Sähköauton kotilataus

En tiedä mistään Fingrid-sovelluksista mitään, mutta oma helenistä käyn kyllä joka iltapäivä kurkkaamassa tulevan vuorokauden hinnat oli autoa tai ei. Sähkölämmitteisessä talossa ja pörssisähkösopparilla se on mielestäni vähän niin kuin koko homman juju, jos siitä jotain haluaa hyötyä.

No sovelluksia ja nettisivuja on useita, mutta ajatus on että HA hoita sähkön hinnan vahtimisen. Meillä auto on suurin yksittäinen sähkökuluttaja ja sen takia haluan sen automatisoida.
 
Defa power + balancer ollut käytössä 6kk.
Asennuksen aikaan sähkäri oli tehnyt kytkennät ja liittänyt ethernetillä laitteet verkkoon ja loppu jäikin sitten allekirjottaneen vastuulle.
Power Setup applari ei kyllä saa kovinkaan korkeita pisteitä, aika tuskasta oli kamppeet conffata ylös BT:n yli. Applarin kun
käynnisti niin vähän tuulesta kiinni, että millon se löytää vehkeitä ja millon ei. Mistä lie johtuu..

Itse DEFA Power applari ok, esim pörssisähköajastuksen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia (autona IX1). Joku täällä taisi kritisoida ettei Balancerista
saa juurikaan mitään irti tuon applarin kautta ja olen kyllä samaa mieltä. Vaikka jotain vastaavaa vaiheiden kuormitusseurantaa kuin VOOL:lla voisivat tuohon devata,
niin olisi ainakin tiedossa että kampe on pelissä mukana. Tällä hetkellä olen oikeestaan sen ledi-tiedon varassa, vihreänä palaa sähkökaapilla joten kai se on ok. Itse applari sanoopi
Balancerista ainoastaan että "Ei aktiivinen" (Asetukset ==> Verkko ==> Kuormanhallinta).
 
Viimeksi muokattu:
AC-latausasemahan ei ole muuta kuin älykäs pistoke joka kertoo auton suuntaan paljonko voi virtaa ottaa. Joten go-e:stä siritys ei ole kiinni.

Sensijaan autossa oleva laturi voi tuottaa yliaaltoja tai muita häiriöitä sähköverkon suuntaan. Varsinkin jos autonvalmistaja on säästänyt OBC-laturin kustannuksissa. Mikä auto on kyseessä? Oletko kokeillut muun merkkisiä autoja samassa latausasemassa?
Näin itsekin epäilen mutta tuli vain ajatus että jos latausasemassa olisi jotain komponentti vikaa tms. Jonka takia tuota häiriötä aiheuttaisi. Tai sieltä suunnalta tuota vikaa voisi ainakin olla helpompi lähteä korjaamaan kuin auton päästä 😂


Auto on -22 vuoden audi e-tron.
Samassa taloudessa ei ole kuin yksi sähköauto eikä oikein lähipiiristäkään löydy tässä kohtaa apuja että saisi toista autoa testattua 😅
 
Kysytty varmaan jo useasti tätä, mutta en kehtaa koko ketjua kahlata 😬

Tulossa siis eka sähkäri Tesla Model 3 ja pitäs kotilaturi/pikalaturi hommata.

Tarkoitus ladata pörssisähköllä öisin, mutta ei ole mitään HA käytössä. Toinen auto vielä pikku bensa-auto ja on varmaan vielä jonkin aikaa pihassa.

Mikä hinta/laatusuhteeltaan hyvä laturi?

Merkki/malli? Omat kokemukset?

Joku mainitsi Teslan omasta laturista ja Tesla-napista. Mitä vastaavaa hyötyä siitä?

Kannattaako yleisesti ladata 20-80% välille? Sitten ajaa, että varaus lähempänä 20% ja taas ladata 80%? Voiko joskus ladata vaikka 50% -> 80%, vai mikä olisi parasta akkukestävyyden kannalta? Tarkoitus pitää pirssiä todennäköisesti useamman vuoden.
 
Et välttämättä tarvitse mitään erikoista kun ajastat auton latautumaan 1-5 väliin joka yö. Teslan oma laturi on hyvä. Sillä napilla aukeaa Teslan latausluukku ja katkeaa lataus sekä töpselin lukitus aukeaa ettei tarvitse aina kaivaa äppiä esille ja sieltä aukoa auton latausportin lukitusta jne. Nopeuttaa ja helpottaa elämää. Tesla kertoo itse mikä on sopiva latausraja, se riippuu mallista/akkukemiasta. Litiumioneissa 80% arkikäyttöön.
 
Kysytty varmaan jo useasti tätä, mutta en kehtaa koko ketjua kahlata 😬

Tulossa siis eka sähkäri Tesla Model 3 ja pitäs kotilaturi/pikalaturi hommata.

Tarkoitus ladata pörssisähköllä öisin, mutta ei ole mitään HA käytössä. Toinen auto vielä pikku bensa-auto ja on varmaan vielä jonkin aikaa pihassa.

Mikä hinta/laatusuhteeltaan hyvä laturi?

Merkki/malli? Omat kokemukset?

Joku mainitsi Teslan omasta laturista ja Tesla-napista. Mitä vastaavaa hyötyä siitä?

Kannattaako yleisesti ladata 20-80% välille? Sitten ajaa, että varaus lähempänä 20% ja taas ladata 80%? Voiko joskus ladata vaikka 50% -> 80%, vai mikä olisi parasta akkukestävyyden kannalta? Tarkoitus pitää pirssiä todennäköisesti useamman vuoden.
Kunhan et säilytä autoa hirveän pitkiä aikoja etenkää kuumassa yli 80% SOC:lla tai pura isoja tehoja matalilla soc:eilla, niin ei pitäisi olla juuri väliä.

On suunnilleen se ja sama, että lataatko 20->80% 2-3pv välein vaiko 50->80% 1-2pv välein. Itse en päästäisi säännöllisesti 20%:iin jos ei ole pakko, vaan koittaisin mielummin latailla 30-40% soc:sta ylöspäin. Toisaalta oikeasti tällä ei varmaan ole juuri mitään väliä.

Jos tarkoitus ei ole hommata paneeleita, niin aktiivisesta hintaohjauksesta ei juuri hyödy verrattuna öiseen lataukseen. Sitten jos katolla on paneelit ja auto on usein himassa myös paneelituoton aikana, niin optimoinnilla säästää siirtohinnan verran aina ja se sentään tuntuu vähän.

Itse en ostaisi ikinä laturia jota ei voi ohjata lokaalisti HA-ohjauksella, cloud-ohjattavista varovainen suositus zaptecille - joskin sen ominaisuuspaletti lienee parempi taloyhtiöille / vastaaville. Tesla on kait vain cloud-ohjattava laturi, kuten esim. Zaptec jonka meidän taloyhtiö valitsi.

Edit: aktiivisesta hintaohjauksesta ei ole nykyisillä pörssihinnoilla juuri hyötyä vs. Tyhmästi ajastettu yölataus. Tämähän voi tietty muuttuakin, joskin kovin korkeaksi yöhinnat tuskin muodostuvat missään skenaariossa.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaako yleisesti ladata 20-80% välille? Sitten ajaa, että varaus lähempänä 20% ja taas ladata 80%? Voiko joskus ladata vaikka 50% -> 80%, vai mikä olisi parasta akkukestävyyden kannalta? Tarkoitus pitää pirssiä todennäköisesti useamman vuoden.
Mitä lähempänä varaustaso pysyy vaikka 50%, sitä parempi. Kai. Eli sitä vasten ei kannata välttämättä odottaa että varaus laskee 20%, jos voisit ladata jo 40%:ssa. Ja jos ei ole pakko ladata 80% niin lataa sitten vaikka vain 70%.

Sitten kun tarvitsee pitkiä matkoja varten, lataa vaikka 100% asti ja ajaa melkein tyhjäksi. Kunhan siitä ei tule päivittäinen tapa, ja akku ei ole pitkiä aikoja aivan täynnä. Arkiajoissa minulla varaustaso huitelee yleensä jossain 35-75% välissä, mutta esim. tänään tiesin että tulee paljon ajoa (kaksi edestakaista matkaa Helsingin ja Lohjan välillä jne.) joten latasin edellisenä yönä jonnekin 96% asti ja alimmillaan se kävi varmaan 18%:ssa päivän aikana.

Tai sitten ei välitä tuollaisista säännöistä vaan lataa miten haluaa. Se luultavasti nopeuttaa akun ikääntymistä mutta elämä on, ei se ikuinen joka tapauksessa ole vaikka mitä tekisi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos SOH-hommien kanssa haluaa alkaa jostain syystä nysväämään, älköön kukaan suositelko minkäänlaisia SOCeja ilman että heti seuraavassa lauseessa suosittelee myös välttämään DC-latauksia varsinkin korkeimmissa lämpötiloissa. Käytännössähän taas ne akut toki kestää käyttöä paljon paremmin kuin mitä foorumitietäjät antavat ymmärtää. Huoletta voi myös latailla sinne satkuunkin sitä akkua kunhan ei tosiaan sitä sinne pidemmiksi yhtäjaksoiseksi ajaksi jätä.

"The batteries of electric vehicles subject to the normal use of real-world drivers – like heavy traffic, long highway trips, short city trips, and mostly being parked – could last about a third longer than researchers have generally forecast"

"our data shows that EV batteries degrade slowly, with an average decline of just 1.8% per year."
 
"our data shows that EV batteries degrade slowly, with an average decline of just 1.8% per year."

Minun mielestäni tuo ei kyllä ole "vähän", jos kymmenessä vuodessa kapasta katoaa 20%. Päin vastoin, tuo kuulostaa ihan katastrofaalisen paskalta ja tarkoittaa, että sähköautojen jo valmiiksi surkeasta toimintamatkasta katoaa tuossa ajassa 100-200 km, talvella SUHTEELLISESTI vielä enemmän.

Ei auta kuin toivoa, että tuo raaka yliarvio jossa on mukana myös kaikki ne jotka eivät välitä sen akun kunnosta huolehtimisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Minun mielestäni tuo ei kyllä ole "vähän", jos kymmenessä vuodessa kapasta katoaa 20%. Päin vastoin, tuo kuulostaa ihan katastrofaalisen paskalta ja tarkoittaa, että sähköautojen jo valmiiksi surkeasta toimintamatkasta katoaa tuossa ajassa 100-200 km, talvella vielä enemmän.

Ei auta kuin toivoa, että tuo raaka yliarvio jossa on mukana myös kaikki ne jotka eivät välitä sen akun kunnosta huolehtimisesta.
Öö miten laskit, jos uutena on vaikka 300km ja kymmenen vuoden päästä -20 pinnaa eli 240km on jäljellä ja talvella huomattavasti vähemmän, kyllähän tuolla vielä pyörii ja näin vihreänä niin sähköähän saa seinästä
 
Öö miten laskit, jos uutena on vaikka 300km ja kymmenen vuoden päästä -20 pinnaa eli 240km on jäljellä ja talvella huomattavasti vähemmän, kyllähän tuolla vielä pyörii ja näin vihreänä niin sähköähän saa seinästä

Lähinnä nopea laskutoimitus päässä, että jos tyypillisestä reilu 80 kWh akusta jos lähtee parikymmentä pinnaa, se tarkoittaa että jäljellä on reilu 60 kWh ja tuolla n. 20 kWh erotuksella ajaa sitten autosta ja olosuhteista riippuen jotain sadan ja kahdensadan välillä.

Mutta se oli toki aivopieru, että talvella absoluuttinen erotus rangessa on tietenkin pienempi, mutta toisaalta suhteellisesti sitäkin brutaalimpi kun se talvirange on lähes kaikilla sähkiksillä jo valmiiksi niin susipaska.
 
Viimeksi muokattu:
Minun mielestäni tuo ei kyllä ole "vähän", jos kymmenessä vuodessa kapasta katoaa 20%. Päin vastoin, tuo kuulostaa ihan katastrofaalisen paskalta ja tarkoittaa, että sähköautojen jo valmiiksi surkeasta toimintamatkasta katoaa tuossa ajassa 100-200 km, talvella vielä enemmän.

Ei auta kuin toivoa, että tuo raaka yliarvio jossa on mukana myös kaikki ne jotka eivät välitä sen akun kunnosta huolehtimisesta.

Jos 20% kapasiteetista on 200km niin silloin täydellä akulla pääsee 1000km. Mikään sähköauto ei tuohon taida kyetä ja vaikka kykenisi niin vaikea nähdä tuollaista kantamaa ja surkea toimintamatkaa samassa lauseessa. Tuollaisiin lukuihin kun pääsisi niin tuskin huomaisi edes eroa saako täysi akku 1000km vai 800km.

Melkein sanoisin myös, että jos 500km kantaman tipahtaminen 400km lukemiin on katastrofi niin sähköauto ei välttämättä ole ollut kyseisen henkilön ajoprofiiliin sopiva valinta. Kun tuonkin vaikutusten huomaamiseen vaaditaan aika aktiivisesti niitä 300km+ yhtäjaksoisia ajoja (joilla ei kerkeä lataamaan). Suurin osa ajelee sen alle 100km päivässä ja latailee sitten kotona niin ei tuolloisessa käytössä edes huomaa eroa muussa kuin päivän aikana kuluneissa prosenteissa.

Talvellahan toimintamatkaa katoaa vähemmän eikä enemmän kuin kesällä. Jos kesäkantama on 500km ja talvikantama 300km niin kesästä häviää se 100km ja talvesta ”vain” 60km. Toki se toimintamatkan katoaminen talviaikaan on kaikista kriittisintä, kun kesällä helposti hoituvat reissut ovat saattaneet olla uudellakin akulla jo aika rajoilla talviaikaan.

Todennäköisesti isompi katastrofi 10v päästä on se kuinka antiikkisia nykyiset sähköautot ovat verrattuna silloiseen teknologiaan ja miten paljon arvosta on sen vuoksi sulanut. Tulevaisuuden akuista todennäköisesti tulee kestävämpiä, latausajat supistuvat, kapasiteetit kasvavat, paino ja vslmistuskustannukset tippuvat jne..
 
Minun mielestäni tuo ei kyllä ole "vähän", jos kymmenessä vuodessa kapasta katoaa 20%. Päin vastoin, tuo kuulostaa ihan katastrofaalisen paskalta ja tarkoittaa, että sähköautojen jo valmiiksi surkeasta toimintamatkasta katoaa tuossa ajassa 100-200 km, talvella vielä enemmän.

Ei auta kuin toivoa, että tuo raaka yliarvio jossa on mukana myös kaikki ne jotka eivät välitä sen akun kunnosta huolehtimisesta.

Tavallaan joo, mutta jos autolla ajettu 10v ja vajaa 200 000km, niin aletaan oleen auton ehtoopuolella ja takana parin eri käyttäjä tarpeet. Eli tuossa vaiheessa ei niinään juttu onko 75% vai 90% tallella, vaan se miten siitä eteenpäin. Jos sillä voi vielä ajaa satkun lisää että kapasiteetti pysyy 50% päällä niin autolla vielä paljon käyttöä jos kulutus pysyy kohtuullisena. Jos akku alkaa oleen vaihtokunnossa, kunto romahtamassa niin sitten kyse siitä kannattaako akku elvyttää tavalla tai toisella, vai laittaa koko paketti kierrätykseen.
 
Juuri näin, ihan aikuisten oikean kokonaisvaltaisen käyttökokemuksen kannalta tulee olemaan aivan sama jos 10v vanha sähkäri menettää 20% kapasiteetistaan. Se tulee silti riittämään siihen normaaliin päiväsuoritteeseen ja luonnollisesti tämä myös tulee näkymään hinnassakin, joten kyllä niille käyttäjiä löytyy. Luonnollisesti akkutekniikka kehittyy ja jatkossa akut tulevat kestämään paremmin (kuten tuosta linkatusta jutustakin näkee) joten ei tämä mikään oikea ongelma tule olemaan. Hienoa on että jatkossa eri ajoprofiileille tulee olemaan paremmin soveltuvia vaihtoehtoja kun myös hybriditekniikka kehittyy.
 
Viimeksi muokattu:
Lähinnä nopea laskutoimitus päässä, että jos tyypillisestä vajaa 80 kWh akusta jos lähtee parikymmentä pinnaa, se tarkoittaa että jäljellä on reilu 60 kWh ja tuolla n. 20 kWh erotuksella ajaa sitten autosta ja olosuhteista riippuen jotain sadan ja kahdensadan välillä.

Mutta se oli toki aivopieru, että talvella absoluuttinen erotus rangessa on tietenkin pienempi, mutta toisaalta suhteellisesti sitäkin brutaalimpi kun se talvirange on lähes kaikilla sähkiksillä jo valmiiksi niin susipaska.
En tiedä miten tuo "keskimäärin 20% lasku 10 vuodessa" on laskettu, mutta maalaisjärjen mukaan se on ollut jollain 32kWh pikkuakkuisilla ikivanhoilla alkupään Nissan Leafeilla ja Renault Zoeilla nopeampaa, ja isoakkuisella 80kWh Tesla Model S:llä pienempää koska pienempiakkuisella niitä lataussyklejä kertyy samoilla ajokilometrimäärillä paljon nopeammin (joka sitä akkua lähinnä kuluttaa).

Toki voi olla että sillä Model S:llä on myös ajettu kilometreissä enemmän tuon 10 vuoden aikana, siksi mielestäni olisikin paljon järkevämpää verrata ikääntymistä ajokilometreihin verrattuna, kuin käyttövuosiin. Tai vielä tarkempaa olisi verrata täysiin lataussykleihin (koska se ottaa huomioon että on olemassa eri kokoisia akkuja), mutta se ehkä auttaa maallikkoa huonommin hahmottamaan tilannetta.

Toisaalta, sen nopeammin kapasiteettiaan menettäneen pienen akun korvaaminen uudella lienee sitten vastaavasti myös paljon halvempaa, jos haluaa vaihdattaa 10 v vanhaan autoonsa tuliterän akun. Ehkä sen parin tonnin remontin kestää siinä vaiheessa.

Koska omat työajoni ovat muuttuneet paljon satunnaisemmiksi alkuperäiseen verrattuna, olenkin alkanut jo miettiä josko ajaisin tämän kohta 3,5 vuotta vanhan pikkusähköautoni ns. loppuun (52/55 kWh akku), eli en ole aktiivisesti vaihtamassa uudempaan ellei oikeasti tule sellainen tarve. Pitkään työmatkaani tuntuu prosenteissa menevät edelleen se sama mitä silloin kun auto oli uusi, eli kesäisin yhteen suuntaan n. 20%, ja talvella pakkasesta riippuen 25% tai enemmän akusta. En ainakaan toistaiseksi ole havainnut mitään havaittavaa muutosta, toki myönnettäköön ettei tuossa pientä muutosta voi edes havaitakaan.

SoH-lukemaa en ole akusta tarkistanut viime aikoina, muistaakseni vuosi sitten se oli vielä jotain 97,8% paikkeilla OBD2-lukijan mukaan.
 
Lähinnä nopea laskutoimitus päässä, että jos tyypillisestä vajaa 80 kWh akusta jos lähtee parikymmentä pinnaa, se tarkoittaa että jäljellä on reilu 60 kWh ja tuolla n. 20 kWh erotuksella ajaa sitten autosta ja olosuhteista riippuen jotain sadan ja kahdensadan välillä.

Mutta se oli toki aivopieru, että talvella absoluuttinen erotus rangessa on tietenkin pienempi, mutta toisaalta suhteellisesti sitäkin brutaalimpi kun se talvirange on lähes kaikilla sähkiksillä jo valmiiksi niin susipaska.

Jos tuosta 80 kWh akusta lähtee vuodessa 1,8%, niin 10v päästä akun kapasiteetistä on hävinnyt 14,4kWh. Eli ei siitä rangesta häviä 200km tai jos häviää, niin jäljellä on silti vielä 900km.

Mielestäni tuo kapsiteetin pienentyminen 10v aikana 18% on hyvä saavutus, kun Esson-baarissa on kerrottu, että akku ei kestä edes puolta tuosta ajasta. 82% akulla ajelee kuitenkin käytöstä riippuen todella hyvin ja käytettyjä kun myydään näin hyvällä akulla, niin kauppa kyllä käy todella hyvin.

Alkuperäinen väite että rangesta lähtee 200km ja talvella enemmän oli kyllä huvittava ja melkein oli kahvit näppiksellä, kun harvalla sähkiksellä pääse paljoa tuota 200km enempää kunnon talvisäässä :rofl:
 
En tiedä miten tuo "keskimäärin 20% lasku 10 vuodessa" on laskettu, mutta maalaisjärjen mukaan se on ollut jollain 32kWh pikkuakkuisilla ikivanhoilla alkupään Nissan Leafeilla ja Renault Zoeilla nopeampaa, ja isoakkuisella 80kWh Tesla Model S:llä pienempää koska pienempiakkuisella niitä lataussyklejä kertyy samoilla ajokilometrimäärillä paljon nopeammin (joka sitä akkua lähinnä kuluttaa).
....

Välittämättä aiemmista kommenteista, jos autolla 10v ajettu n 200 000 km ja yhdellä syklillä ajaa 400km, niin siitä ei tule kuin 500 latausykliä.

Jos 300 000km/ ja yhdellä syklillä ajettu 150 km, esim käytetty retkeily ja koira moodia, ja kodin akkupuskurin, niin syklejä tulisi vasta 1500 kpl. Tai jos se auto on ollut se pikkuakuinen kauppakassi millä ajettu vuosia Wolttia.


Iso osa noista lähtevistä prossista (autosta riippuen) menee vielä piilotetuista buffereista.
Hyvä huomio, tuota vähän mielessä mutuilin tuossa loppupään elinkaaressa, ensimmäisellä omistajalla voinut näkyä vähän, toisella sitten toimintasäteestä. Ja mutuilen että muutenkin alkaa sitten näkyy ne laatu erot.

Ja toki käytettyjen kaupassa myyjä varmaan hehkuttaa paljonko nettokapasiteettiä jäljellä.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä keskustelusta opimme? 1) älä koskaan heitä nörttifoorumilla suurinpiirteisiä lukuja, koska autisteilla menee siitä totaalisesti vaan vati jumiin 2) kukaan ei oikeastaan tarvitse yli 41.65683 kWh akkua sähköautoonsa koska sata kilsaa päivässä on ihan tarpeeksi.

:rofl:
 
Mitä keskustelusta opimme? 1) älä koskaan heitä nörttifoorumilla suurinpiirteisiä lukuja, koska autisteilla menee siitä totaalisesti vaan vati jumiin 2) kukaan ei oikeastaan tarvitse yli 41.65683 kWh akkua sähköautoonsa koska sata kilsaa päivässä on ihan tarpeeksi.

:rofl:

Kyse ei välttämättä niinkään ollut suuripiirteisistä luvuista vaan siitä, jos ketjuttaa putkeen monta kertaa noita noin lukuja niin päästään jo varsin harhaanjohtaviin lopputuloksiin. Etenkin kun vetää jokaisen luvun yläkanttiin. Sähköautoilusta on jo valmiiksi liikaa mutuilua ja turhaa paniikin lietsontaa niin sitä ei varsinaisesti kaivata enää lisää.

Kukaan ei myöskään sanonut, että esim. se 80kWh akku on ylimitoitettu. Vaan kyse oli siitä, että päivittäiskäytössä valtaosa ei huomaa vaikka tuosta häviäisi 20%. Ne pitkänmatkan mökkireissut ja satunnaiset sukuloinnit sitten asia erikseen mutta kuinka merkittävä juttu noitakaan ajatellen on ottaa 10v päästä yksi ylimääräinen 15min lataustauko? Ei mielestäni ainakaan ”katastrofaalisen paska” juttu.

Ehkä viestiin olisi tartuttu vähemmän aktiivisesti, jos se ei olisi ollut ihan niin kärkäs ilmaisutavaltaan. Ja toisaalta mahdollisten ongelmakohtien korjaaminen on ihan hyvä ettei osalle lukijoista jää vääriä käsityksiä (esim. heille joilla ei ole vielä sähköautoista omia kokemuksia).
 
Mitä keskustelusta opimme? 1) älä koskaan heitä nörttifoorumilla suurinpiirteisiä lukuja, koska autisteilla menee siitä totaalisesti vaan vati jumiin 2) kukaan ei oikeastaan tarvitse yli 41.65683 kWh akkua sähköautoonsa koska sata kilsaa päivässä on ihan tarpeeksi.

:rofl:
Ei tässä kyllä ollut kyse siitä, että olisit käyttänyt suurpiirteisiä lukuja, vaan sinun ensimäinen viesti ei kyllä ollut edes sinnepäin :rofl: Ensimmäisessä viestissä sanoit käytännössä, että nykyisten sähköautojen todellinen range on 500-1000km ja talvella vielä enemmän...

Ja tosiaan pyöristyksiä monta putkeen ja sitten lopussa vielä ajatusvirhe, että talvirange olisi pidempi kuin kesällä. Pyöristit 1,8%*10 -> 20% ja tämän jälkeen 80kWh -20% = 60kWh eli käytännössä laskit kapasiteetin tippunen 25% vaikka se olisi pitänyt olla 18%. Sitten toteamus, että 20kWh ajellaan olosuhteista riippuen jopa 200km, niin ei tuohon kyllä normaalissa ajossa päästä edes kesällä, jos nyt ei taajamassa hissukseen ajella tuota matkaa.

Suurpiirteiset luvut olisivat tässäkin ollut ok, jos niissä olisi ollut edes jotain järkeä :) Ja tämä aihe kun ei ole monelle tuttu, niin en ihmettele, että moni haluaa korjata nuo luvut oikeaan suuruusluokkaan.
 
Ne pitkänmatkan mökkireissut ja satunnaiset sukuloinnit sitten asia erikseen mutta kuinka merkittävä juttu noitakaan ajatellen on ottaa 10v päästä yksi ylimääräinen 15min lataustauko? Ei mielestäni ainakaan ”katastrofaalisen paska” juttu.
Varsinkin kun 10v päästä latausinfra on vielä merkittävästi nykyistä paremmalla tasolla.

Jos verrataan nykyistä latausinfraa edes 5v takaiseen, niin ero on aivan älytön ja jos katsotaan 10v päähän, niin kapasiteettia ja latureita tulee oleman aivan kaikkialla.
 
Kyse ei välttämättä niinkään ollut suuripiirteisistä luvuista vaan siitä, jos ketjuttaa putkeen monta kertaa noita noin lukuja niin päästään jo varsin harhaanjohtaviin lopputuloksiin. Etenkin kun vetää jokaisen luvun yläkanttiin. Sähköautoilusta on jo valmiiksi liikaa mutuilua ja turhaa paniikin lietsontaa niin sitä ei varsinaisesti kaivata enää lisää.

Niin no, toimintamatka on jo valmiiksi sähköauton (kaikkien niiden) ylivoimaisesti paskin ominaisuus ja jos se paskenee entisestään vielä 20% ihan normaalin käyttöiän ja käytön raameissa, niin kyllä se minusta erittäin perseestä on, halusi evankelista sitä selitellä sitten miten parhain päin tahansa. Varsinkin jos akkua pyritään vielä pitämään 20-80% varaustasojen välissä, niin todellinen käytettävä kapasiteetti on jo valmiiksi 60% nimellisestä nettokapasiteetista. Vertaa polttikseen; miltä sinusta kuulostaisi se, että polttisauton kulutus vain itsestään kasvaisi ajan saatossa 20% tai ylikin?

Minulla ei ole mitään intressejä pelotella tai suostutella ketään mihinkään suuntaan, lähinnä minua sähköautoilijana kiinnostaa se kuinka paskaksi jo valmiiksi paska toimintasäteeni menee tulevaisuudessa. Tuollainen parin pinnan vuosimenetys kuulostaa aika vitun ankealta kun jo nykyisellään meinaa välillä loppua kilowattitunnit kesken päivässä talvikeleillä ihan normaalissa "nurkka-ajossa". Omassa autossa sitä todellista kapaa on (100% SOH-oletuksella) 45 kWh (75/78 kWh tot), jos akun haluaa pitää 20-80% välissä. Tämä ei varsinkaan kovemimssa pakkasissa ja enemmällä pätkäajolla tarkoita kovin paljon yli 100 kilsan toimintasädettä. Toki jos lataa täydemmäksi tai ajaa alle 20% niin toki pelivaraa tulee lisää, mutta jos kapa katoaa tuota vauhtia, niin samaa vauhtia katoaa myös tuo suhteellinen pelivara (ja mitä enemmän tuon yli tai ali dippailee, sen vauhdikkaammin se kapa vielä katoaa). Joten anteeksi nyt kauheasti jos en osaa ylimalkaisesti ajatukseen siitä, että tuosta kokonaisuudesta katoaisi vielä n. 15 kWh taivaan tuuliin. Onhan tämä toki autonvalintakysymyskin, mutta eipä se tilanne oleellisen erilainen muillakaan about vastaavilla autoilla ole.

Ei tässä kyllä ollut kyse siitä, että olisit käyttänyt suurpiirteisiä lukuja, vaan sinun ensimäinen viesti ei kyllä ollut edes sinnepäin :rofl: Ensimmäisessä viestissä sanoit käytännössä, että nykyisten sähköautojen todellinen range on 500-1000km ja talvella vielä enemmän...

Ja tosiaan pyöristyksiä monta putkeen ja sitten lopussa vielä ajatusvirhe, että talvirange olisi pidempi kuin kesällä. Pyöristit 1,8%*10 -> 20% ja tämän jälkeen 80kWh -20% = 60kWh eli käytännössä laskit kapasiteetin tippunen 25% vaikka se olisi pitänyt olla 18%. Sitten toteamus, että 20kWh ajellaan olosuhteista riippuen jopa 200km, niin ei tuohon kyllä normaalissa ajossa päästä edes kesällä, jos nyt ei taajamassa hissukseen ajella tuota matkaa.

Suurpiirteiset luvut olisivat tässäkin ollut ok, jos niissä olisi ollut edes jotain järkeä :) Ja tämä aihe kun ei ole monelle tuttu, niin en ihmettele, että moni haluaa korjata nuo luvut oikeaan suuruusluokkaan.

En sitten tiedä muista, mutta itse sähköautoiluun siirryttyäni olen lakannut jokseenkin täysin välittämästä mistään WLTP-rangeista tai auton ilmoittamista range-arvioista, vaan olen lähinnä kiinnostunut energiamääristä. Koko homma lähti sen takia puhtaasti arviosta siitä, kuinka pitkälle n. 20 kWh:lla pääsee ja tuohon lukuun taas päästiin täysin päässä likiarvoistettuna sillä, että reilusta 80 kWh:sta päädytään reiluun 60 kWh jos parikymmentä prosenttia kapaa häviää. Onhan tuo toki moneen kertaan ylöspäin pyöristetty luku, mutta toisaalta eipä tuo 1.8% mikään Jumalan totuus ole myöskään, vaan luku saattaa ihan hyvin olla isompikin (itseasiassa normaalijakauma-olettamalla puolissa autoista menetys on joka tapauksessa tuota isompi). Niin tai näin, arvioin että kesäkeleissä suurin osa sähkäreistä menee n. 20 kWh:lla maantieajoakin aika helposti sen 100 km ja sitten hitaammissa vauhdeissa taas varsinkin virtapihimmät autot kuten Tessun kolmonen menee jopa alle 10 kWh/100 km kulutuksilla, josta tuli haitarin yläpään 200 km. Eli totta tosiaan, pyöristin ylöspäin enkä laskenut laskimella, sori siitä <insert alexstub.jpg.mp3 here>.

Mutta jos se yhtään palkokasvi-aspiraation oireita helpottaa, niin jos lähdetään ihan spesifisti laskemaan annetuilla luvuilla (missä ei ole mitään järkeä koska muuttujia on ^paljon) ja todellisilla autoilla, niin 1.8% / v kapasiteetin menetys MB EQS 450+:lla tarkottaisi bruttokapasiteetin putoamista 125->102.5 kWh. Tuolla kadonneella 22,5 kWh:lla ajaa ilmoitetun kaupunkikulutuksen (12.3 kWh / 100 km) perusteeella kaupungissa 182.92 km, mistä saadaan sitten ns. worst case yläraja-arvo. Vastaavasti sitten jollain janoisemmalla autolla, kuten vaikka omalla Volvollani sama pudotus on 14.04 kWh, mikä tarkottaa tyypillisellä kovempien pakkasten n. 30 kWh / 100 km motarikulutuksellakulutuksella jotain 40-50 km rangeamenetystä sinne alaraja-arvoksi. Toisaalta kun talvella se motarirange on valmiiksi hikiseen sen 200 km, (75 kWh * 80% / (30 kWh / 100 km)) niin tuo tarkottaisi lähes 25% suhteellista menetystä jos täydellä akulla lähtee (ja vielä enemmän jos pysytään alle 80%:ssa).

Eli jos tarkennetaan aiempaa karkeaa 100-200 km arviota, niin joukolla erilaisia sähköautoja ja olosuhteita huomioiden, 1.8 % / v lineaarinen rangen menetys tarkoittaa kymmenen vuoden aikana 40-182.92 km rangen menetystä. Helpottiko? :D
 
Viimeksi muokattu:
Onhan tuo n. 500km wltp-range useimmille riittävän hyvä, mutta jos parin tonnin lisähinnalla saisi vaikka 1000km niin veikkaan että vähintään 90% ostajista päätyisi isompaan rangeen jos sen myötä ei tarvitsisi muista ominaisuuksista luopua.
Toistaiseksi siitä ei vaan parilla tonnilla selviä.
 
kun se talvirange on lähes kaikilla sähkiksillä jo valmiiksi niin susipaska.
lähinnä minua sähköautoilijana kiinnostaa se kuinka paskaksi jo valmiiksi paska toimintasäteeni menee tulevaisuudessa.
Paska? Susipaska??

FLTP talvi 2025 testiin (-9 C lämpötila) osallistuneiden 70 eri automallin talvikantaman (FLTP yhdistetty) mediaani oli 352 km.

FLTP-kantamat on ilmeisesti laskettu uuden auton akun kWh-lukeman mukaan. Mutta vaikka tuon laskisi SoH 90% arvolla, niin tulos olisi silti 317 km. Minusta se ei ole susipaska tai edes paska lukema, vaan riittänee lähes kaikille mainiosti. Ja huom, tuo oli mediaani eli puolella autoista lukema on yli 317/352 km.

Tietysti oman automallin valinnalla voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon tarvitsee manata kantaman paskuutta. Kyllähän tuossa mediaanin yläpuolisessa 35 automallin valikoimassakin jo kohtalaisesti valinnanvaraa on. Eikä FLTP-testissä ole tietenkään mukana läheskään kaikki markkinoilla saatavilla olevat autot, tosin yleisimmät kyllä pitkälti on.

Juuri tällaisten kommenttien ja mielikuvien takia tuota FLTP:tä joku jaksaa pyörittää. Että saadaan dataa, mitä se kevyesti puheissa viljelty sähköautovalikoiman kantaman "paskuus" numeroina oikeasti on.
 
Paska? Susipaska??

FLTP talvi 2025 testiin (-9 C lämpötila) osallistuneiden 70 eri automallin talvikantaman (FLTP yhdistetty) mediaani oli 352 km.

FLTP-kantamat on ilmeisesti laskettu uuden auton akun kWh-lukeman mukaan. Mutta vaikka tuon laskisi SoH 90% arvolla, niin tulos olisi silti 317 km. Minusta se ei ole susipaska tai edes paska lukema, vaan riittänee lähes kaikille mainiosti. Ja huom, tuo oli mediaani eli puolella autoista lukema on yli 317/352 km.

Tietysti oman automallin valinnalla voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon tarvitsee manata kantaman paskuutta. Kyllähän tuossa mediaanin yläpuolisessa 35 automallin valikoimassakin jo kohtalaisesti valinnanvaraa on. Eikä FLTP-testissä ole tietenkään mukana läheskään kaikki markkinoilla saatavilla olevat autot, tosin yleisimmät kyllä pitkälti on.

Juuri tällaisten kommenttien ja mielikuvien takia tuota FLTP:tä joku jaksaa pyörittää. Että saadaan dataa, mitä se kevyesti puheissa viljelty sähköautovalikoiman kantaman "paskuus" numeroina oikeasti on.

Kannattaa toki huomioida, että tuo FLTP-testi on nimensä mukaisesti testi, joten sen vastaavuus tosielämän ajoon on vähän niin ja näin, vaikka se toki WLTP:tä huomattavasti parempi onkin. En myöskään äkkiseltään löytänyt tarkempaa tietoa millä nuo kulutukset on laskettu, mutta jos on käytetty ajotietokoneiden lukuja, niin tulokset kannattanee ottaa erittäin isoin suolahyppysellisen kanssa. Noin muutenkin, pidän mitä tahansa absoluuttista toimintamatkalukua jokseenkin turhana, koska kukaan ei ikinä aja akkua ihan nollille asti (ainakaan tarkoituksella), vaan normaalissa arkiajossa iso osa luultavasti tarkoituksellisesti rampauttaa itsensä tuohon 20-80% välille ja pitkällä matkallakin pysytellään aika pitkälti tuossa välissä ihan vaan jo latauskäyränkin takia eli tuo 350 kilsaakin supistuu 211-280 kilsaan jo ennen SOH-häviöitä. Puhumattakaan tosiaan siitä, että ylipäätään sähköautolla siihen kulutukseen vaikuttaa isosti niin moni muukin asia (tuulen suunta, lämpötila, rengastus, kuormaus, reitin nopeusrajoitukset ja korkeuserot jne. jne.), että edes "realistisesti" arvioiduilla toimintamatka-arvioita ei voi pitää kuin korkeintaan suuntaa-antavina.

Noin muutenkin, kyllä minusta ihan tuollaisenaankin 350 km on aika hemmetin huono tulos. Asun PKS:llä ja olen säännöllisen epäsäännöllisesti elämäni aikana ajanut täältä Tampereelle, Turkuun ja Haminaan kavereita moikkaamaan. En muista, että olisin ikinä koko elämäni aikana pysähtynyt yhdelläkään noista väleistä kumpaankaan suuntaan, koska ei vaan yksinkertaisesti ole ollut vähäisintäkään tarvetta, varsinkin kun tuo 300-350 km menopaluu on aina helposti mennyt yhdellä tankillisellakin. Jatkossa on pakko pysähtyä lataamaan jokaisella noista matkoista vähintään yhteen suuntaan (ei latausmahdollisuutta kohteissa) ainakin talvisin, mahdollisesti kesälläkin koska nopeudet on korkeampia. Toki tämä on edelleen autonvalintakysymys, mutta nuo muutamat saippuakotelot pois lukien, tilanne ei ole oleellisesti erilainen juuri millään muullakaan yleisesti tällä hetkellä myytävällä sähköautolla, koska motari + pakkaskeli on vaan sähköautoille aika brutaali yhdistelmä. Tilanne myös tulee koko ajan heikkenemään sitä mukaa kun niitä wattitunteja niistä akuista haihtuu, ja tämä koskee ihan kaikkia autoja. Toki edelleen se, kuinka iso tämä heikennys sitten tosimaailmassa on, vaihtelee voimakkaasti autosta ja tilanteesta riippuen, kuten yllä on jo käyty läpi.

Tämä oli toki tiedossa jo etukäteen ja pystynen tämän kanssa elämään, mutta täytyy myöntää, että ennen kuin sähköautoilijaksi itse ryhdyin ja näitä range-asioita piti ruveta ihan konkreettisesti miettimään, en ollut ihan täysin hahmottanut sitä kuinka rajallinen tuo sähköauton toimintamatka tosimaailmassa on. Jotenkin näistä puhuessa aina kaivetaan esiin ne kusematta-lappiin-peräkärryä-vetäen-olkiukot, vaikka todellisuudessa kyllä se sähköauton range vaan aika paljon kaikenlaisia rajoitteita asettaa aika tavallisillakin ajosuoritteilla ja vaatii ihan eri tavalla suunnittelua ja huomiointia kuin polttisautoilu. Minusta ainakin on aika tärkeää tuoda tätäkin puolta asioista esiin niiden turhien olkiukkojen ja/tai pelkän evankeliumin julistuksen vastapainoksi.

Mutta nyt aletaankin olla jo erittäin kaukana ketjun aiheesta...
 
Viimeksi muokattu:
1.8 % / v lineaarinen rangen menetys tarkoittaa kymmenen vuoden aikana 40-182.92 km rangen menetystä. Helpottiko? :D
Toisaalta kun talvella se motarirange on valmiiksi hikiseen sen 200 km
Kyllä tämä helpottaa, kiitos :)

Kun alkuperäinen väite oli, että 20% tiputus akun kapasiteetissa vie yli 200km talvirangesta ja nyt se talvirange on uutenakin juuri ja juuri 200km, niin kyllä tämä uusi laskelma on järkevämpi.
 
Kannattaakohan sähkistä edes harkita näillä spekseillä?

- taloyhtiössä lataus max 8A eli n. 1,8 kW
- Päivittäinen ajosuorite keskimäärin 30 km
- työpaikan pihassa latauspiste mutta sen varaan ei voi laskea

Käytännössä auto olisi lyötävä lataukseen joka päivä, mutta latausjohdon kanssa värkkääminen ei kiinnostaisi. Paljon isompi vaiva siihen nähden, että kävisi tankilla 1-2 krt/kk.
 
Kannattaakohan sähkistä edes harkita näillä spekseillä?

- taloyhtiössä lataus max 8A eli n. 1,8 kW
- Päivittäinen ajosuorite keskimäärin 30 km
- työpaikan pihassa latauspiste mutta sen varaan ei voi laskea

Käytännössä auto olisi lyötävä lataukseen joka päivä, mutta latausjohdon kanssa värkkääminen ei kiinnostaisi. Paljon isompi vaiva siihen nähden, että kävisi tankilla 1-2 krt/kk.
eihän 30km päivässä ajo ole mitään, 8A lataa sen takasin helpolla. ton ajon ajaa lähes autolla ko autolla iman arkilatausta, ja vkl si "tankki täyteen" ko pörssikin usein edullista
Edit ja 8A laturi lataa ton päivittäisen noin 30km takasin alle kolmessa tunnissa.. eli helposti yöllä
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu.

- Missäpäin suomea asut, millaisia talvia pitää siellä. Teoriassa riittää, mutta jos pakkasta on lähempänä parikymmentä kuin kymmentä pidempiä aikoja niin välttämättä auto ei lataannukaan noin pienellä teholla.
- Yllä mainittuun selvittäisin sen työpaikkalatauksen, se antaisi lisäturvaa, varsinkin jos suuremmalla teholla kuin kotilataus niin ensimmäisen kohdan huolen saa unohtaa.

Tuo latausjohdon "vaikeus" kyllä kummastuttaa, mutta mikä kenellekin on. Onhan ihmiset tottuneet laittamaan lohkolämmittimen johdon kiinni kotona ja työmaalla jo varmaan... Kuuskyt luvulta asti?
 
Tuo latausjohdon "vaikeus" kyllä kummastuttaa, mutta mikä kenellekin on. Onhan ihmiset tottuneet laittamaan lohkolämmittimen johdon kiinni kotona ja työmaalla jo varmaan... Kuuskyt luvulta asti?

Sehän on helppo laittaa jos on vaan kaapeli mikä pitää kytkeä, mutta pahimmassa tapauksessa jos tarvitsisi ekaksi avata joku tolppa, kaivaa koko latauslaite esille, ja sitten viritellä se auton ja tolpan välille pakkasessa kädet kohmeessa.
 
Riippuu.

- Missäpäin suomea asut, millaisia talvia pitää siellä. Teoriassa riittää, mutta jos pakkasta on lähempänä parikymmentä kuin kymmentä pidempiä aikoja niin välttämättä auto ei lataannukaan noin pienellä teholla.
- Yllä mainittuun selvittäisin sen työpaikkalatauksen, se antaisi lisäturvaa, varsinkin jos suuremmalla teholla kuin kotilataus niin ensimmäisen kohdan huolen saa unohtaa.

Tuo latausjohdon "vaikeus" kyllä kummastuttaa, mutta mikä kenellekin on. Onhan ihmiset tottuneet laittamaan lohkolämmittimen johdon kiinni kotona ja työmaalla jo varmaan... Kuuskyt luvulta asti?
Keski-Suomi. No jos mennään "worst case scenarion" mukaan eli mahdolliset kunnon pakkasjaksot huomioiden.

Minusta kerran kuukaudessa tankkaminen on vaivattomampaa kuin latausjohdon kanssa säätäminen joka päivä. Lohkolämmittimen johdon kanssa puljaaminenkin tympii jo riittävästi vaikka sitä ei tarvitse tehdä kuin pelkästään talvella.
 
Sehän on helppo laittaa jos on vaan kaapeli mikä pitää kytkeä, mutta pahimmassa tapauksessa jos tarvitsisi ekaksi avata joku tolppa, kaivaa koko latauslaite esille, ja sitten viritellä se auton ja tolpan välille pakkasessa kädet kohmeessa.

Pillahdettiin koiraa myöten itkuun koko perheen voimin tätä kärsimysnäytelmää kuvitellessa.

Eikun siis ihan oikeasti, miten tuo polttiksen tankkaaminen sujuu reippaassa pakkaskelissä? Joutuu vielä luukkujen ja letkujen lisäksi näppäilemään pahimmillaan maksupäätettäkin. Ja pönöttämään letkun varressa koko tapahtuman ajan?
 
Keski-Suomi. No jos mennään "worst case scenarion" mukaan eli mahdolliset kunnon pakkasjaksot huomioiden.

Minusta kerran kuukaudessa tankkaminen on vaivattomampaa kuin latausjohdon kanssa säätäminen joka päivä. Lohkolämmittimen johdon kanssa puljaaminenkin tympii jo riittävästi vaikka sitä ei tarvitse tehdä kuin pelkästään talvella.
no jos jo johto on hankalaa asentaa omastamielestä ja tankilla kerran kk on kivampi, ni eihän sähkis si ole sun juttu
 
Pillahdettiin koiraa myöten itkuun koko perheen voimin tätä kärsimysnäytelmää kuvitellessa.

Eikun siis ihan oikeasti, miten tuo polttiksen tankkaaminen sujuu reippaassa pakkaskelissä? Joutuu vielä luukkujen ja letkujen lisäksi näppäilemään pahimmillaan maksupäätettäkin. Ja pönöttämään letkun varressa koko tapahtuman ajan?

Voin vahvistaa kokemusperäisesti että olettamasi on täysin oikea.
 
Vertaa polttikseen; miltä sinusta kuulostaisi se, että polttisauton kulutus vain itsestään kasvaisi ajan saatossa 20% tai ylikin?
Varmaan ihan normaalina pitäisin. Jos kaupasta ulos ajettaessa kulutus 5 l / 100 km ja 10 v päästä 200 tkm mittarissa kulutus on noussut 6 l / 100 km. Kyllähän tuolla matkalla jo nykyisissä moderneissa myllyissä saastejärjestelmät on pilanneet imusarjan, alimitoitetut turbot väljiä, "longlife" voitelun takia koko yläkerta jo ehtoopuolella ja lisäksi tietty samat kuin sähköautoissakin eli laakerit ja jarrut voi nostaa kulutusta. Takana taitaa olla ne ajat kun mentiin 500 tkm, putsattiin suuttimet ja mentiin toiset 500 tkm. Se tietysti pitää laskea polttiksen eduksi että parilla tonnilla sen voimalinjaa entisöi jo aika reilusti. Sähköautossa ei vielä kovin pitkälle pääse.

Aiheeseen, en ole keksinyt millä oman auton saisi niin ettei se ottaisi lämmityssähköä seinästä vaan akusta. Pitänee tuo shelly pistää jo suunniteltua aikaisemmin paikalleen. Onkohan laiton ja muutenkin huono viritelmä jos laitan toisen tuollaisen kojelaatikon seinälle nykyisen vireen. Laatikkoon voimavirta sisään pistoke - shelly - voimavirta ulos pistoke. Näin olisi sitten helppo käyttää tuota alkuperäistä pistoketta ilman ajastuksia jos tarvetta on.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tämä helpottaa, kiitos :)

Kun alkuperäinen väite oli, että 20% tiputus akun kapasiteetissa vie yli 200km talvirangesta ja nyt se talvirange on uutenakin juuri ja juuri 200km, niin kyllä tämä uusi laskelma on järkevämpi.

Tämä on kyllä jo täysin tyylipuhdasta sanomisteni vääristelyä ja tiedät sen itsekin, mutta jos koet tästä jotain pisteitä saavasi niin onneksi olkoon vaan.
 
se 1.8% akun heikkenemisen voi laskea myos nain

0.982^10

= 0,83390173585845855436

Eli 10 vuoden jalkeen olisi 83% akusta olisi jaljella.
Jos vuodessa lähtee 1,8% niin mites muuten meinasit laskea ? :-)

Käytännössä toki käyrät on sitten jotain muuta. (sentakia kai porukka pyöristeli sinne 80%) Jossain ketjussa niitä joskus kovasti tavattiin, romahtamis piste vaihteli, mutta taidettiin tulla käsitykseen että odotuksia kauempana ja loivempi se romahtaminen.

Tuota on ihan ymmärrä miten kotilataukseen sattuu pitkän kantaman hiipuminen. Kotilataus on nimenomaan se minkä uskon tuovan sitä järkevää käyttö niillekkin sähkiksille mistä akku kapasiteetti laskennut alle 70% , jopa 50% siinä ympäristössä paljon käyttöä.
Varsinkin jos arkiajot sujuu pelkällä kotilatauksella. 100km kantama ilman miettimisiä on jo aika kova juttu.

Satunnaista Tampereella käyntiä toki helpottaa jos tuplat, muistettava että puhutaan jo autoista jotka ovat siellä ehtoopuolessa, missä nyt muutenkin kyse ajoneuvoista joilla pientä lisä jännitystä jos lähtee pitkälle reissulle.
Pieni jäninttys on latailu matkalla, kun joku vesipumppu remppa.
 
Kannattaakohan sähkistä edes harkita näillä spekseillä?

- taloyhtiössä lataus max 8A eli n. 1,8 kW
- Päivittäinen ajosuorite keskimäärin 30 km
- työpaikan pihassa latauspiste mutta sen varaan ei voi laskea

Käytännössä auto olisi lyötävä lataukseen joka päivä, mutta latausjohdon kanssa värkkääminen ei kiinnostaisi. Paljon isompi vaiva siihen nähden, että kävisi tankilla 1-2 krt/kk.

Aika pieniakkuinen auto jos 30km päivittäisillä ajoilla joutuu joka päivä latailemaan?

Mulla on samanlainen 1x8A lataus taloyhtiön pihassa (tosin latailen yleensä 1x10A kun on supersuko).
Työmatkaa on lähes 60km suuntaansa eli silloin kun työpaikalle ajan, helposti tulee ajoa 120km tai yli per päivä. Eli neljä kertaa enemmän ajoa kuin sinulla.

Työpaikan päässä samanlainen hidaslatausmahdollisuus, joskus en ole siellä voinut ladata koska joko molemmat latauspaikat ovat jo olleet varattuina, tai on tullut vain lyhyt käynti siellä ettei ole järkeä ollut laittaa siellä lataukseen, ehtiikö pari prossaa lataustaso nousta lyhyen visiitin aikana...

Minulle tuo riittää 95% ajoista hyvin. Ehdin kotona iltaisin ja öisin ladata ihan tarpeeksi, yleensä joudun päinvastoin rajoittelemaan etten ylilataa, esim. ajastan että lataa yöllä vain klo 00-08 välisen ajan.

Joskus harvoin tämä hidaslataus ei riitä, esim. viime sunnuntaina piti ajaa päivän aikana kaksi kertaa edestakaisin Helsingin ja Lohjan väliä kuljettaen kolmea aikuista itseni lisäksi + tavaroita pikkuautossani (Zoe), ja jotain muutakin ajoa tuli päivän aikana, enkä voinut siinä välissä viedä autoakaan kotiin välillä hidaslatautumaan. Olisi tainnut minun 52kWh akkuni ehkä juuri ja juuri riittää talvipäivänä motarilla tuon välin ajamaan kahteen kertaan jos olisin ladannut auton ihan täyteen aamulla (tuohon edestakaiseen matkaan menee 40-50% akun varauksesta), mutta halusin ottaa varman päälle joten ekan edestakaisen ajon jälkeen vein auton latailemaan täällä päässä K-Lataukseen 22kW AC-laturiin, sijaitsee parin sadan metrin päässä sieltä missä silloin olin.

Ärsyttävintä tuossa kotilatailussa tosiaan on että pitää sitä suko-matkalaturipiuhaa sekä kodin että työpaikan päässä irroitella ja kiinnitellä, mutta ei se sen pahempi rasti juurikaan ole kuin talvisin polttomoottoriautolla irroitella ja kiinnitellä lohkolämmittimen johtoa kiinni ja takaisin joka aamu ja ilta.

Jos tulee vain joku lyhyempi kaupassakäynti tai max tunnin tai kahden poissaolo kotoa, en yleensä jaksa sitä matkalaturia edes irroittaa tolpasta, jää siihen odottamaan paluutani. Periaatteessa ei kai saisi mutta ei ole vielä tullut valitusta. Jos joku sanoo että siitä voi saada sähköiskun, voinen sanoa että käsitykseni mukaan siellä on vain heikkovirta, ja todellinen jännite tulee vasta kun piuha on kiinni autossa ja auto sekä piuha ovat neuvotelleet latauksen alkavaksi. Eli ei ole kuin lohkolämmittimen piuha jossa on koko ajan jännite päällä myös kun se on irti autosta.

Mutta kuten sanottu, en oikein näe että joutuisit läheskään joka päivä edes latailemaan, noin pienillä ajoilla. Ehkä joka kolmas tai neljäs päivä (yö), riippuen akun koosta.
 
Riippuu.

- Missäpäin suomea asut, millaisia talvia pitää siellä. Teoriassa riittää, mutta jos pakkasta on lähempänä parikymmentä kuin kymmentä pidempiä aikoja niin välttämättä auto ei lataannukaan noin pienellä teholla.
Ilmeisesti tämä sitten riippuu autosta? Zoella en ole koskaan havainnut mitään vaikeuksia latailla 8A tai 10A kovillakaan pakkasilla, tarpeeksi on aina ehtinyt iltaisin ja öisin ladata. Saattaa olla että lataa hitaammin, en ole varma, mutta aina on ladannut. Kovimmat pakkaset olleet varmaan jotain -28 C.
Kyseessä Nordic-varustelun Zoe eli joku akunlämmityssysteemi siinä pitäisi kyllä olla talvia varten, mutta ei hajuakaan millä logiikalla se toimii vai toimiiko ollenkaan esim. hidaslatauksen aikana. Vai onko se vain esim. akun ylläpitolämmitystä varten pakkasilla, ettei akku sentään kuole kokonaan pakkasilla?

Teslalla muistan kuulleeni legendoja että ainakin Amerikan vieläkin tehottomimmilla hidaslatauksilla saattoi pakkasella akun varaustaso jopa lähteä laskemaan latauksen aikana? Käsitin syyksi sen että Tesla alkoi esilämmittelemään akkua hidaslatauksen aikana, kuvitellen sen olevan pikalatausta. Mutta käsittääkseni tuo on myös muutettu jossain Teslan päivityksessä ettei tuota akunlämmitystä tehtäisikään alhaisen tehon AC-latauksissa, vain jos DC-pikalatauksessa akku on vielä kylmä latauksen alkaessa?

Tuo latausjohdon "vaikeus" kyllä kummastuttaa, mutta mikä kenellekin on. Onhan ihmiset tottuneet laittamaan lohkolämmittimen johdon kiinni kotona ja työmaalla jo varmaan... Kuuskyt luvulta asti?
Periaatteessa noin. Toki matkalaturipiuha on paksumpi ja raskaampi ja siinä on se iso mötikkä eli periaatteessa lohkolämmityspiuhan käsittely on helpompaa, mutta silti, ei se hirveä rasti ole vaikka toki vie ylimääräisen minuutin valmistellessa autoa lähtöön tai tuodessa sen takaisin kotiin parkkiin.

Minulla siihen hieman lisäharmia (tai sitä miksi en haluaisi sitä jatkuvasti irroitella) tuo se että kotonani se supersuko-latauspistoke tolpassa on jotenkin erityisen tiukka edelleen, eli hieman tarvitsee sormivoimia irroittaa johdon pistoke siitä. Se vähän ketuttaa. Työpaikan päässä on myös supersuko mutta se tuntuu paljon "väljemmältä", pistoke irtoaa kevyesti. Pieni harmituksen aihe.
 
Viimeksi muokattu:
Periaatteessa noin. Toki matkalaturipiuha on paksumpi ja raskaampi ja siinä on se iso mötikkä eli periaatteessa lohkolämmityspiuhan käsittely on helpompaa, mutta silti, ei se hirveä rasti ole vaikka toki vie ylimääräisen minuutin valmistellessa autoa lähtöön tai tuodessa sen takaisin kotiin parkkiin.
Niitähän on myös sellaisia suko latausjohtoja joissa se elektronikka on integroitu kahvaan, niin että siinä ei ole mitään ylimääräisiä laatikoita.

En tiedä mitä nuo maksavat, mutta jos latausjohtoa joutuu jatkuvasti kantamaan mukana, niin varmaan ihan perusteltua hankkia tuollainen. Oman kotitalon seinällä roikkuessahan se latausmötikkä ei mitään haittaa.
 
Niitähän on myös sellaisia suko latausjohtoja joissa se elektronikka on integroitu kahvaan, niin että siinä ei ole mitään ylimääräisiä laatikoita.

En tiedä mitä nuo maksavat, mutta jos latausjohtoa joutuu jatkuvasti kantamaan mukana, niin varmaan ihan perusteltua hankkia tuollainen. Oman kotitalon seinällä roikkuessahan se latausmötikkä ei mitään haittaa.
Jaa, kiinnostaisi kyllä tuollainen. Minua se latausmötikkä vähän harmittaa keskellä johtoa, vaikeuttaa sen käsittelyä. Tosin uudemmissa johdoissa se tuntuu olevan yhä pienempi, ekassa latauspiuhassani joka on vieläkin käytössä se on erityisen iso ja raskas.

Kun ei välttis viitsisi jättää sitä mötikkää ilmaan roikkumaankaan johdon varassa, tai mutaiseen maahan lojumaan, asettelen sitä aina tarkasti tolppapaikan laatikon päälle että pysyy siinä. Helpottaisi tosiaan joo jos sitä ei olisi ollenkaan ja se elektroniikka olisi saatu sisällytettyä vaikka sitten siihen type2-"kahvaan".
 
Jaa, kiinnostaisi kyllä tuollainen. Minua se latausmötikkä vähän harmittaa keskellä johtoa, vaikeuttaa sen käsittelyä. Tosin uudemmissa johdoissa se tuntuu olevan yhä pienempi, ekassa latauspiuhassani joka on vieläkin käytössä se on erityisen iso ja raskas.

Kun ei välttis viitsisi jättää sitä mötikkää ilmaan roikkumaankaan johdon varassa, tai mutaiseen maahan lojumaan, asettelen sitä aina tarkasti tolppapaikan laatikon päälle että pysyy siinä. Helpottaisi tosiaan joo jos sitä ei olisi ollenkaan ja se elektroniikka olisi saatu sisällytettyä vaikka sitten siihen type2-"kahvaan".
Kannattaa ruuvata siihen tolpan ympärille koukku tai vastaava kiinni, saat siihen ripustettua.
 
Kannattaa ruuvata siihen tolpan ympärille koukku tai vastaava kiinni, saat siihen ripustettua.
Varmaan, olen itsekin miettinyt millaisen koukun tai telineen siihen tolpan varteen saisi isoa mötikkää varten. Tai sitten johto kerälle siihen mötikän kanssa.

Hieman tuota tarvetta on vähentänyt se että heti lataustolpan takana on puuaita. siihen laitan monesti johdon ja type2-pistokkeen lepäämään ja roikkumaan jos käväisen pikaisesti jossain. Ei tarvitse niitä mutaiseen maahan jättää lojumaan, toki.
 
Niitähän on myös sellaisia suko latausjohtoja joissa se elektronikka on integroitu kahvaan, niin että siinä ei ole mitään ylimääräisiä laatikoita.

En tiedä mitä nuo maksavat, mutta jos latausjohtoa joutuu jatkuvasti kantamaan mukana, niin varmaan ihan perusteltua hankkia tuollainen. Oman kotitalon seinällä roikkuessahan se latausmötikkä ei mitään haittaa.
Metronilla on ainakin noita myynnissä, tosin nvat suhteellisen kalliita. Itselläni ei ole noista suko johdosta kokemusta, mutta ainakin oma type-2 kaapelini Tesla-napilla on todella laadukas ja hämmentävän notkea.
Löytyy myös vähän halvemmalla max 13A kaapeleita.
 
Metronilla on ainakin noita myynnissä, tosin nvat suhteellisen kalliita. Itselläni ei ole noista suko johdosta kokemusta, mutta ainakin oma type-2 kaapelini Tesla-napilla on todella laadukas ja hämmentävän notkea.
Löytyy myös vähän halvemmalla max 13A kaapeleita.
Kiitos vinkistä! Näyttää erinomaisen näppärälle. Ei nuo nyt älyttömän kalliita kuitenkaan ole: Ilman Tesla nappia 3 metrin kaapelilla suomeen lähetettynä 344 euroa.
8 ampeerin Defa 6 metrin kaapelilla verkkiksestä 426 euroa
 

Statistiikka

Viestiketjuista
266 775
Viestejä
4 613 924
Jäsenet
75 920
Uusin jäsen
Tume2

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom