- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Say what now?
Kyllä kuparia, kuten muitakin raaka-aineita, myydään raaka-ainepörsseissä. Esimerkkinä LME:
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Say what now?
Kyllä kuparia, kuten muitakin raaka-aineita, myydään raaka-ainepörsseissä. Esimerkkinä LME:
No se erona, että kuparin hinta ei pompi tunti- ja päivätasolla -10€ ja 1000€/kg välillä.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 061
Mites onko pörssissä käyty laiskasti kauppaa kun huomenna ei piikkejä yllättäen olekaan. No en valita, nähtiin tämäkin ihme että ihan piikitön arkipäivä 
Pääosa kuparista myydään kuitenkin täysin suoraan teollisuuden virtoihin suoraan tuotannosta, ilman mitään pörssiä välissä.
Samalla tavalla, kuin esimerkiksi elintarvikkeiden raaka-aineet (kuten vehnä) jne.
Ei se paikallinen Hankkijan piste viljakauppaa missään pörssissä pyöritä.
Sähkö (ja energia) ovat vaikeampia hyödykkeitä, sillä niitä ei voi juurikaan varastoida, joten on ihan ymmärrettävää että hinnoittelulle on luotu mekanismi, eikä pörssi siinä ole mitenkään huono työkalu. Hinnan muodostuminen ei vain tällä hetkellä toteudu todellisuutta vastaavasti, toisin kuin esimerkiksi kuparin.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Sähköstäkin myydään suht iso osa pörssin ohi, pikaisen googletuksen perusteella noin 25-50%. Tuo luku varmaan nousee siitä merkittävästi, jos halvat sähköntuottajien hintoja pörssissä aletaan tiputtamaan.
En tiedä olisiko se kovin huono juttu, todennäköisesti se tasoittaisi aika paljon sähkön hintaa Suomessa.
Esimerkiksi Teollisuuden voimahan myy sähköä vain omistajilleen.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Jos lähes kaikki halpa vesi- ja ydinvoima, plus merkittävä osa tuulivoimasta (kuten jo nyt tapahtuu), myydään pörssin ohi, niin mitäs luulet minkälainen vaikutus sillä on siihen pörssisähköön?
Aivan varmasti pörssissä hinta nousee.
En silti edelleenkään nää siitä mitenkään negatiivisena asiana Suomalaisille, ettei Saksan kaasun hinta sanelee enää sanelisi kalleimpia sähkön hintoja täällä meille, vaan todennäköisemmin hinnan muodostus olisi suoraan myyjän ja kuluttajan sopimuksen varassa.
Näissä on kyllä puolensa:
ja puolensa:
Jos kaikki, tai lähes kaikki, tuotettu sähkömyytäisiin tai se olisi pakko myydä pörssin kautta (pl. samalla kiinteistöllä tapahtuva sähkön tuotanto ja kulutus, kuten osa paperitehtaista), niin näkisin että pörssisähkön hinta pysyisi kuluttajille paremmin kurissa, koska pörssissä näkyisi vastaavasti myös enemmän teollisuuden kysyntäjouston vaikutus. Nykytilanteessahan pörssisähkön hinnan ollessa taivaissa metsäteollisuus (esim. UPM) voi halutessaan jatkaa edelleen sellunkeittoa yms. omalla vesi- ja ydinvoimaosuuksilla tuotetulla sähköllä, vaikka toki enemmän voittoa saisi myymällä sitä sähköä. Toisaalta erittäin halvat ja miinustunnit varmaan loppuisi, kun teollisuuden kysyntäjouston vuoksi sitä sähköä kahmittaisiin ihan eri tavalla hinnan lähestyessä nollaa. (Sivupohdinta: mitenköhän muuten UPM kysyntäjousto tapahtuu? Voiko räikeimmillään laittaa ostolaidalle helvetin halpoja ostotarjouksia tuulivoiman tuotantohintatasolla jos vaikka menisi läpi, ja tarvittaessa tällöin laittaa oman vesivoiman juoksutukset mahdollisimman minimiin? Vastaavasti voiko olla tarjoamatta mitään omaa tuotantoa pörssiin myytäväksi, ja sitten jos seuraavan päivän hinta nousee helvetisti niin poimia osa hedelmistä itselleen intraday markkinalla?). Todennäköisesti tällaista "kaikki tuotettu sähkö pörssiin" -mallia ei kuitenkaan saataisi luotua, koska se sorkkisi niin vahvasti näiden mankala-yhtiöiden (TVO, PVO, Kemijoki, Oy Mankala Ab yms.) omaisuudensuojaa.
Jos pörssin ulkopuolinen sähkönmyynti lisääntyy alentuneen pörssisähkön hinnan vuoksi, niin esim. joku Fortum voi sillä omalla vesivoima-, ydinvoima- ja tuulivoimatuotannollaan myydä sähköä kuluttajille 5 snt/kWh 4 €/kk, vaikka oma tuotantokustannus noissa kolmessa tuotantotavassa on enintään 1,5 snt/kWh (lähde: MOTin juttu), tehden siis edelleen kivaa voittoa. Eli ottaako vaihtelevan suuruinen voitto sähköporssistä vai myydä omaa tuotantoa suoraan loppukäyttäjälle? Loppukäyttäjillemyynti voi tapahtua suoraan itse, tai futuurien kautta.
Oma mielipide: koska olen skeptinen että tuollainen kaikki tuotettu sähkö pörssiin -malli olisi mahdollista toteuttaa edes ehdolla, että nykyinen sähköpörssin hinnoittelumalli pysyisi, niin näkisin että kuluttaja-asiakas hyötyisi että sähkön myynti pörssin ohi lisääntyisi: ennen vuotta 2022 ne halvimmat kiiinteät määräaikaiset olivat jopa halvempia kuin pörssin koko vuoden keskihinta. Joten jos niihin <5 snt/kWh sopimuksiin vielä päästään, niin ainakin minulle kuluttajana olisi about se ja sama maksaako sähköstä esim. 20000 kWh kulutuksella vuodessa 800 € (kiinteällä sopimuksella 4 snt/kWh), vaikka pörssisähköllä omaksi keskihinnaksi voisi muodostua esim. 3 snt/kWh = 600 €.
P.S. Eihän se pörssisähkökään voi pidemmän päälle ilmaistakaan olla, eli eiköhän muutaman vuoden päästä miinus- ja halvat tuntihinnat (<1 snt/kWh) jää historiaan kun kulutustavat monipuolistuu (vety-laitokset, pumppuvoimaloita muutamiin vanhoihin louhoksiin, kaukolämmön sähkökattilat, sähköautot, kuluttajien älykkäämpi kysyntäjousto yms.), vaikka vastaavasti pörssisähkön keskihinta kuukausitasollakin asettuisi välille 2~5 snt/kWh. Näin siis siitä huolimatta, että tuulivoiman tuotanto lisääntyy tulevaisuudessa.
ja puolensa:
Jos kaikki, tai lähes kaikki, tuotettu sähkö
Jos pörssin ulkopuolinen sähkönmyynti lisääntyy alentuneen pörssisähkön hinnan vuoksi, niin esim. joku Fortum voi sillä omalla vesivoima-, ydinvoima- ja tuulivoimatuotannollaan myydä sähköä kuluttajille 5 snt/kWh 4 €/kk, vaikka oma tuotantokustannus noissa kolmessa tuotantotavassa on enintään 1,5 snt/kWh (lähde: MOTin juttu), tehden siis edelleen kivaa voittoa. Eli ottaako vaihtelevan suuruinen voitto sähköporssistä vai myydä omaa tuotantoa suoraan loppukäyttäjälle? Loppukäyttäjillemyynti voi tapahtua suoraan itse, tai futuurien kautta.
Oma mielipide: koska olen skeptinen että tuollainen kaikki tuotettu sähkö pörssiin -malli olisi mahdollista toteuttaa edes ehdolla, että nykyinen sähköpörssin hinnoittelumalli pysyisi, niin näkisin että kuluttaja-asiakas hyötyisi että sähkön myynti pörssin ohi lisääntyisi: ennen vuotta 2022 ne halvimmat kiiinteät määräaikaiset olivat jopa halvempia kuin pörssin koko vuoden keskihinta. Joten jos niihin <5 snt/kWh sopimuksiin vielä päästään, niin ainakin minulle kuluttajana olisi about se ja sama maksaako sähköstä esim. 20000 kWh kulutuksella vuodessa 800 € (kiinteällä sopimuksella 4 snt/kWh), vaikka pörssisähköllä omaksi keskihinnaksi voisi muodostua esim. 3 snt/kWh = 600 €.
P.S. Eihän se pörssisähkökään voi pidemmän päälle ilmaistakaan olla, eli eiköhän muutaman vuoden päästä miinus- ja halvat tuntihinnat (<1 snt/kWh) jää historiaan kun kulutustavat monipuolistuu (vety-laitokset, pumppuvoimaloita muutamiin vanhoihin louhoksiin, kaukolämmön sähkökattilat, sähköautot, kuluttajien älykkäämpi kysyntäjousto yms.), vaikka vastaavasti pörssisähkön keskihinta kuukausitasollakin asettuisi välille 2~5 snt/kWh. Näin siis siitä huolimatta, että tuulivoiman tuotanto lisääntyy tulevaisuudessa.
Kapasiteettimarkkinan oleellinen tarkoitus ja ominaisuus on varmistaa, että markkinoilta löytyy tehotasapainon varmistamiseksi sellaista kapasiteettia ajoon, jolla ei välttämättä muuten olisi liiketaloudellisia perusteita olla olemassa. Hieman vastaava ymmärtääkseni kuin Fingridin tehoreservi. Meidän "energy only" markkina voi välillä olla tiukassa paikassa viime syksyn malliin, jos jonkin markkinahäiriön myötä kapasiteettia a) poistuu, b) ei ole käytettävissä ja/tai c) se maksaa hurjan paljon.
Kapasiteettimarkkina maksaa kuluttajalle energy only -markkinaa enemmän, mutta toimii vakuutuksena tuotannon osalta. Kalleimmat tunnit jäisivät pois, mutta keskihinta nousisi.
Itse vähäisillä tiedoillani kannatan jonkinlaista kapasiteettimekanismia, koska hintojen vaihtelu ei todennäköisesti ainakaan vähene jatkossa ja sähkön riittävyyden kanssa voi tehdä tiukkaa. Markkinoita ja kuluttajia olisi hyvä rauhoitella, vaikka se jotain maksaakin.
Mites onko pörssissä käyty laiskasti kauppaa kun huomenna ei piikkejä yllättäen olekaan. No en valita, nähtiin tämäkin ihme että ihan piikitön arkipäivä
Onhan tänään piikkejä, halvin/kallein 0,29/2,43, vaihtelu 2,72. 2,72 / 0,29 = 9,4. 9,4 kertainen ero? ;-)
Kunnes Fortumin halvat hinnat tekee sen että Fortumin asiakasmäärä kasvaa ja Fortum joutuu ostamaan lisää sähköä pörssistä että riittäisi kaikille. Koska pörssin kauppavolyymi on alhaisempi, hinnat nousee herkemmin ja Fortum joutuu nostamaan kuluttajahinnat ettei asiakkaita tulisi enempää.
Markkinahinta asettuisi kohdalle vähän hitaammin kuin nyt.
Itse uskoisin että se onko lyhyellä aikavälillä (Day Ahead/spot) vai pitkällä aikavälillä ostettu sähkö halvempi riippuu vähän siitä pelkääkö tuottaja vai ostaja enemmän. Nyt on ollut monta vuotta sellainen jakso että sähkö on ollut niin halpaa että yhteistuotannosta on haluttu poistaa turbiinit ja generaattorit koska huollon ja ylläpidon takia toiminta on ollut tappiollista vaikka höyryä on saatu "melkein ilmaiseksi". On myyty vähän liian halvallakin etukäteen aina kun on saatu ainakin sellainen hinta että nipin napin menty plussan puolelle tai vähän alle.
Nyt taas on toisin päin ja se näkyy sähkösopimukset ketjussa. Sähkön käyttäjät pelkäävät niin valtavasti että heti kun hinta tippuu vähän alle jonkun maagisen haamurajan niin jengi ryntää ostoksiin sellaisella joukolla että nyt Lumpeen aspa ollut tukossa viikkokausia.
Ja muutaman vuoden päästä ehkä PPA sopimukset säädetty niin että voisi seisauttaa tuulivoimalat jos hinta menee liian miinukselle.
Itse pelkään pahoin että kapasiteettimarkkinasta tulee kallis juttu, mutta en oikein ymmärrä mistä ja mihin ja mistä hyvästä rahat menee. Toisaalta ehkä sinne tulee paljon kysyntäjoustoa tarjolle ettei hinta karkaa liiaksi.
Tällä hetkellä voisi sanoa että löytyy 2500MW tehoa varalla Meri-Pori noin 500MW, ja Balttian "perusvoima" noin 2000MW. Jos tähän pitäisi saada jotain lisää, minkälaista se olisi ja minkälaisella hinnalla?
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 515
Loppuviikon oman kristallipalloni arviot:
Keskiviikko vaikuttaisi että tulee olemaan taas kallista ja halvimpia hintoja tuskin nähdään ennen torstain aamuyön tunteja. Torstai päivä näyttäisi että saattaisi hinnatkin olla kohtuullisella tasolla, lähinnä loppuilta voinee hinnat vähän pomppailla. Perjantaina varmaan noustaan sitten ihan reilusti hinnan osalta.
Tämä siis pelkästään kun katselee tuuliennusteita.
Ruotsin yhteyksien pitäisi alkaa palautua lauantaina noin klo 18 (?) ja muutenkin tuuliennuste näyttää koko päivän suhteellisen hyvältä, joten lauantai voisi kokonaisuudessaan olla ns halpapäivä taas ja samoin sunnuntai.
Keskiviikko vaikuttaisi että tulee olemaan taas kallista ja halvimpia hintoja tuskin nähdään ennen torstain aamuyön tunteja. Torstai päivä näyttäisi että saattaisi hinnatkin olla kohtuullisella tasolla, lähinnä loppuilta voinee hinnat vähän pomppailla. Perjantaina varmaan noustaan sitten ihan reilusti hinnan osalta.
Tämä siis pelkästään kun katselee tuuliennusteita.
Ruotsin yhteyksien pitäisi alkaa palautua lauantaina noin klo 18 (?) ja muutenkin tuuliennuste näyttää koko päivän suhteellisen hyvältä, joten lauantai voisi kokonaisuudessaan olla ns halpapäivä taas ja samoin sunnuntai.
Itse en uskalla muuta varmaa veikata, kuin mahtipiikki perjantaina klo 20.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 515
Voip olla, tosin tuulivoimatuotantoennusta näyttäisi silloin jo varsin nousevaa käyrää.
Forecan sähkönhintapuntari on hyvä työkalu josta voi suuntaa antavasti katsella milloin tuulee joka laskee hintaa: Sähkön hintapuntari
Öisin on mukavan halpaa.
20€ shellyllä ei ole kovin pitkä takaisinmaksuaika. Mielenkiintoista mihin oman kulutuksen keskihinta asettuu.
Viimeksi muokattu:
Nyt selvästi voidaa todeta tuulivoiman heittelevän spot hintoja, ja tuulivoimaa rakennetaan
kokoajan lisää. Mutta oli 10 tai 50 pömpeliä ja jos ei tuule niin taas hinta kipuaa.
Ja enkä homma on niin persiistä että kun tuulivoima kasvaa ydinvoimaa säädetään pienemmälle ja
piikit kasvaa ja niistä tulee uusi normaali.
kokoajan lisää. Mutta oli 10 tai 50 pömpeliä ja jos ei tuule niin taas hinta kipuaa.
Ja enkä homma on niin persiistä että kun tuulivoima kasvaa ydinvoimaa säädetään pienemmälle ja
piikit kasvaa ja niistä tulee uusi normaali.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 515
Sieltä kun puuttuu se ruotsin siirtolinjan melkein koko kapasiteetti niin kyllähän se hinta heittelee, ei ole sitä halpaa sähköä joka tasoittaisi nuo piikit silloin kun tuulivoima ei tuota tarpeeksi
EDIT: Tietysti Loviisa tähän vielä päälle mutta kuitenkin
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Tähän nyt pitää kysyä jälleen kerran, että olisitko oikeasti iloinen, jos tuota heittelyä ei olisi? Jolloin sähkön hinta olisi nyt jatkuvasti siellä jossain 100-250e / MWh paikkeilla.
Jostain luin että tänä vuonna on tehty uusia rakennuspäätöksiä tasan nolla kappaletta. Tuulivoiman rakentaminen hidastuu vähän...
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Se oli Ylellä:
Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi: Suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit jäissä
Muun muassa voimalavalmistajat kirjasivat raskaita tappiota viime vuonna. Uusia investointipäätöksiä jarruttavat kustannustason ja korkojen nousu. Hankkeet eivät enää ole automaattisesti kannattavia.
yle.fi
Eli nyt rakenteilla olevat tuulivoimat yhdistettynä olemassaolevaan nostavat kokonaiskapasiteetin sinne 9000 MW paikkeille (nykyisestä vajaasta 6000 MW:stä). Olemassa oleva kulutus tullaan hyvin kattamaan tuolla, joten yhdistettynä rahoitus- ja rakennuskustannusten nousuun, tuulivoiman rakentaminen ottaa ainakin hetken happea.
Jos pitäisi veikata, niin varmaan tullaan tulevaisuudessa näkemään yhteisinvestointeja, jossa rakennetaan sähkön tuotanto ja kulutus samalla. Eli esimerkiksi joku vetyteollisuuslaitos, joka siinä ohessa rakennuttaa myös omaan käyttöön tuulivoimaa.
Mahtaakohan edes kaikki rakenteilla olevat tuulivoimalat tulla valmiiksi, kun katsoo noita asuntorakentamisen puolen projektien tilanteita.Se oli Ylellä:
Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi: Suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit jäissä
Muun muassa voimalavalmistajat kirjasivat raskaita tappiota viime vuonna. Uusia investointipäätöksiä jarruttavat kustannustason ja korkojen nousu. Hankkeet eivät enää ole automaattisesti kannattavia.
Eli nyt rakenteilla olevat tuulivoimat yhdistettynä olemassaolevaan nostavat kokonaiskapasiteetin sinne 9000 MW paikkeille (nykyisestä vajaasta 6000 MW:stä). Olemassa oleva kulutus tullaan hyvin kattamaan tuolla, joten yhdistettynä rahoitus- ja rakennuskustannusten nousuun, tuulivoiman rakentaminen ottaa ainakin hetken happea.
Jos pitäisi veikata, niin varmaan tullaan tulevaisuudessa näkemään yhteisinvestointeja, jossa rakennetaan sähkön tuotanto ja kulutus samalla. Eli esimerkiksi joku vetyteollisuuslaitos, joka siinä ohessa rakennuttaa myös omaan käyttöön tuulivoimaa.
rock
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 776
Ne kohtee missä rakentaminen on aloitettu varmaankin valmistuvat ellei ihmeitä tapahdu, mutta uusien projektien aloitukset sakkaavat jo pahasti. Omakustannushinta on noussut sille tasolle että projektien kannattavuus ei näytä missään tapauksessa hyvältä ja mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sen suuremmaksi sen profiilitappiot kasvavat (eli lisätuulivoima kannibalisoi olemassaolevan kannattavuutta, kun tuulee niin hinta dyykkaa vieläkin enemmän). Lisäksi Fingrid jarruttaa verkkoonliittymisiä koska on alueita joiden verkko ei kestä enempää tuulivoimatuotantoa ilman verkon vahvistamista.
Tuohon Shelly hommaan pitäs vähän perehtyä. Sais kyllä nopeesti tulemaan säästöjä...
Maanantaina Meri-Pori ei lähtenyt käyntiin vaikka hinta oli 300€/MW. Tänään yöllä lähtenyt käyntiin tyhjäkäynnillä vaikka päivän hinta Maks 200€.
Maanantaina jos olisi tullut 500MW lisää tehoa sähkön hinta olisi romahtanut.
Tänään jos Meri-porin 500MW puuttuisi eikä Balttiassa tulisi yhtään enemmän tuotantoa linjoille, olisi hinta Suomessa ollut yli 3€/kWh kello 9-10.
Maanantaina jos olisi tullut 500MW lisää tehoa sähkön hinta olisi romahtanut.
Tänään jos Meri-porin 500MW puuttuisi eikä Balttiassa tulisi yhtään enemmän tuotantoa linjoille, olisi hinta Suomessa ollut yli 3€/kWh kello 9-10.
Toisaalta tämän päivän aikana siirto Viroon on klo 11–12 alimmillaan (621 MW), eli jos Meri-Poria eikä Estlinkejä olisi, sähkön hinta olisi tänään itse asiassa halvempaa koko päivän.
Suomen olisi pitänyt ehdottomasti rakentaa jo Estlinkkien aikaan uusi Aurora Line perusteella, että sähkön hinta ei Suomessa nousisi. Oltaisiin vedottu aikoinaan ruotsalaisten ylemmyydentunteeeseen ja siihen, että meidän teollisuus ja kansakunta ei pärjää ilman edullista vesivoimaa.
edit: P.S. Uutisen mukaan Viron arvioitu huippukulutus on 1600 MW ja tuotantokapasiteetti 1700 MW, joskin uutisen mukaan on epärealisista että kaikki tuo tuotanto olisi huippukulutushetkellä samanaikaisesti saatavilla. Eilen Viron kulutus oli enintäänkin alle 1000 MW, joten tällaisina päivinä ylimääräistä kapasiteettia Virosta joka tapauksessa löytyy.
Viimeksi muokattu:
Tuulivoimaa pitäisi nyt alkaa rakentamaan laajemmalle alueelle, niin uusista myllyistä saisi paremmin hyötyä. Länsi-suomessa kun tuulee niin nykyinen tuulivoimakapa riittää laskemaan hinnat nolliin.
Kainuuseen, Itä-Suomeen, Lappin, yms. alueille tuulivoimaloita varmaan vielä innolla rakennettaisiin, koska kyseisillä alueilla niitä on (ainakin vielä) hyvin vähän ja täten investointi olisi todennäköisesti kannattava. Forecan sähkön hintapuntari antaa hyvän kuvan siitä, missä niitä myllyjä on ja miksi alueellinen hajauttaminen olisi sinänsä järkevää.
Ei sitten niin mitään hajua mikä tuulivoiman kannatus on, jos se todella pitäisi ottaa omaan vaikutuspiirin. Ainakaan itse en haluaisi oman asuntoni/lähialueiden/mökin näköetäisyydelle mitään kymmenien myllyjen tuulipuistoa, tai oikeastaan ainuttakaan tuulimyllyä. Kun näiden tuulipuistoprojektien nykyinen taloudellinen edellytys lienee, että niitä rakennetaan vähintään kahden käden sormilla laskettava määrä tornien ollessa julmetun kokoisia (lavat huitelee yli 200 metrin korkeudessa), niin karkeasti 50 kilometrin päähän saa itsestäni rakentaa. Kunnon NIMBYilyä siis.
Tuulivoimaloitahan juuri johonkin tiettyyn paikkaan haluaa usein kuntien päättäjät (kiinteistöverotuloja!) ja tuulivoimaloiden maanomistajat (vuokra- tai myyntituloja!). Suurjännitelinjan tontilleen pakkolunastuksen kautta "saava" saa pennejä, ja muut alueen asukkaat/käyttäjät sitten katselevat myllyjä vierestä vailla hyötyä (okei, kunnan kiinteistöverotulojen kautta kunnan vakiasukkaat kyllä hyötyvät noista) joko vihaten, neutraalisti tai ihallen. Jos vihaa myllyjä, niin parhaiten niiden tulosta on turvassa etelärannikolla, itärajan tuntumassa ja aktiivisten lentokenttien (30 km säteellä?) lähellä asuvat.
Itse en puskisi myllyjä alueille muiden kiusaksi, ja jonkin merkittävän osan kiusana ne usein kuitenkin jossain on. Ja laskee arvoa.
Vaihtoehdoiksi siis jää oikeastaan Pohjanlahti, jossa ne vähiten olisi kenenkään kiusana; ongelma toki on, että merituulivoiman rakentaminen on kalliimpaa, ja Pohjanlahdella sijoittuisi lähelle rannikkoa, jossa niitä myllyjä jo paljon on --> vaikka merellä tulee lähtökohtaisesti enemmän kuin maalla, niin tuulisuuden osalta ne olisi kuitenkin edelleen samoilla tuulialuiella kuin olemassa olevat myllyrykelmät.
P.S. Onhan yksi vaihtoehto tietty paskoa Lapin kansallispuistot ja erämaa-alueet. Lapin joet valjastettiin jo 50-luvulla etelän ihmisten ja teollisuuden tarpeisiin, joten miksipäs ei sitten myllytkin sinne. Viis siitä että hyvin pieni osa napapiirin pinta-alasta telluksella on asumiskelpoista, myllyjä sinnekin!
Tähän listaan voi lisätä saamelaisalueet eli juurikin pohjoinen osa Lapista missä suurimmat erämaa-alueet ja kansallispuistot ovat.
Tuulivoiman tuotanto on ollut kuluvan vuoden aikana ihmeen paska.. Periaatteessahan luulisi tekniikan kehittyvän, mutta ei siltä näytä..
Katselin fingridiä vuosittain:
Tuulivoima vuosittain 13.9.20xx---12.9.20xx+1
(Keskiarvot)
2023 max 5359 tuotanto 1498 ->28%
2022 max 3507 tuotanto 1201 ->34%
2021 max 2415 tuotanto 832 ->34%
2020 max 2107 tuotanto 723 ->34%
2019 max 2017 tuotanto 697 ->35%
2018 max 1910 tuotanto 543 ->28%
2017 max 1481 tuotanto 438 ->30%
2016 max 934 tuotanto 301 ->32%
2015 max 750 tuotanto 189 ->25% (Tilasto on puutteellinen)
2014 Ei tietoja fingridissä
Toivottavasti on väliaikainen lasku, eikä merkki suuremmasta ongelmasta.. Ehkä tuulesta loppuuu teho
Katselin fingridiä vuosittain:
Tuulivoima vuosittain 13.9.20xx---12.9.20xx+1
(Keskiarvot)
2023 max 5359 tuotanto 1498 ->28%
2022 max 3507 tuotanto 1201 ->34%
2021 max 2415 tuotanto 832 ->34%
2020 max 2107 tuotanto 723 ->34%
2019 max 2017 tuotanto 697 ->35%
2018 max 1910 tuotanto 543 ->28%
2017 max 1481 tuotanto 438 ->30%
2016 max 934 tuotanto 301 ->32%
2015 max 750 tuotanto 189 ->25% (Tilasto on puutteellinen)
2014 Ei tietoja fingridissä
Toivottavasti on väliaikainen lasku, eikä merkki suuremmasta ongelmasta.. Ehkä tuulesta loppuuu teho
Viimeksi muokattu:
Niistä saisi kaupunkeihin kivoja maamerkkejä, kun pystyttäisi ryppään keskustaan..
Tuulivoiman tuotanto on ollut kuluvan vuoden aikana ihmeen paska.. Periaatteessahan luulisi tekniikan kehittyvän, mutta ei siltä näytä..
Katselin fingridiä vuosittain:
Tuulivoima vuosittain 13.9.20xx---12.9.20xx+1
(Keskiarvot)
2023 max 5359 tuotanto 1498 ->28%
2022 max 3507 tuotanto 1201 ->34%
2021 max 2415 tuotanto 832 ->34%
2020 max 2107 tuotanto 723 ->34%
2019 max 2017 tuotanto 697 ->35%
2018 max 1910 tuotanto 543 ->28%
2017 max 1481 tuotanto 438 ->30%
2016 max 934 tuotanto 301 ->32%
2015 max 750 tuotanto 189 ->25% (Tilasto on puutteellinen)
2014 Ei tietoja fingridissä
Toivottavasti on väliaikainen lasku, eikä merkki suuremmasta ongelmasta.. Ehkä tuulesta loppuuu teho
Eiköhän tuo ole ihan normaalia vuosittaista vaihtelua. Ihan kuten nyt näyttää vesivarannot olevan selvästi keskimääräistä isommat Suomessa. Toki uusissa myllyissä on käsittääkseni mahdollisuus pysäyttää niitä kun hinta tippuu liian alas, joten se voi jonkin verran vaikuttaa vuosituotantoon. Tuo on selvästi nähtävissä jo Fingrid ennusteissakin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 559
Pohjanmaallehan rakennetaan uutta voimalinjaa ja tällä hetkellä eivät ota vastaan uusia tuulivoimaloita sieltä runkoverkkoon.Tuulivoiman tuotanto on ollut kuluvan vuoden aikana ihmeen paska.. Periaatteessahan luulisi tekniikan kehittyvän, mutta ei siltä näytä..
Katselin fingridiä vuosittain:
Tuulivoima vuosittain 13.9.20xx---12.9.20xx+1
(Keskiarvot)
2023 max 5359 tuotanto 1498 ->28%
2022 max 3507 tuotanto 1201 ->34%
2021 max 2415 tuotanto 832 ->34%
2020 max 2107 tuotanto 723 ->34%
2019 max 2017 tuotanto 697 ->35%
2018 max 1910 tuotanto 543 ->28%
2017 max 1481 tuotanto 438 ->30%
2016 max 934 tuotanto 301 ->32%
2015 max 750 tuotanto 189 ->25% (Tilasto on puutteellinen)
2014 Ei tietoja fingridissä
Toivottavasti on väliaikainen lasku, eikä merkki suuremmasta ongelmasta.. Ehkä tuulesta loppuuu teho
rock
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 776
Vahvasti samaa mieltä mutta...
Puolustusvoimat on torpannut todella monta projektia jotka olisivat sijoittuneet itä- tai kaakkois-Suomeen, syynä tutkahäiriöt. Oikeastaan kun Suomen läpi piirtää pystyviivan Jyväskylän kohdalta niin kaikki mikä jää itäpuolelle on puolustusvoimien mielestä huonoa aluetta. Tämä rajoittaa jo todella paljon. Monessa pienessä itäsuomalaisessa kunnassa ihmetellään kun paikalliset sähköyhtiöt maksavat roposia länsisuomalaisille kunnille kiinteistöveroina ja heiltä moinen ansaintamahdollisuus evätään.
Kainuussa ja Lapissa moni orastava projekti on kaatunut valituksiin ja osan näistä ymmärrän hyvin. Maisemathan siinä menee jos potkureita aletaan pystyttää vaarojen laelle mitkä ovat ne loogiset paikat tuolla seudulla.
Merituulen osalta isoin ongelma on kannattavuus. Perustusten ja siirtoyhteyksien rakentaminen on se kallein osuus niissä, myöhemmin sitten huoltoja pitää suorittaa vähän tiuhempaan ja kun maatuulivoimankin kohdalla kannattavuus on erittäin tiukilla niin merituulen osalta voi suoraan sanoa että sitä ei ole ellei valtio tule hommaa tukemaan. Melkein jopa ennustaisin että jos sitä merituulta halutaan niin joku tukimuoto sille kyllä keksitään.
Pitää olla tietty etäisyys asutuskeskuksiin, lisäksi länsirannikolla tuulisuus on marginaalisesti parempaa. Jonkin verran pilottihankkeita etelässä on ollut mutta ei laajempia puistokokonaisuuksia.
35% on hyvin "normaali" tuotantomäärä kapasiteettiin nähden. Tänä vuonna Fingrid rajoitti raskaalla kädellä tuotantoa kesän aikana verkon kestävyyden takia. Lisäksi tuulisuus on ollut hieman keskimääräistä heikompaa.
Meneekö 50snt rikki?
Kyllähän tuulimyllypuistoista tulee melko sietämätön matalataajuuksinen meteli ja liikkuvat varjot ovat kanssa iso ongelma. Ihmisten lisäksi ongelma on myös monille muille eläinlajeille (eivät toki valita asiasta, siirtyvät vain pois alueelta.) Asia tiedetään yleisesti, siksi niitä ei haluta asutuskeskusten lähistöllä... Muutamien yksityisten asuminen / mökit voidaan niillä toki pilata.. Eipä ole taidettu uskaltaa katsoa vaikutusta uhanalaisiin lajeihin..
35% on selkeästi yläkanttiin oleva arvio.Tuulivoiman tuotanto on ollut kuluvan vuoden aikana ihmeen paska.. Periaatteessahan luulisi tekniikan kehittyvän, mutta ei siltä näytä..
Katselin fingridiä vuosittain:
Tuulivoima vuosittain 13.9.20xx---12.9.20xx+1
(Keskiarvot)
2023 max 5359 tuotanto 1498 ->28%
2022 max 3507 tuotanto 1201 ->34%
2021 max 2415 tuotanto 832 ->34%
2020 max 2107 tuotanto 723 ->34%
2019 max 2017 tuotanto 697 ->35%
2018 max 1910 tuotanto 543 ->28%
2017 max 1481 tuotanto 438 ->30%
2016 max 934 tuotanto 301 ->32%
2015 max 750 tuotanto 189 ->25% (Tilasto on puutteellinen)
2014 Ei tietoja fingridissä
Toivottavasti on väliaikainen lasku, eikä merkki suuremmasta ongelmasta.. Ehkä tuulesta loppuuu teho
Joku n 34% on se "normaali" tuotantomäärä. Tuo 28% on ihmeen paljon alakanttiin ja syynä on mm lähikuukaudet, kun tuotto on ollut hyvinkin pientä, laitoin siitä jo aikaisemmin.
Modernit, ja vähän vanhemmatkin tuulipuistot minkä läheisyydessä olen sattunut olemaan ei kyllä pidä juuri mitään matalataajuista ääntä, lähinnä lavoista kuuluvaa suhinaa(ilmanvastus) joka on aika korkeataajuista. Tolpan vieressä oleillessa toki tuo ääni kuuluu voimakkaammin siinä kohtaa kun lapa käy alhaalla ja/tai tolpan läheisyydessä, mutta sekin laimenee geneeriseksi suhinaksi kun myllyyn on muutama sata metriä etäisyyttä. Porukat asuu about 1.5 km päässä lähimmästä myllystä (16 myllyn puisto Pohjanmaalla) ja sinne myllyjen äänen saattaa kuulla lähinnä kun ilma on täysin tyyni tai tuulen suunta on sopiva, muuten pihassa ollessa tyyliin ilmalämpöpumpun tuulettimen ääni on kovempi kuin puistosta kantautuva...
En sanoisi tuota ääntä mitenkään "sietämättömäksi" melun puolesta, visuaaliset haitat sitten on selkeemmät, mutta niistäkin voinee olla montaa mieltä että miten paljon ne oikeasti haittaa.
IMHO, noita voimaloita pitäisi ripotella ympäri suomen pelloille moottoriteiden varsille, minne on todennäköisesti myös suht helppo toteuttaa tarvittavien sähkölinjojen vedot jne.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 519
Nordpoolin mukaan pohjoinen yhteys palaamassa edelleen sunnuntaina:
Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)
sen sijaan eteläisempi yhteys suomesta ruotsiin FI->SE3 on katkeamassa maanantai aamusta tiisitai iltaan.
Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 515
Joo olikin väärä linja epähuomiossa
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 515
Ihan noin korkealle ei sentään päästy. Tuleva yö on kalliimpi kuin perjantai-ilta. Tosin tuulivoimaa onkin illalla saatavissa varsin hyvin
Näemmä ~1000MW tuulta riittää painamaan hinnan SE3-tasolle. Saman verran puuttuu SE1-FI kapaa. Tämän päivän hintaan ei olisi vaikuttanut mutta huomiseen kyllä.Ihan noin korkealle ei sentään päästy. Tuleva yö on kalliimpi kuin perjantai-ilta. Tosin tuulivoimaa onkin illalla saatavissa varsin hyvin
Sähkön kulutus on Suomessa alimillaan 23 vuoteen. Suurimpana syynä teollisuuden suhdannetilanne ja energiansäästötoimenpiteet. Energiateollisuus on nyt huolissaan siitä, että sähkönkuluttajia ei kiinnosta investoida. Kannattaisi ehkä vilkaista myös peiliin. Viime vuoden pikavoittojen metsästys sähkön hinnalla saattaa vähentää kiinnostusta investoida energiaa kuluttavaan teollisuuteen. Tästä esimerkkinä Basf, joka pisti jarrua Harjavallan akkutehtaan laajantamiseen, koska kustannukset ovat turhan korkeat.
Jopa tuhansia prossia heiluva sähkön hinta ei ole kenenkään etu.
www.hs.fi
Jopa tuhansia prossia heiluva sähkön hinta ei ole kenenkään etu.
Energia | Sähkön käyttö romahti – kulutus koko 2000-luvun matalinta
Sähköä on käytetty vuodessa kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutuksen väheneminen ja hintojen lasku vähentävät Energiateollisuuden mukaan alan investointihaluja.
www.hs.fi
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
