• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tässä taas törmätään siihen, että se sähkönkulutus tulee kasvamaan merkittävästi Ruotsissa vain jos ne sähkön hinnat pysyvät siellä, ja siten myös Suomessa, alhaalla. Noiden terästehtaiden kannattavuus nojaa juurikin siihen, että se sähkö on halpaa.
Kun ne sinne kerran rakennetaan, niin niitä kyllä ajetaan, vaikka sähkön hinta nouseekin huomattavasti. Ja kallinakin se on halpaa VS keskieurooppa (mm. Saksa).
Suomi tulee siirtymään todennäköisesti tässä taulukossa Saksan ohi:
Saksa sähkönhinnat, kesäkuu 2023 | GlobalPetrolPrices.com
 
Kun ne sinne kerran rakennetaan, niin niitä kyllä ajetaan, vaikka sähkön hinta nouseekin huomattavasti. Ja kallinakin se on halpaa VS keskieurooppa (mm. Saksa).
Suomi tulee siirtymään todennäköisesti tässä taulukossa Saksan ohi:
Saksa sähkönhinnat, kesäkuu 2023 | GlobalPetrolPrices.com

Ei ajata, jos sähkön hinta nousee kuten esität. Kyllähän tähänkin asti teollisuus on siirtynyt halpojen hintojen perässä ja niin käy niille ehdottamillesi Pohjois-Ruotsin terästehtaille, jos sähkön hinta nousee yli Saksan hintojen (jos Suomesta vietäisiin sähkö Ruotsiin siellä pitäisi olla samahinta tai kalliimpi kuin meillä). Ei tehtaiden sulkeminen & siirtyminen halvempaan maahan pitäisi olla mikään yllätys, jos ei ole ihan tynnyrissä elänyt.
 
Höpöhpöpö. Ja tänä päivänä niitä tiettyjä olemassaolevia laitoksia ei voida (kannata) ajaa koska päästöoikeudet.
Minä laskin että jos meri-pori saisi painaa täyttä häkää sähköä ilman päästökorvauksia niin sähkön hinnaksi tulisi 9 snt/kwh. Harvassa on ne kuukaudet kun keskihinta tuon ylitse kipuaa. Jos voimala toimii osateholla esimerkiksi niin että sähköä tuetetaan vain 8:00 - 20:00 talvella niin se kwh hinta menee lonkka-arviolla 11 senttiin kwh. Voitko kertoa omat laskusi tai lähteesi miksi Meri-poria kannattaisi ajaa ilman päästökorvauksia?

Ennen vuotta 2018 päästökaupuan CO2 tonni oli alle 10 euroa. Sen vaikutus kuluttaja hintaan oli alle 1 sentti / kwh ALV0. Pääosa voimaloiden sulkemisesta tapahtui ennen 2018.

1709611701757.png

Vuoden mittaan kwh päästöhinta per kwh on liikkunut 6 - 10 sentin kwh hinnoissa. Eli keskihintojen taytyisi liikkua 20 sentin/kwh hinnoissa että kannattaisi meri-poria ajaa.

Ja jos meillä alkaa keskihinta nousemaan 10 sentin korville niin samalla alkaa kyllä nousemaan uusia ydinvoimaloitakin, kun niiden rakentaminen alkaa taas kannattamaan.
 
Viimeksi muokattu:
On taasen aika kuukausittaisen sähkön hinnan vertailun sekä tiedon:
1709615371854.png


Kuten kuvasta voimme nähdä tänään tiistaina maaliskuussa 2024 hinta on nyt 14,36senttiä kWh. 7 päivän keskihinta on 5,83 senttiä kWh ja 28 vuorokauden keskihinta on ollut 6,94 senttiä kWh.

Tämän tiedon tarjoaa Pörssisähkön spot-hinta Suomessa enkä spekuloi sen enempää pörssi kuin muidenkaan sähkösopimusten puolesta tahi vastaan.. :smoke:
 
Jos joku keksii hyvän paikan ladata mitattujen lämpötilojen historiaa ja jollakulla olisi jotain kaavaa paljonko ulkolämpötila vaikuttaa lämmitysenergiaan niin voisin väsäillä python scriptin joka laskee lämmitysenergia painotteisen keskihinnan pörsille.

Edit: tuolta. Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos

Voi kokeilla aluksi lineearisella kaavalla.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä taas törmätään siihen, että se sähkönkulutus tulee kasvamaan merkittävästi Ruotsissa vain jos ne sähkön hinnat pysyvät siellä, ja siten myös Suomessa, alhaalla. Noiden terästehtaiden kannattavuus nojaa juurikin siihen, että se sähkö on halpaa.
Ei se vain Ruotsissa tule kasvamaan. Ennuste on, että ilmastotavoitteet ja vihreä siirtymä kasvattaa Suomen sähkönkulutuksen tuplaksi vuoteen 2050 mennessä, eli aikaa on 25v.

Uutta sähköntuotantoa tarvitaan paljon
Selvitys arvioi, että Suomen talouden laaja sähköistäminen nostaisi sähkön tarvetta nykyisestä yli viidenneksen vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen vuotuinen sähkönkulutus tuplaantuisi nykytasoltaan lähes 170 terawattituntiin (TWh).

Jotta kulutuksen kasvuun voitaisiin vastata, Suomen sähköntuotantokapasiteetin tulisi yli kolminkertaistua nykyisestä noin 20 gigawatista yli 70 gigawattiin 2050 mennessä. Mallinnetuissa skenaarioissa valtaosa uudesta tuotannosta olisi maatuulivoimaa, jolla on halvempi tuottaa sähköä kuin muilla päästöttömillä tuotantomuodoilla, kuten ydinvoimalla ja merituulivoimalla.

Maatuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi peräti yli 70 prosenttiin 2050 mennessä, kun vuonna 2020 osuus oli noin kymmenen prosenttia. Esimerkiksi Tanskassa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on jo nyt yli puolet.

Tuplaantuneeseen kysyntääan aiotaan vastata tuulivoimalla....toivottavasti tuulee. Kuka uskoo sähköntarpeen tuplaantumiseen ja kuka uskoo tuotannon kolminkertaistumiseen 25v aikana onkin sitten poppaukko. Vai sammutetaanko vihreästä Suomesta valot silloin kun on tyyntä?
 
Viimeksi muokattu:
Ei se vain Ruotsissa tule kasvamaan. Ennuste on, että ilmastotavoitteet ja vihreä siirtymä kasvattaa Suomen sähkönkulutuksen tuplaksi vuoteen 2050 mennessä, eli aikaa on 15v.



Tuplaantuneeseen kysyntääan aiotaan vastata tuulivoimalla....toivottavasti tuulee. Kuka uskoo sähköntarpeen tuplaantumiseen ja kuka uskoo tuotannon kolminkertaistumiseen 15v aikana onkin sitten poppaukko. Vai sammutetaanko vihreästä Suomesta valot silloin kun on tyyntä?

Siihen kysyntään vastataan niillä tuotantomuodoilla, jotka ovat sitten halvimmat mahdolliset vaihtoehdot sen kysynnän kattamiseen. Jos se lisääntyvä kulutus on sellaista, että se voi hyödyntää vaihtelevaa sähkön tuotantoa, niin sitten se tuotanto tulee olemaan tuulivoimaa ja siihen yhdistettyä sähkön varastointia. Jos kyseessä on jatkuvaa peruskulutusta, jonka kannattavuus kestää ydinvoiman hinnan, niin sitten se tulee olemaan ydinvoimaa.
Itse veikkaisin, että lopputulos tulee olemaan yhdistelmä noita. Mutta aika ja markkinat tulevat näyttämään mikä on lopputulos.
 
Siihen kysyntään vastataan niillä tuotantomuodoilla, jotka ovat sitten halvimmat mahdolliset vaihtoehdot sen kysynnän kattamiseen. Jos se lisääntyvä kulutus on sellaista, että se voi hyödyntää vaihtelevaa sähkön tuotantoa, niin sitten se tuotanto tulee olemaan tuulivoimaa ja siihen yhdistettyä sähkön varastointia. Jos kyseessä on jatkuvaa peruskulutusta, jonka kannattavuus kestää ydinvoiman hinnan, niin sitten se tulee olemaan ydinvoimaa.
Itse veikkaisin, että lopputulos tulee olemaan yhdistelmä noita. Mutta aika ja markkinat tulevat näyttämään mikä on lopputulos.
Tuo ilmastotavoite on sinällään ihan silkkaa utopiaa. Sähkön hinnan pitää moninkertaistua, että noin massiiviset investoinnit energiantuotantoon olisivat mitenkään realistisia tuolla aikataululla. Ja mitä moninkertainen hinta sitten tekee sille vihreälle teollisuudelle ja kansantaloudelle muutenkin? Eikä niitä ydinvoimaloita tarvittaisi 20-30v aikana yksi, vaan 10 korvaamaan vanhat käytöstä poistuvat ja lisääntynyt kulutus.

15v aikana ei tule tapahtumaan mitään suurta. Yksi reaktoriprojekti ehkä saadaan alulle ja vispilöitä ja akkuja saattaa jonkin verran tulla. Mitään vihreää vetyä ei tule Suomeen. Täällä on vähän liikaa toisensa kumoavia mekanismeja.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ilmastotavoite on sinällään ihan silkkaa utopiaa. Sähkön hinnan pitää moninkertaistua, että noin massiiviset investoinnit energiantuotantoon olisivat mitenkään realistisia tuolla aikataululla. Ja mitä moninkertainen hinta sitten tekee sille vihreälle teollisuudelle ja kansantaloudelle muutenkin? Eikä niitä ydinvoimaloita tarvittaisi 20-30v aikana yksi, vaan 10 korvaamaan vanhat käytöstä poistuvat ja lisääntynyt kulutus.

15v aikana ei tule tapahtumaan mitään suurta. Yksi reaktoriprojekti ehkä saadaan alulle ja vispilöitä ja akkuja saattaa jonkin verran tulla. Mitään vihreää vetyä ei tule Suomeen. Täällä on vähän liikaa toisensa kumoavia mekanismeja.

Ensinnäkin, nykyiset vanhat ydinvoimalat tulevat kaikella todennäköisyydellä jatkamaan vähintään vuoteen 2050 asti. Loviisan luvat on jo jatkettu tuonne asti ja kaikella todennäköisyydellä myös OL1 & 2 saavat jatkoaikaa sinne asti. Jos Loviisan painekattilat ovat vielä sellaisessa kunnossa, että tuollainen jatkoaika on mahdollinen, niin olisi erittäin suuri ihme, jos OL1 & 2 olisivat huonommassa kunnossa, kerta ovat BWR:iä ja siten kestävämpiä kuin Loviisan PWR:t. Eli noiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan joskus 2030-luvun puolenvälin jälkeen.

Sitten mitä tulee kasvavaan sähkön kulutukseen, niin jos lähdet siitä oletuksesta, että vedyn tuotantoa ei tule, niin sillä lähtee jo suuri osa siitä kasvusta pois. Mutta jos vetyteollisuus ja sitä hyödyntävä teollisuus toteutuvat, niin vetyä voidaan kyllä tarvittaessa säilöä, joten se mukautuu kyllä vaihtelevaan sähkön tuotantoon.

Jäljelle jää sitten liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen.
Liikenteen sähköistyminen on siitä kiva juttu, että siinä on sisäänrakennettu sähkön varastointikyky. Eli tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen sopivat yhteen erittäin hyvin. Valtaosa sähköautojen lataamisesta on helppoa, ja erittäin luontevaa, ajoittaa niihin aikoihin, kun sähkö on halpaa. Teknologisesti tuo on myös erittäin helppoa toteuttaa.

Vaikein tulee olemaan lämmityksen sähköistäminen. Tosin sekin vain osittain ja siihenkin löytyy ratkaisuja. Lämmön varastointi on kuitenkin paljon helpompaa, tai ainakin halvempaa, kuin sähkön. Kaukolämmön sähköistymisessä tullaan varmasti näkemään yhä enemmän erilaisia lämpövarastoja. Suuremmaksi haasteeksi jää omakotitalojen lämmitys, tosin en yhtään yllättyisi, jos tuohonkin tulisi toimivia varastointiratkaisuja. Oli se sitten sitä sähkön varastointia suoraan akuilla tai sitten lämpövarastoja.

Sitten "if all else fails" ratkaisu on se, että valtion tuella rakennetaan säätövoimaa. Eli käytännössä moottoreita tai turbiineja, jotka nojaavat polttoaineisiin. Noita voidaan kuitenkin tarvittaessa rakentaa suht nopealla aikataululla (tyyliin parin vuoden rakentamisaikoja).

Summa summarum, tulevaisuudessa tulee kyllä olemaan haasteita siinä, että miten sähkön tuotanto järjestetään. Mutta kyseessä ei ole mikään mahdoton rasti, eikä ole mitään tarvetta alkaa panikoimaan.
 
Suuremmaksi haasteeksi jää omakotitalojen lämmitys,
Mää tykkään sanoa että 2030 kuluttajat saavat akkuja 100€ / kwh. Maalämpöpumppu kaipaa hirmu pakkasilla 16 tunnissa 30kwh sähköä. Omakotiasuja voi tuohon sitten varautua 3000€ power bankilla. Jollei Fingrid sitten päätä tehdä tätä kansalaisten puolesta ja rakenna koko maan kattavaa powerbankkia joka tasaa yön ja apäivän energia kulutuksen. Kun on vähän leudompaa kuten 10 astetta pakkasta niin omakotasuja nauttii alkuviikon viikonlopun hinnoilla.

Ainakin omat laskelmat sanovat että läminvesivaraajat vievät aivan mielettömästi tilaa ja eivät tule siltikään halvemmiksi koska maalämpöpumpun hyötysuhde laskee kun lämminvesivaraajaan joudutaan tekemään kuumempaa vetta kuin on tarvis.
 
On taasen aika kuukausittaisen sähkön hinnan vertailun sekä tiedon:
1709615371854.png


Kuten kuvasta voimme nähdä tänään tiistaina maaliskuussa 2024 hinta on nyt 14,36senttiä kWh. 7 päivän keskihinta on 5,83 senttiä kWh ja 28 vuorokauden keskihinta on ollut 6,94 senttiä kWh.

Tämän tiedon tarjoaa Pörssisähkön spot-hinta Suomessa enkä spekuloi sen enempää pörssi kuin muidenkaan sähkösopimusten puolesta tahi vastaan.. :smoke:

Hyvältä näyttää pörssisähkön käyttäjille. Tähän hyvään kuukausittaiseen sähkönhinta postaukseen voisi ensi kerralla valita tuohon graafiin vielä tuon 1kk käppyrän niin näkisi miten tuo on kuukauden aikana vaihdellut. Nyt näkyy vain viikon käppyrä ja 28 päivältä vain keskihinta.
 
Ensinnäkin, nykyiset vanhat ydinvoimalat tulevat kaikella todennäköisyydellä jatkamaan vähintään vuoteen 2050 asti. Loviisan luvat on jo jatkettu tuonne asti ja kaikella todennäköisyydellä myös OL1 & 2 saavat jatkoaikaa sinne asti. Jos Loviisan painekattilat ovat vielä sellaisessa kunnossa, että tuollainen jatkoaika on mahdollinen, niin olisi erittäin suuri ihme, jos OL1 & 2 olisivat huonommassa kunnossa, kerta ovat BWR:iä ja siten kestävämpiä kuin Loviisan PWR:t. Eli noiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan joskus 2030-luvun puolenvälin jälkeen.
Sinne 2050 on siis 25v aikaa. Ollaanko sitten ilman ydinvoimaloita (pl OL3), vai rakennetaanko sitä ennen useita uusia? Tuskin. Vai rakennetaanko vain lisää tuulivoimaa? Todennäköisesti. Siinä se kysymys/arvoitus. Tällä tunnilla tuulivoiman kymmenkertaistaminen tuottaisi 1600MW. Ennuste näyttää hyvin vähätuulista seuraavan 10vrk. Todennäköisesti jatkuu myös sen jälkeen. Sitran fantasiassa oli Suomen tuotannosta 70% tuulivoimalla.

Kaikki sähkön ja lämmön varastointiratkaisut ovat tunti/päivätason juttuja. Mikä edes teoriassa voisi olla viikon-viikkoja kestävä? Mistä saadaan tehoa sellaisen varaston lataamiseen? 1000kpl isoja Wärtsilän dieseleitä? Vedylläkö ne kävisivät monta viikkoa putkeen? Vai biokaasulla?
 
Viimeksi muokattu:
Mää tykkään sanoa että 2030 kuluttajat saavat akkuja 100€ / kwh. Maalämpöpumppu kaipaa hirmu pakkasilla 16 tunnissa 30kwh sähköä. Omakotiasuja voi tuohon sitten varautua 3000€ power bankilla. Jollei Fingrid sitten päätä tehdä tätä kansalaisten puolesta ja rakenna koko maan kattavaa powerbankkia joka tasaa yön ja apäivän energia kulutuksen. Kun on vähän leudompaa kuten 10 astetta pakkasta niin omakotasuja nauttii alkuviikon viikonlopun hinnoilla.

Ainakin omat laskelmat sanovat että läminvesivaraajat vievät aivan mielettömästi tilaa ja eivät tule siltikään halvemmiksi koska maalämpöpumpun hyötysuhde laskee kun lämminvesivaraajaan joudutaan tekemään kuumempaa vetta kuin on tarvis.
Tuurivoimapohjaisen tuotannon suuri ongelma on se, että 3 päivän katkos tuotannossa (tuotanto esim 10% max kapasiteetistä on melko normaali ilmiö). Sopivat säät ja kyseinen tilanne voi kestää esim yli 2 viikkoa, Tämä tosin tapahtuu vain talvella, juuri, kun sitä voimaa tarvittaisiin. Ei se tuuri- ja aurinkovoima ole ratkaisu Suomen sähköongelmaan, vaikka pykättäisiin huomattavan isojakin akustoja. Eikä lämmitysenergiaa kannata akkuihin varata, vaan lämpövaraajaan, esim 5 000 litran vesivaraajaan.. Toki ei 5000 litraa mihinkään tuurivoiman katkoksiin riitä, vaan tarvitaan esim uuni, jolla hoitaa pidemmät paussit..

Vedystäkin puhuttiin kovasti, muttakin kävi ilmi, että tuotannon pitäisi pystyä kestämmään esim viikkojen katkokset, niin puhuminen hyytyi sitten siihen ja suunitelmat ottivat harppauksia taaksepäin, nurkan taakse, näkymättömiin..

Ydinvoimaloidenkin kanssa homma on ihan sama, kun paskattamisen kanssa.. Nyt jo ns paskatttaa, joten uusia ydinpyttyjä kannattaisi käydä rakentamaan jo 3 vuotta sitten. Nyt meillä ilmeisesti kuitenkin vain piereskellään (rakennetaan mm tuurivoimaa ja aurinkovoimaa) ja sitten käydään toimimaan vastakun paskat on jo housussa..

Ainut toivonkipinä on se, että datakeskus ym hankkeet kaatuisivat siihen, että tajuavat täältä sähkön loppuvan talvella jokatapauksessa ainankin niiltä. Jos Suomessa toimiva metallinjalostus lakkautettaisiin, niin siitä vapautuisi paljon energiaa ja päästöjä tulisi myöskin paljon vähemmän.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: B12
Tuurivoimapohjaisen tuotannon suuri ongelma on se, että 3 päivän katkos tuotannossa (tuotanto esim 10% max kapasiteetistä on melko normaali ilmiö).
Ei kellään ole niin isoa lämminvesivaraajaa että siihen mitään viikon lämpöjä saisi moneksi päiväksi isolla pakkasella. Akut ovat ratkaisuja päivän sisäisiin heittoihin. Tammikuun kahden markan tunnitkin olisi selvinnyt sillä että olisi ollut 4 tuntia omaa akkua jos nyt muistan käppyrät oikein. Kun en nyt ymmärrä mitenkä viestini mukamas yritti osoittaa etta akuilla voitaisiin selvitä tuurivoiman kanssa. Yritin sanoa että omakotitalossa oleva akku on fiksumpi kuin lämminvesivaraaja ja sillä pääsee yösähkön halpuuteen kiinni.
 
Tuurivoimapohjaisen tuotannon suuri ongelma on se, että 3 päivän katkos tuotannossa (tuotanto esim 10% max kapasiteetistä on melko normaali ilmiö).
Ydinvoimassakin tuntuu tuollaiset lopputalven 37 päivän pituiset huoltokatkot (0% max kapasiteetista) ihan normaaleilta nykyään, joten ei sekään näitä sun monen viikon pituisia sadan asteen pakkasia ratkaise.
 
Ei kellään ole niin isoa lämminvesivaraajaa että siihen mitään viikon lämpöjä saisi moneksi päiväksi isolla pakkasella. Akut ovat ratkaisuja päivän sisäisiin heittoihin. Tammikuun kahden markan tunnitkin olisi selvinnyt sillä että olisi ollut 4 tuntia omaa akkua jos nyt muistan käppyrät oikein. Kun en nyt ymmärrä mitenkä viestini mukamas yritti osoittaa etta akuilla voitaisiin selvitä tuurivoiman kanssa. Yritin sanoa että omakotitalossa oleva akku on fiksumpi kuin lämminvesivaraaja ja sillä pääsee yösähkön halpuuteen kiinni.
Lämminvesivaraaja on melko simppeliä tekniikkaa ja muutenhan sähköä tarvitsee omakotitalossa melkoisen vähän joten energia kannattaa varastoida suoraan lämpönä, jos ja kun lämmöksi on tarkoitus käyttää.. Akusto on kallis ja käyttökertojen määrä selkeästi rajallinen.

3000 litran vesi varaajaan saa energiaa lämmitykseen, jos veden lämpö on välillä 95..45 astetta (eli 50C lämpötilaero)
4,1876Kj/kgC*3000kg*50C=628140kJ
Tuosta Kwh muunnos 209,38 kWh
Eli 4 kilowatin jatkuvalla teholla lämpiäisi kämppä 3 kuution vesivaraajalla yli 2 vuorokautta..
Ja jos patterit /vesikierto lattiassa on maalämpömitoituksella, niin kämppä pitäisi olla ihan ok lämmin, vaikka vesi olisi vain 30 asteista. Maalämpöpumppuhan ei anna ok hyötysuhteella yli 55 asteista vettä.. Tällöin voidaan ottaa vielä 15C lisää varaajasta.. 52,345kWh -> 2,7 päivää.. Eli 4kuutiota tarvittaisiin varaajaa..

Olettaisin, että jonkun 130 neliöisen omakotitalon lämmittää, käyttäen energiaa siinä 100 kWh /vuorokausi n25-30 asteen pakkasilla (Tämä toki riippuu talosta, sisälämmöstä ym). Toki Varaajan lisäksi pitää ollä jonkinlainen akku+kamat, jotka ajaa kiertovesipumppua..

Toki edellinen liittyy sähköntuotantoon vain arviona, paljonko sitä kuluu joten siksi laitoin tuon tarkastelun..
------------
Toinen tapa välttää iso akusto ja ehkä vähiten tilaa vievä ratkaisu on öljjyllä tai kaasulla toimiva lisälämmitysjärjestelmä, jos oletetaan, että tulee olemaan siis huomattavan pitkiä sähkökatkoksia jossain vaiheessa tulevan 20 vuoden aikana..

Ehkäpä tuotannon puutteisiin kannattaa siis varautua:
Puu uuni+ kaasulämmittimiä+ agrigaatti varustuksella. Akusto on vielä liian iso ja kallis vaihtoehto...Siis omakotitalossa..
 
Ei kellään ole niin isoa lämminvesivaraajaa että siihen mitään viikon lämpöjä saisi moneksi päiväksi isolla pakkasella. Akut ovat ratkaisuja päivän sisäisiin heittoihin. Tammikuun kahden markan tunnitkin olisi selvinnyt sillä että olisi ollut 4 tuntia omaa akkua jos nyt muistan käppyrät oikein. Kun en nyt ymmärrä mitenkä viestini mukamas yritti osoittaa etta akuilla voitaisiin selvitä tuurivoiman kanssa. Yritin sanoa että omakotitalossa oleva akku on fiksumpi kuin lämminvesivaraaja ja sillä pääsee yösähkön halpuuteen kiinni.
Ovat omalla tavallaan osittainen ratkaisu päivän sisäiseen hintaheittelyyn, kunhan niitä ei ole liikaa pörssihintaohjattuina. Eivät ole niinkään varma ratkaisu sähköpulaan, joka johtuu esim tyynestä ja kylmästä säästä. Päinvastoin jos päivässä vaikka olisi neljä halpaa tuntia ja kaikki Suomen akut, sähköautot, lämminvesivaraajat ja kaukolämmön sähkökattilat jysähtävät yhtä aikaa päälle lataamaan täydellä teholla. Eivät päivän tehovaihtelut ole lähellekään yhtä suuria kuin hinnan vaihtelut. Nämä varastot tavallisesti ottavat todella kovat lataustehot sattuneesta syystä.

Isossa mittakaavassa varastojen lataus saattaa olla isompi ongelma kuin niiden purkaminen. Saattaa verkko kyykätä.
 
Ydinvoimassakin tuntuu tuollaiset lopputalven 37 päivän pituiset huoltokatkot (0% max kapasiteetista) ihan normaaleilta nykyään, joten ei sekään näitä sun monen viikon pituisia sadan asteen pakkasia ratkaise.
Silloin,. kun ydinvoima toimii suunnitellusti, sen 37 päivän katkoksen ajankohta on täysin ennustettavissa (Kuten esim nyt oli). Tuurivoiman kanssa taas tuotannosta on vain hämärä käsitys 3 päivän päästä ja viikonpäästä erittäin epävarma tieto. Siinä on erittäin olennainen ja valtava ero.
 
Silloin,. kun ydinvoima toimii suunnitellusti, sen 37 päivän katkoksen ajankohta on täysin ennustettavissa (Kuten esim nyt oli). Tuurivoiman kanssa taas tuotannosta on vain hämärä käsitys 3 päivän päästä ja viikonpäästä erittäin epävarma tieto. Siinä on erittäin olennainen ja valtava ero.
Kyllä, pystyttiin ennustamaan että huolto on kylmällä kelillä jolloin hinnat nousee.

Nojoo, eipä siinä. Kukaan tuskin tulee rakentamaan ydinvoimaa Suomeen koska se vaatii valtavia pääomia ja näillä näkymin tuotot jäävät realisoitumatta nykyisillä rakennusprojektien hinnoilla (10-15 miljardia euroa), ellei joku teollisuusyhdistymä sitten kehittele uutta mankala-pohjaista projektia omiin tarpeisiinsa.
 
Kyllä, pystyttiin ennustamaan että huolto on kylmällä kelillä jolloin hinnat nousee.

Nojoo, eipä siinä. Kukaan tuskin tulee rakentamaan ydinvoimaa Suomeen koska se vaatii valtavia pääomia ja näillä näkymin tuotot jäävät realisoitumatta nykyisillä rakennusprojektien hinnoilla (10-15 miljardia euroa), ellei joku teollisuusyhdistymä sitten kehittele uutta mankala-pohjaista projektia omiin tarpeisiinsa.
Miksei esim. datakeskukset voisi pykätä omia SMR ydinvoimaloita?
 
Miksei esim. datakeskukset voisi pykätä omia SMR ydinvoimaloita?
Ei kai sille mitään estettä ole, tässä vaan ylempien postausten sävystä voisi päätellä että tässä vaaditaan yhteiskunnan osallistuvan tähän ydinvoiman rahoitamiseen. Sehän tuntuisi ihan järkevältä lähestymistavalta että paljon sähköä käyttävät yritykset tuottaisivat oman energiansa.
 
Miksei esim. datakeskukset voisi pykätä omia SMR ydinvoimaloita?
No siksi kun tulevat tekemään bisnestä käyttämällä Suomen halpaa sähköä, eivät (kalliin) sähkön tuottajiksi. Jos datakeskus tuottaisi oman sähkönsä, se kannattaisi tehdä muualle kuin Suomeen.

Viime aikoina Suomessa on ollut keskimäärin kohtuuhintainen sähkö. Pysyykö se sellaisena ja uskaltaako kymmeniksi vuosiksi investoija laskea sen varaan, niin onkin jo epävarmempaa. Tämä jarruttaa luonnollisesti investointipäätöksiä lukuunottamatta Vittusen terästehtaita ja muita huuhaahuijareita.

Energiapolitiikalta on fokus pois tällä hetkellä. Ihmetellään ja levitellään käsiä, kun sähköä tarvittaisiin tulevaisuudessa, mutta minkään voiman rakentaminen ei kannata. Sähkön hinnan pitäisi nousta rajusti, että mikään kannattaisi. No sitten ei kannattaisi enää mitkään vihreän sähkön investoinnit.

Ilmastotavoitteiden täyttäminen aiheuttaa äärimmäisen isoja epävarmuuksia sekä sähkön hintaan, että saatavuuteen. Valtava lisäys tuulivoimaan tekisi vain paljon ilmaisen sähkön päiviä ja paljon superkalliita päiviä tai sähkökatkoja, jos kulutus esim tuplaantuu kuten visioitu.

Nykytilanteessa tullaan toimeen, joten helpoin vaihtoehto on jatkaa samalla tavalla ja unohtaa vihreät vedyt, Vittusen tehtaat , vihreät investoinnit ja ilmastotavoitteet.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka usein syytetään yrityksiä siitä että heidän ajattelukyky ulottuu korkeintaan kvarttaali kerralla, pitää myöntää että sähkön hankinnassa teollisuus on onnistunut erittäin hyvin pitkäjänteisellä suunnittelulla.

Kuluttaja puolella ei niinkään, eikä ole vaikea ymmärtää miksi. Viimeistään kahden vuoden jälkeen kuluttaja hyppää toiselle yhtiölle jos sähkön hinta on halvempi muualla, niin ei kannata yhtään panostaa sähkön hankintaan sillä ajatuksella että jos maksaa vähän enemmän nyt niin olisi halvempaa tulevaisuudessa. Joitakin kunnallisia poikkeuksia toki löytyy, ja pari osuuskuntaa.

Tämä näkyy myös täällä foorumissa. Kun sähkö on halpaa, viestimäärä tippuu melkein nollaan. Kun sähkön hinta on vähän korkeimmalla niin heti tulee useampi sivu tekstiä joka päivä. Jos aihe olisi kiinnostavaa myös silloin kuin sähkön on halpaa, voisi kuluttajat tehdä jotakin yhdessä että saisi tulevaisuudessa halvempaa sähköä. Mutta kun ei, aina vaan että joku muu pitäisi korjata.
 
3000 litran vesi varaajaan saa energiaa lämmitykseen, jos veden lämpö on välillä 95..45 astetta (eli 50C lämpötilaero)
Puhuin maalammosta. Silloin pelataan lammoilla 35 - 45 ja niita litroja saa olla 10t. Ja Cob alkaa karsimaan tuosta 45 asteesta mika alkaa satamaan akkujen eduksi.
 
Viimeksi muokattu:
Lämminvesivaraaja on melko simppeliä tekniikkaa ja muutenhan sähköä tarvitsee omakotitalossa melkoisen vähän joten energia kannattaa varastoida suoraan lämpönä, jos ja kun lämmöksi on tarkoitus käyttää.. Akusto on kallis ja käyttökertojen määrä selkeästi rajallinen.

3000 litran vesi varaajaan saa energiaa lämmitykseen, jos veden lämpö on välillä 95..45 astetta (eli 50C lämpötilaero)
4,1876Kj/kgC*3000kg*50C=628140kJ
Tuosta Kwh muunnos 209,38 kWh
Eli 4 kilowatin jatkuvalla teholla lämpiäisi kämppä 3 kuution vesivaraajalla yli 2 vuorokautta..
Ja jos patterit /vesikierto lattiassa on maalämpömitoituksella, niin kämppä pitäisi olla ihan ok lämmin, vaikka vesi olisi vain 30 asteista. Maalämpöpumppuhan ei anna ok hyötysuhteella yli 55 asteista vettä.. Tällöin voidaan ottaa vielä 15C lisää varaajasta.. 52,345kWh -> 2,7 päivää.. Eli 4kuutiota tarvittaisiin varaajaa..

Olettaisin, että jonkun 130 neliöisen omakotitalon lämmittää, käyttäen energiaa siinä 100 kWh /vuorokausi n25-30 asteen pakkasilla (Tämä toki riippuu talosta, sisälämmöstä ym). Toki Varaajan lisäksi pitää ollä jonkinlainen akku+kamat, jotka ajaa kiertovesipumppua..

Toki edellinen liittyy sähköntuotantoon vain arviona, paljonko sitä kuluu joten siksi laitoin tuon tarkastelun..
------------
Toinen tapa välttää iso akusto ja ehkä vähiten tilaa vievä ratkaisu on öljjyllä tai kaasulla toimiva lisälämmitysjärjestelmä, jos oletetaan, että tulee olemaan siis huomattavan pitkiä sähkökatkoksia jossain vaiheessa tulevan 20 vuoden aikana..

Ehkäpä tuotannon puutteisiin kannattaa siis varautua:
Puu uuni+ kaasulämmittimiä+ agrigaatti varustuksella. Akusto on vielä liian iso ja kallis vaihtoehto...Siis omakotitalossa..

Ei tuollaisessa 4 kuution varaajassa ole järkeä, jos ajattelee sillä jotain säästävänsä. Halvemmalla saa jo tulisijan, jolla sitä lämpöä saa riippumatta sähkön hinnasta tai onko sitä sähköä saatavilla. Ei niitä varaajia myöskään 95c lämmitetä. Akkujen hinta laskee kokoajan, joten veikkaisin vuosikymmenen lopulla akuston olevan järkevämpi valinta kuin tuollainen isovaraaja. Aklustosta saa sitten hyvällä hyötysuhteella tehtyä lämpöä/viilennystä (ILP/MLP). Sähköä kuluu OKT:ssa paljon muuhunkin kuin lämmitykseen ja akusto auttaa myös muun kulutuksen hintapiikkien välttämisessä.
 
Vaikka usein syytetään yrityksiä siitä että heidän ajattelukyky ulottuu korkeintaan kvarttaali kerralla, pitää myöntää että sähkön hankinnassa teollisuus on onnistunut erittäin hyvin pitkäjänteisellä suunnittelulla.

Kuluttaja puolella ei niinkään, eikä ole vaikea ymmärtää miksi. Viimeistään kahden vuoden jälkeen kuluttaja hyppää toiselle yhtiölle jos sähkön hinta on halvempi muualla, niin ei kannata yhtään panostaa sähkön hankintaan sillä ajatuksella että jos maksaa vähän enemmän nyt niin olisi halvempaa tulevaisuudessa. Joitakin kunnallisia poikkeuksia toki löytyy, ja pari osuuskuntaa.

Tämä näkyy myös täällä foorumissa. Kun sähkö on halpaa, viestimäärä tippuu melkein nollaan. Kun sähkön hinta on vähän korkeimmalla niin heti tulee useampi sivu tekstiä joka päivä. Jos aihe olisi kiinnostavaa myös silloin kuin sähkön on halpaa, voisi kuluttajat tehdä jotakin yhdessä että saisi tulevaisuudessa halvempaa sähköä. Mutta kun ei, aina vaan että joku muu pitäisi korjata.
Sähkön myyjä ainakin ns. perustuotannon puolella varmaankin myy sähkön mieluummin usean vuoden sopimuksella teollisuudelle, kun myyjäkin osaa arvioida teollisuusasiakkaan kulutuksen ~päivälleen huoltokatkoineen ainakin vuoden parin ajalle.
Mutta pyydäppä esimerkiksi energiaintensiivisen terästeollisuuslaitoksen johtajaa tai sähkön ostosta vastaavaa henkilöä ennustamaan oma henkilökohtainen sähkönkulutuksensa kotona ja vapaa-ajan asunnollaan samalla tarkkuudella pariksi vuodeksi eteenpäin kuin tehtaansa kulutus ja ostamaan henkilökohtainen sähkönsä vaikkapa 5 tai 10 vuoden sopimuksella. :)
Tässä ehkäpä yksi syy siihen miksi Suomen yhä enemmän sattumaan (tuuli/aurinkosähkö) nojaava sähköntuotanto houkuttelee nyt ja tulevaisuudessa noin 0 kpl uusia energiaintensiivisiä tehtaita Suomeen. Ihan sama miten 'energiaomavaraisia' ollaan vuoden jaksolla.
 
Sähkön myyjä ainakin ns. perustuotannon puolella varmaankin myy sähkön mieluummin usean vuoden sopimuksella teollisuudelle, kun myyjäkin osaa arvioida teollisuusasiakkaan kulutuksen ~päivälleen huoltokatkoineen ainakin vuoden parin ajalle.
Mutta pyydäppä esimerkiksi energiaintensiivisen terästeollisuuslaitoksen johtajaa tai sähkön ostosta vastaavaa henkilöä ennustamaan oma henkilökohtainen sähkönkulutuksensa kotona ja vapaa-ajan asunnollaan samalla tarkkuudella pariksi vuodeksi eteenpäin kuin tehtaansa kulutus ja ostamaan henkilökohtainen sähkönsä vaikkapa 5 tai 10 vuoden sopimuksella. :)
Tässä ehkäpä yksi syy siihen miksi Suomen yhä enemmän sattumaan (tuuli/aurinkosähkö) nojaava sähköntuotanto houkuttelee nyt ja tulevaisuudessa noin 0 kpl uusia energiaintensiivisiä tehtaita Suomeen. Ihan sama miten 'energiaomavaraisia' ollaan vuoden jaksolla.

No tästä taas päästään siihen, että jos on jotain energiaintensiivisiä tehtaita, jotka haluaa Suomeen ja tarvitsee sähköä ja tuulivoima ei kelpaa, niin siihen on kyllä ollut vastaus olemassa jo vuosikymmenien ajan.
Se on se Mankala-ydinvoimala. Että ei muuta kuin rakentamaan, jos näkee tuollaisen tarpeelliseksi.
 
Mika muuten on ettei kukaan rakenna Viron ja Latvian rajalle ydinvoimalaa? Tuntuisi etta balttian nykyislla hinnoissa se maksaisi itsensa takaisin 10 vuodessa. Onko pelkona Venajan halpa sahko sodan loputtua?
 
Mika muuten on ettei kukaan rakenna Viron ja Latvian rajalle ydinvoimalaa? Tuntuisi etta balttian nykyislla hinnoissa se maksaisi itsensa takaisin 10 vuodessa. Onko pelkona Venajan halpa sahko sodan loputtua?

Ei välttämättä ole verkon vakauden kannalta kovin hyvä idea, että yksi voimalaitos tuottaa suuren osan ajan vuodesta about 90-100% kahden maan koko sähkön kulutuksesta.
 
Mika muuten on ettei kukaan rakenna Viron ja Latvian rajalle ydinvoimalaa? Tuntuisi etta balttian nykyislla hinnoissa se maksaisi itsensa takaisin 10 vuodessa. Onko pelkona Venajan halpa sahko sodan loputtua?
Virossa haaveillaan pienydinvoimalasta.
 
Ei vielä huomisellekaan hintaholokaustia vaan ihan sama tilanne kuin tänään. Mitäs pelkokertoimia keksitään torstaille, ehtii taas vuorokauden kauhistella.
 
Ensi viikolle näköjään luvassa hiukan kylmempiä öitä, mutta ei mitään tammikuu-meininkiä.
Tämä tosin on vain yksi tämän päivän arvaus. Koontiennusteet taas näyttävät, että voipi olla tai voipi olla olematta. Saattaa olla viikon päästä samat tai korkeammat lämpötilat kuin tänään. Pilvisyyshän etenkin menee ihan arvalla ensi viikkoa ennustaessa ja auringon potentiaalinen lämmitysapu kasvaa tähän aikaan vuodesta viikossa paljon. Samaan liittyen myös aurinkovoimaa on odotusarvoisesti ensi viikolla enemmän kuin nyt.
 
No siksi kun tulevat tekemään bisnestä käyttämällä Suomen halpaa sähköä, eivät (kalliin) sähkön tuottajiksi. Jos datakeskus tuottaisi oman sähkönsä, se kannattaisi tehdä muualle kuin Suomeen.

Viime aikoina Suomessa on ollut keskimäärin kohtuuhintainen sähkö. Pysyykö se sellaisena ja uskaltaako kymmeniksi vuosiksi investoija laskea sen varaan, niin onkin jo epävarmempaa. Tämä jarruttaa luonnollisesti investointipäätöksiä lukuunottamatta Vittusen terästehtaita ja muita huuhaahuijareita.
Voitko ihan rehellisesti avata tätä omaa visiotasi siitä miten tämän pitäisi mennä sen sijaan että valitat viikosta toiseen tästä samasta asiasta? Olen joka kerta kommentoinut että valtion ei pitäisi subventoida sähkön hintaa yrityksille rakentamalla ydinvoimaa koska rahoja ei koskaan tulla saamaan takaisin veroina.

Edit: ja miksi metsäyhtiöt kykenevät tuottamaan energiansa mutta muille yrityksille tämä on iso ei-ei? Jos koko businessmalli perustuu siihen että yhteiskunta kustantaa halvat sähköt mutta yritys ottaa voitot niin mun puolesta voivat pysyä poissa. Samasta syystä valtion ei pitäisi tarjota ilmaista sähköä kryptoa louhiville tahoille vaikka se toki noiden näkökulmasta on kovin ikävää kun eivät saa ilmaista rahaa.
 
Metsäyhtiöt tuottavat sivutuotteena energiaa jonka käyttävät itse suurimmaksi osaksi. Järkevämpää olisi varastoida mustalipeää ja käyttää sitä sähkön tuotantoon silloin kuin sähkö on kallista muulloin käyttää fossilitonta sähköä. Paperitehtaat vain ovat konservatiivisia laitoksia jotka tekevät niin kuin viimeiset 50v tehty, itse kulutetaan tuotettu sähkö suurelta osin. Onhan se tietysti helpompi ennustaa sähkönhinta kun se on sidottu puunostohintaan.
 
miksi metsäyhtiöt kykenevät tuottamaan energiansa mutta muille yrityksille tämä on iso ei-ei
Liittyy vahvasti siihen, että alalla syntyy sivuvirtoina edullisesti energiaksi hyödynnettäviä tuotteita ja/tai tarvitaan kuitenkin prosessia varten lämpölaitos joka on houkuttelevaa toteuttaa CHP-versiona.

Tämä saattaa olla vanhanaikaista, mutta se tässä on taustalla. Teurastamolla tai kirjapainolla ei ole näitä optioita.
 
Liittyy vahvasti siihen, että alalla syntyy sivuvirtoina edullisesti energiaksi hyödynnettäviä tuotteita ja/tai tarvitaan kuitenkin prosessia varten lämpölaitos joka on houkuttelevaa toteuttaa CHP-versiona.
Kyllä.

Oma argumenttini on vaan se, että jos jonkun yrityksen toiminta muuttuu kannattamattomaksi kalliin sähkön takia niin on hyvin epätodennäköistä että yhtälö olisi yhteiskunnalle nettopositiivinen sen jälkeen kun sähkön hintaa olisi subventoitu valtion toimesta sille tasolle että yhtiö muuttuu voitolliseksi. Ja jos yhtälö jää tappion puolelle yhteiskunnan näkökulmasta niin silloinhan se on puhdas tulonsiirto valtion kassasta yrityksen omistajille.

Edit: 10 miljardin sijoitus ydinvoimaan pitäisi oletettavasti tuottaa vähintään parikymmentä tuhatta työpaikkaa jotta saatujen verotulojen jälkeen saataisiin edes 10% tuotto pääomalle.
 
Liittyy vahvasti siihen, että alalla syntyy sivuvirtoina edullisesti energiaksi hyödynnettäviä tuotteita ja/tai tarvitaan kuitenkin prosessia varten lämpölaitos joka on houkuttelevaa toteuttaa CHP-versiona.

Tämä saattaa olla vanhanaikaista, mutta se tässä on taustalla. Teurastamolla tai kirjapainolla ei ole näitä optioita.

Metsäyhtiöt toki tuottavat paljon sähköä ”sivuvirtana”, mutta ne ovat myös investoineet aika reippaasti siihen ydinvoimaan. Omistavat about 40% TVO:sta.
 
Voitko ihan rehellisesti avata tätä omaa visiotasi siitä miten tämän pitäisi mennä sen sijaan että valitat viikosta toiseen tästä samasta asiasta? Olen joka kerta kommentoinut että valtion ei pitäisi subventoida sähkön hintaa yrityksille rakentamalla ydinvoimaa koska rahoja ei koskaan tulla saamaan takaisin veroina.

Edit: ja miksi metsäyhtiöt kykenevät tuottamaan energiansa mutta muille yrityksille tämä on iso ei-ei? Jos koko businessmalli perustuu siihen että yhteiskunta kustantaa halvat sähköt mutta yritys ottaa voitot niin mun puolesta voivat pysyä poissa. Samasta syystä valtion ei pitäisi tarjota ilmaista sähköä kryptoa louhiville tahoille vaikka se toki noiden näkökulmasta on kovin ikävää kun eivät saa ilmaista rahaa.
Metsäyhtiö (sellutehdas) on ihan eri asia, koska kemikaalien kierrätys soodakattilassa mustalipeää (ligniini plus keittokemikaalit) polttamalla tuottaa valtavasti lämpöä ja siitä voi tehdä sähköä. Puolet puun energiasta on ligniinissä ja puolet kuidussa. Sitä vain syntyy prosessin sivutuotteena kun keittämällä tehdään sellua. Mekaanisessa metsäteollisuudessa tulee valtavasti jätepuuta ja purua, jonka voi polttaa.

