Joku tehotakuu sähkösopimukseen olisi kyllä ok juttu. Sen vain pitäisi sitten kanssa toimia. Jos sähkö loppuu niin kaikilta, joilla takuuta ei ole loppuisi ensin ja katkoksen ajalta juoksisi selkeät sanktiot myyjälle hinta / tunti. (esim 10X arvioidun kulutuksen (esim 7 edellistä päivää) keskiarvo ).
Käytännössä se näkyisi sähkölaskussa tehomaksuns. Ruotsissa siirtolaskussa tällaisia ovat jo yleisiä, ja Suomessa isompien yrityksien siirtomaksu perustuu tehoon. Tehomaksu on sellainen että katsotaan kolmen viimeisen vuoden tunnin huippukulutus, ja perusmaksu määräytyy sen mukaan.
Sopii ehkä vähän huonommin energialaskuun, kun energian käyttö kun se on halpaa ei tarvitsisi rankaista, mutta kulutus kun sähköstä on pulaa pitäsi saada alemmaksi.
Näin ketjua sivusta seuraavana niin yksi mitä en ole ymmärtänyt on se, että miksi tuo sähkön hinta on sidottu pörssiin? Tai ehkä oikeammin maakaasuun? Onko tämä joku EU:n juttu? Ilman tuota sidontaa maakaasuun ei olisi hinnatkaan tämä mitä ne nykyään on? Vai voisiko tilanne olla vielä huonompi jos hintaa ei olisi sidottu pörssiin?
Pahoittelut jos on jo kymmenes kerta kun tätä joku kysyy, mutta ei nyt ole sattunut silmään kun olen ketjua välillä lueskellut.
Sähkön hinta ei ole mitenkään pakollisesti sidottu pörssiin. Varsinkin viime aikoina on myyty paljon sähköä pörssin ulkopuolella. Pörssi on kuitenkin vähintään se paikka mistä ostetaan puuttuva näärä tai myydään ylimääräiset pois. Vaikka joku sähkön vähittäismyyjällä olisi omaa tuotantoa että on vuositasolla omavarainen, niin silti tulee vastaan päiviä tai tunteja kun hän kulutus on isompi kuin keskimäärin kulutus vuositasolla, ja pitää ostaa sähköä. Kesällä voi olla toinen tilanne että tuotantoa on enemmän ja sitä pitää myydä jonnekin.
Jos joku vähittäismyyjä myy sähköä asiakkaille halvemmalla kuin pörssin hintaa, se saa runsaasti lisää asiakkaita, ja pitää ostaa enemmän sähköä pörssistä, ja lopuksi oitöä nostaa myymänsä sähkön hintaa korkeammaksi. Sen takia pidemmällä välillä pörssin hinta heijastuu vähittäismyyjien hinnoittelussa "automaattisesti".
Asiakaskuntaa rajoittamalla voi rajoittaa ostosähkön tarvetta ja myydä pörssiä halvemmalla. Kokkolan energia kai tunnetuin, kun ne karsi asiakaskuntaa rankalla kädellä, ja jäljellä oleville asiakkaille hinta tippui noin puolella.
Se että pörssin hinta olisi sidottuna kaasuun on ehkä liian yksinkertaistu toteama. Pörssissä myyntitarjouksen ja ostotarjoukset lajitellaan hinnan mukaan. Tästä saadaan kaksi käyrää tyyliin "ostajat ovat valmiita maksamaan 500€ /MW jos saa 1000MW, mutta jos hinta olisi 100€ ostetaan 2000MW". Myyntipuolella käyrä on sitten "X MW hintaan 0€, vähän enemmän hintaan 100€, ", jne. Huutokaupan tapana toimii paitsi että kaikki tarjoukset ovat "salaisia" ja tehdään kerralla, ja tulokset julkaistaan noin kello 14 Suomen aikaa.
Yleisesti on sanottu että sähkö on sidottu kaasuun vain sen takia että kun kysyntä nousee, kaikki halvemmat tuotantomuodon käytetään ensin, ja kalliimmasta päässä on ollut kaasun lauhdevoimalaitoksia, ja niitä on ollut sellainen määrä että tarjonta on ylittänyt kysynnän. Kaasu on siten eräällä tavalla toiminut hintakattona. Ne vuodet kuin pohjolassa on runsaasti vesivoimaa saatavilla, sähkön tarjonta on ollut niin runsasta ettei kaasua tarvittu juuri ollenkaan. Ne päivät kun tuuli puhaltaa, tuuli määrää sähkön hintatasoa.
Joulukuussa tilanne Suomessa oli sellainen että kaikki sähkö mitä tarjottiin pörssiin myytiin. Hinnat nousi selvästi myynitarjouksia korkeammaksi, koska kokonaiskysyntä oli suurempi kuin kokonaistarjonta. Huutokaupassa hinta nousi kunnes tarpeeksi moni sähkön käyttäjä pisti kädet pystyyn ja jätti sähkö ostamatta. Eli silloin kysyntä määräsi sähkön hintatasoa.
