• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Helvetin vihervasemmisto Pekka Haavistot, Satu Hassit ym, kiitos heidän tässä eletään ydinvoimavanpuutteessa ja hinnat on mitä on! Vaaleissa nähdään.

Musta suurin syy ongelmille on Putinin sota, joka karautti jo käynnistyneen Hanhikivi 1 -hankkeen karille. Eli uutta voimalaa oltiin jo rakentamssa (tai sen perustuksia). Ja siihen sotaan ei vihervasemmisto tai oikeisto ole syypää. Hanhikivi 1:n lisäksi luvan oli saanut OL4, joka peruttiin, koska OL3 oli niin loputtoman kallis ja pitkittynyt elikkäs vähän paska investointi.
 
OL3:n taival on ollut yhtä farssia. Ehkäpä se "grand finalena" tekee "tshernot" ja paukahtaa taivaan tuuliin. Palstan viisastelijat tietenkin sanovat, ettei se voisi olla mahdollista, mutta kaikki on aina mahdollista. Ukrainan ydinpannun posahduksen syynä ei tosin ollut tekninen vika vaan käyttäjien vastuuttomuus. Kolmosolkkarille riittäisi useampi samanaikainen vika...
 
OL3:n taival on ollut yhtä farssia. Ehkäpä se "grand finalena" tekee "tshernot" ja paukahtaa taivaan tuuliin. Palstan viisastelijat tietenkin sanovat, ettei se voisi olla mahdollista, mutta kaikki on aina mahdollista. Ukrainan ydinpannun posahduksen syynä ei tosin ollut tekninen vika vaan käyttäjien vastuuttomuus. Kolmosolkkarille riittäisi useampi samanaikainen vika...

OL3:sta ei saa edes yrittämällä sellaiseen tilaan, missä Tsernobyl mossahti.
 
OL3:n taival on ollut yhtä farssia. Ehkäpä se "grand finalena" tekee "tshernot" ja paukahtaa taivaan tuuliin. Palstan viisastelijat tietenkin sanovat, ettei se voisi olla mahdollista, mutta kaikki on aina mahdollista. Ukrainan ydinpannun posahduksen syynä ei tosin ollut tekninen vika vaan käyttäjien vastuuttomuus. Kolmosolkkarille riittäisi useampi samanaikainen vika...
Edelleenkin - ei ollut Loviisan voimaloidenkaan ensimmäiset vuodet aivan ongelmattomia, kunnes ne sitten saavuttivat maailman parhaimpia olevan käyttökertoimen tason.
 
En osaa muuten vastata kuin että se jää nähtäväksi...
Ei ehkä kannata heittäytyä alarmistiksi ydinvoiman suhteen. Esim. hiilivoima tappaa käsittämättömän paljon enemmän ihmisiä kuin ydinvoima. Silti ydinvoimaa pidetään vaarallisena. Tai jotkut pitävät. Eli jos sulla on joku konkreettinen syy epäillä OL3:n turvallisuutta, niin kerro. Mutta tuollaiset epämääräiset "Useampi samanaikainen vika"-heitot ovat ihan tuulesta temmattuja. Ja se että vertaat OL3:a Tšernobyliin kertoo ehkä siitä, ettet tiedä mistä puhut.
 
Ei ehkä kannata heittäytyä alarmistiksi ydinvoiman suhteen. Esim. hiilivoima tappaa käsittämättömän paljon enemmän ihmisiä kuin ydinvoima. Silti ydinvoimaa pidetään vaarallisena. Tai jotkut pitävät. Eli jos sulla on joku konkreettinen syy epäillä OL3:n turvallisuutta, niin kerro. Mutta tuollaiset epämääräiset "Useampi samanaikainen vika"-heitot ovat ihan tuulesta temmattuja. Ja se että vertaat OL3:a Tšernobyliin kertoo ehkä siitä, ettet tiedä mistä puhut.
Minä en vertaa kyseisiä laitoksia keskenään. Pointti on siinä, että aivan odottamatonkin voi käydä toteen, vaikka todennäköisyys olisi erittäin pieni. Tätä voidaan myös tarkastella tilastollisesti. Vaikka turvallisuus on parantunut, on vain ajan kysymys, ennen kuin seuraava laitos paukahtaa jossakin päin maailmaa. Tuollaisen kompleksisen laitoksen luotettavuus ei ole 100,0000 %.
 
posahduksen syynä ei tosin ollut tekninen vika vaan käyttäjien vastuuttomuus
Jos tarkoitat "käyttäjillä" Neuvostoliiton poliittista johtoa, niin sitten olen osittain mieltä. Oma käsitykseni Tshernobylin tapahtumien kulusta on jokseenkin sellainen että mitä alemman tason henkilöt ja varsinaiset operaattorit vastustivat tehtyjä kokeita ja koittavat varoittaa niiden vaarasta, mutta johtoporras vaati kokeiden tekemistä.

Virheellisen käytön ohella lopputuloksen kannalta keskeistä oli myös reaktorin huono suunnittelu. Eli siis että systeemin jonka pitäisi hätätilanteessa sammuttaa reaktio kiihdyttikin sitä.
 
Jos tarkoitat "käyttäjillä" Neuvostoliiton poliittista johtoa, niin sitten olen osittain mieltä. Oma käsitykseni Tshernobylin tapahtumien kulusta on jokseenkin sellainen että mitä alemman tason henkilöt ja varsinaiset operaattorit vastustivat tehtyjä kokeita ja koittavat varoittaa niiden vaarasta, mutta johtoporras vaati kokeiden tekemistä.
Mikäli muistan aivan oikein, henkilökunta yritti ottaa laitoksesta kaiken irti, eli kansanomaisesti sanoen se karkasi ylikierroksille.
 
Mikäli muistan aivan oikein, henkilökunta yritti ottaa laitoksesta kaiken irti, eli kansanomaisesti sanoen se karkasi ylikierroksille.
Niin kun johto vaati sitä. Tietenkään silloin ajan hengen mukaisesti tätä ei myönnetty vaan annettiin ymmärtää että ne paikalliset siellä mokaili, sitten kun ylipäätään myönnettiin mitään.

Periaatteessa tilannetta voisi verrata vähän siihen että OL3 nyt olisi poksahtanut, kun osana käyttöönottotestauksia tehtiin lähivikakoe Fingridin kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Minä en vertaa kyseisiä laitoksia keskenään. Pointti on siinä, että aivan odottamatonkin voi käydä toteen, vaikka todennäköisyys olisi erittäin pieni. Tätä voidaan myös tarkastella tilastollisesti. Vaikka turvallisuus on parantunut, on vain ajan kysymys, ennen kuin seuraava laitos paukahtaa jossakin päin maailmaa. Tuollaisen kompleksisen laitoksen luotettavuus ei ole 100,0000 %.

Tietysti voi, mutta todennäköisyys että esim. Tsunami ja / tai maanjäristys iskee meidän ydinvoimalaamme on vain pienempi kuin esim. Japanissa vaikka en sano ETTEI se olisi mahdollista ja meille voisi käydä 100% samoin kuin heillekin: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus – Wikipedia

Esim. isohko meteoriitti iskee mereen lähellä, seuraa maanjäristys JA tsunami. Se voi tapahtua. Mutta silti en erityisesti pelkää sitä koska kaikkeen ei vaan voi varautua.
 
On aurinkovoimakin ihan hyvä erityisesti tuulivoiman kaverina. Esimerkiksi viime huhti- ja elokuussa oli aika kalliita tuulettomia päiviä, ja tuulettomina päivinä on usein aurinkoista. Vielä aurinkovoima ei pysty kompensoimaan vähätuulisuutta hyvin, mutta vuosikymmenen lopulla tilanne on ihan toinen, kun kapasiteettia on moninkertaisesti. Aurinkopaneelien hinnat laskevat koko ajan.

Keskitalvella aurinkovoimaa ei tietysti näillä leveysasteilla pahemmin ole.
Jos suunnittelet jotain tuotanto yhdistelmää millä voisi syntyä perusvoimaa, niin tuuli ja aurinko tarvitsee vielä jotain moneksi kuukaudeksi ja vuorokauden ajaksi.
 
Tietysti voi, mutta todennäköisyys että esim. Tsunami ja / tai maanjäristys iskee meidän ydinvoimalaamme on vain pienempi kuin esim. Japanissa vaikka en sano ETTEI se olisi mahdollista ja meille voisi käydä 100% samoin kuin heillekin: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus – Wikipedia
Autoilun alkuaikoina Helsingissä oli vain kaksi automobiilia. Se oli sielläkin vain ajan kysymys, ennen kuin ne törmäsivät toisiinsa. Tuskin sitä kukaan osasi odottaa...
 
En osaa muuten vastata kuin että se jää nähtäväksi...
En tiedä mistä nämä pelot olet ammentanut,(* mutta tälläisestä mielikuva rakentelun takia joissain maissa se ydinvoiman rakentaminen hyytä ja jopa alettiin ajamaan olemmassaolevia alas.


(*
Viestiä on toki levittänyt viihdeteollisuus, ja ydinvoimaa aatteellisesti vastustavat tahot jne.
 
Mikäli muistan aivan oikein, henkilökunta yritti ottaa laitoksesta kaiken irti, eli kansanomaisesti sanoen se karkasi ylikierroksille.

Päinvastoin, ennen onnettomuutta sitä ajettiin aliteholla, joka oli merkittävä syy siinä, että miksi se onnettomuus tapahtui.
Joten suosittelen, että käyt kertaamassa tietosi aiheesta ennen kuin jatkat näitä heittoja. Aiheesta on tehty hyvä ja viihdyttävä TV-sarja HBO Maxilla. Toki tietyissä asioissa siinä mennään Hollywood-lisällä, mutta varsinaisen onnettomuuden tapahtumaketju on kyllä kuvattu tarkasti.
 
En tiedä mistä nämä pelot olet ammentanut,(* mutta tälläisestä mielikuva rakentelun takia joissain maissa se ydinvoiman rakentaminen hyytä ja jopa alettiin ajamaan olemmassaolevia alas.


(*
Viestiä on toki levittänyt viihdeteollisuus, ja ydinvoimaa aatteellisesti vastustavat tahot jne.
Todennäköisyys sille, että maahan osuu tuhoa aiheuttava meteoriitti tämän vuosisadan aikana on erittäin pieni, mutta se on kuitenkin olemassa. Vielä pienempi todennäköisyys on tietenkin se, että se osuisi ydinlaitokseen.
 
Päinvastoin, ennen onnettomuutta sitä ajettiin aliteholla, joka oli merkittävä syy siinä, että miksi se onnettomuus tapahtui.
Joten suosittelen, että käyt kertaamassa tietosi aiheesta ennen kuin jatkat näitä heittoja. Aiheesta on tehty hyvä ja viihdyttävä TV-sarja HBO Maxilla. Toki tietyissä asioissa siinä mennään Hollywood-lisällä, mutta varsinaisen onnettomuuden tapahtumaketju on kyllä kuvattu tarkasti.
Kaikkea ei voi aina muistaa. Muisti on myöskin valikoiva, ja muistikuvat saattavat sekoittua keskenään. Tämän huomaa jossakin kauan sitten katsotussa elokuvassa, joka ei sitten olevaan muistetun kaltainen.
 
Eikös ydinvoimaloissa säätötarve aiheudu vain ja ainoastaan mahdollisesta häiriötilanteesta, jossa laitos menee täydestä kapasiteetista alas. Fingridin ja TVO:n välisen kiistan uutisoinnin perusteella mahdollinen häiriössä tarvittava säätökapasiteetti tulee mitoittaa suurimman mahdollisen vikaantuvan laitoksen mukaisesti eli OL3:n tehon mukaan. Näin ollen ymmärtääkseni olisi mahdollisuus rakentaa OL3:n kokoinen laitos, joskin järkevämmältä vaikuttaisi 1600 MW sijaan vaikkapa 1000 MW.
Ydinvoimalaa ei voi ajaa samalla lailla kuin esim vesivoimalaa jossa tehoa voi säätää lähes portaattomasti nollasta sataan. Ydinvoimalla on tietty, melko kapea tehoalue jolla se toimii turvallisesti, ja on tällöin hyvä sähkön perustuotannossa. Tämän päälle tarvitaan säätövoimaa joka kattaa sitten vaihtelevan tarpeen kulloisellakin ajan hetkellä. Tarkoittaa siis sitä ettei ydinvoima voi olla ainoa sähköntuotannon muoto. Joku joka enemmän ymmärtää ydinvoimasta voinee valaista asiaa tarkemmin.
 
OL3:n taival on ollut yhtä farssia. Ehkäpä se "grand finalena" tekee "tshernot" ja paukahtaa taivaan tuuliin. Palstan viisastelijat tietenkin sanovat, ettei se voisi olla mahdollista, mutta kaikki on aina mahdollista. Ukrainan ydinpannun posahduksen syynä ei tosin ollut tekninen vika vaan käyttäjien vastuuttomuus. Kolmosolkkarille riittäisi useampi samanaikainen vika...

Ei riitä useampi samanaikainen vika, että tekisi chernobylit. Kuten edellä on sanottu, niin samanlaista onnettomuutta ei siellä voi tapahtua, koska ydin menee sieppariin, jos se sattuisi jostain syystä sulamaan. Turvallisuusvaatimukset länsimaissa on nykyisin jotain aivan muuta mitä ne oli aikoinaan Chernobylissä. Vakava onnettumuus voisi sattua esim. meteoriitin tai terroriteon seurauksena. Kummankin todennäköisyys on niin pieni ettei sellaisesta kannata murehtia.
 
Ydinvoimalaa ei voi ajaa samalla lailla kuin esim vesivoimalaa jossa tehoa voi säätää lähes portaattomasti nollasta sataan. Ydinvoimalla on tietty, melko kapea tehoalue jolla se toimii turvallisesti, ja on tällöin hyvä sähkön perustuotannossa. Tämän päälle tarvitaan säätövoimaa joka kattaa sitten vaihtelevan tarpeen kulloisellakin ajan hetkellä. Tarkoittaa siis sitä ettei ydinvoima voi olla ainoa sähköntuotannon muoto. Joku joka enemmän ymmärtää ydinvoimasta voinee valaista asiaa tarkemmin.
Ydinvoimaa voi hyvinkin käyttää säätövoimana ja säädettävyys on useissa voimalatyypeissä kohtuullinen. Ydinvoiman rajakustannus vain on usein sen verran matala, että säätö on järkevämpää tehdä ensisijaisesti muilla tuotantomuodoilla jos mahdollista.

Tässä hyvin avattu miksi ydinvoimalat harvoin joustavat:
Ydinvoimala – joustaako vai eikö jousta? • BCDC Energia
 
Viimeksi muokattu:
Tietysti voi, mutta todennäköisyys että esim. Tsunami ja / tai maanjäristys iskee meidän ydinvoimalaamme on vain pienempi kuin esim. Japanissa vaikka en sano ETTEI se olisi mahdollista ja meille voisi käydä 100% samoin kuin heillekin: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus – Wikipedia

Esim. isohko meteoriitti iskee mereen lähellä, seuraa maanjäristys JA tsunami. Se voi tapahtua. Mutta silti en erityisesti pelkää sitä koska kaikkeen ei vaan voi varautua.

Missä suomen lähellä olevassa meressä on niin paljon vettä että meteoriitti saa tsunamin aikaan iskeytyessään? Olet varmaan katsonut vähän liikaa näitä maailmanlopun elokuvia.
 
Todennäköisyys sille, että maahan osuu tuhoa aiheuttava meteoriitti tämän vuosisadan aikana on erittäin pieni, mutta se on kuitenkin olemassa. Vielä pienempi todennäköisyys on tietenkin se, että se osuisi ydinlaitokseen.
Niin mitä sitten ?

Jos pelkäät oikeasti meteoriitti tuhoa (joka voisi tuhota ydinvoimalan), niin miksi sekoittaa asiaan ydinvoimaloita. pienempihän riski se on
 
Missä suomen lähellä olevassa meressä on niin paljon vettä että meteoriitti saa tsunamin aikaan iskeytyessään? Olet varmaan katsonut vähän liikaa näitä maailmanlopun elokuvia.

Tää keskutelu on nyt kyllä mennyt siihen pisteeseen että tarvitaan threadi 'Maailmanlopun vaikutukset tämän päivän sähkön hintoihin sekä miten hiililauhteella voi voittaa lotossa' spinoff-threadin.
 
OL3:sta ei saa edes yrittämällä sellaiseen tilaan, missä Tsernobyl mossahti.
Useampi samanaikainen vika, jotka estävät suojajärjestelmien toiminnan.
Kannattaa googlettaa negatiivinen takaisinkytkentä. Länsimaisissa reaktorit toimivat sen mukaan, kun Tsernobylin RBMK-reaktorissa takaisinkytkentä oli positiivinen. Siinä on jo riittävästi perusteluja, miksi vastaava ei ole mahdollista. Toki päälle sitten materiaalivalinnat ja suojarakennukset jne.
 
Missä suomen lähellä olevassa meressä on niin paljon vettä että meteoriitti saa tsunamin aikaan iskeytyessään? Olet varmaan katsonut vähän liikaa näitä maailmanlopun elokuvia.

Ei, vaan yritin tuoda esille skenaariota missä tuollainen voisi ehkä tapahtua.

Koska Suomessa perinteisesti tapahtuu HYVIN vähäinen määrä (en muista "ihan lähimenneisyydessä" yhtään) maanjäristyksiä, yleensä kun niitä tapahtuu ne ovat jonkinmoisen räjähdyksen seurauksia. Eli "perinteinen" maanjäristys tuskin tapahtuu "ihan heti" Suomessa.

Sekä myös hyvin vähäinen määrä tsunameita (en muista yhtään). Toki erilaisia trombeja on nähty mutta ne eivät kuitenkaan ihan tsunamin mittoihin pääse tai se että muistaakseni noin 90 vuotta sitten tornado tappoi nuorukaisen Nurmijärvellä.. no sekin on kohtuu harvinaista eikä ihan niin vakavissa mittapuissa että aiheuttaisi ongelmia ydinlaitoksissa (muistelisin että oli 1932 kun niitä oli useampiakin ja moni muistaa ne vieläkin tuhojen takia).

EDIT:
+

Kuitenkin lyhyesti: minun viestini oli että vaikka hänen mielestään "mikä tahansa on mahdollista ja kaikkeen ei voida varautua" niin totta, kaikki on teoriassa mahdollista mutta ei ole JÄRKEVÄÄ alkaa varautumaan kaikkeen koska se tulisi järjettömän kalliiksi ja suurinta osaa teoreettisista ongelmista mitä ehkä voisi tapahtua ei toivottavasti koskaan tule tapahtumaan. Eli ei kannata käyttää elämäänsä murehtien jotain alle promillen teoreettista mahdollisuutta mikä ehkä voisi tapahtua.
 
Niin mitä sitten ?

Jos pelkäät oikeasti meteoriitti tuhoa (joka voisi tuhota ydinvoimalan), niin miksi sekoittaa asiaan ydinvoimaloita. pienempihän riski se on
Niinhän se tsunamin yhteydessä tapahtunut ydinkatastrofikin oli vain sivujuonne siinä konkurssissa. Ihmisillä on suhteellisuudentajun puutetta ja sakeita fobioita. Vaikuttaa otsikon aiheeseen tälläkin hetkellä. Suomessa ydinvoiman lisärakentaminen lykkääntyi toki monesta syystä, Saksassa pitkälti jäi tapahtumatta juuri tämän takia, samoin elintärkeitä käyttökelpoisia laitoksia alettiin mm. Saksassa ja Ruotsissa sammutella. Fanaattinen yhden tuotantomuodon vieroksunta ja kokonaisuuden pilaaminen vaati sen, ettei sitä nähty objektiivisesti vaan saatanana.
 
Nukleaaripäivitys:

- Cattenom 1, 1300 MW - startannut 26.10
- Golfech 1, 1300 MW - arvioitu startti näinä päivinä

Lisää reaktoreita korjauksessa (lähteet World-nuclear ja Energygraph):
- Belleville 1, 1310 MW - pysäytetty heinäkuun alussa ja arvioitu restart 31.12->

Slovenia: Murheita Krškon ydinvoimalassa, joka tuottaa n. 25 % Slovenian ja 15 % Kroatian sähköstä. Nuppineulan kokoinen reikä putkessa. Uus startti tämän viikon lopussa.

Tšekki: ČEZ halajaa Dukovanyyn uuden reaktorin ja on pyytänyt ei-sitovia tarjouksia. Saadut tarjoukset: EDF:n EPR1200, Westinghousen AP1000 sekä Korea Hydro & Nuclear Powerin APR1000. Dukovanyssä on jo neljä VVER-440:aa ja Temelinissä kaksi VVER-1000:aa.

Unkari: Paksissa on neljä 475 MW VVER-440:aa. Nyt ollaan rakentamassa kaksi VVER-1200:aa ja päästy yhteisymmärrykseen rakennusaikataulusta, jota ei vielä saatu julkisuuteen. Vaikka reaktoritoimittaja on venäläinen, Unkarin ulkoministeri puhuu kansainvälisestä projektista, sillä projektissa on mukana firmoja Yhdysvalloista, Saksasta, Ranskasta, Ruotsista ja Itävallasta.

Kanada: Bruce Power halajaa Ontarioon 4800 MW lisää nukleaarikapasiteettia. Firmalla on jo kahdeksan kotimaista Candu-reaktoria, jotka tuottavat 30 % Ontarion sähköstä.
Pyydettiin nukleaaripäivitystä, joten sellainen tehtäköön. Selvyyden nimissä totean, etten ota katsaukseen mukaan muutaman päivän murheita täällä Pohjolassa, koska media uutisoi niistä mielestäni riittävän hyvin. Keskityn mieluummin "mielenkiintoisiin uutisiin maailmalta, joista voisi uutisoida enemmänkin".

-----------------------

Ranskan korroosiomurheet (lähteet World-nuclear ja Energygraph):

- Golfech 1, 1300 MW - piti jo startata, mutta startti siirtynyt 13.12->
- Belleville 1, 1310 MW - pysäytetty heinäkuun alussa ja arvioitu restart 31.12->

Slovenia: Murheita Krškon ydinvoimalassa, joka tuottaa n. 25 % Slovenian ja 15 % Kroatian sähköstä. Nuppineulan kokoinen reikä putkessa -> startannut 18.11

Jatketaan Sloveniassa: Yli 65 % slovenialaisista kannattaa "ydinvoimaa, uutta suurta reaktoria Krškoon sekä tutkimusta SMR-reaktoreista".

Puola: Korealaisille reaktoreille vihreää valoa periaatepäätöksen merkeissä. Suunnittelevat kahta APR1400:sta osapuilleen Berliinin ja Varsovan puoliväliin ja tavoitteena startti vuoteen 2035 mennessä. Ehkä jopa mielenkiintoisempi uutinen on aivan jutun loppupuolella: puolalaiselle kuparin- ja hopeantuottaja KGHM Polska Miedź SA:lle on annettu lupa rakentaa kuusi NuScale VOYGR-reaktoria, kokonaistuotanto 462 MW. Puolaa voinee luonnehtia Euroopan ydinvoimamyönteisimmäksi maaksi tällä hetkellä, erittäin mielenkiintoista seurata miten projektit etenevät.

Japani: Monjussa oli "fast breeder" tyyppinen koereaktori, kooltaan 280 MW ja se avattiin vuonna 1994. Heti alussa tuli ongelmia, joiden jälkeen restart viivästyi aina vuoteen 2010. Tuolloin kuitenkin polttoaineen lataussysteemit tipahtivat reaktoriin ja vaikka homma saatiin lopulta teknisesti pelittämään, Japanin viranomaiset saivat tästä leikistä tarpeekseen ja reaktorin ylle vedettiin henkselit. Nyt viranomaiset ovat valinneet Mitsubishin rakentamaan uuden tutkimusreaktorin samalle saitille.

Amerikan ihmemaa: Aikoinaan Westinghouse oli suorastaan Amerikan kruununjalokivi, joka onnistui rakentamaan maailman ensimmäisen painevesireaktorin kaupalliseen käyttöön. Kuitenkin Westinghouse teki kunnon jenkkityyliin konkurssin vuonna 2017 ja vuotta myöhemmin se päätyi Brookfield Business Partnersin omistukseen. Nyt tiedotettiin, että kanadalainen uraanintuottaja Cameco on ostanut 49 % osuuden Westinghousesta. Camecon leirissä tunnelma on katossa ja sitä kuvaavat parhaiten lainaukset "exciting business prospects" sekä "undeniable and positive momentum for nuclear energy around the world".

Hetki vielä Jenkeissä: Idahon SMR-projektille henkselit ylle.

Lopuksi Afrikan mantereelle: Koebergissä Etelä-Afrikassa sijaitsee maanosan ainoa toiminnassa oleva ydinvoimala, jossa kaksi reaktoria. Ykkösreaktorin turbiini alkoi olla finaalissa, mutta maan sähköverkon tilanne oli niin huono, että seisokki siirrettiin vuodelta 2021 viime vuoden joulukuulle. Puolessa vuodessa piti olla valmista, mutta eihän se mennyt niin kuin Strömsössä. Reilu viikko sitten reaktori palasi verkkoon ja kohta aletaan puuhastella samaa hommaa kakkosreaktorissa.
 
Paitsi että sitä tuskin oltaisiin käynnistetty sieltä reservistä edes viime vuonna. Niitä reservivoimaloita käytetään silloin, kun sähkö uhkaa oikeasti loppua. Ei silloin, kun markkinoilta saa tarvittavan sähkön (vaikkakin suht kallillla hinnalla).

Tän talven Meri-Pori ajaa jossain 20 sentin lähistöllä, ensi talvena jos sähkön pörssihinta on 4€/kWh, tai ehkä jos säätösähkön hinta on 10€/kWh tai Fingrid ennustaa että säätö sähkön hinta voi nousta sinne. Niinhän kävi viime vuonna kun OL3 oli myynyt sähköä pörssiin muttei lähtenytkään käyntiin. Säätö sähkön hinta nousi silloiseen rajaan 5€/kWh, ja Fingrid ajoi omilla kaasuturbiineillä.
Sen jälkeen kun on reserveillä ajettu tositilanteessa, sääntöjen mukaisesti rajahinta nousee että tulisi enemmän kannustimia kaupalliselle ratkaisulle, eli nykyään säätö sähkön rajahinta on 10€/kWh

OL3:han ei myy sähköä pörssiin. Vaikutus tulee siitä, että kun OL3 ei ole käynnissä, niin sen omistajat joutuvat sitten ostamaan tarvitsemansa sähkön pörssistä.

En yllättyisi ollenkaan jos sähkö kiertää pörssin kautta ja raha pankin kautta tasoittaa?
 
Fortum aikoo vaihtaa polttoainetoimittajaksi Westinghousen, prosessi kesstä jonkin aikaa:
Eihän toi 1,5 vuotta energian varmuusvarastointiaikana nykyoloissa pitkältä ajalta tunnu. Toivotaan, että saavat noi 6-kulmaiset sauvat toimimaan, hyvä kuitenkin että
haetaan vaihtoehtoja.

Tohon ydinvoimalan vikaantumiseen, niin joskus oli radiosssa keskustelu muistaakseni Loviisan riskeistä ja asiantuntijavastaaja meni hilkaiseksi, kun kysyjä esitti muistaakseni 3-eriasiaa tapahtuvaksi samaan aikaan. Noita pikkuvikojan niissä on ollut ja olis epä-älyllistä uskoa että ikä ei niitä vikoja toisi lisää.
Vaikka varmasti parhaansa yrittävät voimaloitaan huoltaa. Muistelen niiden alkuperäiseksi käyttöiäksi lasketun 40v jota piti hiljan lisätä.
=> jos ydinvoimaan halutaan (lienee käytännön pakko?) lisää satsata päätöksiä pitäisi tehdä nopeasti. Hanhikivi lienee se joka olisi helpoin toteuttaa, lainsäädäntöä
tarvittaessa muuttaen esim. kansalliseen turvallisuuteen vedoten?
 
Viimeksi muokattu:
En yllättyisi ollenkaan jos sähkö kiertää pörssin kautta ja raha pankin kautta tasoittaa?

Ymmärtääkseni pörssin kautta kierrättäminen rikkoisi sen koko Mankala-yrityksen idean. Silloin yritys ei enää olisi voittoa tavoittelematon ja joutuisi esimerkiksi maksamaan veroja myyntivoitoista.

Toki ne yksittäiset Mankala-osakkaat voivat sitten laittaa sen oman osuutensa myyntiin sinne pörssiin, mutta tuolloin myyjä on se yritys, ei TVO.
 
Tän talven Meri-Pori ajaa jossain 20 sentin lähistöllä, ensi talvena jos sähkön pörssihinta on 4€/kWh, tai ehkä jos säätösähkön hinta on 10€/kWh tai Fingrid ennustaa että säätö sähkön hinta voi nousta sinne.
Meinasin väittää vastaan, että onhan Meri-Pori nytkin käynnissä, vaikka sähkön hinta on vain 130 €/MWh, mutta sitten tarkistin, että on ilmeisesti koekäyttöä huomiseen iltapäivään asti.
 
Näyttää joo hyrskyttävän. Toisaalla jo eräskin sankari kertoili kuinka kohta tulee ikävä niitä 9c soppareita. Ei ilmeisesti ollut katsonut huomisen hintoja jotka halvemmat kuin tänään.
 
Täällähän pohdittiin tuossa Norskien yllätyslahjan yhteydessä että eikö Nordpoolilla kellot soi jos tulee outoja tarjouksia.

Tämän artikkelin mukaan tarjous oli hälyttänyt Nordpoolilla mutta siihen ei reagoitu, kuten pitäisi. Lisäksi Kinect on varmistanut mokasta tulleen tappion suuruudeksi 46–50 miljoonaa euroa.

Sori jos tämä oli jo mainittu täällä.
 
Tämä on jälleen kerran poliittinen päätös. Meillä on ollut varaa laittaa miljardeja tuulivoiman tukeen. Esimerkiksi Inkoon hiilivoimala olisi pysynyt varalla varmaankin noin 20 Meur / vuosi-kustannuksella. Olisiko tuulivoimatukea voinut laskea esimerkiksi 400 Meur ja pitää sillä Inkoo reservissä 10 vuotta?
Veronmaksajilta voisi varmaan kysyä, mihin näistä kolmesta haluat sähköverosi tukien menevän.. tms? Vähän selvitystä ja perusteluja vaihtoehdoista.
Vaikka kerran 1-4v voisi tulla kysely.
 
Ydinvoimaa voi hyvinkin käyttää säätövoimana ja säädettävyys on useissa voimalatyypeissä kohtuullinen. Ydinvoiman rajakustannus vain on usein sen verran matala, että säätö on järkevämpää tehdä ensisijaisesti muilla tuotantomuodoilla jos mahdollista.

Tässä hyvin avattu miksi ydinvoimalat harvoin joustavat:
Ydinvoimala – joustaako vai eikö jousta? • BCDC Energia
Oli mielenkiintoinen artikkeli. Ilmeisesti suomalaiset ovat päätyneet tähän lappu pohjassa meininkiin että saa parhaan vastineen investoinnille, ja hyvä säädettävyys vaatisi myös päivityksiä. Mutta kerta se on uusissa voimaloissa mahdollista jopa hyvin niin eihän sitten esteenä ole kuin raha :)
 
Oli mielenkiintoinen artikkeli. Ilmeisesti suomalaiset ovat päätyneet tähän lappu pohjassa meininkiin että saa parhaan vastineen investoinnille, ja hyvä säädettävyys vaatisi myös päivityksiä. Mutta kerta se on uusissa voimaloissa mahdollista jopa hyvin niin eihän sitten esteenä ole kuin raha :)

Meillä on sen verran vähän jatkuvaa perustuotantoa, ettei ydinvoiman säädölle ole ollut aiemmin tarvetta. Säätö on hoidettu muissa tuotantomuodoissa. Nyt tilanne on muuttunut kun meillä on paljon tuulivoimaa, jolloin voi tulla ylituotantoa hetkittäin.
 
Meillä on sen verran vähän jatkuvaa perustuotantoa, ettei ydinvoiman säädölle ole ollut aiemmin tarvetta. Säätö on hoidettu muissa tuotantomuodoissa. Nyt tilanne on muuttunut kun meillä on paljon tuulivoimaa, jolloin voi tulla ylituotantoa hetkittäin.
Sehän vasta merkillistä onkin, että pitää ihan aatteen nimessä ja periaatteesta väsyttää reaktoriastioita, kun propelleja ei sitten millään voi rajoittaa. Ei kai 2023 voi olla tuulivoimaloita, jotka eivät ole teknisesti välittömästi lepuutettavissa etäkäytöllä? Ja nyt kun sanon niin varmasti erehdyn ja niitä on, eihän nykyään tarvitse mihinkään varautua tai optimoida mitään, saati ylläpitää tärkeysjärjestystä. Pikku pörssikoistisenkin takia -50 senttiä 10 tuntia eikä mitään voi.

Sitä minä vaan, että jos asia on rahalla ratkaistavissa ja vielä nollasummapelinä, se pitää ratkaista rahalla. Tällöin vältetään ne oikeat ongelmat. Luulisi viherpesun aikoina olevan tosi tuhmaa haaskata.
 
Sehän vasta merkillistä onkin, että pitää ihan aatteen nimessä ja periaatteesta väsyttää reaktoriastioita, kun propelleja ei sitten millään voi rajoittaa. Ei kai 2023 voi olla tuulivoimaloita, jotka eivät ole teknisesti välittömästi lepuutettavissa etäkäytöllä? Ja nyt kun sanon niin varmasti erehdyn ja niitä on, eihän nykyään tarvitse mihinkään varautua tai optimoida mitään, saati ylläpitää tärkeysjärjestystä. Pikku pörssikoistisenkin takia -50 senttiä 10 tuntia eikä mitään voi.

Sitä minä vaan, että jos asia on rahalla ratkaistavissa ja vielä nollasummapelinä, se pitää ratkaista rahalla. Tällöin vältetään ne oikeat ongelmat. Luulisi viherpesun aikoina olevan tosi tuhmaa haaskata.

En tiedä niin paljon tuosta OL3 reaktorista, että osaisin sanoa onko tuo säätäminen mikään oikea ongelma vai ei reaktorille ja sen kestolle. Olettaisin kuitenkin, että on otettu huomioon suunnittelussa kun on alunperinkin käsittääkseni ollut säädettävä reaktori. On varmaan tuulivoimaloita, joita ei voi pysäyttää etänä, mutta eiköhän riittävässä määrässä tuo onnistu etänä. Jos tuo ei ole reaktorille mikään ongelma eikä aiheuta ylimääräistä kulumaa, niin sittenhän siinä ei ole ongelmaa. Voinee kenties jopa pidentää polttoaineen käyttöikää, kun kokoajan ei ajeta täysille (tai sitten). Tuulivoimaloilla voi olla PPA-sopimuksia, joiden takia haluavat tuottaa sen mitä saavat tuotettua. Rahalla tuo olisi toki ratkaistavissa kuten sanoit.
 
Sehän vasta merkillistä onkin, että pitää ihan aatteen nimessä ja periaatteesta väsyttää reaktoriastioita, kun propelleja ei sitten millään voi rajoittaa. Ei kai 2023 voi olla tuulivoimaloita, jotka eivät ole teknisesti välittömästi lepuutettavissa etäkäytöllä?

Kevään miinushintojen jälkeen on tapahtunut selvä muutos. Syksyllä jo nähtiin kun tuulivoima toimi säätövoimana kun tulvien takia vesivoima ei voinut vähentää.

Mutta ei tässä nyt mitään muuta kuin että se joille tehojen vähentäminen on halvinta tekee sen ensimmäisenä, ydinvoimaloissa on henkilökuntaa paikalla 24/7, tuulivoimalat pyörii ilman henkilökuntaa. Nyt siihen herätty ja valokuidut vedetään tuuulipuistoille ohjausta varten.

Ydinvoimaloista OL3 tiputtaa tehoja ensin, ranskalaisreaktori kun on ihan suunniteltu kysynnän seuraamiseksi. Ranskassahan muuta säätövoimaa ei juuri löydy. Seuraavaksi OL1 ja OL2, mutta ne ovat jo vähän jäykempiä, polttoaineen tankkauksen jälkeen ei haluttu tiputtaa tehoja. Viimeiseksi Loviisan reaktorit vähentävät tehoja. Jos olen ymmärtänyt oikein, Loviisat voi hyvinkin nopeasti vähentää tehoa jonkin verran, ja osallistuu nopeaan reserviin tällä kyvyllä. Isommat tehonmuutokset ottaa sitten vähän enemmän aikaa, niin harvemmin pörssihinnan takia.
 
Ihan en ymmärrä mikä tässä ylituotannossa on ongelmana. Markkinat kyllä hoitavat sen ajallaan. Se että meillä on muutamia kymmeniä tunteja vuodessa negatiivinen hinta ei vain koko vuoden kuvassa ole mitenkään oleellista. Jokainen tuotantomuoto tekee omat laskelmansa miten ylituotantoon kannattaa reakoida. Jos ylituotanto uhkaa verkon stabilisuutta niin siihen on Fingridillä on omat toimet.
 
Ihan en ymmärrä mikä tässä ylituotannossa on ongelmana.

Pikkujuttu ku taajuus. Jos se nousee liikaa, rupee asioita poksahtelemaan oikeasti urakalla.

En tiedä mitä Fingrid tekee, kai joko lämittää jotain järviä, tai sitten tiputtaa jonkun voimalan verkosta?
 
Pikkujuttu ku taajuus. Jos se nousee liikaa, rupee asioita poksahtelemaan oikeasti urakalla.

En tiedä mitä Fingrid tekee, kai joko lämittää jotain järviä, tai sitten tiputtaa jonkun voimalan verkosta?
Ylituotannon hallinta lienee aika paljon helpompaa kuin alituotannon.

Vesi- tai tuulivoimalle tuohta pöytään, niin kyllä tuotanto tipahtaa komeasti.
 
Pikkujuttu ku taajuus. Jos se nousee liikaa, rupee asioita poksahtelemaan oikeasti urakalla.

En tiedä mitä Fingrid tekee, kai joko lämittää jotain järviä, tai sitten tiputtaa jonkun voimalan verkosta?
Fingrid tiputtelee vain tuotantolaitoksia irti verkosta. Ei tuo mitään rakettitiedettä ole. Ihan samalla lailla jos menetellään jos tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. Jos tuota tilannetta käydään lähellä useasti voidaan varakuormia verkkoon rakentaa varotoimenpiteenä.
 
Ei riitä useampi samanaikainen vika, että tekisi chernobylit. Kuten edellä on sanottu, niin samanlaista onnettomuutta ei siellä voi tapahtua, koska ydin menee sieppariin, jos se sattuisi jostain syystä sulamaan. Turvallisuusvaatimukset länsimaissa on nykyisin jotain aivan muuta mitä ne oli aikoinaan Chernobylissä. Vakava onnettumuus voisi sattua esim. meteoriitin tai terroriteon seurauksena. Kummankin todennäköisyys on niin pieni ettei sellaisesta kannata murehtia.
Niin mitä sitten ?

Jos pelkäät oikeasti meteoriitti tuhoa (joka voisi tuhota ydinvoimalan), niin miksi sekoittaa asiaan ydinvoimaloita. pienempihän riski se on
Pontti on siinä, että vaikka todennäköisyys olisi erittäin pieni, se on kuitenkin aina olemassa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 537
Viestejä
4 510 701
Jäsenet
74 415
Uusin jäsen
antifaarao

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom