Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[Pakana]

PItäisiköhän vinkata jollekin suomalaiselle latauslaitevalmistajalle että tekevät yhdistelmälaitteen jossa on pistorasia lohkolämmitintä varten. Monessa taloyhtiössä päädytään noihin superusuko systeemeihin siksi kun halutaan säilyttää se lohkolämmityspaikka sellaisenaan, mutta käytännössä hintaero tuollaisella supersukolämmitystolpalla ja varsinaisella latausasemalla on yllättävän pieni.

 

[Fact0ry]

PItäisiköhän vinkata jollekin suomalaiselle latauslaitevalmistajalle että tekevät yhdistelmälaitteen jossa on pistorasia lohkolämmitintä varten. Monessa taloyhtiössä päädytään noihin superusuko systeemeihin siksi kun halutaan säilyttää se lohkolämmityspaikka sellaisenaan, mutta käytännössä hintaero tuollaisella supersukolämmitystolpalla ja varsinaisella latausasemalla on yllättävän pieni.

Onhan näitä, vaikka Walle64. Siinä on Type2 liitin ja suko-pistoke kellokytkimellä.

 

[k_laakso]

Meillä taloyhtiössä 2x3x200A pääsulakkeet ja huoneistokohtaisesti 3x35A sulakkeet, taloyhtiön sähköille vielä 3x50A sulakekoko. Yhtiössä 10 sähkölämmitteistä huoneistoa ja talli/katospaikat kuuluvat osakkeeseen. Ihanteellisesti yhtiön pääkeskus ja kaikkien huoneistojen mittarit sijaitsevat autotalli/katosrakennuksen päädyssä, josta tarkoitus vetää kaikille oman mittarin alle latausvalmius talli- ja katospaikoille.

Yhden firman tarjouksen/kartoituksen perusteella tuolla taloyhtiön liittymän sulakekoolla ei olisi tarvetta kuormanhallinnalle yhtiön pääsulakkeelle, kun on varsin ylimitoitettu. Huoneistokohtaisesti suositteli mahdollisesti kuormanhallintaa tai rajaamista 3x14A = 9,6kW latausta (Ei kiuas/lämmityskytkentöjä ja parilla osakkaalla porealtaat pihassa).

Pyörittelin myös ajatusta mielessä, että valmiuden toteuttamiseen jokaiselle paikalle voisi laittaa myös 3-vaihe/Superschuko-pistokeyhdistelmän, jotta halukkaat pärjäisivät sellaisenaan matkalatureilla ja jos halua löytyy niin mahdollista asennuttaa kunnon Type 2 -laturi.

Miltä tuo kuullostaa teidän mielestä?

 

[ossid]

Meillä taloyhtiössä 2x3x200A pääsulakkeet ja huoneistokohtaisesti 3x35A sulakkeet, taloyhtiön sähköille vielä 3x50A sulakekoko. Yhtiössä 10 sähkölämmitteistä huoneistoa ja talli/katospaikat kuuluvat osakkeeseen. Ihanteellisesti yhtiön pääkeskus ja kaikkien huoneistojen mittarit sijaitsevat autotalli/katosrakennuksen päädyssä, josta tarkoitus vetää kaikille oman mittarin alle latausvalmius talli- ja katospaikoille.

Yhden firman tarjouksen/kartoituksen perusteella tuolla taloyhtiön liittymän sulakekoolla ei olisi tarvetta kuormanhallinnalle yhtiön pääsulakkeelle, kun on varsin ylimitoitettu. Huoneistokohtaisesti suositteli mahdollisesti kuormanhallintaa tai rajaamista 3x14A = 9,6kW latausta (Ei kiuas/lämmityskytkentöjä ja parilla osakkaalla porealtaat pihassa).

Pyörittelin myös ajatusta mielessä, että valmiuden toteuttamiseen jokaiselle paikalle voisi laittaa myös 3-vaihe/Superschuko-pistokeyhdistelmän, jotta halukkaat pärjäisivät sellaisenaan matkalatureilla ja jos halua löytyy niin mahdollista asennuttaa kunnon Type 2 -laturi.

Miltä tuo kuullostaa teidän mielestä?

Verkkoyhtiöltä kannattaa pyytää tiedot liittymän tuntikohtaisesti kuormituksesta ja katsoa siitä paljonko niitä varoja on.

Jos niitä varoja on todellakin paljon niin sitten voi harkita että tarvitaanko kuormanhallintaa, mutta itse en kyllä sitä jättäisi pois kun se on niin pieni kustannus enää kokonaisuudessa.

Ja tuo tapa, että otetaan suoraan oman mittarin takaa on ihan hyvä senkin takia, että latailijat saa sitten halutessaan ottaa sen börssisähkön käyttöön tai kiinteän niin halutessaan.

 

[k_laakso]

Verkkoyhtiöltä kannattaa pyytää tiedot liittymän tuntikohtaisesti kuormituksesta ja katsoa siitä paljonko niitä varoja on.

Jos niitä varoja on todellakin paljon niin sitten voi harkita että tarvitaanko kuormanhallintaa, mutta itse en kyllä sitä jättäisi pois kun se on niin pieni kustannus enää kokonaisuudessa.

Ja tuo tapa, että otetaan suoraan oman mittarin takaa on ihan hyvä senkin takia, että latailijat saa sitten halutessaan ottaa sen börssisähkön käyttöön tai kiinteän niin halutessaan.

Tuohon tarjoukseen/ilmaiseen kartoitukseen kuului liittymä- ja tehotietojen tarkistus verkkoyhtiöltä ja tämän perusteella ei nähnyt tarvetta kuormanhallinnalle yhtiön liittymän tasolla.

Ja omien mittarien alle asettaminen selviö, kun niin ihanteellisesti sijoitettu mittarit ja yhtiön pääkeskus ja itse autotallit&katospaikat. Näin pääsee kaikki halutessaan pelaamaan pörssillä ja ennenkaikkea vältytään laskuttamisilta isännöitsijän kautta ja myös meillä (Helen) kaikki huolehtii itse tehomaksuista ja ei rasita yhtiötä.

Tässäkin tarinassa taustalla isännöitsijän tekemä kartoitus parin vuoden takaa, jossa oltiin hakemassa joka paikalle 22kW latureita yhtiön mittarin alle ja uusimistarve&kustannukset sen mukaiset

 

[Pakana]

Monessa tapauksessa niiden latauspaikkojen saaminen asukkaiden omien sähkömittareiden taakse on kohtuuttoman vaikeaa, mutta toisaalta jos mittarikeskus on sopivassa paikassa, se voi onnistua suhteellisen helpostikin, jolloin se nousee nopeasti 1. vaihtoehdoksi.

 

[k_laakso]

Monessa tapauksessa niiden latauspaikkojen saaminen asukkaiden omien sähkömittareiden taakse on kohtuuttoman vaikeaa, mutta toisaalta jos mittarikeskus on sopivassa paikassa, se voi onnistua suhteellisen helpostikin, jolloin se nousee nopeasti 1. vaihtoehdoksi.

Tästä saa tosiaan olla tyytyväinen, että meillä näin. Asuntojen mittarit taloyhtiön sähkökeskuksen yhtedessä ja autopaikat samassa rakennuksessa letkana. Lisänä varsin ylimitoitetut taloyhtiön liittymän sulakkeet kun kattaa 1:1 suhteessa huoneistojen sulakkeet ja taloyhtiön yleiset.

 

[Bigfoot007]

Monessa tapauksessa niiden latauspaikkojen saaminen asukkaiden omien sähkömittareiden taakse on kohtuuttoman vaikeaa, mutta toisaalta jos mittarikeskus on sopivassa paikassa, se voi onnistua suhteellisen helpostikin, jolloin se nousee nopeasti 1. vaihtoehdoksi.

Meillä vaatisi erillisen nousukeskuksen rakentamisen, ja sen jälkeen johtojen ja tolppien määrä tuplaantuisi.
Olen ymmärtänyt, että nykyaikaiseen tolppaan saisi ns. tyhmät kulutusmittarit valmiina, jotka taloyhtiö voi käydä sitten manuaalisesti lukemassa 1 - 2 kertaa vuodessa, ja sen mukaan laskutus. Erillisiä älymittareita ei autopaikkoja varten kannata laittaa, koska vievät enemmän tilaa keskuksesta, ja joutuu maksamaan ylimääräiset perusmaksut ja tehomaksut toisesta mittarista.

 

[Pikatsu]

Verkkoyhtiöltä kannattaa pyytää tiedot liittymän tuntikohtaisesti kuormituksesta ja katsoa siitä paljonko niitä varoja on.

Jos niitä varoja on todellakin paljon niin sitten voi harkita että tarvitaanko kuormanhallintaa, mutta itse en kyllä sitä jättäisi pois kun se on niin pieni kustannus enää kokonaisuudessa.

Ja tuo tapa, että otetaan suoraan oman mittarin takaa on ihan hyvä senkin takia, että latailijat saa sitten halutessaan ottaa sen börssisähkön käyttöön tai kiinteän niin halutessaan.

Kannattaa tilata latauskentälle oma liittymä. Energiavirasto ohjeistaa tarjoamaan toisen sähköliittymän asiakkaille

 

[ossid]

Kannattaa tilata latauskentälle oma liittymä. Energiavirasto ohjeistaa tarjoamaan toisen sähköliittymän asiakkaille

Tapauskohtaista.

Verkkoyhtiön ei ole pakko tarjota tuota toista liittymää millään vakiohinnalla vaan se on tapauskohtaista ja todennäköisesti virasto edellyttää jonkinlaista kohtuullisuutta.

Uusi liittymä voi olla järkevin vaihtoehto jos esim. kerrostalon parkkis on kaukana pääkeskuksesta jossain tien toisella puolen ja siinä sattuu olemaan puistomuuntaja hollilla.

Aiemminhan verkkoyhtiöt usein kategorisesti kieltäytyi myymästä useampaa liittymää samalle tontille samalle omistajalle.

Mutta kuten monessa muussakin asiassa, niin ammattitaitoisesti suunniteltuna ja tehtynä löydetään kyllä usein paras vaihtoehto asiakkaalle eli lataajille. Se, että onko se se ratkaisu mitä verkkoyhtiö/isännöitsijä/muu verenimijä ehdottaa onkin toinen juttu.

 

[Pakana]

Tuon toisen liittymän tarvekin on hyvin taloyhtiökohtaista. Osalla taloyhtiöistä sähköliittymä on todella överi todelliseen tarpeeseen nähden, osa taas ihan rajoilla, ilman mahdollisuutta päivittää sitä mihinkään.

 

[Grez]

Mitä luulette, missä vaiheessa noiden 11-22 kW kytkentälaitteiden ("latausasemien") ja latauskaapeleiden hinnat alkavat laskea? Omaan silmään vaikuttaa aika selvästi siltä, että niissä on paljon uutuus- ja/tai "ei-vielä-massatuote' -lisää.

Esimerkiksi 11kW 5m Type2 latauskaapeli maksaa 139 Puuilossa, jossa toisaalta 10metrin 11kW 3-vaihejatkojohto maksaa 49 euroa. Jälkimmäisessä enemmän kuparia.

Toki latauskaapelissa on vissiin isommalle kykentäkertamäärälle mitoitetut liittimet ja vähän useampia kontaktipintoja sekä oliko niissä nyt diodi ja vastus. Mutta en näe miten nuo voisivat yksin selittää yli 3 kertaisen hinnan.

Olen ymmärtänyt, että nykyaikaiseen tolppaan saisi ns. tyhmät kulutusmittarit valmiina, jotka taloyhtiö voi käydä sitten manuaalisesti lukemassa 1 - 2 kertaa vuodessa, ja sen mukaan laskutus. Erillisiä älymittareita ei autopaikkoja varten kannata laittaa, koska vievät enemmän tilaa keskuksesta, ja joutuu maksamaan ylimääräiset perusmaksut ja tehomaksut toisesta mittarista.

Yksi ärsyttävä puoli tuossa kuviossa, että taloyhtiö ostaa sähkön ja laskuttaa sen sitten käyttäjiltä 1-2 kertaa vuodessa mittaroitujen mukaan on se, että se ei käytännössä ole mahdollista pörssisähköllä. Ja sähköauton lataaminen olisi kustannusmielessä hirmu kivaa pörssisähköllä kustannusohjatusti. Eli maksaako latausenergiasta keskimäärin 1 vai 7 snt / kWh. Toki sit vero ja siirtomaksu huomioiden ero on prosentuaalisesti pienempi joskin rahallisesti sama.

 

[Bigfoot007]

Yksi ärsyttävä puoli tuossa kuviossa, että taloyhtiö ostaa sähkön ja laskuttaa sen sitten käyttäjiltä 1-2 kertaa vuodessa mittaroitujen mukaan on se, että se ei käytännössä ole mahdollista pörssisähköllä. Ja sähköauton lataaminen olisi kustannusmielessä hirmu kivaa pörssisähköllä kustannusohjatusti. Eli maksaako latausenergiasta keskimäärin 1 vai 7 snt / kWh. Toki sit vero ja siirtomaksu huomioiden ero on prosentuaalisesti pienempi joskin rahallisesti sama.

Vero ja siirto on täällä kehä kolmosen sisällä lähes 10 centtiä per kWh ja siihen päälle myyntiyhtiön 0,5 - 1 centin marginaali, joten on aika sama maksaako pörssisähkö lataushetkellä 2 tai 12 centtiä. Kiinteä hinta luo vapauden ladata mihin aikaan tahansa, ja helpottaa merkittävästi laskutusta. Jos pitäisi väkisin saada jokainen latauspistoke tanssimaan pörssisähkön tahdissa, tulisi asentaa sähköyhtiön omat mittarit kellariin, joka edellyttää keskukseen kalliita muutostöitä, ja toisin jokaiselle käyttäjälle 10 euron kuukausimaksut muiden kustannusten päälle. Joten ei jatkoon.

 

[Nomber]

Vero ja siirto on täällä kehä kolmosen sisällä lähes 10 centtiä per kWh ja siihen päälle myyntiyhtiön 0,5 - 1 centin marginaali, joten on aika sama maksaako pörssisähkö lataushetkellä 2 tai 12 centtiä. Kiinteä hinta luo vapauden ladata mihin aikaan tahansa, ja helpottaa merkittävästi laskutusta. Jos pitäisi väkisin saada jokainen latauspistoke tanssimaan pörssisähkön tahdissa, tulisi asentaa sähköyhtiön omat mittarit kellariin, joka edellyttää keskukseen kalliita muutostöitä, ja toisin jokaiselle käyttäjälle 10 euron kuukausimaksut muiden kustannusten päälle. Joten ei jatkoon.

Eikai siirto ja vero taloyhtiölle noin paljoa ole? Juuri tarkistin tämän meidän taloyhtiön laskusta ja Helenin siirto, vero sekä joku huoltovarmuusmaksu ovat yhteensä 3,133c/kWh.

 

[Tege]

Eikai siirto ja vero taloyhtiölle noin paljoa ole? Juuri tarkistin tämän meidän taloyhtiön laskusta ja Helenin siirto, vero sekä joku huoltovarmuusmaksu ovat yhteensä 3,133c/kWh.

https://www.helensahkoverkko.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/hsv-sahkon-verkkopalvelumaksut-1.9.2024.pdf

Tässä Helenin omat. Tekee pelkkä siirto+vero jo päälle 5c alv0%.

 

[Nomber]

https://www.helensahkoverkko.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/hsv-sahkon-verkkopalvelumaksut-1.9.2024.pdf

Tässä Helenin omat. Tekee pelkkä siirto+vero jo päälle 5c alv0%.

Tuolla lukee että suurin sallittu sulakekoko 3x63A, meillä on kaksi kertaa 3x200A, eli varmaan eri hinta kun on suurempi liittymä? Siirtohinta on meillä 0,88c/kWh.

 

[Tege]

Tuolla lukee että suurin sallittu sulakekoko 3x63A, meillä on kaksi kertaa 3x200A, eli varmaan eri hinta kun on suurempi liittymä? Siirtohinta on meillä 0,88c/kWh.

Mikä tuote valita sähkönsiirtoon? | Helen

www.helensahkoverkko.fi

Sitten se on tuo pienjännitesiirto mihin tuo hinta osuu.

Halvalla menee. Muualla sitten nautitaan siitä 6-8c siirrosta veroineen.

 

[Nomber]

Mikä tuote valita sähkönsiirtoon? | Helen

www.helensahkoverkko.fi

Sitten se on tuo pienjännitesiirto mihin tuo hinta osuu.

Halvalla menee. Muualla sitten nautitaan siitä 6-8c siirrosta veroineen.

Joo tuo se on. Mutta tuo lienee aika yleinen ainakin kerrostaloyhtiöissä? Tai siis aika pieni joku 3x63A jos on kymmeniä asuntoja, kuten kerrostaloissa tuppaa olemaan.

Ja tosiaan 1,1c/kWh alvin kanssa onkin, mutta aika halpaa kuitenkin, yleensä maksamani hinta latauksesta jää johonkin 8c/kWh, vaihtelee kuukausittain ja maksan taloyhtiölle juuri sen mitä yhtiö maksaa sähköstä.

 

[Habazon]

Kyllähän tuo pörssisähkö on aika mahdoton taloyhtiössä missä on paljon lataajia.

Toinen käy yötöissä ja toinen päivävuorossa niin onhan se vähän ikävä kun toinen lataa ilmaseks ja toinen päivän kalleimilla tunneilla.

Eli käytännössä kiinteä on ainut mahdollinen jotta kaikilla on mahdollista latailla samaan hintaan.

 

[Pakana]

Kyllähän tuo pörssisähkö on aika mahdoton taloyhtiössä missä on paljon lataajia.

Toinen käy yötöissä ja toinen päivävuorossa niin onhan se vähän ikävä kun toinen lataa ilmaseks ja toinen päivän kalleimilla tunneilla.

Eli käytännössä kiinteä on ainut mahdollinen jotta kaikilla on mahdollista latailla samaan hintaan.

Voihan siellä pörssisähkö olla, mutta mittausjärjestelmän on oltava sitten pörssihintaa seuraava, joka nostaa kustannusta aika julmasti.

 

[Grez]

Niin, siksi kaikkein paras olisi jos jokaisen lataustolppa olisi oman jo olemassaolevan henkilökohtaisen mittarin takana. Ei tarvitsisi mitään ylimääräistä laskutusjärjestelmää, ei edes mittarin lukua 1-2 kertaa vuodessa ja jokainen saisi valita minkä sähkösopimuksen valitsee oman käyttötarpeen mukaisesti.

Tottakai realiteetit on että tämä ei ole aina mahdollista tai järkevää vaan joudutaan tekemään kuten @Bigfoot007 sanoi, joka esim. omalla kohdalla tarkoittaisi että joutuisin maksamaan sen n. 200 euroa vuodessa kalliimman sähkön lisäksi turhan mittarin, isännöitsijälle laskutuksesta ja makselemaan laskun pari lisää vuodessa.

Sinänsä jo nykyään tekniikka mahdollistaisi suht triviaalisti ja kustannustehokkaasti sen, että vaikka jokaiselle latauspisteelle ei menekään omaa virransyöttöä suoraan kuluttajan mittarilta, niin latauspisteellä voisi olla oma mittari joka välittäisi kulutustietoa käyttäjän varsinaiselle mittarille joka summaisi sen itse mittaamaansa energiaan. Valitettavasti vaan tällainen malli ei ole kaupallisesti tarjolla ainakaan järkevällä hinnalla eikä varmaan osittain tuosta syystä ole verkkoyhtiöilläkään tarjolla.

 

[Nomber]

Tuollainen systeemi olisi kyllä paras, että saisi oman lataustolpan sähköt omalle sähkösopimukselle. Helpottaisi todella paljon näitä taloyhtiö latauksia. Tolpassa vaan mittari joka osaisi keskustella asunnon mittarin sekä talon yleisen mittarin kanssa niin, että osaisivat jakaa käytetyn sähkön oikealla tavalla. Paha sanoa kuinka vaikeaa tällainen olisi teknisesti toteuttaa? Toivottavasti ei kovin vaikeaa ja että tällaista alettaisiin joskus tarjoamaan.

 

[Fact0ry]

Tuollainen systeemi olisi kyllä paras, että saisi oman lataustolpan sähköt omalle sähkösopimukselle. Helpottaisi todella paljon näitä taloyhtiö latauksia. Tolpassa vaan mittari joka osaisi keskustella asunnon mittarin sekä talon yleisen mittarin kanssa niin, että osaisivat jakaa käytetyn sähkön oikealla tavalla. Paha sanoa kuinka vaikeaa tällainen olisi teknisesti toteuttaa? Toivottavasti ei kovin vaikeaa ja että tällaista alettaisiin joskus tarjoamaan.

Se varsinainen sähkömittari mittaa tosiallisesti johtojen kautta kulkevan energian määrää eikä sinne mistään kolmannesta laitteesta voi alkaa syöttämään tietoa että jätäpäs tämä kulutus huomioimatta tai ota lisäksi tämä kulutus huomioon. Teknisesti tuossa ei olisi tietenkään mitään vaikeaa, mutta eipä laskuttavat osapuolet varmasti halua tuollaisia epävarmuustekijöitä tuoda mittauksen sekaan.

 

[Grez]

Se varsinainen sähkömittari mittaa tosiallisesti johtojen kautta kulkevan energian määrää eikä sinne mistään kolmannesta laitteesta voi alkaa syöttämään tietoa että jätäpäs tämä kulutus huomioimatta tai ota lisäksi tämä kulutus huomioon. Teknisesti tuossa ei olisi tietenkään mitään vaikeaa, mutta eipä laskuttavat osapuolet varmasti halua tuollaisia epävarmuustekijöitä tuoda mittauksen sekaan.

Itse asiassa monet Suomessakin verkkoyhtiöillä käytössä olevat sähkömittarit sisälsivät jo 10+ sitten ihan vakiona toimintoja ottaa vastaan muista mittauspisteistä tietoa ja aggregoida niitä.

Mutta olet oikeassa siinä että verkkoyhtiö varmasti haluaa mieluummin pitää kuvion mahdollisimman yksinkertaisena, kun kysyntä muulle on ainakin toistaiseksi marginaalista. Ja kun periaate on että mittaus tehdää verkon ja asiakkaan rajapinnassa, niin tuossa latauspistecasessa pitäisi nykymallilla latauspisteiden syöttöjohtojen olla verkkoyhtiön.

 

[Nomber]

Se varsinainen sähkömittari mittaa tosiallisesti johtojen kautta kulkevan energian määrää eikä sinne mistään kolmannesta laitteesta voi alkaa syöttämään tietoa että jätäpäs tämä kulutus huomioimatta tai ota lisäksi tämä kulutus huomioon. Teknisesti tuossa ei olisi tietenkään mitään vaikeaa, mutta eipä laskuttavat osapuolet varmasti halua tuollaisia epävarmuustekijöitä tuoda mittauksen sekaan.

Niin no toisaalta eihän noiden mittareiden toisaalta pitäisi mitään tehdäkään sen kummemmin, johonkin järjestelmäänhän ne tiedot menevät ja siellä järjestelmässä sitten olisi vaan yksinkertaisia plus ja miinuslaskuja ja lopputuloksen mukaan tulisi lasku.

Mutta toki tämä olisi kohtuu monimutkainen himmeli nykyiseen nähden ja sähköyhtiöllä ei ole mitään varsinaista interssiä tällaista tarjota kun hyöty olisi vain kuluttajalle eikä sähköyhtiölle. Lisäksi kun sähkönsiirto on monopoli niin sähkönsiirtoyhtiön ei tarvitse juurikaan asiakkaiden mielipiteistä välittää tai tarjota mitään sellaista mitä asiakkaat haluavat.

 

[Habazon]

Jossain muutaman paikan yhtiöissähän tuo oman mittarin takaa syöttö on mahdollinen.

Tosiaan hommahan paisuu aivan luokattomaksi jos aletaan vaikka 50 autopaikan infraa rakentamaan niin että jokaiselle latausaseman syötölle on oma verkkoyhtiönmittari johon jokainen saa tehdä oman sähkösopparin.

Tätä keskustelua kun on lukee niin pelkästään mid-mittarin lisääminen lämpötolppaan tuntuu jo monessa yhtiössä ahdistavan niin kyllä kyllä tälläset kymmenientuhansien mittari infran rakentaminen taitaa jäädä haaveeksi eikä taida maksaa itteänsä ikinä takaisin.

Jos mahdollista niin käykäähän kattomassa kerrostalon sähkökeskukseesa missä on asuntojen mittarit, tämä on yhdenhuoneen seinän kokokoinen paketti ja tällöinkin puhutaan vasta muutamasta kymmenestä mittarista.

Mid-mittarillinen latausasema ja siihen mahdollinen palvelu mistä isännöitsijä voi lukea etänä lukemat tai operaattori hoitamaan laskutusta on käytännössä vaihtoehdot isoimmissa taloyhtiöissä.

 

[Pakana]

Nuo asunnon omissa mittareissa olevat latausasemat ovat ehkä enemmän jonkun rivari- tai erillistaloyhtiön juttu, jossa pysäköinti on joko sopivasti mittauskeskuksen vieressä, tai sitten suoraan asunnon yhteydessä.

Tosin näkee niitä ihan omakotitaloissakin omalla liittymällä olevia latausasemia.. Tosin lienevät lähinnä jonkun työsuhdeauton tai firman auton lataukseen.

 

[Tommy Goldfish]

Itsellä rivarin pääty ja sopivasti parkkipaikat heti seinän takana, niin omasta mittarista vedettiin johdot 11kW latausasemalle. Muille ei tule yhtä helppoa ratkaisua taloyhtiössä, vaan nyt suunnitellaan lämmitystolppien uusimista ja niihin 2kW hidaslatausta, kun muuten pitäisi vetää piha auki ja uuden johdot + nostaa liittymän kokoa ja hintaa.

 

[Habazon]

Itsellä rivarin pääty ja sopivasti parkkipaikat heti seinän takana, niin omasta mittarista vedettiin johdot 11kW latausasemalle. Muille ei tule yhtä helppoa ratkaisua taloyhtiössä, vaan nyt suunnitellaan lämmitystolppien uusimista ja niihin 2kW hidaslatausta, kun muuten pitäisi vetää piha auki ja uuden johdot + nostaa liittymän kokoa ja hintaa.

Ihan mielenkiinnosta niin kannattaisiko silti vaihtaa piuhat tulevaisuutta varten riittäviksi ?

Vaikka alkuun 2kW tuntuisikin hyvälle niin uskaltaisin väittää että kun ihmisillä lakaa olla isompi akkusia täysähköjä niin tuo 2kW lataus kyllä alkaa rajoittamaan jossin kohtaa.

Pääsulaketta tuskin tarvii hetkeen isontaa vaikka laturit olisivat 22kW, kuormanhallinnalla kyllä akut ovat täynnä aamulla täyssähköilläkin.

 

[stabbulamus]

Itse asiassa monet Suomessakin verkkoyhtiöillä käytössä olevat sähkömittarit sisälsivät jo 10+ sitten ihan vakiona toimintoja ottaa vastaan muista mittauspisteistä tietoa ja aggregoida niitä.

Mutta olet oikeassa siinä että verkkoyhtiö varmasti haluaa mieluummin pitää kuvion mahdollisimman yksinkertaisena, kun kysyntä muulle on ainakin toistaiseksi marginaalista. Ja kun periaate on että mittaus tehdää verkon ja asiakkaan rajapinnassa, niin tuossa latauspistecasessa pitäisi nykymallilla latauspisteiden syöttöjohtojen olla verkkoyhtiön.

Sähkömittari mittaa kuten Fact0ry sanoi eikä muuta tietojaan joidenkin muiden laitteiden toimittamien asioiden perusteella. Se et jossain laskutusjärjestelmässä pyöritetään asioita niin varmasti onnistuu.

 

[zepi]

Ihan mielenkiinnosta niin kannattaisiko silti vaihtaa piuhat tulevaisuutta varten riittäviksi ?

Vaikka alkuun 2kW tuntuisikin hyvälle niin uskaltaisin väittää että kun ihmisillä lakaa olla isompi akkusia täysähköjä niin tuo 2kW lataus kyllä alkaa rajoittamaan jossin kohtaa.

Pääsulaketta tuskin tarvii hetkeen isontaa vaikka laturit olisivat 22kW, kuormanhallinnalla kyllä akut ovat täynnä aamulla täyssähköilläkin.

Mitä isompi akku, sitä pienempi latausteho periaatteessa riittää. Tosin 2kW on talvisin niin vähän, että osa autoista ei lataa ollenkaan kun eivät saa LFP-akustoja lämpimäksi.

 

[Tommy Goldfish]

Ihan mielenkiinnosta niin kannattaisiko silti vaihtaa piuhat tulevaisuutta varten riittäviksi ?

Vaikka alkuun 2kW tuntuisikin hyvälle niin uskaltaisin väittää että kun ihmisillä lakaa olla isompi akkusia täysähköjä niin tuo 2kW lataus kyllä alkaa rajoittamaan jossin kohtaa.

Pääsulaketta tuskin tarvii hetkeen isontaa vaikka laturit olisivat 22kW, kuormanhallinnalla kyllä akut ovat täynnä aamulla täyssähköilläkin.

Täällä tehtiin selvitys ja edes tuota 2kW ei saada yhtäaikaisesti kaikille ilman sähkökeskusten uusimista. Piuhat sinänsä vedettiin aikoinaan tuplana niin 7,4kW voisi niistä laittaa menemään per tolppa.

Itse taloyhtiön ainoana sähkäautoilijana tosiaan ratkaisin homman itse, enkä jäänyt odottelemaan muiden kiinnostuksen heräämistä. Nyt kai viimeinen päätös on laittaa muutama hidaslataus, muttei kaikille.

Itse jos päättäisin niin katsottaisiin varastorakennukseen joku 200kWh LFP akku latautumaan jatkuvasti, joka tarjoaisi nopeaa DC latausta autoille. Ehkä pari aurinkopaneelia myös.

 

[Tege]

Noissa kannattaa olla varuillaan taloyhtiössä. Jos yhdelle annetaan lupa niin kaikille pitää antaa ja lisäksi samat tehot.

Riittää se yksi kuka haluaakin saman niin sitten onkin sormisuussa.

 

[tth78]

Ihan mielenkiinnosta niin kannattaisiko silti vaihtaa piuhat tulevaisuutta varten riittäviksi ?

Vaikka alkuun 2kW tuntuisikin hyvälle niin uskaltaisin väittää että kun ihmisillä lakaa olla isompi akkusia täysähköjä niin tuo 2kW lataus kyllä alkaa rajoittamaan jossin kohtaa.

Pääsulaketta tuskin tarvii hetkeen isontaa vaikka laturit olisivat 22kW, kuormanhallinnalla kyllä akut ovat täynnä aamulla täyssähköilläkin.

Kannattaisi, mutta voi maksaa. Meillä pääsyöttö, pihan kaapelointi, isompi sähkökeskus ja tietty rakennuksen laajennus missä keskus on, tolpat ja asfaltointi olisivat maksaneet 6k€-8k€/osakas 2019 tehdyn selvityksen mukaan, milloin kaikki hinnat eivät olleet nousseet 20-30% niinkuin nyt.

 

[ossid]

Noissa kannattaa olla varuillaan taloyhtiössä. Jos yhdelle annetaan lupa niin kaikille pitää antaa ja lisäksi samat tehot.

Riittää se yksi kuka haluaakin saman niin sitten onkin sormisuussa.

Tämä on nähdäkseni väärä tulkinta yhdenvertaisuusperiaatteesta.

Yhtiö voi antaa luvan laturin asennukseen mutta mainita reunaehtoja siinä, että kapasiteetti on rajallinen ja että käyttäjien lisääntyessä laturia kohti saatava teho pienenee.

Se, että joku myöhemmin laturinsa hankkiva ei saa samaa tehoa mitä joku on joskus saanut ei mielestäni riko yhdenvertaisuutta.

Se taas rikkoisi, että se aiemmin laturinsa asennuttanut saisi pysyvästi sen x kW tehon ja muille sitten jaettuna se mitä jäi jäljelle. Tai että kaksi samaan aikaan laturia hankkivaa saisi eri tehot pärstäkertoimen takia.

Jos syy on tekninen, niin yhdenvertaisuutta ei välttämättä rikota vaikka saisi eri tehojakin.

 

[chrisekh]

Taloyhtiossa kautta aikojen autopaikoissa on ollut hyvinkin suuria eriarvoisuuksia ja ei silloin ole mistaan yhdenvertaisuudesta puhuttu. Esimerkiksi ei autopaikka ole mitenkaan taattu ja osassa taloyhtiota on myos erikseen parkkihalleja jotka ovat kuuluneet niille jotka sen ovat ensimmaisena varanneet. Oma maku on etta nama yhdenvertaisuus jutut ovat tietamattomien puheita.

 

[jrp]

Taloyhtiossa kautta aikojen autopaikoissa on ollut hyvinkin suuria eriarvoisuuksia ja ei silloin ole mistaan yhdenvertaisuudesta puhuttu. Esimerkiksi ei autopaikka ole mitenkaan taattu ja osassa taloyhtiota on myos erikseen parkkihalleja jotka ovat kuuluneet niille jotka sen ovat ensimmaisena varanneet. Oma maku on etta nama yhdenvertaisuus jutut ovat tietamattomien puheita.

Samaa olen ihmetellyt. 30 vuotta sitten paikan varannut saa pitää "tasavertaisuuden" perusteella niin kauan kuin tarvitsee. Eikö tämä pitäisi mennä tasavertaisuuden perusteella niin, että se kenellä paikka on ollut kauimmin, siirtyy jonon hännille jonottamaan. Ehkä järkevintä olisi vuokrata paikka viideksi vuodeksi kerrallaan ja kaikilla olisi oikeus jonottaa yhdelle paikalle kerrallaan, jolloin tulisi pientä kiertoa. Tämä siis pätisi jos paikat ovat taloyhtiön omistamat ja paikkoja on vähemmän kuin asuntoja.

 

[Nomber]

Samaa olen ihmetellyt. 30 vuotta sitten paikan varannut saa pitää "tasavertaisuuden" perusteella niin kauan kuin tarvitsee. Eikö tämä pitäisi mennä tasavertaisuuden perusteella niin, että se kenellä paikka on ollut kauimmin, siirtyy jonon hännille jonottamaan. Ehkä järkevintä olisi vuokrata paikka viideksi vuodeksi kerrallaan ja kaikilla olisi oikeus jonottaa yhdelle paikalle kerrallaan, jolloin tulisi pientä kiertoa. Tämä siis pätisi jos paikat ovat taloyhtiön omistamat ja paikkoja on vähemmän kuin asuntoja.

Toisaalta joku parin vuoden määräaikainen paikka olisi aika turha. Kuka autollinen ylipäänsä tuollaiseen asuntoon muuttaisi? En itse ainakaan. Ja sama ongelma toki nyt näissä latausasioissa, jos olisin muuttamassa niin kaikki asunnot joissa ei ole latauspaikkaa olisivat automaattisesti poissa laskuista.

 

[pulssi]

Noissa kannattaa olla varuillaan taloyhtiössä. Jos yhdelle annetaan lupa niin kaikille pitää antaa ja lisäksi samat tehot.

Riittää se yksi kuka haluaakin saman niin sitten onkin sormisuussa.

Ei pidä lainkaan paikkaansa. Latauspaikkoja voi tehdä ikuisiksi ajoiksi vaikka yhden ja se arvotaan vuosittain.

 

[jrp]

Toisaalta joku parin vuoden määräaikainen paikka olisi aika turha. Kuka autollinen ylipäänsä tuollaiseen asuntoon muuttaisi? En itse ainakaan. Ja sama ongelma toki nyt näissä latausasioissa, jos olisin muuttamassa niin kaikki asunnot joissa ei ole latauspaikkaa olisivat automaattisesti poissa laskuista.

Parempi saada paikka vaikka viiden vuoden välein kuin saada se 20 vuoden jälkeen. Omalla kohdalla latauspaikan saatavuus karsii vaihtoehtoja, mutta yllättävän moni muuttaa asuntoon jossa ei ole edes parkkipaikkoja (Kalasatama) ja jälkeenpäin alkavat vaatimaan niitä. Ei niitä harvoja paikkoja silti pitäisi antaa kenellekkään ns. ikuisiksi.

 

[Habazon]

Kyllähän varsinkin vanhoissa taloyhtiöissä on osalla omat säännöt, perinteiset on kyllä nämä osalle annetut vakio saunavuorot.

Autopaikoissa kyllä eniten syö se jos joku panttaa paikkaa itellä vaikka ei ole enää edes autoa.

Tuttavan taloyhtiössä oli nyt juuri ilmestyny ilmeisesti yksi yhteinen laturi talonnurkalle. Tämä toimii varmaa ihan hyvin alkuun kun lataajia on yksi tai kaksi mutta nopeesti kyllä tulee riitaa jos mennää sillä periaatteella kuka kerkee ensin.

 

[Nomber]

Parempi saada paikka vaikka viiden vuoden välein kuin saada se 20 vuoden jälkeen. Omalla kohdalla latauspaikan saatavuus karsii vaihtoehtoja, mutta yllättävän moni muuttaa asuntoon jossa ei ole edes parkkipaikkoja (Kalasatama) ja jälkeenpäin alkavat vaatimaan niitä. Ei niitä harvoja paikkoja silti pitäisi antaa kenellekkään ns. ikuisiksi.

Niin no riippuu toki kauanko aikoo asua asunnossa, jos tarkoitus on asua asunnossa pari vuotta niin sitten ei haitanne niin. Mutta jos 30 vuotta niin hankalaksi menee jos parin vuoden välein lähtee autopaikka alta. Itse tulee varmaan muutettua omakotitaloon jos muutan koska kerrostaloissa nämä latauspaikat ja ylipäänsä autopaikat on niin hankalia. Tällä hetkellä on siis hyvä tilanne kerrostalossa, eli on paikka jossa voi ladata ja ollut jo päälle 10v, vaikka tässä talossa ei ole paikkoja edes kolmasosalle asunnoista.

Aikanaan ei niin asiaa tullut ajateltua, toki siksikin että 10v sitten ei tullut vielä mieleenkään että ostaisin joskus sähköautoa. Mutta jos nyt olisin ostamassa asuntoa niin tuskin siis esim. tätä asuntoa ostaisin, koska paikan saaminen olisi todella hankalaa nyt, ellei sitten joku muuta tuurilla pois.

Toki tällä alueella varsin harvalla on autoa ollenkaan.

 

[jrp]

Niin no riippuu toki kauanko aikoo asua asunnossa, jos tarkoitus on asua asunnossa pari vuotta niin sitten ei haitanne niin. Mutta jos 30 vuotta niin hankalaksi menee jos parin vuoden välein lähtee autopaikka alta.

On siis parempi jos muuttaa tuollaiseen yhtiöön, että on ensin 20 vuotta jonossa ja sitten saa loppuelämäkseen paikan?

 

[N1kkel]

Selvitin asiaa niin meidän yhtiössä muutamalla on tuommoinen rasia, jossa lataus onnistuu max 10 A virralla.

Latausasema hidaslataus - EVPIKE PRO 2A2V 2*kWh HYBRID - Pike Pro

Sähköauton lataus-ja lämmityselementti. Sisältää: 2*schuko, 2*kWh mittari, 2*10A vikavirta-johdonsuoja tyyppi A, 1*digit. kellokytkin, 2*vaihtokytkin. Lataus/lämmitys toiminnon valinta vaihtokytkimellä asento-1 LATAUS ja asento-2 LÄMMITYS.

verkkokauppa.huhta.fi

Autolämmitystolpissa on ennestään 16 A johdonsuojat, joten periatteessa varmaan onnistuisi laittaa 2x3,6 kW kotelo, jos yhtiö suostuu.

Olen koittanut järkeillä latauksen riittävyyttä. Nythän tuosta saisi esim. 230 V * 10 A * 10 h = reilu 20 kWh yön aikana, jolla saisi jotain 50-100 km (?) rangea joka kyllä riittäisi omaan päivittäiseen ajoon. Mitenhän pakkasella? Pitäisittekö tuota 10 A latausta kynnyskysymyksenä sähköauton hankinnalle?

 

[Grez]

Itse ajattelisin että jos se riittää tyypilliseen päivittäiseen ajoon, niin sittenhän se riittää. Jos pari kertaa vuodessa on tilanne että autolla tullaan kotiin akku tyhjänä ja seuraavana päivänä pitäisi tehdä pitkä matka, niin sitten vaan täytyy ladata jossain muualla lisäksi. En pitäisi ongelmana. Ja mielestäni selkeästi tyhjää parempi.

Oletan että taloyhtiössä ei kuitenkaan saa pörssisähköhinnalla ladttua, jolloin ei ole hyötyä saada latausta kokonaan tehtyä muutaman halvimman tunnin aikana.

Tuo miten pakkanen vaikuttaa latausnopeuteen hidaslatauksella on aika lailla autokohtaista. Jos on niin pöljä auto, että lämmittelee akkuja vaikka ladataan vain 2,3kW teholla, niin sittenhän se lataa hitaammin.

 

[murpur]

Selvitin asiaa niin meidän yhtiössä muutamalla on tuommoinen rasia, jossa lataus onnistuu max 10 A virralla.

Latausasema hidaslataus - EVPIKE PRO 2A2V 2*kWh HYBRID - Pike Pro

Sähköauton lataus-ja lämmityselementti. Sisältää: 2*schuko, 2*kWh mittari, 2*10A vikavirta-johdonsuoja tyyppi A, 1*digit. kellokytkin, 2*vaihtokytkin. Lataus/lämmitys toiminnon valinta vaihtokytkimellä asento-1 LATAUS ja asento-2 LÄMMITYS.

verkkokauppa.huhta.fi

Autolämmitystolpissa on ennestään 16 A johdonsuojat, joten periatteessa varmaan onnistuisi laittaa 2x3,6 kW kotelo, jos yhtiö suostuu.

Olen koittanut järkeillä latauksen riittävyyttä. Nythän tuosta saisi esim. 230 V * 10 A * 10 h = reilu 20 kWh yön aikana, jolla saisi jotain 50-100 km (?) rangea joka kyllä riittäisi omaan päivittäiseen ajoon. Mitenhän pakkasella? Pitäisittekö tuota 10 A latausta kynnyskysymyksenä sähköauton hankinnalle?

Ero 10A vs 16A välillä on oikeassa elämässä todella iso. Varsinkin talvipakkasella sen minun mielestä huomaa. Meilä siis 2 sähköautoa kerrostaloyhtiössä ja vain yksi paikka käytössä tällä hetkellä, kun ei ylimääräisiä vapaita paikkoja. Kyllä takuulla 10A lataat päivittäiset ajot ja sitten vaan vaikka kerran viikkoon viet johonkin 11kW/22kW AC-laturille hetkeksi aikaa tai DC-laturille puoleksi tunniksi.

 

[kaarlos]

Selvitin asiaa niin meidän yhtiössä muutamalla on tuommoinen rasia, jossa lataus onnistuu max 10 A virralla.

Latausasema hidaslataus - EVPIKE PRO 2A2V 2*kWh HYBRID - Pike Pro

Sähköauton lataus-ja lämmityselementti. Sisältää: 2*schuko, 2*kWh mittari, 2*10A vikavirta-johdonsuoja tyyppi A, 1*digit. kellokytkin, 2*vaihtokytkin. Lataus/lämmitys toiminnon valinta vaihtokytkimellä asento-1 LATAUS ja asento-2 LÄMMITYS.

verkkokauppa.huhta.fi

Autolämmitystolpissa on ennestään 16 A johdonsuojat, joten periatteessa varmaan onnistuisi laittaa 2x3,6 kW kotelo, jos yhtiö suostuu.

Olen koittanut järkeillä latauksen riittävyyttä. Nythän tuosta saisi esim. 230 V * 10 A * 10 h = reilu 20 kWh yön aikana, jolla saisi jotain 50-100 km (?) rangea joka kyllä riittäisi omaan päivittäiseen ajoon. Mitenhän pakkasella? Pitäisittekö tuota 10 A latausta kynnyskysymyksenä sähköauton hankinnalle?

Itsellä just tää EVPike ollut kohta 2v, tullut ID3 sinä aikana vajaa 30 tkm. Jos olisi tuplamäärä ajoa niin kaipaisi selkeästi enemmän tehoa, mutta nykyisellään aika harvoin on ollut oikeaa tarvetta käyttää julkisia latureita nykykilometreillä - vaatii jotain arjesta poikkeavaa että noita tarvitsisi.