Fortumin tehtävä ei ole laskea sun sähkön hintaa, parantaa huoltovarmuutta, vaan tuottaa omistajilleen (mulle myös) voittoa.
Muutamilla päivillä vuodessa ei saada siitä laitoksesta kannattavaa. Meri-Porin operointi ei ole ollut Fortumille kaupallisesti kannattavaa vuosikausiin. Se on pysynyt pystyssä vain reservin takia. Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen markkinahäiriövuosi, jolloin se oli vuositasolla kannattava.
...
Eli vaihtoehdot eivät ole, että se on joko reservissä tai markkinoilla, vaan että se on joko reservissä tai se puretaan.
Sähkömarkkinat on niin raskaasti reguloituja, että eivät isotkaan yritykset voi optimoida vain omia voittojaan. Hintamekanismin toimiminen oikein edellyttää, että kaikki saatavilla oleva tuotanto on tosiasiallisesti markkinoiden käytettävissä.
Pidän aika uskottavana, että Fortumin konsernitasolla Meri-Pori heikentää tulosta. En ole ollenkaan yhtä vakuuttunut siitä, että se olisi yksikkönä toivottomasti kannattamaton.
...miksi Fortum on uhkaillut purkamisella eikä myymisellä?
Toki voivat. Lähinnä katsoisin yhtiöitä jotka omistavat yksinään kokonaisia voimalaitoksia ja joilla on alueellaan vahva markkina-asema. Lähinnä tulee mieleen Fortum ja Vattenfall, Norjassa Stattkraft. Heillä on teoriassa mahdollisuus moiseen.
Niinpä, isoilla toimijoilla on mahdollisuus ja ehkäpä intressikin toimia tavalla jossa on manipulaation piirteitä.
Ajatusleikkinä, yksinkertaistetaanpa Fortum yhtiöksi, jolla on Loviisan ydinvoimala ja Meri-Porin hiililaitos. Loviisa jauhaa sähköä nollakustannuksella kun taas Meri-Pori keikkuu kannattavuuden rajoilla. Ei sillä tulosta tehdä.
Ilman Meri-Poria sähkön hinta raketoi sähköpulassa pilviin ja Loviisa tuo rahaa taloon ovista ja ikkunoista. Jos Meri-Poria ajetaan, hinta sähkö on vain kallista, Meri-Pori kattaa kulunsa ja Loviisa tuo rahaa taloon enää ikkunoista. Meri-Pori on pahanilmanlintu, joka rajoittaa muiden yksiköiden tuottoja.
Normaaleilla markkinoilla olisi tietenkin selvää, että Meri-Porista pitäisi hankkiutua eroon. Sähkömarkkinoilla sen taas pitäisi olla markkinoiden käytettävissä ja toimet, joilla käytettävyyttä ehkäistään vaikuttavat manipulaatiolta.
Esim. *kahden* kuukauden huolto talven kynnyksellä... ja sitten 3 kk käytössä ja reserviin.
Laitoksen joka on seisonut pitkään, vaikka kuinka niissä kuuluisissa 'varastorasvoissa', saaminen käyntiin ei ole aina kovin helppoa ja satun tuntemaan tuon Meri-Porin hyvinkin ja siellä on jo edellisellä vuosikymmenellä ollut jos jonkinlaisia ongelmia nimenomaan käynnistysten kanssa.
Eihän Meri-Pori ollut seissyt kovinkaan pitkään, vaan TVO jauhoi osuudellaan ihan merkittävän määrän sähköä ainakin v. 2019 ja kai jonkin verran vielä 2020.
Ei se ihan varastorasvoissakaan ole voinut olla, kun vielä maaliskuussa 2022 sen piti olla 12 tunnin käynnistysvalmiudessa.
Olisi ehdottomasti ollut Fortumin etu että sekin laitos olisi takonut niitä 200€/MWh tunteja ulos silläkin riskillä että se olisi tasannut vähän niitä ehdottomia huippuja pois. MP on ollut omistajilleen tappiollinen todella pitkän aikaa, on se sitten ollut reservissä tai ei.
En olisi noin varma tuosta "Fortumin edusta".
Jos se on niin tappiollinen, niin miten sitä kannatti ajaa v. 2019?
---
Alaa reguloidaan jo paljon tiukemmin kuin montaa muuta. Se mitä ehdotat on lähempänä sosialismia ja suunnitelmataloutta. Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen energiakriisin takia.
Varsin etäällä nykytilakin on markkinataloudesta. Valtio sääntelee jopa hinnanmuodostusta.
Kyllä minä ainakin löysin kaikilta firmoilta miltä nopeasti katsoin sekä pörssihintaisia että kiinteitä sopimuksia olevan tarjolla.
Täysin kiinteät sopimukset on vähän kiven alla. "Pehmopörssiä" aka kulutusvaikutuksellinen kyllä tarjotaan auliisti. Esim. Fortumilta en löytänyt täyskiinteää.
Täyskiinteä on kyllä siitä hyvä, että sillä saa immuniteetin markkinavaihtelulle.
Kiinteät ovat keskimäärin aina kalliimpia kuin pörssisähkö (pitkällä aikavälillä). Kiinteässä sopimuksessa maksat preemiota siitä että hinta on lukittu tietylle tasolle ja yhtiö vastaavasti kiinnittää oman sähkön hankintansa samaan tasoon ennustetulle määrälle.
Ei preemio mene välttämättä noin päin. Jos yhtiöllä on omaa tuotantoa, se voi olla kiinnostunut sopimaan kiinteästä hinnasta alennuksella epävarmalla markkinalla.
Esimerkiksi tuulivoiman PPA sopimukset - jopa baseload PPA:t - ilmeisesti myydään yleensä alennuksella. Kuinkahan lyövät leiville?