Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[chrisekh]

No onneksi on ydinvoimaa jonka täytyy olla telakalla yli kuukausi per vuosi. Kuulemma yli 1000 henkilöä painaa duunia yötä päivää ettei koko paska räjähdä ennen kesää.

Oliko parannus ehdutuksia?

 

[B12]

Oliko parannus ehdutuksia?

Useampi vähän pienempi voimala?

 

[chrisekh]

Useampi vähän pienempi voimala?

Kuka myy? Ja jos ne ovat samanhintaisia kuin isot niin miksi ei ostaa sitten niita isoja?

 

[Paapaa]

Onneksi meillä on tuurivoimaa. Nyt sitten sattuu vähän huonompi tuuri vaihteeksi.

Ja sitten kun itkupotkusi vähän hellittävät, kannattaa sisäistää pari asiaa:

• Ilman tuulivoimaa me kaikki maksaisimme sähköstä vuositasolla paljon enemmän kuin nyt. Nyt käytössä oleva tuulivoima tuottaa yli 2000 MW teholla (30% maksimista). Vuodessa siis merkittävästi enemmän kuin OL3 - vaikka se ei olisi lainkaan huollossa.
• Aivan kuten OL3:n hyötyä ei tarkastella vain huoltoseisokin aikaisen tuotannon näkökulmasta, ei tuulivoiman hyöty ole vain tuulettomien päivien tuotanto. OL3 on hyödyllinen laitos, vaikka se nytkin seisoo toista kuukautta (37 päivää oli joku ennakko jos kaikki menee suunnitelmien mukaan) täysin hyödyttömänä. Se ei kuitenkaan jostain syystä aikaansaa itkupotkuja.
• Jos pörssin lyhyen ajan hintavaihtelu harmittaa, kannattaa hommata kiinteähintainen.

 

[chrisekh]

Ja sitten kun itkupotkusi vähän hellittävät, kannattaa sisäistää pari asiaa:

Kannattaako tata keskustelua oikeasti kayda kun vastapuolen nakemys on jotenkin sellainen etta kaikki tehdaan yhteisesta kassasta. Menee yhteiset ja muiden rahat sekaisin. Tama sama ilmio oli silloin kun OL-3 luvitus oli eduskunnassa. Ihmisilla oli kauheasti ideoita mihinka ne OL-3 rahat voisi sen sijaan kayttaa ja muistaakseeni Pekkarinen joutui siita useamman kerran muistuttamaan etta OL-3 ei rakenneta yhteisilla rahoilla.

 

[S@ber]

Pörssisähköilystä tuli energiakriisin jälkeen kansanhuvia ja tälläiset OL3 huoltokatkojen kaltaiset tilanteet tuottavat mehukkaita otsikoita ja vahvoja tunteita

Pakkasjaksoon on kuitenkin varauduttu. Sähkäri lähes täys, LVV pöpönpoista suoritettu 0 snt hintaan ja PILPpin lämmitys/börsäkäyrää ruuvattu inasen alemmas.

Spacemesh nodeja en kuitenkaan sammuta vaikka hinta nousisi kahteen euroon

 

[B12]

Ja sitten kun itkupotkusi vähän hellittävät, kannattaa sisäistää pari asiaa:

• Ilman tuulivoimaa me kaikki maksaisimme sähköstä vuositasolla paljon enemmän kuin nyt. Nyt käytössä oleva tuulivoima tuottaa yli 2000 MW teholla (30% maksimista). Vuodessa siis merkittävästi enemmän kuin OL3 - vaikka se ei olisi lainkaan huollossa.
• Aivan kuten OL3:n hyötyä ei tarkastella vain huoltoseisokin aikaisen tuotannon näkökulmasta, ei tuulivoiman hyöty ole vain tuulettomien päivien tuotanto. OL3 on hyödyllinen laitos, vaikka se nytkin seisoo toista kuukautta (37 päivää oli joku ennakko jos kaikki menee suunnitelmien mukaan) täysin hyödyttömänä. Se ei kuitenkaan jostain syystä aikaansaa itkupotkuja.
• Jos pörssin lyhyen ajan hintavaihtelu harmittaa, kannattaa hommata kiinteähintainen.

Vakiokysymykseen vakiovastaus…

Unohdit vielä, että vuositasolla tuotamme enemmän sähköä kuin kulutamme, eli ei ole mitään hätää, vaan kaikki on loistavasti.

 

[Paapaa]

Unohdit vielä, että vuositasolla tuotamme enemmän sähköä kuin kulutamme, eli ei ole mitään hätää, vaan kaikki on loistavasti.

Kiva olkiukko, kukaanhan ei ole missään väittänyt että asiat olisivat "loistavasti". Mutta ilman nykyistä tuulivoimaa asiat olisivat huonommin. Siksi tuo säännöllinen kitinäsi on vähintään koomista. Tilanne on parempi omavaraisuuden suhteen kuin aiemmin. Ilman voimakasta oman tuotannon lisäämistä, olisivat hinnat useammin korkeammat ja olisimme useammin tuontisähkön varassa. Omavaraisuus olisi vielä parempi jos Putin ei olisi hyökännyt ja torpannut Fennovoimaa. Mutta sille hyökkäykselle emme mitään voineet.

 

[HTK12]

Kaikilla ei sähkökiuasta ja lattialämmityksiä ole. LVV:n tehoja en tosiaan huomioinut, kun se on päällä vain öisin jolloin ei ole kulutuslaitteita. Voi olla että jos se on 3 kW niin silloin mennään öisin jonnekin 5-6 kW tienoille. Aika kaukana 17 kW:sta ollaan silti omassa kämpässä.

Näkisin, että aika harvassa suorasähkö OKT:ssa on se tilanne, että 4kW olisi lähelläkään maksimi kulutusta. Ihan jo pelkästään kun puhutaan lämmityksestä. LVV+lattialämmitys+patterit päällä kovalla pakkasella (ILP ei usein riitä -30c yksistään ja hyötysuhde lähestyy jo 1) niin äkkiä tuplataan tuo, ilman mitään muuta kulutusta. Muu kulutus päälle, niin ei se 17kW niin kaukana ole. Tämä siis kun puhutaan maksimi kulutuksesta, ei keskimääräisestä. Itsellä LVV on päällä silloin kun sähkö on halpaa pörssissä riippumatta kellonajasta. Itsellä ei ole mikään harvinainen tilanne, että päällä on se kius, lvv, lattilämmitykset, liesi + muut kulutukset. Lattilämmitys on märkätiloissa kyllä hyvin yleinen ja yli puolet kiukaista on muistaakseni sähkökiukaita. Toki varmasti sellaisiakin löytyy, joilla maksimi kulutus on pieni, mutta kyllä se pääsulake koko on ihan syystä 3x25A tai 3x35A yleensä suorasähkö OKT:ssa. Toki se mikä on järkevä mitoitus tuollaisella järjestelmälle ei välttämättä ole lähellekkään se maksimi kulutus.

 

[Griffin]

Pohjanmaalla itä-luoteistuulta vain muutamia metrejä sekunnissa. Foreca ennustaa (Sähkön hintapuntari) n.2000MW tuulivoimaa joka tuntuu kyllä Ilmatieteenlaitoksen ennusteen mukaan mahdottomalta. Tahkoluodosta saa sen 565MW, jos ei jo sekin ole käynnissä.

Enemmän tämä jännittää kuin presidentin vaalit

Mitäs jännittämistä tässä on? Jos sähköt katkeaa, niin lämmittää uunilla.

 

[B12]

Mitäs jännittämistä tässä on? Jos sähköt katkeaa, niin lämmittää uunilla.

Ex-työkaveri oli tarinamiehiä ja sanoi, että heillä maalla on netti vähän hidas kun toimii nestekaasulla. 0-500MW näyttää hintapuntari koko viikolle tuulivoimaa.

Toivottavasti ensi vuonnakin Fortum jakaa kunnon osingon.

 

[B12]

Suht maltilliset hinnat näkyy huomiselle olevan. Ilmeisesti tuonti sittenkin riittää.

 

[Dieselman]

Huomenna on kyllä pörssisähkön käyttäjät kusessa. Nyt jo kaikki tuonti liki maksimissa (ml. Viron tuonti). Tänään on oikea päivä hakea kaasulämmittimet ja -pullot kaupasta. Huomenna siellä on pari muutakin ostajaa liikkeellä. Ylihuomenna sentän hiukan aurinkosähköä/lämpöä.

Ihan kusessa ollaan huomenna, jopa yli 15c/kWh pahimmillaan.

 

[Paapaa]

Huomenna on kyllä pörssisähkön käyttäjät kusessa.

Tänään keskihinta oli 8,3 c/kWh, huomenna kun "ollaan kyllä kusessa" se on huimat 11,5 c/kWh. Että sellanen katastrofi ja kusessa oleminen tällä kertaa...

Tänään on oikea päivä hakea kaasulämmittimet ja -pullot kaupasta

Vitsi, en nyt kuitenkaan taida hakea. Kuinkakohan tässä nyt käy

 

[samsungaaja]

Heko heko, yhtä hyvin olisi voinut olla 35 kuin 15 c. Ei ainakaan kukaan uskaltanut ennen klo 14 heittää arvauksia..

 

[mattix]

Heko heko, yhtä hyvin olisi voinut olla 35 kuin 15 c. Ei ainakaan kukaan uskaltanut ennen klo 14 heittää arvauksia..

Paljonko Suomen kulutus on alkuviikosta, taitaa heilua jossain 11.5-12.5 GW välissä?

Itse veikkaan keskiviikkona hinnan pyörivän 15-35c välillä, kun silloin on tyynintä ja kylmintä. Maanantaina ollaan vielä 10-20c välissä.

 

[Miksuu]

Heko heko, yhtä hyvin olisi voinut olla 35 kuin 15 c. Ei ainakaan kukaan uskaltanut ennen klo 14 heittää arvauksia..

Tää uskalsi Pörssisähkön hintaennuste
Eikä kauhean huonosti.. pitää seurata kuinka loppuviikon ennuste toteutuu

 

[Griffin]

Ex-työkaveri oli tarinamiehiä ja sanoi, että heillä maalla on netti vähän hidas kun toimii nestekaasulla. 0-500MW näyttää hintapuntari koko viikolle tuulivoimaa.

Toivottavasti ensi vuonnakin Fortum jakaa kunnon osingon.

Ei roiku sitten netissä koko päivää, jos sähköt on poikki ja netti ei toimi.. En edelleenkään näe mitään ongelmaa..

 

[Jaguafgeg]

Jumalauta mulle luvattiin täällä sähköapokalypsiä mutta ei edes saunomalla saa konkurssia aikaan huomenna.

 

[Lämpöpumppu]

Näkisin, että aika harvassa suorasähkö OKT:ssa on se tilanne, että 4kW olisi lähelläkään maksimi kulutusta. Ihan jo pelkästään kun puhutaan lämmityksestä. LVV+lattialämmitys+patterit päällä kovalla pakkasella (ILP ei usein riitä -30c yksistään ja hyötysuhde lähestyy jo 1) niin äkkiä tuplataan tuo, ilman mitään muuta kulutusta. Muu kulutus päälle, niin ei se 17kW niin kaukana ole. Tämä siis kun puhutaan maksimi kulutuksesta, ei keskimääräisestä. Itsellä LVV on päällä silloin kun sähkö on halpaa pörssissä riippumatta kellonajasta. Itsellä ei ole mikään harvinainen tilanne, että päällä on se kius, lvv, lattilämmitykset, liesi + muut kulutukset. Lattilämmitys on märkätiloissa kyllä hyvin yleinen ja yli puolet kiukaista on muistaakseni sähkökiukaita. Toki varmasti sellaisiakin löytyy, joilla maksimi kulutus on pieni, mutta kyllä se pääsulake koko on ihan syystä 3x25A tai 3x35A yleensä suorasähkö OKT:ssa. Toki se mikä on järkevä mitoitus tuollaisella järjestelmälle ei välttämättä ole lähellekkään se maksimi kulutus.

Onneksi on aika harvoin niitä -30 °C pakkasia. Ja sitä 9 kW sähkökiuasta ei välttämättä ole pakko lämmittää myöskään, jos on sähköstä pulaa korkean pakkasjakson aikana.

Ja edelleen tähän älyttömään pörssisähköpelkoon lainaan aikaisempaa viestiäni muistutuksena:

• Marraskuun 2023 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 8,8 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 5,2 snt/kWh.
• Joulukuun 2023 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 9,5 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 6,5 snt/kWh.
• Tammikuun 2024 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 13,8 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 6,8 snt/kWh.
• Helmikuun 2024 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 6,4 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 4,7 snt/kWh.
• Yhteensä näiden neljän talvikuukauden keskihinta (sis. ALV) on ollut 9,5 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 5,8 snt/kWh.

Se, että haluaa juuri 5.1. kalleimpana tuntina iskeä sen saunan lämpimäksi, on valinta.

 

[HTK12]

Onneksi on aika harvoin niitä -30 °C pakkasia. Ja sitä 9 kW sähkökiuasta ei välttämättä ole pakko lämmittää myöskään, jos on sähköstä pulaa korkean pakkasjakson aikana.

Kyse olikin siitä kiinteistön maksimikulutuksesta, ei mistään muusta.

 

[Lämpöpumppu]

Kyse olikin siitä kiinteistön maksimikulutuksesta, ei mistään muusta.

Aihe lähti siitä liikenteeseen, että V2H/V2G tukevat sähköautot eivät pysty nykyään syöttämään verkkoon kuin 3,6 kW teholla. Ellei nyt ihan full offgrid halua mennä, niin maksimikulutuksella ei ole mitään merkitystä. Eikä siinäkään silti ole järkeä ajatella ainoastaan maksimikulutuksen kautta, sillä on äärimmäisen harvinaista, että sattuu olemaan kaikki laitteet samanaikaisesti päällä. Joku lämminvesivaraajakin lämmittää pääsääntöisesti yöllä veden lämpimäksi, kun se kiuas tai liesi ei ole päällä. Pääasiassa pörssin hintapiikeissä tuollainen 3,6 kW syöttö sähköautosta auttaisi jo todella paljon OKT sähkönkulutuksessa. Tulevaisuudessa varmaan nähdään enemmän näitä V2H/V2G 3-vaihesyöttöjä sähköautoista.

 

[zepi]

Ei kannata sekoittaa noita Hyundain V2L systeemeitä V2H / V2G systeemeihin. Hyundai ei osaa synkronoitua ulkoiseen verkkoon, eikä sillä voi syöttää kotia mitenkään järkevästi.

Ainoat oikeasti kuluttajien ostettavissa olevat autot joilla voi (suurella vaivalla) oikeasti tehdä toimivaa V2H / V2G:tä ovat käsittääkseni Japanilaisia chademo-vehkeitä. Chademossa on ollut alusta asti speksattuna (kai pakollisena ominaisuutena?) tuki V2G ja Leaffille / muille japseille on mahdollista ostaa oikeasti verkon synkronointia tukeva kotilatausasema. Noista saa käsittääkseni ulos ~11kW, jolla voi jo sähköistää kohtuudella talon. En tosin tiedä saako mitenkään ulos kolmivaihevirtaa, mutta briteissä ja jenkeissä pellepelottomat ovat noita rakennelleet. Leaf / MiEV / muut japsit kai toimivat suoraan kun vaan lykkää tuollaiseen kiinni.

Muilla valmistajilla on vain jotain trial / demosysteemeitä, eikä mitään oikeasti valmista markkinoilla. Ford markkinoi F150:sen kaveriksi jotain heidän omaa systeemiä joka ei tue mitään muita autoja ja ei noudata mitään oikeaa standardia.

--
Itse näkisin niin, että oikeasti homma alkaa toimia sitten, kun lopetetaan AC:llä tehon otto autosta. Autoon sitä invertteriä ei kannata rakentaa, koska auto ei tarvitse koskaan AC-sähköä itse. Se on vaan turhaa painoa ja hyödytön osa mukana raahattavaksi. Invertterin kannattaa olla siellä, missä sähkö halutaan autosta ulos.

Kotiin asennetaan hybridi-invertteri johon CCS-liittimellä kytketään auto DC:llä akuksi ja kyseinen hybridi-invertteri sitten ottaa sähköä tarpeen mukaan katolla olevilta paneeleilta, auton akusta ja/tai sähköverkosta ja syöttää sitä sitten haluttuihin kohteisiin. Modernit hybridi-invertteri osaavat jo nyt purkaa / ladata akkuja pörssisähköohjatusti / paneelituoton mukaan, eikä siihen tarvitse lisätä kuin CCS-neuvottelu jossa auto ja invetteri sopivat keskenään, että millä teholla on turvallista ladata / purkaa akkua ja mihin SOC-prosentteihin maksimissaan ladataan / puretaan jne. CCS tukee jo noita SOC tietojen ja latausnopeuksien säätöjä jne. pitää vain speksata tukemaan negatiivisia virtoja (purkua autosta ulos).

--
Optimaalinen omakotitalon hybridi-invertteri voisi olla vaikkapa seuraavanlainen. 2-6x MPPT tuloja paneeleita varten, jotta siihen voidaan kytkeä eri suuntiin osoittavia paneelikenttiä. AC ulostuloteho esim. 3x 25A @ 230V. Ja lisäksi 3x DC-liitäntöjä akuille. Yksi kiinteälle LFP-akustolle ja kaksi CCS-liitintä autoille.

Lisäksi esim. ~15kW AC-tasasuuntaus sähköverkosta + step-up niin, että sähköverkolla voidaan ladata haluttaessa autoja ja kiinteää akkua hyvällä teholla, vaikka aurinkoa ei taivaalla näkyisikään. Ja backuppina vielä yksi AC-syöttö johon voisi ajaa diesel/maakaasu/mistälie-generaattorista varavirtaa, konfiguroitavalla tehon otolla.

Näkisin, että tuollaisen pitäisi irrota ykköstonneilla. Ehkä 5000e tai vähän enemmän, mutta alle kymppitonnilla pitäisi irrota jos joku alkaa tuollaisia massavalmistaa. Onhan se toki kallista, mutta toisaalta jos mietitään että keskimääräinen OKT maksaa nykyisin helposti 300 000e, niin rikkaiden hupiahan tuo taloissa asuminen muutenkin on. Ja vastineeksi saa sitten järjestelmän jolla voi tasata sähkön hintaheilunnat todella tehokkaasti ja saa vielä maailmanlopun skenaarioihin aika hyvän varautumisasteen.

 

[Janiautomation]

Ei kannata sekoittaa noita Hyundain V2L systeemeitä V2H / V2G systeemeihin. Hyundai ei osaa synkronoitua ulkoiseen verkkoon, eikä sillä voi syöttää kotia mitenkään järkevästi.

Ainoat oikeasti kuluttajien ostettavissa olevat autot joilla voi (suurella vaivalla) oikeasti tehdä toimivaa V2H / V2G:tä ovat käsittääkseni Japanilaisia chademo-vehkeitä. Chademossa on ollut alusta asti speksattuna (kai pakollisena ominaisuutena?) tuki V2G ja Leaffille / muille japseille on mahdollista ostaa oikeasti verkon synkronointia tukeva kotilatausasema. Noista saa käsittääkseni ulos ~11kW, jolla voi jo sähköistää kohtuudella talon. En tosin tiedä saako mitenkään ulos kolmivaihevirtaa, mutta briteissä ja jenkeissä pellepelottomat ovat noita rakennelleet. Leaf / MiEV / muut japsit kai toimivat suoraan kun vaan lykkää tuollaiseen kiinni.

Muilla valmistajilla on vain jotain trial / demosysteemeitä, eikä mitään oikeasti valmista markkinoilla. Ford markkinoi F150:sen kaveriksi jotain heidän omaa systeemiä joka ei tue mitään muita autoja ja ei noudata mitään oikeaa standardia.

--
Itse näkisin niin, että oikeasti homma alkaa toimia sitten, kun lopetetaan AC:llä tehon otto autosta. Autoon sitä invertteriä ei kannata rakentaa, koska auto ei tarvitse koskaan AC-sähköä itse. Se on vaan turhaa painoa ja hyödytön osa mukana raahattavaksi. Invertterin kannattaa olla siellä, missä sähkö halutaan autosta ulos.

Kotiin asennetaan hybridi-invertteri johon CCS-liittimellä kytketään auto DC:llä akuksi ja kyseinen hybridi-invertteri sitten ottaa sähköä tarpeen mukaan katolla olevilta paneeleilta, auton akusta ja/tai sähköverkosta ja syöttää sitä sitten haluttuihin kohteisiin. Modernit hybridi-invertteri osaavat jo nyt purkaa / ladata akkuja pörssisähköohjatusti / paneelituoton mukaan, eikä siihen tarvitse lisätä kuin CCS-neuvottelu jossa auto ja invetteri sopivat keskenään, että millä teholla on turvallista ladata / purkaa akkua ja mihin SOC-prosentteihin maksimissaan ladataan / puretaan jne. CCS tukee jo noita SOC tietojen ja latausnopeuksien säätöjä jne. pitää vain speksata tukemaan negatiivisia virtoja (purkua autosta ulos).

--
Optimaalinen omakotitalon hybridi-invertteri voisi olla vaikkapa seuraavanlainen. 2-6x MPPT tuloja paneeleita varten, jotta siihen voidaan kytkeä eri suuntiin osoittavia paneelikenttiä. AC ulostuloteho esim. 3x 25A @ 230V. Ja lisäksi 3x DC-liitäntöjä akuille. Yksi kiinteälle LFP-akustolle ja kaksi CCS-liitintä autoille.

Lisäksi esim. ~15kW AC-tasasuuntaus sähköverkosta + step-up niin, että sähköverkolla voidaan ladata haluttaessa autoja ja kiinteää akkua hyvällä teholla, vaikka aurinkoa ei taivaalla näkyisikään. Ja backuppina vielä yksi AC-syöttö johon voisi ajaa diesel/maakaasu/mistälie-generaattorista varavirtaa, konfiguroitavalla tehon otolla.

Näkisin, että tuollaisen pitäisi irrota ykköstonneilla. Ehkä 5000e tai vähän enemmän, mutta alle kymppitonnilla pitäisi irrota jos joku alkaa tuollaisia massavalmistaa. Onhan se toki kallista, mutta toisaalta jos mietitään että keskimääräinen OKT maksaa nykyisin helposti 300 000e, niin rikkaiden hupiahan tuo taloissa asuminen muutenkin on. Ja vastineeksi saa sitten järjestelmän jolla voi tasata sähkön hintaheilunnat todella tehokkaasti ja saa vielä maailmanlopun skenaarioihin aika hyvän varautumisasteen.

Hyvin koostettu ja edellisissä kirjoituksissa olevat tehorajoitukset tosiaan juontivat tod näk juurensa V2L rajoitteista. Kaksisuuntaiset vaihtosuuntajat ovat teknisesti yksinkertaisia ja yleisiä energiavarastoissa sekä teollisuudessa pitkään käytetty jarrutusenergian talteenotossa. Hidasteena lähinnä standardointi eli yhteiset pelisäännöt ja niiden valmistuminen kestää. Latureiden valmistajat pystyvät hyvin nopeasti tuomaan ratkaisuita markkinoille kun paikalliset standardit vain lukittu ja potentiaalisia asiakkaita riittävästi. Itse vekkokytkentästandardit ovat hyvin ajantasalla eli vain autovalmistajien päästävä yhteisymmärrykseen toimintatavoista nykyisten lukuisien merkkikohtaisten standardien ja toimintapojen suhteen.

 

[HTK12]

Aihe lähti siitä liikenteeseen, että V2H/V2G tukevat sähköautot eivät pysty nykyään syöttämään verkkoon kuin 3,6 kW teholla. Ellei nyt ihan full offgrid halua mennä, niin maksimikulutuksella ei ole mitään merkitystä. Eikä siinäkään silti ole järkeä ajatella ainoastaan maksimikulutuksen kautta, sillä on äärimmäisen harvinaista, että sattuu olemaan kaikki laitteet samanaikaisesti päällä. Joku lämminvesivaraajakin lämmittää pääsääntöisesti yöllä veden lämpimäksi, kun se kiuas tai liesi ei ole päällä. Pääasiassa pörssin hintapiikeissä tuollainen 3,6 kW syöttö sähköautosta auttaisi jo todella paljon OKT sähkönkulutuksessa. Tulevaisuudessa varmaan nähdään enemmän näitä V2H/V2G 3-vaihesyöttöjä sähköautoista.

Luin kyllä mistä se lähti liikkeelle, mutta kommentoin sitä maksimi kulutusta, joka siinä viestissä sanottiin olevan 4kW suorasähkö OKT:ssa ja tuo 17kW olevan älytön vaatimus. Nuo nyt oli vaan esimerkkejä miten tuo 17kW ei ole mitenkään älytön suorasähkö OKT:ssa. Kuten sanoin jo siinä viestissä, niin ei sitä välttämättä kannata miettiä sen maksimi kulutuksen kautta, toisaalta ei mielestäni kyllä sen miniminkään kautta. Edellä mainittu Chademo 11kW olisi jo OKT:ssa hyvä teho, se riittäisi jo pitkälle.

 

[chrisekh]

Kuka tuota V2G sitten loppujen lopuksi ohjaa? Kuka paattaa mina aikana ja milla teholla syotetaan verkkoon? Kayttajan kotiautomaatio, kannykka appi, fingrid vai auton valikoista?

 

[Grez]

Tekniikan puolesta mikä tahansa noista voi sen tehdä. Omistaja sitten varmaankin valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista itselleen sopivimman.

 

[BNo1]

Kuka tuota V2G sitten loppujen lopuksi ohjaa? Kuka paattaa mina aikana ja milla teholla syotetaan verkkoon? Kayttajan kotiautomaatio, kannykka appi, fingrid vai auton valikoista?

Itse olen tutustunut vain Victronin laitteisiin, mutta siellä on ohjausyksikkö joka yhdistelee noita tietoja ja tekee miten käyttäjä on halunnut systeemin toimivan. Järjestelmän näkökulmasta auto on vain akku jota ladataan tai puretaan käyttäjän asetusten mukaan. Auton ei tartte ymmärtää mitään muuta kuin että sen BMS:n tehtävä on suojella akkua ali-/ylilataukselta.

 

[Tonnin Seteli]

Luin kyllä mistä se lähti liikkeelle, mutta kommentoin sitä maksimi kulutusta, joka siinä viestissä sanottiin olevan 4kW suorasähkö OKT:ssa ja tuo 17kW olevan älytön vaatimus. Nuo nyt oli vaan esimerkkejä miten tuo 17kW ei ole mitenkään älytön suorasähkö OKT:ssa. Kuten sanoin jo siinä viestissä, niin ei sitä välttämättä kannata miettiä sen maksimi kulutuksen kautta, toisaalta ei mielestäni kyllä sen miniminkään kautta. Edellä mainittu Chademo 11kW olisi jo OKT:ssa hyvä teho, se riittäisi jo pitkälle.

Tätä myös edellä tarkoitin. 4 kW maksimiteho ei ole sinne päinkään, jos mainitaan suorasähkölämmitys, ILP ja asunto. Pelkillä aamiaisella käytettävillä keittiön vehkeillä saa heittämällä vahingossa enemmän ellei ole sian tuntia. Lisäksi monessa kodissa on erilaisia sähkömoottorilaitteita, jotka ottavat käynnistyessään aika paljon yli nimellisvirtansa. Tyypillisesti näitä on 1-3 jatkuvasti verkkoon kytkettyinä. Toki pienen kulutuksen linnunpönttötaloissa ne ovat usein pelkät kylmäkoneet ellei lämpöpumppuja satu olemaan, mutta muuten voi olla myös kaivopumppua, paskapumppua sun muuta.

 

[BNo1]

Lisäksi monessa kodissa on erilaisia sähkömoottorilaitteita, jotka ottavat käynnistyessään aika paljon yli nimellisvirtansa.

Mitä väliä tuolla on koska se on yleensä otettu huomioon suunnittelussa.
Victronin inverttereistä voi vetää piikkinä about kaksi kertaa nimellistehon ja LiFePo4 akut yleensä toimii 0.5-1C mutta sallivat hetkittäisen 2-3C (jotkut jopa 10C) piikin.

 

[Tonnin Seteli]

Mitä väliä tuolla on koska se on yleensä otettu huomioon suunnittelussa.
Victronin inverttereistä voi vetää piikkinä about kaksi kertaa nimellistehon ja LiFePo4 akut yleensä toimii 0.5-1C mutta sallivat hetkittäisen 2-3C (jotkut jopa 10C) piikin.

On sillä paljonkin väliä, vaikka tietenkin se tosielämän sovellutuksissa on otettu huomioon jos ne oikeasti suunnitellaan, myös ilman yhden valmistajan mainoksia. Edellä ei menty teknillisten rajojen mukaan vaan fantasiat olivat ihan eri skaalassa. Lukemat olivat aivan toisesta maailmasta.

Olen kuullut myös kaverien suunnitelmia dieselvaravoimasta perustuen kuukauden keskitehoihin. Mikä voisikaan mennä vikaan.

 

[Grez]

Sinänsähän nimenomaan V2G (auto syöttää tehoa sähköverkkoon) systeemissä auton ei tarvitsekaan välttämättä pystyä vastaamaan piikkeihin, koska kuorma voi jakautua auton ja verkon kesken.

 

[chrisekh]

Näköjään OL-3 pystyy repäisemään myös Ruotsin hinnat ylös. Auroora linjan jälkeen suottaa Ruotsissa alkaa kitinä kuinka heillä on kallis sähkö koska Suomi.

 

[Jaguafgeg]

Näköjään OL-3 pystyy repäisemään myös Ruotsin hinnat ylös. Auroora linjan jälkeen suottaa Ruotsissa alkaa kitinä kuinka heillä on kallis sähkö koska Suomi.

Ruotsissa on myös mm. esim. Forsmark block2 tiivistehuollossa. Nord Pool - REMIT UMM

 

[Griffin]

Näköjään OL-3 pystyy repäisemään myös Ruotsin hinnat ylös. Auroora linjan jälkeen suottaa Ruotsissa alkaa kitinä kuinka heillä on kallis sähkö koska Suomi.

Hieno tämä meidän tuurivoimapohjainen "omavaraisuus"
Yksi ydinvoimala poispäältä,. mutta sen tilalla osittain toinen voimala (joka siis poistuu) ja "omavaraisuutemme" on:
-(348+1012+1317+24) =-2701 Tuossa on reilusti yli 1000 liikaa miinuksella. Tuurivoima tuottaa nyt n 409MW, eli tuurivoimakapasiteettimme pitäisi jotain 6,6 kertaistaa nykyisestä, jotta edes jotenkuten riittäisi.. Jos olisi kunnon pakkanen, niin varmasti joitain 15-30 kertaistaa..

On kyllä halvempi ja nopeampi pykätä vaikka muutama 1000-1500MW:n ydinpytty..

Ja nyt ei ole edes suuri energiankulutus, kun ilmanlämpö on välillä +3...-1 C..

 

[JCSH]

Hieno tämä meidän tuurivoimapohjainen "omavaraisuus"
Yksi ydinvoimala poispäältä,. mutta sen tilalla osittain toinen voimala (joka siis poistuu) ja "omavaraisuutemme" on:
-(348+1012+1317+24) =-2701 Tuossa on reilusti yli 1000 liikaa miinuksella. Tuurivoima tuottaa nyt n 409MW, eli tuurivoimakapasiteettimme pitäisi jotain 6,6 kertaistaa nykyisestä, jotta edes jotenkuten riittäisi.. Jos olisi kunnon pakkanen, niin varmasti joitain 15-30 kertaistaa..

On kyllä halvempi ja nopeampi pykätä vaikka muutama 1000-1500MW:n ydinpytty..

Ja nyt ei ole edes suuri energiankulutus, kun ilmanlämpö on välillä +3...-1 C..

Sanoisin, että tilannetta kuvaa hyvin se, että tuosta 2700 MW tuonnista huolimatta, Meri-Poria ei ajeta, koska sähkö on liian halpaa sille. Lisäksi yhteistuotannon kapasiteettia on käyttämättä ainakin about 1500 MW ja vesivoimaakin ajetaan vajaalla teholla (ihan korkeimman kulutuksen tunnit lukuun ottamatta).

Eli miksi helvetissä meidän tässä tilanteessa pitäisi rakentaa sitä taloudellisesti kannattamatonta ydinvoimaa?

 

[Shajk]

Omavaraisuus on sellainen suhteellinen käsite, kun kukaan ei nyt halua maksaa siitä. Meri-Pori ja moni muukin voimala on pysähdyksissä kun halpaa sähköä on saatavilla niin paljon ettei polttamalla kannata tuottaa mitään.

 

[chrisekh]

On kyllä halvempi ja nopeampi pykätä vaikka muutama 1000-1500MW:n ydinpytty..

Talla hetkella sahko on 93 e/MWh mika on liian halpaa jotta uusi ydinvoima olisi kannattavaa

 

[kaarlos]

On kyllä halvempi ja nopeampi pykätä vaikka muutama 1000-1500MW:n ydinpytty..

Halvempi ja nopeampi kelle? Tästähän on jauhettu satoja viestejä, että se 1.5GW ydinvoimakapasiteetin rakentaminen kestää 15 vuotta ja maksaa 10-15 miljardia euroa.

Ei kukaan enää tarjoa yhtä otollisia diilejä kuin se jolla OL3 rakennettiin.

 

[King Im Jo]

Mistä näkis silleen suoraan mitä millekkin tuotantomuodolle on asetettu päästöveroja?
Kun aattelee tota omavaraisuutta just. Meillä on kuitenkin omaa tuotantoa paljon, mutta päästöverojen takia siitä on tehty kohtuu kallista tuotantoa.

 

[chrisekh]

Halvin ja nopein olisi tappaa Putin ja alkaa taas ostamaan halpaa kaalimaan sahkoa.

 

[JCSH]

Talla hetkella sahko on 93 e/MWh mika on liian halpaa jotta uusi ydinvoima olisi kannattavaa

Jos hinnat olisi jatkuvasti tuon 93e / MWh, niin sitten se uusi ydinvoima olisi ehkä kannattavaa. Toki se sitten oletattaisi, että sen voimalan valmistumisen jälkeenkin ne hinnat pysyisi tuolla tasolla.
Mutta kun ne hinnat eivät ole jatkuvasti tuolla tasolla ja esim. helmikuussa se keskihinta oli siellä 50e / MWh paikkeilla. Jos ydintalvella hinnat eivät ole sillä tasolla, että ydinvoima kannattaisi, niin aika ihme tarvittaisiin, että se olisi sitten sen lopun 9kk:n aikana kannattavaa.

 

[JCSH]

Mistä näkis silleen suoraan mitä millekkin tuotantomuodolle on asetettu päästöveroja?
Kun aattelee tota omavaraisuutta just. Meillä on kuitenkin omaa tuotantoa paljon, mutta päästöverojen takia siitä on tehty kohtuu kallista tuotantoa.

Googleta "EU ETS prices". Katso sieltä, kuinka paljon maksaa tonni CO2 päästöjä. Lauhdekivihiilen kohdalla suhde on about 1 tonni päästöjä per 1 MWh sähköä. Turpeen päästöt ovat about samat kuin kivihiilellä, ehkä vähän enemmän. Maakaasun päästöt ovat aikalailla puolet kivihiilen ja turpeen päästöistä.
Toki kerta Suomessa ei ole varsinaista lauhdetuotantoa enää muualla kuin Meri-Porissa, niin todellisuudessa tuolla tonnilla päästöjä saadaan tuotettua myös sitä kaukolämpöä.

 

[King Im Jo]

Googleta "EU ETS prices". Katso sieltä, kuinka paljon maksaa tonni CO2 päästöjä. Lauhdekivihiilen kohdalla suhde on about 1 tonni päästöjä per 1 MWh sähköä. Turpeen päästöt ovat about samat kuin kivihiilellä, ehkä vähän enemmän. Maakaasun päästöt ovat aikalailla puolet kivihiilen ja turpeen päästöistä.
Toki kerta Suomessa ei ole varsinaista lauhdetuotantoa enää muualla kuin Meri-Porissa, niin todellisuudessa tuolla tonnilla päästöjä saadaan tuotettua myös sitä kaukolämpöä.

Miten toi hinta näyttää laskevan vaikka sen pitäs periaatteessa mun järjen mukaan olevan nousukurssissa jos siitä halutaan eroon?
Onko tossakin jokin mekanismi joka nostaa sitä kun maailmalla tuotanto nousee tms?
Suomessa vähennetään ja maksetaan ja yritetään tuottaa jollain vähemmän hiilisellä, mutta sitten muut maat painaa millä haluaa ja hinnat ja kertoimat siihen määrään on ihan järjettömän erilaisia verrattuna Suomen päästöihin ja sen veroihin?
Vai tajusinko tosta nyt jotain väärin
Tai siis kun jotenkin saa hintaa alas, niin jotkut isommat maat vaan siitä hyötyy.

 

[JCSH]

Miten toi hinta näyttää laskevan vaikka sen pitäs periaatteessa mun järjen mukaan olevan nousukurssissa jos siitä halutaan eroon?
Onko tossakin jokin mekanismi joka nostaa sitä kun maailmalla tuotanto nousee tms?
Suomessa vähennetään ja maksetaan ja yritetään tuottaa jollain vähemmän hiilisellä, mutta sitten muut maat painaa millä haluaa ja hinnat ja kertoimat siihen määrään on ihan järjettömän erilaisia verrattuna Suomen päästöihin ja sen veroihin?
Vai tajusinko tosta nyt jotain väärin
Tai siis kun jotenkin saa hintaa alas, niin jotkut isommat maat vaan siitä hyötyy.

Päästöoikeuksilla käydään kauppaa markkinoilla, eli niiden hinnat vaihtelee kysynnän mukaan samaan tapaan kuin muidenkin hyödykkeidein.
Päästöoikeuksien hinnat nousivat erittäin nopeasti Venäjän hyökkäyksen jälkeen, koska Euroopassa (etenkin Saksassa) alettiin polttamaan reilusti enemmän kivihiiltä kuin maakaasua. Johtuen siitä, että maakaasun saatavuus heikkeni (ja sen hinta nousi) paljon enemmän kuin kivihiilen. Josta taaskin seurasi se, että voimalaitokset tarvitsivat paljon enemmän päästöoikeuksia, kerta 1 MWh kivihiilellä tuotettua sähköä tarvitsee kaksi kertaa enemmän päästöoikeuksia kuin maakaasulla tuotettu sähkö.
Nyt kun maakaasun saatavuus on parantunut ja hinnat ovat laskeneet, Saksassa on taas alettu polttamaan enemmän maakaasua. Jolloin niitä päästöoikeuksia tarvitaan vähemmän, jonka seurauksena niiden hinnat ovat laskeneet. Myös tässä viime vuoden aikana talous on yleensä ottaen hidastunut, joten päästöoikeuksien tarve erilaisissa tuotantolaitoksissa on myös laskenut. Joka myös aiheuttaa niiden oikeuksien hinnan laskua.

 

[Shajk]

Ja muutenkin talvi on ollut ennätyslämmin sekin painaa päästöoikeuksien hinnat alas.

 

[King Im Jo]

Päästöoikeuksilla käydään kauppaa markkinoilla, eli niiden hinnat vaihtelee kysynnän mukaan samaan tapaan kuin muidenkin hyödykkeidein.
Päästöoikeuksien hinnat nousivat erittäin nopeasti Venäjän hyökkäyksen jälkeen, koska Euroopassa (etenkin Saksassa) alettiin polttamaan reilusti enemmän kivihiiltä kuin maakaasua. Johtuen siitä, että maakaasun saatavuus heikkeni (ja sen hinta nousi) paljon enemmän kuin kivihiilen. Josta taaskin seurasi se, että voimalaitokset tarvitsivat paljon enemmän päästöoikeuksia, kerta 1 MWh kivihiilellä tuotettua sähköä tarvitsee kaksi kertaa enemmän päästöoikeuksia kuin maakaasulla tuotettu sähkö.
Nyt kun maakaasun saatavuus on parantunut ja hinnat ovat laskeneet, Saksassa on taas alettu polttamaan enemmän maakaasua. Jolloin niitä päästöoikeuksia tarvitaan vähemmän, jonka seurauksena niiden hinnat ovat laskeneet. Myös tässä viime vuoden aikana talous on yleensä ottaen hidastunut, joten päästöoikeuksien tarve erilaisissa tuotantolaitoksissa on myös laskenut. Joka myös aiheuttaa niiden oikeuksien hinnan laskua.

Jotenkin kuullostaa oudolta sanoa sähköntuotantoa hyödykkeeksi, kun se nyt on vaan jokaisen elämään kuuluva asia. Lähes pakko ostaa jokin määrä sitä "hyödykettä".
Mutta unohdetaan toi semantiikka tosta sanasta kun se ei todellakaan kuulu tän ketjun sisältöön. Ainakaan paljoa.
En siltikään ymmärrä noita päästöoikeuksia, jos sitä ei laajenneta täysin globaaliksi, jota se ei tällä hetkellä ole.
Sama pallo, samat oikeudet ja verot. Ainakin luulis.
Kiitos kuitenkin selvennyksestä hieman. En täysin samaa mieltä ole kyllä miten toi homma verotuksineen pitäis hoitaa, tai yleensäkään tota enrgian tuotantoa verottaa, mutta näillä kai mennään.

 

[vemkki]

Hieno tämä meidän tuurivoimapohjainen "omavaraisuus"
Yksi ydinvoimala poispäältä,. mutta sen tilalla osittain toinen voimala (joka siis poistuu) ja "omavaraisuutemme" on:
-(348+1012+1317+24) =-2701 Tuossa on reilusti yli 1000 liikaa miinuksella. Tuurivoima tuottaa nyt n 409MW, eli tuurivoimakapasiteettimme pitäisi jotain 6,6 kertaistaa nykyisestä, jotta edes jotenkuten riittäisi.. Jos olisi kunnon pakkanen, niin varmasti joitain 15-30 kertaistaa..

On kyllä halvempi ja nopeampi pykätä vaikka muutama 1000-1500MW:n ydinpytty..

Ja nyt ei ole edes suuri energiankulutus, kun ilmanlämpö on välillä +3...-1 C..

Tätä en kyllä ymmärrä, että jos Suomen mittakaavassa iso ydinvoimala on huollossa epäoptimaaliseen aikaan ja sen takia tuodaan tavallista enemmän sähköä, niin se on jotenkin tuulivoiman syytä. Tosin kaikki aasinsillat pitää tietysti käyttää kannattamattomien ydinvoimaloiden rakentamisen kannustamiseksi, jotta oma sähkö olisi nykyistä halvempaa.

Sitä varten niitä valtion rajan ylittäviä siirtoyhteyksiä on, että sähköä voidaan siirtää paikasta toiseen tarpeen mukaan. OL3:kin huolletaan jatkossa kesäaikaan.

 

[King Im Jo]

Tätä en kyllä ymmärrä, että jos Suomen mittakaavassa iso ydinvoimala on huollossa epäoptimaaliseen aikaan ja sen takia tuodaan tavallista enemmän sähköä, niin se on jotenkin tuulivoiman syytä. Tosin kaikki aasinsillat pitää tietysti käyttää kannattamattomien ydinvoimaloiden rakentamisen kannustamiseksi, jotta oma sähkö olisi nykyistä halvempaa.

Sitä varten niitä valtion rajan ylittäviä siirtoyhteyksiä on, että sähköä voidaan siirtää paikasta toiseen tarpeen mukaan. OL3:kin huolletaan jatkossa kesäaikaan.

Pointti varmaan jos haluaa jonkin globaalin tai edes pohjoismaisen yhteisverkon, niin niitä linjoja pitäis olla suht vitusti enemmän turvaamaan just näitä piikkejä.

E: tai jos tulee näitä katkoksia yhteyksiin. Ois varmaan kiva jos ois vaikka tuplavarmistus tms.

 

[JCSH]

Jotenkin kuullostaa oudolta sanoa sähköntuotantoa hyödykkeeksi, kun se nyt on vaan jokaisen elämään kuuluva asia. Lähes pakko ostaa jokin määrä sitä "hyödykettä".
Mutta unohdetaan toi semantiikka tosta sanasta kun se ei todellakaan kuulu tän ketjun sisältöön. Ainakaan paljoa.
En siltikään ymmärrä noita päästöoikeuksia, jos sitä ei laajenneta täysin globaaliksi, jota se ei tällä hetkellä ole.
Sama pallo, samat oikeudet ja verot. Ainakin luulis.
Kiitos kuitenkin selvennyksestä hieman. En täysin samaa mieltä ole kyllä miten toi homma verotuksineen pitäis hoitaa, tai yleensäkään tota enrgian tuotantoa verottaa, mutta näillä kai mennään.

Sitähän ne hyödykkeet ovat. Sanakirjasta löytyvä määritelmä on "väline t. palvelu, joka välittömästi t. välillisesti tyydyttää ihmisen tarpeita."

Toki ideaalia olisi, että saataisiin globaalit päästöoikeudet. Mutta nyt kun tuollaisista ei olla pääsemässä sopuun, niin pitää väsätä noita paikallisia päästökauppajärjestelmiä. Tällä hetkellä EU:n lisäksi noita järjestelmiä on mm. UK:lla, Intialla, Kiinalla ja Etelä-Korealla.