Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Zacksa]

Tuossa ei ole kyse mistään fiksuudesta, vaan siitä, että Suomi on niin karu ja kylmä maa, että täällä ei pärjännyt suurempi määrä ihmisiä.

Kyllähän Suomessa voisi helposti elää moninkertainen määrä ihmisiä. Koulutustaso on pitänyt huolen että naiset käy töissä eikä ole kotona vauvantekokoneina. Vai onko olemassa jotain sivistysvaltiota jossa korkea syntyvyys?

 

[JCSH]

Kyllähän Suomessa voisi helposti elää moninkertainen määrä ihmisiä. Koulutustaso on pitänyt huolen että naiset käy töissä eikä ole kotona vauvantekokoneina. Vai onko olemassa jotain sivistysvaltiota jossa korkea syntyvyys?

Ei olisi voinut elää silloin joskus 1700-1800 luvuilla, jonka perusteella nykyinen väestönmäärä sai muotonsa. Suomessa oli tasan tarkkaan samanmoinen väestön kasvupyrähdys kuin kaikissa muissakin maailman maissa on ollut. Meillä vaan se lähtötaso oli niin alhainen, että vaikka se kymmenkertaistui, niin lopputuloksena oli vain se reilut 5 miljoonaa ihmistä.

 

[Grez]

Jos suomi olisi "yhtä fiksu" kuin vaikka etelänapamanner, niin täällä ei asuisi juuri ketään. Ja taitaa olla etelänapamantereella ihan törkeän kova koulutustaso kun on niin vähän porukkaa.

(No siis tottahan se tietysti on että tällä hetkellä koulutustaso vähentää syntyvyyttä, joskin ehkä vielä enemmän vähentää jos yhteiskunta huolehtii vanhuksista. Myös esim. yhden lapsen politiikka vähensi)

Tai jos Helsinkiläiset olisi "yhtä fiksuja" kuin Inarilaiset niin Helsingissäkin olisi aika vähän porukkaa.

Mutta tosiaan jos koko maapallolla olisi sama väestötiheys kuin Suomessa keskimäärin (n. 16 henkeä per km²) niin maapallolla olisi noin 2,3 mrd ihmistä.

Jos taas koko maapallolla olisi yhtä paljon porukkaa, kuin Uudenmaan läänissä (n 129 / km²), niin ihmisiä olisi noin 18 miljardia.

En nyt oikein tiedä onko näillä luvuilla mitään järjellistä merkitystä.

 

[Zacksa]

Ei olisi voinut elää silloin joskus 1700-1800 luvuilla, jonka perusteella nykyinen väestönmäärä sai muotonsa. Suomessa oli tasan tarkkaan samanmoinen väestön kasvupyrähdys kuin kaikissa muissakin maailman maissa on ollut. Meillä vaan se lähtötaso oli niin alhainen, että vaikka se kymmenkertaistui, niin lopputuloksena oli vain se reilut 5 miljoonaa ihmistä.

Menee offtopiciksi, mutta jos vielä tämä:
Suomessa viimeiset isot sukupolvet sotien jälkeen. Siitä asti kun nämä pääsivät ohi lastentekoiästä, syntyvyys on laskenut. Samaan aikaan maailman väkiluku kasvaa lätkämailana vielä aika pitkään.

1800-luvun lopulla 5 lasta per nainen, sodan jälkeen vähän yli 3 ja nyt vähän yli 1.

Jos suomen metsät muuttaisi pelloiksi kuten monissa muissa maissa, täällä voisi elää helposti 50 miljoonaa ihmistä. Onneksi EU sanoo että meidän metsät on kamalia ympäristönpaskaajia, niin ehkä jatkossa voidaan muuttaa ne pelloiksi ja tuottaa ruokaa saksalaisille

@Grez laske uudelleen asumiskelpoisella maa-alueella niin tuloksena ~1miljardi asukasta.

 

[JCSH]

Menee offtopiciksi, mutta jos vielä tämä:
Suomessa viimeiset isot sukupolvet sotien jälkeen. Siitä asti kun nämä pääsivät ohi lastentekoiästä, syntyvyys on laskenut. Samaan aikaan maailman väkiluku kasvaa lätkämailana vielä aika pitkään.

1800-luvun lopulla 5 lasta per nainen, sodan jälkeen vähän yli 3 ja nyt vähän yli 1.

Niin ja kaikki muutkin maat ovat seuranneet samaa kaavaa. Siinä vaiheessa, kun ruuan saatavuus ei enää ole rajoittava tekijä ja terveydenhoito alkaa puremaan kuolleisuuteen, väkiluku alkaa kasvamaan aivan hulluna. Tuota kasvua sitten kestää muutaman sukupolven ajan, jonka jälkeen se syntyvyys painuu sinne noin 2 lasta per nainen paikkeille ja kasvu tyrehtyy. Maasta riippuen tämä pyrähdys alkaa aiemmin tai myöhemmin, sitä kestää sitten se muutama sukupolvi ja kasvu tyrehtyy. Lopputuloksena on se, että väkiluku moninkertaistuu.
Suomessa väkiluku ennen tuota kasvua oli siellä jossain 500 000 paikkeilla, koska se oli se maksimi, mitä Suomi maana silloin pystyi kantamaan väestöä. Kun tuo sitten tyyliin 10 kertaistuu, lopputuloksena on se reilut 5 miljoonaa ihmistä.
Intian väkiluku ennen tuota kasvua oli siellä jossain 200-300 miljoonan ihmisen paikkeilla. Koska se oli aikalailla maksimit, mitä Intia pystyi maana kantamaan väestöä. Sitten kun siellä tapahtuu vastaava väestön moninkertaistuminen, niin lopputuloksena on 1,4 miljardia ihmistä. Tai pikkasen enemmän, kerta vaikka Intian syntyvyys on jo laskenut sinne 2:n paikkeille, kestää about sukupolvi, että se väestönkasvu myös lakkaa.

Eli ei, Suomessa ei olla väestönkasvun suhteen oltu yhtään sen enemmän "fiksuja" kuin esim. Intiassa. Molemmissa se väestönkasvu noudattaa samaa kaavaa, erona vain se, että mikä on se väestön lähtökoko sitten kun tuo "väestöräjähdys" alkaa. Jos lähtöpiste on 300 kertainen verrattuna toiseen maahan, niin sitten myös se lopputulos on 300 kertainen.

Mutta joo, se tästä offtopicista.

 

[No Future]

Kyllähän Suomessa voisi helposti elää moninkertainen määrä ihmisiä. Koulutustaso on pitänyt huolen että naiset käy töissä eikä ole kotona vauvantekokoneina. Vai onko olemassa jotain sivistysvaltiota jossa korkea syntyvyys?

Israel?

Vakavammin, niin Suomen syntyvyys(hedelmällisyysluku) 1900-luvun alussa huiteli viiden kieppeillä, Samaan aikaan Ruotsissa se oli noin 2,5. Mistähän johtui?

 

[JLM]

Tuon takia noiden fossiilisten luopumisessa liikutaan aika hitaasti, monien mielestä aivan liian hitaasti. Tavoitteita ja työkaluja kiristetään sitä mukaa, kun teknologia mahdollistaa niitä hiilineutraaleja vaihtoehtoja järkevillä hinnoilla.

Sen perusteella mitä nyt on nähty, niin se on aika loputon lista kiristyksiä, kustannusten nostoja ja kaikkinaista ankeuttamista ilman ostovoiman huomioimista millään tasolla. Siihen vielä sitten kaikki EU-puolen silmään kusemiset. Joten pidän todennäköisempänä, että ajaudumme köyhyyteen kuin mihinkään suureen menestystarinaan.

 

[No Future]

Sen perusteella mitä nyt on nähty, niin se on aika loputon lista kiristyksiä, kustannusten nostoja ja kaikkinaista ankeuttamista ilman ostovoiman huomioimista millään tasolla. Siihen vielä sitten kaikki EU-puolen silmään kusemiset. Joten pidän todennäköisempänä, että ajaudumme köyhyyteen kuin mihinkään suureen menestystarinaan.

Siis puhutko nyt sähkön hinnasta vai mistä? Missäs länsimaissa sähkö on ollut viime vuodet halvempaa kuin Suomessa? Tai ylipäätään missään maailmassa? Ja missä sähköverkon toiminta sekä sähkönsaannin huoltovarmuus on paremmalla tolalla?

 

[maxion]

Tää keskustelu on karannut ihan raiteilta.

 

[Juha Kokkonen]

Palatkaa ketjun aiheeseen, kiitos.

 

[kapiteeli]

Päivitys/katsaus ydinvoiman maailmaan:
- Cattenom 1, 1300 MW - arvioitu startti 3.9.->
- Flamanville 1, 1330 MW - arvioitu startti 2.9.->
- Golfech 1, 1300 MW - arvioitu startti 31.8.->

Lisää reaktoreita korjauksessa (lähteet World-nuclear ja Energygraph):
- Belleville 1, 1310 MW - pysäytetty heinäkuun alussa ja arvioitu restart 30.11.->
- Belleville 2, 1310 MW - ollut ainakin toukokuusta lähtien seis ja arvioitu restart 23.9.->
- Golfech 2, 1363 MW - ollut ainakin toukokuusta lähtien seis, ristiriitaista tietoa restartista, arvioitu startti 26.8.->

Käännetään katseet Slovakiaan. Vuonna 1986 alettiin rakentaa reaktoreita Mochovce 3 ja 4, mutta 1992 työt keskeytettiin rautaesiripun murtumisen aiheuttamien muutosten myötä. Mochovce 3 on nyt siinä vaiheessa testejä, että on saatu lupa ajaa 75 % teholla. Viimeinen testi 100 % teholla on arviolta syys-lokakuun vaihteessa.

Amerikan ihmemaa: Vogtle 3 otettiin juuri tuotantokäyttöön ja se on ensimmäinen verkkoon kytketty reaktori Jenkeissä yli 30 vuoteen.

Puola: Hallitus antoi energiayhtiö PEJ:lle periaatepäätöksen, jonka myötä se saa rakentaa ydinvoimalan Pommeriin. PEJ aikoo rakentaa yhteensä 3750 MW:n edestä AP1000-reaktoreita (jollainen juuri startattiin Vogtlessa, toim. huom.)

Vaihteeksi topicin mukaista asiaa, jos sellainen sallitaan... Eli päivitys nukleaarivoiman ihmeelliseen maailmaan.

- Cattenom 1, 1300 MW - ilmeisesti ollut ajossa 30.8.-24.9., sen jälkeen pysähtynyt ja lähtemässä uudelleen käyntiin näinä päivinä
- Flamanville 1, 1330 MW - startannut 25.9.
- Golfech 1, 1300 MW - arvioitu startti 4.11.->

Lisää reaktoreita korjauksessa (lähteet World-nuclear ja Energygraph):
- Belleville 1, 1310 MW - pysäytetty heinäkuun alussa ja arvioitu restart 30.11.->
- Belleville 2, 1310 MW - startannut 11.9.
- Golfech 2, 1363 MW - startannut 29.9.

Slovakia: Mochovce 3 läpäisi testit onnistuneesti ja on nyt tuotantokäytössä. Slovakialaiset saavat suomalaiset vaikuttamaan hätäiseltä kansalta, sillä Mochovce 3 -projektissa kesti sellaiset 37 vuotta - Olkiluoto 3:ssa vaivaiset 18 vuotta.

Bulgaria: Esisopimuksia kirjoitettu yhdestä tai useammasta AP1000-reaktorista.

Amerikan ihmemaa: "Nukefluensserit" tekevät somessa työtä ydinvoiman puolesta. Joukossa mukana mm. Miss Amerikka (joka opiskelee alalla).

Japani: Takahama 2 otettiin uudelleen käyttöön. Tätä edelsi hallituksen päätös sallia reaktorin käyttö yli aiemman maksimi-iän (40 vuotta).

 

[takomo]

Slovakia: Mochovce 3 läpäisi testit onnistuneesti ja on nyt tuotantokäytössä. Slovakialaiset saavat suomalaiset vaikuttamaan hätäiseltä kansalta, sillä Mochovce 3 -projektissa kesti sellaiset 37 vuotta - Olkiluoto 3:ssa vaivaiset 18 vuotta.

Tuo on ilmeisesti VVER-440 eli samaa tyyppiä kuin Loviisassa... ja 4. yksikkökin on valmistumassa.

 

[akse]

Se on vain tekopyhää vaatia muita säästämään, jos itse tuhlailee. Olen asunut Pekingissä 7 vuotta ja muutos täällä on ollut aivan järkyttävä. Pahimpina vuosina oli muutama hyvä päivä vuodessa saasteiden osalta ja nykyään se on muutama huono päivä vuodessa.

Ettei vaan teollisuus ja saastuttava energiantuotanto olisi siirretty kauemmaksi pääkaupungista?

 

[chrisekh]

Ettei vaan teollisuus ja saastuttava energiantuotanto olisi siirretty kauemmaksi pääkaupungista?

On. Terasteollisuudesta minulla ei ole kuin huhupuheita tiedossa mutta Peking lopetti kaukolammosta kivihiilen kayton mika vaikutti varmasti.

Liikennekkin sahkoistyy mutta nappituntumalla sanoisin etta nyt puhutaan vasta 10% mika ei voisi niin paljoa vaikuttaa. Taksit ja linja-autot ovat varmaan 80% sahkoisia mutta yksityisautoissa muutos ei ole ollut niin nopea. Tilanne elaa silti nopeasti koska Pekingissa tuntuu autojen keski-ika olevan lahempana 5 kuin 10 vuotta.

 

[HTK12]

On. Terasteollisuudesta minulla ei ole kuin huhupuheita tiedossa mutta Peking lopetti kaukolammosta kivihiilen kayton mika vaikutti varmasti.

Liikennekkin sahkoistyy mutta nappituntumalla sanoisin etta nyt puhutaan vasta 10% mika ei voisi niin paljoa vaikuttaa. Taksit ja linja-autot ovat varmaan 80% sahkoisia mutta yksityisautoissa muutos ei ole ollut niin nopea. Tilanne elaa silti nopeasti koska Pekingissa tuntuu autojen keski-ika olevan lahempana 5 kuin 10 vuotta.

Eiköhän se suurin vaikutus ole sillä ettei saastuttavaa teollisuutta & energiantuotannoa enää ole kuten aiemmin. Sielläkin on herätty ettei saastuttamista voi jatkaa loputtomiin tiheästi asutuilla alueilla. Liikenne ei ole mikään suuri ongelma, jos autot kohtuu tuoreita ja samalla tasolla päästöjen kanssa kun eurooppalaiset. Luultavasti uusimmilla pakoputkesta tuleva ilman on puhtaampaa kuin moottoriin menevä, kun puhutaan tuollaisesta alueesta, jossa se ilman ei todellakaan ole puhdasta.

 

[kapiteeli]

Tuo on ilmeisesti VVER-440 eli samaa tyyppiä kuin Loviisassa... ja 4. yksikkökin on valmistumassa.

Kyllä - slovakkiwiki ilmoittaa nelosreaktorin valmiusasteeksi 92,3 %. Ensimmäinen kriittisyys arvioidaan saavutettavan tammikuussa 2025 ja kaupallinen tuotanto saman vuoden lokakuussa.

Olkiluoto 3:n sisarreaktori Flamanville 3: arvioitu startti ensi vuoden alkupuolella.

Jatketaanpa hetki erittäin surullisesta tarinasta nimeltä Kashiwazaki-Kariwa. Vuosina 1985-1997 siellä käynnistettiin seitsemän reaktoria, teholtaan yhteensä 7965 MW, mikä tekee siitä maailman suurimman ydinvoimalan. Vuonna 2007 kuitenkin sattui maanjäristys, jonka johdosta koko voimala ajettiin alas. Vuoteen 2011 mennessä 5 seitsemästä reaktorista oli otettu käyttöön, kunnes sattui Fukushiman onnettomuus. Tästä lähtien kaikki reaktorit ovat olleet suljettuina. Jo ennen Fukushimaa paljastui, että voimalan omistava TEPCO oli väärentänyt ydinturvallisuuteen liittyvää dataa ja Fukushiman jälkeen firman uskottavuus oli aika lähellä nollaa.

Siitä lähtien TEPCO on toteuttanut Kashiwazaki-Kariwassa muun muassa seuraavat toimenpiteet:
- Rakennettu 15 metriä korkea seinä tsunameja vastaan (mahdollisen tsunamin maksimikorkeudeksi on arvioitu 6 metriä)
- Saitilla säilötään 20 000 kuutiota vettä hätätilanteita varten. Korkeuserojen ansiosta vettä voidaan käyttää, vaikka jäähdytyspumput menisivät pois pelistä. Lisäksi saitille on hankittu pumppuautoja veden pumppausta varten.
- Hätätilanteita varten asennettu ilmansuodattimia, jotka poistavat radioaktiivisia yhdisteitä
- Hätätilanteita varten osoitetun henkilöstön määrä lisätty 324 -> 850 ja operaattorien määrää lisätty 205 -> 260
- Säännöllisiä harjoituksia maanjäristyksiä ja tsunameita varten

Luottamus TEPCOon on mahdollisesti palaamassa vähitellen, sillä paikalliset viranomaiset ovat aloittamassa keskustelut Kashiwazaki-Kariwan mahdollisesta uudelleenkäynnistämisestä. Japani on maailman suurin nesteytetyn maakaasun tuoja, joten ydinvoimaloiden onnistunut uudelleenkäynnistäminen heijastuisi varmasti myös sähkön hintaan Pohjolassa Saksan tuotantorakenne huomioon ottaen.

Allekirjoittaneen mielipide: viranomaiset tsekatkoon, että Fukushima-perseilyt tyyliin pumput ja sähkökaapit alimassa mahdollisessa kohdassa on korjattu, saitille pari puolueetonta vahtikoiraa ja myllyt pienellä riskilläkin käyntiin ASAP.

 

[erihyva]

IEA:n mukaan peak fossiiliset saavutetaan ennen vuotta 2030.

The International Energy Agency predicted that demand for oil, gas and coal will peak before 2030—if governments meet their current climate commitments. It cited reduced demand for fossil fuels from China and the rise of electric cars, which it expects will account for over a third of new car sales by 2030. The forecast diverges from that of OPEC, a group of oil-producing countries, which expects oil demand to continue rising until 2045.

Lähde: The Economist

 

[Lämpöpumppu]

Nähdäänhän se kaiken aikaa, että vähätuulisina päivinä sähkönhinta hyppää pilviin vaikka kaikki ydinvoima on rivissä. Kyllä silloin kannattaisi (ja kannattaa, Meri-Pori) tehdä myös hiililauhdetta.

Kaikki lämpövoimalaitokset ovat siitä hankalia, että niiden käynnistäminen vain muutamaksi piikkitunniksi on yleensä kannattamatonta. Riippuen tietenkin, minkälaisessa valmiudessa laitos pidetään. Normaali ylösajo kestää helposti jopa viikon kylmästä säilönnästä. Kuumassa säilönnässä taas voidaan olla, mutta se tarkoittaa taas suuria juoksevia kuluja laitoksen operaattorille. Laitos kuitenkin pidetään lämpimänä hiiltä polttamalla ja laitoksella on 24/7 miehitys.

IEA:n mukaan peak fossiiliset saavutetaan ennen vuotta 2030.

Vaikka piikki saavutettaisiin ennen vuotta 2030, niin on hyvä tiedostaa, että pelkästään Kiinaan nousee kymmeniä gigawatteja hiilivoimaa vuosittain ennen tuota. Kiinassa otetaan edelleen käyttöön vuosittain enemmän fossiilista energiantuotantoa, kuin Euroopassa on yhteensä koko hiilikapasiteettia. Intia on toinen paha. Tämä kaikki johtuu siitä, että he saavuttavat koko ajan länsimaisempaa elintasoa eli ne miljardit köyhyydessä ja lähes ilman sähköä elävät parantavat elinolojaan.

Jotta esimerkiksi siihen 1,5 asteen lämpenemiseen olisi voitu edes päästä, niin fossiilisen energian käytön olisi pitänyt jo lähteä laskuun. Nyt kuitenkin noustaan huimaa tahtia vielä vuosikymmenen verran ainakin. Ja kuka arvaakaan millainen tikittävä aikapommi meillä on Afrikassa. Väestö ja energiantarve kasvaa, ja tuskin pystymme vielä heidänkään kohdalla tekemään kunnon loikkaa puhtaaseen energiaan.

 

[Shajk]

Kaikki lämpövoimalaitokset ovat siitä hankalia, että niiden käynnistäminen vain muutamaksi piikkitunniksi on yleensä kannattamatonta. Riippuen tietenkin, minkälaisessa valmiudessa laitos pidetään. Normaali ylösajo kestää helposti jopa viikon kylmästä säilönnästä. Kuumassa säilönnässä taas voidaan olla, mutta se tarkoittaa taas suuria juoksevia kuluja laitoksen operaattorille. Laitos kuitenkin pidetään lämpimänä hiiltä polttamalla ja laitoksella on 24/7 miehitys.

Meri-Pori on mun havaintojen mukaan ajanut päivä kerralla päivän keski-hinnan mukaan, mutta joskus kyllä lähtenyt käyntiin niin alhaisilla hinnoilla että epäilen että Fortumin ennustemallit on näyttänyt korkeampaa hintaa seuraavalle päivälle.
Viime aikoina ennen huoltoseisokkia oli myös pistetty tulille vajaateholle vuorokauden vaihtuessa ja nostettu tehoja myöhemmin kun hinnat olivat korkeammat, strategia muuttumassa?
Viime aikoina oli myös usein tilanteita että ilman Meri-Porin tuotantoa, sähkön hinta oli selvästi kannattavuus rajan yläpuolella, mutta jos Meri-Pori olisi tuottanut täydellä teholla, sähkön hinta olisi romahtanut selvästi kannattavuusrajan alle.

 

[JCSH]

Viime aikoina oli myös usein tilanteita että ilman Meri-Porin tuotantoa, sähkön hinta oli selvästi kannattavuus rajan yläpuolella, mutta jos Meri-Pori olisi tuottanut täydellä teholla, sähkön hinta olisi romahtanut selvästi kannattavuusrajan alle.

Mitenkä tuo toimisi noin? Ehkä en ymmärrä jotain, mutta jos tilanne on, että sähkön hinta ilman Meri-Poria olisi vaikkapa 250e / MWh, koska viimeiset 300 MW tarpeesta täytyy täyttää tuolla hinnalla. Sitten Meri-Pori tulee, ja laittaa hinnaksi 150e / MWh tuolle puuttuvalle 300 MW:lla ja ajaa laitosta osateholla, niin eiköstä silloin tuo vaje kateta Meri-Porin tuotannolla ja hinnaksi tulee tuo Meri-Porin pyytämä 150e / MWh?
Vai tuleeko tuollaisessa osateholla ajamisessa siitä sähkön tuottamisesta niin paljon kalliimpaa, että ei kannata tarjota tuota osatehoa tuolla hinnalla?

 

[Grez]

Vai tuleeko tuollaisessa osateholla ajamisessa siitä sähkön tuottamisesta niin paljon kalliimpaa, että ei kannata tarjota tuota osatehoa tuolla hinnalla?

Varmaankin osateho hinnoitellaan kalliimmaksi.

En tiedä mitä Meri-Pori sinne tarjoaa, mutta sinne voi laittaa esim. tarjouksen että "mikäli vähintään 10 tuntia putkeen ollaan valmiit ostamaan kaikki 560 MW hintaan 150e/MWh, niin se on tarjolla" tai että "vähintään 10 tuntia putkeen kaikki 560MW hintaan 150e/MWh tai 10h keskimäärin vähintään 300MW hintaan 200e/MWh" ja sitten pörssin järjestelmä laskee mikä tarjousvaihtoehto, jos mikään, tulee mukaan hinnoitteluun. Tarjoukset voi olla myös joustavampia tai vaihtoehtoisia. Esim. voisi olla että joko vähintään 10 tuntia putkeen hintaan 150e/MWh tai vähintään 5 tuntia putkeen hintaan 250e/MWh tai yksittäisiä tunteja 1000e/MWh. Ja voidaan määritellä että tarjotaan kiinteää määrää tai että määrä voi vaihdella jossain rajoissa, vaikka 0-560MW.

Käsittääkseni silloin kun viimeksi hinta kävi 4000e/MWh niin Nordpool (sähköpörssin pyörittäjä) toivoi, että osapuolet tekisivät joustavampia tarjouksia ja olen jotenkin ymmärtänyt (saattaa olla kuvitelmaakin) että ne nykyään olisivatkin keskimäärin joustavampia.

 

[varmaperquila]

Eipä ole pörssisähkö ollut halpaa enää pikkupakkasten alettua, tänään sentään "normihinnassa".

 

[chrisekh]

Eipä ole pörssisähkö ollut halpaa enää pikkupakkasten alettua, tänään sentään "normihinnassa".

Ei ole yhteistuotantolaitokset vielä lähteneet kunnolla käyntiin.

 

[varmaperquila]

Mitä on vielä alhaalla?

 

[chrisekh]

Mitä on vielä alhaalla?

Jaa jaa. Ei ollut tietoa. Oli heitto. Sori siitä.

 

[Mukava]

Kyllähän tuo vähäinen tuulivoimatuotanto esim koko tämän alkuviikon myös nostaa hintoja. Eikä ainakaan ihan heti ole kasvamassa, seuraava isompi pumpsi tulisi ennusteiden mukaan ensi maanantaista tiistaille jonka jälkeen taas laskua.

 

[Markkanen]

Suomeen on tulossa useita isoja aurinkovoimaloita – uudesta karttapalvelusta voi kurkistaa, mihin voimaloita suunnitellaan

Motiva: Suurten aurinkovoimaloiden tuotantokapasiteetti voi lähes 200-kertaistua vuoteen 2030 mennessä. Voimalahankkeita on vireillä eri puolille maata.

yle.fi

Aurinkovoimaa tulossa runsaasti lisää.

 

[Grez]

Tuntuu muuten vähän hullulta Ouluun rakentaa paljon aurinkovoimaa. Joko ei saada neljänä kalleimpana kuukautena juurikaan tuottoa ("optimisuuntaus") tai sitten pistetään paneelit pystyasentoon ja tyydytään matalaan kokonaistuottoon. Onko siellä jotain etuja verrattuna vaikka Kemiönsaareen (huomattavasti etelämpänä, jossa myös iso projekti), kuin mahdollisesti edullisempi tonttikustannus?

No, Suomessa sentään on vain yksi hinta-alue.. Ruotsissahan olisi vielä hullumpaa rakentaa aurinkopuistoja pohjoisosiin.

 

[Iså]

Tuntuu muuten vähän hullulta Ouluun rakentaa paljon aurinkovoimaa. Joko ei saada neljänä kalleimpana kuukautena juurikaan tuottoa ("optimisuuntaus") tai sitten pistetään paneelit pystyasentoon ja tyydytään matalaan kokonaistuottoon. Onko siellä jotain etuja verrattuna vaikka Kemiönsaareen (huomattavasti etelämpänä, jossa myös iso projekti), kuin mahdollisesti edullisempi tonttikustannus?

No, Suomessa sentään on vain yksi hinta-alue.. Ruotsissahan olisi vielä hullumpaa rakentaa aurinkopuistoja pohjoisosiin.

Sillä vuosittaisella tuottoajalla ei ole niin merkitystä jos/kun siirrytään vedyn tuottamiseen sähköllä (mihin tuota sähkökapasiteettia ollaan pääasiassa rakentamassa). Lisäksi nytkin on välillä kesällä ollut ihan korkeita sähkönhintoja. Todennäköisesti noiden paneelikenttien sähkö myydään suoraan jollain sovitulla hinnalla suurille teollisille toimijoille ja sähköstä ei paljoakaan mene pörssimarkkinoille.

Paneelinrakentajat haluavat tasaisia, halpoja tontteja (joutomaita jne) lähelle suuria sähkömuuntamoita jolloin kalliit siirtoyhteydet jäävät mahdollisimman lyhyeksi.

 

[JCSH]

Lisäksi nytkin on välillä kesällä ollut ihan korkeita sähkönhintoja.

Kesällä myös todennäköisesti paistaa aurinko silloin, kun on ollut niitä korkeita sähkönhintoja. Korkeapaine tarkoittaa pilvetöntä ja tuuletonta säätä. Eli kun kesällä on korkeapaine, niin tuulivoima todennäköisesti tuottaa heikosti mutta aurinkovoima tuottaa hyvin.

 

[HTK12]

Teollisuus voi hyödyntää aurinkovoimaa prosessilämmössä ym. Sähkönkulutus on suurinta päivällä ja aurinkoivoima tuottaa sitä sähköä juuri silloin. Kaukolämmön tuotanto sähköistyy kovaa vauhtia, joten senkin tuotannossa voidaan hyödyntää jonkin verran aurinkovoimaa (CHP laitokset jäisivät käyttöön enimmäkseen lämmityskaudella / säätövoimana). Sähkökattiloiden yhteyteen tehdään usein lämpövarastoja, joten sitä lämpöä saadaan jonkinaikaa vaikka ei tuulisi/paistaisi aurinko. Aurinkovoima täydentää kesällä hyvin tuulivoimaa, joka ei kovin paljoa tuota aurinkoisena päivänä korkeapaineella. Mitä enemmän meillä on uusiutuvia sitä enemmän poltettavia & vesivoimaa voidaan käyttää säätövoimana. Kumpaakin on rajallisesti, joten uusiutuvia kannattaa lisätä, että päästää niihin ilmastotavoitteisiin joihin on sitouduttu.

 

[erihyva]

Hyvin on tullut aurinkoenergian hinta alas

Pian aurinkoenergialla on jo iso vaikutus globaaleihin hiilidioksidipäästöihin”, sanoo australialaisprofessori Martin Green, vuoden 2022 Millennium-teknologiapalkinnon voittaja.

Aurinkoenergian loikka vuodesta 2010 tähän päivään on ollut yllätys jopa Greenille, joka puhui lokakuussa Suomessa energia-alan seminaarissa.

Hänen kehittämänsä PERC (Passivated Emitter and Rear Cell) -aurinkopaneeliteknologia on vallannut markkinat viime vuosina. Hyötysuhteeltaan aiempaa parempien PERC-paneelien markkinaosuus on jo yli 90 prosenttia.

”Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön keskihinta on 12 vuodessa pudonnut kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta”, Green kertoo. Samana aikana paneelien vuotuiset asennusmäärät maailmassa ovat yli kymmenkertaistuneet.

Halpenevat hinnat kaksinkertaistavat uusien aurinkovoimaloiden määrän nykytahdilla joka kolmas vuosi.

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

 

[Shajk]

Mitenkä tuo toimisi noin? Ehkä en ymmärrä jotain, mutta jos tilanne on, että sähkön hinta ilman Meri-Poria olisi vaikkapa 250e / MWh, koska viimeiset 300 MW tarpeesta täytyy täyttää tuolla hinnalla. Sitten Meri-Pori tulee, ja laittaa hinnaksi 150e / MWh tuolle puuttuvalle 300 MW:lla ja ajaa laitosta osateholla, niin eiköstä silloin tuo vaje kateta Meri-Porin tuotannolla ja hinnaksi tulee tuo Meri-Porin pyytämä 150e / MWh?
Vai tuleeko tuollaisessa osateholla ajamisessa siitä sähkön tuottamisesta niin paljon kalliimpaa, että ei kannata tarjota tuota osatehoa tuolla hinnalla?

Esimerkki:

Jos minimiteho on vaikkapa 200MW. Lähtökohta esimerkiksi 400€/MW, jos markkinoille tulee 200MW lisää, hinta tippuisi 100 euroon, joka on liian matala. Niinpä laitos ei aja.

Vesipulavuonna 100€ ja 400€ välillä löytyisi enemmän vesivoimaa, nyt luukut ovat olleet heti auki jos on saanut edes jotain maksua sähköstä. Koska tarjonta on suppeampi korkeammilla hinnoilla, pienikin sähkön määrä voi vaikuttaa hintaan ratkaisevasti.

 

[Grez]

Jos minimiteho on vaikkapa 200MW. Lähtökohta esimerkiksi 400€/MW, jos markkinoille tulee 200MW lisää, hinta tippuisi 100 euroon, joka on liian matala. Niinpä laitos ei aja.

Näinhän se on, mutta mielestäni tästä vastauksesta jää vähän epäselväksi miksi hinta "tippuisi" 100 euroon... Tietenkään se ei siis voi tuossa tippua 100 euroon, koska kukaan ei ole myymässä riittävästi sähköä 100 eurolla.

Jos minimiteho on 200MW ja sillä tarjotaan 400€/MW, ja hinta ilman laitosta on vähintään 400€/MW, niin silti ei välttämättä ole 200MW edestä ostajia, jotka olisivat valmiit maksamaan 400€/MW tai enemmän. Eli ostotarjoukset saattaa tippua vaikka 100 euroon tuon 200MW lisäyksen aikana.

Esimerkissä hinta voi myös jäädä vaikka reilusti yli tuon 400€/MW jos siellä on pienempiä kuin 200MW tarjouksia, jotka ovat korkeammalla hinnalla, ja näiden korkeampien tarjousten verran on riittävän korkeita ostotarjouksia.

 

[JCSH]

Esimerkki:

Jos minimiteho on vaikkapa 200MW. Lähtökohta esimerkiksi 400€/MW, jos markkinoille tulee 200MW lisää, hinta tippuisi 100 euroon, joka on liian matala. Niinpä laitos ei aja.

Vesipulavuonna 100€ ja 400€ välillä löytyisi enemmän vesivoimaa, nyt luukut ovat olleet heti auki jos on saanut edes jotain maksua sähköstä. Koska tarjonta on suppeampi korkeammilla hinnoilla, pienikin sähkön määrä voi vaikuttaa hintaan ratkaisevasti.

Mutta mistä se 200 MW tulisi? Jos se tulisi siitä Meri-Porista, niin sitten se hinta ei tipu sinne 100 euroon, vaan se tippuu siihen hintaan, mitä Meri-Pori pyytää.

 

[Grez]

Mutta mistä se 200 MW tulisi? Jos se tulisi siitä Meri-Porista, niin sitten se hinta ei tipu sinne 100 euroon, vaan se tippuu siihen hintaan, mitä Meri-Pori pyytää.

Niin Shajk tarkoitti varmaankin että ostotarjoukset tippuisivat siinä 200MW matkalla alle pyynnin, eli riittävän hyviä ostotarjouksia ei riitä koko määrälle. (Kirjoitin tarkemmin Shajkin ja sinun viestin välissä)

 

[Tonnin Seteli]

Kuluneen torstain päivän tuotantotiedoista muuten puuttuu 11.46 - 16.55. Ihmettelinkin tätä katsoessani jossain vaiheessa iltapäivällä sähköseurantatietoja sovelluksesta, kun näytti tilannetta 11.46 vaikka kello oli ehkä noin 14. Tajusin juuri Fingridin sähköjärjestelmän tila -sivulta että sama juttu näkyy sielläkin yhä. Se väli on vain yksinkertaisin janoin interpoloitu kuvaajaan joten kaikkien tuotantolajien data on outo ja esim. aurinkovoiman tuotantotieto käytännössä puuttuu.

Liekö tällainen poikkeama tavallinen? Saadaanko historia julkaistua myöhemmin? En muista juuri nähneeni vaikka dataa on tullut katseltua aika usein viime vuosina.

Ei ole yhteistuotantolaitokset vielä lähteneet kunnolla käyntiin.

Mitä on vielä alhaalla?

Kaukolämmön yhteistuotannon sähköteho ei ole vielä saavuttanut talvikauden tehoa, koska myöskään lämmöntuotannon tarve ei ole vielä talvikauden tasolla. Ei ole oleellista jos jokin tietty kattila on kylmänä, enkä tiedä onko.

 

[B12]

Ihan hyvä juttu lehdessä. Tulevaisuus on kulutuksen säätö automaatiolla ja sähkön hinnan vuoristorata on vasta alussa. Helenin toimistujohtajan mukaan Suomalaisten on totuteltava siihen, että sään mukaan valot joko palavat tai sammuvat. Välillä sähköä on yllin kyllin ja välillä on pulaa. Kyseessä on iso muutos kulutustottumuksiin ja ns "tuurivoimasta" tulee oikeasti tuurivoimaa, kun valtaosa sähköntuotannosta on tulevaisuudessa sään armoilla.

Suomalaisten sähkönkäyttöön tulossa radikaaleja muutoksia – Jos ei sopeudu, käy huonosti, varoittaa Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka

Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka ennustaa yhteiskunnallisia levottomuuksia, jos Suomi ja suomalaiset eivät osaa ottaa käyttöön energiamurroksen seuraavaa vaihetta.

www.tekniikkatalous.fi

Spoileri

Olli Sirkka vie Heleniä nyt 2030-luvulle. Helenin hallitus ja johtoryhmä tekevät parhaillaan yhtiön uutta strategiaa. Se valmistuu vielä tänä vuonna.
Koko yhtiö on rajussa muutoksessa, todennäköisesti historiansa suurimmassa. Suomelle Sirkalla on jo nyt vakavaa sanottavaa.
Kyse on siitä, että uusiutuvan energian, tuuli- ja aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannossa kasvaa nyt pöyristyttävällä voimalla.
Niiden tuotanto riippuu kuitenkin säistä, mutta lämpöä tai sähköä ihminen tarvitsee milloin vain ja yhteiskunta koko ajan.
Sirkka on huolissaan, miten Suomi ja suomalaiset saadaan toimimaan niin, että he kuluttavat energiaa silloin, kun sitä on eniten saatavilla ja miten se tehdään.
”Kun puhdasta energiaa on paljon tarjolla, sitä ei pidä säästellä. Olemme oppineet säästämään energiaa, mutta nyt pitäisi toimia päinvastoin”, hän sanoo.

”Tämä on kivulias asia. Poliitikot luulevat, että vihreä siirtymä ratkeaa, kun rakennetaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta se ratkaisee vain tuotannon. Jos tuotanto ei kuitenkaan kohtaa sitä mitä käytetään, meillä on käsissä assetti, jolla ei tee mitään”.

Ratkaisuja tai helpotusta kulutusjouston tuskaan on onneksi tarjolla jo jonkin verran. Niitä ovat nyt akut, vety sekä kysyntäjouston ohjelmistoalustat ja sovellukset.
Helen tekee vedyntuotannon pilottia jo Vuosaaressa. Ideana on, että Helenin ja kumppanien elektrolyyserit tuottaisivat Helsingissä vetyä, kun sähköä on tarjolla yli kysynnän.
”Yhä on se karmea haittapuoli, että prosessi on todella tehoton ja hukkaa syntyy. Mutta haittaako hukka, jos sähköä on tarjolla yllin kyllin? Hukka on lämpöä, ja Helenillä on iso kaukolämpöverkko, joten meidän kannattaa tehdä vetyä ja myydä se lämpö. Näin saamme tehokkaan prosessin.”
Ison mittakaavan vetytuotantoa Sirkka kaavailee jo vuosille 2027–2028.
Ensimmäiset akkulaitokset varastoivat Helenille sähköä jo nyt tuulipuistojen yhteydessä.
”Akut ovat olleet ikuinen lupaus, mutta niiden hinta on laskenut. Kun tuulta on liikaa, lataamme akut. Tyyninä päivinä, kun sähkönhinta nousee, myymme sähköä.”
Olli Sirkan omassa talossa esimerkiksi lämpöpumppu hakee itse verkosta sähkön spottihinnat ja optimoi itsenäisesti talon lämmityksen.
”Sen ja muidenkin laitteiden onnistumista ja tulosta voin seurata Oma Helenistä. Kulutus putoaa aina hinnan noustessa. Olen kyllä ehkä vähän intoilija näiden suhteen.”
Sirkka huomauttaa, ettei kyse ole Helenin aikaansaannoksesta, vaan älykkyys ohjaa ilmalämpöpumppua.
”Jokainen voi katsoa sähkölaitetta ostaessaan, että laite osaa seurata spottihintaa ja toimia sähkömarkkinaa vasten. Nykyään monet tiskikoneetkin ovat wifissä.”
Viitisen vuotta sitten Sirkka itsekin epäili, onko sähköhammasharjan kaltaisten laitteiden liittämisessä langattomaan verkkoon mitään järkeä.
”Mutta jos miljoona tai kaksi ihmistä käyttää kotiautomaatiota, sillä on iso merkitys. Se vaatii vielä jonkin verran insinööriluonnetta, mutta tämä muutos meidän on tehtävä yhteiskuntana. Silloin vihreä siirtymä onnistuu.”
Helen voi myös säätää vesivoimaloitaan.
Kaukolämmitykseen joustoa tuovat lämpövarastot, jättimäiset vesivarastot, joita Helen on louhinut Mustikkamaalle ja Kruunuvuorenrantaan. Kun puhdasta energiaa on runsaasti tarjolla, Helen lämmittää veden ja pumppaa sen kaukolämpöverkkoon.
”Tarvitsemme niitä kuitenkin paljon lisää. Kapasiteetti varastoida energiaa täytyy tuplata tai triplata.”
Entä riittävätkö nämä toimet takaamaan energian riittävyyden?
”Eivät lähellekään. Helenin polku onkin nyt, että tulemme investoimaan enemmän joustoon kuin sähköntuotantoon. Markkina on jo muuttunut niin, että sähkön hinta vaihtelee hirveästi, ja meidän on pakko sopeutua siihen.”
Yksin Helen ei kuitenkaan pysty rakentamaan niin paljoa joustoa, että se riittäisi. Joten ”myös käyttäjien pitää tehdä jotain joka paikassa”, Sirkka sanoo.
”Uudessa strategiassa haluamme saada ulos sen, kuinka paljon meillä on varaa investoida joustoteknologioihin. Ne onneksi halpenevat koko ajan, mutta hiilidioksidin tuotannosta pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti.”
Sirkan mukaan Helenin pitää löytää optimihetki investoinneille, jotta rahalla saadaan mahdollisimman suuri vaikutus.
Yhtiö haluaa myös korvata poistuvat kivihiilivoimalat ja biolämpölaitokset kaukolämpöä tuottavilla pienydinvoimaloilla 2030-luvulta lähtien.
”Joskus vuosina 2030–2040 meidän on pystyttävä lopettamaan kaikki polttaminen. Biolämpölaitokset ajetaan silloin alas. Ilman pienydinvoimaloita emme pysty kuitenkaan lopettamaan polttamista. Jos emme saa tehdä niitä tänne, missä lämpö tarvitaan, joudumme jatkamaan polttamista.”
Siinä tilanteessa Helen investoisi hiilen talteenottoon.
”Se on vaivalloisempi ja kalliimpi ratkaisu – ja joudumme jatkamaan puunpolttoa.”


Helen on omistajalleen Helsingille perinteinen vahva rahantekokone.
Iso kysymys on kuitenkin, miten Helenin kaltaiset energiayhtiöt selviävät hengissä energiamurroksesta vai selviävätkö. Uusiutuva tuotanto kun painaa sähkönhintaa kohti nollaa. Ajoittain hinta on negatiivinen, kun tuulee paljon. Kun ei tuule, ei ole tuottojakaan.
”Tämä on meidän markkinatilanneriski. Siksi nyt jopa tarkoituksella ylisähköistämme lämmön tuotantoamme. Kun sähkö on halpaa, myymme sen lämpönä. Kun sähkö on kallista, meidän pitää pystyä tuottamaan lämpöä muulla kuin sähköllä, esimerkiksi vedyllä. Meille jää käteen aina jommastakummasta.”
Mutta kuka haluaa tehdä sähköä, jos sähkönhinta on pitkään nolla euroa?


Sirkka uskoo, että markkinatalous ratkaisee tämän ongelman.
”Se ei välttämättä ratkea kivalla tavalla. Markkinatalous ratkaisi myös energiakriisin, mutta voi kysyä, ratkaisiko se ongelman oikeudenmukaisella tavalla.”
Jos sähkön hinta on vuosikausia alle tuotantokustannusten, silloin nähdään energiayhtiöiden konkursseja ja konsolidoitumisia, yrityskauppoja ja yhteenliittymiä.
”Tai sitten tulee tolkuton määrä teollista tuotantoa, johon hallituskin uskoo, ja sähkölle on kysyntää.”
Entä mitä sähkö maksaa viiden vuoden päästä? Kukaan ei tiedä sitä, mutta varmasti hinnan heiluminen yhä vain yleistyy.
”Helenin strategiana on rakentaa liiketoimintamalli sellaiseksi, että aina on jokin liiketoiminta, joka hyötyy, olipa hinta mikä oli. Jos emme saa myytyä sähköä, myymme lämpöä tai vetyä tai joustokykyä, jotta kassavirtaa on ja Helen pysyy pystyssä.”


Kassavirta lottokoneesta
Hiilivoimaloiden aikakaudella Helenin oli helppo säätää lämmön- ja sähköntuotantoaan. Kun lämpöä tarvittiin vähemmän, lisättiin sähköntuotantoa ja päinvastoin.
"Meillä oli täydellinen tuotantojousto. Kylmänä päivänä täältä soitettiin jätkille voimalaan, että alkakaa lapioida lisää hiiltä ja niin saatiin lisää lämpöä", toimitusjohtaja Olli Sirkka sanoo.
Lämpöisenä päivänä hiilenpolttoa vähennettiin.
"Oli totaalinen optimi tuotannon ja kysynnän kanssa. Samoin voitiin säätää sähköä yhdestä napista."
Myös markkinahinta pysyi näin vakaana.
Nyt hiilivoimalat suljetaan vähitellen ja tuotantoinvestoinnit on tehty uusiutuvaan energiaan, jonka tuotanto vaihtelee sään mukana.
"Me emme pysty itse ohjaamaan yhtään tuotantoa. Meille tulee ikään kuin lottokoneesta yhtiön kassavirta joka päivä."
Nyt ratkaisua etsitään esimerkiksi tuotannon ja kulutuksen joustosta. Liiketoiminnan kehityspäällikkö Kristiina Siilin määrittelee sen kyvyksi tasapainottaa energiajärjestelmää, jotta tuotantoa ja kulutusta on saatavilla yhtä paljon aina.
Äskettäin Helen otti käyttöön alustan, joka optimoi akkuihin varastoidun sähkön tarjoamista Fingridin sähkö- ja reservimarkkinoille. Se on suunnattu yrityksille, jotka investoivat akkuvarastoihin ja yrittävät tienata niillä.
"Sama ansaintalogiikka on koeteltu jo Keski-Euroopassa. Suomessa on nyt juuri oikea aika investoida varastoihin, ja yrityksiä on tulossa investoimaan Suomen markkinaan", Siilin sanoo.

Hänen mukaansa isommat toimijat lisäävät akkuinvestoinneillaan energiajärjestelmän joustoa ja tuovat näin tasaisuutta kenen tahansa maksamaan sähkönhintaan.
Helen aikoo kehittää myös taloyhtiöille pienemmille yrityksille ja jopa kotitalouksille yksinkertaista automaatiota, joka optimoi kulutusta, sähköauton latausta tai vaikka omien aurinkopaneelien tuotantoa.
Järjestelmä lukee puhtaan sähkön spottihintaa. Kulutus tai tuotanto seuraa tätä hintaa automaattisesti.
Kun puhdasta sähköä on tarjolla, se on halpaa ja sitä voi kuluttaa mielin määrin. Kun ei ole, sitä ei kuluteta. Näin yksinkertaisimmillaan.
Joissakin tilanteessa Helenin kannattaa jopa maksaa kuluttajalle siitä, että hän kuluttaa sähköä.
Tämä tilanne voi syntyä, kun sähköjärjestelmässä on runsaasti puhdasta sähköä saatavilla, mutta sille ei juuri sillä hetkellä ole yhtä paljon kysyntää.
Epätasapaino näkyy sähkön spot-hinnassa. Sähkön hinta laskee alas ja voi kääntyä jopa negatiiviseksi.

 

[rock]

Sähkömarkkinat toivovat kädet kyynärpäitä myöten ristissä vetytaloudesta ajuria joka nostaisi joustavaa kulutusta ylöspäin että yhä kasvavalle tuulivoimalle löytyisi käyttöä mikä samalla vetäisi sähkön keskihintaa ylöspäin ja vähentäisi negatiivisia tunteja. Vetyteollisuuden kehittyminen tarvitsee huimia investointeja ja siihen ei ole valmiita investoimaan jos näkymät sähkömarkkinaan ovat vähintäänkin hämärät elleivät jopa pilkkopimeät kun tuulivoimainvestoinnit ovat alkaneet sakkaamaan. Molemmat alat kärsivät nyt kohonneista kustannuksista sekä rahoituksen kallistumisesta. Eli käsillä on perinteinen muna/kana-ongelma, molemmat tarvitsisivat toisiaan mutta kumpikaan puoli ei ole oikein valmis ottamaan ensimmäistä askelta. Poikkeuksen tekee Helenin kaltaiset toimivat joilla on mahdollisuus itse sijoittaa kolikon molemmille puolille.

 

[B12]

Sähkömarkkinat toivovat kädet kyynärpäitä myöten ristissä vetytaloudesta ajuria joka nostaisi joustavaa kulutusta ylöspäin että yhä kasvavalle tuulivoimalle löytyisi käyttöä mikä samalla vetäisi sähkön keskihintaa ylöspäin ja vähentäisi negatiivisia tunteja. Vetyteollisuuden kehittyminen tarvitsee huimia investointeja ja siihen ei ole valmiita investoimaan jos näkymät sähkömarkkinaan ovat vähintäänkin hämärät elleivät jopa pilkkopimeät kun tuulivoimainvestoinnit ovat alkaneet sakkaamaan. Molemmat alat kärsivät nyt kohonneista kustannuksista sekä rahoituksen kallistumisesta. Eli käsillä on perinteinen muna/kana-ongelma, molemmat tarvitsisivat toisiaan mutta kumpikaan puoli ei ole oikein valmis ottamaan ensimmäistä askelta. Poikkeuksen tekee Helenin kaltaiset toimivat joilla on mahdollisuus itse sijoittaa kolikon molemmille puolille.

Eli helenin toimarin juttu ja sinun vastauksesi vähän vaikuttavat siltä, että vihreässä siirtymässä ollaan ajamassa vasta-aaltoon? Nykykehitys tulee lyömään kovaa vastapalloon jossakin vaiheessa. Kyllähän siitäkin ajastaan selvitään, mutta missä ajassa ja millä hinnalla, jos sähkön saatavuus ja hinnoittelu on kovin rikkinäistä kovin pitkän aikaa. Hinnalla en tarkoita sähkön töpselihintaa.

Yhteiskunnan vakauden takia pitkässä juoksussa ehkä se ydinvoiman lisääminen olisi kuitenkin tulevaisuudessa se juttu täällä pimeässä ja kylmässä pohjolassa.

 

[chrisekh]

Tekee kyllä mieli sanoa että siinäkohtaa kun meillä mukamas on jotain vetytaloutta niin silloin on myöskin akut niin halpoja että ainakin parin päivän sisällä saadaan tasailtua sähkön hintoja. Omakotitaloihin ostetaan 100kwh akkupaketteja 5 tuhannella eurolla jolla maa lämpö suostuu käymään pari päivää,

 

[rock]

Eli helenin toimarin juttu ja sinun vastauksesi vähän vaikuttavat siltä, että vihreässä siirtymässä ollaan ajamassa vasta-aaltoon? Nykykehitys tulee lyömään kovaa vastapalloon jossakin vaiheessa. Kyllähän siitäkin ajastaan selvitään, mutta missä ajassa ja millä hinnalla, jos sähkön saatavuus ja hinnoittelu on kovin rikkinäistä kovin pitkän aikaa. Hinnalla en tarkoita sähkön töpselihintaa.

Ei ehkä vasta-, mutta pikemminkin ristiaallokkoon. Vetyteollisuuden mielestä sitä halpaa sähköä ei ole tarpeeksi, sähköntuottajien mielestä kulutusta ei ole tarpeeksi että lisää kannattaisi rakentaa. Tämähän näkyy siinä että viimeiseen vuoteen ei ole startattu yhtään uutta tuulivoimalan rakennustyömaata. Projekteja on kyllä valmisteilla vaikka kuinka paljon mutta samanaikaisesti sähkön hinnat ovat dyykanneet, tulevaisuuden näkymät on heikot kun vetyteollisuuden investoinnit ovat vasta lähtökuopissa, maan vuokrat ovat nousseet, laitostoimittajien hinnat on nousseet todella radikaalisti. Vähät investointipanokset on siirretty aurinkovoimaan vaikka siitä saatava tuotto on vähäisempää (mutta erilaisella profiililla kuin tuulessa). Tuotantopuolelle tämä keskihinnan romahtaminen jopa "entisen normaalin" alle on myrkkyä, sinänsä piikkihinnat eivät siellä puolella ole ongelma.

Kuluttajien asema sinänsä tällä hetkellä on hyvä, pörssisähkö on keskimäärin edullista vaikkakin kiinteä hintaiset ovat karanneet täysin omille teilleen talven futuurihintojen perään.

Yhteiskunnan vakauden takia pitkässä juoksussa ehkä se ydinvoiman lisääminen olisi kuitenkin tulevaisuudessa se juttu täällä pimeässä ja kylmässä pohjolassa.

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä. Tämän takia OL1&2 ovat hakemassa tehonkorotuslupaa, Loviisa sai jatkoaikaa ja SMR projekteja on vireillä laajalla spektrillä. Valitettavasti nämä eivät ole pitkässä juoksussa riittävästi, mutta kokonaan uutta voimalaprojektia tuskin startataan ilman valtiovallan vahvempaa puuttumista. Niin älyttömän kallista se on.

 

[B12]

Projekteja on kyllä valmisteilla vaikka kuinka paljon mutta samanaikaisesti sähkön hinnat ovat dyykanneet, tulevaisuuden näkymät on heikot kun vetyteollisuuden investoinnit ovat vasta lähtökuopissa, maan vuokrat ovat nousseet, laitostoimittajien hinnat on nousseet todella radikaalisti. Vähät investointipanokset on siirretty aurinkovoimaan vaikka siitä saatava tuotto on vähäisempää (mutta erilaisella profiililla kuin tuulessa). Tuotantopuolelle tämä keskihinnan romahtaminen jopa "entisen normaalin" alle on myrkkyä, sinänsä piikkihinnat eivät siellä puolella ole ongelma.

Jo nykyisellä kapasiteetilla ollaan siinä tilanteessa, että kun tuulee, sähkön hinta painuu nollaan ja ampuu taivaisiin kun ei tuule. Kuluttaja toistaiseksi voinut kerätä rusinoita pullasta halpojen tuntien muodossa (minullakin shellyn releet napsuvat pörssisähkön tahdissa), mutta sähkön tuottajallekin ihan järjetön tilanne, jos kuluttajat ostavat ja varastoivat sähköä akkuihin ja vesikattiloihin vain sen ollessa ilmaista ei varmasti kannusta rakentamaan minkäänlaista tuotantoa. Jonkinlainen syöksykierre tästä ehkä tulee, sillä en usko minkään vetytalouden ampuvan täyteen laukkaan ihan parissa vuodessa. Vety on palava kaasu ja kovassa paineessa. molekyylikoko on niin pieni, että se tulee läpi melkein mistä vain, joten vedyn varastoimisen tekniset rakenteetkaan eivät ole ihan edullisemmasta päästä.

Meidän kirjaimellisesti takapihalle on suunnitteilla 66ha aurinkovoimala. Mitä järkeä siinäkään, muuta kuin tyynet kesäpäivät.

 

[maxion]

Mitä järkeä siinäkään, muuta kuin tyynet kesäpäivät.

Vähän vielä kun paneelien hinnat tulee alas, tai tehot nousee, niin on aurinkovoima on kohta aika paarissa siirtohintojen kanssa tietyillä alueilla suomessa. Eteenkin jos on tilaa laittaa paneelit maantasolle, sekä sähköautot jolloin saa vähän enemmän kesän tuotannon omaan kirstuun.

5000 euron järjestelmällä pitää kuluttaa keskimäärin 6250 kwh vuodessa kymmenen vuoden ajan, niin olet jo Elenian siirtohinnat voittanut. Siinä kun vielä sähkökin jotain maksaa, niin jos saat 5000en järjestelmällä tuotettu se 6250 kWh vuodessa omaan käyttöön niin olet jo voitolla.

 

[B12]

Vähän vielä kun paneelien hinnat tulee alas, tai tehot nousee, niin on aurinkovoima on kohta aika paarissa siirtohintojen kanssa tietyillä alueilla suomessa. Eteenkin jos on tilaa laittaa paneelit maantasolle, sekä sähköautot jolloin saa vähän enemmän kesän tuotannon omaan kirstuun.

5000 euron järjestelmällä pitää kuluttaa keskimäärin 6250 kwh vuodessa kymmenen vuoden ajan, niin olet jo Elenian siirtohinnat voittanut. Siinä kun vielä sähkökin jotain maksaa, niin jos saat 5000en järjestelmällä tuotettu se 6250 kWh vuodessa omaan käyttöön niin olet jo voitolla.

No tuo suunniteltu siis on iso kaupallinen voimala, josta myydään sähköä valtakunnanverkkoon. Omaan pihaan en ole paneeleita suunnitellut. Talo on ensinnäkin väärin päin ja korkeaa puustoa lähistöllä. Meillä koko vuoden kulutus on luokkaa 10000kWh, josta kesäaikaan n. 500kWh/kk. Siitä reilu puolet auringon paistaessa, joten omaan käyttöön ei ihmeitä saisi. Myyntikään ei lyö leiville kesän nollahinnoilla, joten en päässä laskemalla ole ikinä saanut paneeleita perusteltua. Jos saisin ison akun ilmaiseksi, niin tilanne olisi jo toinen.

 

[JCSH]

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä. Tämän takia OL1&2 ovat hakemassa tehonkorotuslupaa, Loviisa sai jatkoaikaa ja SMR projekteja on vireillä laajalla spektrillä. Valitettavasti nämä eivät ole pitkässä juoksussa riittävästi, mutta kokonaan uutta voimalaprojektia tuskin startataan ilman valtiovallan vahvempaa puuttumista. Niin älyttömän kallista se on.

Oletan, että Suomen energia-ala myös seuraa mielenkiinnolla noita Westinghousen projekteja Puolassa ja muualla Euroopassa. Sitä mukaa kun ne alkaa valmistuun, niin nähdään mihin ne hinnat lopulta realisoituu. Nythän noita on hyvä rakentaa juurikin Puolaan, kerta siellä saa suht varmasti aika pitkään hyvän hinnan sähköstä.

 

[Seese]

Mikäs tätä perushintaa vähällä tuulella nyt hilaa tuonne 20snt piikkeihin vaikka ei ole mitenkään isot pakkaset ja siirtoyhteydet kunnossa? Kaukolämmön siirtyminen niihin sähkökattiloihin?

 

[Iså]

Mikäs tätä perushintaa vähällä tuulella nyt hilaa tuonne 20snt piikkeihin vaikka ei ole mitenkään isot pakkaset ja siirtoyhteydet kunnossa? Kaukolämmön siirtyminen niihin sähkökattiloihin?

Luulisin että näillä hinnoilla kannattaa polttaa puuta/turvetta kaukolämmössä. Tarve ei vaan ole vielä kovin kova.

Tällä hetkellä (LA 9:50) Suomessa ei ole tarpeeksi omaa tuotantoa (vähästä tuulesta johtuen) joten sähköä tuodaan Ruotsista. Suomen hinta määräytyykin nyt Ruotsin SE3 alueen mukaan. ( Data from the power system )

Kalleimmissa piikeissä viime vuonna hinta määräytyi Viron kalliin hinnan mukaan kun silloin sähköä tuotiin Virosta Suomeen.

 

[Grez]

Mikäköhän niillä nyt sähköpörssissä tökkii huomisten hintojen muodostamisen kanssa

Kaksi tiedotetta ovat jo vilkaisseet viivästymisestä, mutta ei mitään syytä ole annettu.

Therefore, the Market Coupling Session encounters a risk of Full Decoupling.

If the final market coupling results remain unavailable at 14:20 CET/CEST, a message confirming full decoupling will be sent. Such a message will include further instructions.

If a full decoupling is declared:
• This will lead to zero capacity between CORE areas and power exchanges.
• There will be no shared orderbook between PL power exchanges.
• For the Nordic region, be aware that in case of MRC Full Decoupling, the Nordic NEMOs and Bidding Areas need to remain coupled. The Nordic NEMOs shall attempt the running of a Nordic Regional Coupling.

Ymmärränkö siis oikein että jos eivät 15:20 mennessä saa hintoja aikaiseksi niin kukin CORE (jokainen manner-Euroopan maa?) alue lasketaan sisäisesti ilman siirtoyhteyksiä alueiden välillä ja jos näin käy niin sen jälkeen pohjoismaat kuitenkin keskenään laskevat hinnat käyttäen pohjoismaiden välisiä siirtoyhteyksiä.

 

[Mukava]

Noh saivat hinnat väännettyä ja hinnat näyttää aika normaaleilta, ei pahempia piikkejä tai muutakaan luvassa.