Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[mattix]

Turha minusta kiertää tätä samaa "valtion haltuun koko sähköjärjestelmä" -kehää, mitä @tietokonerikki kanssa tehtiin jo muutama kk sitten. Näkemyserot ovat aivan liian suuret ja kaveri pistää parin viime vuoden energiakriisin sähköyhtiöiden syyksi naapurin puten sijaan.

On selvää, että sähkön kaltaisen välttämättömyyshyödykkeen suhteen on pakko olla regulaatiota huolehtimassa kansalaisten lisäksi myös mm. huoltovarmuuden intresseistä.

Sähkön osalta emme kuitenkaan ole olleet omavaraisia vuosikymmeniin emmekä sitä tule olemaan tulevaisuudessakaan. Taitaa puuttua ainakin 2500 MW kotimaista tuotantoa. Kun emme ole omavaraisia, niin emme voi yksin päättää sähkön tuotannosta ja käytöstä vaan on tehtävä rajat ylittävää kauppaa eli luotettava markkinavoimiin. Tämä maa on muutenkin niin persaukinen, että ei onnistu sähköntuotannon investoinnit omasta takaa (varsinkaan nykyisessä taloustilanteessa).

Ja vielä kerran. Sähkö on hyödyke, joka on käytettävä tuottamishetkellä ja sitä on käytettävä juuri tuotetun verran. Siksi sen hinnan määräytymiseen ei sovi kovin moni malli ja sen mallin on estettävä epätasapainon syntyminen. Nykyinen marginaalihinnoittelu lienee paras, vaikka se ei ole täydellinen. Kilpajuoksu halvimmista tarjouksista tai keskihinta ei vaan toimi. Hinnoittelun on ehdottomasti estettävä ylikulutus ja toisaalta ylituotanto.

Vaihtoehdoksi siis tarjotaan, että kansallistetaan nykyinen tuotanto tai reguloidaan sitä rajusti. Lisäksi rakennetaan 2500-3000MW lisää tuotantoa ja perustetaan Suomen Sähkö Oy Ab, joka säätelee kaikkea. Tällä lienee valitettavasti kymmenien miljardien eurojen hintalappu ja se ei liene kovin monen mieleen vs. nykyinen hinnoittelu + edullinen pohjoismainen vesivoima. Toki homma voidaan hoitaa neuvostoliittomaisesti ottamalla putiikit haltuun. Sen jälkeen ei tarvitse haaveilla ulkomaisista pääomista ja investoinneista Suomeen.

 

[takomo]

Oikeastaan tuo alleviivaa sitä, että kuinka hyvin Suomessa kuluttajilla on pullat uunissa sähkön hinnan suhteen. Eletään marraskuuta ja toistaiseksi on ollut vain yksi päivä, jolloin Meri-Porin olisi varmaan ollut kannattavaa olla ajossa. Silloinkin se johtui siitä, että OL3 tippui tuotannosta.

Olihan Meri-Pori ajossa elokuun lopulla viikon ja lokakuussa näyttää olleen päiviä, jolloin olisi voinut kannattaa ajaa. Säät on arvaamattomia.

Pointti kuitenkin on siinä, että on kuluttajien etu, että tällainen voimala on markkinoilla käytettävissä hintapiikkien aikana. Koipussissa laitoksesta ei ole mitään iloa. Todennäköisesti kuluttajille olisi edullista tarjota HVK:a enemmän siitä, että laitos olisi markkinoiden käytettävissä.

Miten sattuikin, että Meri-Pori ollaan laittamassa reserviin 1.3.2024 alkaen - ja OL3:n vuosihuolto alkaa 2.3.2024!

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Reservijärjestely on tehty kaikin puolin tietoisena vuosihuoltoaikataulusta, joka on ilmoitettu markkinoille jo kesällä 2022.

 

[zepi]

Pointti kuitenkin on siinä, että on kuluttajien etu, että tällainen voimala on markkinoilla käytettävissä hintapiikkien aikana. Koipussissa laitoksesta ei ole mitään iloa.

On kuluttajan etu jos hintapiikin aikana syntynyt hyöty on suurempi kuin käyttövalmiudessa pidosta aiheutunut kustannus. Se ei ole mitenkään selvää silloin jos voimalaan käyttötunnit ovat kymmenissä tunneissa vuoden aikana...

 

[Griffin]

Kuten koronan iskiessä nähtiin, tuotannon siirto ulkomaille on huomattava riskitekijä. Sähkö on kaikenlisäksi välttämättömyys nykyään, joten tuontisähkön varassaolo on sitä suurmpi riski.

Yleisestikin jos on tuote, jota voidaan tehdä aivan hyvin kotimaassakin, niin sitä yleensä kannattaa tehdä, sillä tuotteen ostaminen vuotaa kansantaloudesta rahaa ulkomaille jatkuvana virtana ja köyhdyttää valtiota. Varsinkin välttämättömyyshyödykkeissä.

 

[takomo]

Tämä on sitten sinulle ihan uskon asia. Voin kertoa että EU:lle suoritettavat ilmoitusvelvoitteet ovat raskaat ja sanktiot mahdollisesti hintamanipulaatiosta ovat niin raskaat että riski on isompi kuin mahdollinen hyöty.

Aktiivisesta manipulaatiosta varmaan voikin jäädä kiinni mutta voimayhtiöt voi manipuloida passiivisestikin. Esim. vuosi sitten syksyllä Fortum ei saanut Meri-Poria kai ollenkaan verkkoon ennen marraskuuta vaikka tehoreservisopimus loppui ennakoidusti kesäkuussa. Laitoksen oli kuitenkin pitänyt olla 12 tunnin käynnistys- ja täystehovalmiudessa koko edeltävä talvi.

Tekikö Fortum edes kaikkia UMM-ilmoituksia, jolla se olisi tehnyt selkoa markkinoille Meri-Porin tilasta? Eihän koko kapasiteetti edes ollut tehoreservinä.

 

[pulatunnus]

Et ehkä lukenut viestiäni ajatuksen kanssa. Meidän on pakko ton säätövarmuuden varmistamiseksi tehdä tota kalliimpaa säätövoimaakin, mutta sen merkitys on vuositasolla
vähäinen hintaa korottavana tekijänä. Niitä voidaan seisottaa, jos tarvetta ei ole. Inkoon voimalan purku oli aivan järjetöän teko, kun asiaa katsotaan kansantalouden ja sähkön huoltovarmuuden kannalta.
Enkä minä ole realistina halunnut halpaa sähköä, vaan todellisiin tuotantokuluihin perustuvaa kohtuuhintaista sähköä ilman, että sillä keinotellaan pörsissä, jonka käyttöön nyt sähköyhtiöiden toimesta pyritään miedät kuluttajat siirtämään.

Selvittiin viimetalvi, talvi jona irtauduttiin venäjän energiariippuvuudesta muutaman kuukauden varoitusajalla. Sen jälkeen on tilanne parantunut huomattavasti. Pohjoiseen rakennetaan vahvistusta siirtolinjaa länteenpäin.

Odotettavissa että myös sähkönkysyntä kasvaa, mutta odotettavissa että se on historiaan verrattavissa paljon paremmin tuotantoa(hintaa) seuraava.

Jos mietit jotain "varavoimaa", ja siihen rahaa, niin se ei ehkä ole jättimäisiä hiili tai kaasuvoimaloita. "sähkö" energiavaravarastojen oletan lisääntyvän.

Itse pörssi voi olla avoin, mutta sen lopullisen kuluttajalle myytävän tuotteen hinnan muodostuminen on kaikkea muuta kuin avoin.

Se kai ihan avoin

Algoritmi laskee seuraavan vuorokauden hinnan, jolla sähkö myydään eteenpäin. Tämän algoritmin tulee tietää siis jokaisen tuotantomuodon senhetkinen tuotantokustannus voidakseen toimia.
Tämän algoritmin toimintaa ei paljasteta, eikä myöskään sitä paljonko on tuotantokustannukset.
Hinta vaan maagisesti "muodostuu". Sähköntuottajat vetoavat liikesalaisuuteen tuotantohintojensa kohdalla ja kieltäytyvät paljastamasta niitä tämän rinkirunkkauksen ulkopuolelle. Voin vaikka vannoa että tietävät toistensa kustannukset.
Tällaista toimintaa kutsutaan kartelliksi.

Olisko päinvastoin. Meidän markkinoilla on paljon toimijoita ja sen vanha fingrid prjun mukaan n 70% menee pörssinläpi pohjoismaisessa markkinassa. Eli markkinan koko on iso.
Toimijoita on paljon, joten kilpailuakin on.
Se että toimijat toimii itsenäisesti hinnoittelussa on markkinan toimimiselle tärkeää. Kartelliviranomaiset yleistän puuttuvat hanakasti jos toiminta olisi sovittua.

Kriisin aikaan suurin ongelma taisi olla johdannaismarkkinat, jotka epävarmoina hetkinä kuihtu, oli niin paljon epävarmuutta ettei löytynyt riskin ottajaa , ja uutisen mukaan järjestelmässä oli rakenteita jotka tekivät siitä entistä kalliimman, mistä seurasi että yhtiöt alkoi ostamaan omia futuureita takaisin. Tähän hätiin tuli valtio takuupaketeilla.

Tällä puolella kai ne manipulointi tutkimukset oli.

Itse asiassa tuulivoimainvestoinnitkin ovat kuulemma tällä hetkellä jäissä Suomessa. Meneillään olevat projektit viedään loppuun, mikä tarkoittaa, että parin vuoden aikana valmistuu runsaasti voimaloita, mutta uusia projekteja ei kuulemma toistaiseksi käynnistellä. Oleellisia syitä on kaksi: Tuulivoimasähkön hinta on liian alhainen ( = tuulivoiman kannibalisaatio ajaa sähkön hinnan alas silloin kun tuulee kunnolla) ja korkotaso on ihan muuta kuin pari vuotta sitten. Korkotaso tietysti rokottaa kaikkia energiainvestointeja, joissa on pitkä takaisinmaksuaika.

Investointinäkymät parantunevat sitten kun tulee lisää kysyntää.

Se ehkä vähän helpottaa, maa oli sinänsä "myyty" täyteen, eli muistelen jotain haastattelua että Fingrid ei pystynyt enempää hankkeita ottaa "vastaan", ja Itä-Suomi seis sen takia ettei siirtokapasiteettia ja siirtokapasiteetti investoinnit taasen vie aikaa ja vaatisi myös niitä tuulivoima investointipäätöksiä ette Fingrid lähteisi suunnitteleen, en muista mikä oli ns aikasintaan aikataulu.

Siirtoverkon kannalta varmaan helpottaisi jos se tuulivoima kulutus oli lähellä tuotantoa.

Vitostie on vieläkin aika tiukkana rajana. Suunnitelmia kyllä on sen itäpuolelle rakentamiseen, mutta sitten nuo paljon puhutut korkotasot yms. Kannattavuushaasteet on hidastanut projekteja aikapaljon.

Länsirannikko on sähkön siirron osalta aivan tukossa, idässä taas tuulipuistot haluttaisiin rakentaa paikkoihin missä ei ole ihmisiä - eli sinne pitäisi investoida sitten sähköverkkoa järkyttävästi, että saadaan tuotanto kiinni.

 

[takomo]

On kuluttajan etu jos hintapiikin aikana syntynyt hyöty on suurempi kuin käyttövalmiudessa pidosta aiheutunut kustannus. Se ei ole mitenkään selvää silloin jos voimalaan käyttötunnit ovat kymmenissä tunneissa vuoden aikana...

"Since December 2022, the plant has had 69 days of production and has generated approximately 515 GWh of electricity with CO2 emissions of approximately 410 kilotonnes. "

Fortum and Finnish National Emergency Supply Agency agree to reserve the production of Meri-Pori coal-fired power plant for emergency situations | Fortum

www.fortum.com

Käsittääkseni näissä huoltovarmuuskorvauksissa puhutaan muutamista miljoonista vuodessa. Vaikkapa 10 GW @ 300€/MWh maksaa 3 M€/tunnissa. Ei niitä piikkitunteja kovin monta tarvitse olla ja saamapuolelle tulee tulot markkinoille myydystä sähköstä.

Jos tuo 515 GWh on myyty keskimäärin 200 €/MWh, myyntiä on tullut 100 M€.

 

[Markkanen]

Sähkön osalta emme kuitenkaan ole olleet omavaraisia vuosikymmeniin emmekä sitä tule olemaan tulevaisuudessakaan. Taitaa puuttua ainakin 2500 MW kotimaista tuotantoa. Kun emme ole omavaraisia, niin emme voi yksin päättää sähkön tuotannosta ja käytöstä vaan on tehtävä rajat ylittävää kauppaa eli luotettava markkinavoimiin. Tämä maa on muutenkin niin persaukinen, että ei onnistu sähköntuotannon investoinnit omasta takaa (varsinkaan nykyisessä taloustilanteessa).

Suomihan on nyt, tai ainakin lähellä omavaraisuutta sähkön tuotannossa. Toki tämä ei tarkoita sitä että Suomi olisi joka hetki omavarainen eli oma tuotantoa olisi oman kulutuksen + siirtopiuhojen verran vaan sitä että Suomessa tuotetaan vähintään yhtä paljon sähköä vuodessa mitä täällä kulutetaan.

 

[pulatunnus]

Yleisestikin jos on tuote, jota voidaan tehdä aivan hyvin kotimaassakin, niin sitä yleensä kannattaa tehdä, sillä tuotteen ostaminen vuotaa kansantaloudesta rahaa ulkomaille jatkuvana virtana ja köyhdyttää valtiota. Varsinkin välttämättömyyshyödykkeissä.

Ei. Ei kaikkea kannata tehdä kotimaassa, vaan siellä missä tehokkainta. Suomi on niin pieni markkina ettei kaikki kotona toimi, tai toimii, mutta sen pois hyvinvoinnista. Tuohon väliin sitten menee huoltovarmuus, josta osa voi olla sitä kotimaista ns kannattamatonta, mutta sillä on hintansa ja hyöty pitää ylittää haitat..

Sähkövertaus. Moniko olisi halunnut asua 19asteisissa kämpissä viimeiset 30 vuotta, jotta se olisi onnistunut viimetalvenakin. Ehkä moni mielummin väänsi sinne 20 pintaa, moni reilustikkin yli. Joo 18 astetta tuntu toki sen jälkeen rajulta, mutta ehkä pieni hinta.

 

[mattix]

Kuten koronan iskiessä nähtiin, tuotannon siirto ulkomaille on huomattava riskitekijä. Sähkö on kaikenlisäksi välttämättömyys nykyään, joten tuontisähkön varassaolo on sitä suurmpi riski.

Olemme olleet riippuvaisia tuontisähköstä aina eli jostain 1970-luvulta lähtien ainakin.

Yleisestikin jos on tuote, jota voidaan tehdä aivan hyvin kotimaassakin, niin sitä yleensä kannattaa tehdä, sillä tuotteen ostaminen vuotaa kansantaloudesta rahaa ulkomaille jatkuvana virtana ja köyhdyttää valtiota. Varsinkin välttämättömyyshyödykkeissä.

Mitä maksaa korvata 2000MW halpaa pohjoismaista vesivoimaa, 800MW keskihintaista ruotsalaista ydinsähköä ja 1000MW kallista baltialaista palavaa kiveä? Varsinkin tuolle vesivoimalle en vain näe järkevää (eli kannattavaa) investointivaihtoehtoa.

Eikä kauppa yksisuuntaista ole.

 

[Griffin]

Olemme olleet riippuvaisia tuontisähköstä aina eli jostain 1970-luvulta lähtien ainakin.

Ongelma on ongelma, vaikka se olisi ollut olemassa pidempäänkin ja se kannattaisi korjata.

 

[pulatunnus]

Ongelma on ongelma, vaikka se olisi ollut olemassa pidempäänkin ja se kannattaisi korjata.

Ehkä kannattaisi meille muille kertoa että miksi, ja mikä on se hinta mikä siitä kannattaa maksaa.

Tarkoitatko omavaraisuudella sitä että sähkön keskimääräinen vuotuinennetto tuonti on 0, vai sittä että olemme nettoviejä jokaisella ajanhetkellä.

 

[Griffin]

Tarkoitatko omavaraisuudella sitä että sähkön keskimääräinen vuotuinennetto tuonti on 0, vai sittä että olemme nettoviejä jokaisella ajanhetkellä.

Jos ulkomailta tuonti katkeaisi esim vuodeksi, niin se ei saisi aiheuttaa mitään ongelmia = Omavaraisuus.

 

[Janishell]

Fortumin tehtävä ei ole laskea sun sähkön hintaa, parantaa huoltovarmuutta, vaan tuottaa omistajilleen (mulle myös) voittoa. Jos sähkön hintaodotus tulevaisuuteen on liian matala, ei Fortum tietenkään investoi tuotantoon.

Tämän takia yritykset eivät saisi olla liian pitkälle mukana ihmisille ja valtiolle tärkeissä asioissa.

 

[pulatunnus]

Jos ulkomailta tuonti katkeaisi esim vuodeksi, niin se ei saisi aiheuttaa mitään ongelmia = Omavaraisuus.

Ok, eli tarkoitat tuota että olisimme jokaisena ajankohtana nettoviejä ?

Tuolla on hintansa, ja vaikka tavoite voisi kuullostaa hienolta, niin se ei vielä tee siitä kannatavaa / kannatettavaa.

Se on jostain muusta pois, se on pois siitä hyvinvoinnista ja jos sillä ei saavutetan parempaa, niin miksi tavoitella tuollaista ?

Jos tarkoitit tuolla sitä että ulkomaan yhteyksien katkeaminen pitäisi sietää ilman mitään ongelmia, niin eikä se olisi hyppäys pysyvään ongelmaan ?

 

[pulatunnus]

Tämän takia yritykset eivät saisi olla liian pitkälle mukana ihmisille ja valtiolle tärkeissä asioissa.

Tämän takia sosialistien ei kannata sekaantua asiaan. (tehdä investointeja jotka ei kannata ja joille ei ole näköpiirissä kysyntää)
Poliitikkojen kannattaa valjastaa yritykset tekemään hyvää, ottaan riskiä. Poliitikkojen pitää pitää huoli että on kilpailua ja ympäristö missä voi ottaa riskejä. Huoltovarmuuden turvaaminen ei ole esteyritystoiminnalle, käytännössä Suomessa on kansainvälisestä vahva huoltovarmuus. Senkin toteuttamiseen on moniakeinoja.

Mutta vapaaehtoisuus huoltovarmuudessa ei ehkä paras, kuka jemmaa sokeri varastoon, millä ei ole mitään käyttöä näköpiirissä ja jos se arpa kuitenkni vetää, niin se tullaan sosialisoimaan. Jos se varastointi velvoitetaan ja valvotaan, niin sitten on pakko ja silloin se maksaa asiakkaat. "veroluonteinen hinnan korotus" tai vaihtoehtoisesti kerätään veroja ja valtio maksaa varmuusvaraston pitämisestä. Viimeinen sitten se että valtio ostaa ja varastoi itse, sopii suhteellisen harvaan ja rajallisesti.

 

[chrisekh]

Tämän takia yritykset eivät saisi olla liian pitkälle mukana ihmisille ja valtiolle tärkeissä asioissa.

Sanos nyt yksikin maa jossa sosialismi on toiminut. Kunhan valtio reguloi siten että yritykset saavat toimia vapaalla markkinalla niin ei sen parempaa systeemiä voi luoda. On olemassa luonnollisia monopoleja mutta sähkö tuotanto ei onneksi niihin kuulu ja mitä vähemmän siihen keksitään sääntelyä niin sen varmemmin kilpailu pitää huolen, että kuluttaja tulee samaan sähkönsä edullisesti. En tiedä miksi sähkö on tärkeämpää kuin lähes mikään muu ihmisille tärkeät asiat, jotka ovat täysin yritysten hallussa.

 

[Andan]

Vedyn tuotanto on kallista ja varsinkin nesteytetyn vedyn tuotannon hyötysuhde surkea. Lisäksi vedyntuotantoonkin sähköä pitäisi olla saatavissa jatkuvasti. Jos ei ole niin kannattavuus kusee ja homma menee puihin,,

Tuossa oli puhe siitä tilanteesta, että Suomessa olisi 2 isoa ydinvoimalaa enemmän. Tällöin suurimman osan ajasta ainakin halpa tuulivoima olisi käytettävissä tuohon tarkoitukseen, mikä olisi ihan fiksu käyttötapa sille sähkölle, koska kulutus pystyisi hyvin joustamaan.

Itse panostaisin ehkä enemmän niihin synteettisiin hiilivetyihin puhtaan vedyn tuottamisen sijasta, kun niiden varastointi, kuljettaminen ja käyttö olisi huomattavasti helpompaa - ja bonuksena voisi olla negatiivista hiilidioksidia. Tietty, jos joku hyvin maksaa pelkästä vihreästä vedystä, niin sitäkin kannattaisi tehdä tarpeen mukaan.

 

[JCSH]

Olihan Meri-Pori ajossa elokuun lopulla viikon ja lokakuussa näyttää olleen päiviä, jolloin olisi voinut kannattaa ajaa. Säät on arvaamattomia.

Pointti kuitenkin on siinä, että on kuluttajien etu, että tällainen voimala on markkinoilla käytettävissä hintapiikkien aikana. Koipussissa laitoksesta ei ole mitään iloa. Todennäköisesti kuluttajille olisi edullista tarjota HVK:a enemmän siitä, että laitos olisi markkinoiden käytettävissä.

Miten sattuikin, että Meri-Pori ollaan laittamassa reserviin 1.3.2024 alkaen - ja OL3:n vuosihuolto alkaa 2.3.2024!

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Reservijärjestely on tehty kaikin puolin tietoisena vuosihuoltoaikataulusta, joka on ilmoitettu markkinoille jo kesällä 2022.

Muutamilla päivillä vuodessa ei saada siitä laitoksesta kannattavaa. Meri-Porin operointi ei ole ollut Fortumille kaupallisesti kannattavaa vuosikausiin. Se on pysynyt pystyssä vain reservin takia. Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen markkinahäiriövuosi, jolloin se oli vuositasolla kannattava.

Toki se on kuluttajien etu, ainakin lyhytaikaisesti, jos yritykset puskevat tuotetta markkinoille tappiohintaan vanhoilla tuotantolaitoksilla. Mutta tuo tuhoaa yritysten kykyä investoida tulevaisuuteen, joten pitkällä juoksulla myös ne kuluttajat tulevat todennäköisesti häviämään tuossa.

Eli vaihtoehdot eivät ole, että se on joko reservissä tai markkinoilla, vaan että se on joko reservissä tai se puretaan.

 

[Paapaa]

Tämän takia yritykset eivät saisi olla liian pitkälle mukana ihmisille ja valtiolle tärkeissä asioissa.

Sosialismi on jo osoittanut niin monta kertaa toimimattomuutensa, että vaikea ymmärtää miksi sitä vielä joku haikailee. Mutta saahan sitä haikailla. Päinvastoin, vapaammat energiamarkkinat ovat osoittaneet, kuinka reguloitu yritysvetoinen markkina + pörssi toimivat todella hyvin. Sähkön saanti ei keskeydy, hinta kuvastaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, hinta houkuttelee investoimaan lisää sellaista sähköä jolle on eniten kysyntää.

Ei kiitos tehottomalle ja kalliille suunnitelmataloudelle, tuolle vasemmiston märälle päiväunelle.

 

[renee]

Sanos nyt yksikin maa jossa sosialismi on toiminut. Kunhan valtio reguloi siten että yritykset saavat toimia vapaalla markkinalla niin ei sen parempaa systeemiä voi luoda. On olemassa luonnollisia monopoleja mutta sähkö tuotanto ei onneksi niihin kuulu ja mitä vähemmän siihen keksitään sääntelyä niin sen varmemmin kilpailu pitää huolen, että kuluttaja tulee samaan sähkönsä edullisesti. En tiedä miksi sähkö on tärkeämpää kuin lähes mikään muu ihmisille tärkeät asiat, jotka ovat täysin yritysten hallussa.

Ongelma on se, että sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta mihin hyvänsä hyödykkeeseen verrattuna. Viime vuosi oli silmiäavaava kokemus, kun sähkön keskihinta oli kuukausikaupalla satoja prosentteja yli keskimääräisen hintatason - tällainen hintaheilunta on täysin poikkeuksellista mille hyvänsä tuotteelle. Tämä johti siihen, että valtioit tukivat kansalaisia sähkölaskujensa kanssa, joka taas johtaa siihen, että hinnoittelu ei määräydy vapaasti (koska korkeaa hintaa tuetaan sitä enemmän mitä korkeampi hinta on), jos nyt ylipäätään koskaan on määräytynytkään, koska toimijoita on niin vähän ja hääräävät osto- ja myyntipuolella samanaikaisesti. Pitää muistaa, että esim. kotitalouskuluttaja ei tee ostotarjouksia pörssistä, kuluttaja vain joko hyväksyy annetun hinnan tai hylkää sen ja ei käytä sähköä, mikä on toki teoreettinen mahdollisuus, koska sähköä on käytännössä pakko käyttää.

On siis ihan perusteltua reguloida hintaheiluntaa jollain tavoin. Ihan samoin kuin on perusteltua huolehtia kilpailusta pilkkomalla liian isoksi kasvaneita yrityksiä.

 

[rock]

Aktiivisesta manipulaatiosta varmaan voikin jäädä kiinni mutta voimayhtiöt voi manipuloida passiivisestikin.

Toki voivat. Lähinnä katsoisin yhtiöitä jotka omistavat yksinään kokonaisia voimalaitoksia ja joilla on alueellaan vahva markkina-asema. Lähinnä tulee mieleen Fortum ja Vattenfall, Norjassa Stattkraft. Heillä on teoriassa mahdollisuus moiseen. En väitä että toimivat niin, mutta edes mahdollisuus on.

Esim. vuosi sitten syksyllä Fortum ei saanut Meri-Poria kai ollenkaan verkkoon ennen marraskuuta vaikka tehoreservisopimus loppui ennakoidusti kesäkuussa. Laitoksen oli kuitenkin pitänyt olla 12 tunnin käynnistys- ja täystehovalmiudessa koko edeltävä talvi.
Tekikö Fortum edes kaikkia UMM-ilmoituksia, jolla se olisi tehnyt selkoa markkinoille Meri-Porin tilasta? Eihän koko kapasiteetti edes ollut tehoreservinä.

Laitoksen joka on seisonut pitkään, vaikka kuinka niissä kuuluisissa 'varastorasvoissa', saaminen käyntiin ei ole aina kovin helppoa ja satun tuntemaan tuon Meri-Porin hyvinkin ja siellä on jo edellisellä vuosikymmenellä ollut jos jonkinlaisia ongelmia nimenomaan käynnistysten kanssa. Olisi ehdottomasti ollut Fortumin etu että sekin laitos olisi takonut niitä 200€/MWh tunteja ulos silläkin riskillä että se olisi tasannut vähän niitä ehdottomia huippuja pois. MP on ollut omistajilleen tappiollinen todella pitkän aikaa, on se sitten ollut reservissä tai ei.

 

[vemkki]

Ongelma on se, että sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta mihin hyvänsä hyödykkeeseen verrattuna. Viime vuosi oli silmiäavaava kokemus, kun sähkön keskihinta oli kuukausikaupalla satoja prosentteja yli keskimääräisen hintatason - tällainen hintaheilunta on täysin poikkeuksellista mille hyvänsä tuotteelle. Tämä johti siihen, että valtioit tukivat kansalaisia sähkölaskujensa kanssa, joka taas johtaa siihen, että hinnoittelu ei määräydy vapaasti (koska korkeaa hintaa tuetaan sitä enemmän mitä korkeampi hinta on), jos nyt ylipäätään koskaan on määräytynytkään, koska toimijoita on niin vähän ja hääräävät osto- ja myyntipuolella samanaikaisesti. Pitää muistaa, että esim. kotitalouskuluttaja ei tee ostotarjouksia pörssistä, kuluttaja vain joko hyväksyy annetun hinnan tai hylkää sen ja ei käytä sähköä, mikä on toki teoreettinen mahdollisuus, koska sähköä on käytännössä pakko käyttää.

On siis ihan perusteltua reguloida hintaheiluntaa jollain tavoin. Ihan samoin kuin on perusteltua huolehtia kilpailusta pilkkomalla liian isoksi kasvaneita yrityksiä.

Suomi on ollut Nord Poolissa 25 vuotta, eikä kukaan valittanut hinnoista aikaisemmin. Viime vuosi oli poikkeus energiakriisin takia, eli oli oikeasti sähköpulaa, ja siksi hintataso räjähti. Tuohon yritettiin tehdä erinäisiä hätäratkaisuja, mutta niitä ei enää tarvita.

 

[JCSH]

Suomi on ollut Nord Poolissa 25 vuotta, eikä kukaan valittanut hinnoista aikaisemmin. Viime vuosi oli poikkeus energiakriisin takia, eli oli oikeasti sähköpulaa, ja siksi hintataso räjähti. Tuohon yritettiin tehdä erinäisiä hätäratkaisuja, mutta niitä ei enää tarvita.

Oikeastaan ei tainnut olla oikeaa sähköpulaa, oli vain poikkeuksellisen kalliit raaka-aineiden hinnat siihen sähköntuotantoon. Joka sitten räjäytti ne hinnat katosta läpi.
Mutta kyseessä oli juurikin poikkeustilanne, ja poikkeustilanteissa tarvitaan poikkeusratkaisuja. Mutta niiden takia ei todellakaan kannata lähteä rikkomaan sitä toimivaa normaalien olosuhteiden järjestelmää.

 

[rock]

Minusta alasi on niin tärkeä yhteiskuntamme toiminnan kannalta, että teitä pitää kohdella erilailla kuin ns. normaallia markkinatalouteen kuuluvaa yritystoimintaa. Meidän kansantalous ei kestä, antaa teidän alan
vapaasti imuroida eurot pois. Viime vuonna se hyvin nähtiin ja valtion oli pakko tulla apuun.

Alaa reguloidaan jo paljon tiukemmin kuin montaa muuta. Se mitä ehdotat on lähempänä sosialismia ja suunnitelmataloutta. Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen energiakriisin takia.

Mitäs erikoista tossa on, kysäseppä itsellesi tarjousta niin pörssisähkötarjoustahan sieltä melkoisella varmuudella tarjotaa.

Kyllä minä ainakin löysin kaikilta firmoilta miltä nopeasti katsoin sekä pörssihintaisia että kiinteitä sopimuksia olevan tarjolla.

Kuitenkin ne kiinteät ovat selkeästi kalliimpia kuin pörssisidonnaiset ja edes toistaiseksi voimassa olevat eivät putoa, kun hinnat tippuu (esim.Helen, taisi kestää4-5 kk ennenkuin tämän kuun alusta laskivat 15c/kWh), ylöspäin nousee kyllän opeasti.

Kiinteät ovat keskimäärin aina kalliimpia kuin pörssisähkö (pitkällä aikavälillä). Kiinteässä sopimuksessa maksat preemiota siitä että hinta on lukittu tietylle tasolle ja yhtiö vastaavasti kiinnittää oman sähkön hankintansa samaan tasoon ennustetulle määrälle. Näin on ollut jo pitkään. TV-sopimuksien käyttäytymisessä on eniten yhtiöiden omaa pelaamista ja tämän takia en suosittelekaan niiden käyttöä kuin poikkeustapauksissa (itselläni on ollut TV-sopimus vain kahden kuukauden ajan viimeisen 10 vuoden aikana ja silloin oli muutto tulossa niin en jaksanut venkslata sopimuksien välillä vaan määräaikasen päättyessä annoin sen vaihtua TV-sopimukseksi vähäksi aikaa).

Totta kai se sitä on ja ymmärrän sen hyvin sähköyhtiön kannalta katsottuna. Mutta kuten jo sanottu yhteiskunnan kannalta tota ei saisi sallia, meillä menee jo muutenkin hel***in huonosti valtiontaloudessa.

Ja mitenköhän Suomen valtio korjaa tämän kun toimitaan yhteispohjoismaisella (oikeastaan yhteiseurooppalaisella) markkinalla missä hintatason määrääjät löytyvät useimmiten norjalaisen vesivoimalan puikoista?

 

[JCSH]

Ongelma on se, että sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta mihin hyvänsä hyödykkeeseen verrattuna. Viime vuosi oli silmiäavaava kokemus, kun sähkön keskihinta oli kuukausikaupalla satoja prosentteja yli keskimääräisen hintatason - tällainen hintaheilunta on täysin poikkeuksellista mille hyvänsä tuotteelle. Tämä johti siihen, että valtioit tukivat kansalaisia sähkölaskujensa kanssa, joka taas johtaa siihen, että hinnoittelu ei määräydy vapaasti (koska korkeaa hintaa tuetaan sitä enemmän mitä korkeampi hinta on), jos nyt ylipäätään koskaan on määräytynytkään, koska toimijoita on niin vähän ja hääräävät osto- ja myyntipuolella samanaikaisesti. Pitää muistaa, että esim. kotitalouskuluttaja ei tee ostotarjouksia pörssistä, kuluttaja vain joko hyväksyy annetun hinnan tai hylkää sen ja ei käytä sähköä, mikä on toki teoreettinen mahdollisuus, koska sähköä on käytännössä pakko käyttää.

On siis ihan perusteltua reguloida hintaheiluntaa jollain tavoin. Ihan samoin kuin on perusteltua huolehtia kilpailusta pilkkomalla liian isoksi kasvaneita yrityksiä.

Sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta muihin hyödykkeisiin verrattuna, koska sähkö on poikkeuksellinen verrattuna muihin hyödykkeisiin. Sähkössä tuotanto ja kulutus ovat synkroniset ja tuon takia siellä on sitä "poikkeuksellista" hintaheiluntaa. Mutta sitä hintaheiluntaa ei pidä reguloida pois sieltä, koska se hintaheilunta on olennainen osa sitä järjestelmän toimivuutta. Juurikin siksi, että se tuotanto ja kulutus ovat synkronisia. Me halutaan, että se hintaheilunta on siellä, koska meillä ei saa syntyä tilannetta, jossa sähkön kulutus on suurempi kuin tuotanto. Koska se rikkoo järjestelmän.
Eli se, että hinta nousee taivaisiin sitten kun lähestytään sitä tuotannon loppumista, ei ole bugi vaan feature. Me halutaan, että noin tapahtuu. Koska siten estetään se järjestelmän kaatuminen.

 

[mattix]

Ongelma on se, että sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta mihin hyvänsä hyödykkeeseen verrattuna. Viime vuosi oli silmiäavaava kokemus, kun sähkön keskihinta oli kuukausikaupalla satoja prosentteja yli keskimääräisen hintatason - tällainen hintaheilunta on täysin poikkeuksellista mille hyvänsä tuotteelle.

On siis ihan perusteltua reguloida hintaheiluntaa jollain tavoin. Ihan samoin kuin on perusteltua huolehtia kilpailusta pilkkomalla liian isoksi kasvaneita yrityksiä.

Perinteinen regulaation ongelma on se, että tartutaan jo poistuneeseen ongelmaan ja aiheutetaan niitä siten helposti lisää extrasääntelyllä.

Energiantuotannosta halutaan päästötöntä ja silloin se on sääriippuvaisempaa kuin ennen. Ongelma on nyt kuluttajien kyky joustaa tai maksaa preemio tasaisesta hinnasta. Voidaan toki tehdä niin, että valtio hoitaa ja kaikilla on tasainen, mutta kalliimpi hinta.

Itse en tuota halua, koska pystyn joustamaan sähkön käytössä ja näen ilmastotoimenpiteet tarpeellisina. Heikossa asemassa olevia pitää subventoida muilla menetelmillä.

 

[Andan]

Sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta muihin hyödykkeisiin verrattuna, koska sähkö on poikkeuksellinen verrattuna muihin hyödykkeisiin. Sähkössä tuotanto ja kulutus ovat synkroniset ja tuon takia siellä on sitä "poikkeuksellista" hintaheiluntaa. Mutta sitä hintaheiluntaa ei pidä reguloida pois sieltä, koska se hintaheilunta on olennainen osa sitä järjestelmän toimivuutta. Juurikin siksi, että se tuotanto ja kulutus ovat synkronisia. Me halutaan, että se hintaheilunta on siellä, koska meillä ei saa syntyä tilannetta, jossa sähkön kulutus on suurempi kuin tuotanto. Koska se rikkoo järjestelmän.
Eli se, että hinta nousee taivaisiin sitten kun lähestytään sitä tuotannon loppumista, ei ole bugi vaan feature. Me halutaan, että noin tapahtuu. Koska siten estetään se järjestelmän kaatuminen.

Sen hinnan saa kyllä nostettua taivaisiin ihan ilman tuotannon loppumisen lähestymistäkin. Voisi loppua nuo "Me halutaan, että noin tapahtuu", jos sitä vapaata hinnoittelua oikeasti käytettäisiin vapaasti tuloksen maksimointiin

Edit: Odottelen mielenkiinnolla, mitä noista sähkömarkkinoiden uudistuksista tulee. Monella tavalla on käynyt selväksi viime vuosina, että sähkömarkkina ei ole mikään ns. normaali raaka-ainepörssi. Jopa suurelle yleisölle.

 

[JCSH]

Sen hinnan saa kyllä nostettua taivaisiin ihan ilman tuotannon loppumisen lähestymistäkin. Voisi loppua nuo "Me halutaan, että noin tapahtuu", jos sitä vapaata hinnoittelua oikeasti käytettäisiin vapaasti tuloksen maksimointiin

Edit: Odottelen mielenkiinnolla, mitä noista sähkömarkkinoiden uudistuksista tulee. Monella tavalla on käynyt selväksi viime vuosina, että sähkömarkkina ei ole mikään ns. normaali raaka-ainepörssi.

No se nousee sinne taivaisiin, jos sitä kallista tuotantoa tarvitaan. Viime vuonna niitä todella korkeita hintoja nähtiin, koska tarvittavien raaka-aineiden, pääasiassa maakaasun, hinnat nousivat niin korkealle. Tänä vuonna korkeita hintoja ollaan nähty vain todella lyhyissä piikeissä, kun on tarvinnut nopealla varoitusajalla kattaa muutaman tunnin verran tuotantohuippuja.

 

[Andan]

No se nousee sinne taivaisiin, jos sitä kallista tuotantoa tarvitaan. Viime vuonna niitä todella korkeita hintoja nähtiin, koska tarvittavien raaka-aineiden, pääasiassa maakaasun, hinnat nousivat niin korkealle. Tänä vuonna korkeita hintoja ollaan nähty vain todella lyhyissä piikeissä, kun on tarvinnut nopealla varoitusajalla kattaa muutaman tunnin verran tuotantohuippuja.

Ongelmahan on se, että myyjä voi määrittää hinnat vapaasti korkealle, vaikka tuotanto ei olisikaan kallista. Sopivana päivänä tosiaan yksittäinen iso toimija voisi nostaa koko sähkön hinnan sinne 4 euroon/kWh - jos ei sitä nykyisin tuolla näkyvää 10+GWh 4000e/MWh tarjousklimppiä poistettaisi.

Tällä hetkellä ei näy sellaista käytöstä markkinalla, että toimijat koittaisivat maksimoida oman tuottonsa vaan hinnoittelevat aika kohtuullisesti.

Edit: Mihin varmaan yhtenä merkittävänä syynä on se, että ei haluta antaa lisää syytä regulaation lisäämiseen. Regulaatio, ja sen muutokset, kuitenkin on aina epävarmuustekijä yritysten toiminnalle.

 

[BongisKhan]

Sitä olen tässä vain miettinyt, että mitä vikaa on suomen kielen sanassa "sääntely"? Vai onko latinalaisen liturgian lätinällä tarkoitus osoittaa, että on enemmän prosti inessä skenessä, eikä mikään pesemätön plebeiji.

 

[Grez]

Jos ulkomailta tuonti katkeaisi esim vuodeksi, niin se ei saisi aiheuttaa mitään ongelmia = Omavaraisuus.

Ok, eli tarkoitat tuota että olisimme jokaisena ajankohtana nettoviejä ?

Tuossa on mielestäni virheellinen päättely. Se että sähköä tuodaan, ei sinällään tarkoita, että pulassa oltaisiin jos ei voitaisi tuoda. Toki sellaisiakin tunteja tällä hetkellä on, mutta jos päästäisiin omavaraisuuteen sillä tavalla kuin Griffin sen määritteli, todennäköisesti silloinkin joinakin tunteina tuotaisiin sähköä. Omavaraisessa tilanteessa jos yhtäkkiä ei voitaisi tuoda (eikä luultavasti myöskään viedä), niin sitten hinnanvaihtelu kasvaisi (silloin kun muuten tuotaisiin, hinta nousisi, ja silloin kun muuten vietäisiin, hinta laskisi), mutta se ei aiheuttaisi ongelmia.

Sitä olen tässä vain miettinyt, että mitä vikaa on suomen kielen sanassa "sääntely"?

Kaikki eivät osaa kieliä niin hyvin, että uskaltaisivat käyttää suomenkielistä vastinetta. Tai se olisi heille liian vaivalloista.

 

[chrisekh]

Sitä olen tässä vain miettinyt, että mitä vikaa on suomen kielen sanassa "sääntely"?

Kerroit taman vain koska halusit tuoda itsesi esiin. Ei se sinua edes haitannut.

 

[chrisekh]

Ongelma on se, että sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta mihin hyvänsä hyödykkeeseen verrattuna.

Heiluisi nyt edes kuukausitasolla mutta kun se on vain viikon sisalla niin se ei edes nay sahkolaskussa.

 

[Paapaa]

Ongelma on se, että sähkön hintaheilunta on poikkeuksellisen suurta mihin hyvänsä hyödykkeeseen verrattuna

Ei se ole iso ongelma kuin niille kuluttajille, joilla kestää poikkeuksellisen kauan tottua heiluvaan hintaan. Tuijota niitä keskihintoja tai 30pv liukuvaa keskiarvoa, niin saat mielenrauhan. Heilunta ei ole iso ongelma jos omalle käyttöprofiilille osuu sitä kallita ja halpaa sähköä. Musta on aivan älytöntä laittaa mitään painoarvoa jollekin yhden tunnin euron hinnalle jos silti se kuun keskiarvo on alle 10c/kWh.

Suurin osa tästä ulinasta johtuu siihen, että ihmisillä kestää hyvin kauan tottua uuteen tilanteeseen ja hyväksyä sitä, että sähkö ei olekaan puoli-ilmaista.

 

[Pluribus]

Huomiset hinnat todistavat selvästi, millaista kusetusta tämä on.

 

[Paapaa]

Huomiset hinnat todistavat selvästi, millaista kusetusta tämä on.

Kerropa nyt seikkaperäisesti, miten huomiset hinnat todistavat tämän "kusetuksen"?

 

[Pluribus]

Kerropa nyt seikkaperäisesti, miten huomiset hinnat todistavat tämän "kusetuksen"?

Huomenna tuulee kohtalaisesti, mutta siitä huolimatta keskihinta on noin nelinkertainen parin vuoden takaiseen nähden. Venäjän tuonti on tietenkin loppunut, mutta OL3 tiettävästi korvaa sen vajeen. Noille hinnoille ei ole mitään järkevää perustetta, ellei niillä sitten yritetä ottaa perjantain menetyksiä takaisin...

 

[Mukava]

Huomenna tuulee kohtalaisesti, mutta siitä huolimatta keskihinta on noin nelinkertainen parin vuoden takaiseen nähden. Venäjän tuonti on tietenkin loppunut, mutta OL3 tiettävästi korvaa sen vajeen. Noille hinnoille ei ole mitään järkevää perustetta, ellei niillä sitten yritetä ottaa perjantain menetyksiä takaisin...

Siellähän alkaa OL3:n tehotestit ensi yönä eli tehoa lasketaan tasaisesti ja sen jälkeen taas nostetaan

Vaikuttanee myös hintoihin.

 

[Pluribus]

Siellähän alkaa OL3:n tehotestit ensi yönä eli tehoa lasketaan tasaisesti ja sen jälkeen taas nostetaan

Vaikuttanee myös hintoihin.

No joo, onhan siellä enimmillään melkein puolet tehosta pois.

 

[Retu81]

Siellähän alkaa OL3:n tehotestit ensi yönä eli tehoa lasketaan tasaisesti ja sen jälkeen taas nostetaan

Vaikuttanee myös hintoihin.

Ja myös:

"Lähivikakokeen aikana ja sen jälkeen Olkiluoto 3:n on toimittava luotettavasti. Kokeen aikana voimalaitos tuottaa sähköä kantaverkkoon. Lähivikakoetta varten Fingrid muuttaa kantaverkon kytkentää siten, että kokeella on vähäinen vaikutus verkon toimintaan. Kantaverkon poikkeavan kytkentätilanteen vuoksi länsirannikolle kytketyn tuulivoimatuotannon määrää joudutaan rajoittamaan kokeen ajan."

Olkiluoto 3:n kykyä toimia luotettavasti kantaverkossa testataan 29.11.

 

[Paapaa]

No joo, onhan siellä enimmillään melkein puolet tehosta pois.

Mutta kuitenkin olit ihan varma että on kusetus nyt todistettu? Yleensäkin kannattaisi ENSIN miettiä, jos asioille on ihan järjellinen selitys, eikä salaliitto/manipulaatio/kusetus. Ihan yleisestikin kun tarkastelee tätä ympäröivää todellisuutta.

 

[Pluribus]

Mutta kuitenkin olit ihan varma että on kusetus nyt todistettu? Yleensäkin kannattaisi ENSIN miettiä, jos asioille on ihan järjellinen selitys, eikä salaliitto/manipulaatio/kusetus.

En tiedä, pitäisikö tuollaisen vajeen selittää noinkin korkeat hinnat, mutta kuten aiemmin totesin, näinhän se menee myyjien markkinoilla...

 

[JCSH]

Huomenna tuulee kohtalaisesti, mutta siitä huolimatta keskihinta on noin nelinkertainen parin vuoden takaiseen nähden. Venäjän tuonti on tietenkin loppunut, mutta OL3 tiettävästi korvaa sen vajeen. Noille hinnoille ei ole mitään järkevää perustetta, ellei niillä sitten yritetä ottaa perjantain menetyksiä takaisin...

Niille on täysin järkevä peruste. Aamun tunteja lukuunottamatta, Suomessa ei ole tarpeeksi tuotantoa irroittamaan meitä Etelä-Ruotsin hinnoista. Mikä on aika normaalia, koska talviaikaan sitä tuulivoimaa tarvitaan aika pirusti, että tuo tapahtuisi. Etenkin kun näyttäisi, että OL3 on säädettynä testien takia puoliteholle koko päiväksi.
Saksassa kohtuu kylmä ja tuuleton päivä, joten niiden sähkön kulutus nousee korkealle ilman halpaa paikallista tuulivoimaa. Joka tarkoittaa, että Etelä-Ruotsista pusketaan sähköä niin Tanskaan kuin Saksaankin, lukiten niiden hinnat toisiinsa. Joten kun Suomi ei pääse irti Etelä-Ruotsin hinnoista, niin meillä on samat hinnat kuin Saksassa. Oikeastaan huomenna ollaan samaa hinta-aluetta Ranskasta Suomeen asti.

Eli ei mitään salaliittoilua, pelkästään vain säätä.

 

[mattix]

En tiedä, pitäisikö tuollaisen vajeen selittää noinkin korkeat hinnat, mutta kuten aiemmin totesin, näinhän se menee myyjien markkinoilla...

OL3 lähivikakokeen takia tuulivoiman tuotantoa on rajoitettu aika paljon. Vaikutuksia syntyy siis montaa kautta. Ensin kannattaa selvittää mahdollisia syitä ennen manipulaation esille tuomista.

 

[Gespard]

Kerrankin tuulee viikolla niin heti ovat rajoittamassa...

 

[tietokonerikki]

Alaa reguloidaan jo paljon tiukemmin kuin montaa muuta. Se mitä ehdotat on lähempänä sosialismia ja suunnitelmataloutta. Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen energiakriisin takia.

Hienoa, että voimme keskustella asiallisesti, arvostan kyllä ammattiasi.
Joo kyllä ehdotan, koska alasi on niin tärkeä meidän kaikkien kannalta, ettei sitä mielestäni saa/saisi laittaa markkinavoimien säädeltäväksi.
Vaikka muuten kannatankin kohtuullista markkinataloutta.
Näytöt on annettu, että löytyy johtajia, jotka ovat valmiit ottamaan paljon enemmän mitä meidän yhteiskunta kestää.
Katso sähköä tuottavien yhtiöiden viimeisiä taseita, aivan järkyttävää ryöstöä ja vielä aikana, jolloin valtio taistelee taloudellisessa pahassa alamäessä ja sähköyhtiöiden vastuuton eurojen imurointi sijoittajien taskuun vaan sitä pahentaa. Olen siitä enemmän kuin huolissani.

Hinnat eivät ole palautuneet vuoden 2021+ infaatio tasolle, joten meillä on edelleen energiakriisi tai katteita on nostettu
(Muuten (aiempiin viesteihimme) omalla alallani käytetään laskelmissa sanaa kate-%, jolla tarjotaan. Sillä tarkoitetaann prosenttia, jonka yrityksenä haluaisimme saada olettamiemme kulujen päälle). Joskus se oikeasti voi olla toteutuessaan käytännössä kymmeniä prosentteja miinus merkkinen, koska alalla on kova kilpailu ja sen hinnan laskeminen käytännössä oikein aivan mahdoton tarkasti. Tää sulle, että on niitä ongelmia laskea muillakin aloilla ja se kilpailu on nyt todella raakaa ja sähköyhtiöiden hintojen nousu (epäsuorine vaikutuksineen) varmasti teki monen yrityksen katteeseen ison loven.

Yrityksiä menee konkkaan, koska kansalla ei ole ostovoimaa. Tämä ei tietenkään kaikki johdu sähköyhtiöistä, mutta ne vaikuttavat paljon ... niitä epäsuoria negatiivisia seurauksia on todella mahdoton edes tajuta.

Muuten miksi, käytätte nyt jo vettä eilen taisi olla jotain 1500MW onko altaat niin täynnä tai lähellä ylärajaa? Kun noita joskus opiskelin ei jäänyt mieleen
miten paljon vesi lisääntyy talvella, oleten sitäkin tapahtuvan lumen sulamisen johdosta?

Kyllä minä ainakin löysin kaikilta firmoilta miltä nopeasti katsoin sekä pörssihintaisia että kiinteitä sopimuksia olevan tarjolla.

Joo toki, mutta katsoppa niiden hintaa, toistaistaiseksi voimassa oleva on hinnoiteltu luokkaa 15c ja yli. Kulutusvaikutuksellinen sopimus luokkaa 8c-9c ja kerrotaan vaihteluväliksi +/- 2c-3c. Kyllähän tossa aivan selvästi johdatellaan taloudestaan huolissaan olevaa pörssisähkön käyttäjäksi.

Kiinteät ovat keskimäärin aina kalliimpia kuin pörssisähkö (pitkällä aikavälillä). Kiinteässä sopimuksessa maksat preemiota siitä että hinta on lukittu tietylle tasolle ja yhtiö vastaavasti kiinnittää oman sähkön hankintansa samaan tasoon ennustetulle määrälle. Näin on ollut jo pitkään. TV-sopimuksien käyttäytymisessä on eniten yhtiöiden omaa pelaamista ja tämän takia en suosittelekaan niiden käyttöä kuin poikkeustapauksissa (itselläni on ollut TV-sopimus vain kahden kuukauden ajan viimeisen 10 vuoden aikana ja silloin oli muutto tulossa niin en jaksanut venkslata sopimuksien välillä vaan määräaikasen päättyessä annoin sen vaihtua TV-sopimukseksi vähäksi aikaa).

Joo noinhan se näyttää menevän, mutta tossa olisi selkeästi varaa muuttaa niitä asiakasystävällisemmiksi. Varsinkin yhtiöillä, jotka tekevät sen sähkön itse kuten esimHelen ja Fortum.

Ja mitenköhän Suomen valtio korjaa tämän kun toimitaan yhteispohjoismaisella (oikeastaan yhteiseurooppalaisella) markkinalla missä hintatason määrääjät löytyvät useimmiten norjalaisen vesivoimalan puikoista?

Valtio (lue: politikot) voi tossa pyrkiä vaikuttamaan EU:n lainsäädäntöön, mutta koska toi on hidas tie. Sähköyhtiöiden voittoja voitaisiin verottaa lisää ja kerätä
heiltä esim. prokressiivista "huoltovarmuusveroa", jota voisi sitten käyttää noiden pitempiaikaisten hankkeiden rahoituksen keräämiseen.
Ehkä myös luoda "huoltovarmuusvähennys" kirjanpitoon, jonka saisi mikäli sähköyhtiö sijoittaa toimenpiteisiin, jolla luodaan tuota meiltä puuttuvaa säätövoimaa tuulettomien päivien varalle. Mitkä ne toimet ovat josta vähennys saadaan, pitäisi sitten puolueeton asiantuntijaraati määrittää.

Nyt vaan näyttää siltä, ettei juuri mitään tehdä (eikä varsinkaan kerätä niitä euroja uusiin hankkeisiin), vaan odotetaan, että joku ydinvoimaloistamme hajoaa ja ollaan samantien uuden kriisin kourissa tuulettomina pakkaspäivinä.
Taidettiin hommata toi LNG-laiva 10vuodeksi vuokralle ja maksettiin siitä oliko 0,5miljardia, on jäänyt itselle epäselväksi ton vaikutus ja käyttö säätövoiman/ huoltovarmuuden kannalta.

Alkuun pitäisi hinnalle määrätä katto ja alkaa noudattamaan kohtuullista hinnoittelua. Kuten "sähkömarkkinalakimme" edellyttäisikin.
Lain lause: Enerkiavirasto voi määrätä kohtuullisen... on käytännön tehottomuutensa kuluttajasuojan kannalta näyttänyt.
Pörssihinnat heiluvat aivan liikaa, kyllä sähköä tuottavien yhtiöiden pitää pystyä tasaisempaan hinnoitteluun ainakin kotikäyttäjän sähkön osalta.
Olen varma, että jos meiltä oikeasti alkaisi sähkö loppua, valmiutta säästämiseen löytyy ympäri Suomea. 1970-luvulla katuvalotkin laitetiin pimeäksi, toki nyt
niiden vaikutus on energiasäästölamppujen takia pienempi.

 

[MOS6510]

Hienoa, että voimme keskustella asiallisesti, arvostan kyllä ammattiasi.
Joo kyllä ehdotan, koska alasi on niin tärkeä meidän kaikkien kannalta, ettei sitä mielestäni saa/saisi laittaa markkinavoimien säädeltäväksi.
Vaikka muuten kannatankin kohtuullista markkinataloutta.
Näytöt on annettu, että löytyy johtajia, jotka ovat valmiit ottamaan paljon enemmän mitä meidän yhteiskunta kestää.
Katso sähköä tuottavien yhtiöiden viimeisiä taseita, aivan järkyttävää ryöstöä ja vielä aikana, jolloin valtio taistelee taloudellisessa pahassa alamäessä ja sähköyhtiöiden vastuuton eurojen imurointi sijoittajien taskuun vaan sitä pahentaa. Olen siitä enemmän kuin huolissani.

Hinnat eivät ole palautuneet vuoden 2021+ infaatio tasolle, joten meillä on edelleen energiakriisi tai katteita on nostettu
(Muuten (aiempiin viesteihimme) omalla alallani käytetään laskelmissa sanaa kate-%, jolla tarjotaan. Sillä tarkoitetaann prosenttia, jonka yrityksenä haluaisimme saada olettamiemme kulujen päälle). Joskus se oikeasti voi olla toteutuessaan käytännössä kymmeniä prosentteja miinus merkkinen, koska alalla on kova kilpailu ja sen hinnan laskeminen käytännössä oikein aivan mahdoton tarkasti. Tää sulle, että on niitä ongelmia laskea muillakin aloilla ja se kilpailu on nyt todella raakaa ja sähköyhtiöiden hintojen nousu (epäsuorine vaikutuksineen) varmasti teki monen yrityksen katteeseen ison loven.

Eivätkä palaudukaan - eivät voi palautua, koska sähkömarkkina on muuttunut:

Suomessa ei enää ole riittävästi ei-sääriippuvaa tuotantoa. Sitä on purettu vuoden 2010 jälkeen yli 3000 MW ja ei ole tulossa takaisin. Lisäksi hinnan heiluntaan vaikuttaa se, että vuoden 2019 jälkeen on Etelä-Ruotsista suljettu 1700 MW edestä ydinvoimaa (Ringhals 1 & 2).

Vuonna 2025 avattava Aurora-linja Pohjois-Ruotsiin auttaa hieman tasoittamaan hintoja täällä, mutta vastaavasti CHP-tuotantoa ajetaan lähivuosina alas vähintääkin Aurora-linjan kapasiteetin (800 MW) verran.

Hinnan heilunta on tullut jäädäkseen ja ei tule poistumaan.

 

[JCSH]

Eivätkä palaudukaan - eivät voi palautua, koska sähkömarkkina on muuttunut:

Suomessa ei enää ole riittävästi ei-sääriippuvaa tuotantoa. Sitä on purettu vuoden 2010 jälkeen yli 3000 MW ja ei ole tulossa takaisin. Lisäksi hinnan heiluntaan vaikuttaa se, että vuoden 2019 jälkeen on Etelä-Ruotsista suljettu 1700 MW edestä ydinvoimaa (Ringhals 1 & 2).

Vuonna 2025 avattava Aurora-linja Pohjois-Ruotsiin auttaa hieman tasoittamaan hintoja täällä, mutta vastaavasti CHP-tuotantoa ajetaan lähivuosina alas vähintääkin Aurora-linjan kapasiteetin (800 MW) verran.

Hinnan heilunta on tullut jäädäkseen ja ei tule poistumaan.

Se Suomesta purettu kapasiteetti ei vähentäisi sitä hinnan heiluntaa. Koska se purettu kapasiteetti on sitä tuotantoa, joka nyt olisi siellä heilunnan yläpäässä. Se kapasiteetti purettiin, koska se oli niin kallista, että sitä ei kannattanut ylläpitää.

Se mitä on tapahtunut on, että meille on tullut todella paljon halpaa tuotantoa lisää (i.e. tuulivoimaa). Joka lisää sitä heiluntaa alaspäin. Samaan aikaan se kallis tuotanto on muuttunut vielä kalliimmaksi (ei enää halpaa venäläistä kaasua, päästöoikeuksien hinnat nousseet radikaalisti).
Eli nyt heiluntaa on enemmän, koska se kallis tuotanto on kaliimpaa kuin aiemmin.

 

[Vesiperä]

Kyllä kilpailijat ja kanssatuottajat nauttii kun vikakokeita suoritellaan, tilailevat mielellään lisääkin testausta.