• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Meri-Pori on aivan liian hidas siihen. Tämä järjestelmäsuoja reagoi sekunneissa. Kuormaa tippui pois samalla hetkellä kun OL3 tippui pois.

Tänään Meri-pori olisi tehnyt vähän voittoa jos olisi ajanut. Huollossa vielä.

Resevissä Meri-Pori ei olisi aktivoitu, ei tänään eikä eilen.

Tähän vielä täydentämään, järjestelmäsuoja vaatii sekuntien reagointia ja sitten korvaava varavoima minuuttien reagointia. Fingridillä on aina tietty määrä "pyörivää reserviä", joka saadaan käyttöön sekunneissa, ja sitten seuraavan 10 minuutin sisään tuo korvataan muulla reservillä.
Eli jos tilanne halutaan paikata muulla kuin kulutusta vähentämällä, niin aikalailla ainoat vaihtoehdot ovat vesivoima ja kaasuturbiinit. Muut eivät reagoi tarpeeksi nopeasti.
 
Tähän vielä täydentämään, järjestelmäsuoja vaatii sekuntien reagointia ja sitten korvaava varavoima minuuttien reagointia. Fingridillä on aina tietty määrä "pyörivää reserviä", joka saadaan käyttöön sekunneissa, ja sitten seuraavan 10 minuutin sisään tuo korvataan muulla reservillä.
Eli jos tilanne halutaan paikata muulla kuin kulutusta vähentämällä, niin aikalailla ainoat vaihtoehdot ovat vesivoima ja kaasuturbiinit. Muut eivät reagoi tarpeeksi nopeasti.

Joo kannattais vaan tehdä kesä aikaan tuulella vetyä ja synteettistä metaania ja jauhaa näinä piikkeinä sitten kaasuturbiineilla.
 
Käytännössä tuo OL3 on ongelma verkolle, kun sitä ei voida ajaa täydellä teholla vaan on rajoitettu 1200 MW nurkille. Jos fingrid ja OL3 pitäjät pääsisivät sopuun ennen talvea niin hinta varmaan romahtaisi.
Sopu ei taida riittää. Koko valtakunnan verkko voi romahtaa, jos OL3 putoaa verkosta eikä järjestelmäsuojaa ole riittävästi.
 
Huomenna on sähkö taas lähes ilmaista ja saa nauttia edullisesta sähköstä. Kukaan ei pian muista tätäkään hintapiikkiä ja paniikkia.

Luulen että vain piikki ja paniikki muistetaan, keskustelussa tuntutaan aina muistettavan vain kuinka kallista sähkö oli hetkellisesti mutta unohdetaan pidemmän aikavälin hinnat ja edulliset päivä. Se että käytetään termiä TUURIvoima kertoo aika paljon asenteista tämän suhteen.
 
Eikös tätä OL-3 järjestelmäsuojaa yritetty juuri kipata veronmaksajien kustannettavaksi?
Juu, maksajaa haetaan.Tässä on Fingridin näkemys.

"Olkiluoto 3 järjestelmäsuoja

OL3 järjestelmäsuoja on tekninen järjestely, jossa aktivoidaan teollisuuskuormista korvaavaa tehoa 0,3 sekunnissa OL3 irrottua verkosta niin, että OL3 tehon menettämisen nettovaikutus on maksimissaan 1300 MW. Aktivoitava korvaava teho on hankittu kilpailutusmenettelyllä. TVO:n osakkailla on merkittävä rooli OL3 järjestelmäsuojan teollisuuskuormien tarjoajina.

OL3 on liitetty verkkoon sillä ehdolla, että se varustetaan järjestelmäsuojalla, joka rajaa tehonmuutoksen 1300 MW:in. Tämä todetaan myös valtioneuvoston myöntämässä käyttöluvassa, jossa myös vahvistetaan Fingridin oikeus sähköjärjestelmän käyttövarmuuden vaatiessa asettaa verkkoon liittämiselle ehtoja ja rajoittaa laitosyksikön teho.

