Kiitos. Sitten se olisi varmaankin tässä tilanteessa hyvä ratkaisu.TWC gen3 ei vaadi kuin johdonsuojakatkaisimen aka sulakkeen kaveriksi. Jotkut on vielä laittaneet normi A-tyypin vikiksen kaveriksi.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kiitos. Sitten se olisi varmaankin tässä tilanteessa hyvä ratkaisu.TWC gen3 ei vaadi kuin johdonsuojakatkaisimen aka sulakkeen kaveriksi. Jotkut on vielä laittaneet normi A-tyypin vikiksen kaveriksi.
Tuo 2 vaihtoehto.Taloyhtiössä nyt 12 autopaikkaa lämmityspistokkeilla. Sulakkeena 3x25/25A ja johtona 4x6+6S. Tästä riittää 1-vaiheisena 8A/230V samanaikaisesti 9 paikalle. Pitäisi miettiä vaihtoehtoja sähköauton lataukselle. Nyt olisi 2-3 paikkaa vaihtamassa latausrasiaan.
Mitäs kaikkia vaihtoehtoja tässä olisi?
1 - Helpoin ja halvin on tietysti 1-vaiheinen 8A latauspistorasia sähkön kulutuksen seurannalla. Mutta todella hidas lataus..
2 - Jonkinlainen automatisoitu kuormanjako. Mites tälläisen voisi totetuttaa?
Taloyhtiössä nyt 12 autopaikkaa lämmityspistokkeilla. Sulakkeena 3x25/25A ja johtona 4x6+6S. Tästä riittää 1-vaiheisena 8A/230V samanaikaisesti 9 paikalle. Pitäisi miettiä vaihtoehtoja sähköauton lataukselle. Nyt olisi 2-3 paikkaa vaihtamassa latausrasiaan.
Mitäs kaikkia vaihtoehtoja tässä olisi?
1 - Helpoin ja halvin on tietysti 1-vaiheinen 8A latauspistorasia sähkön kulutuksen seurannalla. Mutta todella hidas lataus..
2 - Jonkinlainen automatisoitu kuormanjako. Mites tälläisen voisi totetuttaa?
Ainakin Teslan antaa nykyisin nukkua. Aikaisemmin esti nukkumasta, kunnes lataus oli valmis, mutta nykyään nukkuu odotellessakin.Antaako Gridio auton nukkua?
Se käyttää sen mitä valmistaja on suonut.Se rajapinta mitä tuo Gridiokin käyttää niin onko se sen kuvaus avoimesti jossain jaossa?
Ajattelin lähinnä että onko toiveita että joskus ilmestyisi vaikka open source VAG hallintaohjelma. Tai joskus jos innostuisi itse tutustumaan asiaan.Se käyttää sen mitä valmistaja on suonut.
Jaa a. VW ainakin se yhteys ymmärtääkseni kiertää heidän palvelunsa kautta ja sinne ostetaan se yhteys. Toki ainahan on mahdollista nuuskia jos wlaniin saa kiinni niin rajapintaa sen kautta.Ajattelin lähinnä että onko toiveita että joskus ilmestyisi vaikka open source VAG hallintaohjelma. Tai joskus jos innostuisi itse tutustumaan asiaan.
Mitäs laitetta raati suosittelee kotilataukseen, tilanne on tämä: ID4 150kW / 77 kWh, kotona 3x25A sähköt. Autokatoksessa schukotöpseleitä sekä voimavirtapistoke (sähkökaapin sisällä) tarjolla. Autossa maksimi AC-lataus on 11kW. Ajattelin, että ei ihan täysillä tarvitse ladata, yön aika ehtii hitaammallakin. Lisäksi töissä on mahdollista ladata.
Talo on vuodelta 1999/2000, pyydän jossain vaiheessa sähkärin katsomaan ja varmaan siirtämään voimavirran ulos kaapista autokatoksen seinään sekä samalla "nykyaikaistamaan" vikavirtasuojineen yms (on siellä sähkökaapissa sellainen ennestäänkin, mutta ei varmaan 23 vuotta sitten ollut sähköauton lataukset mielessä sähköjä suunnitellessa). Tuohon voimavirtaan liitettävää laitetta ajattelin. Sähkösopimus on kiinteä ensi huhtikuuhun asti (ja varmaan siitä eteenpäinkin) eikä ole mitään kotiautomaatiota meillä.
Auto saatiin maanantaina ja koitetaan pärjätä vielä jonkin aikaa töissä lataamalla sekä kotona sitten hitaalla schukolaturilla. Lähisittarissa saa myös K-Latausta. Jossain vaiheessa sitten tuo voimavirtalataus.
Eihän se sitä rasiaa "poista" käytöstä vaikka siihen laittaisikin latausaseman voimavirtapistokkeella, ja toimii yhtä varmasti kuin kiinteäkin. Nyppää vain laturin irti ja laittaa tarvittavan laitteen kiinni. Tuo mielestäni vain joustavuutta käyttöön.Jos aikomus on nyt ja tulevaisuudessa suurelti latailla kotona niin en lähtisi kikkailemaan minkään voimavirtarasiaan kytkettävän kanssa vaan asennuttaisin kiinteästi latausaseman.
Eiköhän siellä keskuksessa sen verran ole tilaa, että sinne mahtuu sopiva yhdistelmälaite(johdonsuoja+vvsk) ja sen perään laturi(olettaen että se sisältää dc-vikavirran suojauksen).
Sen jälkeen se voimavirtarasia on edelleen käytettävissä muihin tilapäisiin tarpeisiin.
Mitäs laitetta raati suosittelee kotilataukseen, tilanne on tämä: ID4 150kW / 77 kWh, kotona 3x25A sähköt. Autokatoksessa schukotöpseleitä sekä voimavirtapistoke (sähkökaapin sisällä) tarjolla. Autossa maksimi AC-lataus on 11kW. Ajattelin, että ei ihan täysillä tarvitse ladata, yön aika ehtii hitaammallakin. Lisäksi töissä on mahdollista ladata.
Talo on vuodelta 1999/2000, pyydän jossain vaiheessa sähkärin katsomaan ja varmaan siirtämään voimavirran ulos kaapista autokatoksen seinään sekä samalla "nykyaikaistamaan" vikavirtasuojineen yms (on siellä sähkökaapissa sellainen ennestäänkin, mutta ei varmaan 23 vuotta sitten ollut sähköauton lataukset mielessä sähköjä suunnitellessa). Tuohon voimavirtaan liitettävää laitetta ajattelin. Sähkösopimus on kiinteä ensi huhtikuuhun asti (ja varmaan siitä eteenpäinkin) eikä ole mitään kotiautomaatiota meillä.
Auto saatiin maanantaina ja koitetaan pärjätä vielä jonkin aikaa töissä lataamalla sekä kotona sitten hitaalla schukolaturilla. Lähisittarissa saa myös K-Latausta. Jossain vaiheessa sitten tuo voimavirtalataus.
Jos se sähkökaappi on järkevässä paikassa suhteessa pysäköintipaikkaan, laita voimavirtarasiaan kytkettävä laturi sinne kaapin sisään ja pelkkä dummyteline johonkin kaapin viereen latauspistokkeelle.Mitäs laitetta raati suosittelee kotilataukseen, tilanne on tämä: ID4 150kW / 77 kWh, kotona 3x25A sähköt. Autokatoksessa schukotöpseleitä sekä voimavirtapistoke (sähkökaapin sisällä) tarjolla. Autossa maksimi AC-lataus on 11kW. Ajattelin, että ei ihan täysillä tarvitse ladata, yön aika ehtii hitaammallakin. Lisäksi töissä on mahdollista ladata.
Talo on vuodelta 1999/2000, pyydän jossain vaiheessa sähkärin katsomaan ja varmaan siirtämään voimavirran ulos kaapista autokatoksen seinään sekä samalla "nykyaikaistamaan" vikavirtasuojineen yms (on siellä sähkökaapissa sellainen ennestäänkin, mutta ei varmaan 23 vuotta sitten ollut sähköauton lataukset mielessä sähköjä suunnitellessa). Tuohon voimavirtaan liitettävää laitetta ajattelin. Sähkösopimus on kiinteä ensi huhtikuuhun asti (ja varmaan siitä eteenpäinkin) eikä ole mitään kotiautomaatiota meillä.
Auto saatiin maanantaina ja koitetaan pärjätä vielä jonkin aikaa töissä lataamalla sekä kotona sitten hitaalla schukolaturilla. Lähisittarissa saa myös K-Latausta. Jossain vaiheessa sitten tuo voimavirtalataus.
1-vaiheisen kanssa kuormanhallinta olis melkein välttämätön jo mielenrauhan takia.Tuli tilattua auto jossa 1vaiheinen maks.32A/7.4kW laturi..
Tai kuormien uudelleenjärjestely. Oikeastaan se kuormien järjestely on tärkeämpi.1-vaiheisen kanssa kuormanhallinta olis melkein välttämätön jo mielenrauhan takia.
Tai kuormien uudelleenjärjestely. Oikeastaan se kuormien järjestely on tärkeämpi.
Josko kokeilisi hieman järjestellä talon vaihekuormaa ja saada tyhjennettyä yhtä vaihetta, johon tuon sitten kytkisi vaikka 20A asetuksella... Aikanaan tullut liian hienosti tasattua vaiheiden kuormitus
Toisaalta talo aikanaan ollut verkossa 3x35A ja pudotettu sitten 3x25A pääsulakkeille pienemmän kk-hinnan takia.. ymmärtääkseni nosto 35A pääsulakkeille ei nyt sit maksaisi muuta kuin isontuneen kk-maksun. Nousu olisi 24€/kk joka ei nyt ihan mahdoton sekään.
Nyt täytyy sanoa etten tiedä kun en ole omalta yhtiöltä kysynyt. Olen kuitenkin ymmärtänyt että verkkoon liittyessä päänallit ratkaisee liittymishinnan. Jos myöhemmin isonnat nii joudut maksamaan liittymishintojen erotuksen.Meinaatko että ilmaiseksi saat nostettua päänallit 3x25A -> 3x35A? Esim Carunalla on tuohon hinnasto..
Maksat hinnaston mukaista kk-maksua sulakkeista. Toki joku työkulu voi olla mahdollinen mutta siinäpä se.Nyt täytyy sanoa etten tiedä kun en ole omalta yhtiöltä kysynyt. Olen kuitenkin ymmärtänyt että verkkoon liittyessä päänallit ratkaisee liittymishinnan. Jos myöhemmin isonnat nii joudut maksamaan liittymishintojen erotuksen.
Meillä talo aikanaan liitetty 3x35A ja myöhemmin pudotettu 3x25A kokoon edellisen omistajan toimesta (pienempi kk maksu). Tässä tapauksessa ei kai pitäisi nosto takaisin alkuperäiseen maksaa extraa?
Liittymän pienentyessä ei tuota liittymismaksua tietenkään ei palauteta mutta sen on ns "sisässä"
Kysymys kuormanhallinnasta, lähinna tarvitaanko sitä vai ei.
As Oy, 6 huoneistoa, jokaisella 3x35A keskus.
As Oy:n liittymän pääsulakkeet 3x200/400A.
Viimeisen vuoden ajalta liittymän korkein tunnin keskiarvon huipputeho on ollut n. 47,2
kW. Arvioidaan mahdollinen huipputehopiikki asettamalla varmuuskerroin 1,5.
Saadaan huipputehopiikin arvioksi 70,8 kW. Kapasiteettia on tällöin n. 67,2 kw?
Sähköautojen lataukset aiotaan tehdä jokaisen oman keskuksen kautta. Riittääkö liittymä käytännössä siihen, että jokainen saa asentaa 11kw laturin, eikä tarvita kuormanhallintaa? Suhteessa omaan keskukseen ja suhteessa pääsulakkeeseen.
35Ax6=210A, mutta aika lailla voisi kai sanoa, että pääsulakkeen mitoituksessa ei ole tingitty?
Olisiko järkevää jättää kuormanhallinta jokaisen omaan harkintaan? Jos käräyttää oman pääsulakkeen, niin oma moka? Yhtiötasolla ei varmaankaan kuormanhallintaa nykyisellään tarvita?
Yksi ajatus olisi, että yhtiö vetää autokatokseen paksummat piuhat ja supersukon nykyisen normisukon tilalle ja jokainen saa siitä eteenpäin tehdä mitä lystää kunhan ei asenna yli 11 kw laturia? Kuulostaako suunnitelmalta?
Huoneistojen määrä on tuossa oleellinen tekijä.
LUT:ssa pari vuotta sitten tehty tutkimus antaa aika hyvin vastauksia siihen millaisia tehoja tulee autopaikkojen määrän kasvaessa.
Käytännössä tuossa tilantessa kun huoneistoja on vain 6kpl niin pitää varautua lähes täyteen nimellistehoon (6x11kW=66kW). Hieman tuo käyrä alkaa taittua kun aletaan mennä lähemmäs kymmentä latauspistettä ja sen jälkeen loivenee reilusti, mutta alle kymmenellä pisteellä mitoitus pitää käytännössä tehdä nimellistehon perusteella. Jos huoneistoja olisi 60, niin sitten tilanne olisi ihan eri.
Äkkiseltään sanoisin, että ei tule ongelmaa kun pääsulakkeet on noinkin isot. Esim. itse asun 8 asunnon rivarissa ja meillä on asunnoissa 3x25A ryhmäkeskukset +kiinteistö 3x50A ja pääsulakkeet on 3x125A.
Mikä teillä on lämmitysmuoto? Onko verkkoyhtiöltä kysytty tai onko mahdollista saada vaihekohtaista kuormitusta? Jos jostain syystä onkin kovin pahaa vinokuormaa niin ei se mahdotonta ole, että tuleekin ongelmia.
Eli ei ole antaa vastausta, että tarvitaanko vai ei. Onko sen tietoliikennekaapelin vetäminen tai jonkin olemassaolevan hyödyntäminen ylitsepääsemättömän vaikeaa? Ainahan se parempi on jos sen kuormanhallinnan laittaa, silloin voi vaikka asennuttaa ne 22kW laturit joista saa noihin 1x32A lataaviin hybrideihin/Leafiin täydet tehot. Tai jos on jollakin Rellu/Nissan 22kW laturilla.
Kysymys kuormanhallinnasta, lähinna tarvitaanko sitä vai ei.
As Oy, 6 huoneistoa, jokaisella 3x35A keskus.
As Oy:n liittymän pääsulakkeet 3x200/400A.
Viimeisen vuoden ajalta liittymän korkein tunnin keskiarvon huipputeho on ollut n. 47,2
kW. Arvioidaan mahdollinen huipputehopiikki asettamalla varmuuskerroin 1,5.
Saadaan huipputehopiikin arvioksi 70,8 kW. Kapasiteettia on tällöin n. 67,2 kw?
Sähköautojen lataukset aiotaan tehdä jokaisen oman keskuksen kautta. Riittääkö liittymä käytännössä siihen, että jokainen saa asentaa 11kw laturin, eikä tarvita kuormanhallintaa? Suhteessa omaan keskukseen ja suhteessa pääsulakkeeseen.
35Ax6=210A, mutta aika lailla voisi kai sanoa, että pääsulakkeen mitoituksessa ei ole tingitty?
Olisiko järkevää jättää kuormanhallinta jokaisen omaan harkintaan? Jos käräyttää oman pääsulakkeen, niin oma moka? Yhtiötasolla ei varmaankaan kuormanhallintaa nykyisellään tarvita?
Yksi ajatus olisi, että yhtiö vetää autokatokseen paksummat piuhat ja supersukon nykyisen normisukon tilalle ja jokainen saa siitä eteenpäin tehdä mitä lystää kunhan ei asenna yli 11 kw laturia? Kuulostaako suunnitelmalta?
Edes Lapin kävijät ei käy kotonaan lataamassa joka päivä (yö)
Käytännössä koskaan ei tarvita yli 11 kW:n lataustehoa, joten tuo 3x16A kolmivaihesyöttö riittää hienosti per laturi.
Jos auto on laturissa öisin vaikkapa 8h saat aina akun täyteen, joten rangea löytyy aamulla maksimit.
P.S. Supersukot lykkäisin valottomaan paikkaan, yhdellä 16A vaiheella maksimi latausvirta on siis ~3,7 kW
Edit: Fiksut kolmivaihelataajat ei tarvitse kuormanhallintaa, laturin virran voi säätää pienemmäksi liittymän kapasiteetin mukaan. 25 A yksivaihelataajat taas tarvinnee sähkökeskuksen uudelleen optimoinnin.
Aivan, sähkölämmitys selittää tuota isoa liittymäkokoa. Jos vaihekohtainen kuormitus ei selviä verkkoyhtiöltä niin keskukseen pitää asentaa verkkoanalysaattori hetkeksi monitoroimaan tilannetta.Lämmitys on suora sähkö. Kiitos, tuo vaihekohtainen kuormitus ei tullut mieleenkään, sitä voisi tiedustella. Jos vaihekohtainen kuormitus on vinossa niin selviääkö siitä, jos joku asentaja käy sorkkimassa keskuksia? Kuormanhallinnalla tässä tapauksessa tarkoitat suhteessa huoneiston keskukseen? Siinä ilmeisesti jokainen voi valita omansa (laturin + kuormanhallinnan), eli ei tarvitse olla yhden ja saman tarjoajan, koska noiden ei tarvitse jutella keskenään jos ajatellaan, että pääsulakkeen pitäisi kestää? Ja eikö tuo 22kw lataus ole vähän mahdoton jos huoneiston keskuksen koko on 3x35A, eli ,maallikon matikalla 25kw?
Onko tuo kuormanhallinta pääsulakkeelle ihan sama kuin mitä myydään noiden latausasemien kanssa? DIN-kiskoon asennettava palikka, joka mittaa tehoa (tai mikä nyt onkaan oikea termi) ja sitten kommunikoi laturin kanssa, vähentäen lataustehoa (katkoen vaiheita tms)? Pitääkö siis kaikkien laturien olla samaa merkkiä jotta tuo kuormanhallinta suhteessa pääsulakkeeseen toimisi? Riskikö on siinä, että jos vaiheiden kuormitus ei ole balanssissa, niin sitten jo täyttä pienempi kuormitus voi viedä yhden vaiheen yli 200A ja pääsulake sanoo poks?Aivan, sähkölämmitys selittää tuota isoa liittymäkokoa. Jos vaihekohtainen kuormitus ei selviä verkkoyhtiöltä niin keskukseen pitää asentaa verkkoanalysaattori hetkeksi monitoroimaan tilannetta.
Ottaen huomioon, että asuntojen keskukset on 3x35A niin niissä ei tuskin tule ongelmaa. Kuormanhallinnalla tarkoitan sitä, että yhtiön pääsulakkeita mitataan virtamuuntajien avulla ja estetään niiden palaminen.
Asunnon syöttöjohdon ulakkeiden palaminen ei yleensä kaada maata kun ne on usein tulppasulakkeet pääkeskuksella, mutta jos se kahvasulake kiinteistön liittymässä palaa, paikalle pitää kutsua sähkäri kun niitä ei ole maallikon sallittua vaihtaa.
Jos yhtiössä on yhtään sellaista porukkaa, että sähköautot tulee yleistymään ja mietitään asiaa pitkällä jänteellä niin tekisin koko homman kunnolla: Sähköt jokaisen oman liittymän takaa jolloin ei tarvita mitään palveluntarjoajaa väliin, mutta joko langallinen tai langaton(näitäkin on, tosin harvemmassa) kuormanhallinta pitämään huolen, että kiinteistön pääsulakkeet ei pala.
22kW ei ole mahdoton, mutta melkeinpä tuolloin pitäisi olla keskuksella vuorottelukytkentä sähkölämmitykselle ja kiukaalle vs. laturi.
Tuo riippuu yhtiöstä. Jotkut kyllä palauttavat sen "sisällä" olevan summan, mutta uskon että varmasti löytyy yhtiöitä jotka perivät sen maksun uudestaankin jos nostaa takaisin isompaan sulakkeeseen, vaikka eivät palautakaan erotusta sulaketta pienennettäessä.Liittymän pienentyessä ei tuota liittymismaksua tietenkään ei palauteta mutta sen on ns "sisässä"
Onko tuo kuormanhallinta pääsulakkeelle ihan sama kuin mitä myydään noiden latausasemien kanssa? DIN-kiskoon asennettava palikka, joka mittaa tehoa (tai mikä nyt onkaan oikea termi) ja sitten kommunikoi laturin kanssa, vähentäen lataustehoa (katkoen vaiheita tms)? Pitääkö siis kaikkien laturien olla samaa merkkiä jotta tuo kuormanhallinta suhteessa pääsulakkeeseen toimisi? Riskikö on siinä, että jos vaiheiden kuormitus ei ole balanssissa, niin sitten jo täyttä pienempi kuormitus voi viedä yhden vaiheen yli 200A ja pääsulake sanoo poks?
Onko mahdollista ajastaa auton puolelta?Onko ideoita mistä tuo voisi johtua (esim. joku auton asetus Skoda Enyaq IV) vai onko laturissa jotain vikaa?
Onko mahdollista ajastaa auton puolelta?
Pörssisähkö-optimointi kannattaa tehdä tyhmällä laturilla ja gridio-sovelluksella. Älykäs laturi kuten go-e, ei tiedä auton akun varausastetta, joten ladattava sähkömäärä pitää säätää joka tapauksessa käsin. Gridio on kytkettä auton telematiikkaan, jolloin se tietää auton akun varausasteen.
Gridio
www.gridio.io
Jos on Hyundai -merkkinen kulkine, niin toistaiseksi Gridio ei ole vaihtoehto:Pörssisähkö-optimointi kannattaa tehdä tyhmällä laturilla ja gridio-sovelluksella. Älykäs laturi kuten go-e, ei tiedä auton akun varausastetta, joten ladattava sähkömäärä pitää säätää joka tapauksessa käsin. Gridio on kytkettä auton telematiikkaan, jolloin se tietää auton akun varausasteen.
Gridio
www.gridio.io
Tulevan vrk halvimmat tunnit 0-5, ei siinä Gridiota tarvita. Autosta ajastus ja laturi lataa varmasti.Jos on Hyundai -merkkinen kulkine, niin toistaiseksi Gridio ei ole vaihtoehto:
Ehkä tuo jollekin sopii. Vaikka sellaiselle, jota ei haittaa säätää tuota hintarajaa eri öiden välillä. Tai on tärkeämpää ettei tule ladannelsi liian kallista sähköä kuin että aamulla akku ei ole täysi.Vielä tähän pörssiohjaukseen niin eikö tosiaan go-e:lle voi säätää että lataa autoa aina kun hinta on alle x.xx snt/kWh. Jos autosta on säädetty että akkua ladataan vain 80% täyteen niin eikö auto osaa lopettaa latausta ja mennä nukkumaan kun varaustaso on täynä?
Seuraavan kerran laturi yrittää ladata kun pistooli otetaan pois ja laitetaan takaisin.
Tulevan vrk halvimmat tunnit 0-5, ei siinä Gridiota tarvita. Autosta ajastus ja laturi lataa varmasti.Jos on Hyundai -merkkinen kulkine, niin toistaiseksi Gridio ei ole vaihtoehto:
Tulevan vrk halvimmat tunnit 0-5, ei siinä Gridiota tarvita. Autosta ajastus ja laturi lataa varmasti.Jos on Hyundai -merkkinen kulkine, niin toistaiseksi Gridio ei ole vaihtoehto:
En itse viitsi joka päivä erikseen säätää noita. Ja kyllä toki yleensä on halvimmat klo 00-06, mutta ei aina. Nytkin on kumma pomppu hinnoissa klo 01-02, 7,72c/kWh, kun muutoin siinä ympärillä hinnat 3-4c.Tulevan vrk halvimmat tunnit 0-5, ei siinä Gridiota tarvita. Autosta ajastus ja laturi lataa varmasti.
Niin on. Otin vaan ne 2-5 tunnit. Ei tarvii joka päivä ladata niin pärjää näinkin. Kokeilin kyllä Gridiota ja se toimisi mun auton kanssa kyllä.En itse viitsi joka päivä erikseen säätää noita. Ja kyllä toki yleensä on halvimmat klo 00-06, mutta ei aina. Nytkin on kumma pomppu hinnoissa klo 01-02, 7,72c/kWh, kun muutoin siinä ympärillä hinnat 3-4c.
Epäilen jotta toimiikohan mikään muukaan vastaava sovellus. Tuosta Gridion tiedotteesta ymmärsin jotta ongelmat johtuu Hyundaista. Olisiko ne 12v akkuongelmat syynä tai jotain ja rajoittaneet entisestään "nuuskimista" jotta auto saa nukkua rauhassa... en tiedä, pelkkää spekulaatiota.Vool on toinen tollanen gridion tyylinen sovellus. Sit tais olla viel joku yks suomalainenkin
Juu se voi olla ettei toimi jos itse rajapintaan on tehty rajoitteita.Epäilen jotta toimiikohan mikään muukaan vastaava sovellus. Tuosta Gridion tiedotteesta ymmärsin jotta ongelmat johtuu Hyundaista. Olisiko ne 12v akkuongelmat syynä tai jotain ja rajoittaneet entisestään "nuuskimista" jotta auto saa nukkua rauhassa... en tiedä, pelkkää spekulaatiota.
Tuollaisen tietoset laturin kanssa olen ladannut Enyaqia, siinä vastaava ajastin. Auto muistaakseni vilkuttaa punaista valoa johdon kytkeminen jälkeen mutta lähtee kuitenkin lataamaan kun aika on kulunut loppuun. Onko sulla ”ilmastointikaapelin automaattinen vapautus” päällä? Tuon kanssa oli joskus ongelmia kun auto vapautti lukituksen niin ei enää suostunut lataamaan ennen kuin irrotti kaapelin ja laittoi takaisin.