 5 snt. Edullisin marraskuu sitten 2020.

Pitää kuitenkin muistaa että talvella tuulee hyvinkin usein ja on sitä tuulivoiman huippuaikaa. Nytkin näyttää että torstain jälkeen pyöritään taas todella isoissa tuulivoimalukemissa ja sitä myöten halvassa sähkössä.

 

[The Illusive Man]

Huomisen pörssihinnoista: onko nyt niin, että vaikka merkittäviä huoltoja tai vikaantumisia ei ole päällä voimaloissa tai siirtoyhteyksissä, ja suurimmassa osassa maata on suunnilleen juhannussää, pohjoisessa toki vähän kylmempää, niin päiväajan hinnat ovat 20 sentin kieppeillä kun ei tuule? Ei vaikuta lupaavalta...

Joka vuosi tuulettomat loppusyksyn/alkutalven päivät ovat sähkönhinnaltaan koholla, kun kaukolämmön CHP-tuotanto ei tuota ja vesivoimaa pihdataan, joten ei siinä ole mitään uutta tai poikkeuksellista.

Talvesta ennustetaan lauhaa ja erityisen sateista Norjaan/Pohjois-Ruotsiin, joten lupaavalta näyttää sähkönhinnan kannalta.

Talven pitkä ennuste: Kartalla näkyy nyt hyvin voimakas signaali Suomeen joulu–helmikuulle! - Forecan sääuutiset ja blogi

Sademäärien ennakoidaan olevan Suomessa tavanomaista suurempia joulu–helmikuun jaksolla.

www.foreca.fi

 

[samsungaaja]

Kyllähän riski sähkön loppumisesta on olemassa, mutta tunnin, kahden katkos muutaman vuoden välein ei pitäisi vielä olla maailman loppu. Ja jos on niin akkuja tai agrikaatteja kehiin kun joka kuukausi eri puolilla Suomea noita sähkökatkoksia on muista syistä.

No on se kehitysmaameininkiä jos riittämättömän tuotannon vuoksi pitää tarkoituksella sähköt katkoa ja hieman eri juttu kuin jos maaseudulla myrsky kaataa puun linjoille ja poikkaisee sähköt torpasta.

 

[kaarlos]

No on se kehitysmaameininkiä jos riittämättömän tuotannon vuoksi pitää tarkoituksella sähköt katkoa ja hieman eri juttu kuin jos maaseudulla myrsky kaataa puun linjoille ja poikkaisee sähköt torpasta.

Tähän alle voisit listata vaikka ne kerrat kun tuotantoa ei ole riittänyt ja sähköä on jouduttu katkomaan.

 

[Shajk]

Ei kai millään teollisuuslaitoksella tai muulla sähkön suurkuluttajalla ole puhdasta pörssisopimusta?

Oma työpaikka on hiljalleen menossa siihen suuntaan koska toimari älysi että suojaukset ocstnkuin vakuutus: maksaa pidemmän päälle enemmän eikä kannata jos perse muuten kestäisi vuoden verran kalliita sähköjä.
Ja futuurihinnat olleet vähän kalliita.

Sitten jos ei vielä tuolloinkaan saada kaikkea tarvittavaa sähköä Fingrid laittaa "voimalansa käyttöön" ja veloittaa ne jollain sovitulla tavalla kaikiltako? sähköä tuottavilta yhtiöiltä.
Tietääkö kukaan miten toiveloitus oikeasti tapahtuu, eli ketkä maksavat ensin (pitkässä juokussa sitten aina kuluttajat, kun ne siirretään hintoihin myöhemmin).

Vasta ton jälkeen Fingid alkaa sähköjä katkomaan, jos olen oikein ymmärtänyt

Sähkön ostaja pistää tarjouksia pörssiin, tyylin "100MWh maksimihinta 20€/MWh, 20MWh maksimihinta 4000€/MWh".
Iltapäivällä ostajalle menee sitten tieto kuinka paljon sähköä sai ja millä hinnalla. Se voikin olla että sai vain 10MWh.

Sen jälkeen ostaja voi joko sopeuttaa koulutuksensa siihen määrään mikä sai, hän voi yrittää hankkia lisää muualta, tai kolmantena vaihtoehtona hän kuluttaa sen mikä kuluttaa.

Jos tilanne menee siihen pisteeseen että Fingrid joutuu käynnistämään omat voimalat, se tarkoittaa että tarpeeksi moni valitsi sen kolmannen vaihtoehdon. Ennen Fingridin varavoimaloiden käynnistämistä, Fingrid tilaa markkinoilta säätösähköä. Säätö sähkön hinta nousee kattoon asti, 10000€/MWh, jonka jälkeen kaikki markkinaehtoinen säätösähkö on käytössä. Sen jälkeen Fingridin reservit käynnistetään.

Jälkeenpäin selvitetään kuka tuotti liian vähän tai liian paljon, ja kuka kulutti liikaa tai liian vähän. Erotus X säätösähkön hinta menee perään laskuna tai hyvityksenä.

Ja jos Fingridin reservit eivät riitä, seuraavaksi luodaan säätösähköä tyhjästä katkaisemalla sähköt.