• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tuo on kanssa jännä miten nämä piikit ovat voineet olla vähän mihin aikaan sattuu, pitkäänhän ne ne oli aina aamuysiltä ja iltakasilta. Nyt on kaikenlaisia variaatioita nähty ja esim. huomenna ei "Iltapiikkiä" lainkaan.
 
Tuo on kanssa jännä miten nämä piikit ovat voineet olla vähän mihin aikaan sattuu, pitkäänhän ne ne oli aina aamuysiltä ja iltakasilta. Nyt on kaikenlaisia variaatioita nähty ja esim. huomenna ei "Iltapiikkiä" lainkaan.

Huomenna iltapiikkiä ei ole kun tuulivoiman pitäisi tuottaa yli 2 000 MW klo 20. Aamulla tuulivoima tuottaa alle 500 MW, joten aika selkeä miksi aamulla on piikki, mutta illalla ei.
 
Eli ihan veitsenterällä eletään kuin koronassa, kun parin prosentin lisäys kulutukseen saa hinnan pomppaamaan monikymmenkertaisesti.

Kuten tuossa jo aiemmin tuli sanottua, juuri tällaiset hinnat on täysin keinotekoisia ja yliampuvia, joiden tarkoitus on käytännössä vain tuottaa järjetöntä voittoa kaikille niille energian tuottajille, jotka tekevät sähköä murto-osalla tuosta hinnasta.

Tuollaisen piikin kohdalla kaikki pörssissä myytävä sähkö hinnoitellaan kalleimman tuotantomuodon hinnalla, vaikka sitä tuotantoa olisi vain esimerkiksi 200MWh, 8000MWh kokonaistuotannosta siis vain 2,5%.
 

Eikö tähän ole tosiaan muuta ratkaisua kuin vähentää ol3 tehoja?

Nyt tästä tuli myös Hesarin (ei maksumuuri tai "timantti"-juttu) artikkeli Energia | Fingridin Ruusunen: Olkiluodon omistajat yrittävät kaataa miljardilaskun käyttäjien syliin

Uutisesta:
TVO:sta kerrotaankin HS:lle yhtiön haluavan, että Fingrid ottaa jatkossa myös järjestelmäsuojaan varatun 300 megawatin osuuden Olkiluodon häiriöihin varautumisesta hoitaakseen. Silloin yhtiöt voisivat käydä kauppaa arvokkaalla reservillään muilla reservimarkkinoilla.

TVO:n mukaan maailma on muuttunut niin paljon, ettei vanha sopimus enää pätisi. Se on kannellut asiasta jopa Energiavirastoon.

Fingridin Ruususen mielestä TVO:n ei pidä antaa luistella vanhasta sopimuksesta ja maksattaa kustannuksia muilla. Järjestelmä on täysin toimiva, kunhan TVO huolehtii että riittävästi varavoimaa on käytössä.

TVOn takana olevat metsäyhtiöt yms. haistakoot siis pitkän vitun. Etenkin UPM, joka Nallensa johdolla on mielummin sulkenut Suomessa tehtaita, kuin että olisi kulisseissa joustanut prosentin tuottovaatimuksista ja pitänyt työpaikat Suomessa.

Uskon tässä nyt viranomaisia ja Fingridiä: järjestelmäsuojasta ei pidä luopua, eikä maksattaa sitä muilla. Forssan varavoimalaitos maksoi kymmenen vuotta sitten ~110 miljoonaa euroa, tehon ollessa 318 MW. Rakentakoot TVO tuollaisen, tai laajentakoot sitä heidän olemassaolevaa varavoima-akkuvarastoyhdistelmää.
 
Ihan hyvä juttu, joka taustoittaa tuota järjestelmäsuojaa. Sen tavoite on siis pitää huoli siitä, että joka hetkellä sähköverkkoon syötetään ja kulutetaan tismalleen sama teho. Ja että tuo ehto säilyy myös vikatilanteissa kun tehoa tippuu yhtäkkiä pois. Eli joko saadaan äkkiä varavoimaa verkkoon tai sitten saadaan kuormaa alas äkkiä. Nyt kiistana se, että kun OL3 joskus 20v sitten sai luvan, tätä asiaa ei ehkä mietitty ihan loppuun saakka kun kantaverkon omisti teollisuuden yritykset.

SINÄNSÄ Ruusunen kyllä ymmärtää, miksi Olkiluodon omistajat yrittävät päästä eroon velvoitteestaan. Kyse on isoista rahoista. Jos metsäyhtiöiden ei tarvitsisi varata nopeasti reagoivaa joustokapasiteettia Olkiluodon turvaamiseen, ne voisivat myydä tämän kapasiteetin ajoittain erittäinkin kannattavilla reservimarkkinoilla.


Jaha, olin hidas. :D
 
Olipas kerrankin hyvä juttu jossa asiaa oli oikeasti selitetty ja avattu, viime viikolla kun näitä juttuja luki niin ei kyllä oikein saanut mitään selkoa mikä tuo koko suojaus on tai mikä sen tarkoitus on.
 
TVOn takana olevat metsäyhtiöt yms. haistakoot siis pitkän vitun. Etenkin UPM, joka Nallensa johdolla on mielummin sulkenut Suomessa tehtaita, kuin että olisi kulisseissa joustanut prosentin tuottovaatimuksista ja pitänyt työpaikat Suomessa.

Tähän talouspoliittiseen kommenttiin vastaus paremmin sopivassa ketjussa:

 
Satakunta|Tuulivoima
Ensimmäiset Eiffel-tornin korkuiset voimalat kohoavat Porin edustalle vuonna 2025 – Meren syvyys ja oikukas pohja tuovat perustamiseen vaikeuskerrointa
Tahkoluodon merituulipuiston laajennus on maakunnan suurin teollinen investointi sen jälkeen, kun Olkiluodon kolmosyksikön työmaalla iskettiin kuokka maahan.



Tältä Tahkoluodon merituulipuisto näyttäisi laajennuksen jälkeen Kallosta katsottuna.

Tältä Tahkoluodon merituulipuisto näyttäisi laajennuksen jälkeen Kallosta katsottuna.

ENSIMMÄISTEN karkeasti Eiffel-tornin korkuisten merituulivoimaloiden on määrä nousta Porin edustalle parin vuoden kuluttua, vuonna 2025. Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta valmistelevan Suomen Hyötytuulen projektijohtaja Manu Grönlund kertoo, että ensimmäisessä vaiheessa alueelle nousee kaksi yli 15 megawatin voimalaa.
Alueen tuulivoimakaava sallii rakentaa voimaloita, joiden pyyhkäisykorkeus on enintään 310 metriä. Grönlundin mukaan yrityksen suunnitelmissa on, että voimaloiden korkeus on lähellä sallittua ylärajaa.

”Kokoluokka on sellainen, että niin suuria voimaloita ei Suomessa vielä ole, ja kohtuullisen vähän niitä on maailmassakaan. Tarkoituksena on rakentaa viimeisintä saatavilla olevaa teknologiaa ja sitä kautta isointa mitä löytyy.”

Eiffel-tornin korkeus on noin 301 metriä ilman tornin katolle pystytettyä televisioantennia.

KAKSI ensimmäistä voimalaa on Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksessa vasta alkusoittoa. Kaikkiaan alueelle on tarkoitus rakentaa 40 jättimäistä voimalaa. Grönlundin mukaan loput 38 voimalaa pystytetään vuosina 2027 ja 2028.
Valmistuttuaan laajennusosan on määrä tuottaa vuositasolla 1 800–2 600 gigawattituntia sähköä. Suuri haarukka johtuu siitä, ettei turbiinien kokoluokasta ole vielä tarkkaa tietoa.

”Haarukka on nyt 500–720 megawattia, riippuen mitä teknologiaa on saatavilla.”

Investoinnin suuruus on Grönlundin mukaan yli miljardi euroa. Kokoluokasta kertoo paljon se, että Tahkoluodon merituulipuiston laajennus on Satakunnan suurin teollinen investointi sitten Olkiluodon kolmosyksikön rakentamisen aloittamisen.

Kahdelle ensimmäiselle voimalalle on myönnetty Euroopan unionin rahoitusta.

”Demonstraatiohankkeelle on saatu 30 miljoonaa euroa investointitukea”, Grönlund sanoo.

Loput 38 voimalaa on hänen mukaansa tarkoitus rakentaa markkinaehtoisesti, ilman julkista tukea.

HANKE nytkähti eteenpäin, kun Suomen Hyötytuuli kertoi maanantaina käynnistäneensä merituulivoimaloiden perustusten kilpailutuksen. Siihen osallistuvat Enersense Offshore, Aker Solutions ja Suomen Hyötytuuli itse.
Kaikki kilpailutukseen osallistuvan perustusmallit seisovat painovoimaisesti merenpohjassa. Niiden erona on muun muassa valmistusmateriaali. Suomen Hyötytuulen suunnittelemat perustukset rakennetaan kokonaan teräksestä, Aker Solutionsin perustuksen kokonaan betonista ja Enersense Offshoren perustukset sekä betonista että teräksestä.

Kilpailutuksen voittaja on määrä valita joulukuussa.

PERUSTUSTEN rakentaminen Tahkoluodon merituulipuiston laajennusosaan on Grönlundin mukaan hyvin haastavaa, sillä voimalat tulevat syvempään veteen kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Lisää vaikeuskerrointa tuovat voimaloiden suuri koko ja merenpohjan rakenne, jota yritys on selvittänyt kairauksilla.
”Sieltä löytyy löyhää silttiä ja sitten saattaa olla yhtäkkiä henkilöauton kokoinen kivi ja kaikkea siltä väliltä.”

Ensimmäisten voimaloiden perustukset rakennetaan 40 ja 25 metrin syvyyteen merenpinnan alapuolelle. Kilpailutuksen perusteella valittavien tekniikoiden toimivuus varmistetaan niiden rakentamisen yhteydessä.
Ensimmäisten voimaloiden lupahakemukset ovat yrityksen mukaan vireillä, vesilupaa odotetaan saapuvaksi piakkoin ja rakennuslupia syksyn aikana.
 
Hyvä juttu, luulisi että kaikki ovat enempi tai vähempi tyytyväisiä ja 2025 => pitäisi sähkön viimeistään alkaa olla halvempaa eli ehkä päästään takaisin alle 5senttiä kWh 24kk sopimuksiin.
 
Hyvä juttu, luulisi että kaikki ovat enempi tai vähempi tyytyväisiä ja 2025 => pitäisi sähkön viimeistään alkaa olla halvempaa eli ehkä päästään takaisin alle 5senttiä kWh 24kk sopimuksiin.
Kotiautomaatio ja sähköautot tekevät tuollaisista soppareista tavattoman tyyriitä.
 
Nyt tästä tuli myös Hesarin (ei maksumuuri tai "timantti"-juttu) artikkeli Energia | Fingridin Ruusunen: Olkiluodon omistajat yrittävät kaataa miljardilaskun käyttäjien syliin

Uutisesta:


TVOn takana olevat metsäyhtiöt yms. haistakoot siis pitkän vitun. Etenkin UPM, joka Nallensa johdolla on mielummin sulkenut Suomessa tehtaita, kuin että olisi kulisseissa joustanut prosentin tuottovaatimuksista ja pitänyt työpaikat Suomessa.

Uskon tässä nyt viranomaisia ja Fingridiä: järjestelmäsuojasta ei pidä luopua, eikä maksattaa sitä muilla. Forssan varavoimalaitos maksoi kymmenen vuotta sitten ~110 miljoonaa euroa, tehon ollessa 318 MW. Rakentakoot TVO tuollaisen, tai laajentakoot sitä heidän olemassaolevaa varavoima-akkuvarastoyhdistelmää.
Ai että kun tekis mieli taputella päälaelle niitä tahoja, jotka päättivät että luvat myönnetään reaktorien lukumäärän mukaan, minkä takia rakennettiin niin jumalattoman kokoinen järkäle. (Tai itselle on ainakin jääny tämä mielikuva, korjatkaa toki jos on väärä).

Olisi varmaan ollut kaikin puolin helpompaa, jos olisi 800MW kokoluokan OL3 ja OL4.
 
Ai että kun tekis mieli taputella päälaelle niitä tahoja, jotka päättivät että luvat myönnetään reaktorien lukumäärän mukaan, minkä takia rakennettiin niin jumalattoman kokoinen järkäle. (Tai itselle on ainakin jääny tämä mielikuva, korjatkaa toki jos on väärä).
on vaara ja kasitelty taalla monta kertaa. Ei ihan kauheasti ollut varaa mista valita ja niita pikkukattiloita ei tainnut olla erityisen hyvin tarjolla ja nekin olivat saman hintaisia.
 
Hyvä juttu, luulisi että kaikki ovat enempi tai vähempi tyytyväisiä ja 2025 => pitäisi sähkön viimeistään alkaa olla halvempaa eli ehkä päästään takaisin alle 5senttiä kWh 24kk sopimuksiin.
Välttämättä tilanne ei ole tämä vuosikymmenen loppupuolella.

Kun vetytuotanto lähtee käyntiin ja teollisuus sähköistää prosesseja pienentääkseen päästöjään, sähköä tarvitaan reippaasti lisää. Silloin keskihinnalle voisi olettaa nousua, jota hillitsee ainoastaan reipas tuotannon lisäys. Joustajat pärjäävät tuolloin ja kiinteän hinnan maksajat kaivavat kukkaroaan enemmän.

Muutenkin alle 5c sopimukset tuntuvat etäisille jo pelkästään inflaation myötä. Olkoonkin, että vanhojen voimalaitosten tuotantokustannuksissa ei ole suurta muutosta tapahtunut.
 
Markkinan luonne on muuttunut sen verran radikaalisti että olen suuresti yllättynyt jos tulemme enää koskaan näkemään pitkiä (vuosi tai yli) 5snt/kWh kiinteitä sähkösopimuksia kuluttajille. Lähinnä jos siirtoyhteydet joka suuntaan tuplataan ja tuulivoimaa tulee niin paljon kuin on uumoiltu se olisi mahdollista, mutta jo pelkästään inflaatio on tehnyt sen että entinen 4snt/kWh olisi nyt 5snt. Lisäksi sähkön myyntiyhtiöiden välinen kilpailu on tällä hetkellä hieman suvantovaiheessa, tästä kertoo jo se että perusmaksuja pikemminkin korotetaan että nähtäisiin näitä nollan euron pysyväistarjouksia.
 
Markkinan luonne on muuttunut sen verran radikaalisti että olen suuresti yllättynyt jos tulemme enää koskaan näkemään pitkiä (vuosi tai yli) 5snt/kWh kiinteitä sähkösopimuksia kuluttajille. Lähinnä jos siirtoyhteydet joka suuntaan tuplataan ja tuulivoimaa tulee niin paljon kuin on uumoiltu se olisi mahdollista, mutta jo pelkästään inflaatio on tehnyt sen että entinen 4snt/kWh olisi nyt 5snt. Lisäksi sähkön myyntiyhtiöiden välinen kilpailu on tällä hetkellä hieman suvantovaiheessa, tästä kertoo jo se että perusmaksuja pikemminkin korotetaan että nähtäisiin näitä nollan euron pysyväistarjouksia.
Vaan ehkäpä pörssisähkö on sitten se tulevaisuuden juttu, Suomessakin. Sillä pääsee jopa 0 snt/kWh maksuihin ajoittain tai muutoin erittäin edullisella hinnalla.
 
No 334 pv vuodessa hinta keskimäärin 1 snt ja 31pv vuodessa hinta keskimäärin 40snt ja 0,4 snt marginaali vastaisi kiinteää sopimusta, jossa hinta 4,7 snt/kWh.
 
Tällä hetkellä ei ole viime vuoden kaltaista energiakriisiä näköpiirissä ja kulutuskin sakkaa erityisesti teollisuuden alakulon johdosta. Silti kiinteähintaisia määräaikaisia myydään melko kovaan hintaan, joten ehkä tosiaan suuntaus on siinä, että pörssillä on mahdollista päästä "markkinahintoihin", muuten maksetaan reipasta, vakuutuksenomaista preemiota. Tämä johtaa käytännössä siihen, että keskimäärin enemmän kuluttavat kotitaloudet maksavat sähköstään suurempaa yksikköhintaa kuin vähemmän kuluttavat, koska suurella kulutuksella vakuutuksessa on mieltä. Pörssisähkön hinnassa on uutena ominaisuutena valtava vaihteluväli, joten riskit paljon kuluttvilla kasvavat.

Aiemmin asia on ollut ehkä enemmän päinvastoin, eli paljon kuluttavat kotitaloudet ovat maksaneet pienintä yksikköhintaa sähköstä.
 
Hyvä juttu, luulisi että kaikki ovat enempi tai vähempi tyytyväisiä ja 2025 => pitäisi sähkön viimeistään alkaa olla halvempaa eli ehkä päästään takaisin alle 5senttiä kWh 24kk sopimuksiin.

Tuskimpa, jos Suomi tuottaa keskivertoa halvempaa sähköä kuin EU niin joku tuo tänne halpaa sähköä kuluttavan bisneksen joka lisää kulutusta niin että hinta nousee ja tasautuu muun euroopan kanssa. Datacentterit, vedyn tuotanto, jne ovat hyviä kuluttamaan halpaa sähköä.
 
Tuskimpa, jos Suomi tuottaa keskivertoa halvempaa sähköä kuin EU niin joku tuo tänne halpaa sähköä kuluttavan bisneksen joka lisää kulutusta niin että hinta nousee ja tasautuu muun euroopan kanssa. Datacentterit, vedyn tuotanto, jne ovat hyviä kuluttamaan halpaa sähköä.

Jos halpa sähkö tarkoittaisi tuollaisia investointeja automaattisesti, niin niitähän pitäisi nousta kuin sieniä sateella Pohjois-Ruotsiin. Siellä sähkö on selvästi halvempaa kuin meillä. Keski-Ruotsiin on tulossa vetytehdas, mutta sitä varten rakentavat 1GW merituulivoimaa. Ihan jo inflaation takia itse en oikein usko enää olevan paluuta alle 5snt/kWh 24kk määräaikaisiin
 
Tuskimpa, jos Suomi tuottaa keskivertoa halvempaa sähköä kuin EU niin joku tuo tänne halpaa sähköä kuluttavan bisneksen joka lisää kulutusta niin että hinta nousee ja tasautuu muun euroopan kanssa. Datacentterit, vedyn tuotanto, jne ovat hyviä kuluttamaan halpaa sähköä.
Kaukolämpöä tuottaville laitoksille sähkövastukset, monilla jo onkin toki. Kovalla tuulelle säästetään haketta/turvetta/jätettä/fossiilista..
 
Tai kun tuo suprajohtavuus kehittyy koko ajan, eli suprajohtavuuteen päästään yhä korkeammissa lämpötiloissa, niin kenties jossain vaiheessa saadaan siirtolinjat eri maiden välille (lähes) ilman rajoituksia. Sittenhän koko Eurooppa olisi samassa hinta-alueessa.
 
Tai kun tuo suprajohtavuus kehittyy koko ajan, eli suprajohtavuuteen päästään yhä korkeammissa lämpötiloissa, niin kenties jossain vaiheessa saadaan siirtolinjat eri maiden välille (lähes) ilman rajoituksia. Sittenhän koko Eurooppa olisi samassa hinta-alueessa.

Kuulostaa hyvältä, terveisin 76s/kWh peak (17:00-19:00) hinta :)
 
No voi perkules sentäs, pitääkö se nyt perua lumpeen 8,29 c 12 kk... :confused: No huoltojahan tässä on kai vielä tiedossa ja tuulikin voi tyyntyä ja eikös näitä laitoksiakin himmailla jos alkaa liian halpaa sähköä olemaan.. :think: Edit. miten ennen sähkön käyttö olikin helppoa, vuosiin en edes tyyliin tiennyt minkä hintainen soppari itsellä oli..
 
No voi perkules sentäs, pitääkö se nyt perua lumpeen 8,29 c 12 kk... :confused: No huoltojahan tässä on kai vielä tiedossa ja tuulikin voi tyyntyä ja eikös näitä laitoksiakin himmailla jos alkaa liian halpaa sähköä olemaan.. :think: Edit. miten ennen sähkön käyttö olikin helppoa, vuosiin en edes tyyliin tiennyt minkä hintainen soppari itsellä oli..
Taitaa kaverilla olla niin pieni kulutus kerta et ennen tiennyt mikä soppari edes oli, niin suosittelen ottamaan sopparin jossa on mahdollisimman pieni perusmaksu.
 
No niin, kun väki on itkenyt että tuulivoimayhtiöt pitäisi myös tuottaa säätövoimaa, tänään aamulla oli vaikuttavin esitys tähän asti:

Screenshot_2023-09-20-18-51-47-41_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Yli 1000MW tehon säätöjä alas ja ylös kun nollahintainen sähkö välillä ei myy.

Ja jengi itkee somessa vaikka tuulivoima säätää...
 
Tuskimpa, jos Suomi tuottaa keskivertoa halvempaa sähköä kuin EU niin joku tuo tänne halpaa sähköä kuluttavan bisneksen joka lisää kulutusta niin että hinta nousee ja tasautuu muun euroopan kanssa. Datacentterit, vedyn tuotanto, jne ovat hyviä kuluttamaan halpaa sähköä.
Kyllähän nuo vetyhankkeet rakentaa myös sitä omaa aurinko/tuulituotantoaan. Sitä en tiedä miten sitten kajoavat tuohon ydinvoimaan jos ei tuule/paista.
 
No niin, kun väki on itkenyt että tuulivoimayhtiöt pitäisi myös tuottaa säätövoimaa, tänään aamulla oli vaikuttavin esitys tähän asti:

Screenshot_2023-09-20-18-51-47-41_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Yli 1000MW tehon säätöjä alas ja ylös kun nollahintainen sähkö välillä ei myy.

Ja jengi itkee somessa vaikka tuulivoima säätää...
Mitäs sitten tehdään kun ei tuule, sammutetaan valot?
 
No niin, kun väki on itkenyt että tuulivoimayhtiöt pitäisi myös tuottaa säätövoimaa, tänään aamulla oli vaikuttavin esitys tähän asti:

Screenshot_2023-09-20-18-51-47-41_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Yli 1000MW tehon säätöjä alas ja ylös kun nollahintainen sähkö välillä ei myy.

Ja jengi itkee somessa vaikka tuulivoima säätää...

Villi veikkaus: Ne jotka on huolissaan ovat huolissaan tuulettomista hetkistä, ei siitä että tuulee liika.
 
Baltian maat ovat vielä synkassa Venäjän verkon kanssa. Siitä irtaudutaan ensi kesänä ja siitä puoli vuotta tapahtuu synkronointi euroopan (Puolan) verkkoon. Yhteydet Venäjälle laitetaan poikki. Meille ei tällä ole juuri vaikutusta. Nyt on Estlink1 ja Estlink2 1000 MW tasasähköyhteys ja kolmas on suunnitteilla. Sen voisi sitten tehdä myös vaihtovirta yhteytenä, jos sille on tarvetta.

Venäjä voisi periaatteessa tehdä kiusaa pistämällä linjat poikki jo nyt, mutta samalla irtoaisi Kaliningrad. Ukraina on sodan vuoksi irtautunut kiireessä Venäjän verkosta ja se taisi mennä yllättävän hyvin.
 
Venäjä voisi periaatteessa tehdä kiusaa pistämällä linjat poikki jo nyt, mutta samalla irtoaisi Kaliningrad. Ukraina on sodan vuoksi irtautunut kiireessä Venäjän verkosta ja se taisi mennä yllättävän hyvin.

Ne voisi antaa Venäjän hoitaa Kalingrading sähköt itse, eli katkaistaan piuhat myös sinne.

Hyvinkäälle suunnitellaan isoa kaukolämmön vesivaraajaa halvan sähkön varaan

Kun halvalle sähkölle tulee tarpeeksi käyttäjiä niin sitten se ei enää ole halpaa, ihmiset vaativat uutta ydinvoimalaa koska sähkö on kallista ja ympyrä on sulkeutunut.
 
Kaliningrad jäänee saarekkeeksi sen jälkeen kun Balttia irtoaa venäjän verkosta.

En usko että tasasähköyhteydet Balttian ja Pohjolan välillä muutettaisi vaihtovirraksi. Balttialla on jo hätätilanteiden varalle suunnitelma ruotsin ja suomenkin(?) kanssa että tasasähköyhteydet voidaan poistaa kaupallisesta käytöstä ja käyttää säätö ja varavoimana balttian verkon tueksi mikäli balttia irtoaa ennenaikaisesti venäjän verkosta. Eli suunnitelma on että Balttia liittyy manner Euroopan verkkoon joka tapauksessa. Samaan aikaan ei voida kytkeä vaihtovirralla kahteen eri verkkoon.
 
Samaan aikaan ei voida kytkeä vaihtovirralla kahteen eri verkkoon.
Paitsi jos verkot synkronoidaan ennen kytkemistä. En sitten tiedä kuinka iso verkko voi olla synkroninen. Olettaisin, että koko NL oli aikanaan yhtä verkkoa. Löytyyköhän mistään tietoa tai karttaa, että mitkä maat ovat keskenään samassa AC-verkossa?

Edit: Tällainen näköjään löytyi vuoden 2020 paperista
 

Liitteet

  • EuroGrids.PNG
    EuroGrids.PNG
    27,5 KB · Luettu: 98
Viimeksi muokattu:
Mitäs sitten tehdään kun ei tuule, sammutetaan valot?

Juuri näin. Kun tuotantoa on paljon kysyntään nähden, on sähkö halpaa ja sitä käytetään paljojn. Kun tuotantoa on vähän, on sähkö kallista ja osa kulutuksesta jää toteutumatta. Eli sammutetaan valot. Näin tapahtuu kotitalouksissa kun pyykki pestään halvempina hetkinä. Ja näin tapahtuu tietenkin myös isommissa tuotantolaitoksissa (jotka kuluttavat siis sähköä).

Ilman tuulivoimaa sähkö olisi mukavan tasaisen kallista koko ajan. Nyt se on välillä todella halpaa.
 
Nyt on Estlink1 ja Estlink2 1000 MW tasasähköyhteys ja kolmas on suunnitteilla. Sen voisi sitten tehdä myös vaihtovirta yhteytenä,
Onkohan tuosta AC kaapelista lisätietoa?
Mun käsityksen mukaan vaihtovirralla kapasitanssi on ongelma onkohan se kompensoitavissa?
 
Juuri näin. Kun tuotantoa on paljon kysyntään nähden, on sähkö halpaa ja sitä käytetään paljojn. Kun tuotantoa on vähän, on sähkö kallista ja osa kulutuksesta jää toteutumatta. Eli sammutetaan valot. Näin tapahtuu kotitalouksissa kun pyykki pestään halvempina hetkinä. Ja näin tapahtuu tietenkin myös isommissa tuotantolaitoksissa (jotka kuluttavat siis sähköä).

Ilman tuulivoimaa sähkö olisi mukavan tasaisen kallista koko ajan. Nyt se on välillä todella halpaa.
Että sellaiseksi maailma on muuttunut 2020 luvulla, ei ole enään vakaata edullista sähköä.
 
Että sellaiseksi maailma on muuttunut 2020 luvulla, ei ole enään vakaata edullista sähköä.

Valitettavasti ennen 2020-lukua sitä halpaa sähköä tuotettiin täysin kestämättömällä tavalla, joten nyt joudutaan maksamaan niitäkin maksuja.
 
Valitettavasti ennen 2020-lukua sitä halpaa sähköä tuotettiin täysin kestämättömällä tavalla, joten nyt joudutaan maksamaan niitäkin maksuja.
Oli se vaan hienoa aikaa ennen 2020 lukua :thumbsup:
Olisi varmaan ihan fiksua jos sitä "kestämätöntä" sähköä olisi tuotettu täällä muutoksen etunenässäkin pikkuhiljaa vähemmän esimerkiksi vuoteen 2040 eikä alasajettu hyvesignaloinnin takia pikavauhtia. Muualla sitä kestämätöntä tuotantoa lisätään koko ajan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
254 176
Viestejä
4 417 046
Jäsenet
73 326
Uusin jäsen
Juha Ojanpää

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom