Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[MOS6510]

Suomen vanhat ydinvoimalat ovat vissiin maailman luotettavimpia ja toivottavasti tuosta uudestakin tulee sellainen. Tai sitten se on uutta polvea ja bugikasa.

Jonnet eivät muista, että myös Loviisan voimaloiden kanssa oli aivan aluksi kaikenlaista pikku murhetta. Ei niiden käyttökertoimet olleet ensimmäisinä vuosina kovin kaksiset.

 

[JCSH]

Sanoisin, että markkinoita ei sotkenut Putte. Putte kyllä paljasti, että markkinat oli jo sotkettu.

Perusongelma viime talven korkeiden hintojen kanssa Suomessa on se, ettei omaa luotettavaa tuotantoa ole riittävästi. Tämä tuli selvästi esille kun sähkön tuonti Venäjältä loppui.

Taustasyyt viime talven kokeille hinnoille olivat:
- Yli 3000 MW lauhdetuotannon purkaminen Suomesta vuoden 2010 jälkeen ilman, että mitään muuta luotettavaa tuotantoa kuin OL3 (joka menee Venäjän tuonnin korvaamiseen) on tullut tilalle
- Etelä-Ruotsin neljän ydinvoimalayksikön alasajo. Erityisesti tilanteeseen vaikutti Ringhals 1 & 2-voimaloiden sulkeminen 31.12.2019 ja 31.12.2020 (yhteensä 1600 MW) .

Sattumavoima tuulella tehtynä nyt vain ei ole sama asia kuin sääriippumaton tuotanto.

Paitsi että Suomessa on pärjätty ilman sitä lauhdetuotantoa tyyliin vuodesta 2010 asti. Ne laitokset olivat poissa käytöstä, mutta Suomessa hinnat pysyivät kurissa ilman mitään ongelmia. Koska Suomeen tuotiin tarvittaessa sitä vastaavilla laitoksilla tuotettua sähköä ulkomailta.

Hinnat räjähti käsistä siinä vaiheessa kun tuon tuontivoiman polttoainekustannukset raketoivat katosta läpi Putinin toimien takia. Sitten kun noiden hinnat normalisoituivat, tai ainakin tippuivat reilusti niistä huipuista, niin ollaan päästy nykytilanteeseen. Eli suht halpaa sähköä silloin, kun Suomen ei tarvi nojata tuohon hiilivoimaan, kallista sähköä silloin kun sitä hiilisähköä pitää tuoda Suomeen.
Suomen omat hiilivoimalat eivät muuttaisi tuota mitenkään merkittävästi, koska ne vain korvaisivat ulkomaista kallista tuotantoa kotimaisella kalliilla tuotannolla. Joo, ehkä kansantaloudellisesti hyvä juttu, mutta sähkön hinnan osalta ei juurikaan merkitystä.

Etelä-Ruotsin ydinvoimaloiden sulkemiset tietenkin vaikuttaa siihen, että halvan sähkön ikkunat ovat pienemmät.

 

[MOS6510]

Paitsi että Suomessa on pärjätty ilman sitä lauhdetuotantoa tyyliin vuodesta 2010 asti. Ne laitokset olivat poissa käytöstä, mutta Suomessa hinnat pysyivät kurissa ilman mitään ongelmia. Koska Suomeen tuotiin tarvittaessa sitä vastaavilla laitoksilla tuotettua sähköä ulkomailta.

Ei pidä paikkansa. Lauhdetuotantoa oli merkittävästi vielä vuonna 2020 (mm. Naantali 1 & 2) ja ne voimalat leikkasivat korkeita hintoja tehokkaasti.

Sinänsä Suomessa on pärjätty vähäisellä lauhdetuotannolla 2010 jälkeen koska:
- Ruotsista saatiin vielä edullista ydinvoimaa (tämä muuttui vuoden 2020 aikana)
- Tuonti Venäjältä oli parhaimmillaan 1500 MW aina tarvittaessa

Hinnat räjähti käsistä siinä vaiheessa kun tuon tuontivoiman polttoainekustannukset raketoivat katosta läpi Putinin toimien takia. Sitten kun noiden hinnat normalisoituivat, tai ainakin tippuivat reilusti niistä huipuista, niin ollaan päästy nykytilanteeseen. Eli suht halpaa sähköä silloin, kun Suomen ei tarvi nojata tuohon hiilivoimaan, kallista sähköä silloin kun sitä hiilisähköä pitää tuoda Suomeen.

Hinnat räjähtivät käsistä, mutta aivan eri syystä kuin sanot. Hinnat karkasivat koska:
- Tuonti Venäjältä loppui
- Ringhals 1 & 2:n puuttuva 1600 MW alkoi näkyä
- Samaan aikaan Ruotsissa oli isoja ongelmia kahden jäljelle jääneen ydinvoimalayksikön kanssa

Hinnat taas normalisoituivat koska:
- Ydinvoimalat Ruotsissa saatiin käyntiin
- OL3 valmistui viimein
- Meri-Porin lauhdevoimala (565 MW) otettiin kaupalliseen tuotantoon
- Lisäksi lisääntynyt tuulivoima vie sähkön keskihintaa alas romahduttamalla sähkön hinnan hyvällä tuulella

Suomen omat hiilivoimalat eivät muuttaisi tuota mitenkään merkittävästi, koska ne vain korvaisivat ulkomaista kallista tuotantoa kotimaisella kalliilla tuotannolla. Joo, ehkä kansantaloudellisesti hyvä juttu, mutta sähkön hinnan osalta ei juurikaan merkitystä.

Tämä juuri on energiapoliittinen päätös. Hiililauhde ei kannata, koska päästömaksut. Ei siksi, että hiili olisi nykyäänkään erityisen kallista.

 

[JCSH]

Ei pidä paikkansa. Lauhdetuotantoa oli merkittävästi vielä vuonna 2020 (mm. Naantali 1 & 2) ja ne voimalat leikkasivat korkeita hintoja tehokkaasti.

Sinänsä Suomessa on pärjätty vähäisellä lauhdetuotannolla 2010 jälkeen koska:
- Ruotsista saatiin vielä edullista ydinvoimaa (tämä muuttui vuoden 2020 aikana)
- Tuonti Venäjältä oli parhaimmillaan 1500 MW aina tarvittaessa

Hinnat räjähtivät käsistä, mutta aivan eri syystä kuin sanot. Hinnat karkasivat koska:
- Tuonti Venäjältä loppui
- Ringhals 1 & 2:n puuttuva 1600 MW alkoi näkyä
- Samaan aikaan Ruotsissa oli isoja ongelmia kahden jäljelle jääneen ydinvoimalayksikön kanssa

Hinnat taas normalisoituivat koska:
- Ydinvoimalat Ruotsissa saatiin käyntiin
- OL3 valmistui viimein
- Meri-Porin lauhdevoimala (565 MW) otettiin kaupalliseen tuotantoon

Tämä juuri on energiapoliittinen päätös. Hiililauhde ei kannata, koska päästömaksut. Ei siksi, että hiili olisi nykyäänkään erityisen kallista.

