Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[vemkki]

Mm. Fortum törsäsi suuria summia Venäjälle ja Saksaan. Sinne meni ne rahat. Todella huonoja sijoituksia SÄHKÖENERGIAN TUOTANTOON on fortumilla ollut..

Voi olla, että Fortum ei olisi lähtenyt Uniper-sekoiluun, jos Loviisan kolmannelle reaktorille olisi aikanaan myönnetty lupa. Tosin huonolla tuurilla ydinvoimala olisi ostettu Putinilta, ja nyt olisi keskeneräinen ydinvoimalaprojekti käsissä.

 

[Griffin]

Fortumin historian paskat investoinnit eivät korjaudu sillä, että ne tekisi vielä lisää paskoja investointeja. Ruotsiin sitä ydinvoimalaa spekuloidaan siksi, koska Etelä-Ruotsissa hintaennusteet näyttävät siltä, että siellä se laitos voisi jopa tuottaa voittoa. Mikä nyt on Fortumin tavoite voittoa tavoittelevana pörssiyhtiönä.

Lisäksi, mitä hittoa, sä ensinnä haluat tänne sitä teollisuutta, mutta sitten se ei kelpaakaan, vaan alat laittamaan sille lisää ehtoja energiankulutuksen suhteen. Koita nyt jo hiljalleen päättää mitä sä haluat, siis mitä muuta, kuin vain raivota tuulivoimasta.

Jos sulle kelpaa tuollaiset 10-20 sentin sähkönhinnat, niin sitten sulla ei pitäisi olla mitään huolta tulevaisuudessa.

Nimenomaan kaivataan HYVIÄ investointeja, eli TOIMIVIA energianlähteitä KOTIMAAHAN. Noissa ulkomaille sijoittamisissa on paljon suurempi riski, että käteen jää vain mustapekka, se on nähty, useita kertoja ja monien suomalaisten firmojen toimesta...

Ongelma noissa investointi laskelmissa on se, että ne yrittävät saada aikaan pikavoittoja. Niissä riskit ovat paljon suurempia ja mahdollisuuksista rajautuu suuri osa pois. Lisäksi ne perustuvat monasti ennusteisiin, jotka näyttävät mitäsattuu, kun mennään vuosi eteenpäin.

Se nyt on ikävä fakta, että Suomessa tarvitaan kasvava määrä jatkuvaa sähköntuotantoa. Voidaan maksaa siitä suuria määriä muille (viedään halpaa tuurisähköä ja tuodaan esin kehnoon aikaan ultrakalliilla muuta sähköä ( Vesi, ydin, hiilihaude ym ym)). Tai todetaan, että nyt maksaa jonkinverran, mutta rakennetaan muutama oma voimala ja kansantaloutemme ei vuoda jatkuvati ylkomaille..

Toki voitaisiin myös ottaa käyttöön säätely ja velvoitteet, joka tekisi tuurivoimasta luotettavampaa, mutta jonkinverran kalliimpaa, kun siellä olisi dieselgenut jne varalla, kun ei tuule..

 

[sammy123]

Itse ihmettelen suuresti miksei Fortum erottanut Uniperin omistamia Ruotsin vesi- ja ydinvoimaosuuksia kaasupisneksestä. Tätä ihmettelin jo silloin kun ekat spekulaatiot kaasun hinnan noususta nousivat julkisuuteen.

 

[JCSH]

Nimenomaan kaivataan HYVIÄ investointeja, eli TOIMIVIA energianlähteitä KOTIMAAHAN. Noissa ulkomaille sijoittamisissa on paljon suurempi riski, että käteen jää vain mustapekka, se on nähty, useita kertoja ja monien suomalaisten firmojen toimesta...

Ongelma noissa investointi laskelmissa on se, että ne yrittävät saada aikaan pikavoittoja. Niissä riskit ovat paljon suurempia ja mahdollisuuksista rajautuu suuri osa pois. Lisäksi ne perustuvat monasti ennusteisiin, jotka näyttävät mitäsattuu, kun mennään vuosi eteenpäin.

Se nyt on ikävä fakta, että Suomessa tarvitaan kasvava määrä jatkuvaa sähköntuotantoa. Voidaan maksaa siitä suuria määriä muille (viedään halpaa tuurisähköä ja tuodaan esin kehnoon aikaan ultrakalliilla muuta sähköä ( Vesi, ydin, hiilihaude ym ym) Tai todetaan, että nyt maksaa jonkinverran, mutta rakennetaan muutama oma voimala ja kansantaloutemme ei vuoda jatkuvati ylkomaille..

Toki voitaisiin myös ottaa käyttöön säätely ja velvoitteet, joka tekisi tuurivoimasta luotettavampaa, mutta jonkinverran kalliimpaa, kun siellä olisi dieselgenut jne varalla, kun ei tuule..

Hyvän investoinnin pitää olla ennen kaikkea kannattava. Sen pitää pystyä tuottamaan enemmän rahaa kuin mitä siinä on kuluja.

Jotta uusi ydinvoimala olisi kannattava, se vaatisi sen, että Suomessa sähkön hinta nousisi sieltä noin 50e / MWh tasolta sinne johonkin lähemmäs 80e / MWh:ta. Sen pitäisi nousta tuolle tasolle ja sitten pysyä sillä tasolla seuraavat 30-40 vuotta myös sen jälkeen, kun ne ydinvoimalat on rakennettu. Tällä hetkellä markkinoilla ei yksinkertaisesti ole luottoa siihen, että noin tulee tapahtumaan. Joten markkinaehtoisesti sitä ydinvoimaa ei lähdetä rakentamaan näillä hinnoilla.
Sä voit valittaa siitä "tuurivoimasta" niin paljon kuin sua huvittaa, mutta se ei muuta tuota tilannetta.

 

[kaarlos]

Ongelma noissa investointi laskelmissa on se, että ne yrittävät saada aikaan pikavoittoja. Niissä riskit ovat paljon suurempia ja mahdollisuuksista rajautuu suuri osa pois. Lisäksi ne perustuvat monasti ennusteisiin, jotka näyttävät mitäsattuu, kun mennään vuosi eteenpäin.

Tää argumentti on kyllä internetin huonoin. Selität että laskelmien ongelmista mitä ikinä. Samalla esität omia täysin päättömiä skenaarioita hintojen nousemisesta korkeiksi, vaikka sähköyhtiöt itse eivät omissa ennusteissaan näitä näe.

 

[JCSH]

Itse ihmettelen suuresti miksei Fortum erottanut Uniperin omistamia Ruotsin vesi- ja ydinvoimaosuuksia kaasupisneksestä. Tätä ihmettelin jo silloin kun ekat spekulaatiot kaasun hinnan noususta nousivat julkisuuteen.

Ei ehtinyt. Se todennäköisesti olikin Fortumin suunnitelma, mutta Venäjän hyökkäys tapahtui ennen kuin Fortum onnistui samaan Uniperin kokonaan omistukseensa. Joka olisi tarvittu siihen, että tuollainen pilkkominen olisi onnistunut.

 

[Vertigo]

Itse ihmettelen suuresti miksei Fortum erottanut Uniperin omistamia Ruotsin vesi- ja ydinvoimaosuuksia kaasupisneksestä. Tätä ihmettelin jo silloin kun ekat spekulaatiot kaasun hinnan noususta nousivat julkisuuteen.

Uskoakseni tämä oli jonkinlaisena tarkoituksena varmaan taustalla, mutta Saksan kepeä lainsäädäntö ei taipune kovin äkkinäisiin liikkeisiin josko jotakin yhtiötä koitetaan pilkkoa...

 

[jpp]

Tämä ei pidä paikkaansa:
Tässä ketjussa voi keskustella yleisesti sähköenergian tuotannosta, siihen liittyvistä ja ohjaavista taustatekijöistä, yleiseen hintatasoon vaikuttavista tekijöistä yms. aiheeseen liittyvästä.

Ketju sähkösopimusten hinnoista keskustelemiseen löytyy täältä: Sähköenergian hinta

Sähkönsiirto ei vaikuta sähköenergian hintatasoon eli se ei todellakaan kuulu tähän ketjuun. Tuo "yleiseen hintatasoon vaikuttavat tekijät" tarkoittaa sähköntuotannon yleistä tasoa eikä yleisesti minkä vaan asian hintatasoa. Eli jos keskityttäisiin täällä siihen sähköenergian tuotantoon/hintatasoon vaikuttaviin tekijöihin.

 

[Griffin]

Sähkönsiirto ei vaikuta sähköenergian hintatasoon eli se ei todellakaan kuulu tähän ketjuun. Tuo "yleiseen hintatasoon vaikuttavat tekijät" tarkoittaa sähköntuotannon yleistä tasoa eikä yleisesti minkä vaan asian hintatasoa. Eli jos keskityttäisiin täällä siihen sähköenergian tuotantoon/hintatasoon vaikuttaviin tekijöihin.

Et saa kotiisi sähköä, jos sitä ei sinne siirretä. Ei sitä saa ostettua esim voimalalta haettuna kotiin.. Eli kyllä se siirtoHINTA kuuluu myös kokonaiskuluihin peruskäyttäjällä vaikuttaa, eli siirto HINNAT kuuluvat ketjuun, jossa keskustellaan, paljonko sähkö kullekin maksaa ja miten HINTATASO MÄÄRÄYTYY..

 

[Vertigo]

Sähkönsiirto ei vaikuta sähköenergian hintatasoon eli se ei todellakaan kuulu tähän ketjuun. Tuo "yleiseen hintatasoon vaikuttavat tekijät" tarkoittaa sähköntuotannon yleistä tasoa eikä yleisesti minkä vaan asian hintatasoa. Eli jos keskityttäisiin täällä siihen sähköenergian tuotantoon/hintatasoon vaikuttaviin tekijöihin.

Mielestäni tälläinen on lähinnä turhaa nillittäimistä.

Se olisi eri asia jos täällä väännettäisiin sivutolkulla siitä miten Elenia ja Caruna välttelevät veroja kansainvälisillä järjestelyillä niin sellainen kuuluisi päivänselvästi sähkön siirto ketjuun.

Mutta jos nyt joku haluaa keskustella että mitä kuluttaja tai yhtiö maksaa jossakin kokonaisuudessaan käyttämästään sähköstä(energia+verot+siirto+etc) niin pitäisikö tällainen keskustelu käydä sähkön siirto ketjussa, täällä sähkö energian hinta ketjussa, vai jossain täysin omassa ketjussaan?
Keskustelun väkisin tiukasti rajaaminen omiin ketjuihinsa hajauttaa keskustelua ja ei oikein palvele mitään tarkoitusta, etenkin kun tällaisessa keskustelussa siirtomaksukin muiden asioiden ohella liittyy asiaan (vaikka sille olisi oma erillinen ketjunsa) oleellisesti.

Spoileri

Seuraavaksi varmaan huomautetaan että tällainen keskustelu kuuluu Keskustelua foorumin säännöistä ketjuun...

 

[JCSH]

Et saa kotiisi sähköä, jos sitä ei sinne siirretä. Ei sitä saa ostettua esim voimalalta haettuna kotiin.. Eli kyllä se siirtoHINTA kuuluu myös kokonaiskuluihin peruskäyttäjällä vaikuttaa, eli siirto HINNAT kuuluvat ketjuun, jossa keskustellaan, paljonko sähkö kullekin maksaa ja miten HINTATASO MÄÄRÄYTYY..

@Juha Kokkonen ketjun aloittajana ja moderaattorina voi varmaan kommentoida tähän, että kuuluuko siirtohinnasta keskustelu tähän ketjuun vai ei.

*edit*
Oma ymmärrykseni on ollut, että tähän ketjuun kuuluu vain keskustelu siitä miten sähköenergian hinta muodostuu. Eli jos katsoo sähkölaskua, missä on eritelty sähköenergian hinta ja sähkön siirron hinta, niin eka kuuluu tähän ketjuun mutta jälkimmäinen ei.

 

[Griffin]

@Juha Kokkonen ketjun aloittajana ja moderaattorina voi varmaan kommentoida tähän, että kuuluuko siirtohinnasta keskustelu tähän ketjuun vai ei.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Hintatason määrää:
- Energian hinta.
- Siirtohinta.
- Verot.

Keksi, miten saan sähkön kotiin ilman siirtohintaa ja veroja, niin voidaan sitten ehkä unohtaa se siirtohinnasta keskustelu tässäkin ketjussa, jos menetelmäsi on oikeasti toimiva.
Kuten tuolla todettiin, on täysin älytöntä siirtää hintakeskustelu siirtohinnan osalta toisen ketjuun, verotuksen osalta kolmanteen? ja vain enaergian osalta tähän.
Tämä tapa johtaa jopa vääristyneeseen lopputulokseen, jos verrataan, paljonko Suomessa yksityinen maksaa sähköstä, jotta voi käyttää yhden kilowattitunnin tai paljonko esim saksalainen. Tai paljonko esim Hesassa maksaa asiakkeelle kilowattitunti VS esim jossain jumalanseläntakana, jossa siirtohinta on ihan eri.

Tällä on muutenkin ihan ihmeellistä ketjuripulointia ja monesta aiheesta on aivan liianmonta ketjua, jolloin homma hajoaa kokonaisuuden osalta ihan liikaa...

Vai pitääkö tänne tehdä "paljonko sinulle maksaa kilowattitunti sähköä?" ketju erikseen, jossa voidaan kokonaishinnasta. ja siellä on sitten eri asioista keskustelu äärimmäisen kielletty...

 

[kapiteeli]

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Hintatason määrää:
- Energian hinta.
- Siirtohinta.
- Verot.

Eikös tuo alleviivaamasi kohta tarkoita nimenomaan "sähköenergian hintatason määräytyminen". Ei kai meillä muuten olisi sähkösiirtoketjua. Sähkösopimuslangan avausviestiin puolestaan on ylläpito kommentoinut tämän sähköenergian tuotantoketjun olevan

Yleinen keskustelu sähköntuotannosta ja siihen liittyvästä politiikasta ja taustatekijöistä

Eli sähkönsiirrosta voi keskustella tässä langassa, jos se liittyy sähköntuotantoon. Koko tämä keskustelu lähti suunnilleen aiheesta "Vaikka Suomessa sähköenergia on halpaa, ei se ole kuluttajille halpaa, koska siirtomaksut ovat niin korkeat" ja se ei liity millään lailla sähköntuotantoon. Sen sijaan esim. seuraavat asiat aivan selkeästi liittyvät tähän ketjuun ja näistä on keskusteltukin aiemmin:
- viat (raja)siirtoyhteyksissä
- alemmat sähköverokannat suurkuluttajille esim. sähkökattilat
- pullonkaulat valtakunnanverkossa, jotka estävät uuden tuotannon liittymisen verkkoon.

Totta kai siirto on sinänsä tärkeä aihe, koska suunnilleen puolet sähkölaskusta koostuu siitä, mutta vaikea nähdä miten yksittäisten maiden siirtohintojen keskiarvojen vertailu liittyy sähköenergian hintatason määräytymiseen. Toki siirtohintojen nousulla/laskulla voi olla omat seurauksensa (kulutuksen nousu/lasku/aurinkovoiman pientuotanto), ja nämä seurannaiset liittyvät tähän ketjuun, mutta ei se itse siirtohintojen muutos.

--------------------------------

Takaisin aiheeseen. Kemijoki Oy:n pumppuvoimalaprojekti etenee.
Kemijoki Oy on aloittanut Ailangantunturin pumppuvoimalan ympäristövaikutusten arvioinnin

Kemijoki Oy on aloittanut Kemijärven Ailangantunturiin suunnitellun 550 megawatin pumppuvoimalaitoksen sekä voimajohdon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn.

Ailangantunturille on rakennettava noin yhden neliökilometrin kokoinen veden ylävarasto, josta vesi lasketaan noin 4,5 kilometriä pitkän tunnelin kautta Kemijärveen. Tunnelin halkaisija on yhdeksän metriä.

--------------------------------

Jokiyhtiön mukaan kyseessä olisi noin 800 miljoonan euron investointi.

Yhtiö laatii kevään aikana YVA-ohjelman, joka on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi tehdään.

 

[Shajk]

Jos Suomeen halutaan teollisuuden investointeja niin pitäisi olla edullista sähköä tarjolla 24/7/365. Millään vipperävoimalla, saati "sähkön keskihinnalla" tänne ei investoijat eksy.

Pari viikkoa sitten sähköyhtiö tarjosi teollisuuden tehtaalle 24/7/365 sähköä alle 4 sentin hinnalla (viiden vuoden soppari).

Edit: ja muutenkin jos teollisuuden laitos kuluttaa 24/7/365 nehän maksaa sitten just se sähkön keskihinta niin en ymmärrä miksei kelvaisi

Kuinka vaikeaa on vastata yhteen, erittäin yksinkertaiseen kysymykseen:
Jos teollisuus haluaa sitä säävarmaa, vakaata sähköä niin miksi ne eivät sitten rakenna sitä Mankala-ydinvoimaa?

Eivät rakenna koska tarjolla oleva sähkö on taas liian halpa.

 

[Migi06]

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Hintatason määrää:
- Energian hinta.
- Siirtohinta.
- Verot.

Keksi, miten saan sähkön kotiin ilman siirtohintaa ja veroja, niin voidaan sitten ehkä unohtaa se siirtohinnasta keskustelu tässäkin ketjussa, jos menetelmäsi on oikeasti toimiva.
Kuten tuolla todettiin, on täysin älytöntä siirtää hintakeskustelu siirtohinnan osalta toisen ketjuun, verotuksen osalta kolmanteen? ja vain enaergian osalta tähän.
Tämä tapa johtaa jopa vääristyneeseen lopputulokseen, jos verrataan, paljonko Suomessa yksityinen maksaa sähköstä, jotta voi käyttää yhden kilowattitunnin tai paljonko esim saksalainen. Tai paljonko esim Hesassa maksaa asiakkeelle kilowattitunti VS esim jossain jumalanseläntakana, jossa siirtohinta on ihan eri.

Tällä on muutenkin ihan ihmeellistä ketjuripulointia ja monesta aiheesta on aivan liianmonta ketjua, jolloin homma hajoaa kokonaisuuden osalta ihan liikaa...

Vai pitääkö tänne tehdä "paljonko sinulle maksaa kilowattitunti sähköä?" ketju erikseen, jossa voidaan kokonaishinnasta. ja siellä on sitten eri asioista keskustelu äärimmäisen kielletty...

Mutku se ennen oli yksi ja sama hinta, ei ollut siirtohintaa aikoinaan. Eiköhän tehdä kolmas ketjukin, jossa päästään veroistakin miettimään onko sielläkin manipulointia havaittavissa

 

[Paapaa]

Meillä on oma erillinen ketju siirrosta keskustelulle ja tämä on ketju sähkön tuotannosta keskustelulle. Eli eiköhän pidetä se siirtokeskustelu siellä toisessa ketjussa. Ei koko jaossa olisi mitään tolkkua jos osa siirtokeskustelusta eläisi täällä. Eli tuo "hintatason määräytyminen" liittyy siis tuotantoon.

Eikös tuo alleviivaamasi kohta tarkoita nimenomaan "sähköenergian hintatason määräytyminen". Ei kai meillä muuten olisi sähkösiirtoketjua.

Juuri näin. Mutta jos siirtokeskustelua halutaan ripotella useaan paikkaan, niin mode toki voi ohjeistaa. Ei siinä mitään järkeä kyllä olisi.

 

[jpp]

Sähkön hintatasoon vaikuttaa siirtoyhteydet (Lue aloitus: hintatason määräytyminen), joten et voi yksinkertaisesti ostaa sähköä ilman, että sen hintaan vaikuttaisi sähkön siirto olipa kyse sitten kotimaan runkoyhteyksistä tai eri maiden välisistä siirtoyhteyksistä. Kuluttajalle taas siirtoyhteyden kustannus on osa sähkön hintaa. En oikein käsitä minkä takia tästä pitää edes vääntää, kun pelkästä sähkön hinnasta keskustelua varten on kokonaan eri ketju Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!).

Edelleen tämä keskustelu lähti päästökaupan yms. vaikutuksetsta sähköntuotannon hintaan ja vertailuksi kaivettiin tilasto, jossa on kuluttujan maksama kokonaishinta sisältäen verot, siirrot ja ilmeisesti sähkönhintaakaan ei ole pörssisähkön mukaan laskettu. Ja tuo erillinen ketju on sähkösopimusten hinnasta keskusteluun eli ei siellä ole tarkoitus keskustella sähköntuotannosta, koska sähköntuotanto hinta ei ole sama kuin sähkösopparissa myyntihinta.

Jos halutaan puhua pelkästään tuotankustannuksista silloin voidaan unohtaa siirtojen ym. vaikutus. Se on taas eri asia kuin sähköenergian hinta ja sen taustatekijät. Voidaan tietysti hypoteettisesti katkaista runkoyhteydet Ruotsiin ja Norjaan tai vaikkapa pelkästään Lappiin, jos olet vankasti sitä mieltä ettei sähkön siirrolla ole mitään vaikutusta sähkön hintaan.

Olen kyllä vankasti sitä mieltä että sähkön tuotannon hinta ei muutu, jos esim. Caruna tai Elenia nostaa kuluttaja liittymän siirtohintaa. Jos olet sitä mieltä, että tuo nostaa sähköntuotannon hintaa, niin perustele ihmeessä millä tavalla tuo vaikuttaa siihen.

 

[vemkki]

Sähkön siirrossa on kaksi juttua: Sähkön siirto verkkoyhtiöltä kuluttajalle ja sähkön siirto voimalasta verkkoyhtiöille. Mulle ei ole kovinkaan selvää, että mitä kautta tuo jälkimmäinen laskutetaan sähkön käyttäjiltä, kun sähkön siirtohinta tuntuu yleensä korreloivan ennen kaikkea sen mukaan, miten pitkät piuhat on verkkoyhtiöltä kuluttajalle.

 

[Tonnin Seteli]

Jo pientuottajana sähkön siirtämisestä verkkoon joutuu maksamaan omalle verkkoyhtiölleen. En ymmärrä miten isommat sähköntuottajat voisivat myydä sähköä verkkoon maksamatta siirrosta mitään?

Niin, enintään 0,07 c/kWh. Se, pääseekö pientuottaja tai muu sähköntuottaja maksamatta mitään ei kyllä liity kuluttaja-asiakkaan sähkönsiirtomaksuihin.

Kuten todettua, on siirtoyhteyksiin liittyviä seikkoja jotka ovat osa sähköenergian hinnanmuodostusta. Kuluttajan sähkönsiirtosopimuksen hinnoittelu ei kuulu niihin.

 

[JCSH]

Edelleen se sähkö kulkee siinä samassa verkossa jonka eri toimijat jakavat eri käyttötarkoituksiin, nämä ei ole mitään erillisiä verkkoja jotka olisi korvamerkitty vain tiettyyn käyttöön. Jos poistat kuluttajat ja heidän maksamat sähkönsiirtomaksut tästä yhtälöstä energian hinta nousisi erittäin merkittävästi, sillä sähköä siirretään tuotantolaitoksista myös niitä verkkoja pitkin joiden ylläpito ja rakentaminen rahoitetaan osittain tai kokonaan noilla sähkönsiirtomaksuilla.

Voidaan puhua siis

- Puhtaasta sähkön tuotantokustannuksesta, jossa energian hinta mitataan suoraan voimalassa TAI
- Sähkön myyntihinnasta, joka sisältää kaikki kustannukset ja muuttujat mukaanlukien siirtoyhteydet ja säätövoiman kulut

Meillä on kantaverkko ja sitten meillä on jakeluverkko. Fingrid hoitaa kantaverkon ja sitten paikalliset yhtiöt sen jakeluverkon.
Tuottajat maksavat Fingridille siitä pääsystä siihen kantaverkkoon, kuluttajat taaskin maksavat sille paikalliselle yhtiölle siitä jakeluverkon käytöstä.

Eli tämän ketjun alle voisi mahtua nuo kantaverkkomaksut, kerta niitä maksavat ne sähkön tuottajat, mutta ei nuo jakeluverkon maksut (joita maksaa kuluttajat).

 

[Grez]

Tuokin on vähän kiistanalainen rajaus, sillä en usko jokaisen voimalaitoksen olevan suoraan kantaverkkoon kytkettynä. Sen vuoksi niiden tuottama sähkö siirretään kantaverkkoon paikallisten jakeluverkkojen välityksellä, jotka on siis rahoitettu niillä (kuluttajien ja yritysten maksamilla) siirtomaksuilla.

Jos tuottaja käyttää paikallista jakeluverkkoa niin silloin tuottaja maksaa jakeluverkkoliittymästä. Eli silloin tosiaan tuon voimalaistofirman maksama jakeluverkkomaksu tulee osaksi sähköenergian myyntihintaa.

Ajattelisin kuitenkin tällaisten jakeluverkon kautta kytkeytyvien voimalaitosten yhteenlasketunkin osuuden kokonaistuotannossata olevan niin pieni että ne eivät kovin merkittävästi vaikuta sähköenergian hinnanmuodostukseen. Todennäköisesti näiden kohdalla jakeluverkon käyttäminen tulee halvemmaksi kuin oman liittymän rakentaminen kantaverkkoon, koska muutenhan luultavasti olisi rakennettu oma liittymä. Ero ei välttämättä kuitenkaan ole hirveän suuri, joten tässä mielessä voisi myös ajatella että jakeluverkkomaksut ei varsinaisesti vaikuta sähköenergian hinnanmuodostukseen.

 

[kapiteeli]

GE Hitachilla on myös ollut omaa valmistusta, mutta niitä ei lähteideni mukaan ole 2000-luvulla rakennettu Japanin ulkopuolelle, ja sielläkin Fukushima aiheutti pitkän pysäytyksen työmaalla, joten vertailukelpoista tietoa ei ole saatavilla.

Katsoin Areenassa olevan saksalaisen Tšernobyl-sarjan. Se oli sinänsä mielenkiintoinen, siinä haastateltiin mm. voimalan entistä työntekijää ja reaktorin rakennuksessa mukana ollutta insinööriä. Mielenkiintoista oli, että saksalaisten historioitsijoiden käyttämä ydinvoimaretoriikka oli samanlaista kuin se mitä on joskus käytetty tuuli- ja aurinkovoiman lobbaajista, puhuttiin mm. utopiasta ja unelmoijista. Jäi vähän epäselväksi, kohdistuiko kritiikki Neuvostoliiton nukleaariteollisuuteen vai koko maailman nukleaariteollisuuteen.

Itse asiaan. Sarjasta tuli mieleen tämä GE Hitachi johon perehdyin vähän ylimalkaisesti lainattua postausta kirjoittaessani. Kuitenkin tarkemman tutkiskelun pohjalta sen ABWR saattaisi olla erittäin mielenkiintoinen reaktorityyppi. Vai mitä olette mieltä seuraavista rakennusajoista ja kustannuksista:
Shika 2, rak. alkoi 20.8.2001, sähköä verkkoon 15.3.2006, kustannus 2,2 mrd. euroa, teho 1304 MW
Hamaoka 5, rak. alkoi 12.7.2000, sähköä verkkoon 18.1.2005, kustannus 2,2 mrd. euroa, teho 1325 MW

Tiivistettynä:
Shika 2, rakennusaika 1668 päivää, kustannus 1,7 miljoonaa euroa/MW
Hamaoka 5, rakennusaika 1651 päivää, kustannus 1,7 miljoonaa euroa/MW

Vertailun vuoksi:
Barakahin korealaisreaktorit, rakennusaika ollut noin 3100 päivää/reaktori, vastaavan reaktorin hinta Koreassa yli 2 miljoonaa/MW
OL3, 6456 päivää, kustannus TVO:lle 3,4 miljoonaa/MW
OL1, rakennusaika 2078 päivää.

Näillä luvuilla voitaisiin ehdottomasti sanoa, että nämä ABWR:t ovat 2000-luvun parhaimmin onnistuneet ydinvoimaprojektit. Kuitenkin näissäkin on ollut mutkia matkassa. Turbiineissa on ollut vikaa ja lopulta sitten Fukushiman jälkeen reaktorit ovat jääneet regulatoriseen limboon (josta ehkä tulevina vuosina ollaan pääsemässä eteenpäin). Ainoa yritys rakentaa reaktoreita Japanin ulkopuolelle päättyi katastrofiin, kun taiwanilaiset pilkkoivat projektin useampaan osaan, pysäyttivät sen kokonaan hetkeksi aikaa ja lopuksi löivät sille henkselit ylle kun toista reaktoreista oltiin jo testailemassa. Kuulemma GE on lopettanut joidenkin komponenttien valmistuksen, joten Taiwanin reaktoreita ei ehkä koskaan saada käyntiin.

Olisipa mielenkiintoista tietää mitä olisi käynyt, jos OL4 oli edennyt GE Hitachin voimin tai Pyhäjoelle olisi valittu Rosatomin sijaan Toshiban vastaava ABWR. Jos kuokka olisi lyöty maahan vaikka 2016, olisivat reaktorit voineet hyvässä lykyssä valmistua jo ennen OL3:a. Japanin kokemusten perusteella niitä olisi ehkä ensimmäisen vuoden jälkeen korjattu puoli vuotta, mutta mieluummin rakentaa 1700 päivää ja korjaa 180 kuin rakentaa 3000-6000 päivää.

GE Hitachin suorituskyky onneksi nähdään pian:
- Ontario Power Group aikoo aloittaa BWRX-300:n rakennustyöt tänä vuonna
- Virolainen Fermi Energia aikoo saada niin ikään BWRX-300:n valmiiksi jouluun 2031 mennessä
- Puolassa aiotaan rakentaa 24 kpl BWRX-300-reaktoreita

Jos SMR:n edut ovat faktaa eikä pelkkää hypeä ja Japanin turbiiniongelmista on opittu, voi luvassa olla nukleaarirenesanssi Euroopassa.

 

[akse]

Lisäksi, miksi ihmeessä Fortum toimisi noin? Massiivinen taloudellinen riski (puhutaan jostain vähintään 8 miljardin investoinnista) ja erittäin rajatut kyvyt tehdä voittoa. Tuollaiseksi välikädeksi , kantamaan sitä massiivista riskiä teollisuuden puolesta, ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä Fortumille.

Lool.. massiivinen riski firmalle, joka huoletta laitteli miljardeja Venäjälle ja Saksaan.

Mitähän kivaa kotimaassa olis saanu noilla ulkomaille laitetuilla miljardeilla.

Valtio eli veronmaksajat ne uniper tappiotkin pelasti, joten Fortumi vois sitte tehdä meille vähän hyvää vastapalvelukseksi ja ottaa pienen sijoitusriskin ihan omilla rahoilla.

 

[chrisekh]

Saksassahan riitti vihervasemmistoa joka onnistui tuhoamaan koko maan ydinvoimateollisuuden

Korjatkaa jos olen väärässä mutta olen elänyt uskossa että Saksassa oli ydinvoimanvastustus puoluekentästä riippumatonta. Se oli ihan oma sivuliike kaiken muun politiikan keskellä ajaa ydinvoima alas.

 

[chrisekh]

Lool.. massiivinen riski firmalle, joka huoletta laitteli miljardeja Venäjälle ja Saksaan.

Mitähän kivaa kotimaassa olis saanu noilla ulkomaille laitetuilla miljardeilla.

Valtio eli veronmaksajat ne uniper tappiotkin pelasti, joten Fortumi vois sitte tehdä meille vähän hyvää vastapalvelukseksi ja ottaa pienen sijoitusriskin ihan omilla rahoilla.

Tiedäthän että tässä mielipiteessä ei ole mitään järkeä? Ei tästä saa edes oikein mitään älykästä väittelyä. Voisin jotain vammaisia analogiota väännellä ja lopuksi sanoa, että kommunismi. Mutta näen sen kaiken turhana.

Tässä on 3 vaihtoehtoa ydinvoiman rakentamisen kustannusten kanssa
- Kallistuu
- halpenee
- pysyy samana

Se mikä puoltaa noita 2 jälkimmäistä on se, että ydinvoimaa on taas pitkästä aikaa alettu rakentamaan. 10 vuoden päästä voi olla tilanne, että tuollaiset 1,5 GW laitokset ovat niitä sarjatuotantomalleja mikä laskee tuotantokustannuksia ja rakennusaikaa.

Ja meillä ei ole nyt sen ydinvoiman kanssa niin kiire etteikö tilannetta voisi katsoa 10 vuoden päästä.

 

[JCSH]

Lool.. massiivinen riski firmalle, joka huoletta laitteli miljardeja Venäjälle ja Saksaan.

Mitähän kivaa kotimaassa olis saanu noilla ulkomaille laitetuilla miljardeilla.

Valtio eli veronmaksajat ne uniper tappiotkin pelasti, joten Fortumi vois sitte tehdä meille vähän hyvää vastapalvelukseksi ja ottaa pienen sijoitusriskin ihan omilla rahoilla.

Kyllä, massiivinen riski firmalle, joka on jo tehnyt suuria hukkasijoituksia, ja tässä vaaditaan, että se tekisi yhden vielä noita aikaisempia isomman hukkasijoituksen.

Veronmaksajien kannalta on parasta, että Fortum pysyy sellaisena osinkokoneena mitä se on ollut viime vuosina. Sellaiset puoli miljardia euroa vähemmän verotaakkaa vuodessa suomalaisille veronmaksajille. Tuota ei todellakaan pidä lähteä paskomaan sillä, että pakotettaisiin firma tekemään melkein koko markkina-arvonsa kokoinen investointi, joka on mitä todennäköisemmin tuomittu tuottamaan pelkästään tappiota.

 

[kapiteeli]

Korjatkaa jos olen väärässä mutta olen elänyt uskossa että Saksassa oli ydinvoimanvastustus puoluekentästä riippumatonta. Se oli ihan oma sivuliike kaiken muun politiikan keskellä ajaa ydinvoima alas.

85 % parlamentista tai mikä lieneekään Saksan päättävä elin, äänesti Fukushiman jälkeen kiellon puolesta. Itse asiassa olikohan v. 2000 päätettiin Atomausstiegistä 2022 mennessä, mutta Merkel sai tätä vähän peruttua kunnes Fukushima muutti mielipiteet.

Itävalta on myös oma surullinen lukunsa. Sinnehän rakennettiin ydinvoimala jota ei sitten koskaan käynnistetty, kun kansanäänestys kielsi ydinvoiman.

Saksankielisissä maissa ydinvoiman vastustukseen liittyy vahvasti se, että teollisuuden alkuvaiheessa ydinvoimaa ja ydinaseita kehittivät samat tahot, ja myös se että ydinvoimahankkeita ajettiin aika pitkälti kansalta kysymättä. Tällaisesta hallinnosta vedettiin yhtäsuuruusmerkit siihen viiksikkääseen mieheen, joka hallitsi 30- ja 40-luvuilla. Unohtamatta sitä, että Tšernobylin laskeuma osui myös Saksaan ja siellä kai aiheutui jonkinlainen joukkohysteria siitä, mitä saa syödä ja mitä ei.

 

[JCSH]

Tässä on 3 vaihtoehtoa ydinvoiman rakentamisen kustannusten kanssa
- Kallistuu
- halpenee
- pysyy samana

Se mikä puoltaa noita 2 jälkimmäistä on se, että ydinvoimaa on taas pitkästä aikaa alettu rakentamaan. 10 vuoden päästä voi olla tilanne, että tuollaiset 1,5 GW laitokset ovat niitä sarjatuotantomalleja mikä laskee tuotantokustannuksia ja rakennusaikaa.

Ja meillä ei ole nyt sen ydinvoiman kanssa niin kiire etteikö tilannetta voisi katsoa 10 vuoden päästä.

Lisäksi siellä on tulossa ne pienvoimalat, jotka muutenkin sopivat Suomen kokoiseen verkkoon paremmin kuin nuo 1,5GW laitokset, ja myös energian säilöntämenetelmiä kehitetään jatkuvasti.
Jos nyt alettaisiin rakentamana tuollaista gigawatti luokan laitosta, niin siinä on erittäin suuri mahdollisuus, että siinä vaiheessa kun tuo laitos valmistuu, niin verkossa on jo uusia laitoksia jotka puskevat sähköä sellaisella hinnalla, että tuon ison laitoksen on mahdotonta koskaan tehdä voittoa.

 

[B12]

Lisäksi siellä on tulossa ne pienvoimalat, jotka muutenkin sopivat Suomen kokoiseen verkkoon paremmin kuin nuo 1,5GW laitokset, ja myös energian säilöntämenetelmiä kehitetään jatkuvasti.
Jos nyt alettaisiin rakentamana tuollaista gigawatti luokan laitosta, niin siinä on erittäin suuri mahdollisuus, että siinä vaiheessa kun tuo laitos valmistuu, niin verkossa on jo uusia laitoksia jotka puskevat sähköä sellaisella hinnalla, että tuon ison laitoksen on mahdotonta koskaan tehdä voittoa.

Jos ydinvoimalla = (kovalla paineella, lämpötilalla ja höyryturbiineilla) halutaan tehdä sähköä, pieni laitos maksaa lähes saman kuin isokin. "Tyhmän raudan" osuus hinnasta ei ole kovin suuri. Automaatio, suunnittelu, turvajärjestelmät ym ovat samat oli laitos iso tai pieni. Lainsäädäntö ei taivu väljemmille toleransseille tai määräyksille.

Pienvoimalat tulevat jos tulevat alkuvuosikymmeninä olemaan matalapaineisia ja matalan lämpötilan kaukolämpökattiloita.

 

[JCSH]

Jos ydinvoimalla = (kovalla paineella, lämpötilalla ja höyryturbiineilla) halutaan tehdä sähköä, pieni laitos maksaa lähes saman kuin isokin. "Tyhmän raudan" osuus hinnasta ei ole kovin suuri. Automaatio, suunnittelu, turvajärjestelmät ym ovat samat oli laitos iso tai pieni. Lainsäädäntö ei taivu väljemmille toleransseille tai määräyksille.

Pienvoimalat tulevat jos tulevat alkuvuosikymmeninä olemaan matalapaineisia ja matalan lämpötilan kaukolämpökattiloita.

Ymmärtääkseni esim. tuo edellä mainittu BWRX-300 ei ole mikään kaukolämpökattila, vaan ihan sähkön tuotantoon tarkoitettu laitos. Downscaletettu versio GE Hitachin isoista laitoksista.
Ilmeisesti ideana on se, että jos laitos on tarpeeksi pieni teholtaan, niin on paljon helpompi tehdä siitä passiivisesti turvallinen. Joka sitten vähentää sitä laitoksen monimutkaisuutta ja siten hintaa.

 

[noreth]

Ymmärtääkseni esim. tuo edellä mainittu BWRX-300 ei ole mikään kaukolämpökattila, vaan ihan sähkön tuotantoon tarkoitettu laitos. Downscaletettu versio GE Hitachin isoista laitoksista.
Ilmeisesti ideana on se, että jos laitos on tarpeeksi pieni teholtaan, niin on paljon helpompi tehdä siitä passiivisesti turvallinen. Joka sitten vähentää sitä laitoksen monimutkaisuutta ja siten hintaa.

BWRX reaktorista on hyvä kandidaatintyö suomeksi. Vertaillaan myös muihin vastaaviin ja pohditaan lainsäädännön vaikutuksia. Mielenkiintoista nähdä, saadaanko näistä kaupallisesti järkeviä.

BWRX-300 Reaktori - LUTPub

lutpub.lut.fi

 

[Vertigo]

Jos ydinvoimalla = (kovalla paineella, lämpötilalla ja höyryturbiineilla) halutaan tehdä sähköä, pieni laitos maksaa lähes saman kuin isokin. "Tyhmän raudan" osuus hinnasta ei ole kovin suuri. Automaatio, suunnittelu, turvajärjestelmät ym ovat samat oli laitos iso tai pieni. Lainsäädäntö ei taivu väljemmille toleransseille tai määräyksille.

Pienvoimalat tulevat jos tulevat alkuvuosikymmeninä olemaan matalapaineisia ja matalan lämpötilan kaukolämpökattiloita.

SMR reaktoreissa idea kait nimenomaan on että ne olisi senverran pieniä että reaktorin keskeiset komponentit voisi valmistaa ja tyyppihyväksyttää tehtaassa ja kuljettaa kokonaisena paikanpäälle, sen sijaan että ne rakennetaan projektikohtaisena paikan päällä. Jos tekee vain yhden reaktorin niin sitten varmaan hinta ei ole erityisen merkittävästi isoa laitosta pienempi, mutta jos noita tehdäänkin sarjatuotantona ja useampi reaktori per laitos, niin "economy of scale" alkaa tulla esiin.

Toinen aspekti on tuo passiivinen turvallisuus, mitä on hankalaa/mahdotonta käytännöllisesti tehdä suuren kokoluokan reaktorissa, mutta pienemmässä mittakaavassa onnistuu (helpommin).

Lainsäädäntö on nykyään tehty isoja laitoksia ajatellen, mutta sitä lienee mahdollista muuttaa siten että se ottaa huomioon pienempien laitosten erilaiset ominaisuudet. Hommaa helpottaisi jos näille saataisiin joku kansainvälisesti(tai edes EUn sisällä) hyväksytty standardoitu lainsäädäntö eikä niin että jokainen maa keksii itselleen sopivan "pyörän" erikseen, mutta todennäköisyys tälläisen tapahtumiseen lienee aika pieni...

 

[Grez]

Niin EU-tasoinen päätös ydinvoimaloiden yhteisestä turvallisuusdirektiivistä voi olla vähän nihkeää jos pari isoa maata vastustaa ydinvoimaa ylipäätään. Tai sanotaanko että ainakin sellainen olisi helpompaa jos kaikki EU maat aikoisivat tuollaisia pienempiä ydinvoimaloita tulevaisuudessa rakentaa eli kaikilla olisi motivaatio ajaa asiaa.

 

[Lämpöpumppu]

Korjatkaa jos olen väärässä mutta olen elänyt uskossa että Saksassa oli ydinvoimanvastustus puoluekentästä riippumatonta. Se oli ihan oma sivuliike kaiken muun politiikan keskellä ajaa ydinvoima alas.

Onhan siellä aika poikkipuolueellista ydinvoimavastaisuutta ollut pitkään, mikä on sinänsä outoa, kun heillä on yksi maailman parhaista reaktorityypeistä kansallisaarteenaan.

 

[chrisekh]

Onhan siellä aika poikkipuolueellista ydinvoimavastaisuutta ollut pitkään, mikä on sinänsä outoa, kun heillä on yksi maailman parhaista reaktorityypeistä kansallisaarteenaan.

Minun todella kapealla kokemuksella Saksalaisista niin heilla on ihan jarjeton pelko sateilya kohtaan. Alkaen Wifista ja loppuen luonnon kiviin.

 

[samsungaaja]

Tuuliko tyyntynyt, huomenna siis klo 12-15 sähkön hinta ~16 c/kWh ja klo 19-21~15 c/kWh. Näyttikin jo ihmeen halvalta maaliskuu vaikka OL3 huollossa.

 

[Käyttäjä]

Pörssisähkön keskihinta - Pörssisähköä.fi

Helmikuu ihan ok vs. viime vuoden maalis ja huhti.

 

[kapiteeli]

Pumppuvoima kiinnostaa - Liettuassa. Siellä on Kruoniksen pumppuvoimalaitos, joka pystyy tuottamaan 900 MW sähköä 12 tunnin ajan, mutta vuosina 1978-1992 rakennettu laitos kuulemma on suunniteltu siten, että sitä voitaisiin laajentaa 1600 MW kapasiteettiin. Nyt ilmoitettiin, että laitoksen tehoa kasvatetaan 1010 MW:n. Valmista pitäisi olla vuonna 2026. Ilmeisesti varastoitavan veden määrää ei kuitenkaan kasvateta tai ainakaan uutinen ei mainitse tästä mitään.

 

[vemkki]

Tuuliko tyyntynyt, huomenna siis klo 12-15 sähkön hinta ~16 c/kWh ja klo 19-21~15 c/kWh. Näyttikin jo ihmeen halvalta maaliskuu vaikka OL3 huollossa.

Juu, tuuli tyyntyy, mutta ylihuomenna tuulee taas.

 

[Shajk]

Pumppuvoima kiinnostaa - Liettuassa. Siellä on Kruoniksen pumppuvoimalaitos, joka pystyy tuottamaan 900 MW sähköä 12 tunnin ajan, mutta vuosina 1978-1992 rakennettu laitos kuulemma on suunniteltu siten, että sitä voitaisiin laajentaa 1600 MW kapasiteettiin. Nyt ilmoitettiin, että laitoksen tehoa kasvatetaan 1010 MW:n. Valmista pitäisi olla vuonna 2026. Ilmeisesti varastoitavan veden määrää ei kuitenkaan kasvateta tai ainakaan uutinen ei mainitse tästä mitään.

Hm.. jotenkin yllättävää, en aivan heti löydä päivä jolloin tuntitasolla laitos olisi tuottanut 900MW. Näkyy enemmän sellaista että joskus yöllä tankattu noin 600MWin teholla ja sitten pari kolme päivää tuottanut päiväsaikaan 200MW.

 

[kapiteeli]

Hm.. jotenkin yllättävää, en aivan heti löydä päivä jolloin tuntitasolla laitos olisi tuottanut 900MW. Näkyy enemmän sellaista että joskus yöllä tankattu noin 600MWin teholla ja sitten pari kolme päivää tuottanut päiväsaikaan 200MW.

Mistä kurkkaat noita tietoja? Itse koitin katsoa samaa Ruotsin kantaverkkoyhtiön sivuilta. Siellä on pistänyt silmään, että
- Liettuan datassa näkyy selkeästi aurinkovoima, mutta minkään muun maan kohdalla ei
- aurinkovoima ei mielestäni vähennä Liettuan tuoman sähkön tehoa juuri lainkaan (ainakaan niin paljon kuin pitäisi tuotantolukujen perusteella), vaan kulutus lisääntyy samalla.

Onkohan tässä kyse jostain Neuvostoliiton aikaisen verkon aiheuttamasta jekusta tilastoihin.

 

[Tonnin Seteli]

Mistä kurkkaat noita tietoja? Itse koitin katsoa samaa Ruotsin kantaverkkoyhtiön sivuilta. Siellä on pistänyt silmään, että
- Liettuan datassa näkyy selkeästi aurinkovoima, mutta minkään muun maan kohdalla ei
- aurinkovoima ei mielestäni vähennä Liettuan tuoman sähkön tehoa juuri lainkaan (ainakaan niin paljon kuin pitäisi tuotantolukujen perusteella), vaan kulutus lisääntyy samalla.

Onkohan tässä kyse jostain Neuvostoliiton aikaisen verkon aiheuttamasta jekusta tilastoihin.

En ole ihan varma ymmärsinkö oikein, mutta eikös juuri tuollainen maan sähköntuotannon mittakaavassa aivan kolossaalinen pumppuvoimala olisi omiaan aiheuttamaan juuri sitä, että varsin pöyhkeää määrää aurinkovoimaa voidaan tasata?

 

[kapiteeli]

En ole ihan varma ymmärsinkö oikein, mutta eikös juuri tuollainen maan sähköntuotannon mittakaavassa aivan kolossaalinen pumppuvoimala olisi omiaan aiheuttamaan juuri sitä, että varsin pöyhkeää määrää aurinkovoimaa voidaan tasata?

Joo, taitaa olla kyse juurikin tästä pumppailusta. Mutta taitaa olla myös niin, että Liettuassa ei juurikaan lämmitetä sähköllä (tai lämmitystarvetta ei tähän aikaan vuodesta juuri ole), joten kulutus luonnostaankin painottuu vahvasti klo 8-18 välille. Joka tapauksessa Liettuan käyrät ovat aika kummallisia verrattuna vaikka Suomeen tai Ruotsiin.

 

[Shajk]

Itse katsoin entso-e transparency platformilta tuotanto tiedot. Suomen kohdalla näkyy viikon viiveellä myös joidenkin voimaloiden tuotantotilastoja, esimerkiksi Meri-pori.

 

[Paapaa]

Hiukan asian vierestä. Fortum rakentaa lisää joustavaa lämmöntuotantoa,:

Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpöakku. Sähkökattila-lämpövarasto-yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennustyöt alkavat keväällä, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–26.

Laitos vähentää tarvetta käyttää nykyistä fossiilista huippukapasiteettia, ja lämmön varastointi pienentää tarvetta investoida uuteen huippukapasiteettiin.

Fortum rakentaa lisää joustavaa sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoossa

FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 21.3.2024 Fortum rakentaa uutta päästötöntä sähköpohjaista

news.cision.com

 

[kapiteeli]

Nukleaariteollisuus on täynnä järjettömiä tarinoita, joista moni ei liity sinänsä laitokseen, vaan ympäröivään yhteiskuntaan ja sen päätöksiin. Eräästä tällaisesta tarinasta kertoo Tekniikka & Talous (maksumuurin takana). Filippiinien Bataaniin valmistui ydinvoimala vuonna 1986, mutta kuten ehkä jo vuosiluvusta arvaattekin, sitä ei koskaan otettu käyttöön. Reaktoria on ilmeisesti jossain määrin huollettu, mutta kuitenkin 2,3 miljardin taalan arvoiseen reaktoriin pitäisi joidenkin arvioiden mukaan kaataa vielä 3-4 miljardia taalaa lisää, jotta se saataisiin sähköntuotantoon. Ilmeisesti nyt filippiiniläiset ovat korealaisten kanssa keskusteluissa siitä, pitäisikö aloittaa feasibility-vaihe reaktorin viimeistelystä tuotantokäyttöön.

Sähkeitä Suomen Torniosta:
- Norjalainen Norwegian Hydrogen suunnittelee vetylaitosta Tornioon. Aluksi kapasiteetti 50-100 MW, voisi joskus olla 600-1000 MW. Firma rakentaa laitoksia paraikaa Norjaan ja Tanskaan ja tänä vuonna pitäisi alkaa tuotanto. Torniossa tuotanto voisi alkaa 2026.
- Outokumpu teki esisopimuksen tonttikaupoista. Tontille saattaa tulla vedyn, kemikaalien, polttoaineiden tai sähkön tuotantoa. Jutun yhteydessä mainitaan firman selvitys pienydinvoimasta.

 

[kapiteeli]

Tekniikka & Talous uutisoi (maksumuurin takana) italialaisesta Energy Domesta, joka rakentaa energiavarastoja, jotka perustuvat hiilidioksidin olomuodonmuutoksiin. Minulla ei ole pääsyä maksumuurin taakse, mutta muualla hinnaksi arvioidaan muodostuvan 180 €/kWh. Tämä olisi selvästi halvempi kuin eräs maailman suurimmista akuista Melbournessa (283 €/kWh), mutta samaa luokkaa kuin Kemijärven pumppuvoimala (156-208 €/kWh). Saatavilla olevien tietojen perusteella voisi arvioida, että tällainen energiavarasto olisi huomattavasti nopeampi rakentaa kuin pumppuvoimalaitos, mutta edullisempi kuin akkuvarasto, joten sille varmasti olisi markkinoita, mikäli lupauksiin päästään. Unohtamatta sitä, että akkujen teho heikkenee ajan myötä. Myös Westinghouse aikoo rakentaa samantyyppisen energiavaraston Alaskaan. Firman edustaja kertoo haastattelussa, että tällaisen energiavaraston hinta olisi noin puolet litiumakuilla rakennetun varaston hinnoista, joten oltaisiin aika samoissa lukemissa kuin Energy Dome. Kuitenkin jos puhutaan viikkojen tai kuukausien pituisesta varastoinnista, suurimpana ongelmana ei liene niinkään energiavaraston hinta, vaan se, että ostettu energia (=käytetty raha) seisoo tyhjän panttina odottamassa kalliimman sähkön aikoja.

 

[MXPO]

Ei ole tullut nyt seurattua pörssisähkön hintoja. Liekkö lakot vaikuttaneet sähkön hintaan, luulisi Suomessa kulutuksen tippuvan kun tehtaita on kiinni.

 

[Tege]

Ei ole tullut nyt seurattua pörssisähkön hintoja. Liekkö lakot vaikuttaneet sähkön hintaan, luulisi Suomessa kulutuksen tippuvan kun tehtaita on kiinni.

OL3 on huollossa ja myöhästyy. Vaikka kulutus tippuu tuo nostaa hintaa.

 

[samsungaaja]

OL3 on huollossa ja myöhästyy. Vaikka kulutus tippuu tuo nostaa hintaa.

Ihmeen halpaa ollut kyllä maaliskuun tähän asti. Tosin maanantaina nyt ~20 c hintapiikkiä. Saa nähdä miten loppuviikosta, ainakin etelään povattu aurinkoista, n. +10 päivällä ja yöpakkasiakaan ei pitäisi olla. Mahtavatko lykätä ol1 ja 2 huoltoja jos 3:n huolto vielä venyy. Jos eivät, voidaan olla jännän äärellä mikäli koko luoto on seis..