Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Griffin]

Meri-Pori ei ole ollut viimeisen 15 vuoden aikana kannattava kuin muutamana vuonna ja se sentään oli suomalaisista lauhdelaitoksista nuorin ja parhaimmalla tehosuhteella. Kyseinen laitos on ollut taipuvainen olemaan rikki aina huonoimpaan aikaan. Päästöoikeuskulut lasketaan suoraan poltetusta polttoaineesta ja jos polttoainetta ei polteta, ei maksuja makseta. Polttoaineen kulutussuhdekaan ei ole mikään salaisuus mitä tulee lauhdetuotantoon joten noheva toimittaja olisi kyllä voinut excelin nurkassa laskea olisiko laitos kannattava ilman päästökustannuksia (spoiler: ei olisi, mutta vähemmän tappiollinen).



Raakauraanin hinta on toki noussut, samoin polttoaineen paketoinnin mutta toimitussopimukset ovat pitkiä joten vaikutukset laitoksille näkyvät hitaasti. Ja nyt puhutaan niinkin radikaaleista hinnannousuista kuin 4€/MWh->5€/MWh. Prosenteissa paljon, isossa kuvassa vaikutus sähkön hintaan on pieni.

Isoille ja erittäin mutkikkaille laitoksille se seisottaminen ei ole välttämättä vikaantumisen suhteen yhtään sen pahempi, kun jatkuva täysillä ajo..
Toki on selvää, että siltä hajoaa eri paikkoja, mutta jokatapauksessa, kun laitos seisoo ja sitten sitä yritetään käyttää, niin ilmenee monenlaisia vikoja. Sen olen huomannut lopulta melko yksikertaisissakin järjestelmissä. Ja mitä vanhemmaksi järjestelmät menevät sitä pahemmaksi nuo ilmiöt käyvät..

 

[B12]

Enemmän tuulivoiman kohdalla jarrut kuluttavat kuin siipien lämmitys. Tosin äärimmäisen harvoin näitä käytettäisiin samaan aikaan. Viime vuonna oli poikkeuksellisen paljon tunteja joilloin tuulivoimaloita laitettiin kiinni negatiivisten hintojen vuoksi.

Esimerkiksi OL3:sen omakäyttö on kymmeniä megawatteja (ja varalla siellä on pihassa dieselgeneraattoreita jotka tarpeen tullen tuottavat tämän sähkön jos verkosta ei sähköä saataisikaan).

Eikös roottorilla ole ihan hydraulinen levyjarru? Ainakin niissä mitä Siemensille joskus aikoinaan ollaan tuulimyllyn jarrulevyjä tehty. Lisäksi mekaaninen hammaslukitus huoltoa varten. Veikkaan että lapojen lämmitys kyllä vie sata tai pikemminkin tuhat kertaa enemmän sähköä kuin jarrun hydrauliikka.

 

[sammy123]

Eipä sillä päästökaupalla ole merkitystä, kun laitos on ollut kannattamaton jo ennen päästökauppaa eikä tilannetta helpota se, että lähiseudun suurin hiilentuottaja päätti lähteä yrittämään maailmanjärjestyksen muuttamista. Se joka toivoo hiilivoimaloille käyttöä, toivoo korkeita sähkön hintoja.

Vain sillä päästökaupalla on merkitystä. Hiilitonni maksaa 135 dollaria ja sisältää energiaa n.7000kWh. Yhteistuotannossa (lämpö + sähkö) siitä saadaan yli 90% talteen. Toki mikään ei kannata jos ei sitä käytä. Helsinkihän suunnitteli ajavansa puuhaketta voimalaansa kivihiilen korvikkeena. Onneksi Putin esti tämän hulluuden.

Ihan vaan verrokkina. Polttohake sisältää 800kWh energiaa per tonni.

Kivihiili se on joka rulaa: Kivihiilen poltto jatkuu vuodella Helsingin Salmisaaressa – Helen perustelee päätöstään huoltovarmuudella

 

[B12]

Laadukkaassa kivihiilessä on kyllä voimaa. Puuenergia on ihan lehmän henkäys kivihiileen verrattuna. Ilmastolle se nyt on mikä on, mutta potkua siitä lähtee, jos energiaa halutaan tehdä. Tämä on tunnettu jo pari sataa vuotta.

Kivihiili on kossua ja biomassa on keskikaljaa.

 

[kaarlos]

Laadukkaassa kivihiilessä on kyllä voimaa. Puuenergia on ihan lehmän henkäys kivihiileen verrattuna. Ilmastolle se nyt on mikä on, mutta potkua siitä lähtee, jos energiaa halutaan tehdä. Tämä on tunnettu jo pari sataa vuotta.

Kivihiili on kossua ja biomassa on keskikaljaa.

Ja kaikesta tästä huolimatta energian tuottaminen sillä on täysin kannattamatonta hommaa oli päästökauppa käytössä tai ei.

 

[JCSH]

Ja kaikesta tästä huolimatta energian tuottaminen sillä on täysin kannattamatonta hommaa oli päästökauppa käytössä tai ei.

Tarkennus tähän, pelkän sähkön tuottaminen olisi kannattamatonta. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa se vielä pärjäisi.

Toki jos puhe on noista puretuista voimaloista kuten Inkoosta, niin ne olivat lauhdevoimaloita. Kuten myös on Meri-Pori.

 

[Grez]

Puuenergia on ihan lehmän henkäys kivihiileen verrattuna.

Kivihiili on kossua ja biomassa on keskikaljaa.

Puussa on muuten aika iso ero puhutaanko "biomassasta" eli tuoreesta puusta (n. 8,2MJ / kg) vai puusta joka on saanut kuivua (n. 16 MJ / kg)

Kivihiilessä on noin 24 MJ / kg, eli jos kivihiili on kossua (38%) niin märkäkin puu on 13 prossasta "keskikaljaa" ja kuivunut puu jo 25 prossasta.

 

[B12]

Puussa on muuten aika iso ero puhutaanko "biomassasta" eli tuoreesta puusta (n. 8,2MJ / kg) vai puusta joka on saanut kuivua (n. 16 MJ / kg)

Kivihiilessä on noin 24 MJ / kg, eli jos kivihiili on kossua (38%) niin märkäkin puu on 13 prossasta "keskikaljaa" ja kuivunut puu jo 25 prossasta.

Nythän on tutkittu, että tuoreessa puussa itse asiassa on enemmän energiaa. Ei per kilo, vaan tilavuus. Kuivuessa puusta haihtuu palavia kaasuja. Märän puun polttaminen toki ei onnistu leivinuunissa. Joku leijupetikattilahan syö mitä vaan.

 

[chrisekh]

Nähdäkseni märän puun kanssa täytyy sitten savukaasun poistoon asentaa kuivain joka kerää siitä vesihöyrystä energian talteen. Eli parhaan arvaukseni mukaan se vanha viisaus siitä ettei märkä puu lämmitä perustuu siihen että puusta irronnut vesihöyry vei sen lämmön mennessään piipusta ulos.

 

[Grez]

Märän puun polttaminen toki ei onnistu leivinuunissa. Joku leijupetikattilahan syö mitä vaan.

Sinänsä toki syö mutta osa energiasisällöstä menee veden kiehuttamiseen. Jos puussa ei olisi lainkaan kosteutta, niin se varmaankin vastaisi jo kivihiiltä painon suhteessa. No chrisekh tuossa ehtikin jo kommentoida ja täytyy myöntää että en tiedä kuinka hienoja systeemeitä nykyään on kehitetty. Ehkä jollain on ajantaisaiset tiedot modernien leijupetikattiloiden kokonaistuotosta eri energiamuodoilla...

 

[kapiteeli]

Vain sillä päästökaupalla on merkitystä. Hiilitonni maksaa 135 dollaria ja sisältää energiaa n.7000kWh. Yhteistuotannossa (lämpö + sähkö) siitä saadaan yli 90% talteen.

Eli jälleen kerran toteamme: lauhdevoimalat ovat kannattamattomia laitoksen ominaisuuksien (polttoaine, sen kustannus ja hyötysuhde), ei päästökaupan takia. Kuten on asian laita ollut jo ennen päästökauppaa.

 

[sammy123]

Eli jälleen kerran toteamme: lauhdevoimalat ovat kannattamattomia laitoksen ominaisuuksien (polttoaine, sen kustannus ja hyötysuhde), ei päästökaupan takia. Kuten on asian laita ollut jo ennen päästökauppaa.

Millä kaavalla tuohon päädyit?

 

[chrisekh]

Millä kaavalla tuohon päädyit?

50% hyotysuhteella kun laskee niin hinnat ovat 9 sentin kwh luokkaa kun on alvi muttei paastomaksut mukana. Milla kaavalla saat sen kannattavaksi? Ja jos voimala ei kay 24/7 niin munaskuissa on tunne etta mennaa 11 sentin / kwh hintoihin.

 

[JCSH]

Millä kaavalla tuohon päädyit?

Asia on kyllä selitetty täällä lukemattomia kertoja, mutta kerran vielä:

Lauhdekivihilli häviää aina vesivoimalle ja vanhalle ydinvoimalle, kerta noissa kahdessa on joko nolla tai minimaaliset polttoainekustannukset. Vesivoimaa ja ydinvoimaa kannattaa käytännössä aina ajaa niin paljon kuin vain voi, kunhan sähkön hinta ei ole negatiivinen.
Lauhdekivihiili häviää aina yhteistuotannolle, koska siinä missä lauhdekivihiili hyödyntää vain about 30% siitä polttoaineesta, kaukolämmön yhteistuotanto hyödyntää lähelle 90%. Taaskin teollisuuden yhteistuotannossa, etenkin sellutehtaissa, polttoaine on käytännössä ilmaista.
Jolloin sille suomalaiselle lauhdekivihiilelle, oli niitä päästömaksuja tai ei, jää ainoastaan ne muutamat hetket vuodesta, kun nuo muut tuotannot eivät riitä. Mutta silloinkin on paljon halvempaa vain vääntää niitä Virossa jatkuvassa käytössä olevia liuskekivilaitoksia vähän suuremmalle teholle, ja puskea se sähkö Suomeen, kuin ylläpitää niitä Suomen omia laitoksia ympäri vuoden vain muutaman viikon käyttöä varten.

 

[chrisekh]

Huomenna on kyllä pörssisähkön käyttäjät kusessa. Nyt jo kaikki tuonti liki maksimissa (ml. Viron tuonti). Tänään on oikea päivä hakea kaasulämmittimet ja -pullot kaupasta. Huomenna siellä on pari muutakin ostajaa liikkeellä. Ylihuomenna sentän hiukan aurinkosähköä/lämpöä.

Ihan hyvin parjattiin taas viikko ilman kivihiilta.

 

[Miksuu]

Ja pörssisähköilijoille tämä melko hyvin osunut ennuste oli vaan plussaa kun sen veikkauksella olisi ollut aavistuksen korkeampaa hintaa, mutta liki kuitenkin.. kuva siis kaapattu su 3.3 iltapäivällä

 

[kapiteeli]

Voimme siis ennustaa maaliskuun aurinkovoimatehoa seuraavasti:
Huono(in) päivä:
klo 8-9 34 MW; 12-13 137 MW; 16-17 42 MW
Hyvä päivä:
klo 8-9 210 MW; 12-13 458 MW; 16-17 181 MW.

Kohta ollaan lauantain puolella ja voidaan sanoa, että ensimmäinen viikko ilman OL3:a on selätetty, koska hinta harvemmin piikittää viikonloppuisin. Kun katsotaan aurinkovoimatuotantoa, on se jäänyt ennusteestani, mutta ollut selvästi korkeampaa kuin 21.11. Tehokäyrä on ollut suht samanlainen maanantaista perjantaihin ja paras päivä oli tiistai, 341 MW huipputeho Fingridin mukaan. Omassa lokaatiossani keli on ollut ehkä vuodenaikaan nähden keskimääräistä parempi siinä mielessä, ettei ole juuri satanut, ollut sumua yms. Kevät tulee koko ajan lähemmäksi joten auringosta saatava teoreettinen teho nousee, mutta keli ei varmasti jatku näin hyvänä koko maaliskuun.

Tuulivoiman piikkiteho taas on noussut 21.11 6445 -> 7028 MW. 21.11 oli erittäin vähätuulinen päivä, tuulivoima tuotti pienimmillään 6 MW ja suurimmillaan 460 MW. Maaliskuussa 2023 tuulen tuotanto oli keskimäärin 32,7 % kapasiteetista. Tällöin tuotanto olisi keskimäärin 2296 MW maaliskuussa 2024. Maaliskuulta 2023 löytyy sellainenkin hetki, jolloin tuulivoima on "tuottanut"-3 MW, suomeksi sanottuna kuluttanut 3 MW eli hetkittäin voi tulla tiukkoja paikkoja, mutta kaiken kaikkiaan tilanne vaikuttaisi olevan parempi kuin marraskuussa, kuten sanoitkin.

Tuulivoiman näkökulmasta kulunut viikko on ollut suorastaan surkea. Keskiarvo on tätä kirjoittaessa 284 MW ja maksimi 676 MW. Näin ollen todennäköisyydet puhuvat sen puolesta, että loppukuu olisi tätä viikkoa halvempi, olettaen että muut muuttujat pysyisivät suunnilleen ennallaan. Positiivista on, että näinkin surkeasta viikosta ja OL3:n huollosta huolimatta hinnat olivat varsin kohtuulliset. Pakkaa sekoitti vielä Forsmark 2 1121 MW vika, laitos ajoi nollatehoa/vajaatehoa aina keskiviikon puolillepäiville saakka.

 

[kapiteeli]

Maailmanmaineeseen nousseesta hiekka-akusta on tulossa uusi kehitysversio. Yle käsitteli aihetta melko kvalitatiivisella tasolla, mutta yrityksen omilta sivuilta löytyy onneksi ihan selkeitä numeroita:

Polar Night Energy ja Loviisan Lämpö ovat sopineet lämpöenergiavaraston rakentamisesta. Uusi 1 MW hiekka-akku rakennetaan Pornaisiin Loviisan Lämmön kaukolämpöverkolle. Lämpöenergiavaraston väliaineena käytetään Tulikiven varaavien tulisijojen tuotannon sivuvirtana syntyvää vuolukivimursketta.
----------------
Polar Night Energy ja kotimainen kaukolämpöyhtiö Loviisan Lämpö ovat sopineet teollisen mittakaavan hiekka-akun rakentamisesta Pornaisiin Loviisan Lämmön kaukolämpöverkolle. Uuden hiekka-akun teho on 1 MW ja varastointikapasiteetti 100 MWh. Se on noin kymmenkertainen vuodesta 2022 Kankaanpäässä toimineeseen hiekka-akkuun verrattuna.
----------------
Lämpövaraston kapasiteetti vastaa kesäaikaan vajaan kuukauden ja talvella vajaan viikon lämmön tarvetta Pornaisissa.
----------------
Polar Night Energy toimittaa hiekka-akun Loviisan Lämmölle avaimet käteen -toimituksena. Hiekka-akusta tulee noin 13 metriä korkea ja 15 metriä leveä. Hiekka-akun rakentamisen ja testaamisen arvioitu kesto on noin 13 kuukautta. Projekti on saanut Business Finlandin uuden teknologian energiatukea.

 

[sammy123]

Asia on kyllä selitetty täällä lukemattomia kertoja, mutta kerran vielä:

Millä matemaattisella kaavalla tuohon päädyit. Itse en saa edes laudevoimaa kannattamattomaksi ilman CO2-humppaa 135 dollarin tonnihinnalla, ja 40% hyötysuhdella. Miten sinä LASKIT?

 

[JCSH]

Millä matemaattisella kaavalla tuohon päädyit. Itse en saa edes laudevoimaa kannattamattomaksi ilman CO2-humppaa 135 dollarin tonni hinnalla, ja 40% hyötysuhdella. Miten sinä LASKIT?

Sillä kaavalla, että lauhdevoiman pelkät polttoainekulut, jotka tällä hetkellä ovat noin 50e / MWh, ovat reippaasti suuremmat kuin vesivoiman ja vanhan ydinvoiman kulut, jotka pyörivät vesivoimalla siellä jossain alle 20e / MWh:ssa ja ydinvoimalla jossain 20-30e / MWh paikkeilla. Samalla myös teollisuuden yhteistuotannon kulut (käytännössä 0e / MWh, kerta kyse on sivutuotteesta) ovat pienemmät kuin tuo 50e / MWh.
Kivihiilipohjaisen kaukolämmön yhteistuotannon polttoainekulut olisivat samat kuin lauhdevoimalla, mutta ne myisivät myös sen lämmön. Joka tarkoittaa, että kaukolämmön yhteistuotanto pystyy myymään sen sähkönsä halvemmalla kuin lauhdekivihiili.
Noilla, ja Ruotsin tuonnilla joka on vähintään yhtä halpaa, päästään sellaiseen noin 12 500 MW:hon. Eikä tuossa ole vielä edes tuulivoimaa mukana. Jota rakennettiin kun sen kulut olivat siellä jossain 30e / MWh paikkeilla.

Mutta joo, laita sä nyt sitten omat laskelmasi, joilla saat lauhdekivihiilen jotenkin halvemmaksi kuin joku noista muista vaihtoehdoista.

 

[kapiteeli]

Suomi on siitä erikoinen paikka, että meillä on mahdollisuus tuoda kulutukseen suhteutettuna runsaasti vesivoimaa, minkä lisäksi ilmasto-olojen takia on rakennettu paljon yhteistuotantoa kaukolämpöä tarvitseville paikkakunnille.Viimeinen hiililauhdelaitos, Meri-Pori, avattiin 1994 ja jo seuraavana vuonna sille tuli ensimmäinen kuolinisku kun uusi sähkömarkkinalaki aloitti valmistautumisen vapaalle sähkömarkkinalle. 1999 käyttöön tuli päivänsisäinen markkina Suomen ja Ruotsin välillä ja rajasiirtomaksut poistettiin. Usko ikuiseen sähkönkulutuksen kasvuun romahti paperiteollisuuden kuplan poksahdettua noin vuonna 2005 ja sen jälkeen lauhdevoimalat ovat lähinnä seisoneet. Keski-Euroopassa kyllä käytetään lauhdetta, koska siellä ei ole likimain nollan muuttuvilla kustannuksilla pyörivää sellu-, vesi- ja ydinvoimaa suhteessa kulutukseen lähellekään niin paljon kuin täällä. Ja hehän ovat saman päästökaupan piirissä.

 

[kapiteeli]

Joku voi kysyä, miksi Kiinaan rakennetaan hiilivoimaa ja todeta, että se kannattaa siellä, koska ei ole päästökauppaa. Mutta Kiinan tilanne on kuitenkin aivan erilainen kuin Suomessa:
- Kiinan sähkönkulutus kasvaa, Suomen pyörii suunnilleen paikallaan
- Tästä seuraa, että
a) Kiina rakentaa kaikkea sähköntuotantoa valtavasti. Hiiltä, ydinvoimaa, uusiutuvia.
b) Koska keskushallinnon taloustavoitteisiin pitää päästä, ei ole aikaa jahkailla rakentamisen kanssa vaan on pakko rakentaa kaikkea mahdollista.
- Kiinan palkkataso on huomattavasti Suomea matalampi, joten sekä muuttuvat että kiinteät kustannukset hiililauhteessa ovat edullisemmat. Eikä kustannuksilla ole niin paljon merkitystä, koska siellä ei ole pohjoismaista vesivoimaa muodostamassa hintakattoa suurimman osan ajasta.
- Kiina tuottaa itse hiiltä, Suomi ei. Suomessa hiili pitää laivata tänne ja seisottaa kuukausia laitoksen vieressä, mutta Kiinassa lienee laitoksen porteilla suunnilleen kymmenen rekkaa kyselemässä hiilenhakukeikkaa kun johtaja marssii kotiin.

 

[chrisekh]

Millä matemaattisella kaavalla tuohon päädyit. Itse en saa edes laudevoimaa kannattamattomaksi ilman CO2-humppaa 135 dollarin tonnihinnalla, ja 40% hyötysuhdella. Miten sinä LASKIT?

Laitas nyt oikein kaavat esiin niin voidaan tarkistaa. Itse sain energian hinnaksi 65 euroa / Mwh. Tuohon kun sitten lisaa tuotantokuluja ja alvin niin olla 90 eurossa / Mwh.

 

[sammy123]

Laitas nyt oikein kaavat esiin niin voidaan tarkistaa. Itse sain energian hinnaksi 65 euroa / Mwh. Tuohon kun sitten lisaa tuotantokuluja ja alvin niin olla 90 eurossa / Mwh.

Laskin 125€/tn, 7000kWh energiasisältö, hyötysuhde lauhdevoimassa 40%, ALV 24%. 500MW:n voimalalla sentin voittomarginaalilla 120 k€ voittoa per vrk, josta sitten maksetaan kuluja (mitä ne nyt sitten ovatkin). Tällöin kuluttajahinta alveineen 6,5snt/kWh. Koko tuotannon saa kyllä myytyä kuluttajille 1.10. - 1.4. välisenä aikana kiinteällä 7,xx sopimuksella. Tämä laskelma on siis ilman ilmastohysteriamaksuja.

Mutta ei tuolla varmaan Fortumin optio-ohjelmien arvoa nosta. Toisaalta jos Meri-Pori on ainoa lauhdevoimalaitos niin samapa tuo.

 

[JCSH]

Laskin 125€/tn, 7000kWh energiasisältö, hyötysuhde lauhdevoimassa 40%, ALV 24%. 500MW:n voimalalla sentin voittomarginaalilla 120 k€ voittoa per vrk, josta sitten maksetaan kuluja (mitä ne nyt sitten ovatkin). Tällöin kuluttajahinta alveineen 6,5snt/kWh. Koko tuotannon saa kyllä myytyä kuluttajille 1.10. - 1.4. välisenä aikana kiinteällä 7,xx sopimuksella. Tämä laskelma on siis ilman ilmastohysteriamaksuja.

Mutta ei tuolla varmaan Fortumin optio-ohjelmien arvoa nosta. Toisaalta jos Meri-Pori on ainoa lauhdevoimalaitos niin samapa tuo.

Sitten vielä kun selität meille, että miksi hitossa kukaan maksaisi siitä sähköstä noin paljon, kun tarjolla on myös sitä paljon halvempaa ydin- ja vesivoimaa?
Jos päästömaksuja ei olisi, niin tuskin olisi mitään 7,xx kiinteitä hintoja Suomessa, vaan kuluttajanhinnoista oltaisiin lähempänä sitä 5 senttiä. Jos poistat ne päästömaksut siltä Meri-Porilta, niin ne poistuu myös siltä tuontisähköltä ja yhteistuotannolta. Eli hinnat tippuvat kautta linjan, mutta lauhdekivihiili pysyy silti kalleimpana vaihtoehtona.

Joten oikeasti, kerro nyt minkä olemassa olevan tuotannon tuo Meri-Pori syjäyttäisi, jos niitä päästömaksuja ei olisi?

 

[rock]

Sähkömarkkinat | Sähköyhtiöiden ylisuurten voittojen verolta odotettiin jopa miljardituottoa, tulos onkin lähellä nollaa

Vuoden 2022 lopulla kiireellä valmistellun ylimääräisen voittoveron piti rokottaa sähkön tuottajien ylisuuria tuottoja tuntuvasti. HS:n selvityksen mukaan tuotto näyttäisi jäävän joihinkin miljooniin euroihin. Odotus oli 0,5–1,3 miljardia euroa.

www.hs.fi

Verosuunnittelu näyttää onnistuneen kuten viime vuoden aikana useamman kerran varoittelin. Myös edustamani firma maksoi ylimääräisiä windfallveroja pyöreät nolla euroa (normaalit verot toki maksettiin).

 

[Paapaa]

Verosuunnittelu näyttää onnistuneen kuten viime vuoden aikana useamman kerran veroittelin.

Tämä itse asiassa kävi selväksi jo Fortumin syksyn osarin yhteydessä, jossa se totesi ettei voittoverolla ole vaikutusta vuoden 2023 verotukseen:

Fortumin arvion mukaan väliaikaisella sähköalan voittoverolla ei ole vaikutusta yhtiön vuoden 2023 verotukseen

https://www.fortum.fi/files/fortum-tammi-syyskuun-2023-osavuosikatsaus/download

 

[kapiteeli]

Meri-Porin heikko kannattavuus ei itse asiassa ole uusi ilmiö, vaan laitos on ollut lirissä jo lähes 30 vuotta sitten. Verestetään muistoja palaamalla hetkeksi vuoteen 1997. Tämä oli aikaa, jolloin sähkömarkkinat olivat juuri avautuneet, ilmastoteot olivat vasta puheiden tasolla, paperitehtaat lisäilivät kapasiteettiaan ja myös Outokummun iso sähköä käyttävä laajennus taisi olla suunnitteluputkessa.

Kioton ilmastokokous riitelee hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta, mutta Suomen suurimmilla hiilidioksidin päästäjillä on keskenään ristiriitaiset hiilimurheet. IVO ei saa hiilisähköään kaupaksi, ja kalliit voimalat seisovat. Teollisuuden sähköntarve puolestaan kasvaa, ja sen on pakko rakentaa uusi hiilivoimala.

Vapailla markkinoilla kuluttajat liikkuvat herkästi halvan sähkön perässä. Tällä hetkellä Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla halpaa vesivoimaa runsaasti. Siksi lauhdehiilisähkön teko on kannattamatonta. Lauhdevoimala ei tuota kaukolämpöä vaan pelkästään sähköä.

-Hiilellä tehty lauhdesähkö ei mene kaupaksi, sanoo voimatuotannosta vastaava johtaja Kari Huopalahti IVOsta.

Meri-Pori käy vajaasti

Tämän vuoksi Meri-Porin voimala käy vajaateholla. Meri-Pori valmistui muutama vuosi sitten. IVO omistaa laitoksesta enemmistön ja Teollisuuden Voima 46 prosenttia.

Vaikeuksia Meri-Porin sähkön myynnissä on ollut nimenomaan IVOlla, jonka pitää kaupata sähkö markkinoille. Markkinointi ei ole onnistunut.
--------
Tilanne heijastuu myös Inkooseen, jossa IVOn hiilivoimala on seisonut viime ajat. Tämä ei ole kuitenkaan poikkeuksellista, sillä Inkoota ei ole suunniteltu täyskäyttöön

-Tänä syksynä emme ole saaneet Inkoosta kuormaa juuri lainkaan.
--------
Jos IVO on haluton rakentamaan uutta hiillvoimalaa, PVO:n paineet alkavat käydä sietämättömiksi. PVO:n suunnittelujohtajan Paavo Onkalon mukaan teollisuus ei voi jäädä markkinoilta saatavan sähkön varaan.

-Teollisuus varmistaa pitkäjänteisen sähkönsaannin rakentamalla hiilivoimalaitoksen.

Kioton ilmastokokous oli ja meni. Kenties juuri sen seurauksena teollisuus sitten vuonna 2000 päätti hakea lupaa OL3:n rakentamiselle. Kuitenkin tuontienergian suhteen PVO:n ääni muuttui kellossa:

The letter of intention for underwater sea cable was signed between Eesti Energia, Pohjolan Voima, Helsingin Energia and Latvenergo on 31 March 2003.

Estlink 1 (350 MW) otettiin käyttöön vuonna 2007 ja Estlink 2 (650 MW) vuonna 2014. Fenno-Skan 2 (800 MW) valmistui vuonna 2011. Samaan aikaan valtakunnan sähköntarpeen kasvu tyssäsi. Vuonna 2013 ilmoitettiinkin Inkoon sulkemisesta.

 

[Paapaa]

Mutta ei tuolla varmaan Fortumin optio-ohjelmien arvoa nosta.

Ei tässä nyt mistään optioista ole kyse, vaan siitä että laitos pääsisi edes nollille. Meri-Pori teki 15M tappiot vuonna 2023. Se kertoo karua kieltä sen kannattavuudesta ilman kenenkään omia (puutteellisia) laskuharjoituksia.

Vuoden 2023 aikana se on tehnyt noin 15 miljoonaa euroa tappiota, Ollus sanoo.

Kalleimman sähkön päivät voivat nousta jopa kymmeniä senttejä – Suomen viimeinen lauhdevoimala ei käynnisty kenties enää ikinä

Fortumin Meri-Porin lauhdevoimala poistuu pian kaupallisesta käytöstä. Se on leikannut sähkön hintoja etenkin kaikkein kalleimpina tunteina.

yle.fi

Miksi ihmeessä Fortum pitäisi tuota pyörimässä tuollaisella kannattavuudella. Siksi että sinua ei harmittaisi kun sähkö on välillä kallista?

 

[chrisekh]

Laskujarjoituksilla koitetaan katsoa kannattaisiko Meri-pori edes ilman paastomaksuja. Tuloksen teolla ei ole merkitysta koska nyt paastomaksut ovat naulanneet kivihiilen varmasti kannattomaksi.

 

[Coax]

Raakauraanin hinta on toki noussut, samoin polttoaineen paketoinnin mutta toimitussopimukset ovat pitkiä joten vaikutukset laitoksille näkyvät hitaasti. Ja nyt puhutaan niinkin radikaaleista hinnannousuista kuin 4€/MWh->5€/MWh. Prosenteissa paljon, isossa kuvassa vaikutus sähkön hintaan on pieni.

Mielenkiintoinen kysymys lienee myös se minkälaista sopimusta polttoainetoimittajat ovat tarjonneet tilanteessa, jossa täysin uusia asiakkaita on ilmestenyt kuin sieniä sateella. Siitä en osaa sanoa minkälaiseen sopimukseen lopulta on päädytty jos on päädytty, mutta arvelisin että näiltä 'uusilta asiakkalta' on aluksi otettu tarjouksissa turhat luulot pois. Isossa kuvassa vaikutukset nähtäneen vaikkapa sellaisessa muodossa että vuosihuoltoja ei tarvitse enää tehdä kalliilla 24/7 tahdilla vaan voimalat joutavat olemaan poissa käytöstä pidempäänkin.

"Vuoden 2023 aikana se on tehnyt noin 15 miljoonaa euroa tappiota, Ollus sanoo."
Missähän kohtaa käyrää hankkineet hiiltä laitokseen?

 

[kapiteeli]

Mielenkiintoinen kysymys lienee myös se minkälaista sopimusta polttoainetoimittajat ovat tarjonneet tilanteessa, jossa täysin uusia asiakkaita on ilmestenyt kuin sieniä sateella. Siitä en osaa sanoa minkälaiseen sopimukseen lopulta on päädytty jos on päädytty, mutta arvelisin että näiltä 'uusilta asiakkalta' on aluksi otettu tarjouksissa turhat luulot pois. Isossa kuvassa vaikutukset nähtäneen vaikkapa sellaisessa muodossa että vuosihuoltoja ei tarvitse enää tehdä kalliilla 24/7 tahdilla vaan voimalat joutavat olemaan poissa käytöstä pidempäänkin.

"Vuoden 2023 aikana se on tehnyt noin 15 miljoonaa euroa tappiota, Ollus sanoo."
Missähän kohtaa käyrää hankkineet hiiltä laitokseen?

Fortum ilmoitti syyskuussa 2022 ottavan Meri-Porin takaisin tuotantokäyttöön ja sitä ennen se oli tehoreservissä. Koska laitos oli tehoreservissä vuodesta 2017 ja reservin ideana on reagoida hetkellisiin poikkeustilanteisiin, olettaisin, että hiiltä on ryhdytty hankkimaan suuremmassa mittakaavassa tuolloin alkusyksystä 2022.

 

[rock]

Mielenkiintoinen kysymys lienee myös se minkälaista sopimusta polttoainetoimittajat ovat tarjonneet tilanteessa, jossa täysin uusia asiakkaita on ilmestenyt kuin sieniä sateella. Siitä en osaa sanoa minkälaiseen sopimukseen lopulta on päädytty jos on päädytty, mutta arvelisin että näiltä 'uusilta asiakkalta' on aluksi otettu tarjouksissa turhat luulot pois. Isossa kuvassa vaikutukset nähtäneen vaikkapa sellaisessa muodossa että vuosihuoltoja ei tarvitse enää tehdä kalliilla 24/7 tahdilla vaan voimalat joutavat olemaan poissa käytöstä pidempäänkin.

Oletan että tässä puhuit ydinvoimasta kuten minäkin. Ydinvoimaloita kyllä tullaan jatkossakin ajamaan suhteellisen täysillä tulevaisuudessakin, ei se turhaan ole perusvoimaa. Polttoaineen hinta tuskin tulee kymmeniin vuosiin nousemaan niin isoksi että sillä on merkitystä verrattuna rakennuskustannuksiin ja niiden poistoihin.

"Vuoden 2023 aikana se on tehnyt noin 15 miljoonaa euroa tappiota, Ollus sanoo."
Missähän kohtaa käyrää hankkineet hiiltä laitokseen?

Normaalisti käynnissä olevalle laitokselle hiiltä ostetaan tasaisesti ympäri vuotta, mutta yleensä ostot on ns. valmiina alkusyksystä koko seuraavaksi talvikaudeksi. Lisäksi hiiltä (ja dollaria) voidaan suojata samaan tapaan kuin sähköä, noheva kaupankävijä on tehnyt hyvän tilin hiilifutuureilla 2022 aikana. Tänä talvena poltettu hiili on erittäin todennäköisesti ostettu keväällä/kesällä 2023.

 

[JCSH]

Fortum ilmoitti syyskuussa 2022 ottavan Meri-Porin takaisin tuotantokäyttöön ja sitä ennen se oli tehoreservissä. Koska laitos oli tehoreservissä vuodesta 2017 ja reservin ideana on reagoida hetkellisiin poikkeustilanteisiin, olettaisin, että hiiltä on ryhdytty hankkimaan suuremmassa mittakaavassa tuolloin alkusyksystä 2022.

Tuosta oli aika paljon juttuja silloin, kun Meri-Poria alettiin ottamaan taas käyttöön. Muistaakseni niillä oli paljon ongelmia sen kanssa, että aiemmin laitosta oli ajettu venäläisellä kivihiilellä, mutta sitten Venäjän hyökkäyksen jälkeen sitä alettiin ajamaan (muistaakseni) australialaisella. Joka oli koostumukseltaan erilaista ja aiheutti ongelmia.

 

[kapiteeli]

Pari nukleaarisähkettä:
- Alankomaiden piti rakentaa kaksi uutta reaktoria, mutta aikovatkin rakentaa neljä. Vuonna 2022 päätettiin näiden kahden ensimmäisen rakentamisesta. Valmista pitäisi olla 2035-2040. Alkuvuoden tiedon mukaan tähän kahden ensimmäisen reaktorin vaiheeseen on pre-feasibility menossa ja mukana on kolmikko KHNP, EDF ja Westinghouse.
- Brittien hallitus ostaa Hitachilta tontit Wylfasta ja Oldbury-on-Severnistä. Hitachin piti rakentaa sinne nukleaaria, mutta projekti ei koskaan edennyt rakennusvaiheeseen. Hallitus aikoo nyt rakentaa sitä itse. Tavoitteena 24 GW lisäkapaa v. 2050 mennessä ja jollen väärin muista, niin Hinkley Point taitaa olla "vain" 3,2 GW, joten paljon tulee tapahtumaan, mikäli suunnitelmassa pysytään. Wylfaa kutsutaan "erääksi Euroopan parhaimmista paikoista rakentaa nukleaaria"

 

[vemkki]

Eipä taida olla enää riskiä siitä, että sähkön hinta pamahtaisi korkeuksiin OL3:n huollon, Estlink 2:n korjauksen ja kovien pakkasten yhdistelmän takia. 10 päivän sääennuste lupailee lämpenevää säätä, ja tuulenkin määrä lisääntyy.

 

[vemkki]

Estlink2 vikaantuminen laskee hintaa Suomessa. Jos mikään isompi voimalaitos ei nyt vikaannu en näe hintojen raketoimista näköpiirissä.

Et ole näköjään katsellut Nordpoolia. Nyt maaliskuun aikana Baltiassa on ollut monena päivänä alempi vuorokauden keskihinta kuin Suomessa, esimerkiksi tänään. Huomenna tosin toisin päin.

 

[vemkki]

No tämäpä merkillistä. En ole tosiaan seurannut, mutta koska Viro ei ole energiaomavarainen sen kulutuksen tulee olla poikkeuksellisen pientä tai sitten muualla Baltiassa on ylitarjontaa. Estlink2 kun lähes poikkeuksetta sähkö virtaa Viroon päin Suomen sijaan.

Ruotsin ja Baltian välillä on ihan hyvät siirtoyhteydet. Koko viime viikon oli tosiaan halvempi keskihinta Baltiassa kuin Suomessa.

 

[sammy123]

No tämäpä merkillistä. En ole tosiaan seurannut, mutta koska Viro ei ole energiaomavarainen sen kulutuksen tulee olla poikkeuksellisen pientä tai sitten muualla Baltiassa on ylitarjontaa. Estlink2 kun lähes poikkeuksetta sähkö virtaa Viroon päin Suomen sijaan.

Ihmettelin itsekin hiukan samaa, mutta tosiaan ilmeisesti Ruotsin sähkö kiertää Viron kautta.

BTW: Baltian mailla on ollut hyvää aikaa irtaantua Venäjän sähköverkon infrastruktuurista, mutta mitäpä sitä kiirehtimään.

 

[Grez]

Niin ei välttämättä hirveästi kiertäisi Ruotsista Suomeen noiden kautta jos Latvialla ja Liettualla ei olisi omaa tuotantoa yli tarpeen. Eli varsinkin Latvian 682 MW nettovienti on suhteessa aika suuri.

 

[kapiteeli]

BTW: Baltian mailla on ollut hyvää aikaa irtaantua Venäjän sähköverkon infrastruktuurista, mutta mitäpä sitä kiirehtimään.

Temppu ei ole ihan yksinkertainen mutta toteutumassa vuoden päästä. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin tuossa vallitsee sellainen kauhun tasapaino, että Kaliningrad voisi myös helposti jäädä ilman sähköä jos veli venäläinen alkaisi jekkuilemaan.

 

[Shajk]

Balttia on omavarainen. Yleensä tuo sähköä kun se on halvempaa. Jos hinta nousee Suomessa siirtosuunta kääntyy pohjoiseen päin.

 

[JCSH]

Ai? Minä olen kyllä toisessa käsityksessä. Mielestäni tähän on eritoten historialliset syyt. Baltian neuvostotasavallat olivat osa Neuvostoliittoa ja ydinvoimalat (pl. suljettu ignalina) sijaitsivat niiden ulkpuolella.

Venäjä voi eristää Baltian sähköverkosta – tätä se tarkoittaa Suomelle

Jos Venäjä päättää eristää Baltian sähköverkostaan etuajassa, Suomea tarvitaan tukemaan eteläisiä naapureita.

www.iltalehti.fi

Venäjän sähköverkon taajuus on hyvin tasainen, mutta jos Baltia irtautuu, heilunta Baltian sisäisessä sähköverkossa on suurta. Etenkin Liettuan sähköntuotanto on reilusti pienempää kuin sen kulutus. Pohjoismaita tarvitaan siis tukemaan kulutuksen ja tuotannon aaltoilua. Vaikka Baltian maat tarvitsisivatkin hieman enemmän sähköä Suomesta kuin yleensä, Suomen kantaverkko ei siitä järkkyisi.

Viro tuottaa yli puolet sähköenergiastaan – Palavankiven eli öljyliuskeen käyttö sähköenergiantuotannossa lopetetaan vuoteen 2040 mennessä - The Baltic Guide Online

Virossa käytettiin vuonna 2020 sähköenergiaa 8,4 terawattituntia. Maa itse tuottaa sähköä 4,8 terawattituntia eli 57 prosenttia kulutuksesta. Loput 43 prosenttia ostetaan ulkoa. Maan omasta sähköenergiatuotannosta 54 prosenttia tehdään uusiutumattomista luonnonvaroista kuten öljyliuskeesta, 27...

balticguide.ee

Virossa käytettiin vuonna 2020 sähköenergiaa 8,4 terawattituntia. Maa itse tuottaa sähköä 4,8 terawattituntia eli 57 prosenttia kulutuksesta. Loput 43 prosenttia ostetaan ulkoa.

En tiedä kuinka vanhaa tietoa tässä Wikipedian artikkelissa on, mutta:

Narva Power Plants - Wikipedia

en.wikipedia.org

Eli tuolla on listattuna noin 2600 MW edestä tuotantoa pelkästään noissa Narvan alueen voimalaitoksissa. Viron kaikkien aikojen kulutushuippu on jossain 1600 MW paikkeilla, eli jos tuo tieto on vielä validia, niin Viro pystyy noilla Narvan laitoksilla tuottamaan kaiken tarvitsemansa sähkön ja sitten vielä puskea siitä 1000 MW edestä sähköä Latviaan.

 

[JCSH]

Varmaan teoriassa, mutta nuo Narvan laitokset hyödyntävät palavaa kiveä ja öljyliusketta. Mitähän veikkaat niiden operoimisen täydellä teholla maksavan?

Tuskin se hirveän halpaa on, kerta yleensä Viroon pusketaan sähköä Suomesta sen mitä mahtuu.
Mutta jos puhutaan ”omavaraisuudesta” siinä mielessä, että voisiko Baltian maat tuottaa kaiken tarvitsemansa sähkön, niin ainakin Viron kontribuutio siihen olisi aika suuri.

 

[KognaK]

Baltian mailla on ollut hyvää aikaa irtaantua Venäjän sähköverkon infrastruktuurista, mutta mitäpä sitä kiirehtimään.

Irtaantuminen on vaatinut uusia siirtolinjoja Balttian maiden välille ja synkronikompensaattoreiden rakentamista. 2025 pitäisi olla valmista.

 

[kapiteeli]

Salainen asiakirja paljastaa totuuden Euroopan energiakriisistä – Politico: Pahin vaihtoehto voi toteutua ensi talvena

Vaikeuksissa ovat ne maat, jotka käyttävät edelleen venäläistä kaasua.

www.kauppalehti.fi

Tämä on omiaan vaikuttamaan sähkön hinnan kehitykseen?

EU-poliitikot ovat olleet aika huolettomin mielin tämän asian suhteen, mutta jos pökäle osuu tuulettimeen, se vaikuttaisi osuvan juuri niihin maihin mihin kuuluukin. Toisaalta voisi kuvitella että Venäjällä on omat intressissä pitää kaasun virtaus käynnissä Unkariin vaikka sitten jonkin mutkan kautta. Ilmeisesti Ukrainassakin on saatu lisää omaa tuotantoa ja eivät enää osta muualta Euroopasta, mikä voi auttaa myös.

 

[Shajk]

Varmaan teoriassa, mutta nuo Narvan laitokset hyödyntävät palavaa kiveä ja öljyliusketta. Mitähän veikkaat niiden operoimisen täydellä teholla maksavan?

Energiantuotannossa Balttia on omavarainen, mutta yleensähän ne ostaa sähköä muualta koska muualta saa halvemmalla. Lainsäädäntö varmistaa että huoltovarmuus säilyy eikä kapasiteettia pureta vain koska muualta saa halvemmalla. Sen ansiosta Virosta tulee aina sähköä Suomelle kun täällä on pulaa. Nytkin OL3 huollon aikana sähkön siirtosuunta ollut päivisin pohjoiseen päin. Usein yön aikana siirtosuunta ollut etelään päin ja Liettuan pumppuvoimala on pumpannut vettä yläaltaisiin.

Venäjältä ne ei enää osta sähköä eikä kaasua, mutta ne ovat läpikulkumaa molemmille venäjän königsbergille.

Balttian irrottaminen Venäjän sähköverkosta tarkoittaa myös että Königsberg irtoaa omaksi alueeksi, ja sielläkin joudutaan rakentamaan säätövoimaa ja/tai merikaapeli Pietariin.

Balttia piti rakentaa uusi merikaapeli Puolaan, mutta tämä vissiin lykkääntyi. Hätätilanteissa sopimus voimassa pohjoismaiden kanssa, siirtokaapelit voi poistaa kaupallisesta käytöstä ja käyttää säätövoimana jos tarve syntyy.

 

[noreth]

Energiantuotannossa Balttia on omavarainen, mutta yleensähän ne ostaa sähköä muualta koska muualta saa halvemmalla. Lainsäädäntö varmistaa että huoltovarmuus säilyy eikä kapasiteettia pureta vain koska muualta saa halvemmalla. Sen ansiosta Virosta tulee aina sähköä Suomelle kun täällä on pulaa. Nytkin OL3 huollon aikana sähkön siirtosuunta ollut päivisin pohjoiseen päin. Usein yön aikana siirtosuunta ollut etelään päin ja Liettuan pumppuvoimala on pumpannut vettä yläaltaisiin.

Venäjältä ne ei enää osta sähköä eikä kaasua, mutta ne ovat läpikulkumaa molemmille venäjän königsbergille.

Balttian irrottaminen Venäjän sähköverkosta tarkoittaa myös että Königsberg irtoaa omaksi alueeksi, ja sielläkin joudutaan rakentamaan säätövoimaa ja/tai merikaapeli Pietariin.

Balttia piti rakentaa uusi merikaapeli Puolaan, mutta tämä vissiin lykkääntyi. Hätätilanteissa sopimus voimassa pohjoismaiden kanssa, siirtokaapelit voi poistaa kaupallisesta käytöstä ja käyttää säätövoimana jos tarve syntyy.

Balteilta ihan järkevää politiikkaa. Liettuan ja Puolan merikaapeli, "Harmony link", valmistunee vuonna 2028.

Harmony Link

harmonylink.eu

 

[KognaK]

Balteilta ihan järkevää politiikkaa. Liettuan ja Puolan merikaapeli, "Harmony link", valmistunee vuonna 2028.

Harmony Link

harmonylink.eu

Uusin uutinen kyseiseltä sivulta. Merikaapeliprojekti on aika lailla tapulteltu ja mietitään kaapelin vetämistä maitse. Hankalampi myös sabotoida.

Litgrid and PSE are considering an alternative for the new Polish-Lithuanian interconnection – Harmony Link

harmonylink.eu

 

[Griffin]

Suomessa tullaan monissa asioissa hieman perässä ja vaikka voitaisiin katsoa ulkomailta "vituix mään" tarinoita, niin täällä ei ykeensä silti haluta toimia ajoissa, vaan langetaan samoihin kuoppiin..

Saksassahan paikalliset riemuidiootit saivat aikaan ydinvoimaloiden sulkemisen ja ajateltiin polttaa idän kaasua.
Isona pelurina EU:ssa Saksa tietysti muutaman muun kanssa sai lobattua maakaasun "puhtaaksi", energiaksi, josta ei tule "päästöjä" ja joka olisi siksi ollut halpaa.. Lisäksi rakennettiin paljon energiantuotantoa, joka ei tuota jatkuvasti (mm. aurinkovoimaa).

Kaasuhanke nyt sitten sihahti ryssän toimintaan, sille Saksa ei mahda mitään ja energia on nyt ollut siellä hinnoissaan.. (Tai no, imevät energiaa ympäristöstä, minkä kykenevät ja nostavat sitten hintoja myös muualla..)

Teollisuus on käynyt heräilemään ja on alkamassa siirtämään tuotantoa pois Saksasta, maihin, joissa ei ole energiatyperyyttä siinämäärin, vaan tilanne on vakaampi.

Nord Streamin sabotaasi oli Saksan taloudelle viimeinen pisara – nyt Euroopan talousveturi pelkää, että teollisuus pakenee maasta | Yle

Toinen ongelma siellä on työntekijöiden puute, mutta se ratkennee teollisuuden nostaessa kytkintä, sillä energiapuolen korjaus on nyt liian hidasta hommaa, kun hommat ovat perseytyneet kunnolla..

Suomessa tullaan kompastumaan ilmeisesti hieman samalla tavalla, kun meille ei haluta rakentaa vakaata energiantuotantoa riittävän vauhdikkaasti lisää..

Sanoisin, että nykymeiningillä teollisuus siirtyy aluelle, joissa (sähkö) energiantuotannon vaatimukset ovat selkeästi EU:ta väljemmät. EU on luonut itselleen päästörajoitusseinän ja nyt lyö umpiluupäänsä siihen sitten halki..