Viime vuonna sähkön hinnat nousivat katosta läpi joka puolella Eurooppaa. Tuo ei johtunut siitä, että Suomessa olisi purettu hiilivoimaloita tai siitä, että Ruotsissa olisi suljettu ydinvoimaloita. Vaan se johtui siitä, että Putinien toimien takia kivihiilen ja etenkin maakaasun hinta nousi räjähdysmäisesti. Tuosta seurasi se, että koko Euroopassa ne sähkön hinnat raketoivat. Suomen hinnat tuossa vain seurasivat muuta Eurooppaa, kerta meidän sähköverkot ovat yhteydessä toisiinsa.

Lisäksi Suomen lauhdesähköstä tuli kannattamatonta paljon ennen kuin päästömaksut nousivat mitenkään merkittäviksi tekijöiksi.

 

[MOS6510]

Viime vuonna sähkön hinnat nousivat katosta läpi joka puolella Eurooppaa. Tuo ei johtunut siitä, että Suomessa olisi purettu hiilivoimaloita tai siitä, että Ruotsissa olisi suljettu ydinvoimaloita. Vaan se johtui siitä, että Putinien toimien takia kivihiilen ja etenkin maakaasun hinta nousi räjähdysmäisesti. Tuosta seurasi se, että koko Euroopassa ne sähkön hinnat raketoivat. Suomen hinnat tuossa vain seurasivat muuta Eurooppaa, kerta meidän sähköverkot ovat yhteydessä toisiinsa.

Lisäksi Suomen lauhdesähköstä tuli kannattamatonta paljon ennen kuin päästömaksut nousivat mitenkään merkittäviksi tekijöiksi.

Sähkön hinta nousi koko Euroopassa, mutta eri maissa eri syistä. Täällä Suomessa sähkö tehdään pitkälti ydinvoimalla, tuulella, vedellä ja biomassalla. Kaasulla ei tehdä sähköä oikeastaan lainkaan. Kivihiilen hinta ei muutu voimalan pihassa olevan hiilikasan osalta yön yli lainkaan muutoin kuin ehkä kirjanpidossa.

Sähkön hintaan Suomessa vaikuttaa sähkön tarjoukset Suomen hinta-alueella sekä toki naapurialueilla. Täällä Suomessa ei polttoaineiden hinnan nousulla ollut juuri minkäänlaista merkitystä - lähinnä joillakin kaupunkien CHP-voimaloilla saattoi biomassan hinta nousta. Joinakin yksittäisinä tunteina saattoi sähkön hinta yhdistyä Ruotsin läpi aina Keski-Eurooppaan asti. Tässäkin tilanteessa riittävä lauhdetuotanto Suomessa olisi täyttänyt linkin Ruotsiin ja korkea hinta olisi katkennut siihen. Vielä 2020 olisi Etelä-Ruotsin ydinvoimakapasiteetti katkaissut tuon hinta-alueiden yhdistymisen.

Suomessa hinnan nousun syy ei ollut pätkän vertaa polttoainekustannusten nousu vaan kapasiteettipula - ei ollut millä tuottaa mihinkään järkevään hintaan.

 

[Nettietana]

OL3, siirtyy, siirtyy, nyt klo. 14. Silloin huomiset hinnat lyöty jo lukkoon.

 

[JCSH]

Sähkön hinta nousi koko Euroopassa, mutta eri maissa eri syistä. Täällä Suomessa sähkö tehdään pitkälti ydinvoimalla, tuulella, vedellä ja biomassalla. Kaasulla ei tehdä sähköä oikeastaan lainkaan. Kivihiilen hinta ei muutu voimalan pihassa olevan hiilikasan osalta yön yli lainkaan muutoin kuin ehkä kirjanpidossa.

Sähkön hintaan Suomessa vaikuttaa sähkön tarjoukset Suomen hinta-alueella sekä toki naapurialueilla. Täällä Suomessa ei polttoaineiden hinnan nousulla ollut juuri minkäänlaista merkitystä - lähinnä joillakin kaupunkien CHP-voimaloilla saattoi biomassan hinta nousta. Suomessa hinnan nousun syy ei ollut pätkän vertaa polttoainekustannusten nousu vaan kapasiteettipula - ei ollut millä tuottaa mihinkään järkevään hintaan.

Se pohjimmainen syy oli tasan tarkkaan sama kaikissa maissa. Se, että Suomessa ei itse tehdä sillä kivihiilellä tai maakaasulla juurikaan sähköä, ei tarkoita, etteikö niiden hinnoilla olisi erittäin suuri merkitys Suomen hintoihin. Koska meillä on ne siirtoyhteydet sinne Viroon, jossa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan fossiilisilla, ja sinne Etelä-Ruotsiin, joka puskee sähköä Keski-Eurooppaan. Tuo aiheuttaa sen, että meidän kaikkien hinnat ovat linkittyneitä toisiinsa. Tarvitaan pirusti halpaa sähköä, nykyään käytännössä tuulivoimaa, jotta nuo hintalinkitykset irtoavat.
Hyvänä esimerkkinä tuosta on eilinen. Jos katsot eilisen pörssin hintoja, niin siellä on tasan tarkkaan samat huiput Ranskasta Suomeen ja Viroon. Koska tuolloin oltiin kaikki samaa hinta-aluetta.

 

[Paapaa]

Sähkön hintaan Suomessa vaikuttaa sähkön tarjoukset Suomen hinta-alueella sekä toki naapurialueilla

Lihavoin oleellisen. Sähkön hintaan vaikuttaa todella paljon ihan koko yleinen energian hintataso Euroopassa. Eikä vain se, mikä on tuotannon hinta Suomessa kotimaisilla tuotantotavoilla. Suomi ei ole tässä mikään eristetty markkina-alue.

 

[Paskisti]

Lisäydinvoimasta puhuttaessa pitää muistaa ettei sitä voi noin vaan lisätä ilman säätövoimaa. Suomessa ongelmana on ettei ole vesivoimaa paljoakaan joka toimisi erinomaisesti tuollaisena, ja kun hiilivoimalatkin ovat mustalla listalla niin hankala tilanne. Tuulivoima on Suomeen hyvin sopiva energian tuotantomuoto verrattuna vaikkapa aurinkovoimaan, mutta ei siitäkään ole säätövoimaksi.

 

[MOS6510]

Lihavoin oleellisen. Sähkön hintaan vaikuttaa todella paljon ihan koko yleinen energian hintataso Euroopassa. Eikä vain se, mikä on tuotannon hinta Suomessa kotimaisilla tuotantotavoilla. Suomi ei ole tässä mikään eristetty markkina-alue.

Ei ole, mutta edelleenkin se hinta yhdistyy vain, kun siirtolinjat eivät ole täynnä. Hinnan määräytymisessä on sinänsä paradoksaalista, että saat naapurialueen korkean hinnan itsellesi siksi, ettei sinulla ole itsellä riittävästi myytävää naapuriin.

Vuonna 2019 olisi eilisessä tilanteessa DK- ja SE3-alueiden välinen hinnan yhdistyminen katkennut, koska Ringhals 1 & 2 olivat vielä linjalla ja koska Ringhals 4 toimi normaalisti.

 

[Grez]

Ei ole, mutta edelleenkin se hinta yhdistyy vain, kun siirtolinjat eivät ole täynnä.

Vaikuttaa ne hintoihin silloinkin kun ovat täynnä. Esim. Pohjois-Ruotsista Suomeen on usein täynnä, mutta jos siirtolinjaa ei olisi niin Pohjois-Ruotsissa olisi vielä halvempi hinta ja Suomessa vielä korkeampi. Eli silloin kun niissä siirretään täyttä hönkää, ne lähentävät alueiden hintoja toisiinsa.

Voisi ajatella jopa käänteisesti, että vasta kun hinnat tulevat niin lähelle toisiaan, että ne yhdistyvät, siirtolinjaa ei enää tarvitse käyttää täydellä teholla.

 

[Seese]

Lisäydinvoimasta puhuttaessa pitää muistaa ettei sitä voi noin vaan lisätä ilman säätövoimaa. Suomessa ongelmana on ettei ole vesivoimaa paljoakaan joka toimisi erinomaisesti tuollaisena, ja kun hiilivoimalatkin ovat mustalla listalla niin hankala tilanne. Tuulivoima on Suomeen hyvin sopiva energian tuotantomuoto verrattuna vaikkapa aurinkovoimaan, mutta ei siitäkään ole säätövoimaksi.

No vesi/pumppuvoimaahan olisi mahdollista tehdä yli 2000MW verran, mikä kattaisi tuon vajeen korkojen kera mikä on tullut 3000MW lauhdevoiman alasajamisesta.

 

[Nettietana]

Ringhals 4 käynnistys siirtyi 3.12. On se hienoa, että kun talvi tulee, niin voimaloita seisoo.
New information: Reactor scram due to valve failure.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[Paskisti]

No vesi/pumppuvoimaahan olisi mahdollista tehdä yli 2000MW verran, mikä kattaisi tuon vajeen korkojen kera mikä on tullut 3000MW lauhdevoiman alasajamisesta.

Joo teoriassa, käytännössä vesivoiman lisäämiselle taitaa olla kova vastustus ja ollut ennemminkin puhetta että sitä vähennetään ja koskia ennallistetaan. No ei hätää, ei tuota ydinvoimaa ole tulossa lisää ihan lähiaikoina.

 

[HTK12]

Sanoisin, että markkinoita ei sotkenut Putte. Putte kyllä paljasti, että markkinat oli jo sotkettu.

Perusongelma viime talven korkeiden hintojen kanssa Suomessa on se, ettei omaa luotettavaa tuotantoa ole riittävästi. Tämä tuli selvästi esille kun sähkön tuonti Venäjältä loppui.

Taustasyyt viime talven korkeille hinnoille olivat:
- Yli 3000 MW lauhdetuotannon purkaminen Suomesta vuoden 2010 jälkeen ilman, että mitään muuta luotettavaa tuotantoa kuin OL3 (joka menee Venäjän tuonnin korvaamiseen) on tullut tilalle
- Etelä-Ruotsin neljän ydinvoimalayksikön alasajo. Erityisesti tilanteeseen vaikutti Ringhals 1 & 2-voimaloiden sulkeminen 31.12.2019 ja 31.12.2020 (yhteensä 1600 MW)
- Luotettavan tuotannon alasajo jatkuu kaupunkien CHP-tuotannon sulkemisella voimala kerrallaan. Viimeksi suljettiin Hanasaaren voimala (220 MW sähköteho). CHP-tuotannon alasajo vaikuttaa sähkön saatavuuteen erityisesti kovimmilla pakkasilla

Sattumavoima tuulella tehtynä nyt vain ei ole sama asia kuin sääriippumaton tuotanto. Itse en tässä niinkään syyttäisi sinänsä markkinataloutta, vaan valtioiden harjoittamaa energiapolitiikkaa (päästömaksut, ydinvoiman alasajo sekä uusiutuvan energian tukeminen jne). Markkinatalous vain reagoi energiapolitiikkaan.

Edelleen sanoisin, että puten energia-ase sotki markkinat. Paljon suurempi vaikutus sillä oli hintoihin kuin listaamillasi asioilla. Tälläisessä poikkeustilanteessa toki listaamasi asiatkin vaikutti hintaan. Suljettu hiilivoima ei meitä olisi pelastanut, koska sen tuotanto hinta viime vuonna oli todella korkea (hiilen hinta puten toimien seurauksena & päästöoikeudet).

 

[MOS6510]

Edelleen sanoisin, että puten energia-ase sotki markkinat. Paljon suurempi vaikutus sillä oli hintoihin kuin listaamillasi asioilla. Tälläisessä poikkeustilanteessa toki listaamasi asiatkin vaikutti hintaan. Suljettu hiilivoima ei meitä olisi pelastanut, koska sen tuotanto hinta viime vuonna oli todella korkea (hiilen hinta puten toimien seurauksena & päästöoikeudet).

Esimerkkinä Meri-Porin hiililauhdevoimala on ilmestynyt markkinaan viimeisen vuoden aikana noin 15-20 snt/kWh välillä olevilla hinnoilla. 2000 MW lauhdevoimaa olisi eliminoinut yli 20 snt/kWh verottomat hinnat käytännössä kokonaan. Hiilivoimalan idea on se, että hiiltä hankitaan pitkäjänteisesti ja siinä voimalan vieressä oleva hiilikasa ei maagisesti kallistu yhdessä päivässä sodan vuoksi.

Putte sotki energiamarkkinat erityisesti Keski-Euroopassa. Täällä Suomessa se "sotku" oli pitkälti seurausta Venäjältä tulevan tuonnin loppumisesta ja se tietenkin oli Puten sodan seurausta. Tuo ei kuitenkaan olisi aiheuttanut mitään mainittavaa, jos meillä olisi riittävästi tuotantokapasiteettia omasta takaa ja jos niitä Etelä-Ruotsin ydinvoimaloita ei oltaisi ajettu alas.

Edelleenkin: Meillä täällä Suomessa viime talven sähkön hintakriisi johtui puuttuvasta kapasiteetista, ei kaasun tai hiilen hinnan noususta.

 

[HTK12]

Esimerkkinä Meri-Porin voimala on ilmestynyt markkinaan viimeisen vuoden aikana noin 15-20 snt/kWh välillä olevilla hinnoilla. 2000 MW lauhdevoimaa olisi eliminoinut yli 20 snt/kWh verottomat hinnat käytännössä kokonaan.

Jos olisimme muusta Pohjoismaisesta verkosta erillään, niin kyllä, mutta kun emme ole. Olisi siis vaadittu paljon enemmän, että irtautuisimme kovan kulutuksen ainakana SE3:n hinnoista. Vientiin pitäisi olla yli 2 000MW (SE3+EE) + oma kulutus. Kovan kulutuksen aikana SE:lta tuodaan usein ~ 1 200 MW. Eli varmaan joku 3 500 MW hiililauhdetta olisi voinut riittää (olettaen, että SE1 pysyy alle tuon).

 

[JCSH]

Jos olisimme muusta Pohjoismaisesta verkosta erillään, niin kyllä, mutta kun emme ole. Olisi siis vaadittu paljon enemmän, että irtautuisimme kovan kulutuksen ainakana SE3:n hinnoista. Vientiin pitäisi olla yli 2 000MW (SE3+EE) + oma kulutus. Kovan kulutuksen aikana SE:lta tuodaan usein ~ 1 200 MW. Eli varmaan joku 3 500 MW hiililauhdetta olisi voinut riittää (olettaen, että SE1 pysyy alle tuon).

Todellakin pitää muistaa se, että viime talvella kun se hinta nousi sinne 400e hujakoille, niin se usein nousi sinne myös ihan SE1 ja SE2 alueillakin. Eli siinä kyllä pitäisi puskea aika helvetisti sitä hiilivoimaa Suomesta, jotta tilanne olisi muuttunut.

 

[MOS6510]

Jos olisimme muusta Pohjoismaisesta verkosta erillään, niin kyllä, mutta kun emme ole. Olisi siis vaadittu paljon enemmän, että irtautuisimme kovan kulutuksen ainakana SE3:n hinnoista. Vientiin pitäisi olla yli 2 000MW (SE3+EE) + oma kulutus. Kovan kulutuksen aikana SE:lta tuodaan usein ~ 1 200 MW. Eli varmaan joku 3 500 MW hiililauhdetta olisi voinut riittää (olettaen, että SE1 pysyy alle tuon).

Ja edelleenkin; Jos Ruotsin ydinvoimalat olisivat toimineet normaalisti JA Ringhals 1 & 2-voimaloita ei olisi alasajettu 31.12.2019/31.12.2022, ei meidän olisi tarvinnut irtautua SE3:n hinnoista. SE3 olisi kyllä irtautunut Tanskan hinnoista ihan itsestään.

 

[pulatunnus]

Esimerkkinä Meri-Porin hiililauhdevoimala on ilmestynyt markkinaan viimeisen vuoden aikana noin 15-20 snt/kWh välillä olevilla hinnoilla. 2000 MW lauhdevoimaa olisi eliminoinut yli 20 snt/kWh verottomat hinnat käytännössä kokonaan.

Putte sotki energiamarkkinat erityisesti Keski-Euroopassa. Täällä Suomessa se "sotku" oli pitkälti seurausta Venäjältä tulevan tuonnin loppumisesta ja se tietenkin oli Puten sodan seurausta. Tuo ei kuitenkaan olisi aiheuttanut mitään mainittavaa, jos meillä olisi riittävästi tuotantokapasiteettia omasta takaa.

Edelleenkin: Meillä täällä Suomessa viime talven sähkön hintakriisi johtui puuttuvasta kapasiteetista, ei kaasun tai hiilen hinnan noususta.

Näissä kannattaa hypätä sinne taaksepäin, miettiä paljonko on ollut valmiita maksamaan siitä reservistä. Silloin on kyse investoinnista jolla iso riski, joten onnistuessaan tuotton odotus sitten sen mukainen.

Nyt meillä tapahtui, johon ei vielä 21 uskottu, ja se mitä tapahtui, niin olisiko nuo olleet voimalan omistajalle kananttavia ?

Se millä hinnalla voimalaa kannattaa käyttää on eri kuin se hinta ja tuotantomäärä millä se kannattaa rakentaa/pitää käyttökunnossa.

Esimerkkinä Meri-Porin hiililauhdevoimala on ilmestynyt ma
Putte sotki energiamarkkinat erityisesti Keski-Euroopassa. Täällä Suomessa se "sotku" oli pitkälti seurausta Venäjältä tulevan tuonnin loppumisesta ja se tietenkin oli Puten sodan seurausta. Tuo ei kuitenkaan olisi aiheuttanut mitään mainittavaa, jos meillä olisi riittävästi tuotantokapasiteettia omasta takaa.

Menee vähän jossiteluksi, yhtä hyvin voi jossitella että jos sähköä olisi virrannut, niin ei mitään manittavaa, tai jos kaasu ja hiiliolisi ollut halpaa, niin ei mitään minittavaa, tai jos OL3 olisi valmistunut puolivuotta aiemmin , jos , jos.

Jos meillä olisi ollut kertaluokkaa isommat siirtomaksut ja isot hiilivarastot ja niille voimalat tikissä odottamassa, ja olisi purettu varmuusvarastoja, suljettu vientirajat.

Ehkä tämä mene kuitenkin aika hyvin, seuraava , kannattaa toki miettiä pahemaa kriisiä, mutta sitten alkaa tulee se että edullisempaa ottaa säännöstely käyttöön, kun pitää yllä seuraavat 50v vain varoiksi.

 

[JCSH]

Putte sotki energiamarkkinat erityisesti Keski-Euroopassa. Täällä Suomessa se "sotku" oli pitkälti seurausta Venäjältä tulevan tuonnin loppumisesta ja se tietenkin oli Puten sodan seurausta. Tuo ei kuitenkaan olisi aiheuttanut mitään mainittavaa, jos meillä olisi riittävästi tuotantokapasiteettia omasta takaa ja jos niitä Etelä-Ruotsin ydinvoimaloita ei oltaisi ajettu alas.

Edelleenkin: Meillä täällä Suomessa viime talven sähkön hintakriisi johtui puuttuvasta kapasiteetista, ei kaasun tai hiilen hinnan noususta.

Meillä olisi pitänyt olla sitä lisäkapasiteettia ihan käsittämättömän ylisuuret määrät, jotta se hintakriisi olisi Suomen osalta vältetty. Sellaiset määrät, että sen rakentaminen ja ylläpitäminen ei olisi normaalioloissa ollut mitenkään kaupallisesti järkevää.
Jos 500e / MWh hinnat ovat lukittuneet sieltä Ranskasta Pohjois-Ruotsiin ja Viroon asti, niin sitten meidän olisi pitänyt ensinnäkin tuottaa kaikki meidän itse tarvitsema sähkö (eli siinä oli jo tyyliin 1500-2500 MW puute) ja sitten puskea kaikki siirtolinjat Suomesta punaiselle.
Eli oltaisiin tarvittu tyyliin 6 GW enemmän sitä tuotantoa.

 

[MOS6510]

Näissä kannattaa hypätä sinne taaksepäin, miettiä paljonko on ollut valmiita maksamaan siitä reservistä. Silloin on kyse investoinnista jolla iso riski, joten onnistuessaan tuotton odotus sitten sen mukainen.

Nyt meillä tapahtui, johon ei vielä 21 uskottu, ja se mitä tapahtui, niin olisiko nuo olleet voimalan omistajalle kananttavia ?

Se millä hinnalla voimalaa kannattaa käyttää on eri kuin se hinta ja tuotantomäärä millä se kannattaa rakentaa/pitää käyttökunnossa.

Tämä on jälleen kerran poliittinen päätös. Meillä on ollut varaa laittaa miljardeja tuulivoiman tukeen. Esimerkiksi Inkoon hiilivoimala olisi pysynyt varalla varmaankin noin 20 Meur / vuosi-kustannuksella. Olisiko tuulivoimatukea voinut laskea esimerkiksi 400 Meur ja pitää sillä Inkoo reservissä 10 vuotta?

 

[JCSH]

Tämä on jälleen kerran poliittinen päätös. Meillä on ollut varaa laittaa miljardeja tuulivoiman tukeen. Esimerkiksi Inkoon hiilivoimala olisi pysynyt varalla varmaankin noin 20 Meur / vuosi-kustannuksella. Olisiko tuulivoimatukea voinut laskea esimerkiksi 400 Meur ja pitää sillä Inkoo reservissä 10 vuotta?

Paitsi että sitä tuskin oltaisiin käynnistetty sieltä reservistä edes viime vuonna. Niitä reservivoimaloita käytetään silloin, kun sähkö uhkaa oikeasti loppua. Ei silloin, kun markkinoilta saa tarvittavan sähkön (vaikkakin suht kallillla hinnalla).

 

[MOS6510]

Meillä olisi pitänyt olla sitä lisäkapasiteettia ihan käsittämättömät ylisuuret määrät, jotta se hintakriisi olisi Suomen osalta vältetty. Sellaiset määrät, että sen rakentaminen ja ylläpitäminen ei olisi normaalioloissa ollut mitenkään kaupallisesti järkevää.
Jos 500e / MWh hinnat ovat lukittuneet sieltä Ranskasta Pohjois-Ruotsiin ja Viroon asti, niin sitten meidän olisi pitänyt ensinnäkin tuottaa kaikki meidän itse tarvitsema sähkö (eli siinä oli jo tyyliin 1500-2500 MW puute) ja sitten puskea kaikki siirtolinjat Suomesta punaiselle.
Eli oltaisiin tarvittu tyyliin 6 GW enemmän sitä tuotantoa.

Ringhals 1 & 2 = 1600 MW (ajettiin alas 31.12.2019 / 31.12.2022)
Oskarshamn 4 = 1400 MW (oli pitkään alhaalla loppuvuodesta 2022)
Ringhals 4 = 1100 MW (oli pitkään alhaalla loppuvuodesta 2022 / alkuvuodesta 2023)

= 4100 MW.

Tuohon lisäksi 1000 MW hiililauhde-reserviä Suomessa Meri-Porin lisäksi ja koko viime talven sähkön hintakriisi olisi pitkälti vältetty.

 

[HTK12]

Todellakin pitää muistaa se, että viime talvella kun se hinta nousi sinne 400e hujakoille, niin se usein nousi sinne myös ihan SE1 ja SE2 alueillakin. Eli siinä kyllä pitäisi puskea aika helvetisti sitä hiilivoimaa Suomesta, jotta tilanne olisi muuttunut.

Jos oletetaan, että myös SE1 nousee yli tuon, niin silloin siitä irtautumiseen pitäisi olla SE1 kapasiteetti molempiin suuntiin eli yli 2 000 MW (koska sieltä tuodaan aina kovalla kulutuksella täydet ellei tuulivoimaa ole paljon). Eli silloin puhuttaisiin varmaan karkeasti jostain ~6 000 MW, eipä taida tuollaista hiilivoima kapaa ollut olemassa meillä viimeiseen 20v.

Ja edelleenkin; Jos Ruotsin ydinvoimalat olisivat toimineet normaalisti JA Ringhals 1 & 2-voimaloita ei olisi alasajettu 31.12.2019/31.12.2022, ei meidän olisi tarvinnut irtautua SE3:n hinnoista. SE3 olisi kyllä irtautunut Tanskan hinnoista ihan itsestään.

Hienosti siirrettty maalitolppia (ei tuossa viestissä puhuttu mistään Ruotsin ydinvoimaloista). Sanoit vain, että hiililauhdetta 2 000 MW olisi riittänyt estämään ne yli 15-20 snt/kWh hinnat. Jos samaa jossittelua jatketaan, niin lauhdevoimaa ei olisi tarvittu ilman puten energia-asetta. Kuten JCSH tuossa sanoi, niin jopa SE1&SE2 nousi hinnat yli tuon, joten niistäkin olisi pitänyt irtautua, ettei hinta olisi noussut yli tuon.

Tämä on jälleen kerran poliittinen päätös. Meillä on ollut varaa laittaa miljardeja tuulivoiman tukeen. Esimerkiksi Inkoon hiilivoimala olisi pysynyt varalla varmaankin noin 20 Meur / vuosi-kustannuksella. Olisiko tuulivoimatukea voinut laskea esimerkiksi 400 Meur ja pitää sillä Inkoo reservissä 10 vuotta?

Yksi voimala ei olisi ratkaissut mitään. Kapasiteettia olisi pitänyt olla todella paljon reservissä, joten ei se olisi ollut halpaa. Paljonko lie olisi maksanut pitää vaikka kaikki 2010 & 2020-luvulla puretut hiilivoimalat reservissä viimeiset 10v?

 

[MOS6510]

Paitsi että sitä tuskin oltaisiin käynnistetty sieltä reservistä edes viime vuonna. Niitä reservivoimaloita käytetään silloin, kun sähkö uhkaa oikeasti loppua. Ei silloin, kun markkinoilta saa tarvittavan sähkön (vaikkakin suht kallillla hinnalla).

Tämähän on jälleen kerran täysin poliittinen päätös. Reserviä olisi voitu ostaa myös toisenlaisilla säännöillä: Esimerkiksi maksetaan voimalalle ylläpitokustannusta niin, että voimala saa tulla markkinaan vasta kuin sähkön hinta ylittää 20 snt/kWh.

 

[JCSH]

Tämähän on jälleen kerran täysin poliittinen päätös. Reserviä olisi voitu ostaa myös toisenlaisilla säännöillä: Esimerkiksi maksetaan voimalalle ylläpitokustannusta niin, että voimala saa tulla markkinaan vasta kuin sähkön hinta ylittää 20 snt/kWh.

Poliittinen päätös joo, siinä mielessä, että meillä on EU-tasolla lainsäädäntöä, jolla pyritään estämään epäreiluja kansallisia tukia. Tuollainen tuotannon sponssaaminen menisi suht varmasti noiden alle.

 

[pulatunnus]

Tämä on jälleen kerran poliittinen päätös. Meillä on ollut varaa laittaa miljardeja tuulivoiman tukeen. Esimerkiksi Inkoon hiilivoimala olisi pysynyt varalla varmaankin noin 20 Meur / vuosi-kustannuksella. Olisiko tuulivoimatukea voinut laskea esimerkiksi 400 Meur ja pitää sillä Inkoo reservissä 10 vuotta?

Jos jälkeenpäin mietit satojenmiljooninen panostusta, niin ei sitä voi laskea niin että se olisi ehkä kannattanut kun kävi näin, investointipäätöstä tehdessä sille tarpeelle arvioidaan joku todennäköisyys.

Tuulivoima tuki, toki se pitää arvioida miten toteutui, ja silloin se on arvioitu järkeväksi, nykyinen tuulikapasiteetti on iso juttu, en kuitenkaan sano että se on yksinomaan noiden tukien ansiota.


Jos rahaa on pistetty kananttamattomaan, niin se ei ole persutelu sitä tunkea toiseen kananttamattomaan.

Mietitkö pohjoisen siirtolinja investointeja, jos ylimääräisen reservinsijaan olisi sijoitettu sinne ?


Jos reservia tuetaan siirtomaksuin/veroin, niin se on enemmänkin turvaamassa jakelua, ei missään tapauksessa polkemassa hintoja.

 

[JCSH]

Ringhals 1 & 2 = 1600 MW (ajettiin alas 31.12.2019 / 31.12.2022)
Oskarshamn 4 = 1400 MW (oli pitkään alhaalla loppuvuodesta 2022)
Ringhals 4 = 1100 MW (oli pitkään alhaalla loppuvuodesta 2022 / alkuvuodesta 2023)

= 4100 MW.

Tuohon lisäksi 1000 MW hiililauhde-reserviä Suomessa Meri-Porin lisäksi ja koko viime talven sähkön hintakriisi olisi pitkälti vältetty.

Miten edes määrittelet tuon "hintakriisin"?
Koska jos se olisi ollut korjattavissa sillä hiilivoimalla, niin se tarkoittaisi silti minimissään niitä jotain > 250e / MWh hintoja. Sieltä olisi ehkä tippunut pois ne muutamat 400e / MWh kaasuhintapäivät, mutta ne > 250e / MWh hiilipäivät olisivat olleet samoja.
Tosin nuo kaasuhintapäivät tuppaavat myös olemaan niitä, jolloin ne >400e / MWh hinnat olivat voimassa sitä Pohjois-Ruotsia ja Pohjois-Norjaa myöden. Joten kyse ei todellakaan ollut siitä, että Suomessa yhdellä 1000 MW voimalalla olisi tilanne käännetty.

 

[MOS6510]

Miten edes määrittelet tuon "hintakriisin"?
Koska jos se olisi ollut korjattavissa sillä hiilivoimalla, niin se tarkoittaisi silti minimissään niitä jotain > 250e / MWh hintoja. Sieltä olisi ehkä tippunut pois ne muutamat 400e / MWh kaasuhintapäivät, mutta ne > 250e / MWh hiilipäivät olisivat olleet samoja.
Tosin nuo kaasuhintapäivät tuppaavat myös olemaan niitä, jolloin ne >400e / MWh hinnat olivat voimassa sitä Pohjois-Ruotsia ja Pohjois-Norjaa myöden. Joten kyse ei todellakaan ollut siitä, että Suomessa yhdellä 1000 MW voimalalla olisi tilanne käännetty.

Edelleenkin: Meri-Pori on ilmestynyt markkinaan jossain 150-200 eur/MWh-hintavälillä. Hiili maksaa nyt alle puolet siitä mitä hiili maksoi enimmillään vuonna 2022.

 

[vemkki]

Lisäydinvoimasta puhuttaessa pitää muistaa ettei sitä voi noin vaan lisätä ilman säätövoimaa. Suomessa ongelmana on ettei ole vesivoimaa paljoakaan joka toimisi erinomaisesti tuollaisena, ja kun hiilivoimalatkin ovat mustalla listalla niin hankala tilanne. Tuulivoima on Suomeen hyvin sopiva energian tuotantomuoto verrattuna vaikkapa aurinkovoimaan, mutta ei siitäkään ole säätövoimaksi.

On aurinkovoimakin ihan hyvä erityisesti tuulivoiman kaverina. Esimerkiksi viime huhti- ja elokuussa oli aika kalliita tuulettomia päiviä, ja tuulettomina päivinä on usein aurinkoista. Vielä aurinkovoima ei pysty kompensoimaan vähätuulisuutta hyvin, mutta vuosikymmenen lopulla tilanne on ihan toinen, kun kapasiteettia on moninkertaisesti. Aurinkopaneelien hinnat laskevat koko ajan.

Keskitalvella aurinkovoimaa ei tietysti näillä leveysasteilla pahemmin ole.

 

[kapiteeli]

Lisäydinvoimasta puhuttaessa pitää muistaa ettei sitä voi noin vaan lisätä ilman säätövoimaa. Suomessa ongelmana on ettei ole vesivoimaa paljoakaan joka toimisi erinomaisesti tuollaisena, ja kun hiilivoimalatkin ovat mustalla listalla niin hankala tilanne. Tuulivoima on Suomeen hyvin sopiva energian tuotantomuoto verrattuna vaikkapa aurinkovoimaan, mutta ei siitäkään ole säätövoimaksi.

Eikös ydinvoimaloissa säätötarve aiheudu vain ja ainoastaan mahdollisesta häiriötilanteesta, jossa laitos menee täydestä kapasiteetista alas. Fingridin ja TVO:n välisen kiistan uutisoinnin perusteella mahdollinen häiriössä tarvittava säätökapasiteetti tulee mitoittaa suurimman mahdollisen vikaantuvan laitoksen mukaisesti eli OL3:n tehon mukaan. Näin ollen ymmärtääkseni olisi mahdollisuus rakentaa OL3:n kokoinen laitos, joskin järkevämmältä vaikuttaisi 1600 MW sijaan vaikkapa 1000 MW.

 

[Nettietana]

Meri-Pori testiajossa nyt klo. 12 alkaen 0-565 MW teholla.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[Nettietana]

OL3 uusi yritys klo. 20

 

[JCSH]

Edelleenkin: Meri-Pori on ilmestynyt markkinaan jossain 150-200 eur/MWh-hintavälillä. Hiili maksaa nyt alle puolet siitä mitä hiili maksoi enimmillään vuonna 2022.

Meri-Pori ilmestyy markkinoilla sillä hinnalla, mikä kannattaa hiililauhteelle. About samaan hintaan ilmestyy markkinoille myös ne Keski-Euroopan hiilivoimalat. Kerta hinnanmääritys on pääpiirteittäin sama. Hiilen hinta + päästöoikeudet + muut sivukulut.
Eli pointti on, että kun ollaan siinä pisteessä, että meillä on ne Keski-Euroopan hiilihinnat täällä Suomessa asti, niin niiden suomalaisten hiilivoimaloiden käynnistäminen ei mitenkään merkittävästi pudota sitä hintaa siitä enää alemmas. Kerta se hinnan määräytyminen on sama.

 

[nikop]

Melko maltilliset hinnat.

 

[HTK12]

Melko maltilliset hinnat.

Halvemmat kuin tänään, vaikka tämän päivän hintoja määritettäessä ei ollut OL3 ongelmat tiedossa.

 

[maxion]

Halvemmat kuin tänään, vaikka tämän päivän hintoja määritettäessä ei ollut OL3 ongelmat tiedossa.

Yep, huomenna on ehdottomasti OL3 ja Ringhalsin ongelmat hinnoittelussa mukana. Ei paha ollenkaan.

Ei nää huomisen hinnat kyllä paranisi millään hiililauhdevoimalalla niin kun jotkut tässä haaveilee.

 

[Grez]

Halvemmat kuin tänään, vaikka tämän päivän hintoja määritettäessä ei ollut OL3 ongelmat tiedossa.

No jos TVO on ilmoittanut pörssiin myyvänsä huomenna, niin sitten tietysti huomisen hinnoissa ei ole OL3 vaikutusta.

Toisaalta tuntuisi vähän riskiltä moinen, kun tällä hetkellä aloitusaika taas siirtynyt kello 20:een illalla. Eli mitä olen noita UMM viestejä oppinut lukemaan, niin tällä hetkellä TVO tiedottaa että OL3 tuottaa sähköä täydellä teholla aikaisintaan huomen aamulla kello 6.

 

[maxion]

No jos TVO on ilmoittanut pörssiin myyvänsä huomenna, niin sitten tietysti huomisen hinnoissa ei ole OL3 vaikutusta.

Tuskin, sillä ne ottais siitä aika hyvin takkiin ku joutuisi ID:llä ostamaan.

 

[coutai]

Odotin ihan eriluokan hintoja, tässä kohta vuoden seurannut pörssihintoja ja koittanut löytää sitä ennustettavuutta edes jollain tasolla uutisia seuraten. Kyllä se on turha edes yrittää näköjään.

 

[Mukava]

Eiköhän OL3:n tuotanto ole jo huomisissa hinnoissa mukana, kun oletus kuitenkin TVO:lla varmasti on että saavat tuon käyntiin.

 

[Pezqu]

Halvemmat kuin tänään, vaikka tämän päivän hintoja määritettäessä ei ollut OL3 ongelmat tiedossa.

Yep, huomenna on ehdottomasti OL3 ja Ringhalsin ongelmat hinnoittelussa mukana. Ei paha ollenkaan.

Ei nää huomisen hinnat kyllä paranisi millään hiililauhdevoimalalla niin kun jotkut tässä haaveilee.

Siis itse olen siinä käsityksessä, että kun kerran OL3 markkinatiedotteessa on todettu että laitos käynnistyy parin tunnin päästä, ja määräaikaa on jo pariin kertaan ennen H-hetkeä jatkettu, niin OL3 kapasiteetti on ollut myytynä kokonaisuudessaan tälle ja huomiselle. Jos TVO ajatteli keskipäivällä, kun huomisen tarjouksien jättöaika päättyy, että OL3 lähtee käyntiin tänään klo 14.00 ja saavuttaa maksimikapasiteetin 10 tunnin kuluessa, niin tällöinhän heidän on pitänyt tarjota koko OL3 kapasiteetti huomiselle markkinalle.

View hourly intraday data. Täältlähän näkee että esim. tiistaina päiväkauppaa on käyty 9030,70 (ilmeisesti MWh), eilen 21903,60 MWh ja tänään a.t.m 26898 MWh, eli mm. TVO mitä ilmeisesti on joutunut ostamaan eilen ja tänään OL3 kapasiteettia päivän sisäiseltä markkinalta? Miksi eroa on volyymeissa? No tietysti siksi että eilen OL3 kapasiteetti oli muutenkin arvioitua vähäisempi sen testin vuoksi, ja täten vaje oli ~800 MWh, eikä ~1300 MWh.

Edit. toinen juttu mikä laskee Suomen hintaa on se, että Ringhals ongelmien ja tästä seuranneen Ruotsin kantaverkkoyhtiön päätöksellä (taustalla siirtokapasiteettiongelmia?) siirto Suomesta Keski-Ruotsiin (FI-->SE3) on estetty Ruotsin kantaverkkoyhtiön toimesta. Tämähän sataa Suomen hinta-alueen laariin hyötynä, koska SE3 ja SE4 on huomenna monena tuntina selkeästi korkeampi, eikä sitä ole päästy tasamaan siirrolla Suomesta Keski-Ruotsiin (SE3). Sen sijaan Keski-Ruotsista Suomeen (SE3-->FI) ei ole rajoitetta, ja täten huomenna aamun tunneilla klo 6–8 Keski-Ruotsista tulee Suomeen sähköä hillitsemään sitä, ettei aamun tunnit olisivat olleet Suomessa tuota korkeampia. Lähde siirtomääristä: View hourly flow for Finland. Lähde siirtokapasiteeteista: View hourly capacities for Finland.

 

[maxion]

Siis itse olen siinä käsityksessä, että kun kerran OL3 markkinatiedotteessa on todettu että laitos käynnistyy parin tunnin päästä, ja määräaikaa on jo pariin kertaan ennen H-hetkeä jatkettu, niin OL3 kapasiteetti on ollut myytynä kokonaisuudessaan tälle ja huomiselle. Jos TVO ajatteli keskipäivällä, kun huomisen tarjouksien jättöaika päättyy, että OL3 lähtee käyntiin tänään klo 14.00 ja saavuttaa maksimikapasiteetin 10 tunnin kuluessa, niin tällöinhän heidän on pitänyt tarjota koko OL3 kapasiteetti huomiselle markkinalle.

View hourly intraday data. Täältlähän näkee että esim. tiistaina päiväkauppaa on käyty 9030,70 (ilmeisesti MWh), eilen 21903,60 MWh ja tänään a.t.m 26898 MWh, eli mm. TVO mitä ilmeisesti on joutunut ostamaan eilen ja tänään OL3 kapasiteettia päivän sisäiseltä markkinalta? Miksi eroa on volyymeissa? No tietysti siksi että eilen OL3 kapasiteetti oli muutenkin arvioitua vähäisempi sen testin vuoksi, ja täten vaje oli ~800 MWh, eikä ~1300 MWh.

Edit. toinen juttu mikä laskee Suomen hintaa on se, että Ringhals ongelmien ja tästä seuranneen Ruotsin kantaverkkoyhtiön päätöksellä (taustalla siirtokapasiteettiongelmia?) siirto Suomesta Keski-Ruotsiin (FI-->SE3) on estetty Ruotsin kantaverkkoyhtiön toimesta. Tämähän sataa Suomen hinta-alueen laariin hyötynä, koska SE3 ja SE4 on huomenna monena tuntina selkeästi korkeampi, eikä sitä ole päästy tasamaan siirrolla Suomesta Keski-Ruotsiin (SE3). Sen sijaan Keski-Ruotsista Suomeen (SE3-->FI) ei ole rajoitetta, ja täten huomenna aamun tunneilla klo 6–8 Keski-Ruotsista tulee Suomeen sähköä hillitsemään sitä, ettei aamun tunnit olisivat olleet Suomessa tuota korkeampia. Lähde siirtomääristä: View hourly flow for Finland. Lähde siirtokapasiteeteista: View hourly capacities for Finland.

Tottahan tuo, huomenna sitten voidaan ID volyymistä arvailla ostiko TVO sähköä vai ei. Kalliiksi heille tää tulee jos niin joutuvat tekemään

 

[HTK12]

Siis itse olen siinä käsityksessä, että kun kerran OL3 markkinatiedotteessa on todettu että laitos käynnistyy parin tunnin päästä, ja määräaikaa on jo pariin kertaan ennen H-hetkeä jatkettu, niin OL3 kapasiteetti on ollut myytynä kokonaisuudessaan tälle ja huomiselle. Jos TVO ajatteli keskipäivällä, kun huomisen tarjouksien jättöaika päättyy, että OL3 lähtee käyntiin tänään klo 14.00 ja saavuttaa maksimikapasiteetin 10 tunnin kuluessa, niin tällöinhän heidän on pitänyt tarjota koko OL3 kapasiteetti huomiselle markkinalle.

View hourly intraday data. Täältlähän näkee että esim. tiistaina päiväkauppaa on käyty 9030,70 (ilmeisesti MWh), eilen 21903,60 MWh ja tänään a.t.m 26898 MWh, eli mm. TVO mitä ilmeisesti on joutunut ostamaan eilen ja tänään OL3 kapasiteettia päivän sisäiseltä markkinalta? Miksi eroa on volyymeissa? No tietysti siksi että eilen OL3 kapasiteetti oli muutenkin arvioitua vähäisempi sen testin vuoksi, ja täten vaje oli ~800 MWh, eikä ~1300 MWh.

Niin TVO varmasti tarjosi sen OL3 kyllä tälle päivälle kun ei tiennyt ongelmista vielä tarjouksta jättäessään, joten luonnollisesti joutui ostamaan eilisille & tällä päivällä intraday markkinoilta sähköä. Sitä onko OL3 tuotanto myyty huomiselle en itse ainakaan osaa sanoa. Voisin kuvitella, että eivät olisi ainakaan täyttä kapaa myyneet huomiselle kun OL3 ongelmat on heillä olleet tänään tarjousta jättäessä tiedossa. Toki jos luotto aikatauluun on ollut kova niin ovat voineet myydä. Eiköhän nuo Nordpoolin markkinatiedootteet tehdä niin, että ainakaan ennen sitä ei olla tuottamassa ja päivitetään sitä mukaan kun on varmaa tietoa ettei olla tuottamassa.

 

[JCSH]

OL3:han ei myy sähköä pörssiin. Vaikutus tulee siitä, että kun OL3 ei ole käynnissä, niin sen omistajat joutuvat sitten ostamaan tarvitsemansa sähkön pörssistä.

 

[Pezqu]

OL3:han ei myy sähköä pörssiin. Vaikutus tulee siitä, että kun OL3 ei ole käynnissä, niin sen omistajat joutuvat sitten ostamaan tarvitsemansa sähkön pörssistä.

Ottaen huomioon keskustelun kontekstin, mikä tässä se mainitsemasi vaikutus nyt sitten oli? Ja vaikutuksen johtopäätös siis oli se että kun OL3 ei ole käynnissä ja sen omistajat joutuvat ostamaan tarvitsemansa sähkön pörssistä, sähkön hinta ilmeisesti laskee kun verrataan tämän päivän ja huomisen hintoja?

 

[HTK12]

@kapiteeli voisitko jälleen laittaa päivitetyn katsauksen ydinvoiman tilanteessa?

 

[JCSH]

Helvetin vihervasemmisto Pekka Haavistot, Satu Hassit ym, kiitos heidän tässä eletään ydinvoimavanpuutteessa ja hinnat on mitä on! Vaaleissa nähdään.

Ihan nyt taas muistutuksena, että Vihreistä huolimatta Suomessa on luvitettu uutta ydinvoimaa 2000-luvulla 4800 MW edestä. Siitä on valmistunut 1600 MW.
Tuosta 3200 MW on sössitty niiden ydinvoiman rakentajien toimesta, ei Vihreiden.

 

[Paapaa]

Helvetin vihervasemmisto Pekka Haavistot, Satu Hassit ym, kiitos heidän tässä eletään ydinvoimavanpuutteessa ja hinnat on mitä on! Vaaleissa nähdään.

Musta suurin syy ongelmille on Putinin sota, joka karautti jo käynnistyneen Hanhikivi 1 -hankkeen karille. Eli uutta voimalaa oltiin jo rakentamssa (tai sen perustuksia). Ja siihen sotaan ei vihervasemmisto tai oikeisto ole syypää. Hanhikivi 1:n lisäksi luvan oli saanut OL4, joka peruttiin, koska OL3 oli niin loputtoman kallis ja pitkittynyt elikkäs vähän paska investointi.