Tämmöinen malli olisi minusta erittäin vihreä ja reilu kaikille:

Vihreän sähkön yhtiö käyttää 500MW sähkötehoa. Yhtiö rakentaa tai kumppani rakentaa 1500MW tuuli/aurinkovoimaa (1/3 keskituotto, eli aina on sähköä keskimäärin). Tuulisella säällä ylijäämä myydään ja 500MW käytetään itse. Kun tuotanto laskee alle 500MW, tehdas alkaa rajoittaa tehoa. Se ei koskaan käytä enempää kuin oma tuotanto.

Edut:
1. Sähkö on aina halvinta mahdollista vihersähköä omakustannushintaan.
2. Sähkö on 100% vihreää ja sillä on 100% alkuperätakuu
3. Yhtiö saa rahaa ylijäämäsähkön myynnistä.
4. Yhtiö laskee sähkön hintaa kun tuulista
5. Yhtiö ei nosta sähkön hintaa tyynellä tai aiheuta sähköpulaa Suomeen.

Haitat:

1. Ei kannata tehdä Suomeen, vaan jonnekin, missä ylijäämäsähkön myynnistä saa rahaa. Viroon vaikka.
2. Eipä taida olla halukkaita firmoja.
 
Metsäyhtiö (sellutehdas) on ihan eri asia, koska kemikaalien kierrätys soodakattilassa mustalipeää (ligniini plus keittokemikaalit) polttamalla tuottaa valtavasti lämpöä ja siitä voi tehdä sähköä. Puolet puun energiasta on ligniinissä ja puolet kuidussa. Sitä vain syntyy prosessin sivutuotteena kun keittämällä tehdään sellua. Mekaanisessa metsäteollisuudessa tulee valtavasti jätepuuta ja purua, jonka voi polttaa.

Kyllä.

Metsäyhtiöt samaan aikaan omistavat merkittävän osuuden suomen ydinvoimatuotannosta TVO:n kautta. Ihan mikä tahansa yritys voi tehdä saman, mutta jos ei ole varaa siihen niin sitten ei voi mitään. Aika varmasti nykyään irtoaisi luvat uuden ydinvoimalan rakentamiseen yksityisten yritysten rahoilla jos jollain vaan olisi intressejä siihen.

Haitat:

1. Ei kannata tehdä Suomeen, vaan jonnekin, missä ylijäämäsähkön myynnistä saa rahaa. Viroon vaikka.
2. Eipä taida olla halukkaita firmoja.
Eikö Mankala-periaatteen mukainen yhtiö nimenomaan soveltuisi tähän? Sähkön saisi omakustannehintaan sähköä käyttävälle yritykselle ja ylijäämän voisi myydä.
 
Metsäyhtiöt tuottavat sivutuotteena energiaa jonka käyttävät itse suurimmaksi osaksi. Järkevämpää olisi varastoida mustalipeää ja käyttää sitä sähkön tuotantoon silloin kuin sähkö on kallista muulloin käyttää fossilitonta sähköä. Paperitehtaat vain ovat konservatiivisia laitoksia jotka tekevät niin kuin viimeiset 50v tehty, itse kulutetaan tuotettu sähkö suurelta osin. Onhan se tietysti helpompi ennustaa sähkönhinta kun se on sidottu puunostohintaan.
Olen ymmärtänyt minua viisaampien puheista, että soodakattila on usein sellutehtaan pullonkaula. Koska sen kapasiteetin nostaminen on kallista, firmat ovat tutkineet mustalipeän hyödyntämistä muin keinoin, mutta tulokset kaiketi ovat vielä suht laihoja. Ehkä tähän hommaan tulee uutta motivaatiota mikäli tulee pitempiä halvan sähkön aikoja, jolloin mustalipeän poltto ei lyö leiville. Näppituntumalta arvioisin, että varastointi ei ole mahdollista, koska volyymit ovat niin suuria.
 
Eikö Mankala-periaatteen mukainen yhtiö nimenomaan soveltuisi tähän? Sähkön saisi omakustannehintaan sähköä käyttävälle yritykselle ja ylijäämän voisi myydä.
Sinne päin, mutta tuossa mallissa tehdas tai mikä laitos lie ei saisi käyttää enempää sähköä kuin tuottaa. Jos ei tuule, ei tehdaskaan pyöri. Mankala-yhtiöille sähkö tulee edelleen töpselistä, oli oma voimala tulilla tai ei.

ongelmahan noissa vihreän sähkön pöhinöissä on se, että niitä haaveillaan rakennettavan valtavasti ja samalla niitä varten tuulivoimaa haaveillaan rakennettavan lisää, mutta mitään muuta voimaa ei kannata rakentaa. Tehdas tekee halvan sähkösopimuksen jä pyörii 24/7/365 tuuli tai ei. Tuulella menee ok ja tyynellä Suomesta loppuu sähkö. Tuulella käyvä teollisuus pitää oikeasti olla tuulella käyvää. Silloin kun ei tuule, ei tehdaskaan käy ja ime verkkoa tyhjiin tai räjäytä hintoja.
 
Sinne päin, mutta tuossa mallissa tehdas tai mikä laitos lie ei saisi käyttää enempää sähköä kuin tuottaa. Jos ei tuule, ei tehdaskaan pyöri. Mankala-yhtiöille sähkö tulee edelleen töpselistä, oli oma voimala tulilla tai ei.

ongelmahan noissa vihreän sähkön pöhinöissä on se, että niitä haaveillaan rakennettavan valtavasti ja samalla niitä varten tuulivoimaa haaveillaan rakennettavan lisää, mutta mitään muuta voimaa ei kannata rakentaa. Tehdas tekee halvan sähkösopimuksen jä pyörii 24/7/365 tuuli tai ei. Tuulella menee ok ja tyynellä Suomesta loppuu sähkö. Tuulella käyvä teollisuus pitää oikeasti olla tuulella käyvää. Silloin kun ei tuule, ei tehdaskaan käy ja ime verkkoa tyhjiin tai räjäytä hintoja.

Varmaan myös sitten kovalla tuulella hyvä pysäyttää ylimääräiset myllyt, ettei muu teollisuus tai kotitaloudet saa ilmaista sähköä tuulella käyvän teollisuuden kustannuksella?

Ja vähän ristiriitaista muutenkin nämä viestit, joissa valitetaan miten yritykset tekee halvat sopimukset, käyttää kaiken sähkön suomessa ja nostaa hinnat pilviin. Eli onko se sähkö nyt halpaa vai kallista? Ei kukaan sähkönmyyjä myy halvalla sähköjä, jos se aiheuttaa sähköpulan ja hintojen nousun vaan se myyjä haluaa itsekin saada hyvän hinnan myymästään sähköstä.

Muutenkin tässä ketjussa osa itkee miten sähkö on kallista tuulivoiman takia ja kukaan ei sijoita enää Suomeen vaihtelevan ja kalliin sähkön takia, mutta samat myös valittavat miten yritykset tulevat Suomeen tuhlaamaan meidän halpaa sähköä..
 
Varmaan myös sitten kovalla tuulella hyvä pysäyttää ylimääräiset myllyt, ettei muu teollisuus tai kotitaloudet saa ilmaista sähköä tuulella käyvän teollisuuden kustannuksella?

Ja vähän ristiriitaista muutenkin nämä viestit, joissa valitetaan miten yritykset tekee halvat sopimukset, käyttää kaiken sähkön suomessa ja nostaa hinnat pilviin. Eli onko se sähkö nyt halpaa vai kallista? Ei kukaan sähkönmyyjä myy halvalla sähköjä, jos se aiheuttaa sähköpulan ja hintojen nousun vaan se myyjä haluaa itsekin saada hyvän hinnan myymästään sähköstä.

Muutenkin tässä ketjussa osa itkee miten sähkö on kallista tuulivoiman takia ja kukaan ei sijoita enää Suomeen vaihtelevan ja kalliin sähkön takia, mutta samat myös valittavat miten yritykset tulevat Suomeen tuhlaamaan meidän halpaa sähköä..
Ei kai siihen valmista lääkettä ole kenelläkään.

Ennustehan on, että tuulivoiman % osuus tulee koko ajan kasvamaan, sähkönkulutus tulee reippaasti kasvamaan. Tämä aiheuttaa samoissa ennusteissa sen, että sähkön keskihinta nousee ja piikit ovat entistä rajumpia sään vaihtelun mukaan. Tyynellä tuulivoimaa ei tule paljoa sen enempää kuin nytkään, mutta pohjakulutus on korkeampi --> sähköpula yleistyy ja hintapiikit rajumpia.

Yritys voi tehdä isolla kulutuksella halvan suojatun sopimuksen ja käyttää sähköä tuuli tai ei. Kuluttaja sitten maksaa ne kohoavat piikit, jos kyseinen yritys ei käytä pörssihintaista sähköä.

Semmoinen muna/kana juttuhan se on, miten saadaan tuotanto ja kulutus pysymään tasapainossa. Sähköä halutaan ja tarvitaan lisää, mutta lisäkapasiteetin rakentaminen ei kannata. Kannattaa siinä vaiheessa, kun hinta on tarpeeksi korkea, mutta kenen muun kuin tuottajan intressi on mahdollisimman kallis sähkö?
 
Koko ajatusketju näillä "sähkö on kallista tuulivoiman takia" väittäjillä menee niin että tuulivoimaan investointi on jotenkin tehty vääryydellä ja demariliberaalivihervassareiden toimesta. Ja että ne olisivat syöneet muut mahdolliset sähkön tuotantoinvestoinnit. Megawateissa mitattuna leijonan osa tuulivoimasta on rakennettu (tai sitä ollaan rakentamassa) ilman tukiaisia, kovalla kapitalistisella rahalla. Jos investointimahdollisuutta suomalaiseen tuulivoimaan ei olisi ollut, sillä samalla rahalla tuskin olisi investoitu mihinkään sähkön tuotantoon, ainakaan Suomessa. Muut tuotantomuodot kun eivät ole olleet laskennallisesti kannattavia investointikohteita vuosiin.

Tuulivoima tekee sähköstä ajoittain hyvin edullista. Muina hetkinä sähkö on ns. normaalihintaista ja niissä hinnoissa oltaisiin ilman näitä mittavia investointeja tuulivoimaan mitä tässä maassa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toisaalta tämä ei ole myöskään vapaalippu sille että tuulivoima olisi ongelmatonta tai että sitä voisi rakennuttaa meidän sähköverkkoon määrättömän paljon lisää. Kantaverkon pitäisi pitää paremmin huolta verkon tasapainosta, siirtoyhteyksistä, inertiasta sekä varautumisesta poikkeustilanteisiin ja veloittaa näiden kustannukset verkon käyttäjiltä. Mitä tulee sähkön hintaan, sen osalta markkinatoimijoiden omat toimet toivottavasti riittävät, niin nyt kuin tulevaisuudessa.

Ennustehan on, että tuulivoiman % osuus tulee koko ajan kasvamaan, sähkönkulutus tulee reippaasti kasvamaan. Tämä aiheuttaa samoissa ennusteissa sen, että sähkön keskihinta nousee ja piikit ovat entistä rajumpia sään vaihtelun mukaan. Tyynellä tuulivoimaa ei tule paljoa sen enempää kuin nytkään, mutta pohjakulutus on korkeampi --> sähköpula yleistyy ja hintapiikit rajumpia.

2030 mennessä tuulivoiman osuus kasvaa jonkun verran, mutta ei samalla tahdilla kuin tähän asti. Siitä eteenpäin kukaan ei oikeasti tiedä, on vain valistuneita arvauksia. Sähkönkulutus tulee kasvamaan, mutta millä kulmakertoimella, kukaan ei tiedä varmasti. Jos nämä toteutuvat, on selvää että muillekin tuotantomuodoille alkaa tulla tilaa korkeampien hintojen myötä.

Yritys voi tehdä isolla kulutuksella halvan suojatun sopimuksen ja käyttää sähköä tuuli tai ei. Kuluttaja sitten maksaa ne kohoavat piikit, jos kyseinen yritys ei käytä pörssihintaista sähköä.

Ja kuluttaja voi suojata oman hintansa kiinteä hintaisella sopimuksella. Myönnettäköön että yrityksille on tarjolla pidempiä sopimuksia kuin kuluttajille, usein myös edullisemmilla hinnoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Ensi viikolla näyttää alkavan vähän isommat lakkoilut

"Myös Teollisuusliitto ja Sähköliitto kertovat tänään noin kello 12 poliittisista lakoista, jotka kestävät kaksi viikkoa, ja jotka kohdistuvat raskaaseen prosessiteollisuuteen, Aalto ja Väntti kertoivat tiedotustilaisuudessa. "

Saa nähdä minkä verran teollisuus pistää pillejä pussiin eli sähköntarvekin sitten oletettavasti vähenee.
 
2030 mennessä tuulivoiman osuus kasvaa jonkun verran, mutta ei samalla tahdilla kuin tähän asti. Siitä eteenpäin kukaan ei oikeasti tiedä, on vain valistuneita arvauksia. Sähkönkulutus tulee kasvamaan, mutta millä kulmakertoimella, kukaan ei tiedä varmasti. Jos nämä toteutuvat, on selvää että muillekin tuotantomuodoille alkaa tulla tilaa korkeampien hintojen myötä.
Ja kuluttaja voi suojata oman hintansa kiinteä hintaisella sopimuksella. Myönnettäköön että yrityksille on tarjolla pidempiä sopimuksia kuin kuluttajille, usein myös edullisemmilla hinnoilla.
Kuulostaa aivan samalta 'muna-kana' keskustelulta kuin erään Suomen suurimpiin lukeutuvan sähköntuottajan kanssa käymäni keskustelu tässä kuluneen talven aikana: 'kuluttajat eivät halua ostaa tuotetta jota ei ole edes tarjottu niille'. Eipä se sähköfirman johtajakaan osaa omaa sähkönkäyttöään kotonaan ennustaa vaikkapa viiden vuoden ajalle ja hyvin selväksi tuli kyllä sekin että ei siellä ollut kyllä henkilökohtaisesti edes uskoa tuollaiseen tuotteeseen niin paljon että olisivat valmiita itse tuollaista pitkää sopimusta tekemään. Siksi helpommin ennustettavalle asiakkaalle (teollisuus) myydään perusvoima pitkällä paperilla ja kuluttajille tarjotaan mitä sen perustuotannon päälle satutaan tuottamaan.
 
Ja kuluttaja voi suojata oman hintansa kiinteä hintaisella sopimuksella. Myönnettäköön että yrityksille on tarjolla pidempiä sopimuksia kuin kuluttajille, usein myös edullisemmilla hinnoilla.
Tottakai voi. Se sääriippuvaisen tuotannon haluttu ja toivottu kulutusjousto menee vessanpytystä samalla kertaa. Yhtälailla yritykselle on tärkeää ennustettava sähkön hinta ja vakaa saatavuus, eli siksi suositaan pitkiä kiinteitä sopimuksia. Meillä taitaa olla xxx kW kiinteällä (melkoisen) halvalla hinnalla ja yli menevä teho pörssistä. Kiinteä kapasiteetti riittää hyvin normioloissa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 648
Viestejä
4 494 677
Jäsenet
74 265
Uusin jäsen
Oranta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom