Satakunta|Tuulivoima
Ensimmäiset Eiffel-tornin korkuiset voimalat kohoavat Porin edustalle vuonna 2025 – Meren syvyys ja oikukas pohja tuovat perustamiseen vaikeuskerrointa
Tahkoluodon merituulipuiston laajennus on maakunnan suurin teollinen investointi sen jälkeen, kun Olkiluodon kolmosyksikön työmaalla iskettiin kuokka maahan.
Tältä Tahkoluodon merituulipuisto näyttäisi laajennuksen jälkeen Kallosta katsottuna.
ENSIMMÄISTEN karkeasti Eiffel-tornin korkuisten merituulivoimaloiden on määrä nousta Porin edustalle parin vuoden kuluttua, vuonna 2025. Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta valmistelevan Suomen Hyötytuulen projektijohtaja
Manu Grönlund kertoo, että ensimmäisessä vaiheessa alueelle nousee kaksi yli 15 megawatin voimalaa.
Alueen tuulivoimakaava sallii rakentaa voimaloita, joiden pyyhkäisykorkeus on enintään 310 metriä. Grönlundin mukaan yrityksen suunnitelmissa on, että voimaloiden korkeus on lähellä sallittua ylärajaa.
”Kokoluokka on sellainen, että niin suuria voimaloita ei Suomessa vielä ole, ja kohtuullisen vähän niitä on maailmassakaan. Tarkoituksena on rakentaa viimeisintä saatavilla olevaa teknologiaa ja sitä kautta isointa mitä löytyy.”
Eiffel-tornin korkeus on noin 301 metriä ilman tornin katolle pystytettyä televisioantennia.
KAKSI ensimmäistä voimalaa on Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksessa vasta alkusoittoa. Kaikkiaan alueelle on tarkoitus rakentaa 40 jättimäistä voimalaa. Grönlundin mukaan loput 38 voimalaa pystytetään vuosina 2027 ja 2028.
Valmistuttuaan laajennusosan on määrä tuottaa vuositasolla 1 800–2 600 gigawattituntia sähköä. Suuri haarukka johtuu siitä, ettei turbiinien kokoluokasta ole vielä tarkkaa tietoa.
”Haarukka on nyt 500–720 megawattia, riippuen mitä teknologiaa on saatavilla.”
Investoinnin suuruus on Grönlundin mukaan yli miljardi euroa. Kokoluokasta kertoo paljon se, että Tahkoluodon merituulipuiston laajennus on Satakunnan suurin teollinen investointi sitten Olkiluodon kolmosyksikön rakentamisen aloittamisen.
Kahdelle ensimmäiselle voimalalle on myönnetty Euroopan unionin rahoitusta.
”Demonstraatiohankkeelle on saatu 30 miljoonaa euroa investointitukea”, Grönlund sanoo.
Loput 38 voimalaa on hänen mukaansa tarkoitus rakentaa markkinaehtoisesti, ilman julkista tukea.
HANKE nytkähti eteenpäin, kun Suomen Hyötytuuli kertoi maanantaina käynnistäneensä merituulivoimaloiden perustusten kilpailutuksen. Siihen osallistuvat Enersense Offshore, Aker Solutions ja Suomen Hyötytuuli itse.
Kaikki kilpailutukseen osallistuvan perustusmallit seisovat painovoimaisesti merenpohjassa. Niiden erona on muun muassa valmistusmateriaali. Suomen Hyötytuulen suunnittelemat perustukset rakennetaan kokonaan teräksestä, Aker Solutionsin perustuksen kokonaan betonista ja Enersense Offshoren perustukset sekä betonista että teräksestä.
Kilpailutuksen voittaja on määrä valita joulukuussa.
PERUSTUSTEN rakentaminen Tahkoluodon merituulipuiston laajennusosaan on Grönlundin mukaan hyvin haastavaa, sillä voimalat tulevat syvempään veteen kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Lisää vaikeuskerrointa tuovat voimaloiden suuri koko ja merenpohjan rakenne, jota yritys on selvittänyt kairauksilla.
”Sieltä löytyy löyhää silttiä ja sitten saattaa olla yhtäkkiä henkilöauton kokoinen kivi ja kaikkea siltä väliltä.”
Ensimmäisten voimaloiden perustukset rakennetaan 40 ja 25 metrin syvyyteen merenpinnan alapuolelle. Kilpailutuksen perusteella valittavien tekniikoiden toimivuus varmistetaan niiden rakentamisen yhteydessä.
Ensimmäisten voimaloiden lupahakemukset ovat yrityksen mukaan vireillä, vesilupaa odotetaan saapuvaksi piakkoin ja rakennuslupia syksyn aikana.