Fingrid ja TVO sopivat suojan toteutuksesta ja kustannusjaosta 2017. Sopimuksessa määriteltiin voimalaitoksen teho: OL3 liittymispisteessä suurin sallittu tehomuutos on 1650 MW ja suurin sallittu askelmainen tehomuutos kantaverkossa enintään 1300 MW.

TVO tilaa OL3 järjestelmäsuojaan tarvittavan tehomäärän päivittäin oman tuotantosuunnitelmansa perusteella.

Sopimuksen mukaan Fingrid maksaa teollisuuskuormista haittaperusteisia kustannuksia suojasta n. 1 M€/vuosi. TVO maksaa ”markkinaperusteiset korvaukset” suojasta.

Teollisuuden Voima on 25.5.2022 jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 liittämiselle oikeudettomia rajoituksia. Käytännössä tutkintapyynnössä on kyse siitä, kuka maksaa OL3 järjestelmäsuojan käytön aiheuttamat kustannukset.

TVO irtisanoi 2017 tehdyn sopimuksen 31.8.2023. Sopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka."

Ja mitähän tapahtuu ensi vuoden lopussa kun sopimus päättyy? Hyviä arvauksia kellään?
 
TVO irtisanoi 2017 tehdyn sopimuksen 31.8.2023. Sopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka."
Ja mitähän tapahtuu ensi vuoden lopussa kun sopimus päättyy? Hyviä arvauksia kellään?

Oikeastaan muutama vaihtoehto on. Joko TVO ja Fingrid pääsevät yhteisymmärrykseen ja järjestelmäsuoja jatkaa tuonkin jälkeen jonkinlaisella kokoonpanolla ja maksujärjestelyllä TAI Fingrid parantaa verkkojaan niin paljon että ne kestävät tuon 1650 MW tehomuutoksen TAI OL3:sta ajetaan maksimissaan vain 1300MW teholla.

Käytännössä tuo verkonparannus on täysin mahdotonta tällä aikataululla joten näen vain ensimmäisen tai viimeisen vaihtoehdon realistisena.
 
Eihän tuo ole kuin 93,9 c/kWh ero.

6.12.2021 oli 124c ja halvin ±23 tuntia aikana oli 14,3c. Eli melkein 110 c/kWh eroa.

Ja siis tämä on vain suomen hintoja. Balttiassahan oli jossain välissä 4€ + verot.
Aivan! On tuossa ollut volatiliteetti kohdillaan. Taitaa tämä nyt tapahtuva ero olla kuitenkin TOP5 tai TOP3 luokkaa? Aika vähän tunteja on ollut yli 94c sitten pörssisähkön alun 1998.

Ja siellä maha missä painitaan. Nyt alkaa juurikin tuo 96c tunti.
 
Miten helvetissä tämäkin on mahdollista kun tuota on kuitenkin puuhattu ainakin kymmenen vuotta oletettua pidempään niin eikö tämä ongelma olisi siinä ajassa ehditty jo ratkaista moneen kertaan?

Muistelen lukeneeni että mm. metsäteollisuudessa tapahtuneet laitosten lopettamispäätökset ovat ainakin osana tätä vähentynyttä järjestelmäsuojaa.
 
Miten helvetissä tämäkin on mahdollista kun tuota on kuitenkin puuhattu ainakin kymmenen vuotta oletettua pidempään niin eikö tämä ongelma olisi siinä ajassa ehditty jo ratkaista moneen kertaan?

Tästä on aika hyviäkin juttuja kirjoitettu HS:n ja muunkin lehdistön toimesta, mutta noin perusperiaatteena järjestely oli helppo toteuttaa vielä kun TVO:n omistajat omistivat Fingridiä. Nyt kun näin ei enää ole, Fingrid ja TVO ovat erkaneet tosi paljon mielipiteissään siitä miten tuo pitäisi järjestää ja kenellä on siitä vastuu. TVO:n mielestä Fingrid ei ole tehnyt tarpeeksi verkon parantamiseksi varsinkin kun heillä on ollut aikaa paljon ja Fingrid toteaa että heillä on tämä sopimus ja järjestely. Mediahan tässä on maalannut TVO:sta sitä roistoa ja Fingridistä ritaria joka puolustaa veronmaksajien rahoja. Kauhean paljon enempää en uskalla lausua vaikka tiedänkin yhtä ja toista taustoista koska vaitiolosopimukset.
 
Miten helvetissä tämäkin on mahdollista kun tuota on kuitenkin puuhattu ainakin kymmenen vuotta oletettua pidempään niin eikö tämä ongelma olisi siinä ajassa ehditty jo ratkaista moneen kertaan?
Ei kai ongelmaa aleta ratkaista jos ollaan siinä käsityksessä että ei ole mitään ongelmaa. Eli siis jos oli tehty sopimus että TVO huolehtii järjestelmäsuojasta, niin olisi Fingridiltä vähän outoa omatoimisesti käyttää resursseja vaihtoehtoiseen ratkaisuun.

Edit: No rock tuossa jo kommentoikin osittain samansisältöistä. En tosiaan tiedä jos Fingridille on jo aikaisemmin ilmaistu että tästä sopimuksesta halutaan irti, niin silloinhan voi kysyä miksi eivät ole pyrkineet ratkaisemaan ongelmaa aikaisemmin. Tai jos katsotaan että nykymaailman standardien mukaan verkon pitäisi olla järeämpi.
 
No niin.
Tiistai 21.11. klo 16-17 96,4c/kWh (sis. alv24%)
Keskiviikko 22.11. klo 15-16 2,5c/kWh

Voi olla isoin 24h sisällä tapahtunut absoluuttinen hintaero koskaan?
No niin! Pessimisti ei pety, mutta voi positiivisesti yllättyä. Optimistilla on pelkkä pettymys edessä.


Huomenna on sähkö taas lähes ilmaista ja saa nauttia edullisesta sähköstä. Kukaan ei pian muista tätäkään hintapiikkiä ja paniikkia.
Muistaa, kaikki ne jotka tänään paniikissa tekevät parin vuoden kiinteitä sopimuksia.
 
Oikeastaan muutama vaihtoehto on. Joko TVO ja Fingrid pääsevät yhteisymmärrykseen ja järjestelmäsuoja jatkaa tuonkin jälkeen jonkinlaisella kokoonpanolla ja maksujärjestelyllä TAI Fingrid parantaa verkkojaan niin paljon että ne kestävät tuon 1650 MW tehomuutoksen TAI OL3:sta ajetaan maksimissaan vain 1300MW teholla.

Käytännössä tuo verkonparannus on täysin mahdotonta tällä aikataululla joten näen vain ensimmäisen tai viimeisen vaihtoehdon realistisena.
Kiitos asiantuntija kommenteista.

Yksi havainto nyt viimeisimmästä OL3:n tippumisesta verkosta. Ydinvoiman teho ennen häiriötä oli 4361 MW ja jälkeen 2735 MW, joten OL3:n pyöri 1630 MW teholla. Eikä valtakunnan verkko kaatunut. Tuo kaatumisriski on varmaan aika monimutkainen tekninen ongelma.
 
Yksi havainto nyt viimeisimmästä OL3:n tippumisesta verkosta. Ydinvoiman teho ennen häiriötä oli 4361 MW ja jälkeen 2735 MW, joten OL3:n pyöri 1630 MW teholla. Eikä valtakunnan verkko kaatunut.
Niin ja kulutus tippui 10 574 MW -> 10 099 MW eli 475MW. Kokonaisvaikutus verkolle oli siis 1 155 MW.
 
Niin ja kulutus tippui 10 574 MW -> 10 099 MW eli 475MW. Kokonaisvaikutus verkolle oli siis 1 155 MW.

Tippuikohan kulutus koska OL3 tippui? Eli sovittu että häiriötapauksessa sitten pistettiin jossain kulutusta poikki?
 
Se että käytetään termiä TUURIvoima kertoo aika paljon asenteista tämän suhteen.
Poliittisesti korrekti termi on sääriippuvainen energiantuotanto. Sää taas on pitkälti sattumasta kiinni, joten sattumavoima voisi korvata tuurivoiman. Toiselle tyyni sää on hyvää tuuria ja toiselle taas tuulinen. Riippuu siitä mitä on tekemässä.
 
Tuo oli aika jännä päivä. Aika moni on sen unohtanut jo.
Muistin, että alviton hinta piikkasi euroon, mutta en muistanut 24h sisällä olleen n. 10c tuntihinnan. Aikamoinen vaihtelu silloin ollut.
Tippuikohan kulutus koska OL3 tippui? Eli sovittu että häiriötapauksessa sitten pistettiin jossain kulutusta poikki?
Kun OL3 irtoaa verkosta, lähtee järjestelmäsuojan myötä muutamia teollisuuskohteita irti sähköverkosta automaattisesti. Ne temput tehdään sekunnin sisällä. Toki Fingridillä on voinut olla jotain muutakin napin takana.
 
Olisi hauska tietää millaisia teollisuudenaloja ja/tai tehtaita voi ajaa alas niin ettei prosessit mene pahemman kerran pieleen ja aiheudu massiivisia tappioita.
Metsäteollisuudessa paljon energiaa kuluttavista prosesseista ainakin mekaanisen massan valmistus on sellainen, minkä yleensä voi ajaa alas hetkessä ilman pahempia ongelmia. Katselin tuota OL3:n järjestelmäsuojausta niin kaikki mukana olevat metsäteollisuuden yksiköt taitavat ovat sellaisia, joissa mekaanista massaa valmistetaan.
 
Olisi hauska tietää millaisia teollisuudenaloja ja/tai tehtaita voi ajaa alas niin ettei prosessit mene pahemman kerran pieleen ja aiheudu massiivisia tappioita.

Tässähän nämä
  • Kemira Chemicals Oy, teollisuuskuorma, Äetsä
  • Metsä Board Oyj, teollisuuskuormat, Joutseno, Kaskinen ja Simpele
  • Stora Enso Oyj, teollisuuskuormat, Anjalankoski ja Imatra
  • Teollisuuden Voima Oyj, sähkövarasto-kaasuturbiini -hybridi, Olkiluoto-Kirkniemi
  • UPM Communication Papers Oy, teollisuuskuormat, Jämsänkoski ja Rauma
 
Juu nuo oli tosiaan esillä, mutta ei kerro tarkemmin mitä kulutuksia siellä ajetaan alas. Paperi ja sellutehtaiden prosesseja ei ainakaan ajeta alas näiden takia vaikka metsäyhtiöitä listalla onkin.
Oletan, että ne on juurikin noi paperitehtaiden hiomot ja hiertämöt mitkä menee alas. Jos varastotorneissa on massaa riittävästi niin paperikoneita ei tarvitse pysäyttää pitkään aikaan, vaikka massan valmistus pysähtyykin. Lisäksi hiomo tai hiertämö kuluttaa paljon enemmän sähköä kuin paperikoneet. Sellutehtaita nyt ei muutenkaan kannata ajaa alas kyseisessä tilanteessa, koska sellutehdas tuottaa enemmän sähköä kuin mitä kuluttaa.
 
Edit: turha viesti

reloadasin sivun ennen kommentointia mutta en ollutkaan vikalla sivulla :redface:
 
Eihän tuo ole kuin 93,9 c/kWh ero.

6.12.2021 oli 124c ja halvin ±23 tuntia aikana oli 14,3c. Eli melkein 110 c/kWh eroa.

Ja siis tämä on vain suomen hintoja. Balttiassahan oli jossain välissä 4€ + verot.
En tiedä mistä sinä nämä luvut olet ottanut, mutta paikkaansa ne eivät pidä. 124 sentin kWh oli 7.12. klo 8 - 9 ja halvin ±23 oli 18 senttiä 7.12. klo 1 - 2.
 
En tiedä mistä sinä nämä luvut olet ottanut, mutta paikkaansa ne eivät pidä. 124 sentin kWh oli 7.12. klo 8 - 9 ja halvin ±23 oli 18 senttiä 7.12. klo 1 - 2.
Pahoittelut huolimattomuudesta. Typotin päivän ja halvimpaan hintaan jäi laittamatta ALVi päälle. Pointti kuitenkin oli että toistaiseksi suurin absoluuttinen ero löytyi tuolta.
 
ja torstaina taas jotain 0-4ms välillä ja pohjoisessa tällä hetkellä vajaa -30c pakkasta. :sfacepalm:
Vaikkakin Suomen tuulituotantoalueilla onkin vähätuulista niin veikkaisin että keskihinta jää alle 10c koska Ruotsissa hintataso tippuu edelliseen viikkoon nähden. Nuo pakkaset loppuu huomenna ja torstaina onkin jo tiedossa kolahommia täällä pohjoisessa.
Screenshot 2023-11-21 184837.png
 
Eikai tuolla OL3:n käynnistyksellä/verkkoon palaamisella mikään hirveä hoppu sinällään ole?

Eikös se nyt kuitenkin huomisen osalta ole ihan sama käynnistyykö se nyt klo 22 vai vaikka vasta huomenna klo 04? Huomisen hinnat kuitenkin jo lyöty lukkoon eli kunhan on aamupäivästä käynnissä että voidaan ottaa mukaan torstain hintoihin.
 
Oletan, että ne on juurikin noi paperitehtaiden hiomot ja hiertämöt mitkä menee alas. Jos varastotorneissa on massaa riittävästi niin paperikoneita ei tarvitse pysäyttää pitkään aikaan, vaikka massan valmistus pysähtyykin. Lisäksi hiomo tai hiertämö kuluttaa paljon enemmän sähköä kuin paperikoneet. Sellutehtaita nyt ei muutenkaan kannata ajaa alas kyseisessä tilanteessa, koska sellutehdas tuottaa enemmän sähköä kuin mitä kuluttaa.
Tuossa taitaa olla jäljellä olevat mekaanista massaa jauhavat laitokset ollakin Kirkniemeä lukuunottamatta. Takavuosina niitä oli kasa lisää (kajaani, voikkaa, myllykoski?, summa, kaipola) nyt ainakin. Kuvastaa hieman viimeisten vuosien muutosta.
 
Kiitos asiantuntija kommenteista.

Yksi havainto nyt viimeisimmästä OL3:n tippumisesta verkosta. Ydinvoiman teho ennen häiriötä oli 4361 MW ja jälkeen 2735 MW, joten OL3:n pyöri 1630 MW teholla. Eikä valtakunnan verkko kaatunut. Tuo kaatumisriski on varmaan aika monimutkainen tekninen ongelma.
Nythän pakkasta oli lähinnä pohjoisessa, harvaan asutulla alueella, joten sähkönkulutus oli melko pientä.. Tilanne olisi ollut paljon pahempi, jos olisi ollut esim joku pakkasjakso tammi-helmikuussa..
 
Eikai tuolla OL3:n käynnistyksellä/verkkoon palaamisella mikään hirveä hoppu sinällään ole?

Eikös se nyt kuitenkin huomisen osalta ole ihan sama käynnistyykö se nyt klo 22 vai vaikka vasta huomenna klo 04? Huomisen hinnat kuitenkin jo lyöty lukkoon eli kunhan on aamupäivästä käynnissä että voidaan ottaa mukaan torstain hintoihin.

Niin miten tuo nyt sitten on lopuuksi...nythän on tuontikapasiteetti ruotsista käytetty tappiin ja mahdollisesti viron suunnalta voidaan ottaa jos siellä nyt edes on mitä antaa. Ylös säätöjäkin näkyy olevan suomen alueella pyynti päällä.

Screenshot_20231121_202823_Chrome.jpg
 
Niin miten tuo nyt sitten on lopuuksi...nythän on tuontikapasiteetti ruotsista käytetty tappiin ja mahdollisesti viron suunnalta voidaan ottaa jos siellä nyt edes on mitä antaa. Ylös säätöjäkin näkyy olevan suomen alueella pyynti päällä.

Screenshot_20231121_202823_Chrome.jpg
Taitaa se Pohjosen olla jo yli virallisen 1200 MW kapasiteetin
 
Taitaa se Pohjosen olla jo yli virallisen 1200 MW kapasiteetin
Niin se 1200MW on siis maksimikapasiteetti silloin kun OL3 toimii, koska loppuosa on varattu OL3:n häiriön varalle. Niinkuin tuoltakin näkyy niin nyt kuin OL3 ei enää voi vikaantua "tuplasti" on kapasiteetti täydet 1500MW kello 22:00 asti kun OL3 pitäisi käynnistyä.

Syynä muuten pitäisi varmaan olla "Chance of ..." eikä "Change of ..." :geek:
 
Viimeksi muokattu:
Olisi hauska tietää millaisia teollisuudenaloja ja/tai tehtaita voi ajaa alas niin ettei prosessit mene pahemman kerran pieleen ja aiheudu massiivisia tappioita.
Juu nuo oli tosiaan esillä, mutta ei kerro tarkemmin mitä kulutuksia siellä ajetaan alas. Paperi ja sellutehtaiden prosesseja ei ainakaan ajeta alas näiden takia vaikka metsäyhtiöitä listalla onkin.

Sen verran voin kertoa että korvaukset on niin mittavia että ei paljon tunnu alasajot jos/kun niitä sattuu. Ja yhteensähän nuo kuormat ovat noin 300MW kulutusta/akkuvarastoa. Yksi iso kiistakapula Fingridin ja TVO:n välillä on että Fingrid vaatii että nuo kulutusjoustot/akut ovat tarjolla 3 tunnin ajan kun usein verkonhallinnan kannalta yksi tuntikin riittäisi.
 
Yksi iso kiistakapula Fingridin ja TVO:n välillä on että Fingrid vaatii että nuo kulutusjoustot/akut ovat tarjolla 3 tunnin ajan kun usein verkonhallinnan kannalta yksi tuntikin riittäisi.
No eikös se ole loogista, että niiden täytyy riittää "lähes aina", ei vain "usein"?

Mitähän sitten tapahtuisi jos vaikka OL3 ja OL2 tippuisi samanaikaisesti verkosta jostain oudosta yhteensattumasta johtuen. Taitaisi olla aika hankala tilanne verkonhallinnallisesti.
 
Viimeksi muokattu:
No eikös se ole loogista, että niiden täytyy riittää "aina", ei vain "usein"?

Siinä on vaan se miten "aina" määritellään sitten? Tulee myös rahalliset seikat esteeksi. Eli onko "aina" esim. vuosi? Se aika mikä uuden tehtaan rakentamiseen keskimäärin menisi jos nykyinen tuhoutuu? Ihmisen keskimäääräinen elinaika? Se aika mikä esim. Tšernobylillä kestää tulla taas täysin käyttökelpoiseksi ja että se voidaan rakentaa uudestaan?

Uskoisin että tuo tunti on laskettu siten että siinä ehtii sammuttaa tarvittaessa tärkeitä toimintoja ilman että ne täysin tuhoutuvat. Mutta toki, olet oikeassa, olisi kiva jos olisi "aina" eli vaikka ihmiset tuhoutuisivat niin sähköä riittää eikä koskaan tarvitse rakentaa lisää koska se riittää "aina".
 
Siinä on vaan se miten "aina" määritellään sitten?
Mun mielestä olennaisempi kysymys on, että mitä tarkoittaa "usein". Onko se esim. 80% vuoden tunneista, jossa tapauksessa olisi 20% todennäköisyys että OL3 tippuu verkosta silloin kun se 1 tunti ei riitä?

Mutta joo, kenties olisi pitänyt kirjoittaa "lähes aina".
 
Kiva olis kyllä lukea aamulla että OL3 tuottaa taas muutakin kuin mielipahaa. Nyt sen uudelleen käynnistymiselle on annettu 8 (!) kertaa uusi aikataulu, alkaa pikku hiljaa tulla sellainen "deja vu" viime vuodesta eikä mitenkään positiivisessa mielessä.

Siihen tontin reunalle vois pikku hiljaa alkaa rakentaa jotain kappelia...
 
Arvio siirtyi just pari tuntia eteenpäin.

Ainakin itselle yllätys, että nämä Siemensin rakentamat yltiösuuret turbiinigeneraattorit ovat jo vuodelta 2007 eli onko laakereista pidetty huolta näinä kuluneina vuosina? Itse kamppaillut moninaisten pienempien kanssa ja jo parin vuoden paikallaanolo on riski, jollei laakerivoitelua jotenkin 'virkistä'.

Reuters tuossa äskettäin uutisoi, että Siemens olisi helisemässä suurten merituuliturbiinigeneraattoreittensa kanssa, nimenomaan päälaakereissa probleemaa:

Jos näitten OL3:n turbiinikuumenemisten takana olisikin anturaongelman asemesta/lisäksi kyse laakeripuolesta, ei talvesta selvittäisikään ihan niin helposti? Mutta vuonna 2007 rakennettuihin laitteisiin voi laakerivikoja tulla ja pitkä käyttöönoton viivästys altistaa laakerivaurion riskeille. Asian vähättely voi johtaa hankaluuksiin asti, pahimmillaan alkusammutusjuttuihin.
 
Olisi kyllä kiva sen vian lisäksi tietää syy siihen, että sähköntuotannon aloittamisaika on niin vaikea arvioida.

Näin maallikkona luulisi että tuollaisen laitoksen käynnistämisprosessi olisi sen verran hyvin tunnettu ja harjoiteltu, että jossain kohti kun korjaus valmistuu voitaisiin jo ilmoittaa lopullinen ajankohta sähköntuotannon aloittamiselle. Toki joskus matkaan voi tulla yllätyksiä, mutta yli neljä yllätystä matkalla (eli parin tunnin välein myöhäistetään arviota sähköntuotannon aloittamisajasta) tuntuu, edelleen näin maallikkona, hieman oudolta.

Tämä ei siis ollut arvostelua, vaan näin perusuteliaana olisi vaan kiva tietää noita syitä.
 
Nythän pakkasta oli lähinnä pohjoisessa, harvaan asutulla alueella, joten sähkönkulutus oli melko pientä.. Tilanne olisi ollut paljon pahempi, jos olisi ollut esim joku pakkasjakso tammi-helmikuussa..

Forecan mukaan tänään vähän yli 3000MW, huomenna tippuu alle 2500MW lämmitykseen tarvittava sähkö.

Niin miten tuo nyt sitten on lopuuksi...nythän on tuontikapasiteetti ruotsista käytetty tappiin ja mahdollisesti viron suunnalta voidaan ottaa jos siellä nyt edes on mitä antaa. Ylös säätöjäkin näkyy olevan suomen alueella pyynti päällä.

Screenshot_20231121_202823_Chrome.jpg

Onhan siellä, mutta se turv...liuskekivi on vähän kallis.


Taitaa se Pohjosen olla jo yli virallisen 1200 MW kapasiteetin

1500MW Kapa.. rajoitettu siihen 1200MW jos OL3 tehot yli 1200MW (jos muistan oikein). Oliko viime syksyllä kun OL3 viimeksi tippui pois täydellä teholla, silloin pohjoisten linjojen kautta tuli yli 2000MW muutama minuuttia. Sunnuntaina noin 1800MW.

Sen verran voin kertoa että korvaukset on niin mittavia että ei paljon tunnu alasajot jos/kun niitä sattuu. Ja yhteensähän nuo kuormat ovat noin 300MW kulutusta/akkuvarastoa. Yksi iso kiistakapula Fingridin ja TVO:n välillä on että Fingrid vaatii että nuo kulutusjoustot/akut ovat tarjolla 3 tunnin ajan kun usein verkonhallinnan kannalta yksi tuntikin riittäisi.

Fingrid voisi väittää että 3 tuntia on liian lyhyt kun ne viime syksyllä piti laittaa omat reservit käyntiin kun markkinoilta tuli ylössäätötarjouksia vasta aamukahvien jälkeen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 200
Viestejä
4 489 369
Jäsenet
74 168
Uusin jäsen
bopson

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom