Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Ihan noin korkealle ei sentään päästy. Tuleva yö on kalliimpi kuin perjantai-ilta. Tosin tuulivoimaa onkin illalla saatavissa varsin hyvin

Ihan mukava olla joskus väärässä. Nyt on tilanne, että tuurivoima näyttää hyvät ja huonot puolensa. Kun tuulee, sähkö on erittäin halpaa. Kun ei tuule, sähkö on erittäin kallista.

 

[Mukava]

Ihan mukava olla joskus väärässä. Nyt on tilanne, että tuurivoima näyttää hyvät ja huonot puolensa. Kun tuulee, sähkö on erittäin halpaa. Kun ei tuule, sähkö on erittäin kallista.

Jep. Noh sunnuntain jälkeen tälläisiä isoja pomppuja ei pitäisi enää tulla (ainakaan tälläein joka toinen päivä) kun ruotsin kapa tulee mukaan tasoittamaan noita tuulettomia päiviä. Samalla varmaan tuulisina päivinä alkaa taas näkymään huomattavastikin halvempia kokonaisia päiviä kuten jo nyt ollut kun pelkkää tuulta ollut reilusti.

Kyllä tuo perjantai-ilta itseäkin vähän pelotti, että millainen pommi sieltä mahdollisesti tulee. Kulutuksen voisi kuitenkin olla suht huipussaan kun saunat isketään tulille jne

 

[samsungaaja]

Ihan rapea tuo perjantain päiväpiikki klo 7-12. No jos nukkuis puoleen päivään tai kävis vaikka uimahallilla joutessaan. t. etätyöläinen

 

[pege91]

Pörssisähkön hinnassa ei näy helpotusta

Vaisun tuulivoimatuotannon lisäksi sähkön hintaa nostaa myös ydinvoiman rajoitettu tarjonta.

www.is.fi

 

[ossobucco]

...Porukat asuu about 1.5 km päässä lähimmästä myllystä (16 myllyn puisto Pohjanmaalla) ja sinne myllyjen äänen saattaa kuulla lähinnä kun ilma on täysin tyyni tai tuulen suunta on sopiva, muuten pihassa ollessa tyyliin ilmalämpöpumpun tuulettimen ääni on kovempi kuin puistosta kantautuva...
...

Lähinnä vain vinoilun takia on pakko kysyä, että minkälaista ääntä ne tuulimyllyt pitävät, kun ilma on täysin tyyni?

 

[Lämpöpumppu]

Lähinnä vain vinoilun takia on pakko kysyä, että minkälaista ääntä ne tuulimyllyt pitävät, kun ilma on täysin tyyni?

En tiedä oliko läppä vai tietämättömyyttä, mutta 150m napakorkeudella tuulee hyvinkin usein vaikka maan pinnalla on tyyni. Täällä myös kantautuu monesti lapojen humina melkein 2km päähän kesäpäivinä, kun maassa on tyyni mutta myllyt pyörivät.

 

[Vertigo]

Lähinnä vain vinoilun takia on pakko kysyä, että minkälaista ääntä ne tuulimyllyt pitävät, kun ilma on täysin tyyni?

Joo, vähän onneton sanavalinta mutta siis tarkoituksena ilmaista että kun pihapiirissä maan tasalla on tyyntä ja tuuli ei humise puskissa, niin myllyt kyllä monesti pyörivät kun yläilmoissa kuitenkin tuulee enemmän. Mutta oli keli mikä hyvänsä, niin siihen joutuu jo vähän keskittymään että sen myllyjen äänen erottaa kaikesta muusta, vaikka paikka aika hiljainen muuten onkin (ei isoja teitä tms lähellä).

 

[samsungaaja]

Mitenhän koko ensi yö on 15,5 c/kWh.. Kai se määräaikainen on laitettava tilaukseen, ei tartte sitten kyttäillä näitä enää.

 

[Markkanen]

Joku katko siirtoyhteyksissä norja-ruotsi

 

[KognaK]

Joku katko siirtoyhteyksissä norja-ruotsi

Mainitsin tästä 5.9.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tämähän se kyllä idioottimainen vertaus vasta onkin, sillä eihän sitä kuparia mistään raaka-ainepörssistä osteta. Say what now? Kyllä kuparia, kuten muitakin raaka-aineita, myydään raaka-ainepörsseissä. Esimerkkinä LME: https://www.lme.com/en/metals/non-ferrous/lme-copper#Trading+day+summary

bbs.io-tech.fi

Ja UMM.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

"Preparatory works for renewal of 400 kV substation Kilanda that takes place during 2024."

 

[dot1q]

Tässä on isossa kuvassa se eriträin hyvä puoli, että veliryssä käytti energia-aseensa kertalaukeavan panoksen. Tämän jälkeen EU maat / pohjola vetelee yhtäköyttä siirroyhteyksisn kehittämisessä. Tämä taas tuottaa pidemmällä aikavälillä Suomeen vakaampaa sähkömarkkinaa. Kynnys kaikkien näiden parannusten tekemiselle, olisi ollut vitukseen korkeampi, ilman iivanan sokeaa typeryyttä.

 

[Shajk]

Joku katko siirtoyhteyksissä norja-ruotsi

SE3 -FI kuitenkin täynnä niin tuo NO-SE katkos ei kai vaikuta.

 

[Markkanen]

SE3 -FI kuitenkin täynnä niin tuo NO-SE katkos ei kai vaikuta.

Eikös tuo no-swe katko juurikin lisää se3 niukkuutta?

 

[Shajk]

Eikös tuo no-swe katko juurikin lisää se3 niukkuutta?

Eli:
Jos Norjasta tulisi lisää Sähköä SE3lle, SE3 hinta laskisi.
SE3lta ei voi tulla lisää sähköä Suomelle, koska SE3-FI linjoissa ei ole vapaata kapasiteettia. Eli hinta Suomessa olisi sama vaikka NO-SE3 linjat toimisi.

 

[Pezqu]

Eli:
Jos Norjasta tulisi lisää Sähköä SE3lle, SE3 hinta laskisi.
SE3lta ei voi tulla lisää sähköä Suomelle, koska SE3-FI linjoissa ei ole vapaata kapasiteettia. Eli hinta Suomessa olisi sama vaikka NO-SE3 linjat toimisi.

Ei mene noin miten selität, eli että NO1(Oslo) halvempi sähkö valuisi SE3 läpi meille vain, jos siirtokapasiteettia SE3-FI olisi enemmän.

Jos NO1-SE3 välillä olisi rajaton siirtokapasiteetti, molempien aluehinta olisi sama. Tällöin se noille alueille muodostuva alempi aluehinta valuisi siirtoyhteyksillä Suomeen olettaen, että Suomen aluehinta olisi ilman siirtoyhteyksiä kalliimpi.

 

[Shajk]

Ei mene noin miten selität, eli että NO1(Oslo) halvempi sähkö valuisi SE3 läpi meille vain, jos siirtokapasiteettia SE3-FI olisi enemmän.

Jos NO1-SE3 välillä olisi rajaton siirtokapasiteetti, molempien aluehinta olisi sama. Tällöin se noille alueille muodostuva alempi aluehinta valuisi siirtoyhteyksillä Suomeen olettaen, että Suomen aluehinta olisi ilman siirtoyhteyksiä kalliimpi.

Klo 07-08:
SE3: 28,97 €/MW
FI: 250,09 €/MW

Jos SE3 hinta olisi 0€, FI hinta olisi edelleen 250,09 €/MW.
Jos SE3 hinta olisi -500€, FI hinta olisi edelleen 250,09€/MW.

Se on nyt tällä hetkellä ihan sama maksaako SE3-FI linjan 1200MWin sähköt -500€ vai 200€, ja se on ihan sama maksaako OL3n n. 1600MWin sähköt 0€ vai 200€, koska halpa sähkö ei riitä hinta nousee kunnes tuotantoa tulee lisää tai kulutus tippuu pois.

 

[Shajk]

Yöllä on pörssisähkön hinta viisi tuntia putkeen tasan 15,50cnt/kWh. Osaako joku sanoa miten tuo on mahdollista? Noin kallis ja tarkkalleen sama hinta vaikka pitäisi olla vuorokauden halvimmat tunnit. Haiskahtaa joltain hintamanipulaatiolta.

Loiva myyntitarjouskäyrä ainakin, ja 150€ kohdalla isompi "kysyntäjousto" joka toimii vähäksi aikaa hintakattona...

Mutta joo, pakkanen iski eikä kaukolämpöä mee juurikaan jos voimalat ovat edes huollettuja vielä..

 

[Pezqu]

Klo 07-08:
SE3: 28,97 €/MW
FI: 250,09 €/MW

Jos SE3 hinta olisi 0€, FI hinta olisi edelleen 250,09 €/MW.
Jos SE3 hinta olisi -500€, FI hinta olisi edelleen 250,09€/MW.

Se on nyt tällä hetkellä ihan sama maksaako SE3-FI linjan 1200MWin sähköt -500€ vai 200€, ja se on ihan sama maksaako OL3n n. 1600MWin sähköt 0€ vai 200€, koska halpa sähkö ei riitä hinta nousee kunnes tuotantoa tulee lisää tai kulutus tippuu pois.

Muistutetaan mistä homma lähti eli sinun alkuperäisestä viestistäsi: "SE3 -FI kuitenkin täynnä niin tuo NO-SE katkos ei kai vaikuta."

Nyt poimit vastaukseesi yksittäisen tunnin mitä et aikaisemmin tehnyt (maalitolppa siirtyy), jolloin SE3 ja FI aluehinta eroaa Suomen tappioksi. Kyllä, tuollaisessa tilanteessa NO1-SE3 siirtokapasiteetin määrällä ei käytännössä ole merkitystä, koska tuollaista hinta-eroa SE3-FI -siirtoyhteys ei parsi kiinni.

Sen sijaan kuten kirjoitin, jos NO1-SE3 välillä olisi rajaton siirtokapasiteetti, niin molempien aluehinta olisi sama. Riippuen Suomen hinta-alueen tuotannosta ja tarjonnasta, se SE3 aluehinta ja sieltä tuleva siirto (joka siis on omalta osaltaan laskenut NO1 halvemman sähkön myötä) voi olla se viimeinen "aktivoituva tuotanto" ennen tuotannon ja kysynnän kohtaamista, joka sysää Suomen aluehinnan alaspäin ja samaan kuin SE3.

Summarum: minä en ottanut vertailuun yksittäisiä tunteja. Pätevä yleistys kuitenkin on: mitä enemmän NO1-SE3 välillä on siirtokapasitettia, sitä enemmän se tuottaa myös Suomeen halvempaa aluehintaa SE3-FI kautta; ei aina ja eikä kaikkina hetkinä, mutta enemmän niitä hintaa laskevia tunteja on, kuin ilman sitä siirtokapasiteetin lisäystä (tai tässä tapauksessa, puuttuvaa siirtokapasiteettia).

 

[Pezqu]

Loiva myyntitarjouskäyrä ainakin, ja 150€ kohdalla isompi "kysyntäjousto" joka toimii vähäksi aikaa hintakattona...

Mutta joo, pakkanen iski eikä kaukolämpöä mee juurikaan jos voimalat ovat edes huollettuja vielä..

Mistä tämä edes on? Jostain palvelusta, vai syötit datan itse (mistä otetut?) ja loit käppyrät? Tässä ei ole, vai on, siirtoyhteyksien vaikutus? Miltä tunnilta, jos ei ole miltään yksittäiseltä tunnilta tämä käyrä, niin miksi ei ole eli miksi on joku epäpätevä koko päivän keskiarvo?

Ja tärkein: miten se eroaa Nordpoolin sivuilla olevista Aggregated Market Data ja miksi tämä kuvaaja ei vastaa mitään tuolla Nordpoolin sivuilla oli tunti tunnilta Suomen alueelle

 

[Sir Lancelot]

Mitenhän koko ensi yö on 15,5 c/kWh.. Kai se määräaikainen on laitettava tilaukseen, ei tartte sitten kyttäillä näitä enää.

Mitä jos lopettaisit kyttäilyn ja katsot seuraavasta sähkölaskusta paljon voitit kiinteään nähden.

 

[Shajk]

Kyllä, tuollaisessa tilanteessa NO1-SE3 siirtokapasiteetin määrällä ei käytännössä ole merkitystä, koska tuollaista hinta-eroa SE3-FI -siirtoyhteys ei parsi kiinni.

Hienoa että ollaan samaa mieltä!

Sen sijaan kuten kirjoitin, jos NO1-SE3 välillä olisi rajaton siirtokapasiteetti, niin molempien aluehinta olisi sama. Riippuen Suomen hinta-alueen tuotannosta ja tarjonnasta, se SE3 aluehinta ja sieltä tuleva siirto (joka siis on omalta osaltaan laskenut NO1 halvemman sähkön myötä) voi olla se viimeinen "aktivoituva tuotanto" ennen tuotannon ja kysynnän kohtaamista, joka sysää Suomen aluehinnan alaspäin ja samaan kuin SE3.

Jos aihe oli tämän päivän hinnat, niin Norjan tarjonnalla ei vaikuta paljonkaan, koska siirto ruotsista on tapissa kunnes hinta meillä laskee alle 20€/MWh.

Mistä tämä edes on? Jostain palvelusta, vai syötit datan itse (mistä otetut?) ja loit käppyrät?

Kiitos että kysyit! Tämä on Epex spotilta. Epex tarjoaa vähän modernimmat käyttöliittymät zoomilla.

Tässä ei ole, vai on, siirtoyhteyksien vaikutus? Miltä tunnilta, jos ei ole miltään yksittäiseltä tunnilta tämä käyrä, niin miksi ei ole eli miksi on joku epäpätevä koko päivän keskiarvo?

Tämä oli aamu 4-5 CET. Siirtoyhteydet eivät ole mukana, mutta tolla kuvan käyrän alueella siirrot muutenkin tapissa niin ei kai vaikuta?. Blokki tarjoukset puuttuu myös.

Ja tärkein: miten se eroaa Nordpoolin sivuilla olevista Aggregated Market Data ja miksi tämä kuvaaja ei vastaa mitään tuolla Nordpoolin sivuilla oli tunti tunnilta Suomen alueelle

Loppuhinta kuitenkin sama 125,01.

Ainakin ennen vanhaan nordpoolin ftp palvelimella oli xls tiedosto jossa näkyi blokki tarjoukset yhdellä numerolla, mutta muuten data pitäisi olla sama. Pörssien välillä vissiin automaattinen arbitraasi.

 

[elmo]

Mitä jos lopettaisit kyttäilyn ja katsot seuraavasta sähkölaskusta paljon voitit kiinteään nähden.

No tämä. Jos näitä halpoja börssi tunteja haluaa metsästää niin se sitten tehdään automatiikan turvin. Eihän erkkikään ala tollaseen, että alkaa kyttäilemään tunteja... Toki jos muuta harrastusta ei ole.

 

[Pezqu]

Hienoa että ollaan samaa mieltä!

Joo, jos haetaan se pienin yhteinen nimittäjä sen jälkeen kun maalitolppa on siirretty.

 

[Mukava]

No tämä. Jos näitä halpoja börssi tunteja haluaa metsästää niin se sitten tehdään automatiikan turvin. Eihän erkkikään ala tollaseen, että alkaa kyttäilemään tunteja... Toki jos muuta harrastusta ei ole.

Niin, tarviiko niitä sinällään kyttäillä. Normaalissakin arjessa voinee varmaan edellisenä päivänä klo 14 jälkeen vilkaista että millainen hintataso seuraavana päivänä niin näkee ainakin yleiskuvan että milloin on kallista ja milloin kohtuuhintaista. Loppu on tietysti sitten itsestä kiinni että mikä on se raja milloin sähkö on halpaa, nykyisin varmaan tuo 8c kun se nyt tuntuu olevan se "kipupiste" millä kiinteitä soppareita otetaan.

Tietysti sitten riippuu mitä siellä asunnossa pyörii "24/7" jos ne kalliit tunnit hetkauttaa. Ei sitä normaalia toimintaa (ruokaa jne) nyt kannata alkaa halvoille tunneille kyttäilemään

 

[Sir Lancelot]

Niin, tarviiko niitä sinällään kyttäillä. Normaalissakin arjessa voinee varmaan edellisenä päivänä klo 14 jälkeen vilkaista että millainen hintataso seuraavana päivänä niin näkee ainakin yleiskuvan että milloin on kallista ja milloin kohtuuhintaista. Loppu on tietysti sitten itsestä kiinni että mikä on se raja milloin sähkö on halpaa, nykyisin varmaan tuo 8c kun se nyt tuntuu olevan se "kipupiste" millä kiinteitä soppareita otetaan.

Tietysti sitten riippuu mitä siellä asunnossa pyörii "24/7" jos ne kalliit tunnit hetkauttaa. Ei sitä normaalia toimintaa (ruokaa jne) nyt kannata alkaa halvoille tunneille kyttäilemään

Nimeomaan automatiikka hoitaa suurimmat kuluttajat eli lämmitys ja autonlataus. Silloin et tule huomaamaan oliko viime Keskiviikkona saunaa lämmitäessä sähkönhinta 20snt vai 2snt. Puhumattakaan kodinkoneista.

 

[Markkanen]

Huomen on pojat taas halabaa:

 

[Manala]

" Futuurihintojen lisäksi sähköyhtiöt lisäävät määräaikaisten sopimusten hintaan katteen, joka riippuu esimerkiksi sähkömarkkinan riskeistä ja sähköyhtiön kannattavuustavoitteista. "

Eli jos toivotaan 5c hintoja asiakkaalle, niin noiden futuurien pitäisi laskea jonnekin 3-4c paikkeille. (tämä vastattu käyttäjälle Manala)

Juu kummasti jotkut kuvittelevat futuurihintojen tarkoittavan samaa asiaa, kuin loppuasiakkaan myyntihinta.

Eivät kuvittele. Unohdatte nyt, että futuurihinnatkin laskevat jatkuvasti. Vielä vuosi sitten futuurihinta 24kk sopimukselle pyöri 11 sentin pinnassa ensi kuulle, kun se nyt lähempänä onkin sitten 6.2 senttiä ensi kuulle. Eli *JOS* mitään katastrofaalista ei tapahdu ei ole mitenkään epäloogista odottaa hintojen putoamista sinne 3-4 sentin paikkeille nyt viidessä sentissä oleville futuureille parin vuoden päähän ja sitä kautta kuluttajahintojen putoamista vitosen puolelle. Futuurit kun sisältävät sitä riskipreemiota ja se miten kauan viimeisimmästä paskan osumisesta tuulettimeen on näkyy niiden ennusteessa.

 

[Freeze]

KSS Energian Q4 -Varttihinta ilmoitettiin tänään laskevan 8,84c /kWh --> 5,92c / KWh, ALV 24%

 

[Taneli-]

Voiko pörssisähkön hinta olla talvella jopa 100 snt/kWh? Fingridin Ruusunen: En sulkisi pois

Ensi talven sähkötilanne näyttää paremmalta kuin vuosi sitten, arvioi Markkinaraati. Pörssisähkön hinta voi silti hetkittäin heilua rajustikin.

www.tekniikkatalous.fi

Tämän talven hinnat voivat teoriassa nousta sinne 100 senttiin kWh, pörssisähkön hinta voi heilua rajustikin. Mutta nykyinen arvio on (ellei tule ongelmia ja kylmää talvea) että hinta ei tule nousemaan nykyisestä kuin vajaaseen 10 senttiin kWh.
”Jos tulee oikein kylmä jakso – nehän eivät yleensä kestä kovin kauaa – ja siihen jotain vikoja päälle, niin kyllä se hinta voi käydä hetkittäin aika korkealla. Siinä mielessä kuluttajien ja teollisuuden kannattaa varautua.”
+
"
Pitkällä tähtäimellä näiden investointien toteutuminen ja se, miten joustavasti laitokset tulevat sähköä käyttämään, tulee niin ikään näkymään sähkön hinnassa.

”Suomalaiset tulevat nauttimaan eurooppalaisittain halvimmista sähkönhinnoista, puhtaimmasta sähköstä ja varmasta sähköstä, siihen suuntaan tää nyt näyttäisi menevän. Meillä on erittäin positiivinen näkemys tästä kehityksestä”, sanoo Ruusunen.
"

Eli arviolta parin vuoden päästä voidaan ehkä päästä takaisin siihen totuttuun normaaliin "alle 5senttiä kWh" sopimuksiin. Tuskin vielä ensi kesäksi (olen aika varma siitä).

 

[Markkanen]

Pohjoisen siirtopiuha taas toiminnassa, hiukan ennakoitua nopeammin:

Pohjois-Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden keskeytys on päättynyt

www.fingrid.fi

 

[samsungaaja]

Joo.. no kyttääminen ehkä vähän vahva termi mutta kummasti pörssillä sahko.tk :ta tulee vilkuiltua. Vilkaisin nyt elokuun pörssilaskua, näköjään 8,42 c/kWh hinnalla mennyt ja puolet elokuusta taisi olla vielä halpaa päivälläkin ennenkuin meni voimalaa ja piuhaa huoltoon.. Siihen nähden tuommoinen 8 c ja risat soppari ei ehkä niin paha talvea ajatellen.

Edit: toki nuo huollot nyt kohta valmistuu mutta eipähän ole talven hinta tuurin (tuuli, mitään ei hajoa) varassa

 

[Mukava]

Pohjoisen siirtopiuha taas toiminnassa, hiukan ennakoitua nopeammin:

Pohjois-Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden keskeytys on päättynyt

www.fingrid.fi

Kerrankin näin päin eikä sitä ainaista "muutamalla päivällä siirtyy"

 

[Zezekärppänen]

Osaiskohan joku selittää tyhmälle, kun en tätä ymmärrä. Suomessa sähköyhtiöt kieltäytyvät noudattamasta kuluttajariitalautakunnan päätöstä ja pitävät joitakin asiakkaita edelleen erittäin kalliissa sopimuksissa. Perustelevat että hintoja ei voi laskea, koska ovat ostaneet asiakkaiden tulevan sähkön vastaavalla hinnalla. Siis maksavat itsekin kovaa hintaa nyt sähköstä? Jos näin, niin miksi Enefit antoi minun irtisanoa kolmen vuoden sopimuksen viime keväällä? Onko Enefit jonkinlainen sähköyhtiöiden hyväntekijä, joka tekee nyt tappiota?

Edit. joka kerta yhtä hauskaa ottaa esille tämä Enefit-juttu, jos sähköyhtiön myyjä yrittää tulla myymään heidän tuotteitaan. Kysyn, että miten virolaisomisteinen yhtiö on ainoa, joka noudattaa kuluttajariitalautakunnan ratkaisua?

 

[Grez]

Kysyn, että miten virolaisomisteinen yhtiö on ainoa, joka noudattaa kuluttajariitalautakunnan ratkaisua?

Kenties se on ainoa toimija, jolle Suomi on niin pieni osuus liiketoiminnasta, että Suomen sopimusten tappiot ei hetkauta liikaa firman taloutta.

Vai meinasitko että se on ainoa joka ei tiedä että kuluttajariitalautakunna ratkaisut on suosituksia?

 

[Shajk]

Enefit
Liikevaihto 2022: 6 M3
Liikevoitto 2022: -2,4 M€

Enefitin liikevaihto kolminkertaistui vuonna 2022. Olisikohan tietoinen yritys saada näkyvyyttä ja markkinaosuuksia.

Saa nähdä sitten miltä 2023 näyttää. Yritys ei ole visiin ikinä tehnyt voittoa, kuinkahan kauan omistaja syöttää rahaa.

 

[Markkanen]

Talouselämä: TVO harmistui – ei voi ajaa Olkiluoto 3:a täydellä teholla

Kantaverkkoyhtiö Fingridillä ja Pohjolan Voimalla on näkemysero siitä, millaisella teholla Olkiluoto 3:sta pitäisi ajaa.

www.is.fi

Eikö tähän ole tosiaan muuta ratkaisua kuin vähentää ol3 tehoja?

 

[vihta]

Talouselämä: TVO harmistui – ei voi ajaa Olkiluoto 3:a täydellä teholla

Kantaverkkoyhtiö Fingridillä ja Pohjolan Voimalla on näkemysero siitä, millaisella teholla Olkiluoto 3:sta pitäisi ajaa.

www.is.fi

Eikö tähän ole tosiaan muuta ratkaisua kuin vähentää ol3 tehoja?

Tehoja ei tarvitse rajoittaa, jos olkiluoto kolmosta varten tehdyssä järjestelmäsuojassa on riittävästi kapasiteettia. Olkiluoto 3 häiriön seurauksena näiden järjestelmäsuojan kuormien pitää tippua verkosta automaattisesti 0,3 sekunnissa siten, että olkiluoto 3:n häiriön vaikutus rajautuu 1300 megawattiin. En tarkalleen tunne, miten Fingrid on määrittänyt 1300 MW rajaksi Suomen verkon mitoittavaksi viaksi, mutta luultavasti perustuu verkon inertiaan, häiriöreserveihin yms. Kun tuo laitos tippuu verkosta, niin vastaava määrä tuotantoa pitää lisätä "heti" (tai vastaavasti kuormia tiputtaa) ja tähän pitää olla joka hetki valmius (= maksaa rahaa ja paljon).

Nyt metsäteollisuus haluaa ilmeisesti irroittaa näitä kuormia pois järjestelmäsuojasta, jotta voivat tehdä niillä rahaa joustomarkkinoilla. Toisaalta he myös haluavat tehdä rahaa ajamalla olkiluotoa täysillä. Heidän mielestä tietysti Fingridin (eli meidän kaikkien muiden) pitäisi maksaa järjestelmän suojaamisen kustannukset, vaikka ongelmien lähde on Suomen järjestelmään tehty ylisuuri voimalaitosyksikkö.

Kauppalehden jutussa Fingridin toimari toteaa hyvin, että "Nyt ne alkavat vierittää oman päätöksensä virhettä muiden maksettavaksi".

"Ruusunen laskee, että jos OL3:n omistajat lipeäisivät alun perin sovitusta järjestelmäsuojasta, ja tämä toteutettaisiin muilla tavoin, reilun 300 megawatin ylitehon tuottaminen maksaisi noin 100 miljoonaa euroa per vuosi. Tämän laskun TVO haluaisi maksattaa suomalaisilla sähkönkäyttäjillä"

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma, että laskisiko Suomen pörssihinta tämän lisätehon seurauksena sen verran, että sähkönkäyttäjien se suoja kannattaisi maksaa.

 

[Shajk]

Ja tällä hetkellähän täydestä kapasiteetista puuttuu vain 30MW, eli OL3 saa ajaa 1570MWin teholla.

 

[Lämpöpumppu]

Tehoja ei tarvitse rajoittaa, jos olkiluoto kolmosta varten tehdyssä järjestelmäsuojassa on riittävästi kapasiteettia. Olkiluoto 3 häiriön seurauksena näiden järjestelmäsuojan kuormien pitää tippua verkosta automaattisesti 0,3 sekunnissa siten, että olkiluoto 3:n häiriön vaikutus rajautuu 1300 megawattiin. En tarkalleen tunne, miten Fingrid on määrittänyt 1300 MW rajaksi Suomen verkon mitoittavaksi viaksi, mutta luultavasti perustuu verkon inertiaan, häiriöreserveihin yms. Kun tuo laitos tippuu verkosta, niin vastaava määrä tuotantoa pitää lisätä "heti" (tai vastaavasti kuormia tiputtaa) ja tähän pitää olla joka hetki valmius (= maksaa rahaa ja paljon).

Nyt metsäteollisuus haluaa ilmeisesti irroittaa näitä kuormia pois järjestelmäsuojasta, jotta voivat tehdä niillä rahaa joustomarkkinoilla. Toisaalta he myös haluavat tehdä rahaa ajamalla olkiluotoa täysillä. Heidän mielestä tietysti Fingridin (eli meidän kaikkien muiden) pitäisi maksaa järjestelmän suojaamisen kustannukset, vaikka ongelmien lähde on Suomen järjestelmään tehty ylisuuri voimalaitosyksikkö.

Kauppalehden jutussa Fingridin toimari toteaa hyvin, että "Nyt ne alkavat vierittää oman päätöksensä virhettä muiden maksettavaksi".

"Ruusunen laskee, että jos OL3:n omistajat lipeäisivät alun perin sovitusta järjestelmäsuojasta, ja tämä toteutettaisiin muilla tavoin, reilun 300 megawatin ylitehon tuottaminen maksaisi noin 100 miljoonaa euroa per vuosi. Tämän laskun TVO haluaisi maksattaa suomalaisilla sähkönkäyttäjillä"

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma, että laskisiko Suomen pörssihinta tämän lisätehon seurauksena sen verran, että sähkönkäyttäjien se suoja kannattaisi maksaa.

Ja tällä hetkellähän täydestä kapasiteetista puuttuu vain 30MW, eli OL3 saa ajaa 1570MWin teholla.

Järjestelmäsuojakapasiteetti muuttuu reaaliajassa sitä mukaa, kun teollisuuslaitosten kuormat muuttuvat. Tämän takia OL3 tehokin vaihtelee aika usein ja tietenkin tämän lisäksi tehoa säädellään omistajien tarpeiden mukaan. Tuo 1570MW rajoitus on taas Fingridin verkon puolesta tullut tekninen rajoitus, vaikka järjestelmäsuojaa olisi enemmän käytössä, niin tuota ei saa ylittää. Koekäyttövaiheessa tuosta saatiin erikoisjärjestelyin poiketa.

 

[Shajk]

Tuo viimeinen 30MW, johtuuko se niistä ainakin mulle tuntemattomista asiosta jotka tuli ilmi kun oli määrä tehdä lähivikakoe (jota ei ikinä tehty)?

 

[Markkanen]

TVO arvioinut väärin laitoksen omakäyttösähkön tarpeen ja sen takia järjestelmäsuoja on jäänyt liian pieneksi:

 

[akse]

Tuleeko Auroralinjasta sitten helpotusta tuohon ongelmaan?

 

[Mukava]

Eikai siitä tuohon Olkiluoto ongelmaan sinällään apua ole.

Linja sitten auttaa kun on niitä tuulettomia päiviä, jolloin saadaan tuotua sitä puuttuvaa sähköä Ruotsista eikä Virosta. Tämän pitäisi ainakin teoriassa kait loiventaa noita piikkejä mitä tulee. Eli piikkejä voi edelleen olla mutta niiden suuruus ei kovin helposti nouse sinne 20-30c tai yli.

 

[warre1]

huomenna pörssisähkössä aamulla aikamoinen piikki, korkeimmillaan klo 8-9 37 senttiä /kwh ja kello 10 sitten jo 4 sentissä ja siitä sitten laskee alaspäin.

 

[Mukava]

Tuo onkin aika mielenkiintoinen kun koko muu päivä on pitkälti sentin molemmin puolin.

Mikähän tuon aamun muutaman tunnin piikin selittää? Tuuliennuste tuolloin aamulla näyttää olemattomia tuulia joka varmaan vaikuttaa sitten.

 

[Markkanen]

Tiistaina ensimmäinen tunti jälleen negatiivinen.

 

[Pezqu]

Tuo onkin aika mielenkiintoinen kun koko muu päivä on pitkälti sentin molemmin puolin.

Mikähän tuon aamun muutaman tunnin piikin selittää? Tuuliennuste tuolloin aamulla näyttää olemattomia tuulia joka varmaan vaikuttaa sitten.

Eikös se juuri tuo ole, eli aamulla klo 7-9 juuri kulutus nousee (verrattuna yöhön, tai edes iltapäivään) hetkellä, jolloin tuulivoiman tuotanto laskee. Keski- ja Pohjois-Ruotsista tulee halpaa sähköä linjat kuumina, mutta siirtokapasiteetti ei riitä laskemaan hintaa jos omaa halpaa tuotantoa ei ole tarpeeksi. Loviisa 1 vuosihuollossa. Jos vuosihuoltoa ei olisi niin hinta olisi halpa:

 

[B12]

Kyllähän se kulutus aamulla nousee kun työpaikat starttaavat jne. Mutta mikä sen sitten klo 10 laskee melkein nollaan, kun arkipäivä on kiivaimmillaan? Miksi vain kolme tuntia on erittäin kallista ja muu vuorokausi melkein ilmaista? Onko pörssissä revitelty aamun tunteja ja sitten kapasiteettia onkin alkanut löytymään vähän liikaakin, eikä hinta enää kantanut?

Toisaalta itselleni tuollainen on ihan ihannetilanne, koska automatiikka suodattaa kalliit tunnit pois kulutuksesta.

 

[Pezqu]

Kyllähän se kulutus aamulla nousee kun työpaikat starttaavat jne. Mutta mikä sen sitten klo 10 laskee melkein nollaan, kun arkipäivä on kiivaimmillaan? Miksi vain kolme tuntia on erittäin kallista ja muu vuorokausi melkein ilmaista? Onko pörssissä revitelty aamun tunteja ja sitten kapasiteettia onkin alkanut löytymään vähän liikaakin, eikä hinta enää kantanut?

Tuosta voi jokainen itse katsella: https://aggregated-market-data-latest.nordpoolgroup.com/AggregatedOrder_PriceCurves_FI.pdf

Nimenomaan "makso mitä maksoi" kulutusta poistuu klo 9.00–9.59 ja klo 10.00–10.59 välillä noin ~200 MW (kulutuskäyrä), joka saa aikaan merkittävän hintojen laskun 22,32 snt/kWh --> 4,09 snt/kWh (sis.alv). Työpaikat starttaa, ihmisten aamun kulutuspiikit poistuu yms.

 

[B12]

Eli ihan veitsenterällä eletään kuin koronassa, kun parin prosentin lisäys kulutukseen saa hinnan pomppaamaan monikymmenkertaisesti.