• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Olisi varmaan ihan fiksua jos sitä "kestämätöntä" sähköä olisi tuotettu täällä muutoksen etunenässäkin pikkuhiljaa vähemmän esimerkiksi vuoteen 2040 eikä alasajettu hyvesignaloinnin takia pikavauhtia. Muualla sitä kestämätöntä tuotantoa lisätään koko ajan.

Tämä on nyt täällä toistettu jo lukemattomia kertoja, mutta kokeillaan nyt vielä kerran:
Se tuotanto ajettiin alas Suomesta, koska se ei ollut enää kannattavaa ihan ilman sitä “hyväsignalointiakin”. Lauhdekivihiilestä tuli kannattamatonta 2000-luvun loppupuolella, koska sähkönkulutus laski sellaiselle tasolle, että kaikki tarvittava sähkö saatiin joko vesi- ja ydinvoimasta, CHP-tuotannosta tai Ruotsista ja Venäjältä tuotuna. Tuon seurauksena ne lauhdevoimalat purettiin Suomesta 2010-luvulla (Meriporia lukuunottamatta).

Nyt meillä on hintapiikkejä silloin, kun hiilineutraalit tuotantotavat eivät riitä kattamaan kulutusta. Kun tuo tapahtuu, niin me joudutaan turvautumaan Virossa (ja muualla Baltiassa) olevaan fossiiliseen sähköntuontantoon. Joka on kallista EU:n päästömaksujen takia. Kuten sen pitäisikin olla, koska ne päästöt pitää saada jotenkin alas, ja raha tuppaa olemaan suht hyvä motivaattori. EU on kuitenkin uusien päästöjen osalta maailman kolmanneksi tai neljänneksi suurin CO2 lähde ja kumulatiivisesti katsottuna joko suurin tai toiseksi suurin.
 
Olisi varmaan ihan fiksua jos sitä "kestämätöntä" sähköä olisi tuotettu täällä muutoksen etunenässäkin pikkuhiljaa vähemmän esimerkiksi vuoteen 2040 eikä alasajettu hyvesignaloinnin takia pikavauhtia. Muualla sitä kestämätöntä tuotantoa lisätään koko ajan.
Olikohan se Venäläisten kyky rapauttaa suomalainen energian tuotanto sillä että myivät halvalla sähköä Suomeen. Katso piruuttasi balttian maiden sähköjen hintoja äläkä vain Norjan ja Ruotsin. Norjalla ja Ruotsi ovat omassa onnellisessa ryhmässään energian kannalta, Suomi taistelee baltian maiden kanssa ja Suomessa asiat ovat todella hyvin kun niihin vertaa.
 
1695360171260.png


Niin, onhan noissa hinnoissa maa- ja aluekohtaisia eroja.
 
Huomisen klo 15 tuulivoimaennuste 670 MWh, mutta sähkön hinta silti miinuksella. Tänään aamulla yli 3000 MWh enemmän, mutta hinta plussalla. Hankala on maallikon ymmärtää :)
 
Huomisen klo 15 tuulivoimaennuste 670 MWh, mutta sähkön hinta silti miinuksella. Tänään aamulla yli 3000 MWh enemmän, mutta hinta plussalla. Hankala on maallikon ymmärtää :)

Sunnuntaisin kulutus on alhaisimmillaan. Sen lisäksi etenkin Ruotsin tuulivoiman tuotanto myös merkkaa todella paljon hintoihin. Kuten myös, vaikkakin aika paljon vähemmän, Tanskan tuulivoiman tilanne.
Näyttäisi, että huominen on erittäin tuulinen päivä Etelä-Ruotsissa, kun taaskin Suomessa on tuulella “taukopäivä”. Joten hinnat pysyvät alhaalla täälläkin.
 
Sunnuntaisin kulutus on alhaisimmillaan. Sen lisäksi etenkin Ruotsin tuulivoiman tuotanto myös merkkaa todella paljon hintoihin. Kuten myös, vaikkakin aika paljon vähemmän, Tanskan tuulivoiman tilanne.
Näyttäisi, että huominen on erittäin tuulinen päivä Etelä-Ruotsissa, kun taaskin Suomessa on tuulella “taukopäivä”. Joten hinnat pysyvät alhaalla täälläkin.
Hinnat ovat huomenna iltapäivästä miinuksella koko Nordpoolin alueella pl. Puola. Saksan suunnalla on tuohon aikaan runsaasti aurinkovoimaa tarjolla(pilvetöntä) ja kulutusta ei. Meillä taas vaikuttaa se ettei vesivoima voi joustaa alaspäin viimeaikojen sateiden vuoksi, vesivoimaa tulee ~2000MW yötäpäivää. Kemijoella taitavat jo ohijuoksuttaa kun virtaamat ylittää laitosten rakennevirtaamat. Tilanne on jokseenkin vastaava kun toukokuun kevättulvilla.
 
Onko taas pörssisopimuksia tehty taustalla, missä ne -5snt hinnat. Vettä tulee yötä päivää, rajuja tuulia joka maassa. Silti ei juuri 0snt alapuolella käydä.

Vahingossa kävi pari kuukautta sitten ennätys matalissa hinnoissa, ja tämä nyt näyttäs olevan järjestetty ettei niin enää tule olemaan.
 
Onko taas pörssisopimuksia tehty taustalla, missä ne -5snt hinnat. Vettä tulee yötä päivää, rajuja tuulia joka maassa. Silti ei juuri 0snt alapuolella käydä.

Vahingossa kävi pari kuukautta sitten ennätys matalissa hinnoissa, ja tämä nyt näyttäs olevan järjestetty ettei niin enää tule olemaan.
No en saa rahaa tilille kuitenkaan vaikka pörssi menisi nollan alle niin sama kai se onko hinta 0 snt vai miinuksella.
 
Onko taas pörssisopimuksia tehty taustalla, missä ne -5snt hinnat. Vettä tulee yötä päivää, rajuja tuulia joka maassa. Silti ei juuri 0snt alapuolella käydä.
Tuulimyllyjä on viime aikoina pysäytetty negatiivisten hintojen ajaksi. Tässä 1200MW lähti päälle miinushinnan loppuessa.
Screenshot 2023-09-23 182548.png
 
Vahingossa kävi pari kuukautta sitten ennätys matalissa hinnoissa, ja tämä nyt näyttäs olevan järjestetty ettei niin enää tule olemaan.
Niinkuin itse sanoitkin, niin vahinkoja sattuu. Jos systeemi toimisi täydellisesti, niin hinta ei koskaan menisi miinukselle. Tai no jos alkuperätakuusta saa tuotantokustannusta suurempaa korvausta, niin silloinhan kannattaa myydä negatiivisellakin hinnalla.
 
Lauantain korkeamman vientitehon ja Sunnuntain korkein tuontitehon välillä eroa noin 4650MW.

Onko taas pörssisopimuksia tehty taustalla, missä ne -5snt hinnat. Vettä tulee yötä päivää, rajuja tuulia joka maassa. Silti ei juuri 0snt alapuolella käydä.

Vahingossa kävi pari kuukautta sitten ennätys matalissa hinnoissa, ja tämä nyt näyttäs olevan järjestetty ettei niin enää tule olemaan.

Kevään ennätykselliset miinushinnat ovat kannustaneet investointeihin, ja helpoimmasta/halvemmasta päästä lähdetty liikkeelle. Eli tuulimyllyihin on nyt ehkä laitettu mokkulat ja vpn yhdyskäytävät että niitä voi etäohjata.
 
Päivän keskihinta peräti miinuksella. Saa nähdä tuleeko isoja 5 minuutin gigawatti-luokan hyppyjä tuotannossa taas.
 
Lauantain korkeamman vientitehon ja Sunnuntain korkein tuontitehon välillä eroa noin 4650MW.



Kevään ennätykselliset miinushinnat ovat kannustaneet investointeihin, ja helpoimmasta/halvemmasta päästä lähdetty liikkeelle. Eli tuulimyllyihin on nyt ehkä laitettu mokkulat ja vpn yhdyskäytävät että niitä voi etäohjata.
Suhtaudun suurella epäuskon sekaisella hämmennyksellä ajatukseen, että kaikki tuulivoimalat eivät ole olleet jo kauan etäohjattavia. Jos näin on, se kertoo satumaisista pikavoitoista joiden takia asiat on voitu jättää laiskasti retuperälle.

Mokkulat ovat tietysti sarkasmia vaikka luulisi moisissa olevan kahdennettu datayhteys oikeastikin.
 
Suhtaudun suurella epäuskon sekaisella hämmennyksellä ajatukseen, että kaikki tuulivoimalat eivät ole olleet jo kauan etäohjattavia. Jos näin on, se kertoo satumaisista pikavoitoista joiden takia asiat on voitu jättää laiskasti retuperälle.

Mokkulat ovat tietysti sarkasmia vaikka luulisi moisissa olevan kahdennettu datayhteys oikeastikin.

Huhujen mukaan este sammuttaa on ollut *operatiivinen". Toinen syy löytyy varmaan PPA sopimuksissa millä valtaosa myllyistä on rakennettu.
 
Mikä hinku muuten on enää kauheasti rakentaa pohjoismaihin tuulivoimaa, kun tuntuu ihan perssilmälläkin olevan selvää, että Baltian maista saa ainakin seuraavat 10 vuotta selkeästi parempaa rahaa sähköstään. Suomessakin on niin paljon tuulivoimaa vuoden vaihtuessa eli 6 GW, että ei taida olla kuin joku 4kk vuodessa jolloinka verkkoon voidaan syöttää koko tuulivoiman teho, kun voimakastuulinen päivä. Ja jos sinne Baltiaan ei vaan voi rakentaa niin tuliskohan tuulivoimaloiden omistajille tulla mieleen rakentaa omaa siirtoyhteyttä Viroon koska sinne tuntuu saavan aina upotettua sähköä,
 
Mikä hinku muuten on enää kauheasti rakentaa pohjoismaihin tuulivoimaa, kun tuntuu ihan perssilmälläkin olevan selvää, että Baltian maista saa ainakin seuraavat 10 vuotta selkeästi parempaa rahaa sähköstään. Suomessakin on niin paljon tuulivoimaa vuoden vaihtuessa eli 6 GW, että ei taida olla kuin joku 4kk vuodessa jolloinka verkkoon voidaan syöttää koko tuulivoiman teho, kun voimakastuulinen päivä. Ja jos sinne Baltiaan ei vaan voi rakentaa niin tuliskohan tuulivoimaloiden omistajille tulla mieleen rakentaa omaa siirtoyhteyttä Viroon koska sinne tuntuu saavan aina upotettua sähköä,
Kyllä Suomeenkin mahtuu lisää tuulivoimaa. Sitä pitäisi vaan alkaa rakentamaan sinne missä ei vielä ole tuulivoimaloita.
 
Kyllä Suomeenkin mahtuu lisää tuulivoimaa. Sitä pitäisi vaan alkaa rakentamaan sinne missä ei vielä ole tuulivoimaloita.
Juu onkai kauheasti tilaa mutta esimerkiksi tähän aikaan vuodesta kulutus on 8GW niin niin tuulisena päivänä saadaan tuulesta 6GW, Ydinvoimaloita ei voi varmaan alle 2.5GW teholla ajaa ilman että joitain yksiköitä sammutetaan kokonaan. Vedestä tahtoo tulla pakon sanelemana 0.7GW. Tämä vetää hinnan jo kovasti negatiiviseksi suomessa ja siksi ihmettelen että miksi tänne rakentaa kun Baltiassa olisi paljon otollisempaa businesta tarjolla.
 
siksi ihmettelen että miksi tänne rakentaa kun Baltiassa olisi paljon otollisempaa businesta tarjolla

Jos Fortum ja muut ovat käyneet varovaisiksi kun ovat polttaneet näppejään niin Venäjän kuin Saksankin sijoituksissa.. ..eli todenneet että on turvallisempaa vaikka ehkä vähän vähemmän potentiaalista voittoa saatavilla kun tekee tai ostaa sen toiminnan Suomesta.
 
Juu onkai kauheasti tilaa mutta esimerkiksi tähän aikaan vuodesta kulutus on 8GW niin niin tuulisena päivänä saadaan tuulesta 6GW, Ydinvoimaloita ei voi varmaan alle 2.5GW teholla ajaa ilman että joitain yksiköitä sammutetaan kokonaan. Vedestä tahtoo tulla pakon sanelemana 0.7GW. Tämä vetää hinnan jo kovasti negatiiviseksi suomessa ja siksi ihmettelen että miksi tänne rakentaa kun Baltiassa olisi paljon otollisempaa businesta tarjolla.
Juu mutta vaikka tuulivoimakapaa on 6000MW ei se tarkoita että ikinä tuulisi niin että jokainen tuulivoimala pyörisi täysteholla. Suomessa voi hyvin olla tyyntä Vaasa-Kalajoki akselilla ja tuulla kovasti Helsinki-Kotka akselilla. Mielummin sitä ripottelee 20 000MW tuulivoimaa tasasesti Suomeen kuin että ymppäis kaikki Pohjanmaalle.

Suomi-Viro välille on suunnitteilla kolmas siirtolinja. Valmista tosin joskus 2030 luvulla.

 
Juu mutta vaikka tuulivoimakapaa on 6000MW ei se tarkoita että ikinä tuulisi niin että jokainen tuulivoimala pyörisi täysteholla. Suomessa voi hyvin olla tyyntä Vaasa-Kalajoki akselilla ja tuulla kovasti Helsinki-Kotka akselilla. Mielummin sitä ripottelee 20 000MW tuulivoimaa tasasesti Suomeen kuin että ymppäis kaikki Pohjanmaalle.

Suomi-Viro välille on suunnitteilla kolmas siirtolinja. Valmista tosin joskus 2030 luvulla.
Juuei. Tähän miinaan ajettiin koko euroopan tasolla kun kuviteltiin että jossain tuulee aina ja myllyjä voidaan käyttää jotenkin maagisesti säätövoimana. Nyt kun tuulivoimaa on ympäri mannerta on valjennut että jos ei tuule niin se on lähes koko manner jossa ei tuule ja jos tuulee niin myrskyää kaikkialla. .
 
Kuluttajariitalautakunta on linjannut (suht tiukat) ehdot, joiden perusteella määräaikaisen sopimuksen voi irtisanoa ilman seuraamuksia. Yritysten ei tietenkään tarvitse noudattaa lautakunnan päätöksiä, mutta tässä tapauksessa uskoisin niin käyvän, koska ehdot ovat kuluttajillekin aika tiukat, esim. vuoden määräaikaisiin ei päätöksellä ole lainkaan vaikutusta

Lautakunta linjasi, että kuluttajalla on mahdollista irtisanoa ilman seuraamuksia sähkösopimus, jos hinta on vuositasolla yli 60 prosenttia kalliimpi kuin vastaavien sopimuksen voimassaoloaikana tarjolla olevien määräaikaisten sopimusten keskihinta. Lisäksi sähkölaskun tulee olla vuodessa yli 600 euroa kalliimpi.

Lautakunnan mukaan kohtuullisena irtisanomisaikana voidaan pitää kahta viikkoa ja irtisanominen voidaan käytännössä tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua sopimuksen alkamisesta.


 
Suomi ainankin kuuluu samaan tuulialueeseen, kun tarkastellaan ilman virtauksia maailmanlaajuisesti. Joten vaikka rupeleita olisi jokakohdassa, niin välillä vain ei saada energiaa ja välillä saadaan..

Hornantuuttiin asti siirtämällä taas tulee rajusti siirtohäviöitä. (miten lie, meneekä häviöt ostajan vai myyjän piikkiin? Jos on järkevästi, niin ostajan.)

Jos haluttaisiin hyödyntää tuurivoimaa paremmin, niin valtakunnan verkkoon tarvittaisiin vahvennuksia ja kaikki lämpövoimalaitokset pitäisi muuttaa hybridilaitoksiksi, siten että halpaa tuulta voitaisiin käyttää niissäkin maksimit ja kun hinta nousee, niin fossiilista pesään.. Kalleita investointeja jokatapuksessa. Nostaisi taas sähkönsiirtomaksuja ja kaukolämmön hintaa..

Lautakunta linjasi, että kuluttajalla on mahdollista irtisanoa ilman seuraamuksia sähkösopimus, jos hinta on vuositasolla yli 60 prosenttia kalliimpi kuin vastaavien sopimuksen voimassaoloaikana tarjolla olevien määräaikaisten sopimusten keskihinta. Lisäksi sähkölaskun tulee olla vuodessa yli 600 euroa kalliimpi.
Tuo 600e kalliimpi varmaankin toteutuu helposti, jos lämmittää esim sähköllä tms.
Mutta tuon alleviivatun asian selvittäminen lienee mahdoton asia. Lähinnä kaikkien olemassaolevien firmojen keskihinnan laskeminen... Vai onko tuo tieto jostain ihan jopa saatavissa?
Paljonkohan pitäisi olla nyt esim kiinteähintasopimus? yli 35 senttiä?
Niin ja vuositasolla, meinaako tuo vain tulevaa aikaa vai lasketaanko menneestä ajasta ja sopimushinnoista? Tällöinhän pitäisi tippua halvaksi ja olla yli vuoden halpaa, jotta ehto toteutuu?
 
Viimeksi muokattu:
Hox hox heh... Ne jotka ovat itsensä tuollaisiin sopimuksiin typeryyksissään sitoneet saisivat kärsiä seurauksensa markkinatalouden mukaan.

Vastaan tähän ketjuun.

Joukossa on varmasti niitä, jotka eivät ole tajunneet mihin ovat ryhtyneet, mutta kummasti muisti alkaa yleensä porukalla pätkiä kun aikaa hieman kuluu. Tilannehan viime syksynä oli aivan toisenlainen kuin nyt. Jo elokuussa sähkön pörssihinta huiteli lähes päivittäin jossain 20-40 sentin kwh-hinnoissa ja kun elettiin kuitenkin vielä ns. kesäkuukautta, oli ihan aiheellinenkin syy epäillä/pelätä, miten pahaksi tilanne kehittyy syksyn ja talven myötä. Tiedän myös joidenkin sähköyhtiöiden hyvin painokkaasti ja agressiivisesti markkinoineen noita yli 30 snt kahden vuoden sopimuksia ja minullekin tuli niistä useampi puhelu. Olisi varmaan pitänyt tallentaa ne, koska joidenkin myyjien strategia oli selvästi pelotella asiakasta ja saada hänet sitoutumaan kalliiseen määräaikaiseen sopimukseen.

Sitten tullaan siihen tosiasiaan, että joillakin ei käytännössä ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kallis määräaikainen sopimus, jottei pahimmat uhkakuvat jopa yli euron kwh-hinnoista toteutuisi talvella. Esimerkiksi Virossa taisi yksittäisenä päivänä käydä niin, että kolkuttelivat 4€/kwh pörssin kattohintaa. Jos vaihtoehtona on ollut hyvin riskialtis ja täysin uhkapeliksi muodostunut pörssisopimus tai sitten kallis määräaikainen sopimus, moni on varmasti siinä tilanteessa valinnut määräaikaisen sopimuksen, koska sillä on voitu akuutti maksukyvyttömyys välttää. Joillakin on saattanut olla hyvin tiedossa jo sopimuksen tekoaikaan, että pidemmän päälle sopimuksen kanssa voi tulla ongelmia, mutta ongelmia pyrittiin näin lykkäämään tulevaisuuteen.

On ihan toista huudella täällä asiasta, jos oma tilanne on ollut edellä mainittua selvästi ruusuisempi. Edelleenkin on nähtävissä täällä se, että porukka tarttuu määräaikaisiin sopimuksiin, taatakseen oman mielenrauhansa talven varalta, koska kukaan ei voi luvata edelleenkään, mihin hinta lopulta asettuu. Siihen kun vaikuttaa niin moni ulkoinenkin tekijä. Voiko syyttää, että viime syksynä paljon suuremman volatiliteetin aikana, haettiin edes hetken helpotusta tilanteeseen?

En toki väitä, että kaikille sitä vähänkään tahtoville pitäisi aina antaa anteeksi ns. väärät päätökset, mutta viime syksyn sähkömarkinatilanne oli niin täynnä suuria kysymysmerkkejä, että olisi nyt ollut typerää olettaa, ettei siitä mitään jälkipyykkiä jäisi. Nähdäkseni on ihan eri asia mennä sitoutumaan johonkin sopimukseen ns. normaaleissa olosuhteissa vs. erittäin harvinaisessa poikkeustilanteessa, joka vielä koskettaa huomattavaa osaa ihmisiä. Ensimmäisen kohdalla sietääkin ottaa osumaa, jos on toiminut typerästi, mutta jälkimmäisessä pitäisi käyttää kokonaisharkintaa, mitkä realistiset vaihtoehdot on ollut siinä tilanteessa käytettävissä.

EDIT: kommentoidakseni vielä tuota sähkömarkkinaa: Nythän on jatkuvasti rakennettu lisää sähköntuotantokapasiteettia, mutta se perustuu ensisijaisesti tuulivoimaan ja jossain määrin aurinkovoimaan, joiden tuotanto vaihtelee voimakkaasti olosuhteista riippuen. Perusvoimaa on tullut paljon vähemmän lisää. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuotantoa olisi pidemmällä perspektiivillä riittävästi. Uutisissa kerrotut investoinnit puhtaaseen energiaan ja tuotantolaitoksiin tarkoittavat sitä, että kapasiteettia tarvitaan ja energiankulutus tulevaisuudessa on selvästi kasvusuuntainen. Lisäksi energian varastoinnin kehittäminen tasaa hintojen elämistä. Ei pidä tuijottaa yhden viikon nollahintoja ja tehdä investointipäätöksiä sen perusteella.
 
Jos Fortum ja muut ovat käyneet varovaisiksi kun ovat polttaneet näppejään niin Venäjän kuin Saksankin sijoituksissa.. ..eli todenneet että on turvallisempaa vaikka ehkä vähän vähemmän potentiaalista voittoa saatavilla kun tekee tai ostaa sen toiminnan Suomesta.
Saatan olla hiukan pessimistinen voittojen suhteen kun olen katsellut viikon verran pörssisähkön hintoja ja verrannut Balttiaan. Onhan Baltiassa se Venäjä riski että Venäjä alkaa dumppaamaan ilmaista sähköä.
Tuulivoima RY listauksesta tuli kyllä tunne että hiukan on hidastumassa uuden tuulivoiman rakentaminen
1695716518747.png
 
En ole kaksinen liikemies, mutta tuulivoiman lisärakentaminen Suomeen ja pörssisähkö vaikuttaa jotenkin hölmöläisen hommalta bisnesmielesdä. Jos ei tuule, hinta kohoaa huippuun, mutta ei ole mitä myydä. Jos tuulee, myllyt jauhavat, mutta hinta painuu nollaan. Kai siitä pitäisi muutama sentti saada juoksevien kulujen ja investoinnin kattamiseksi?
 
Kai ne elättelee toiveita että myllyjen elinaikana alkaisi tulla vaikkapa sitä vedyn valmistusta yms., joka kasvattaisi kulutusta ja hintaa silloin kun tuulee. Tietääkö muuten kukaan montako euroa megawattitunnilta on alkuperätakuukorvaus tuulivoimalle?
 
Nyt kun tuulivoimaa on ympäri mannerta on valjennut että jos ei tuule niin se on lähes koko manner jossa ei tuule ja jos tuulee niin myrskyää kaikkialla. .

Sääolot vaihtelee niin paljon ettei ei ole mitenkään yleistä, että koko mantereella olisi tuuleton tai kova tuuli koko mantereella. Jos on sattunut käymään Euroopassa lomalla, niin koneeseen mennessä on voinut olla lumimyrsky toisessa ja perillä tuuleton auringonpaiste. Tai ihan vaikka uutisointia säästä seuraamalla on voinut huomata, että sää vaihtelee aika paljon mantereella. Tuulivoima ei sovellu säätövoimaksi, koska säätövoiman pitää olla saatavilla riippumatta säästä.

Jos haluttaisiin hyödyntää tuurivoimaa paremmin, niin valtakunnan verkkoon tarvittaisiin vahvennuksia ja kaikki lämpövoimalaitokset pitäisi muuttaa hybridilaitoksiksi, siten että halpaa tuulta voitaisiin käyttää niissäkin maksimit ja kun hinta nousee, niin fossiilista pesään.. Kalleita investointeja jokatapuksessa. Nostaisi taas sähkönsiirtomaksuja ja kaukolämmön hintaa..

Eiköhän markkinatalous jo ohjaa kaukolämmön tuotantoa lisäämään sähkökattiloita. Samoin energianvarastointi on tulevaisuutta, esim. se hiekka-akku ja nyt Hyvinkäällä alkavat varastoimaan hiekkakuoppaan veteen energiaa: Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida ensimmäisenä Suomessa lämpöenergiaa mittavasti suureen hiekkakuoppaan. Markkinoilla varmaan odotellaan käytännön kokemuksia ja tietoa mikä on halvintapa varastoida energiaa. Pörssin keskihinta on jo yli viikon ollut ~0snt/kWh ja tuulivoima näyttäisi ennusteiden mukaan tuottavan lähiaikoina muutenkin aika hyvin. Nyt kun tuulivoimaa on ~6GW ja lisää rakennetaan kokoajan, joten tälläiset tilanteet alkavat yleistyä.
 
Kai ne elättelee toiveita että myllyjen elinaikana alkaisi tulla vaikkapa sitä vedyn valmistusta yms., joka kasvattaisi kulutusta ja hintaa silloin kun tuulee. Tietääkö muuten kukaan montako euroa megawattitunnilta on alkuperätakuukorvaus tuulivoimalle?
Tähän bisnesmalli taitaa perustua. Lisäksi osittain niin, että sähkön käyttäjä investoi myös tuotantoon, jolloin sähkön pörssihinta ei ole niin oleellinen, vaan lähinnä se, että sähköä saa kohtuullisin kustannuksin omaan käyttöön.
 
Sääolot vaihtelee niin paljon ettei ei ole mitenkään yleistä, että koko mantereella olisi tuuleton tai kova tuuli koko mantereella. Jos on sattunut käymään Euroopassa lomalla, niin koneeseen mennessä on voinut olla lumimyrsky toisessa ja perillä tuuleton auringonpaiste. Tai ihan vaikka uutisointia säästä seuraamalla on voinut huomata, että sää vaihtelee aika paljon mantereella. Tuulivoima ei sovellu säätövoimaksi, koska säätövoiman pitää olla saatavilla riippumatta säästä.



Eiköhän markkinatalous jo ohjaa kaukolämmön tuotantoa lisäämään sähkökattiloita. Samoin energianvarastointi on tulevaisuutta, esim. se hiekka-akku ja nyt Hyvinkäällä alkavat varastoimaan hiekkakuoppaan veteen energiaa: Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida ensimmäisenä Suomessa lämpöenergiaa mittavasti suureen hiekkakuoppaan. Markkinoilla varmaan odotellaan käytännön kokemuksia ja tietoa mikä on halvintapa varastoida energiaa. Pörssin keskihinta on jo yli viikon ollut ~0snt/kWh ja tuulivoima näyttäisi ennusteiden mukaan tuottavan lähiaikoina muutenkin aika hyvin. Nyt kun tuulivoimaa on ~6GW ja lisää rakennetaan kokoajan, joten tälläiset tilanteet alkavat yleistyä.
Jos oikein ymmärsin uutisen, niin lämpö varastoidaan hyvinkäällä vanhaan hiekkakuoppaan rakennettavaan vesisäiliöön:
" Varasto ei myöskään kuormita ympäristöä kohtuuttomasti. Varastossa säilytetään vain puhdasta lämmintä vettä ja Kulomäen hiekkakuoppa on jo valmiiksi poissa käytöstä. Hyvinkään kaupungilla olisi joka tapauksessa velvoite maisemoida hiekkakuopan alue. "

Mikä lie lämpötila? Juimalaton paineellinen säiliö on melko vaarallinen, jos hajoaa..

Hiekkaan energian varastointi on ollut toistaiseksi hyvin kokeellista ja varastointikyvyltään lähinnä näpertelyn tasolla... Eikä myöskään järjestelmän pidempiaikaisesta kestosta ole mitään kokemuksia..
 
En ole kaksinen liikemies, mutta tuulivoiman lisärakentaminen Suomeen ja pörssisähkö vaikuttaa jotenkin hölmöläisen hommalta bisnesmielesdä. Jos ei tuule, hinta kohoaa huippuun, mutta ei ole mitä myydä. Jos tuulee, myllyt jauhavat, mutta hinta painuu nollaan. Kai siitä pitäisi muutama sentti saada juoksevien kulujen ja investoinnin kattamiseksi?
Toistaiseksi tuotantoa ei kai ole niin paljon etteikö saisi myytyä paljon kallista halvalla tuotettua sähköä talvisin jolloin on sekä tuulta että kysyntää. Tietenkin bisnesmallissa on oltava tulevaisuuden varalle muutakin takana.
 
Kai ne elättelee toiveita että myllyjen elinaikana alkaisi tulla vaikkapa sitä vedyn valmistusta yms., joka kasvattaisi kulutusta ja hintaa silloin kun tuulee. Tietääkö muuten kukaan montako euroa megawattitunnilta on alkuperätakuukorvaus tuulivoimalle?
Jos itse olisin investoimassa miljoonia per tuulimylly, en kyllä ottaisi ainakaan lainarahaa sillä periaatteella, että jospa ne joku päivä jonakin vuonna tuottaisivat jotakin tai sitten ei.
 
Jos oikein ymmärsin uutisen, niin lämpö varastoidaan hyvinkäällä vanhaan hiekkakuoppaan rakennettavaan vesisäiliöön:
" Varasto ei myöskään kuormita ympäristöä kohtuuttomasti. Varastossa säilytetään vain puhdasta lämmintä vettä ja Kulomäen hiekkakuoppa on jo valmiiksi poissa käytöstä. Hyvinkään kaupungilla olisi joka tapauksessa velvoite maisemoida hiekkakuopan alue. "

Mikä lie lämpötila? Juimalaton paineellinen säiliö on melko vaarallinen, jos hajoaa..

Miksi se pitäisi olla paineellinen säiliö? Eiköhän tuonne ole tarkoitus laittaa lämmintä vettä ihan ilman paineistusta. Ihan kuten Helen on tehnyt. Ainakaan itselle ei ole tullut vastaan, että Helen olisi mitäänpaineistettuja säiliöitä rakentanut, vaan olemassa oleviin luoliin varastoitu vettä 50-90c (muistaakseni) lämpötilassa. Siitä vaan lämpöpumpulla tarpeen mukaan lämpöä kaukolämpöverkkoon.
 
Toistaiseksi tuotantoa ei kai ole niin paljon etteikö saisi myytyä paljon kallista halvalla tuotettua sähköä talvisin jolloin on sekä tuulta että kysyntää. Tietenkin bisnesmallissa on oltava tulevaisuuden varalle muutakin takana.

No joo mutta kun mittari huitelee -20c alle ja ei tuule niin kusessa ollaan kun ne joilla sähköä tuotetaan 24/7 tulee kuolemaan liian halvan sähkön takia ja sitten taas kuluttaja maksaa kovimman mukaan kun energiaa tarvisi eniten. Enempi pitäisi investoida perinteiseen lauhdevoimaan. Vai mennäänkö vaan nyt sillä oletuksella että ruotsi ja norja pelastaa kun lakkaa tuulemasta. 80 luvullakin pärjättiin vaikka talvella -30c pakkaset oli normaalia ja kukaan ei puhunut sähkön loppumisesta.
 
No joo mutta kun mittari huitelee -20c alle ja ei tuule niin kusessa ollaan kun ne joilla sähköä tuotetaan 24/7 tulee kuolemaan liian halvan sähkön takia ja sitten taas kuluttaja maksaa kovimman mukaan kun energiaa tarvisi eniten. Enempi pitäisi investoida perinteiseen lauhdevoimaan. Vai mennäänkö vaan nyt sillä oletuksella että ruotsi ja norja pelastaa kun lakkaa tuulemasta. 80 luvullakin pärjättiin vaikka talvella -30c pakkaset oli normaalia ja kukaan ei puhunut sähkön loppumisesta.

Lauhdevoima on ollut kannattamatonta Suomessa jo ties kuinka kauan. Uusin hiililaudenvoimala on vuodelta 1994. Milloinkahan on oltu omavaraisia sähkö suhteen? Vilkaisin huvikseni, niin jo 1970 oltiin tuontisähkön varassa. Silloin 80-luvullakin oltiin tuontisähkön varassa. Nythän meillä alkaa pikkuhiljaa olla tilanne, että tuotetaan vuoden aikana yhtä paljon kun kulututetaan.
 
No joo mutta kun mittari huitelee -20c alle ja ei tuule niin kusessa ollaan kun ne joilla sähköä tuotetaan 24/7 tulee kuolemaan liian halvan sähkön takia ja sitten taas kuluttaja maksaa kovimman mukaan kun energiaa tarvisi eniten.
Jotenkin toi on ristiriitaista että tuottajalle niin halpaa että kuolee mutta kuluttajalle liian kallista. Jos ajatellaan että tuottaja pystyy tuottamaan samalla profiililla kuin kuluttaja kuluttaa, niin eikö kummallekin keskimääräinen hinta sähköstä ole sitten aika lailla sama? Ja kuluttajalle päälle myyjän marginaali.
 
Tässä ei tarvitse mielestäni katsoa kuin Tanskaan, niin nähdään miten tuhoontuomittu ja typerä ajatus tuurivoimaan nojaava sähköntuotanto on. Kun tuulee liikaa, sähköä joudutaan dumppaamaan pihalle suunnilleen persnetolla ja sitten jos tuulee yhtään liian vähän, joudutaan ostamaan sikahintaista sähköä markkinoilta. Seurauksena on jo pitkään ollut Euroopan kalleimmat sähkönhinnat ja vielä ihan reilulla marginaalilla. Ja kaikki tämä vielä maassa, jossa tuulee keskimäärin paljon enemmän kuin Suomessa.

Mutta kyllä se vielä toimii, ihan kuten kommunismikin lähtee vihdoin skulaamaan kun vielä yhdet sata miljoonaa ihmistä tapetaan, niin kunhan vaan tarpeeksi rakennetaan myllyjä niin kyllä jossain aina sitten tuulee! Tai sitten tulee Se Maaginen Teknojuttu™ joka korjaa kaikki ongelmat!
 
Hollannissa on halvimmat vielä suuremmalla marginaalilla (toiseksi halvin on 59% kalliimpi).

Siellä (2022) fossiilisia 56%, ydinvoimaa 3%, biomassa 7%, tuuli 18% ja aurinko 14%.

Tosin en tiedä miten hollannissa voi kuluttajille sähkön hinta olla 2022 ensimmäisellä puoliskolla alle 6 snt / kWh, kun pörssisähkö samalla jaksolla siellä verottomanakin yli 20snt/kWh. Ilmeisesti edullisen kuluttajahinnan siellä selittää ihan muut seikat kuin tuotantotavat. Pörssisähköhän oli hollannissa vuonna 2020 3,2 snt/kWh, joten se on raketoinut 2021 alkaen voimakkaasti. Kentien kuluttajien hintataso on siellä määräytynyt 2020 tai sitä ennen laadituilla sopimuksilla/laeilla.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: B12
Miksi se pitäisi olla paineellinen säiliö? Eiköhän tuonne ole tarkoitus laittaa lämmintä vettä ihan ilman paineistusta. Ihan kuten Helen on tehnyt. Ainakaan itselle ei ole tullut vastaan, että Helen olisi mitäänpaineistettuja säiliöitä rakentanut, vaan olemassa oleviin luoliin varastoitu vettä 50-90c (muistaakseni) lämpötilassa. Siitä vaan lämpöpumpulla tarpeen mukaan lämpöä kaukolämpöverkkoon.
Vantaalle suunnitellaan kausivarastoa käyttäen veden omaa painetta, jolla saadaan lämpötila 140 C asteeseen. Ihan mielenkiintoinen seurattava.
 
Miksi se pitäisi olla paineellinen säiliö? Eiköhän tuonne ole tarkoitus laittaa lämmintä vettä ihan ilman paineistusta. Ihan kuten Helen on tehnyt. Ainakaan itselle ei ole tullut vastaan, että Helen olisi mitäänpaineistettuja säiliöitä rakentanut, vaan olemassa oleviin luoliin varastoitu vettä 50-90c (muistaakseni) lämpötilassa. Siitä vaan lämpöpumpulla tarpeen mukaan lämpöä kaukolämpöverkkoon.
Kylmällä kelillä kaukolämpöverkon lämpötila on 115 astetta. Jos varaston lämpötila olisi 120 astetta, niin silloin sen paine olisi noin 2 ilmakehää..
Tällöin siitä saataisiin jonkinverran energiaa, kun paluuveden lämpö on yleensä n 60 astetta max.

Lämpöpumput taas tarvitsevat sitä sähköä...
 
Vantaalle suunnitellaan kausivarastoa käyttäen veden omaa painetta, jolla saadaan lämpötila 140 C asteeseen. Ihan mielenkiintoinen seurattava.


Tämä ei ole mikään halpa projekti kun tätä varten louhitaan käsittääkseni kokonaan uudet tilat. Mielenkiintoinen projekti toki. Tuo mistä puhuttiin oli olemassa olevaan hiekkakuoppaan tulossa oleva energiavarasto.


Kylmällä kelillä kaukolämpöverkon lämpötila on 115 astetta. Jos varaston lämpötila olisi 120 astetta, niin silloin sen paine olisi noin 2 ilmakehää..
Tällöin siitä saataisiin jonkinverran energiaa, kun paluuveden lämpö on yleensä n 60 astetta max.

Lämpöpumput taas tarvitsevat sitä sähköä...

Helenillä on käsittääkseni useampi noita ei paineistettuja energiavarastoja. Jos haluaa sellaisen lämpövaraston, joka toimii ilman lämpöpumppuja niin näkisin järkevämpänä käyttää esim. hiekkaa, jonka voi kuumentaa sinne ~600c,jolloin riittää kun ajaa veden vaan lämmönvaihtimen läpi.

Niin lämpöpumput tarvitsevat sähköä, sen nyt ei pitäisi kenellekkään tulla yllätyksenä, silti niitä kannattaa käyttää kun esim. kivihiili on melko kallis polttoaine kun otat päästömaksut ym. huomioon. Mitä enemmän tarvittavasta energiasta saadaan ei fossiilisista sen kustannustehokkaampi nykytilanteessa. Fossiiliset voisi hyvin pyrkiä siirtämään säätövoimaksi.
 
Melkoinen pellehyppy taas huomisissa hinnoissa. 0 hinnoissa menty jo aikapäiviä ja yhtäkkiä hikka 15snt. Ja nollilla jatketaan taas loppupäivää.
 
Tässä ei tarvitse mielestäni katsoa kuin Tanskaan, niin nähdään miten tuhoontuomittu ja typerä ajatus tuurivoimaan nojaava sähköntuotanto on. Kun tuulee liikaa, sähköä joudutaan dumppaamaan pihalle suunnilleen persnetolla ja sitten jos tuulee yhtään liian vähän, joudutaan ostamaan sikahintaista sähköä markkinoilta. Seurauksena on jo pitkään ollut Euroopan kalleimmat sähkönhinnat ja vielä ihan reilulla marginaalilla. Ja kaikki tämä vielä maassa, jossa tuulee keskimäärin paljon enemmän kuin Suomessa.

Mutta kyllä se vielä toimii, ihan kuten kommunismikin lähtee vihdoin skulaamaan kun vielä yhdet sata miljoonaa ihmistä tapetaan, niin kunhan vaan tarpeeksi rakennetaan myllyjä niin kyllä jossain aina sitten tuulee! Tai sitten tulee Se Maaginen Teknojuttu™ joka korjaa kaikki ongelmat!

Mutta meille ei olla rakentamassa tuulivoimaan nojaavaa sähköntuotantoa.
Meillä on se reilut 4 GW ydinvoimaa, toiset 4 GW yhteistuotantoa, liki 3 GW vesivoimaa ja 2,4 GW (kohta 3,2 GW) siirtoyhteyksiä Ruotsista, josta saadaan lisää sitä vesi- ja ydinvoimaa. Tuulivoimaa rakennetaan täydentämään tuota, ei korvaamaan sitä.
 
Tässä ei tarvitse mielestäni katsoa kuin Tanskaan, niin nähdään miten tuhoontuomittu ja typerä ajatus tuurivoimaan nojaava sähköntuotanto on. Kun tuulee liikaa, sähköä joudutaan dumppaamaan pihalle suunnilleen persnetolla ja sitten jos tuulee yhtään liian vähän, joudutaan ostamaan sikahintaista sähköä markkinoilta. Seurauksena on jo pitkään ollut Euroopan kalleimmat sähkönhinnat ja vielä ihan reilulla marginaalilla. Ja kaikki tämä vielä maassa, jossa tuulee keskimäärin paljon enemmän kuin Suomessa.
Samaan aikaan ydinvoimamaa Ranskassa on kalliimpi tukkusähkö. Sähköenergian hinnan osuus on Tanskalaisen kuluttajan sähkölaskussa melko pieni, jotain kolmasosa. Pelkkä kiinteä sähkövero on 12c/kWh, siihen päälle siirrot omine tariffineineen, alvit jne. Tanskassa kotikuluttajan sähkö maksaisi paljon vaikka tuotanto olisi ilmaista 24/7. Teollisuus ei noita veroja tietenkään maksele.
Screenshot 2023-09-26 133248.png
 
Samaan aikaan ydinvoimamaa Ranskassa
Toki ymmärrettävää ettei ydinvoimavaltainen tuotanto tarjoa hienosti ilmaista sattumasähköä. Huomautan kuitenkin eri asiasta: ydinvoimamaa Ranska on ehkä nykyään vajaa kuvaus. Sanoisin mieluummin "rappiolle laiminlyöty entinen kova ydinvoimamaa Ranska". Sielläkin on paha ongelma vanhenevien laitosten ja pitkään jatkuneen liian vähäisen rakentamisen kanssa.

Pelkkä kiinteä sähkövero on 12c/kWh, siihen päälle siirrot omine tariffineineen, alvit jne. Tanskassa kotikuluttajan sähkö maksaisi paljon vaikka tuotanto olisi ilmaista 24/7.
Tämäkin on melko ymmärrettävää. Tanskassa kuluttajan sähköntarvekin on vähäinen ja jostain lypsylehmästä verot pitää kerätä.
 
Toki ymmärrettävää ettei ydinvoimavaltainen tuotanto tarjoa hienosti ilmaista sattumasähköä. Huomautan kuitenkin eri asiasta: ydinvoimamaa Ranska on ehkä nykyään vajaa kuvaus. Sanoisin mieluummin "rappiolle laiminlyöty entinen kova ydinvoimamaa Ranska". Sielläkin on paha ongelma vanhenevien laitosten ja pitkään jatkuneen liian vähäisen rakentamisen kanssa.
Sepä se. Joutuvat paikkaamaan vajausta maakaasulla joka kalleimpana tuotantomuotona määrittää hintatason. Silti 70-80% sähköstä tulee edelleen ydinvoimasta.
 
Mikä hinku muuten on enää kauheasti rakentaa pohjoismaihin tuulivoimaa, kun tuntuu ihan perssilmälläkin olevan selvää, että Baltian maista saa ainakin seuraavat 10 vuotta selkeästi parempaa rahaa sähköstään

Tuulivoimainvestoinnit mitataan vuosikymmenissä. Suomen teollisuuden kulutuskin ja kuluttajien kulutus ehtii kasvaa todella paljon seuraavan 30v aikana varsinkin kun autokanta sähköistyy. Eli en tavallaan hirveästi laittaisi painoa pelkästään tämän vuoden kulutukselle, vaan haarukoisin tulevien vuosikymmenten tilannetta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 274
Viestejä
4 487 361
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom