• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Jos katsot Fingridiltä Pohjois-Ruotsin siirtoja niin melko usein toteutunut siirto on vähemmän mitä kaupallinen ja joskus menee viennin puolelle. En kyllä osaa varmuudella sanoa miten tuo "väärään" suuntaan siirto menee, normaalisti tuoton alueiden hintojen erotuksesta kerää siirtolinjan omistavat ja linjalla yhdistetyt kantaverkkoyhtiöt. Arvelisin että negatiivinen pullonkaulatuotto on olemassa. Kuitenkaan kukaan sitä sähköä ei myy halvalla tai osta kalliilla, hinta on oma aluehinta ostajalle ja myyjälle. Lisäksi sähkö on kuitenkin käytettävä jossakin tai jonkun tuotannon täytyy joustaa alaspäin, kantaverkkoyhtiöille ei ole väliksi jos jokunen tunti maksaakin taskurahoja.

Päivän sisäiset myynnit menee intraday markkinoilla, joilla on omat hintansa. Se on, totta ettei kantaverkkoyhtiöillä ole roposista kiinni, mutta kun tuo intraday markkina on olemassa, niin eiköhän se sen kautta hoidettu. Meilläkin on tuulivoimaa, vesivoimaa ja ydinvoimaa joka tarvittaessa on joustanut aiemminkin. Kenties nyt halusivat ajaa täysillä kun hinta oli hyvä.
 
Näkeekö noita jostain? Ei varmasti oltu kaukana, että olisi jääty SE3 hintatasolle. Tottakai vesivoima voi siellä SE1 joustaa, mutta mikä järki sinne on viedä 300 MW alueelta, jossa hinta on 10x? Vai myytiinkö se 300MW sitten päivän sisäisillä markkinoilla halvalla sinne?
Tuosta näkee jo aika paljon

 
EE-FI kaapeleita on kaksi ja ne sijaitsevat sadan kilometrin etäisyydellä toisistaan. Ihme jos eivät mene poikki talvella, vaikka putteli ei tottakai tiedä asiasta mitään. Nämä vaikuttavat suuresti Baltian hintatasoon yhdessä SE4-LT kaapelin kanssa.

 
Pikkuhiljaa voisi joku alkaa tekemään jotakin myös sähkön siirtohinnalle. Siitä lähtien kun sähkönsäästötalkoot alkoi, on siirtomaksu ollut noin 5-6 kertainen itse sähkön hintaan nähden ja siinähän ei ole mitään järkeä! Aikaisemmin siirto oli "vain" tuplat itse sähkölaskuun nähden ja sekin on täysin älytön summa "ei mistään".
 
Pikkuhiljaa voisi joku alkaa tekemään jotakin myös sähkön siirtohinnalle. Siitä lähtien kun sähkönsäästötalkoot alkoi, on siirtomaksu ollut noin 5-6 kertainen itse sähkön hintaan nähden ja siinähän ei ole mitään järkeä! Aikaisemmin siirto oli "vain" tuplat itse sähkölaskuun nähden ja sekin on täysin älytön summa "ei mistään".
No todennäköisesti siirtohinnat vain nousevat, jossei muun syyn, niin inflaation takia. Ja eihän tuo "ei mistään" pidä paikkaansa. Onhan siirtolinjoissa ja infrassa varmaan paljonkin kuluja, jotka pitää kattaa. Nytkin vaihdellaan varttinetotuksen takia sähkömittareita ympäri maata ja kyllähän jokainen mittarikin maksaa rahaa, eikä niitä kotitaloudet maksa muuten kuin siirtomaksuissa.
 
Sähkön siirtomaksuille ei voi kyllä oikein muuta tehdä kuin muuttaa tai jossain tapauksessa pystyy pienentämään liittymäkokoa tai vaihtamaan sopimustyyppiä.

Tähän tuskin on kovin nopeasti tulossa muutosta, sillä nykyinen systeemi on kuitenkin puutteistaan huolimatta aika hyvä. Ongelmat siis lähinnä että kilpailua ei ole, mutta toisaalta se että rinnalle rakennettaisiin toinen samoilla ehdoilla rinnalle rakennettu sähköverkko ei varmasti hintoja laskisi. (Tai siis tietääkseni niissä ei ole niin paljoa "ilmaa" että isommilla kustannuksilla pystyisi kattamaan edullisempaa hintaa)

Sinänsä en ole ollenkaan samaa mieltä siitä että siirtomaksu olisi "ei mistään". Tai voithan kokeilla sitä että irtisanot sähköliittymän ja tuot sähkön kotiin akuilla...
 
Onhan siirtolinjoissa ja infrassa varmaan paljonkin kuluja, jotka pitää kattaa.

Miten kauan tätä vedätystä muuten pystyy pyörittämään että caruna esim laittaa voitot tarkoituksellisesti menemään infraan (verkkoihin) ja maksaa vain pieniä veroja? Luulisi että jossain vaiheessa "ylibookkaus" tulee täyteen, vai ymmärränkö jotain väärin? Tämän takiahan se hinta pysyy ylhäällä kun on olevinaan pakollisia verkkokuluja.
 
Sähkönsiirrossa paikallisuus on valttia. Kyllähän tuo älytöntä on että viereisissä kunnissa, esim. Järvenpää vs. Kerava on täysin eri sfääreissä sähkönsiirto.
 
Sähkönsiirrossa paikallisuus on valttia. Kyllähän tuo älytöntä on että viereisissä kunnissa, esim. Järvenpää vs. Kerava on täysin eri sfääreissä sähkönsiirto.
Niin tossa Järvenpää ja Caruna tapauksessa on tietenkin sekin, että ilmeisesti laki vaatii että koko siirtoyhtiön alueella on sama hinnasto. Jos lakia muutettaisiin niin, että jokaisen kunnan alueella pitäisi olla erillinen siirtohinnasto, jonka pitäisi vastata kustannuksia, niin veikkaan että Järvenpään hinnat lähentyisi Keravaa merkittävästi. Toisaalta sitten Carunan harvemmin asutut alueet olisi vielä nykyistäkin kalliimpia. Veikkaan että ainakaan Keskusta ei äänestä tuollaisen lainmuutoksen puolesta :rofl:
 
On tärkeää erottaa kaksi aivan erillistä ilmiötä: sähkönsiirrossa tapahtuu pahaa välistävetoa epäreilun luonnonmonopolin väärinkäytön takia, mutta toisaalta on monessa tapauksessa erittäin ymmärrettävää että verkkopalvelusta joutuu maksamaan enemmän kuin energiasta. Ei energia lopulta niin kallista ole. Maaseudulla siis suhteessa siihen miten kallista infra on. Kaukolämmön piirissä pikkukopeissa taas sähköä usein kuluu niin vähän että melkein nollaan pyöristyy.
 
Niin tossa Järvenpää ja Caruna tapauksessa on tietenkin sekin, että ilmeisesti laki vaatii että koko siirtoyhtiön alueella on sama hinnasto. Jos lakia muutettaisiin niin, että jokaisen kunnan alueella pitäisi olla erillinen siirtohinnasto, jonka pitäisi vastata kustannuksia, niin veikkaan että Järvenpään hinnat lähentyisi Keravaa merkittävästi. Toisaalta sitten Carunan harvemmin asutut alueet olisi vielä nykyistäkin kalliimpia. Veikkaan että ainakaan Keskusta ei äänestä tuollaisen lainmuutoksen puolesta :rofl:
Mikäänhän ei estä Carunaa siirtämästä Järvenpäätä Caruna Espoon hinnaston alle, joka on inhimillinen. Tämä on erittäin sääli, koska moni PK-seudun kehyskunnista jotka on hyvinkin elinvoimaisia ja verkot kunnossa kärsivät nyt korkeista sähkönsiirtohinnoista toisin kuin naapurikunnat joissa on paikallinen ja pieni verkko. Hyviä esimerkkäjä Nurmijärvi, Kerava ja Sipoo ovat edullisia. Toista ääripäätä taas Hyvinkää, Tuusula ja Järvenpää. (Caruna)
 
Mikäänhän ei estä Carunaa siirtämästä Järvenpäätä Caruna Espoon hinnaston alle, joka on inhimillinen.
Käytännössä Carunan täytyisi myydä Järvenpään verkko ja kyseinen liiketoiminnan osa Caruna Espoolle. En tiedä olisiko sille mitään estettä, mutta uskotaan kun sanot ettei ole. Espoolaiset tuskin olisi tästä kovin innoissaan. Itse ajattelisin että olisi ehkä reiluinta jos Caruna vaan jakautuisi useaksi pienempiä alueita palvelevaksi verkkoyhtiöksi.
 
Sähkönsiirron hinta tuntuu olevan ongelma jos asuu alueella jossa sähkönsiirto on myyty rahantekovälineeksi ulkomaille. Jos yhtiö on kunnallinen jonka tarkoituksena on siirtää sähköä kuntalaisille hinta on keskimäärin ihan järjissään.

Onko näin? Onko tästä heittää ihan kunnon dataa? Katson tässä YLE:n listaa Suomen siirtohinnoista vuodelta 2019 tältä vuodelta:


Kallein on Kajave, omistajina Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta. Toiseksi kallein PKS, jonka omistavat alueen kunnat. Kolmantena Savon Voima Verkon omistaa alueen kunnat. Neljäs Elenia, jonka omistajissa on yksityisiä tahoja. Viidentenä Enontekiön sähkö, jonka käsittääkseni omistaa Rovaniemen kaupunki (parin mutkan kautta).

Top5:ssä siis kuntaomistuksessa 4 ja top3:ssa kaikki yhtiöt. Caruna oli tylsästi vasta 9. kallein tuossa vertailussa. Ja toisaalta Caruna Espoo oli 12. halvin 77:stä yhtiöstä. Näyttää siltä, ettei yksityisomistus ihan suoraan johdakaan kalleimpaan hintaan.

(Jatkot vaikka siirtoketjuun).
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän sähkön siirto ketjussa on vikana???
Voiskos....
 
Onko näin? Onko tästä heittää ihan kunnon dataa? Katson tässä YLE:n listaa Suomen siirtohinnoista vuodelta 2019 tältä vuodelta:


Kallein on Kajave, omistajina Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta. Toiseksi kallein PKS, jonka omistavat alueen kunnat. Kolmantena Savon Voima Verkon omistaa alueen kunnat. Neljäs Elenia, jonka omistajissa on yksityisiä tahoja. Viidentenä Enontekiön sähkö, jonka käsittääkseni omistaa Rovaniemen kaupunki (parin mutkan kautta).

Top5:ssä siis kuntaomistuksessa 4 ja top3:ssa kaikki yhtiöt. Caruna oli tylsästi vasta 9. kallein tuossa vertailussa. Ja toisaalta Caruna Espoo oli 12. halvin 77:stä yhtiöstä. Näyttää siltä, ettei yksityisomistus ihan suoraan johdakaan kalleimpaan hintaan.

(Jatkot vaikka siirtoketjuun).
Eli caruna ei ole kallis koska ei ole kallein? Eikös tuossa ole 68siirtofirmaa jotka on halvempia kuin Caruna?
 
Eli caruna ei ole kallis koska ei ole kallein? Eikös tuossa ole 68siirtofirmaa jotka on halvempia kuin Caruna?

Ei, vaan väite oli että: "Sähkönsiirron hinta tuntuu olevan ongelma jos asuu alueella jossa sähkönsiirto on myyty rahantekovälineeksi ulkomaille. Jos yhtiö on kunnallinen jonka tarkoituksena on siirtää sähköä kuntalaisille hinta on keskimäärin ihan järjissään.". Caruna Espoo oli yksi halvimmista. Kalleimmat olivat kunnallisia. Ennen kaikkea pyysin siis dataa tukemaan väitettä. Jos tismalleen samalla yksityisellä omistajarakenteella olevat firmat ovat sekä n. 10. kallein että 10. halvin, niin näyttää vahvasti siltä että sen hinnan määrittää ihan muut asiat kuin omistus. (Oma arvaukseni: regulaatio + investoinnit verkkoon).
 
Ei, vaan väite oli että: "Sähkönsiirron hinta tuntuu olevan ongelma jos asuu alueella jossa sähkönsiirto on myyty rahantekovälineeksi ulkomaille. Jos yhtiö on kunnallinen jonka tarkoituksena on siirtää sähköä kuntalaisille hinta on keskimäärin ihan järjissään.". Caruna Espoo oli yksi halvimmista. Kalleimmat olivat kunnallisia. Ennen kaikkea pyysin siis dataa tukemaan väitettä. Jos tismalleen samalla yksityisellä omistajarakenteella olevat firmat ovat sekä n. 10. kallein että 10. halvin, niin näyttää vahvasti siltä että sen hinnan määrittää ihan muut asiat kuin omistus. (Oma arvaukseni: regulaatio + investoinnit verkkoon).
Jos kalleimmat on kunnallisia niin myös halvimmat oli sitten kunnallisia. Caruna Espoo ei ole edes top10:ssä halvimmissa kun taas Caruna on top10 kalleimmissa.
 
Sähkönsiirtoketju lienee oikea paikka tälle keskustelulle.

Lisään sen verran, että ymmärtääkseni siirtohintaan vaikuttaa eniten liittyjien määrä verkkomäärään suhteutettuna. Sen lisäksi vaikuttaa tehdyt investoinnit ja sun muut, mutta isoin tekijä on verkon määrä per asiakas.

Kaikki kalleimmat yhtiöt omaavat paljon verkkoa liittyjää kohti, niin luonnollisesti kunnossapidon, ylläpidon, saneerauksien ja kaiken muun tekemisen kustannukset ovat korkeampia liittyjää kohti. Muistaakseni jossain uutisessa oli, että Kajavella on verkkoa yli 300m liittyjää kohden, kun Helsingissä luku on 20m.
 
Ymmärrän kyllä, että ostettiin maksimit koska tuulivoiman arvioitiin tuottavan paljon vähemmän, mutta se ei selitä miksi meillä hinta on 3x SE3. Vai ostettiinko eilen jotain kallista tuotantoa, kuten Meri-Pori, joka nosti hinnan? Siihenkään en ole keksinyt syytä miksi meiltä viedään FI->SE1 sähköä, jossa se maksaa alle 10€, kun se meillä maksaa 130€. Tuskin nyt haluavat siellä maksaa tuota 130€ hintaa sähköstä kun heillä sähkö maksaa 10€. Vai myytiinkö tuo vienti päivän sisäisillä markkoinoilla jollain muulla halvalla hinnalla?

Sen lisäksi että Day-Ahead spot markkinalla lyödään hinnat lukkoon seuraavalle päivälle, lyödään myös määrät lukkoon. Niillä hinnoilla ei voi sen jälkeen enää käydä kauppaa.
Jos sitten tarvii enemmän sähköä, tai jos käyttää odotettua vähemmän sähköä, tai jos tuotto jää vähemmäksi, tai jos tuottaa odotettua enemmän, pitää käydä kauppaa muilla markkinoilla.
Day-Ahead "pörssisähkö" kaupassa kerätään siis osto ja myyntitarjouksia kerran päivässä ja lajitellaan hinnan mukaan.

Sen jälkeen voi vielä käydä kauppaa intraday markkinalla. Intraday on jatkuvaa kaupankäyntiä, osakemarkkinan tapainen. Jos Suomessa yksi tuulipuisto tuottaa ennakoitua vähemmän, ja toinen tuulipuisto ennakoitua enemmän, ei ole mitenkään itsestään selvää että ne kompensoivat toisiaan. Ylituotto voi mennä Ruotsille ja puuttuva sähkö voi tulla Suomalaisesta vesivoimalasta, jos tuo ylituotto tulee halvalla myyntiin ennen kuin puisto tuotantovajeella laittaa ostotarjous sisään, tai jos oli laittanut liian korkealla hinnalla että oli ehtinyt ostaa korvaavaa sähköä muualta jo.

Jos päivän sisäisellä intraday markkinalla ei saa sähkön määrät säädetty oikein, seuraavaksi Fingrid säätää tuotanto ja kulutus tasapainoon ostamalla säätövoimaa. Jälkeenpäin selvitetään kenellä oli sähkön määrät pielessä, ja lasku menee perään. Tätä säätöä ostetaan sieltä mistä halvemmalla saadaan, ja sitä tekee myös muut kantaverkkoyhtiöt, että senkin takia voi olla että Suomesta menee säätösähköä Ruotsin puolelle.

Nämä heti toteutuvat kaupat sotkevat helposti siirtosuunnat ja määrät.

Kuluttajille tämä ei näy juuri ollenkaan. Kuluttaja ei tarvitse ilmoittaa aamupäivällä kuinka paljon sähköä aikoo käyttää seuraavana päivänä tunti tunnilta. Sähköyhtiö tekee sen puolestasi ja ostaa oikea määrä sähköä. Sähköyhtiö ottaa myös riskin että ennuste sun sähkön käytöstä menee väärin. Siitä aiheutuu kustannuksia intraday ja säätösähkömarkkinoilla. Ne kustannukset sisältyvät marginaaliin.

Ja lisäksi mainittakoon että pohjoiset siirtoyhteydet eivät ole varsinaisesti helposti hallittavissa, ne ovat vähän kuin letku kahden ämpärin välillä. Letku voi kuristaa jonkin verran, mutta vesi ei voi pakottaa ylämäkeen.
 
Talven sähkönhinnoista tullee maltillinen ja jopa halpaa sähköä viime talveen verrattuna. Sähkön riittävyys näyttä hyvältä.
Kolmen kuukauden sääennuste lupailee myös tavanomaista lauhempaa marraskuusta alkaen.

 
Talven sähkönhinnoista tullee maltillinen ja jopa halpaa sähköä viime talveen verrattuna. Sähkön riittävyys näyttä hyvältä.
Kolmen kuukauden sääennuste lupailee myös tavanomaista lauhempaa marraskuusta alkaen.

Miksi sitten kiinteiden sähkösoppareiden hinnat nousevat?
 
Miksi sitten kiinteiden sähkösoppareiden hinnat nousevat?
Pelataan pörssillä, johon kuuluu futuurit ja muut kepuli-instrumentit. Mielikuvat, mahdollisuudet/uhat, kuun asento jne heiluttelevat pörssejä ylös ja alas kuten tunnettua on.
 
Pelataan pörssillä, johon kuuluu futuurit ja muut kepuli-instrumentit. Mielikuvat, mahdollisuudet/uhat, kuun asento jne heiluttelevat pörssejä ylös ja alas kuten tunnettua on.
Niin tää on jännä, toisaalta asiat näyttää hyvältä mutta futuureissa ei sitten ilmeisesti näytäkään :confused:
 
Pelataan pörssillä, johon kuuluu futuurit ja muut kepuli-instrumentit. Mielikuvat, mahdollisuudet/uhat, kuun asento jne heiluttelevat pörssejä ylös ja alas kuten tunnettua on.
Itse sanoisin niin, että sähköpörssin hinnanmuodostus on täysin herran hallussa, koska volatiliteetti on karmeaa. Mutta futuurithan ovat sinänsä erittäin hyvä idea ja niiden on tarkoitus tehdä sähkön hinnasta ja näin ollen sekä tuottajan että kuluttajan elämästä ennustettavaa. Raaka-ainefutuurit kehitettiin alunperin juuri siitä syystä, että raaka-aineen ostaja ja myyjä voivat tehdä ennustettavaa, pitkäjänteistä liiketoimintaa, ne eivät siis ole sinänsä mitään keinotteluvälineitä, vaikkakin toki siihenkin sopivat.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Itse sanoisin niin, että sähköpörssin hinnanmuodostus on täysin herran hallussa, koska volatiliteetti on karmeaa.
Tämähän se on, siitä on keskusteltu ja väännetty paljon ja sitä perustellaan sillä, että samalla tavalla toimivat muutkin raaka-ainepörssit. Ero on siinä, että nikkelin hinta ei pompi tunnin välein 2€-20000€/kg
 
Nikkeliä voidaan varastoida ihan vapaasti ja huoletta. Sitä voidaan kuljettaa vaikka toiselle puolelle maailmaa.

Sähköpörssin volatiliteetti johtuu ihan siitä että sähkön varastointimahdollisuudet ovat erittäin rajalliset, raaka-aineista lähinnä vettä voidaan osassa maailmaa varastoida tuotantoa varten ja tietysti fossiilisia polttoaineita ja että tuotanto ja kulutus pitää kohdata joka hetki. Day Ahead -markkinan volatiliteettia on lisännyt merkittävästi lisääntynyt tuulivoiman tuotanto ja pienentynyt fossiilinen kapasiteetti ja asialle ei voi mitään muuttamatta pörssin hinnanmuodostustapaa.
 
volatiliteettia on lisännyt merkittävästi lisääntynyt tuulivoiman tuotanto ja pienentynyt fossiilinen kapasiteetti ja asialle ei voi mitään muuttamatta pörssin hinnanmuodostustapaa.
Niin tämä on kummallinen tilanne kun päästöoikeuksilla laitettiin systeemi sekaisin niin miksei nyt voida tuota pörssin hinnanmuodostusta korjata vastaamaan muuttunutta (muutettua) tilannetta. Ettei vain jotkin tahot hyötyisi tästä muille ongelmia aiheuttavasta tilanteesta (hullu hintaheilunta)..
 
Day Ahead -markkinan volatiliteettia on lisännyt merkittävästi lisääntynyt tuulivoiman tuotanto ja pienentynyt fossiilinen kapasiteetti ja asialle ei voi mitään muuttamatta pörssin hinnanmuodostustapaa.
Tätä hinnamuodostustapaahan siinä on pääasiassa arvosteltu, koska se mahdollistaa ja aiheuttaa sen, että peräkkäisillä tunneilla voi olla vaikka monisatakertainen hintaero ja volatiliteetti on valtava, kuten tunnettua on.

Nythän tuo on vähän kuin nurinkurinen huutokauppa, jossa kaikki huutaneet saavat voittohuudon itselleen.
 
voi olla vaikka monisatakertainen hintaero
Peräkkäiset tunnit voi olla myös toinen positiivinen ja toinen negatiivinen. Sanoisin, että "kertaisuus" ei ole millään tavalla merkittävä mittari. Enemminkin kannattaisi katsella absoluuttista hintaeroa.

Eli siis jos yhtenä tuntina on 0,0001 € / MWh ja seuraavana 1 € / MWh niin tilanne on mielestäni paljon parempi kuin 50€ / MWh vs 500€ / MWh, vaikka ekassa hintaero on 10 000-kertainen ja jälkimmäisessä vain 10-kertainen. Absoluuttisesti ekassa on 0,9999€ hintaero ja jälkimäisessä 450 €.

Nythän tuo on vähän kuin nurinkurinen huutokauppa, jossa kaikki huutaneet saavat voittohuudon itselleen.
Niin, kaikki myyjät saavat korkeimman hinnan vaikka olisivat olleet valmiit myymään halvemmallakin ja samoin kaikki ostajat saavat halvimman hinnan, vaikka olisivat olleet valmiit maksamaan enemmänkin. Ja lisäksi vielä saadaan tuotanto ja kulutus tasapainoon. Tuntuu että tuohan on systeemi jossa kaikki voittaa. (No paitsi tietysti ne jotka ei saa sähköä myytyä liian kalliin hinnan takia eikä ne jotka ei saa sähköä ostettua liian halvan tarjouksen takia)
 
Tätä hinnamuodostustapaahan siinä on pääasiassa arvosteltu, koska se mahdollistaa ja aiheuttaa sen, että peräkkäisillä tunneilla voi olla vaikka monisatakertainen hintaero ja volatiliteetti on valtava, kuten tunnettua on.

Ihan vapaasti voi kertoa mikä on parempi tapa hoitaa asia ilman että markkinalta katoaa kapasiteettia tai että siirrytään ihan suoraan valtiojohtoiseen sanelutalouteen. Koska tähän mennessä kaikki ehdotukset jotka olen nähnyt karahtavat jossain kohtaa johonkin nykyistä vieläkin pahempaan ongelmaan.
 
Ihan vapaasti voi kertoa mikä on parempi tapa hoitaa asia ilman että markkinalta katoaa kapasiteettia tai että siirrytään ihan suoraan valtiojohtoiseen sanelutalouteen. Koska tähän mennessä kaikki ehdotukset jotka olen nähnyt karahtavat jossain kohtaa johonkin nykyistä vieläkin pahempaan ongelmaan.
No sepä se, mutta ei se nykytilannekaan kovin monen mielestä ole loistava tilanne.
 
No sepä se, mutta ei se nykytilannekaan kovin monen mielestä ole loistava tilanne.
Harvoin missään asiassa on loistava tilanne. Loistava tilanne olisi tietysti se jos jokaisella olisi kotona ja tehtaassa kaikki energiatarpeet täyttävä pienikokokoinen, huoltovapaa ja saasteeton fuusioenergialaite (tai vastaava).

Täällä toki on ollut monia joiden mielestä nykyitilanne on huono tai ongelmallinen, joka onkin sitten jo ihan eri asia. Mutta monet mainitut "ongelmat" ei minun mielestä ole juurikaan ongelmia. Kuten nyt esimerkiksi tuo hintavaihtelu. Minusta se on ihan tarkoituksellinen ominaisuus, jonka idea on kannustaa tuotantoa vastaamaan kysyntää ja kysyntää vastaamaan tuotantoa. Sähkön käyttäjän kannalta olennaista on se paljonko sähkö maksaa vuodessa ja tuottajan kannalta paljonko sähkön myynnistä saa vuodessa. Se onko se nyt jollain yksittäisellä tunnilla negatiivinen vai euron kilowattitunnilta on kokonaisuuden kannalta epäolennaista, mutta tarjoaa etua niille, joilla on kykyä optimoida sähköverkon eduksi.
 
Itellä tässä kuussa sähköenergia laskua kertynyt 18,5€. Kulutettu 1224,67kW/h. En valita nykyisestä sähköpörssin hinnoittelumallista.
Eipä minullakaan ole tänä syksynä sähkö paljoa maksanut. Pörssisähköllä siis mennään. Automatiikalla vähän optimointia lisäksi. Pörssi toki mahdollistaa sen, että usean kakan sattuessa tuulettimeen sähkölasku voi olla mitä tahansa. Minä en siitä konkurssia tee, mutta joku voi tehdäkin. Ehkä siinä tapauksessa kiinteähintainen parempi. Kiinteiden hintoihinkin on hinnoiteltu jonkinlaista riksipreemiota.
 
Itellä tässä kuussa sähköenergia laskua kertynyt 18,5€. Kulutettu 1224,67kW/h. En valita nykyisestä sähköpörssin hinnoittelumallista.
Itsellä laskua kertynyt 14€ n.700kwh kulutuksella tässä kuussa. Jos olisin kiinteällä sopparilla esim 9s/kwh laskun määrä olisi jo 62€ pelkän energian osalta. Käytännössä 50€ säästöön pelkästään puolessa kuukaudessa talven varalle ja jos talvella ei mayhemit toteudu niin keväällä voikin sitten lähteä vaikka Tallinnan retkelle aurinkoa tervehtimään.
 
Niin nyt kyllä nyt on hyvä keulia kympin sähkölaskulla, mutta talvella sitten itketään tonnin laskusta:)
 
Niin nyt kyllä nyt on hyvä keulia kympin sähkölaskulla, mutta talvella sitten itketään tonnin laskusta:)

Yhä edelleen niitä kiinteitä on tarjolla niille, jotka haluavat lukita hintansa ja joita sähkön hinnanvaihtelu itkettää. Kiinteitä ei ole otettu myynnistä pois, eikä ketään pakoteta ottamaan pörssisähköä.
 
talvella sitten itketään tonnin laskusta
Näinköhän etelässä päästään edes -20 koko talven aikana? Nämä nykyiset talvet on sellaisia ettei ole enää niin suurta pelkoa suurista sähköhinnoista ainakaan pakkasten johdosta. Muut syyt sitten voivat kyllä nostaa hintaa...
 
Niin nyt kyllä nyt on hyvä keulia kympin sähkölaskulla, mutta talvella sitten itketään tonnin laskusta:)
Halpaa sähköä piisaa (viimeistään) kun tuulee myös talvisin, eli on hyvin epätodennäköistä että koko talvi olisi täysin tuuleton. Tuulettomina päivinä voi hinta nousta mutta tuskinpa kovin korkealle. Toki toivottavaa olisi että muu tuotanto meillä ja muualle toimii sekä siirtopiuhat ruotsiin.
 
Halpaa sähköä piisaa (viimeistään) kun tuulee myös talvisin, eli on hyvin epätodennäköistä että koko talvi olisi täysin tuuleton. Tuulettomina päivinä voi hinta nousta mutta tuskinpa kovin korkealle. Toki toivottavaa olisi että muu tuotanto meillä ja muualle toimii sekä siirtopiuhat ruotsiin.
No eihän siinä kauheita tarvita. OL3 hajoaa, russkit troolaavat kaapelit poikki ja tuulimyllyt jäässä tai ei tuule. Ryssän kalastusaluksilla ja metentutkimusaluksilla ollut viime vuosina poikkeuksellisen aktiivista kalastustoimintaa Euroopan sähkö-, ja datakaapeleisen lähistöllä, sekä merituulipuistojen muuntoasemilla.
 
No eihän siinä kauheita tarvita. OL3 hajoaa, russkit troolaavat kaapelit poikki ja tuulimyllyt jäässä tai ei tuule. Ryssän kalastusaluksilla ja metentutkimusaluksilla ollut viime vuosina poikkeuksellisen aktiivista kalastustoimintaa Euroopan sähkö-, ja datakaapeleisen lähistöllä, sekä merituulipuistojen muuntoasemilla.
Mikä ratkaisusi tohon maalailemaasi kauhuskenaarioon olisi? Valtion pitäisi sponssata halpaa sähköä kansalle, vaikka iso osa tuotantokapasiteetista olisi pois käytöstä?
 
Mikä ratkaisusi tohon maalailemaasi kauhuskenaarioon olisi? Valtion pitäisi sponssata halpaa sähköä kansalle, vaikka iso osa tuotantokapasiteetista olisi pois käytöstä?
No tuohonhan on yksinkertainen ratkaisu, ottaa kiinteähintaisen sopimuksen (eli käytännössä sähkönhintavakuutuksen).

Vakuutus kannattaa ottaa, jos riski jolta se suojaa, tuntuu liian suurelta omaan riskinsietokykyyn nähden. Keskimäärin tietysti vakuutuksen ottaminen tulee kalliimmaksi, mutta niillä kerroilla kun riski toteutuu, se kannattaa.
 
Jonkinlainen omavaraisuusratkaisu voisi tietysti toimia, mutta se ei ole ihan halpaa lystiä ainakaan toistaiseksi. Mielenkiinnolla seuraan yhtä sellaista projektia, onnistuessaan se mahdollistaisi periaatteessa sähköyhtiöistä irtaantumisen kokonaan.
 
No eihän siinä kauheita tarvita. OL3 hajoaa, russkit troolaavat kaapelit poikki ja tuulimyllyt jäässä tai ei tuule. Ryssän kalastusaluksilla ja metentutkimusaluksilla ollut viime vuosina poikkeuksellisen aktiivista kalastustoimintaa Euroopan sähkö-, ja datakaapeleisen lähistöllä, sekä merituulipuistojen muuntoasemilla.

No kyllä aika epätodennäköistä, että nuo kaikki kävisi yhtäaikaa. Viroon menevät merikaapelit katketessaan laskisivat hintaa Suomessa. Viro tuskin painaisi asiaa villaisella. Jos FI-EE sekä SE3-FI kaapelit siirtolinjat katkeaisi vaikutus olisi aika pieni, koska suurimman osan ajasta Suomesta viedään 1 000MW Viroon ja SE3 kapasiteetti on 1 200 MW. SE1-FI on maalla, joten sitä tuskin alkavat katkomaan. Talvella on tilastollisesti tuulisempaa kuin kesällä, joten tuulivoima tulee kyllä ainakin osan talvesta painamaan hinnan alas. Tuskin se OL3 koko talveksi hajoaa vaikka jotain vikaa tulisikin.
 
Mikä saa uskomaan ettei siitä pidettäisi kiinni? Sota Venäjää vastaan tietysti olisi kovin ikävä asia, mutta vastatoimien kovuus on edelleen punnittavissa. Tavoite on ettei Venäjä lähtisi tuollaista koeponnistamaan. NATO menettäisi merkityksenä joka tapauksessa jos naapuri saa käydä vapaasti paskomassa infraa ilman, että siihen puututaan.
Pidetään nämä venäjä/natojutut omissa ketjuissaan
 
Mikä saa uskomaan ettei siitä pidettäisi kiinni? Sota Venäjää vastaan tietysti olisi kovin ikävä asia, mutta vastatoimien kovuus on edelleen punnittavissa. Tavoite on ettei Venäjä lähtisi tuollaista koeponnistamaan. NATO menettäisi merkityksenä joka tapauksessa jos naapuri saa käydä vapaasti paskomassa infraa ilman, että siihen puututaan.
Sikäli tämä on ihan relevantti kysymys, koska kyllä tämä sähkön hintaan ja tuotantoon vaikuttaa. Venäjällä on kuitenkin myös oma heikko kohtansa. Kaliningradin sähköt voi Liettua pistää poikki tarvittaessa.
 
Osaako joku valaista miksi huomisen pörssihinnat olikin maltillisemmat kuin ainakin itse osasin ajatella?
Jotenkin luulin, että tässä tehdään tiistain hintojen toisintoa näillä tuulivoimilla ja vielä lämmötkin painuu alemmas.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 267
Viestejä
4 502 218
Jäsenet
74 375
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom