• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Syy on se että suurimmassa osassa maissa sähkö on kallista koko ajan. Meille kallis hinta yli 10 snt on Euroopassa ihan normaali hinta. Meillä taas sähkö on nykyään aika useinkin myös todella halpaa kuten nytkin ollaan nähty.

Tässä kuva huomisen Euroopan hinnoista, ihan normi päivä
Erona Keski-Eurooppaan on se, että siellä lämmitystarve on paljon vähäisempi kuin täällä ja ylipäätään sähköä käytetään lämmittämiseen todella vähän. Kaasulla Eurooppa lämpenee.
 
Aika maukas pörssisähkömaanantai, hinta miinuksella/nollilla koko päivän. :tup: Mutta onko tämä systeemi nyt oikein terveellä pohjalla kuitenkaan vaikka en tietysti valita niin kauan kuin kuluttajahinnat ovat pohjalukemissa..

Teoria onkin että äärilaidan hinnat kannustaisi investointeihin. Tämähän on nähty, kun tuulivoima on saanut säätökykyjä, vanhat Olkiluodot päivitetty että osaa jossainrin säätää nykyään, ja Loviisatkin osallistuu säätösähkömarkkinoihin. Tämän päälle vielä Elisan virtuaalivoimala ja kaikki akkuvarastot mitkä ovat rakenteilla.
Harmi vaan ettei kukaan ole keksinyt miten saisi säävarmaa halpaa energiaa lisää. Kallista saisi vaikka kuinka paljon.

Se on hyvä että sähkön hinta on alhaalla, niin tulee vaikuttamaan kiinteiden soppareiden hintaan alentavasti tulevaisuudessa :thumbsup:

Kiinteiden soppareiden hinnat perustuu odotuksiin/ennustuksiin tulevasta. Aiempi hinta ei ole tae tulevasta.

Hulluna tuulivoimaa ja siirtoyhteyksiä pohjoisesta.

Kun kävin Saksassa 10 vuotta sitten sain saman käsityksen, ihan hulluna oli rakennettu tuulivoimaa. Suomessa on kaikenlaisia rajoituksia kuinka lähelle saa rakentaa. Saksassa mylly oli jalkapallokentän vieressä ja lapset juoksi tornin ympäri kun jalkapallo alkoi kyllästyttää.


Erona Keski-Eurooppaan on se, että siellä lämmitystarve on paljon vähäisempi kuin täällä ja ylipäätään sähköä käytetään lämmittämiseen todella vähän. Kaasulla Eurooppa lämpenee.

Ja muutenkin on jonkinlainen harvinaisuus että sisälämpötila pidetään tasaisena / vakiona. Suhteellisen uusi ilmiö Suomessakin.
Kävin Norjassa, isäntäväki asui kerrostalossa. Keskuslämmitystä ei ollut, talvisin laitettiin töpselillä patterit kiinni jos tuntui kylmältä. Napista pois kun tuntui lämpimältä. Ja aina pois päältä jos lähdettiin jonnekin. Tuli mieleen omien isovanhempien touhut 90 luvulla. Heillä oli pirtissä yksi sähkölämmitin jatkoroikalla, kakluuna ja UPO polttoöljykamiina. Kaikki pois päältä jos lähdettiin jonnekin.
 
Ydinvoima. Tosin ei taida päästä kuin jonnekin 0,06 €/kwh.
Tosin eipä taida Suomeen onnistua tuolla hinnalla rakentaa. Briteissä HInkley Point C takuuhinta on £128/MWh 2022 hinnoilla, joten kun tuo vuosikymmen vaihteen tienoilla ehkä starttailee tulee se olemaan vielä korkeampi. Niin ja tuo takuuhinta on sovittu 35v ajaksi.
 
Käytät sitä sähköä ihan silloin kun haluat, jos ei ole sähkölämmitystä niin turha stressata tai miettiä jotain läppäreitä ym, jos sauna niin sitä voi vältellä ihan kalliimmilla tunneilla.

Nimimerkillä mulle maksoi kerrostalossa se tammikuun kammopäivä tasan 1e.

Tällä hetkellä tämän vuoden keskihinta 5,9 snt + marginaali ihan huolettomalla käytöllä. Joskus käyttelen sähköä kalliilla ja joskus halvalla, kyllä ne siinä vuoden aikana tasoittuu. Mitään optimointia en harrasta.

ja en usko että tulet näkemään mitään merkittävää eroa 6 snt sopimukseen vuositasolla, kun et näkisi edes 8 snt. Puhutaan varmaan jostain max 5-10e vuositasolla, todennäköisesti menee aika samassa vuositasolla kun kulutus on niin pientä, että ei sillä isoja säästöjä tai häviötä pysty syntymään.

Ja joku vessan valojen sammuttelu on kyllä kanssa ihan tyhjän kanssa rahallisesti, mutta kyllähän se silti sammuttaa kannattaa.
Ehkä sitten noin, mutta jostain syystä sähkölaskut tähänkin mennessä ovat olleet ns. useita kymppejä (muistaakseni siirtomaksu tulee eri laskulla, eri laskuttaja). Pitääpä anaalisoida kuinka paljon siitä laskusta tulee käytetystä sähköstä (poislukien sähkövero ja kk-maksu), siitä sitten tietää miten paljon siihen voi vaikuttaa käytöllä. Talvella tulen kai sitten näkemään mitä laskut tulevat pahimmillaan olemaan.

Kiinnostaa myös tietää mikä on asunnon sähkönkulutus jos kaikki valot ovat pois päältä eikä ketään kotona. Ovatko ainoat merkittävät sähkönkuluttajat silloin iso jääkaappi ja 1 tai 2 pakastinta. Edes telkkari ei ole silloin valmiustilassa vaan kokonaan sähköttä, wifi-reititin toki on koko ajan päällä mutta se myös vienee mitättömästi.

Korkeimmillaan sähkönkäyttö lienee silloin kun täällä on kolme tietokonetta monitoreineen yms. päällä samanaikaisesti _(minun + kahden pojan peliläppärit), vaimolla on uuni päällä ja/tai kokkaa jotain hellalla, ja vaikka sekä astian- että pyykinpesukone päällä samanaikaisesti. Ei taida sähkötaulusta tms.. nähdä hetkittäistä tehonkulutusta koko asunnolle?

No nämä ovat näitä, talven sähkölaskuja odotellessa... Pörssisähkösopimuksen omaava työkaveri (omakotitalo ilmeisesti sähkölämmityksellä) sanoi että hänen kotonaan silloin pahoina aikoina sähkölasku oli pahimmillaan jotain 500€/kk, jos oikein käsitin.
 
Ehkä sitten noin, mutta jostain syystä sähkölaskut tähänkin mennessä ovat olleet ns. useita kymppejä (muistaakseni siirtomaksu tulee eri laskulla, eri laskuttaja). Pitääpä anaalisoida kuinka paljon siitä laskusta tulee käytetystä sähköstä (poislukien sähkövero ja kk-maksu), siitä sitten tietää miten paljon siihen voi vaikuttaa käytöllä. Talvella tulen kai sitten näkemään mitä laskut tulevat pahimmillaan olemaan.

Kiinnostaa myös tietää mikä on asunnon sähkönkulutus jos kaikki valot ovat pois päältä eikä ketään kotona. Ovatko ainoat merkittävät sähkönkuluttajat silloin iso jääkaappi ja 1 tai 2 pakastinta. Edes telkkari ei ole silloin valmiustilassa vaan kokonaan sähköttä, wifi-reititin toki on koko ajan päällä mutta se myös vienee mitättömästi.

Korkeimmillaan sähkönkäyttö lienee silloin kun täällä on kolme tietokonetta monitoreineen yms. päällä samanaikaisesti _(minun + kahden pojan peliläppärit), vaimolla on uuni päällä ja/tai kokkaa jotain hellalla, ja vaikka sekä astian- että pyykinpesukone päällä samanaikaisesti. Ei taida sähkötaulusta tms.. nähdä hetkittäistä tehonkulutusta koko asunnolle?

No nämä ovat näitä, talven sähkölaskuja odotellessa... Pörssisähkösopimuksen omaava työkaveri (omakotitalo ilmeisesti sähkölämmityksellä) sanoi että hänen kotonaan silloin pahoina aikoina sähkölasku oli pahimmillaan jotain 500€/kk, jos oikein käsitin.
Useita kymppejä? Paljon sulla siis menee sähköä kuukaudessa. Luulin että sulla on pieni kulutus.
 
Ja kuinka moni on keinotekoisesti kallista? Turvekkaan ei Suomessa uusiudu kun kolikkoa heitettiin.
Ei se uusiudu missään muuallakaan missään järkevässä ajassa, vaikka ruotsalaiset poliitikot päättäisivät mitä.

Kivihiilikin on vähemmän haitallista ympäristölle kuin turpeen poltto, mutta se ei tietysti samassa määrin tukityöllistä kepulaisia ja persuja.
 
Ehkä sitten noin, mutta jostain syystä sähkölaskut tähänkin mennessä ovat olleet ns. useita kymppejä (muistaakseni siirtomaksu tulee eri laskulla, eri laskuttaja). Pitääpä anaalisoida kuinka paljon siitä laskusta tulee käytetystä sähköstä (poislukien sähkövero ja kk-maksu), siitä sitten tietää miten paljon siihen voi vaikuttaa käytöllä. Talvella tulen kai sitten näkemään mitä laskut tulevat pahimmillaan olemaan.

Kiinnostaa myös tietää mikä on asunnon sähkönkulutus jos kaikki valot ovat pois päältä eikä ketään kotona. Ovatko ainoat merkittävät sähkönkuluttajat silloin iso jääkaappi ja 1 tai 2 pakastinta. Edes telkkari ei ole silloin valmiustilassa vaan kokonaan sähköttä, wifi-reititin toki on koko ajan päällä mutta se myös vienee mitättömästi.

Korkeimmillaan sähkönkäyttö lienee silloin kun täällä on kolme tietokonetta monitoreineen yms. päällä samanaikaisesti _(minun + kahden pojan peliläppärit), vaimolla on uuni päällä ja/tai kokkaa jotain hellalla, ja vaikka sekä astian- että pyykinpesukone päällä samanaikaisesti. Ei taida sähkötaulusta tms.. nähdä hetkittäistä tehonkulutusta koko asunnolle?

No nämä ovat näitä, talven sähkölaskuja odotellessa... Pörssisähkösopimuksen omaava työkaveri (omakotitalo ilmeisesti sähkölämmityksellä) sanoi että hänen kotonaan silloin pahoina aikoina sähkölasku oli pahimmillaan jotain 500€/kk, jos oikein käsitin.
Kyllä siellä sähkönsiirtofirman palvelusta / datahubista pääsee tarkastelemaan vaikka tunneittain kohteen sähkönkulutuksen.
 
Mitä kuuluu nykyään ydinvoimalle? 2023 mediassa oli vielä kovasti puhetta OL4 reaktorista, Orpokin kertoi (muistaakseni) lupien saamisen olevan läpihuutojuttu jos joku sellaista hakee, mutta suurin ongelma lienee ettei kukaan halua maksaa +10 miljardia ja odottaa ainakin 10 vuotta saadakseen sähköntuotannon alkamaan voimalassa. Sijoittajatkin miettinevät millainen sähköntuotanto täällä on vuonna 2035-2040 kun tuo voimala viimeinkin kytkettäisiin verkkoon... toimisiko tappiolla? Realistisen vaihtoehto olisi varmaankin kansanväliset sijoittajat joskin siihen liittyy paljon riskejä.

Henkilökohtaisesti olen ennen kaikkea aurinkovoimaloiden sekä merituulivoiman kannalla mutta ydinmiilukin kelpaa jos voidaan osoittaa toimivaksi ja mahdolliset myöhästymiset eivät luon ylimääräisiä kuluja tavallisille käyttäjille.
 
Mitä kuuluu nykyään ydinvoimalle? 2023 mediassa oli vielä kovasti puhetta OL4 reaktorista, Orpokin kertoi (muistaakseni) lupien saamisen olevan läpihuutojuttu jos joku sellaista hakee, mutta suurin ongelma lienee ettei kukaan halua maksaa +10 miljardia ja odottaa ainakin 10 vuotta saadakseen sähköntuotannon alkamaan voimalassa. Sijoittajatkin miettinevät millainen sähköntuotanto täällä on vuonna 2035-2040 kun tuo voimala viimeinkin kytkettäisiin verkkoon... toimisiko tappiolla? Realistisen vaihtoehto olisi varmaankin kansanväliset sijoittajat joskin siihen liittyy paljon riskejä.

Henkilökohtaisesti olen ennen kaikkea aurinkovoimaloiden sekä merituulivoiman kannalla mutta ydinmiilukin kelpaa jos voidaan osoittaa toimivaksi ja mahdolliset myöhästymiset eivät luon ylimääräisiä kuluja tavallisille käyttäjille.

OL4 suunnitelmat kuopattiin kun OL3 myöhästyi ja myöhästyi.
Vähän ylempänä näet että Honkley point laitoksen sähkö maksaa noin 15c/kWh. Se on siis OL3 mallinen laitos, kaksi kappaletta määräalennuksineen.
 
Mitä kuuluu nykyään ydinvoimalle? 2023 mediassa oli vielä kovasti puhetta OL4 reaktorista, Orpokin kertoi (muistaakseni) lupien saamisen olevan läpihuutojuttu jos joku sellaista hakee, mutta suurin ongelma lienee ettei kukaan halua maksaa +10 miljardia ja odottaa ainakin 10 vuotta saadakseen sähköntuotannon alkamaan voimalassa. Sijoittajatkin miettinevät millainen sähköntuotanto täällä on vuonna 2035-2040 kun tuo voimala viimeinkin kytkettäisiin verkkoon... toimisiko tappiolla? Realistisen vaihtoehto olisi varmaankin kansanväliset sijoittajat joskin siihen liittyy paljon riskejä.

Henkilökohtaisesti olen ennen kaikkea aurinkovoimaloiden sekä merituulivoiman kannalla mutta ydinmiilukin kelpaa jos voidaan osoittaa toimivaksi ja mahdolliset myöhästymiset eivät luon ylimääräisiä kuluja tavallisille käyttäjille.
Ydinvoiman hinta on selvästi liian kallista suhteessa sähkön hintaan Suomessa nyt. Viime vuoden pörssin keskiarvo oli 6,66snt/kWh ja tämän vuoden osalta tähän mennessä 5,85snt/kWh. Kun sitä mietit esim. tuon Hinkley Point C:n takuu hinnaksi oli sovittu 2022 £128/MWh, niin laitoksen käynnistyessä se tulee olemaan selvästi enemmän. Eli ranskikset on ainakin ulkona, katsotaan nyt miten Puolan ym. projektit menee ja mikä niissä on se toutunut kustannus, mutta eipä taida mikään reaktori Suomeen rakennettuna olla lähelläkään kaupallisesti kannattavaa hintaa.

Aurinkovoima auttaa vain osan vuodesta ja merituulivoima on sen verran kallista ettei sitä ihan hirveästi ole edes suunnitteilla. Itse kannatan sitä kustannustehokasta ratkaisua ja tällä hetkellä se taitaa olla tuulivoima. Ydinvoima olisi kyllä paras, jos kustannukset olisi vaan kilpailukykyiset.
 
Viimeksi muokattu:
Henkilökohtaisesti olen ennen kaikkea aurinkovoimaloiden sekä merituulivoiman kannalla
Vie hirveesti tilaa. Toki aurinkopaneleita voisi asennella talojen katolle, sekä laidunpelloille, mutta muuten en oikein sulata älytöntä tilan tarvetta. Lisäksi sähkön saanti on arpa peliä.

Ydinvoima olisi kyllä paras, jos kustannukset olisi vaan kilpailukykyiset.
Juu, jonkun pitäisi tehdä perusteellinen analyysi noista kustannuksista ja sitten valtion tulisi tarkastella ydinvoiman sääntelyä jotta homma olisi halvempaa.

Ei, en sano että kaikki sääntely on pahasta, mutta kuullut juttua että pitää käyttää osia jotka maksaa 10x enemmän, eikä ole yhtään sen parempia.
 
katsotaan nyt miten Puolan ym. projektit menee ja mikä niissä on se toutunut kustannus, mutta eipä taida mikään reaktori Suomeen rakennettuna olla lähelläkään kaupallisesti kannattavaa hintaa.
En usko, että Puolassa päästään Hinkley Pointin hintoja edullisemmaksi. Puolaan on tulossa maan ensimmäiset ydinvoimalat ja se tarkoittaa sitä, että kaikki pitää rakentaa tyhjästä. Ihan kaikki, tarkoittaen myös sitä lainsäädäntöä ja regulaatiota. Siellä ollaan projektin kanssa aivan samassa kehityspisteessä kuin täällä Suomessa ollaan modulaaristen reaktoreiden kanssa. Eli ei kovin pitkällä. Laitostyyppi on valittu paperilla, mutta kaikki se taustatyö on vielä lastenkengissä.

Eurooppaan taitaa olla lähes mahdotonta rakentaa ydinvoimaa alle 10 snt/kWh (sis. alv) hintaan. Jokainen voi siitä miettiä yritysten investointihaluja, kun uusiutuva energia painaa toistuvasti hinnan nolliin ja ydinvoimalatkin säätävät itsensä hajalle.
 
En usko, että Puolassa päästään Hinkley Pointin hintoja edullisemmaksi. Puolaan on tulossa maan ensimmäiset ydinvoimalat ja se tarkoittaa sitä, että kaikki pitää rakentaa tyhjästä. Ihan kaikki, tarkoittaen myös sitä lainsäädäntöä ja regulaatiota. Siellä ollaan projektin kanssa aivan samassa kehityspisteessä kuin täällä Suomessa ollaan modulaaristen reaktoreiden kanssa. Eli ei kovin pitkällä. Laitostyyppi on valittu paperilla, mutta kaikki se taustatyö on vielä lastenkengissä.
Puhtaasti mutulla voisin esittää Puolan eduksi sellaista mekanismia, että eivät millään voi olla yhtä jäykkiä kuin britti-imperiumi. Lisäksi jos vaikkapa lainsäädäntö aiheesta kokonaan puuttuu, voi edessä olla vähäisempi työ kuin tilanteessa jossa on jo vuosikymmenten muotoilema ylisääntely jota pitäisi yrittää uudistaa.

E: Vaikka "kalliiksi" epäilemättä tulee missä tahansa, niin itse lottoaisin sen puolesta, että Puolassa ei millään tule yhtä kalliiksi kuin UK:ssa.
 
En usko, että Puolassa päästään Hinkley Pointin hintoja edullisemmaksi. Puolaan on tulossa maan ensimmäiset ydinvoimalat ja se tarkoittaa sitä, että kaikki pitää rakentaa tyhjästä. Ihan kaikki, tarkoittaen myös sitä lainsäädäntöä ja regulaatiota. Siellä ollaan projektin kanssa aivan samassa kehityspisteessä kuin täällä Suomessa ollaan modulaaristen reaktoreiden kanssa. Eli ei kovin pitkällä. Laitostyyppi on valittu paperilla, mutta kaikki se taustatyö on vielä lastenkengissä.

Eurooppaan taitaa olla lähes mahdotonta rakentaa ydinvoimaa alle 10 snt/kWh (sis. alv) hintaan. Jokainen voi siitä miettiä yritysten investointihaluja, kun uusiutuva energia painaa toistuvasti hinnan nolliin ja ydinvoimalatkin säätävät itsensä hajalle.

Itse en taas usko, että Hinkley Point C kalliimalla voi rakentaa. Tai siis, että kukaan olisi valmis maksamaan. Nythän siellä hinta-arvio huitelee ~55 miljardissa eurossa kahdelle OL3 kokoiselle ERP:lle. Ei kait kukaan ole tuota enempää valmis maksamaan ydinvoimasta? Eli OL3 kokoinen reaktori maksaisi ~27,5 miljardia ja vielä ei olla lähelläkään projektin loppua, joten eiköhän se hinta tuosta nouse. Jos kustannus on vaikka 30 miljardia per reaktori lopulta, niin paljonko se sähkönmyynti hinta pitää olla, että pääsee edes +-0 tilanteeseen seuraavan 35v aikana? 20snt/kWh (sis. alv)? Tuo 35v siksi, että tuon aikaa maksetaan takuu hinta HInkley Point C:lle. TVO maksoi OL3 5,5miljardia, toki ranskalaiset maksoi sitten loput, mutta silti tuo Hinkley Point C hinta vaikuttaa minusta ihan poskettomalta.

Jos Eurooppaan uuden ydinvoiman rakentaminen on kaikkialla Euroopassa noin kallista, niin taitaa olla aika hiljaista ydinvoiman rakentamisen kanssa. Väittäisin, että tulee halvemmaksi rakentaa uusiutuvaa ja sille varastointia, kuin HInkley Point C hintaista ydinvoimaa. Itse veikkaan, että Puolassa päästään selvästi alle Hinkley Point C:n hinnan. Veikkaisin myös, että Puolassa regulaatio on paljon löysempää kuin UK:ssa, joka tulee näkymään hinnassa. Ei se Puolassakaan varmasti halpaa ole, mutta kuitenkin halvempaa.
 
Onko tuota Hinkley Point C hintalappua missään julkisesti avattu, että mitä kaikkea tuo hinta oikeastaan pitää sisällään?

Äs in, sisältääkö tuo jotakin käytetyn polttoaineen varastointia / käsittelyä / muuta infraa mikä ei suoranaisesti liity reaktoriin ja operoimiseen tarvittaviin rakennuksiin jne..? Tai kenties jotakin "rahoitusinstrumentteja" kun tuola vissiin oli ainakin jokin takuuhinta diili EDFn kanssa neuvoteltuna tjsp?

Point being, että onko tuo Hinkley Point C:n hintalappu sinällään edes vertailukelpoinen jos siihen on leivottu kylkeen paljon kaikkea muutakin...
 
Itse en taas usko, että Hinkley Point C kalliimalla voi rakentaa. Tai siis, että kukaan olisi valmis maksamaan. Nythän siellä hinta-arvio huitelee ~55 miljardissa eurossa kahdelle OL3 kokoiselle ERP:lle. Ei kait kukaan ole tuota enempää valmis maksamaan ydinvoimasta?
Tai yhtä paljon tietoisena siitä, että homma menisi noin pahasti kiville?

Veikkaisin myös, että Puolassa regulaatio on paljon löysempää kuin UK:ssa, joka tulee näkymään hinnassa. Ei se Puolassakaan varmasti halpaa ole, mutta kuitenkin halvempaa.
Lisäksi veikkaan ettei tämä tarkoita heikompaa turvallisuutta, vaan suoraviivaisempaa toimintaa jossa kaikenlaista kissanpaskaa jätetään huomiotta.
 
Onko tuota Hinkley Point C hintalappua missään julkisesti avattu, että mitä kaikkea tuo hinta oikeastaan pitää sisällään?

Äs in, sisältääkö tuo jotakin käytetyn polttoaineen varastointia / käsittelyä / muuta infraa mikä ei suoranaisesti liity reaktoriin ja operoimiseen tarvittaviin rakennuksiin jne..? Tai kenties jotakin "rahoitusinstrumentteja" kun tuola vissiin oli ainakin jokin takuuhinta diili EDFn kanssa neuvoteltuna tjsp?

Point being, että onko tuo Hinkley Point C:n hintalappu sinällään edes vertailukelpoinen jos siihen on leivottu kylkeen paljon kaikkea muutakin...

Ei käsittääkseni pitäisi olla mitään normaalista poikkeavaa, tosin en ole niin tarkkaan tutkinut. Projekti hinnaksi 2012 arvioitiin £16 miljardia eli ~19 miljardia euroa. Hinta on siis tuostakin yli tuplaantunut ja itse veikkaan, että hinta triplaantuu vuosikymmen loppuun mennessä (silloin pitäisi ensimmäisen reaktorin käynnistyä nykyisen arvion mukaan). Niinhän meilläkin kävi kun ranskalaiset tuota OL3 rakensi. Alunperin piti maksaa 3.2miljardia, loppulasku taisi olla jossain 11 miljardin tienoilla, tosin TVO maksoi tästä vain 5,55 miljardia, koska siellä älyttiin tehdä hyvä soppari.

Tai yhtä paljon tietoisena siitä, että homma menisi noin pahasti kiville?

No OL3 kanssa homma meni yhtä pahasti kiville ja alkuperäinen kustannusarvio triplattiin, kuten taitaa käytä tuollakin.
Lisäksi veikkaan ettei tämä tarkoita heikompaa turvallisuutta, vaan suoraviivaisempaa toimintaa jossa kaikenlaista kissanpaskaa jätetään huomiotta.
Eihän se mitenkään välttämättä tarkoita heikompaa turvallisuutta, meillä tuntuu byrokratiaa olevan ihan byrokration takia. Aivan järkyttävän raskas byrokratia meillä ja eiköhän Briteissä ole sama tilanne tai vielä pahempi.
 
En usko, että Puolassa päästään Hinkley Pointin hintoja edullisemmaksi. Puolaan on tulossa maan ensimmäiset ydinvoimalat ja se tarkoittaa sitä, että kaikki pitää rakentaa tyhjästä. Ihan kaikki, tarkoittaen myös sitä lainsäädäntöä ja regulaatiota. Siellä ollaan projektin kanssa aivan samassa kehityspisteessä kuin täällä Suomessa ollaan modulaaristen reaktoreiden kanssa. Eli ei kovin pitkällä. Laitostyyppi on valittu paperilla, mutta kaikki se taustatyö on vielä lastenkengissä.

Eurooppaan taitaa olla lähes mahdotonta rakentaa ydinvoimaa alle 10 snt/kWh (sis. alv) hintaan. Jokainen voi siitä miettiä yritysten investointihaluja, kun uusiutuva energia painaa toistuvasti hinnan nolliin ja ydinvoimalatkin säätävät itsensä hajalle.
Tämä taas on aivan Euroopan tahtotilasta kiinni. Aivan perusasia olisi Euroopanlaajuinen tietyn voimalatyypin tyyppihyväksyntä kaikkine yksityiskohtineen - jotta ei tehdä koko hommaa joka maassa uudelleen ja aina hieman erilaisilla vaatimuksilla ja tätä kautta voimalaan tehtävin muutoksin.

Mitä tulee muuten rakentamisen hintaan, niin Etelä-Korealaiset kyllä pystyvät rakentamaan voimalan hintatasoon, joka mahdollistaa selvästi alle 10 snt/kWh-hintatason.
 
Tämä taas on aivan Euroopan tahtotilasta kiinni. Aivan perusasia olisi Euroopanlaajuinen tietyn voimalatyypin tyyppihyväksyntä kaikkine yksityiskohtineen - jotta ei tehdä koko hommaa joka maassa uudelleen ja aina hieman erilaisilla vaatimuksilla ja tätä kautta voimalaan tehtävin muutoksin.

Mitä tulee muuten rakentamisen hintaan, niin Etelä-Korealaiset kyllä pystyvät rakentamaan voimalan hintatasoon, joka mahdollistaa selvästi alle 10 snt/kWh-hintatason.
Minkä maan rakennuskustannustasolla?
 
Miksi näin kävisi, jos laitostyyppi ei ole enää prototyyppitasolla kuten OL3 tilattaessa?
Jokaisen maan säteilyturvallisuusviranomainen tekee omat tulkintansa voimalan turvallisuudesta ja edellyttää voimalaan muutoksia, jotka ovat erilaisia kuin on jo kerran tehty toisen maan säteilyturvallisuusviranomaisen vaatimuksista. Ja tämä toistuu maasta toiseen. Suuruuden ekonomiaa saadaan aikaan vasta, jos samaan maahan tehdään monta voimalaa putkeen.
 
Miksi näin kävisi, jos laitostyyppi ei ole enää prototyyppitasolla kuten OL3 tilattaessa?
Olisihan se nyt tylsää tehdä kaksi laitosta samoilla piirustuksilla eri asiakkaille.
"Kustomoidaan asiakkaan tarpeiden mukaan". Kuten joillain yrityksillä on tapana sanoa. Sitten ei ole kahta samanlaista laitosta.
Tosin nuo eriäväisyydet taitaa noissa voimaloissa olla kuitenkin perustuksissa ja infrassa sen ympärillä.
 
Miksi näin kävisi, jos laitostyyppi ei ole enää prototyyppitasolla kuten OL3 tilattaessa?

No nyt hinta on jo yli tuplaantunut ja viivästyksiä on tullut lukuisia kertoja, joten tilanne näyttää samalta kuin OL3 kohdalla. Tuotannon piti alkaa 2025, nyt arvioidaan, että alkaisi 2029-2031. Fransmannit on tottuneet kotimaassaan huseeraamaan rauhassa, täällä STUK löi pöytään omat vaatimuksensa niin homma menikin ihan puihin. Britit vaati 7000 muutosta omaan voimalaansa, joten homma meni sielläkin puihin. Taidetaan edelleen olla protoilu vaiheessa.
 
No nyt hinta on jo yli tuplaantunut ja viivästyksiä on tullut lukuisia kertoja, joten tilanne näyttää samalta kuin OL3 kohdalla. Tuotannon piti alkaa 2025, nyt arvioidaan, että alkaisi 2029-2031. Fransmannit on tottuneet kotimaassaan huseeraamaan rauhassa, täällä STUK löi pöytään omat vaatimuksensa niin homma menikin ihan puihin. Britit vaati 7000 muutosta omaan voimalaansa, joten homma meni sielläkin puihin. Taidetaan edelleen olla protoilu vaiheessa.

Tosin eipä se Flamanvillekään ole valmistunut nopeasti.
 
Miksi näin kävisi, jos laitostyyppi ei ole enää prototyyppitasolla kuten OL3 tilattaessa?

Ja Hinkley pointilla rakennetaan sentään kaksi reaktoria, luulisi että kappalehinta tulisi halvemmaksi kun saa rakentaa kahta samanlaista, mutta ei..

Jotenkin olen myös saanut vaikutelman että UKssa pitäisi löytyä osaamista, kun siellä on kuitenkin rakennettu pieniä reaktoreita sukellusveneisiin koko ajan.

Valvonta ja säännöt vaikuttaisi olevan löysemmällä tasolla, kun siellä tankit ja säiliöt voi olla ruosteessa ja vuotavia vuosikausia. Nyt viiden vuoden jälkeen ne iloitsee vähän että vuoto on pienentynyt itsestään jonkin verran. Tulee mieleen se Homer Simpson laitos koko touhu.
 
No nyt hinta on jo yli tuplaantunut ja viivästyksiä on tullut lukuisia kertoja, joten tilanne näyttää samalta kuin OL3 kohdalla. Tuotannon piti alkaa 2025, nyt arvioidaan, että alkaisi 2029-2031. Fransmannit on tottuneet kotimaassaan huseeraamaan rauhassa, täällä STUK löi pöytään omat vaatimuksensa niin homma menikin ihan puihin. Britit vaati 7000 muutosta omaan voimalaansa, joten homma meni sielläkin puihin. Taidetaan edelleen olla protoilu vaiheessa.

Kuinkahan monta pistorasiaa piti muuttaa englantilaisten type G pistorasiaan.. ja vessoihin eristysmuuntajat ja 115V pistorasiat koska englannissa partakoneet ovat 115V laitteita..

Saa muutosten määrä nopeasti tuhansiin laskutavasta riippuen.
 
Tosin eipä se Flamanvillekään ole valmistunut nopeasti.

No ei, mutta siellä ei kukaan ns. "ulkopuolinen" ole ollut vaatimassa 7000 muutosta, kuten Britit nyt teki. Tuollainen heittää kapuloita rattaisiin melkoisesti ja siinä paukkuu aikataulut & budjetit mennen tullen. Tuo Framanville rakennettiin samaan aikaan kuin OL3, joten sen kohdalla ei voitu vielä hyödyntää OL3 opittuja. Hieman vaikuttaisi ettei ranskalaiset vaan osaa rakentaa ydinvoimaa ainakaan kustannustehokkaasti tai sovitussa aikataulussa.

Kuinkahan monta pistorasiaa piti muuttaa englantilaisten type G pistorasiaan.. ja vessoihin eristysmuuntajat ja 115V pistorasiat koska englannissa partakoneet ovat 115V laitteita..

Saa muutosten määrä nopeasti tuhansiin laskutavasta riippuen.

No voihan se olla, mutta jatkuvat projektin myöhästymiset ja kustannusten yli tuplaantuminen kertoo kyllä, että hommat on vahvasti ryssitty.
 
Tällä hetkellä tuulee sen verran että tuottaa reilun 4GW tehoa. Huomisen ennuste on alimmillaan 0,4GW. Eli on siinä parin kolmen ydinvoimalan verran eroa.
 
Viimeksi muokattu:
Harmi, että tuuli tyyntyy huomiseksi, mutta Forecan mielestä perjantaina olisi taas 3000 MW tuulivoimaa.
 
Se marginaali nyt on aika hiluja kun katsoo tämänkin päivän pörssihintoja ja näitä "vuoristorata"päiviä tuntuu olevan tämän tästä eikä vielä ole edes talvi. Tietysti mieluummin 0,50 c marginaali kuin 1 c ja on sillä suhteessa suurempi merkitys kun sähkön hinta käy nollassa tai alle. Niitä päiviä ei vaan taideta enää montaa jos ollenkaan nähdä ennen ensi kesää.

Jaaha halpispäivätkö sitten loppuivat. Tuuleeko huomenna sitten tosiaankin niin paljon vähemmän että hinta pomppaa nollasta 19 senttiin. Ilmeisesti..
Joo, tähän ne taas loppuivat ja varmaan lopullisesti. Tuleekohan ennen ensi kesää yhtään nollapäivää?

Ihan vinkkinä, niin Forecan sähkön hintapuntarista pystyy halutessaan aika hyvin ennakoimaan nämä hieman kalliimmat päivät (tai no, tunnit), niin ei joka kerta pääse ihan puun takaa yllättämään.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tulee muuten rakentamisen hintaan, niin Etelä-Korealaiset kyllä pystyvät rakentamaan voimalan hintatasoon, joka mahdollistaa selvästi alle 10 snt/kWh-hintatason.
Tietäen nykyisten ydinvoimaloiden tuotantokustannukset, niin väitän etteivät pysty. Puoli ilmainen laitos pitää olla, jos alle 10 snt/kWh hinnoilla meinaavat tuottaa voittoa laitoksella.

Se, että Puolassa ei ole edes olemassa olevaa lainsäädäntöä, tarkoittaa myös sitä että siellä ei ole varsinaisesti tietotaitoakaan nimeksikään ja joutuvat opettelemaan todella paljon aivan perusasioista lähtien kun lähtevät rakentamaan edes alkeellista regulaatiota. Tietenkin toivon, että turha byrokratia saadaan karsittua pois, mutta niitä velvotteita jää silti todella iso kasa hoidettavaksi. Siinä kohtaa kun aletaan kokonaista valtiota sovittamaan ydinvoimayhteensopivaksi, niin kyllä siinä hintalappu paisuu. Laitosyksiköiden tekninen toteutus saadaan tosin melko varmasti edullisempaan hintaan kuin HPC:n EPR:t, mutta kaikki muu tekeminen siihen ympärille taas maksaa hunajaa.
 
Jaaha halpispäivätkö sitten loppuivat. Tuuleeko huomenna sitten tosiaankin niin paljon vähemmän että hinta pomppaa nollasta 19 senttiin. Ilmeisesti..
Forecalla on näppärä sähkön hintapuntari sivu. Siitä näkee tuulivoimaennustetta noin 10päivän päähän. Esim. jo perjantaina näyttää yli 3000MW teholla tulevan tuulivoimasta. Myös ennusteen mukaan sunnuntai ja maanantai olisi mukavan tuulisia päiviä.

 
Ihan vinkkinä, niin Forecan sähkön hintapuntarista pystyy halutessaan aika hyvin ennakoimaan nämä hieman kalliimmat päivät (tai no, tunnit), niin ei joka kerta pääse ihan puun takaa yllättämään.
Tämänkertaiset piikkihinnat taisivat johtua enemmän siirtoyhteyden katkoksesta (taas vaihteeksi..)

Sellainen sivu olisi näppärä josta näkisi yhdestä paikasta (selkeästi) kaikki nämä vaikuttavat tekijät kerralla ilman useamman sivuston seuraamista. Nyt yhdestä kyttäät tuuliennusteita, toisesta siirtoyhteyksien huoltoja, kolmannesta ydinmyllyjen tehoja jne. Kunnon pörssiseuraajalla on kirjanmerkeissä ainakin sääsivustoja, nordpool, joku pörssisähkön hintasivu, fingrid, tvo jne jne
 
Viimeksi muokattu:
Suomen sähkö ei ole enää Euroopan toiseksi halvinta, vaan keskitasoa vuonna 2024. Korkeat piikit tasoittaneet tilannetta muihin maihin verrattuna. Suomi on sijalla 19/41.

Jätit hyvin oleellisen asian mainitsematta, vain ensimmäisen 6kk osalta. Eiköhän toi tilanne ole tosta huomattavasti kohentunut viimeisen vajaa 4kk aikana, niin halpaa on sähkö pääsin Suomessa ollut vs yleisesti Euroopassa. Jos vaikka katsoo tän päivän hintoja kun meillä on ns kalliimpi päivä menossa niin siltin hinta on ihan sieltä Euroopan halvimmasta
IMG_1490.jpeg
 
Suomen sähkö ei ole enää Euroopan toiseksi halvinta, vaan keskitasoa vuonna 2024. Korkeat piikit tasoittaneet tilannetta muihin maihin verrattuna. Suomi on sijalla 19/41.

Tuo taitaa ottaa huomioon kuluttajan maksaman sähkön hinnan siirtoineen huomioon. Sähköenergia on yhä tänä vuonna ollut keskimäärin Suomessa hyvinkin kilpailukykyinen:

Näyttökuva 2024-10-24 094908.png
 
Suomen sähkö ei ole enää Euroopan toiseksi halvinta, vaan keskitasoa vuonna 2024. Korkeat piikit tasoittaneet tilannetta muihin maihin verrattuna. Suomi on sijalla 19/41.
Onkohan tää nyt vertailukelpoinen? Onko tuossa mukana siirtohinta vai pelkkä sähköenergia? En löytänyt lähdettä VertaaEnsin.fi:n artikkeleista. Olisi kiinnostavaa lukea, onko tämä vertailukelpoinen tulos. Aiemmin on siis puhuttu vain energian hinnasta ilman siirtoa, kun on puhuttu Suomen hintojen edullisuudesta. Jos joku löytää oikean lähteen, niin kiitän.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan tää nyt vertailukelpoinen? Onko tuossa mukana siirtohinta vai pelkkä sähköenergia? En löytänyt lähdettä VertaaEnsin.fi:n artikkeleista. Olisi kiinnostavaa lukea, onko tämä vertailukelpoinen tulos. Aiemmin on siis puhuttu vain energian hinnasta ilman siirtoa, kun on puhuttu Suomen hintojen edullisuudesta. Jos joku löytää oikean lähteen, niin kiitän.
Mitä luultavimmin viitattu tähän EU:n tilastojen keskikokoisen kuluttajan maksamaan sähkön hintaan (joka huomioi sähkön siirrot, verot, tuet yms.). Tuossa listassa Suomi on 19. jos jättää Norjan huomioimatta. Tässä kisassa Suomi ei olekaan koskaan niin hyvin pärjännyt, kun monissa maissa kuluttajille on tarjolla erilaisia tukiaisia sähkölaskuihin.

Näyttökuva 2024-10-24 103834.png
 
Aika harhaanjohtava artikkeli, kun puhuvat noin sekaisin kuluttajan kokonaishinnasta ja sitten sähköenergian hinnasta.
Kuluttajahinnoissahan Suomi ei ole koskaan tainnut olla siellä halvimmassa päässä, mutta sähköenergian osalta on ollut ja on sitä vieläkin.
 
Mitä luultavimmin viitattu tähän EU:n tilastojen keskikokoisen kuluttajan maksamaan sähkön hintaan (joka huomioi sähkön siirrot, verot, tuet yms.). Tuossa listassa Suomi on 19. jos jättää Norjan huomioimatta.

Näyttökuva 2024-10-24 103834.png

Kiitän. Eli puhe on ihan eri tilastosta kuin se jossa suomi oli viime vuonna toiseksi edullisin. Siinä oli kyse sähkön tukkuhinnoista.
 
Jos siirron osalta suhteutetaan verkkomäärään per asiakas, siirto on ollut hyvin edullista.

Sähköenergia on ilman muuta edullista Pohjoismaissa.
 
Vastataan nyt vaikka tänne, niin ei muutomilla mene palkokasvit sieraimiin.
No periaatteessa kuitenkin ihan sama mistä se johtuu. Lopputulema on kuitenkin sama, eli kallis sähkö. Ja tämä ei mikään poikkeustilanne ole vaan nyt se alkaa ja taitaa loppua huhtikuussa?

Niin, että SE1 siirtolinja on huollossa huhtikuuhun asti eikä tuule sinä aikana? Tämä tilanne on tämän päivän, huomenna tuulivoiman pitäisi tuottaa ~3 000 MW, mutta siirtolinjaa vielä huomenna huolletaan. Siirtolinjan huolto pitäisi päättyä huomenna klo 18.

Eli se aika kun sähköä kotona kuluu, maksetaan kallista hintaa. Mutta käytännössä kuitenkin se koko vuoden keskiarvo hinta millä olen sähköä käyttänyt merkitsee. Jos se on alle sen, mitä kiinteät määräaikaiset sopparit maksaa, niin silloinhan se pörssisähkö on kannattava.
Jos tässä nyt edelleen puhutaan sähköllä lämmittävästä, niin se lämmitys vie leijonan osan sähköstä. Käyttösähkön merkitys maksetun sähkön hintaan on pieni lämmityskaudella. Sillä onko paikalla ei sinällään ole merkitystä (no toki lämpöä voisi tiputtaa kun ei ole kotona).
En tiedä mitä se on esimerkiksi sinulla ollut, jos pörssisähkö on ollut voimassa yli vuoden?

Tämän vuoden tilanne tähän asti on ~4snt/kWh, nousee toki hieman varmasti vielä ennen vuoden loppua. Määräaikaiset olisi siis tulleet todella paljon kalliimmiksi itsellä.
 
Vastataan nyt vaikka tänne, niin ei muutomilla mene palkokasvit sieraimiin.


Niin, että SE1 siirtolinja on huollossa huhtikuuhun asti eikä tuule sinä aikana? Tämä tilanne on tämän päivän, huomenna tuulivoiman pitäisi tuottaa ~3 000 MW, mutta siirtolinjaa vielä huomenna huolletaan. Siirtolinjan huolto pitäisi päättyä huomenna klo 18.


Jos tässä nyt edelleen puhutaan sähköllä lämmittävästä, niin se lämmitys vie leijonan osan sähköstä. Käyttösähkön merkitys maksetun sähkön hintaan on pieni lämmityskaudella. Sillä onko paikalla ei sinällään ole merkitystä (no toki lämpöä voisi tiputtaa kun ei ole kotona).


Tämän vuoden tilanne tähän asti on ~4snt/kWh, nousee toki hieman varmasti vielä ennen vuoden loppua. Määräaikaiset olisi siis tulleet todella paljon kalliimmiksi itsellä.
Tuossa oma kulutus ja hinta tältä vuodelta. Tammikuun dominanssi kulutuksessa ja hinnassa on erittäin voimakas. Kesällä oli halpoja kuukausia, mutta eipä ollut kulutustakaan. Ainakin itsellä spot hinta seuraa 1:1 ihan suoraan kulutusta vuonna 2024. Mitä isompi kulutus kussakin kuussa, sitä kalliimpi spot myös. Halvat kuukaudet ovat pienen kulutuksen kuukausia samalla. (2023 alkuvuosi oli kallis 25snt määräaikainen jos joku ihmettelee)

1729768026109.png


Meillä pörssisähkö on toistaiseksi ollut kilpailukylyinen, mutta hinta on ihan nurinkurinen. Halvimmista kuukausista ei pääse kauheasti hyötymään / nauttimaan, koska silloin ei ole tarvettakaan sähkölle. Siirrosta ja sähköverosta tulee toinen mokoma 7+snt päälle, joten ei se halvan sähkön tuhlaaminenkaan lyö leiville.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä pörssisähkö on toistaiseksi ollut kilpailukylyinen, mutta hinta on ihan nurinkurinen. Halvimmista kuukausista ei pääse kauheasti hyötymään / nauttimaan, koska silloin ei ole tarvettakaan sähkölle. Siirrosta ja sähköverosta tulee toinen mokoma 7+snt päälle, joten ei se halvan sähkön tuhlaaminenkaan lyö leiville.
Kaikki on tietty suhteellista ja kannattaa tehdä päätökset oman kulutusprofiilin mukaan. Esimerkiksi itselläni on viimeisen vuoden ajalta heinäkuussa selkeästi isoin kulutus (koska silloin tarvitsi jäähdyttää eniten).

1729773536294.png


Eli oheisessa graafissa sininen on kulutuksen määrä (kWh, skaalaa ei näkyvissä) ja oranssi on omassa käyttöpaikassani maksama sähkön hinta. Koko vuoden keskimääräinen maksettu hinta 5,1 snt / kWh (sisältäen marginaalin ja kk-maksut). Eli viimeksi kuluneiden 12 kuukauden sähkölaskujen loppusumma jaettuna sähkölaskujen kWh-määrällä.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
260 632
Viestejä
4 524 955
Jäsenet
74 657
Uusin jäsen
NIJO

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom