Mita maksaa kiviihlella kwh ilman paastomaksuja? Mennaanko selvasti alle porssin keskihinnan?
On ainakin tähän asti halvempi maksaa niitä päästömaksuja, mutta muutaman vuoden kuluttua tähän kysymykseen saamme vastauksen, kun päästöoikeuksien määrä tippuu nollaan. Jotain 50 senttiä ilman investoinnin korkokustannuksia ehkä?
Säköpörsin hinnoittelu pitäisi kääntää päälaelleen. Eli myyjät hinnoittelisivat sähkönsä ja ostajat ostaisivat tarvittavan määrän sähkö alkaen halvimmista tarjouksista.
Ja nopein saa sitten halvimmat sähköt ensin? Ja nythän suurin osa ostajista ovat valmiita maksamaan 4€/kWh sähköstään, miksi tyytyisin myyjänä vähempään, kunhan odottaa vähän niin ostopuolen tarjoukset nousee. Pistetään supertietokone asialle, nopeat tekevät parhaimmat kaupat, laitetaan myyntitarjous nanosekunti ennen pörssin sulkeutumista. Tähän vain isoilla on varaa tehdä, niin kauppa keskittyneet heihin. Välillä tietokoneet sitten häviää toiselle tietokoneelle, ja hinnat pomppii miten sattuu ja sähköt katkeilee kun sähköt jäi ostamatta.
Ostajat maksaisivat sähkön keskiarvo hinnan ja pörssi jakaisi rahat tuottajille hintojensa mukaan. Näin hintojen vaihtelu pienenisi huomattavasti kun kallein tuotantomuoto ei määrittäisi koko hintaa.
Tällä menetelmällä ei ole periaatteessa vaikutusta sellaisissa tilanteissa kun sähkön hinta on korkealla Suomessa. Kokonaiskysyntä ylittää pörssiin tarjotun sähkön määrään. Siinä tilanteessa kun tällä hetkellä joku ostaja olisi valmis maksamaan 300€/MWh että saisi 100MWh sähkö, ja laittaa sisään sellainen tarjous, mutta takaisin tulisibettä saa 10MWh hintaan 100€, niin seuraavalla kerralla hän laittaa korkeampi tarjous kunnes lopputulos on maksuhalukkuuden mukainen.
ja joista puuttuu aina se ajattelu takaa, että miten markkinaosapuolten käytös muuttuu jos hinnoittelua muutetaan. Aina vaan oletetaan että tarjouslaita on muuttumaton vaikka sääntöjä muutetaankin.
Ihan oikeat tutkijatkin tekevät tätä samaa virhettä. Saavat tutkijana tarjousdataa pörssistä ja ajavat sitten erilaisia simulaatioita erilaisista algoritmeistä, olettaen että toimijoiden käytös pysyisi samana vaikka lopputulos muuttuu.
Tuulivoima on räjäyttänyt sähkömarkkinan hintavaihtelut tolkuttomiksi. Kun yhtenä päivänä voidaan alimmillaan saada 6 MW ja seuraavana yli 5000 MW, niin kyllä se näkyy hinnassa tavalla, joka vie pohjan kaupallisilta investoinneilta.
Väittäisin että jos investointikohde on tasaisesti sähköä tuottava laitos, ainoastaan sähkön keskihinnalla on merkitystä, koska se on se hinta mitä sähköstä saa jos tuottaa sähköä tasaisesti.
Väittäisin että jos investointikohde on jokin tehdas, sähkön keskihinnalla on merkitystä, koska tehdas kuluttaa sähköä tasaisesti. Sitten bonus jos prosessi on jokin kevyesti keskeytettävissä ja käynnistettävissa oleva, niin voi tehdä lisää rahaa sillä että pysäyttää silloin kuin sähkö on kallis. Tässä vertailussa Suomi taitss olla kolmanneksi halvin Euroopassa.
Ennen sähkömarkkinoiden vapauttamista sähkön hinta oli vakaa ja sitä sai töpselistä tarpeen mukaan.
Ei se ollut mitenkään vakaa. Sähkö kantaverkosta oli niin kallis että piti ajaa dieselkoneilla huippukulutuksen aikana. Se oli vasta kallis se. Ja oli erittäin epävakaa alueellisesti, käyttöpaikan siirrolla jotain kymmenen kilometriä ja oli ihan erilaiset hinnat.
Se oli vaan paljon paremmin piilossa kun vain kerran vuodessa luettiin mittarit ja loput vuodesta oli arviolaskutus.
Molemmat saa vielä, sekä kiinteä hinta että tasaerä laskutus.
Vanhat satunnaisesti käytettävät lauhdevoimalat on juuri sitä, mitä markkinoilla tarvittaisiin paikkaamaan tuulivoiman aukkoja.
Meri-Pori palaa kaupalliseen käyttöön joulukuussa. Korkean hyötö-asteen ansiosta saamme sieltä varsin edullista lauhdevoimaa, on ajanut vaikka hinta on ollut vain 15 senttiä.
Ensi vuonna HVK:n reservissä eli ei sitten ajaa kunnes hinnat 400 senttiä.
Markkinatalous olisi voinut herätä 10v aiemmin, mutta niin olisivat voineet virkamiehet kuin kansalaisetkin. Ketään ei vaan kiinnostanut, kun hinta pysytteli 4-5c/kWh, joten kulutusjuhlat jatkuivat.
Ja nykyinen 6 sentin hinta ei innosta paljonkaan. Oma aurinkopaneeliprojektikin jäi väliin kun sähköstä tuli niin halpaa.
2) Tehdään kuin sähköverkkojen kanssa. Ei oltu tyytyväisiä laatuun, niin sitä regulaatiolla lähdettiin parantamaan. Ongelma oli, että se ei tapahtunut ilmaiseksi. Jos nyt halutaan tasainen sähkön hinta ja varma riittävyys, tarvitaan valtioita apuun (esim. ydinvoimaloita lisää). Keskimääräinen hinta nousisi.
Juuri näin. Oma ratkaisu olisi että sähkön hinta takaisin piiloon kuten ennen vanhaan kun tuli tasauslasku kerran vuodessa.
Voisi kyllä aika äkkiä loppua nuo jatkuvat maksimitarjoukset kyseisen tempun jälkeen.
