Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[hati-]

Taloyhtiössä on parkkipaikkaremontti loppusuoralla, jonka yhteydessä vedettiin sähköt ja latausvalmius infran osalta 11kwh lataukseen. Kuormanhallintaa ei ole sähkökeskuksen päässä, koska suunnittelijan mukaan sitä ei ainakaan alkuvaiheessa tarvita.

Taustajärjestelmäksi on nyt viritteillä eparking ja laitteiden osalta osakkaat ostavat omat laitteensa, jotka laitetaan muutostyönä paikalle lämmitystolpan tilalle. Laitteen pitää olla yhteensopiva eparkingin kanssa ja taloyhtiön pitää vielä hyväksyä laitemalli (mutta käytännössä mikä vaan yhteensopiva ok). Ennalta hyväksyttyjen listalle on nyt tulossa alkuun vain Zaptec Pro, mutta omasta mielestäni se on nyt turhankin hieno laite kun hinta-arvioksi on annettu 1600e asennettuna.

Olisiko täällä kokemusta hyvistä kolmivaihelatureista vastaavaan käyttöön, joissa selviäisi vaikka lähempänä 1000e hintalappua? Vai onko tämä niitä paikkoja joissa ei kannata lähteä säästelemään? Aika paljon saa kilsoja jo painella että saa edelliset bensakulut kirittyä

Edit: Täydennetty tekstiä

Meillä hieman vastaava tilanne. Tulisi löytää eParking-yhteensopivia laitevaihtoehtoja hintoineen ja hankalaksi on tehty. Yksi tarjous saatu, jossa UTUMax 2x11 kW + 2xSuko (tuotekoodi: M16-2TH-N1) putken ja asennuksen kanssa irtoaa hintaan 3700 €.

 

[pulssi]

Onko eParkingissa jotain parempaa kuin vaikka Garolla? Onko hinnoissa isot erot?

 

[Grazer]

Onko eParkingissa jotain parempaa kuin vaikka Garolla? Onko hinnoissa isot erot?

eParking on latausoperaattori, jolta saa ostettua latausjärjestelmän hallinnoinnin sisältäen kuormanhallinnan, latausoikeuksien hallinnoinnin ja laskutuksen ja lähtökohtaisesti pystyvät ainakin latausoikeuksien hallinnan ja laskutuksen osalta tukemaan melkein mitä tahansa ocpp-asemaa tai heidän omalla eTolppa-ohjaimella varustettua asemaa. Kuormanhallinnan kanssa ei välttämättä ole ihan näin laaja laiterepertuaari.

Garo taas on pelkkä laitevalmistaja, jolla varmaan on joku ilmainen tai maksullinen pilvipalvelu olemassa, jolla saa kuormanhallinnan tehtyä, latausoikeuksia hallittua ja varmaan saa raportit latauksista käsin laskutusta varten. Garon järjestelmään saa luonnollisesti liitettyä vain Garon latausasemia.

Meillä hieman vastaava tilanne. Tulisi löytää eParking-yhteensopivia laitevaihtoehtoja hintoineen ja hankalaksi on tehty. Yksi tarjous saatu, jossa UTUMax 2x11 kW + 2xSuko (tuotekoodi: M16-2TH-N1) putken ja asennuksen kanssa irtoaa hintaan 3700 €.

Kalliita nämäkin ovat, mutta itse kun työnantajalle pyysin, niin satasia edullisempia kuin Utumaxit. Toki pyydetty määrä oli kymmeniä

2 x 11 kW Type 2 latauspistoke ja suko - Harju Elekter

A5333-AA eTolppa

harjuelekter.fi

Ensto Wallbox latausasema 2x22kW T2 4G/LAN/WIFI MID RCBO | EVB200EB-B4BC | 6430064497241 | ENSTO

Ensto Wallbox latausasema 2x22kW T2 4G/LAN/WIFI MID RCBO

www.legrand.fi

Tämä oli 25 kpl tarjouspyynnöllä yllättävän hyvän hintainen. Tiedä sitten, mikä tilanne yksittäiskappaleilla. Tässä ei ole sukoja.

Kannattaa kysyä ainakin siltä urakoitsijalta, joka infran on tehnyt. Tietävät lähtötilanteen, niin voivat jopa tarjotakin, kun ei tarvitse arvuutellaa, minkälainen viritelmä pohjalla mahtaa olla valmiina.

 

[Svesnon]

Sain sovittua laturin asennuksesta itselleni taloyhtiössä. Tarvisi löytää joku ratkaisu minkä saisi yksivaiheisena kytkettyä ja olisi jonkinlainen energiamittaus.
Esim ABB Terrassa taisi olla energiamittaus sovelluksen kautta. Wallelle oli myös laturi missä energiamittaus.
Tuleeko muita tuommoisia ratkaisuja mieleen? Tarkoitus olisi siis laittaa isänöitsijälle mittarilukema sähkön laskutusta varten.

 

[ossid]

Sain sovittua laturin asennuksesta itselleni taloyhtiössä. Tarvisi löytää joku ratkaisu minkä saisi yksivaiheisena kytkettyä ja olisi jonkinlainen energiamittaus.
Esim ABB Terrassa taisi olla energiamittaus sovelluksen kautta. Wallelle oli myös laturi missä energiamittaus.
Tuleeko muita tuommoisia ratkaisuja mieleen? Tarkoitus olisi siis laittaa isänöitsijälle mittarilukema sähkön laskutusta varten.

Mikä tahansa laturi saadaan mittaavaksi jos sen kytkee mittarin kautta. Se mittari voidaan tarvittaessa laittaa vaikka laturin viereen moduulikoteloon. Yksivaiheinen mittari on vieläpä erittäin halpa, alle 50€ eikä kolmivaiheinenkaan ole kuin luokkaa 150€.

 

[debiloinen]

Itse hommasin yksivaihehybridiä varten tämmöistä vastaavan:

Latauspistorasia 3x16A

Latauspistorasia sähköauton lataukseen 11kW teholla. Kotelossa myös sähkönkulutuksen mittaus. Sähköauton kotilaturit ja tarvikkeet.

www.rakidea.fi

Tuo on ns. "väärällä" pistokkeella hybridiä varten, mutta tuolla oli valikoimissa silloin 16A superschoko energiamittauksella (MID-hyväksytty). Olisikohan ollut alle 200e koko paketti. Sähkäri kävi asentamassa lämmitystolpan viereen tuon ja minä kytken auton mukana tulleen laturin sitten siihen.

 

[Svesnon]

Mikä tahansa laturi saadaan mittaavaksi jos sen kytkee mittarin kautta. Se mittari voidaan tarvittaessa laittaa vaikka laturin viereen moduulikoteloon. Yksivaiheinen mittari on vieläpä erittäin halpa, alle 50€ eikä kolmivaiheinenkaan ole kuin luokkaa 150€.

Yritän tätä välttää kun tuosta tulee hieman viritelmä parkkipaikalle. Sen takia etsin laturia, jossa energiamittaus laturissa

 

[an13]

Yritän tätä välttää kun tuosta tulee hieman viritelmä parkkipaikalle. Sen takia etsin laturia, jossa energiamittaus laturissa

Satmaticin saa erilaisilla lataus+mittari tai lämmityspistoke+ajastin komboilla 400€ tienoilla Satmatic latausrasia | lataus taloyhtiöille ja yrityksille | evasema.fi

 

[Svesnon]

Satmaticin saa erilaisilla lataus+mittari tai lämmityspistoke+ajastin komboilla 400€ tienoilla Satmatic latausrasia | lataus taloyhtiöille ja yrityksille | evasema.fi

Tämäkään ei ole latauslaite tai asema.

 

[k_laakso]

Suosituksia firmoista PK-seudulla joilla teetättää latauspistekartoitus 10 huoneiston rivitaloyhtiöön?

Tiikman Oy:ltä jo erittäin pätevän tarjouksen sain, mutta kilpailutusmielessä olisi mukava toinenkin putiikki vielä ottaa viivalle.

 

[Fact0ry]

Suosituksia firmoista PK-seudulla joilla teetättää latauspistekartoitus 10 huoneiston rivitaloyhtiöön?

Tiikman Oy:ltä jo erittäin pätevän tarjouksen sain, mutta kilpailutusmielessä olisi mukava toinenkin putiikki vielä ottaa viivalle.

Tosi hyvät kokemukset Sähkö-Kamut Oy.

 

[allapo]

Suosituksia firmoista PK-seudulla joilla teetättää latauspistekartoitus 10 huoneiston rivitaloyhtiöön?

Tiikman Oy:ltä jo erittäin pätevän tarjouksen sain, mutta kilpailutusmielessä olisi mukava toinenkin putiikki vielä ottaa viivalle.

Tehomen Oy suositus täältä.

 

[Bigfoot007]

Taloyhtiön parkkipaikka on menossa uuteen uskoon ensi vuoden aikana. Alustavia vaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi:
1. Halpa ratkaisu, jossa laitetaan jokaiseen tolppaan 2 kpl kellollista pistorasiaa yhteisen 16A sulakkeen taakse, ja pistorasiaa saa käyttää korkeintaan dinojen (polttomoottoriautojen) moottorilämmitykseen.
2. Kallis ratkaisu, jossa laitetaan jokaiseen tolppaan 22 kW latauslaitteet, joiden kautta on mahdollisuus ladata sähköautoa. Tolpissa on lisäksi kellolliset pistorasiat dinoja varten. Tämä ratkaisu maksaa kymmeniätuhansia euroja ja vaatii kiinteistön sähköpääkeskuksen uusimisen ja siirtymisen tehotariffiin. Hinnasta johtuen tämä vaihtoehto ei tule menemään läpi.

Pohdin välimallin vaihtoehoa, jossa tolppiin laitettaisiin 2 kpl Super-Sukoa tai karavaanipistorasiaa, joilla on erilliset 16A sulakkeet ja kello on mahdollista myös ohittaa. Tämä mahdollistaa sähköautojen lataamisen 1-vaiheisesti noin 6 - 10 Ampeerin jatkuvalla virralla, ja kiinteistön sähköpääkeskusta ei tarvitse uusia. Tällä hetkellä sähköautoja ja lataushybridejä löytyy 5 kpl ja tulevaisuudessa näiden määrä korkeintaan tuplaantuu. Tolppia on 10 kpl, jotka ovat jaettu kahdelle parkkipaikalle. Keskimääräisellä latausteho häviöineen on noin 2 kW, ja kiinteistön pääsulakkeet 3x63A kestävät jatkuvalla kuormituksella 45 kW virran. Valaistus, toimilaitteet ja dinojen moottorilämmitys syövät alle 15 kW huipputehon talviaikaan, jolloin 30 kW riittää 15 kpl sähköauton yhtäaikaiseen lataukseen, joka lienee hyvin epätodennäköinen skenaario ensi vuonna ja pidemmällä tulevaisuudessa. Ratkaisu olisi kohtalaisen edullinen, tolpat ja näiden nousujohdot pitää joka tapauksessa uusia, ja mielestöni kuormanohjausta tai muutakaan "älykkyyttä" ei tarvita. Mielestäni alle 2 kW latausteho riittää ihan hyvin kotikäyttöön, erityisesti jos on mahdollisuus nopeampaan lataukseen työpaikalla tai julkisilla latauspisteillä. Onko tässä ratkaisussa mitään olennaista joka unohtui?

Latauksen hinnoitteluun ja asukaslaskutukseen en ota vielä tässä vaiheessa kantaa.

 

[Fact0ry]

Taloyhtiön parkkipaikka on menossa uuteen uskoon ensi vuoden aikana. Alustavia vaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi:
1. Halpa ratkaisu, jossa laitetaan jokaiseen tolppaan 2 kpl kellollista pistorasiaa yhteisen 16A sulakkeen taakse, ja pistorasiaa saa käyttää korkeintaan dinojen (polttomoottoriautojen) moottorilämmitykseen.
2. Kallis ratkaisu, jossa laitetaan jokaiseen tolppaan 22 kW latauslaitteet, joiden kautta on mahdollisuus ladata sähköautoa. Tolpissa on lisäksi kellolliset pistorasiat dinoja varten. Tämä ratkaisu maksaa kymmeniätuhansia euroja ja vaatii kiinteistön sähköpääkeskuksen uusimisen ja siirtymisen tehotariffiin. Hinnasta johtuen tämä vaihtoehto ei tule menemään läpi.

Pohdin välimallin vaihtoehoa, jossa tolppiin laitettaisiin 2 kpl Super-Sukoa tai karavaanipistorasiaa, joilla on erilliset 16A sulakkeet ja kello on mahdollista myös ohittaa. Tämä mahdollistaa sähköautojen lataamisen 1-vaiheisesti noin 6 - 10 Ampeerin jatkuvalla virralla, ja kiinteistön sähköpääkeskusta ei tarvitse uusia. Tällä hetkellä sähköautoja ja lataushybridejä löytyy 5 kpl ja tulevaisuudessa näiden määrä korkeintaan tuplaantuu. Tolppia on 10 kpl, jotka ovat jaettu kahdelle parkkipaikalle. Keskimääräisellä latausteho häviöineen on noin 2 kW, ja kiinteistön pääsulakkeet 3x63A kestävät jatkuvalla kuormituksella 45 kW virran. Valaistus, toimilaitteet ja dinojen moottorilämmitys syövät alle 15 kW huipputehon talviaikaan, jolloin 30 kW riittää 15 kpl sähköauton yhtäaikaiseen lataukseen, joka lienee hyvin epätodennäköinen skenaario ensi vuonna ja pidemmällä tulevaisuudessa. Ratkaisu olisi kohtalaisen edullinen, tolpat ja näiden nousujohdot pitää joka tapauksessa uusia, ja mielestöni kuormanohjausta tai muutakaan "älykkyyttä" ei tarvita. Mielestäni alle 2 kW latausteho riittää ihan hyvin kotikäyttöön, erityisesti jos on mahdollisuus nopeampaan lataukseen työpaikalla tai julkisilla latauspisteillä. Onko tässä ratkaisussa mitään olennaista joka unohtui?

Latauksen hinnoitteluun ja asukaslaskutukseen en ota vielä tässä vaiheessa kantaa.

Muutama ajatus. Jos parkkipaikkaa ollaan laajemmin uusimassa, niin on mielestäni sulaa hulluutta investoida johonkin Suko-viritelmiin jotka maksavat rahaa mutta eivät kuitenkaan tarjoa kunnollista latausratkaisua asukkaille. Et kertonut kovin paljoa perustietoja taloyhtiöstä, mutta teillä on siis 20 autopaikkaa? Kuinka monta asuntoa ja miten ne lämpiävät? Onko kiinteistössä siis 3x63A pääsulakkeet joiden takana sekä asunnot (x kpl) että 20 autopaikkaa? Vai onko tuo 3x63A pelkästään autopaikkoja varten?

Kannattaa kysyä sähköverkkoyhtiöltä pääsulakkeiden toteutunut kuormitus, niin näette kuinka paljon pelivaraa siellä oikeasti on. Sen jälkeen ehdottaisin tutkimaan ratkaisua, jossa piha-alueelle rakennetaan kuormanhallinta ja valmius valitun valmistajan latauslaitteille. Piha-alueen remontin yhteydessä sitten halukkaat osakkaat voivat ostaa itselleen/taloyhtiön omistukseen omalle autopaikalleen latauslaitteen. Jos jokainen ei niitä tarvitse, niin suotta niitä jokaiselle laittaa. Tällöin se kallein osuus (latauslaite) lankeaa vain nille jotka sellaisen haluaa, kun muille jää maksettavaa ainoastaan infran uusinnasta (kaapeloinnit, kuormanhallinta, ...)

Em. perustuu omakohtaiseen kokemukseen 22 autopaikan taloyhtiössä. Meille laitettiin Walle64 latureita 9 kpl ja kuormahallinta, 3x63A sulakkeiden taakse. Lopuilla paikoilla perus kellokytkimet autonlämmitystä varten. Faktisesti kannattaa myös muistaa se, että mitoitusta ei pidä tai tarvitse tehdä ajatuksella, että kaikki lataa yhtä aikaa, jos kuormanhallinta on käytössä. Meidän kuudesta sähkö/plugari-autosta on hyvin harvinaista että >2 autoa lataa yhtä aikaa. Vuoden aikana kuormanhallinta ei ole vielä kertaakaan rajoittanut lataustehoa.

 

[Tege]

Eikö nykyään vaadita jos tehdään suurempi remppa niin pitää tehdä ainakin varaus lataukselle?

 

[Bigfoot007]

Muutama ajatus. Jos parkkipaikkaa ollaan laajemmin uusimassa, niin on mielestäni sulaa hulluutta investoida johonkin Suko-viritelmiin jotka maksavat rahaa mutta eivät kuitenkaan tarjoa kunnollista latausratkaisua asukkaille. Et kertonut kovin paljoa perustietoja taloyhtiöstä, mutta teillä on siis 20 autopaikkaa? Kuinka monta asuntoa ja miten ne lämpiävät? Onko kiinteistössä siis 3x63A pääsulakkeet joiden takana sekä asunnot (x kpl) että 20 autopaikkaa? Vai onko tuo 3x63A pelkästään autopaikkoja varten?

Kannattaa kysyä sähköverkkoyhtiöltä pääsulakkeiden toteutunut kuormitus, niin näette kuinka paljon pelivaraa siellä oikeasti on. Sen jälkeen ehdottaisin tutkimaan ratkaisua, jossa piha-alueelle rakennetaan kuormanhallinta ja valmius valitun valmistajan latauslaitteille. Piha-alueen remontin yhteydessä sitten halukkaat osakkaat voivat ostaa itselleen/taloyhtiön omistukseen omalle autopaikalleen latauslaitteen. Jos jokainen ei niitä tarvitse, niin suotta niitä jokaiselle laittaa. Tällöin se kallein osuus (latauslaite) lankeaa vain nille jotka sellaisen haluaa, kun muille jää maksettavaa ainoastaan infran uusinnasta (kaapeloinnit, kuormanhallinta, ...)

Em. perustuu omakohtaiseen kokemukseen 22 autopaikan taloyhtiössä. Meille laitettiin Walle64 latureita 9 kpl ja kuormahallinta, 3x63A sulakkeiden taakse. Lopuilla paikoilla perus kellokytkimet autonlämmitystä varten. Faktisesti kannattaa myös muistaa se, että mitoitusta ei pidä tai tarvitse tehdä ajatuksella, että kaikki lataa yhtä aikaa, jos kuormanhallinta on käytössä. Meidän kuudesta sähkö/plugari-autosta on hyvin harvinaista että >2 autoa lataa yhtä aikaa. Vuoden aikana kuormanhallinta ei ole vielä kertaakaan rajoittanut lataustehoa.

Hei, taloyhtiöltä löytyy 20 autopaikkaa, joille on jaettu tasavertaisesti 10 pömpeliä. Taloyhtiön kiinteistökeskuksella on 3x63A sulakkeet, kuormana käytännössä pari toimilaitetta, teknisen tilan ilmastointi ja valot, aluevalaistus ja parkkialueen pömpelit. Asunnot ovat paritaloja, ja näille riittää reippaasti jäljelle jäävät tehot 3x250A pääsulakkeista. Lämmitys toimii kaukolämmöllä. Kiinteistökeskuksen huipputeho on 15 kW (Huipputeho vartissa 4 kW joka pitää kertoa neljällä ja tähän päälle vielä 1,25 varmuuskerroin), jolloin kiinteistökeskuksella on teoriassa kapasiteettia jäljellä jopa 30 kW.

En ymmärrä väitettä yksivaiheisen latauksen turhuudesta. Yksivaihelatauksella on toki todennäköisempää että on useampi sähkömobiili kiinni töpselissä samaan aikaan, koska keskimääräisen latauksen kesto on moninkertainen. Koko yön lataus 8 tuntia tuo keskimääräisen sähköauton akkuun yli 100km kesärangea ja huonoimmillaan yli 60km talvirangea. Jos lataa 12 tuntia yhtäjaksoisesti saa vielä enemmän. En usko, että kovin moni tarvitsee päivittäin 200km tai pidempää rangea pelkällä kotilatauksella. Jos lähdetään rakentamaan 3-vaihelatausta, tällöin lataajakohtainen investointi ei ole enää kannattava, meni rahat sitten omasta tai taloyhtiön pussista. Jos osakaskohtainen investointi on esim. 2000 euroa lisää ja toiset 2000 euroa oman latauslaitteen pystyttämisestä, tällöin tulee halvemmaksi käyttää julkisia latureita, joita löytyy jo alle kilometrin päästä, halvimmillaan 19 centtiä / kWh hinnalla ja 11 kW tai 22 kW latausteholla.

 

[Bigfoot007]

Eikö nykyään vaadita jos tehdään suurempi remppa niin pitää tehdä ainakin varaus lataukselle?

Pelkkä kattamattoman parkkipaikan uusiminen ei edellytä latausvarausta.

 

[Snowman]

Meillä 30 autopaikan taloyhtiö, kaikki muutetaan latauspaikoiksi (11kW valmius). Kuormanhallinta sähkökeskukseen ja Ethernetin kautta hallinta.

Kartoitus nykyiseen kannattaa sähköyhtiöltä tilata. Ei maksa paljoa ja meilläkin selvisi, että vapaata kapasiteettia oli yli 70kW, joten selvittiin aika pienellä. Kokonaiskustannus n. 30k€ ilman latauslaitteita, jotka osakkaan omaan laskuun.

Kustannukseksi pakollisilta osin muodostui n. 970€/asunto

 

[kaarlos]

Onko remppaa mahdollista tehdä niin, että vetää riittävät kaapeloinnit ja priorisoi sen, että jälkeenpäin on mahdollista lisätä noita tehokkaampia latureita omakustannehintaan ilman että se edellyttää pihan availua tai sähkökeskuksen päivittämistä? Riippuu toki vähän mitä se edellyttää sähkökeskuksen osalta, mutta ainakin omassa yhtiössä olisi haastavaa myydä tuollaista kaikille asennettavaa kolmivaihelaturia kun yhtiössä on joku 5 aktiivisesti hidaslataavaa pysäköijää.

Edit: Sähköautoilun yleistyessä enemmän ja enemmän muuttuu osakkeiden myynti yhtiöistä joissa ei ole latausmahdollisuutta aika paljon hankalammaksi. Itselläni latauksen puute tiputtaisi kämpän kokonaan pois harkinnasta, hidaslatauksen kanssa voisi elää (ei vaikutusta arvostukseen suuntaan tai toiseen omissa silmissä) ja kolmivaihelataus olisi jo ihan ehdotonta plussaa josta olisi valmis maksamaan enemmän.

 

[Snowman]

Onko remppaa mahdollista tehdä niin, että vetää riittävät kaapeloinnit ja priorisoi sen, että jälkeenpäin on mahdollista lisätä noita tehokkaampia latureita omakustannehintaan ilman että se edellyttää pihan availua tai sähkökeskuksen päivittämistä? Riippuu toki vähän mitä se edellyttää sähkökeskuksen osalta, mutta ainakin omassa yhtiössä olisi haastavaa myydä tuollaista kaikille asennettavaa kolmivaihelaturia kun yhtiössä on joku 5 aktiivisesti hidaslataavaa pysäköijää.

Valmiuden jos tekee, pitää se olla yhdenvertainen kaikille. Kaapeloinnin voi viedä autokatosten rakenteissa jos sellainen on mahdollista rakennuksen puolesta, ei ole pakko kaivaa pihaa auki. Sähkökeskus ja nykyinen liittymä määrittelee paljon, kartoitus kannattaa aina teettää niin ammattilaiset kertoo mikä on mahdollista ja mikä ei. Muutaman satasen taitaa maksaa.

 

[Fact0ry]

Hei, taloyhtiöltä löytyy 20 autopaikkaa, joille on jaettu tasavertaisesti 10 pömpeliä. Taloyhtiön kiinteistökeskuksella on 3x63A sulakkeet, kuormana käytännössä pari toimilaitetta, teknisen tilan ilmastointi ja valot, aluevalaistus ja parkkialueen pömpelit. Asunnot ovat paritaloja, ja näille riittää reippaasti jäljelle jäävät tehot 3x250A pääsulakkeista. Lämmitys toimii kaukolämmöllä. Kiinteistökeskuksen huipputeho on 15 kW (Huipputeho vartissa 4 kW joka pitää kertoa neljällä ja tähän päälle vielä 1,25 varmuuskerroin), jolloin kiinteistökeskuksella on teoriassa kapasiteettia jäljellä jopa 30 kW.

En ymmärrä väitettä yksivaiheisen latauksen turhuudesta. Yksivaihelatauksella on toki todennäköisempää että on useampi sähkömobiili kiinni töpselissä samaan aikaan, koska keskimääräisen latauksen kesto on moninkertainen. Koko yön lataus 8 tuntia tuo keskimääräisen sähköauton akkuun yli 100km kesärangea ja huonoimmillaan yli 60km talvirangea. Jos lataa 12 tuntia yhtäjaksoisesti saa vielä enemmän. En usko, että kovin moni tarvitsee päivittäin 200km tai pidempää rangea pelkällä kotilatauksella. Jos lähdetään rakentamaan 3-vaihelatausta, tällöin lataajakohtainen investointi ei ole enää kannattava, meni rahat sitten omasta tai taloyhtiön pussista. Jos osakaskohtainen investointi on esim. 2000 euroa lisää ja toiset 2000 euroa oman latauslaitteen pystyttämisestä, tällöin tulee halvemmaksi käyttää julkisia latureita, joita löytyy jo alle kilometrin päästä, halvimmillaan 19 centtiä / kWh hinnalla ja 11 kW tai 22 kW latausteholla.

Noniin, eihän tuossa ole sitten mitään. Tilanne on lähes 1:1 sama kuin meidän yhtiössä. Tuo 3x63A riittää erittäin hienosti 20 autopaikan tarpeisiin vaikka sinne laitettaisiin se kymmenen latauslaitetta (tuskin moni kahden auton omistajajatalous kokee tarpeelliseksi kahta latauslaitetta, joten yksi varmaan riittää kahta autopaikkaa kohden). Tarvitaan vain kuormanhallinta. Nyt vuoden jälkeen meidän 3x63A:n huippukuormitus on ollut 66 % tuntitasolla ja 77 % varttitasolla. Noin 95 % ajasta kuormitus on kuitenkin ollut alle 30 %.

Yliarvioit mielestäni tuon investoinnin kustannuksen (4000 per osakas). Meillä edellä kuvailemani investointi maksoi 2350 euroa tilanteessa, jossa osakkaan kahdelle autopaikalle asennettin yksi latauslaite ja koko piha-alueelle valmius (sulakemuutokset + kuormanhallinta). Tuosta noin 1950 euroa oli latauslaitteen osuus, eli "minimikustannus" per autopaikka oli noin 200 euroa. Teillä ilmeisesti uusitaan joka tapauksessa kaapeleita ja lämpötolppia, joten ne tietysti tulisi sitten päälle.

Se yksivaihelataus kyllä laskennallisesti riittää, mutta en tosiaan näe järkeä investoida johonkin karavaanipistokkeisiin kun varsin pienellä lisäinvestoinnilla saa oikeasti state-of-the-art järjestelmän. Minulla oli ensin pari vuotta yksivaihe (16A) lataus ja nyt vuoden päivät 3-vaihe (16A) lataus. Ensimmäinenkin riitti, mutta on se 11 kW vain kätevä kun tyhjäänkin akkuun saa parin tunnin kotipysähdyksellä sen 100 kilometriä lisää. Ei tarvitse siis niin tarkkaan pyrkiä pitämään akkua mahdollisimman täynnä, kaikki esilämmityksen teho saadaan seinästä ja ylipäätään ei tarvitse huolehtia siitä että auto on jatkuvasti laturissa.

 

[Tommy Goldfish]

Luulisi että kohta paras optio olisi hankkia isohko LFP akku sinne parkkipaikalle, joka latautuu jatkuvasti hitaasti sulakkeita polttamatta. Siitä sitten pikalatausta ulos kaikille. Joku 200kWh voisi hyvin riittää jos siellä on 10 sähköautoa.

 

[Bigfoot007]

Noniin, eihän tuossa ole sitten mitään. Tilanne on lähes 1:1 sama kuin meidän yhtiössä. Tuo 3x63A riittää erittäin hienosti 20 autopaikan tarpeisiin vaikka sinne laitettaisiin se kymmenen latauslaitetta (tuskin moni kahden auton omistajajatalous kokee tarpeelliseksi kahta latauslaitetta, joten yksi varmaan riittää kahta autopaikkaa kohden). Tarvitaan vain kuormanhallinta. Nyt vuoden jälkeen meidän 3x63A:n huippukuormitus on ollut 66 % tuntitasolla ja 77 % varttitasolla. Noin 95 % ajasta kuormitus on kuitenkin ollut alle 30 %.

Yliarvioit mielestäni tuon investoinnin kustannuksen (4000 per osakas). Meillä edellä kuvailemani investointi maksoi 2350 euroa tilanteessa, jossa osakkaan kahdelle autopaikalle asennettin yksi latauslaite ja koko piha-alueelle valmius (sulakemuutokset + kuormanhallinta). Tuosta noin 1950 euroa oli latauslaitteen osuus, eli "minimikustannus" per autopaikka oli noin 200 euroa. Teillä ilmeisesti uusitaan joka tapauksessa kaapeleita ja lämpötolppia, joten ne tietysti tulisi sitten päälle.

Se yksivaihelataus kyllä laskennallisesti riittää, mutta en tosiaan näe järkeä investoida johonkin karavaanipistokkeisiin kun varsin pienellä lisäinvestoinnilla saa oikeasti state-of-the-art järjestelmän. Minulla oli ensin pari vuotta yksivaihe (16A) lataus ja nyt vuoden päivät 3-vaihe (16A) lataus. Ensimmäinenkin riitti, mutta on se 11 kW vain kätevä kun tyhjäänkin akkuun saa parin tunnin kotipysähdyksellä sen 100 kilometriä lisää. Ei tarvitse siis niin tarkkaan pyrkiä pitämään akkua mahdollisimman täynnä, kaikki esilämmityksen teho saadaan seinästä ja ylipäätään ei tarvitse huolehtia siitä että auto on jatkuvasti laturissa.

Hei, kuormanhallinta voi toimia käytännössä useamman 11 kW latauspisteen kanssa, mutta tämä vaihtoehto tuskin nousee asialistalle. Isännöintitoimiston mukaan ainoa vaihtoehto on järjestää 22 kW optio jokaiselle tolpalle (osakkaiden tasa-arvoinen kohtelu), jolloin kiinteistön pääkeskus on pakko uusia = kallista. Heidän toteuneuneiden tarjousten mukaan pelkkä kiinteistökeskuksen hankinta kustantaa 20 000 euroa, siihen päälle kaapelointi, läpiviennit, mahdollinen kuormanhallintajärjestelmä, verkkoyhtiön työt ja verot jolloin kokonaishinta ylittää melko nopeasti 40 000 euron haarukan. Kaiken lisäksi taloyhtiö siirtyy samalla kalliin tehotariffin piiriin, eikä sähköliittymän suurentaminen ole myöskään poissuljettu. Teillä käytössä oleva ratkaisu 3x63A sulakkeet + kuormanhallinta + 11 kW latausteho mahdollisuus kaikille osakkaille on valitettavasti täysin poissuljettu vaihtoehto, vaikka sen miten päin perustelisi hallitukselle ja isännöitsijälle. Tuollaista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole "virallisesti" olemassa isännöintitoimiston työkalupakissa.
Toinen haaste on kustannusten jakaminen, jolloin halvin minimivaihtoehto on vahvoilla, koska aktiivisimmat osakkaat ovat köyhiä eläkeläisiä ja ajavat dinoilla, joten eivät ole valmiita maksamaan mitään ylimääräistä latausoptiosta. Harkitsemani minimivaihtoehto + 1-vaihelatausoptio ei mielestäni kustanna enempää kuin vähän erilaiset sisuskalut tolppaan mm. mahdollisuus ohittaa kello ja järeämmät 1-vaihepistoriat. Kerta 20 + 6 auton kattamaton parkkipaikka uusitaan budjetin ollessa 25 - 30 kilojuuroa, josta asfaltointi syö leijonaosan, tällöin ei suuresti pysty hifistelemään.

 

[Persojet]

Luulisi että kohta paras optio olisi hankkia isohko LFP akku sinne parkkipaikalle, joka latautuu jatkuvasti hitaasti sulakkeita polttamatta. Siitä sitten pikalatausta ulos kaikille. Joku 200kWh voisi hyvin riittää jos siellä on 10 sähköautoa.

Voisi olla aika rapea latausmaksu kun jollain nuo pitää maksaa ja akustot uusiks muutaman vuoden välein.

 

[Habazon]

Hei, kuormanhallinta voi toimia käytännössä useamman 11 kW latauspisteen kanssa, mutta tämä vaihtoehto tuskin nousee asialistalle. Isännöintitoimiston mukaan ainoa vaihtoehto on järjestää 22 kW optio jokaiselle tolpalle (osakkaiden tasa-arvoinen kohtelu), jolloin kiinteistön pääkeskus on pakko uusia = kallista. Heidän toteuneuneiden tarjousten mukaan pelkkä kiinteistökeskuksen hankinta kustantaa 20 000 euroa, siihen päälle kaapelointi, läpiviennit, mahdollinen kuormanhallintajärjestelmä, verkkoyhtiön työt ja verot jolloin kokonaishinta ylittää melko nopeasti 40 000 euron haarukan. Kaiken lisäksi taloyhtiö siirtyy samalla kalliin tehotariffin piiriin, eikä sähköliittymän suurentaminen ole myöskään poissuljettu. Teillä käytössä oleva ratkaisu 3x63A sulakkeet + kuormanhallinta + 11 kW latausteho mahdollisuus kaikille osakkaille on valitettavasti täysin poissuljettu vaihtoehto, vaikka sen miten päin perustelisi hallitukselle ja isännöitsijälle. Tuollaista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole "virallisesti" olemassa isännöintitoimiston työkalupakissa.
Toinen haaste on kustannusten jakaminen, jolloin halvin minimivaihtoehto on vahvoilla, koska aktiivisimmat osakkaat ovat köyhiä eläkeläisiä ja ajavat dinoilla, joten eivät ole valmiita maksamaan mitään ylimääräistä latausoptiosta. Harkitsemani minimivaihtoehto + 1-vaihelatausoptio ei mielestäni kustanna enempää kuin vähän erilaiset sisuskalut tolppaan mm. mahdollisuus ohittaa kello ja järeämmät 1-vaihepistoriat. Kerta 20 + 6 auton kattamaton parkkipaikka uusitaan budjetin ollessa 25 - 30 kilojuuroa, josta asfaltointi syö leijonaosan, tällöin ei suuresti pysty hifistelemään.

Miksi ei 22kw latausasemat kuormanhallinnalla ?

Keskus voidaan suurentaa isommille sulakkeille tulevaisuutta varten mutta eihän ole mitään järkeä nostaa pääsulakkeiden kokoa niin kuan kun 63A riittää eikä autot jää lataamatta.

 

[zepi]

Valmiuden jos tekee, pitää se olla yhdenvertainen kaikille. Kaapeloinnin voi viedä autokatosten rakenteissa jos sellainen on mahdollista rakennuksen puolesta, ei ole pakko kaivaa pihaa auki. Sähkökeskus ja nykyinen liittymä määrittelee paljon, kartoitus kannattaa aina teettää niin ammattilaiset kertoo mikä on mahdollista ja mikä ei. Muutaman satasen taitaa maksaa.

Yhdenvertaista kaikille lienee myös se, että eriytetään 10x latauspaikkoja ja 10x normeja ja laitetaan kummallekin erillinen paikkajono (jos sellaista nyt on) ja latauspaikka maksaa 15€/kk + sähköt ja normipaikka 10€/kk tjsp mitä nyt hinnat ovatkaan? Silloin kaikilla on samat mahikset saada latauspaikka?

 

[zepi]

Voisi olla aika rapea latausmaksu kun jollain nuo pitää maksaa ja akustot uusiks muutaman vuoden välein.

Miksi ne pitää uusia muutaman vuoden välein? Kiinteille LFP-akustoille luvataan jopa 6000-sykliä kestoa kunhan top- ja bottom-bufferia varataan sopivasti, eli päivittäisessäkin käytössä luokkaa 15 vuotta…

 

[zepi]

Hei, taloyhtiöltä löytyy 20 autopaikkaa, joille on jaettu tasavertaisesti 10 pömpeliä. Taloyhtiön kiinteistökeskuksella on 3x63A sulakkeet, kuormana käytännössä pari toimilaitetta, teknisen tilan ilmastointi ja valot, aluevalaistus ja parkkialueen pömpelit. Asunnot ovat paritaloja, ja näille riittää reippaasti jäljelle jäävät tehot 3x250A pääsulakkeista. Lämmitys toimii kaukolämmöllä. Kiinteistökeskuksen huipputeho on 15 kW (Huipputeho vartissa 4 kW joka pitää kertoa neljällä ja tähän päälle vielä 1,25 varmuuskerroin), jolloin kiinteistökeskuksella on teoriassa kapasiteettia jäljellä jopa 30 kW.

En ymmärrä väitettä yksivaiheisen latauksen turhuudesta. Yksivaihelatauksella on toki todennäköisempää että on useampi sähkömobiili kiinni töpselissä samaan aikaan, koska keskimääräisen latauksen kesto on moninkertainen. Koko yön lataus 8 tuntia tuo keskimääräisen sähköauton akkuun yli 100km kesärangea ja huonoimmillaan yli 60km talvirangea. Jos lataa 12 tuntia yhtäjaksoisesti saa vielä enemmän. En usko, että kovin moni tarvitsee päivittäin 200km tai pidempää rangea pelkällä kotilatauksella. Jos lähdetään rakentamaan 3-vaihelatausta, tällöin lataajakohtainen investointi ei ole enää kannattava, meni rahat sitten omasta tai taloyhtiön pussista. Jos osakaskohtainen investointi on esim. 2000 euroa lisää ja toiset 2000 euroa oman latauslaitteen pystyttämisestä, tällöin tulee halvemmaksi käyttää julkisia latureita, joita löytyy jo alle kilometrin päästä, halvimmillaan 19 centtiä / kWh hinnalla ja 11 kW tai 22 kW latausteholla.

Kyse ei ole siitä etteikö 1x 16A riittäisi, vaan siitä että ne 3-vaihe piuhojen vedot eivät maksa kuin pyöristysvirheen verran enemmän. Vaikka sinne päähän sitten päätettäisiikin laittaa nyt suko-pistokkeita lämppäreille, niin valmius kuormantasaavaan 3-vaiheeseen on täysin no-brainer kun kustannuksista n. 99% tulee muusta kuin siitä 5-säikeisestä kaapelista.

Sähkön hinnan heilahteluiden takia latausta kannattaa ajoittaa halvoille tunneille, jolloin älykkäät latausasemat + korkeammat hetkelliset tehot ovat tulevaisuudessa vain entistä kannattavampia.

 

[Snowman]

Vaikka ei nyt haluaisikaan maksaa 3-vaiheisesta latausvalmiudesta taloyhtiönä, jos joutuu sähkökeskukset yms uusimaan niin tuo 3-vaihe kaapelointi kannattaa tosiaan joka tapauksessa vetää valmiiksi, jos jotain kaapelia vetää. Kiitätte itseänne (ja meitä) myöhemmin

 

[eurokeitai]

Hei, kuormanhallinta voi toimia käytännössä useamman 11 kW latauspisteen kanssa, mutta tämä vaihtoehto tuskin nousee asialistalle. Isännöintitoimiston mukaan ainoa vaihtoehto on järjestää 22 kW optio jokaiselle tolpalle (osakkaiden tasa-arvoinen kohtelu), jolloin kiinteistön pääkeskus on pakko uusia = kallista.

Kuulostaa siltä, että isännöinti toimisto tarjoaa tahallaan liian kallista vaihtoehtoa. Kuormantasaamaton 22kW jokaiselle on ihan jokaiselle järjetön ratkaisu.

11kW kuormnatasauksella on se, mihin on syytä pyrkiä. Se ei vaadi sähköliittymän korotusta. Uudet putket ja johdot se vaatii, mutta se on syytä joka tapauksessa tehdä jos asvaltoidaan uusiksi. Sähköpääkeskusta voi joutua uusimaan, se on syytä ajoittaa silloin kun keskus on muutenkin teknisen käyttöikänsä päässä.

Edit: Se vaihtoehto muuttuneet mahdolliseksi kilpailuttamalla isännöintitoimisto. Ei ole välttämättä edes ainoa juttu jossa toimisto myy liian kalliita ratkaisuja.

 

[Fact0ry]

Hei, kuormanhallinta voi toimia käytännössä useamman 11 kW latauspisteen kanssa, mutta tämä vaihtoehto tuskin nousee asialistalle. Isännöintitoimiston mukaan ainoa vaihtoehto on järjestää 22 kW optio jokaiselle tolpalle (osakkaiden tasa-arvoinen kohtelu), jolloin kiinteistön pääkeskus on pakko uusia = kallista. Heidän toteuneuneiden tarjousten mukaan pelkkä kiinteistökeskuksen hankinta kustantaa 20 000 euroa, siihen päälle kaapelointi, läpiviennit, mahdollinen kuormanhallintajärjestelmä, verkkoyhtiön työt ja verot jolloin kokonaishinta ylittää melko nopeasti 40 000 euron haarukan. Kaiken lisäksi taloyhtiö siirtyy samalla kalliin tehotariffin piiriin, eikä sähköliittymän suurentaminen ole myöskään poissuljettu. Teillä käytössä oleva ratkaisu 3x63A sulakkeet + kuormanhallinta + 11 kW latausteho mahdollisuus kaikille osakkaille on valitettavasti täysin poissuljettu vaihtoehto, vaikka sen miten päin perustelisi hallitukselle ja isännöitsijälle. Tuollaista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole "virallisesti" olemassa isännöintitoimiston työkalupakissa.
Toinen haaste on kustannusten jakaminen, jolloin halvin minimivaihtoehto on vahvoilla, koska aktiivisimmat osakkaat ovat köyhiä eläkeläisiä ja ajavat dinoilla, joten eivät ole valmiita maksamaan mitään ylimääräistä latausoptiosta. Harkitsemani minimivaihtoehto + 1-vaihelatausoptio ei mielestäni kustanna enempää kuin vähän erilaiset sisuskalut tolppaan mm. mahdollisuus ohittaa kello ja järeämmät 1-vaihepistoriat. Kerta 20 + 6 auton kattamaton parkkipaikka uusitaan budjetin ollessa 25 - 30 kilojuuroa, josta asfaltointi syö leijonaosan, tällöin ei suuresti pysty hifistelemään.

Onko nuo autopaikat omilla osakkeilla vai miten järjestetty?
Anyway, kuulostaa siltä, että kannattaa miettiä uutta isännöintitoimistoa tai ottaa hallituksena suurempi vetovastuu projektista. En minäkään meillä isännöitsijältä paljoa kysellyt kun hallituksen PJ:nä vedin hankkeen läpi. Mistä ylipäätään nousee tuo väite, että 22 kW olisi ainoa mahdollinen latausteho? Ei tasa-arvoinen kohtelu tarkoita sitä että joka autopaikalla pitää olla se 22 kW laturi josta saa 22 kW ympäri vuorokauden tilanteesta riippumatta. Kannattaa vaikka vähän googlailla yhdenvertaisuusperiaatteesta. Tuollaisessa ratkaisussa ei ole mitään järkeä muualla kuin julkisissa latauspisteissä joissa jokainen paikalle pysähtynyt auto lähtökohtaisesti lataa autoa. Tietysti tuulimyllyjä vastaan voi olla vaikea taistella, mutta yrittää kannattaisi.

Kuten omasta esimerkistäni nousee esille, niin ne köyhät eläkeläisetkään harvoin vastustelee jos kyse on oikesti parista satasesta per autopaikka. Ei meilläkään kaikki halunneet latauslaitetta, mutta parin satkun investoinnista "valmiuteen" ei tullut keneltäkään vastalauseita.

Päädyitte sitten mihin kompromissiin tahansa, niin riittävän paksut kolmivaihekaapeloinnit sekä valmis RJ45 johto langalliselle kuormanhallinnalle kannattaa ehdottomasti vetää samalla kun pihaa revitte muutenkin auki.

 

[Habazon]

Yksi asia tuntuu aina kans näiltä vastustajilta unohtuva eli jälleenmyyntiarvo joskus kun asunto laitetaan myyntiin. Se että nykysellä asukkaalla ei ole ajatustakaan ladattavaa autoa ostaa niin sillä ostajalla voi tarve olla joka jo sen perusteella jättää asunnon pois vaihtoehdoista.

 

[zepi]

11kW kuormnatasauksella on se, mihin on syytä pyrkiä.

22kW kuormantasauksella tuskin maksaa ~yhtään enempää kuin 11kW. Latauspömpelit ovat samoja, korkeintaan 1mm² lisää paksuutta siihen kupariin.

 

[Tommy Goldfish]

Voisi olla aika rapea latausmaksu kun jollain nuo pitää maksaa ja akustot uusiks muutaman vuoden välein.

LFP toteutus, ei biltemasta ostetut nappiparistot.

 

[Bigfoot007]

Onko nuo autopaikat omilla osakkeilla vai miten järjestetty?
Anyway, kuulostaa siltä, että kannattaa miettiä uutta isännöintitoimistoa tai ottaa hallituksena suurempi vetovastuu projektista. En minäkään meillä isännöitsijältä paljoa kysellyt kun hallituksen PJ:nä vedin hankkeen läpi. Mistä ylipäätään nousee tuo väite, että 22 kW olisi ainoa mahdollinen latausteho? Ei tasa-arvoinen kohtelu tarkoita sitä että joka autopaikalla pitää olla se 22 kW laturi josta saa 22 kW ympäri vuorokauden tilanteesta riippumatta. Kannattaa vaikka vähän googlailla yhdenvertaisuusperiaatteesta. Tuollaisessa ratkaisussa ei ole mitään järkeä muualla kuin julkisissa latauspisteissä joissa jokainen paikalle pysähtynyt auto lähtökohtaisesti lataa autoa. Tietysti tuulimyllyjä vastaan voi olla vaikea taistella, mutta yrittää kannattaisi.

Kuten omasta esimerkistäni nousee esille, niin ne köyhät eläkeläisetkään harvoin vastustelee jos kyse on oikesti parista satasesta per autopaikka. Ei meilläkään kaikki halunneet latauslaitetta, mutta parin satkun investoinnista "valmiuteen" ei tullut keneltäkään vastalauseita.

Päädyitte sitten mihin kompromissiin tahansa, niin riittävän paksut kolmivaihekaapeloinnit sekä valmis RJ45 johto langalliselle kuormanhallinnalle kannattaa ehdottomasti vetää samalla kun pihaa revitte muutenkin auki.

Hei, autopaikka sisältyy osakkeeseen. Kirjoitin ehkä vähän epäselvästi mutta 22 kW tehovaraus on yhtä pömpeliä kohden, jolloin 11 kW latausteho on mahdollinen autopaikkaa kohden. Nousujohdot kannattaa tosiaan vetää kolmivaiheisena ja mielellään yhtä kokoa paksummalla, jotta asvalttia ei tarvitse availla myöhemmin. Ylimääräiset vaihejohdot voi sitten tulpata alkuvaiheessa.
Isännöintitoimistolla on tarjolla käytännössä standardiratkaisuja, joista 3-vaihelatauksella on tarjolla pelkästään kallis vaihtoehto, jossa jokaiselle pömpelille pitää varata 22 kW latausteho ja sitten jonkin kertoimen mukaan esim. 0,7 mukaan mitoitetaan lataustarve, joka tarkoittaa pahimmillaan yli 150 kW tehontarvetta, jolloin sähköremontista tulee erittäin hintava. Isännöintitoimistolle lienee aivan turha selittää ettei lataajia ole käytännössä kuin muutama kerrallaan samanaikaisesti, koska he ovat suuressa viisaudessaan linjanneet, että kaikille autopaikoille tulee järjestää tasavertainen latausmahdollisuus. Älykkäästä kuormanhallinnan tarkemmasta toteutuksesta ei ole ollut puhetta, mutta tämä on myös sidottu ainoastaan kalliimpaan ratkaisuun. Joko sille ei ole liittämismahdollisuutta nykyisessä kiinteistökeskuksessa tai sitten mikään isännöintitoimiston asiakas ei ole koskaan ottanut sellaista ratkaisua. Sen verran voisin vielä mainita, että kaikki vähänkään tapauskohtaiset ratkaisut tai viritelmät ovat täysin poissuljettuja, erityisesti jos ne suosivat vähänkään vain tiettyjä osakkaita (lataajia).

 

[kaarlos]

Hei, autopaikka sisältyy osakkeeseen. Kirjoitin ehkä vähän epäselvästi mutta 22 kW tehovaraus on yhtä pömpeliä kohden, jolloin 11 kW latausteho on mahdollinen autopaikkaa kohden. Nousujohdot kannattaa tosiaan vetää kolmivaiheisena ja mielellään yhtä kokoa paksummalla, jotta asvalttia ei tarvitse availla myöhemmin. Ylimääräiset vaihejohdot voi sitten tulpata alkuvaiheessa.
Isännöintitoimistolla on tarjolla käytännössä standardiratkaisuja, joista 3-vaihelatauksella on tarjolla pelkästään kallis vaihtoehto, jossa jokaiselle pömpelille pitää varata 22 kW latausteho ja sitten jonkin kertoimen mukaan esim. 0,7 mukaan mitoitetaan lataustarve, joka tarkoittaa pahimmillaan yli 150 kW tehontarvetta, jolloin sähköremontista tulee erittäin hintava. Isännöintitoimistolle lienee aivan tutha selittää ettei lataajia ole käytännössä kuin muutama kerrallaan, koska he ovat linjanneet, että kaikille autopaikoille tulee järjestää tasavertainen latausmahdollisuus. Älykkäästä kuormanhallinnan tarkemmasta toteutuksesta ei ole ollut puhetta, mutta tämä on myös sidottu ainoastaan kalliimpaan ratkaisuun. Joko sille ei ole liittämismahdollisuutta nykyisessä kiinteistökeskuksessa tai sitten mikään isännöintitoimiston asiakas ei ole koskaan ottanut sellaista ratkaisua. Sen verran voisin vielä mainita, että kaikki vähänkään tapauskohtaiset ratkaisut tai viritelmät ovat täysin poissuljettuja, erityisesti jos ne suosivat vähänkään vain tiettyjä osakkaita (lataajia).

Miksi tämä pitäisi isännöinnin kautta hoitaa? Oman kokemuksen perusteella isännöinnin tarjoamat palvelut ovat usein aika ylihinnoiteltuja. Näin kalliissa hankkeessa joku kilpailutus on ehdoton, ja senhän koko kilpailutuksen voi vaikka ulkoistaa jollekin insinööritoimistolle.

 

[Bigfoot007]

Miksi tämä pitäisi isännöinnin kautta hoitaa? Oman kokemuksen perusteella isännöinnin tarjoamat palvelut ovat usein aika ylihinnoiteltuja. Näin kalliissa hankkeessa joku kilpailutus on ehdoton, ja senhän koko kilpailutuksen voi vaikka ulkoistaa jollekin insinööritoimistolle.

Koska hallitus ja muutama aktiiviosakas haluavat valitettavasti hoitaa kaikki hankkeet isännöintitoimiston kautta. Kyllä toteutus tullaan kilpailuttamaan, vaikka isännöintitoimisto on esitellyt useita referenssejä muiden taloyhtiöiden toteutuneista hankkeista. Näissä investoinneissa on toki ollut enemmän tai vähemmän mukana erilaiset yhteiskunnan tyrkyttämät ARA-tuet, jolloin investoinnit ovat tehty lievästi yläkanttiin. Lähivuosina on tuskin minkäänlaisia latausinfratukia tarjolla, joka myös hankaloittaa vertailua.

 

[Bigfoot007]

Heitän tähän vielä hintavertailun, jos 11 kW kotilataus maksaa noin 10 centtiä vähemmän kuin julkisella 11 kW latauspisteellä, tällöin saa ladata vähintään 20 000 kWh kotona, kunnes investointi on maksanut itsensä takaisin. Koska latauspiste vaatii ylläpitoa ja huoltoa, hinta ero on käytännössä reippaasti pienempi, jolloin saa oikeasti ladata vähintään 40 000 kWh edestä, jotta latauslaitteen investointi on kuoletettu. Aika harva lataa pelkästään kotona, joten useamman vuoden tehdä kovaa ajoa, ennen kuin latauspiste on saatu ilmaiseksi, ja päästään säästön puolelle.
Toki omalta parkkipaikalta löytyvä latauspiste on ehkä vaivattomampi vaihtoehto kuin parin kilometrin pääsä sijaitseva K-Kaupan piha.

 

[kaarlos]

Minusta tuo julkisen latauspisteen hintavertailu samantasoiseen kotilaturiin ei ole reilu. 11 kW laturilla saa aika pitkän kauppareissun tehdä että saa vaikka 30 kWh mehua akkuun, kun taas kotona yön yli käytännössä auto kuin auto tulee täyteen.

 

[Bigfoot007]

Minusta tuo julkisen latauspisteen hintavertailu samantasoiseen kotilaturiin ei ole reilu. Saa aika pitkän kauppareissun tehdä että saa vaikka 30 kWh mehua akkuun, kun taas kotona yön yli käytännössä auto kuin auto tulee täyteen 11 kW laturilla.

Peltilehmän voi jättää Väiskin pihaan samalla kun käy muilla asioilla tai vaikka harrastuksissa. Täällä lähiöghetossa kaikki tarpeellinen on semisti lähellä, eikä minulla ole ollut tarvetta vielä ajaa akkua tyhjäksi kuin kerran viikossa. Auton voi myös jättää yön ylitse, toki ilkivallan riski on mahdollinen. Työpaikalta saa myös halpaa sähköä töpselistä, joka helpottaa arkielämää kummasti.

 

[Habazon]

Hei, autopaikka sisältyy osakkeeseen. Kirjoitin ehkä vähän epäselvästi mutta 22 kW tehovaraus on yhtä pömpeliä kohden, jolloin 11 kW latausteho on mahdollinen autopaikkaa kohden. Nousujohdot kannattaa tosiaan vetää kolmivaiheisena ja mielellään yhtä kokoa paksummalla, jotta asvalttia ei tarvitse availla myöhemmin. Ylimääräiset vaihejohdot voi sitten tulpata alkuvaiheessa.
Isännöintitoimistolla on tarjolla käytännössä standardiratkaisuja, joista 3-vaihelatauksella on tarjolla pelkästään kallis vaihtoehto, jossa jokaiselle pömpelille pitää varata 22 kW latausteho ja sitten jonkin kertoimen mukaan esim. 0,7 mukaan mitoitetaan lataustarve, joka tarkoittaa pahimmillaan yli 150 kW tehontarvetta, jolloin sähköremontista tulee erittäin hintava. Isännöintitoimistolle lienee aivan turha selittää ettei lataajia ole käytännössä kuin muutama kerrallaan samanaikaisesti, koska he ovat suuressa viisaudessaan linjanneet, että kaikille autopaikoille tulee järjestää tasavertainen latausmahdollisuus. Älykkäästä kuormanhallinnan tarkemmasta toteutuksesta ei ole ollut puhetta, mutta tämä on myös sidottu ainoastaan kalliimpaan ratkaisuun. Joko sille ei ole liittämismahdollisuutta nykyisessä kiinteistökeskuksessa tai sitten mikään isännöintitoimiston asiakas ei ole koskaan ottanut sellaista ratkaisua. Sen verran voisin vielä mainita, että kaikki vähänkään tapauskohtaiset ratkaisut tai viritelmät ovat täysin poissuljettuja, erityisesti jos ne suosivat vähänkään vain tiettyjä osakkaita (lataajia).

Nyt kyllä kuullostaa tehomitoitukset kyllä erikoisille, varauksen 22kW kyllä ymmärtää joka tarkoittaa että johdot ovat tarpeeksi paksuja.

Mitoitushan yleensän tehdään 4A per paikka eli 20 autopaikalla 80A/vaihe. Tälläisellä mitoituksella jo tilanne on yleensä se että ei lataajilla juuri koskaan rajoitella latauksia koska ihmiset latailevat autoja niin eri aikaan.

80A riittää 3 vaiheisina tehonhallinnalla 13 autolle yhtäaikaa (6A/vaihe=4,3kW) ja vaihekierron kanssa 1 vaiheisilla latauksella 15 yhtäaikaseen lataukseen täydellä teholla 3,7kw (16A).

Jos KK keskukseen laitetaan vaikka 125A sulakkeet nousee määrät 20 yhtäaikaiseen lataukseen 3 vaihe 4,3kW ja 1 vaiheisena 3,7kW 23.

Mitään järkestelmää ei mitoiteta niin että kaikki ottaisivat 22kW yhtäaikaa, ei edes taloyhtiön pääliittymässä asunnoille.

20 asunnon liittymähän pitäisi olla 500A jos mitoitetaan 25A jokaiselle asunnolle niin että kaikki saisivat yhtäaikaa täydellä teholla.

 

[Bigfoot007]

Nyt kyllä kuullostaa tehomitoitukset kyllä erikoisille, varauksen 22kW kyllä ymmärtää joka tarkoittaa että johdot ovat tarpeeksi paksuja.

Mitoitushan yleensän tehdään 4A per paikka eli 20 autopaikalla 80A/vaihe. Tälläisellä mitoituksella jo tilanne on yleensä se että ei lataajilla juuri koskaan rajoitella latauksia koska ihmiset latailevat autoja niin eri aikaan.

Tämä mitoitus edellyttää kuormanhallintaa. Taloyhtiössä ei suuresti ilahduta, jos kahvasulakkeet laukeavat keskellä pakkasyötä ja toimilaitteet menevät kylmäksi sen sileän tien. Olen kuullut parista pientaloyhtiöstä, joissa autoja ladataan säännöllisesti 11 kW laturista, ja parhaimmillaan kaikki täyssähköautot, 8 kpl ovat olleet samoina aamuyön tunteina latauslaitteissa kiinni.

 

[Habazon]

Tämä mitoitus edellyttää kuormanhallintaa. Taloyhtiössä ei suuresti ilahduta, jos kahvasulakkeet laukeavat keskellä pakkasyötä ja toimilaitteet menevät kylmäksi sen sileän tien. Olen kuullut parista pientaloyhtiöstä, joissa autoja ladataan säännöllisesti 11 kW laturista, ja parhaimmillaan kaikki täyssähköautot, 8 kpl ovat olleet samoina aamuyön tunteina latauslaitteissa kiinni.

Eikai tänäpäivänä enää rakenneta järjestelmiä ilman kuormanhallintaa varsinkaa kun puhutaan isommasta järjestelmästä.

Sillä saadaan nimenomaan huomattava kustannuksen säästö infrassa.

 

[Pakana]

Hei, autopaikka sisältyy osakkeeseen. Kirjoitin ehkä vähän epäselvästi mutta 22 kW tehovaraus on yhtä pömpeliä kohden, jolloin 11 kW latausteho on mahdollinen autopaikkaa kohden. Nousujohdot kannattaa tosiaan vetää kolmivaiheisena ja mielellään yhtä kokoa paksummalla, jotta asvalttia ei tarvitse availla myöhemmin. Ylimääräiset vaihejohdot voi sitten tulpata alkuvaiheessa.
Isännöintitoimistolla on tarjolla käytännössä standardiratkaisuja, joista 3-vaihelatauksella on tarjolla pelkästään kallis vaihtoehto, jossa jokaiselle pömpelille pitää varata 22 kW latausteho ja sitten jonkin kertoimen mukaan esim. 0,7 mukaan mitoitetaan lataustarve, joka tarkoittaa pahimmillaan yli 150 kW tehontarvetta, jolloin sähköremontista tulee erittäin hintava. Isännöintitoimistolle lienee aivan turha selittää ettei lataajia ole käytännössä kuin muutama kerrallaan samanaikaisesti, koska he ovat suuressa viisaudessaan linjanneet, että kaikille autopaikoille tulee järjestää tasavertainen latausmahdollisuus. Älykkäästä kuormanhallinnan tarkemmasta toteutuksesta ei ole ollut puhetta, mutta tämä on myös sidottu ainoastaan kalliimpaan ratkaisuun. Joko sille ei ole liittämismahdollisuutta nykyisessä kiinteistökeskuksessa tai sitten mikään isännöintitoimiston asiakas ei ole koskaan ottanut sellaista ratkaisua. Sen verran voisin vielä mainita, että kaikki vähänkään tapauskohtaiset ratkaisut tai viritelmät ovat täysin poissuljettuja, erityisesti jos ne suosivat vähänkään vain tiettyjä osakkaita (lataajia).

Isännöintsijät ovat yleensä erilaisista kiiteistötekniikkaan liittyvissä asioissa aivan pihalla, jonka takia ovat jostain tilanneet jonkun valmiin pamfletin jota myyvät sen kummemmin tajuamatta sitä.

Järkevin tapa toteuttaa tuo olisi vetää jokaiselle autopaikalle se 22kW (2x11) syöttö, kytkeä ne syötöt nykyisen keskuksen perään (käytännössä toki omaan nousukoteloonsa) ja ohjata järjestelmää kuormanhallinta yksiköillä. Tuolloin jokaisen latauspaikan maksimi teho on yhdenvertaisesti 11kW, ja jos keskuksen kapasiteetti täyttyy tasapuolisesti kaikkien latausasemien tehoa rajoitetaan. Jos joskus tulevaisuudessa nykyisen keskuksen teho alkaa tuottaa ongelmia, se voidaan päivittää silloin. On hyvin mahdollista että tuota päivää ei ikinä tule, mutta jos tulee, niin silloin pihassa on niin monta sähköautoa että keskuksen päivityspäätös tapahtuu kyllä nopeasti.. Tosin silloinkin tarjolla lienee jo aika hyvää dataa siitä kuinka paljon sitä kapasiteettia on todellisuudessa tarve lisätä.

 

[Pakana]

22kW kuormantasauksella tuskin maksaa ~yhtään enempää kuin 11kW. Latauspömpelit ovat samoja, korkeintaan 1mm² lisää paksuutta siihen kupariin.

No itseasiassa nyrkkisäännöllä tuossa johdinpaksuus kasvaa 2,5 -> 10mmˆ2.

 

[Fact0ry]

Isännöintitoimistolla on tarjolla käytännössä standardiratkaisuja, joista 3-vaihelatauksella on tarjolla pelkästään kallis vaihtoehto, jossa jokaiselle pömpelille pitää varata 22 kW latausteho ja sitten jonkin kertoimen mukaan esim. 0,7 mukaan mitoitetaan lataustarve, joka tarkoittaa pahimmillaan yli 150 kW tehontarvetta, jolloin sähköremontista tulee erittäin hintava. Isännöintitoimistolle lienee aivan turha selittää ettei lataajia ole käytännössä kuin muutama kerrallaan samanaikaisesti, koska he ovat suuressa viisaudessaan linjanneet, että kaikille autopaikoille tulee järjestää tasavertainen latausmahdollisuus. Älykkäästä kuormanhallinnan tarkemmasta toteutuksesta ei ole ollut puhetta, mutta tämä on myös sidottu ainoastaan kalliimpaan ratkaisuun. Joko sille ei ole liittämismahdollisuutta nykyisessä kiinteistökeskuksessa tai sitten mikään isännöintitoimiston asiakas ei ole koskaan ottanut sellaista ratkaisua. Sen verran voisin vielä mainita, että kaikki vähänkään tapauskohtaiset ratkaisut tai viritelmät ovat täysin poissuljettuja, erityisesti jos ne suosivat vähänkään vain tiettyjä osakkaita (lataajia).

Oivoi, oispa kiva kuulla mikä isännöintitoimisto on tällaisen lypsylehmän keksinyt varsinkin jos kyseessä on joku näistä isommista kartellifirmoista. Kuten jo aiemmin puhuttua, niin ei tällaista urakkaa tarvitsisi edes isännöintitoimiston kautta hoitaa, mutta jos siellä enemmistö on tällaiseen absurdiin lähestymistapaan päätynyt niin voi siinä tosiaan olla vaikea muuttaa suuntaa.

Kuten yllä on monesta suusta todettu, niin varsin faktisesti tuossa heidän "standardiratkaisussa" ei ole mitään järkeä.

Heitän tähän vielä hintavertailun, jos 11 kW kotilataus maksaa noin 10 centtiä vähemmän kuin julkisella 11 kW latauspisteellä, tällöin saa ladata vähintään 20 000 kWh kotona, kunnes investointi on maksanut itsensä takaisin. Koska latauspiste vaatii ylläpitoa ja huoltoa, hinta ero on käytännössä reippaasti pienempi, jolloin saa oikeasti ladata vähintään 40 000 kWh edestä, jotta latauslaitteen investointi on kuoletettu. Aika harva lataa pelkästään kotona, joten useamman vuoden tehdä kovaa ajoa, ennen kuin latauspiste on saatu ilmaiseksi, ja päästään säästön puolelle.

Tuo 20 000 kWh on omalla kohdallani noin kolmen vuoden ajot ja hintaero julkiseen latauspisteeseen on noin 20 snt/kWh. Kolmen vuoden takaisinmaksuaikahan on investoinnissa suorastaan erinomainen (yli 25 % vuosituotto), joten todistit juuri laskemallasi kuinka se 11 kW latausasema on erinomainen investointi. Kolmessa vuodessa se ei myös todellakaan tarvitse mitään huoltoa, ehkä lähempänä kymmentä vuotta voi jotain mennä rikki.

 

[jrp]

Taloyhtiön parkkipaikka on menossa uuteen uskoon ensi vuoden aikana. Alustavia vaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi:
1. Halpa ratkaisu, jossa laitetaan jokaiseen tolppaan 2 kpl kellollista pistorasiaa yhteisen 16A sulakkeen taakse, ja pistorasiaa saa käyttää korkeintaan dinojen (polttomoottoriautojen) moottorilämmitykseen.
2. Kallis ratkaisu, jossa laitetaan jokaiseen tolppaan 22 kW latauslaitteet, joiden kautta on mahdollisuus ladata sähköautoa. Tolpissa on lisäksi kellolliset pistorasiat dinoja varten. Tämä ratkaisu maksaa kymmeniätuhansia euroja ja vaatii kiinteistön sähköpääkeskuksen uusimisen ja siirtymisen tehotariffiin. Hinnasta johtuen tämä vaihtoehto ei tule menemään läpi.

Pohdin välimallin vaihtoehoa, jossa tolppiin laitettaisiin 2 kpl Super-Sukoa tai karavaanipistorasiaa, joilla on erilliset 16A sulakkeet ja kello on mahdollista myös ohittaa. Tämä mahdollistaa sähköautojen lataamisen 1-vaiheisesti noin 6 - 10 Ampeerin jatkuvalla virralla, ja kiinteistön sähköpääkeskusta ei tarvitse uusia. Tällä hetkellä sähköautoja ja lataushybridejä löytyy 5 kpl ja tulevaisuudessa näiden määrä korkeintaan tuplaantuu. Tolppia on 10 kpl, jotka ovat jaettu kahdelle parkkipaikalle. Keskimääräisellä latausteho häviöineen on noin 2 kW, ja kiinteistön pääsulakkeet 3x63A kestävät jatkuvalla kuormituksella 45 kW virran. Valaistus, toimilaitteet ja dinojen moottorilämmitys syövät alle 15 kW huipputehon talviaikaan, jolloin 30 kW riittää 15 kpl sähköauton yhtäaikaiseen lataukseen, joka lienee hyvin epätodennäköinen skenaario ensi vuonna ja pidemmällä tulevaisuudessa. Ratkaisu olisi kohtalaisen edullinen, tolpat ja näiden nousujohdot pitää joka tapauksessa uusia, ja mielestöni kuormanohjausta tai muutakaan "älykkyyttä" ei tarvita. Mielestäni alle 2 kW latausteho riittää ihan hyvin kotikäyttöön, erityisesti jos on mahdollisuus nopeampaan lataukseen työpaikalla tai julkisilla latauspisteillä. Onko tässä ratkaisussa mitään olennaista joka unohtui?

Latauksen hinnoitteluun ja asukaslaskutukseen en ota vielä tässä vaiheessa kantaa.

3. Halpa ratkaisu, jossa laitetaan jokaiseen tolppaan riittävän paksu johto tulevaisuutta ajatellen. Sinne asennetaan lämmitystolpan näköinen laatikko jossa kaksi supersukopistoketta omilla mittareilla sekä kytkimellä jolla valitaan lämmitys- tai latauskäyttö. Joku vapaaehtoinen käy sitten pari kertaa vuodessa lukemassa mittarit ja laskut lähetetään kulutetun sähkön mukaan (taloyhtiön sähkö). Kannattaa tehdä tuo ehdottomasti niin, että lataus onnistuu 16A:lla, jotta päivittäisen latauksen voi ajoittaa paremmin edullisille tunneille ja talven kylmimpinä päivinä Teslakin pystyy lataamaan. Kuormanhallinnan miettimisen voi siirtää tulevaisuuteen, jos lataajien teoreettinen määrä ylittää liittymästä saatavan sähkön määrän, mutta tuolloin voi tulla jo ajankohtaiseksi pävittää tolppia/liittymää muutenkin. Sallittua lataustehoa voi myös rajoittaa mikäli lataajien määrä nousee eikä latauksia pysty porrastamaan.

 

[ossid]

Kyllähän tuo kuulostaa siltä, että isännöintitoimisto pitäisi sivuuttaa tuossa kokonaan.

Joko siellä ei tiedetä aiheesta mitään ja lukkiuduttu johonkin yhteen esiteltyyn ratkaisuun ja/tai joku oma lehmä on ojassa, esim. provisiot toteutuneista latausratkaisuista.

Tuon voi toteuttaa useammallakin tavalla ja tehdä joko valmiutena tai valmiiksi.

63A sulakkeet riittää vaikka mihin, kun paikkoja on 20, koska tietysti tuohon toteutetaan kuormanhallinta. Jos joku edes ehdottaa latauspisteiden nimellistehon mukaan mitoitusta niin tietää, että osaamista ei ole.

 

[murpur]

Hei, kuormanhallinta voi toimia käytännössä useamman 11 kW latauspisteen kanssa, mutta tämä vaihtoehto tuskin nousee asialistalle. Isännöintitoimiston mukaan ainoa vaihtoehto on järjestää 22 kW optio jokaiselle tolpalle (osakkaiden tasa-arvoinen kohtelu), jolloin kiinteistön pääkeskus on pakko uusia = kallista. Heidän toteuneuneiden tarjousten mukaan pelkkä kiinteistökeskuksen hankinta kustantaa 20 000 euroa, siihen päälle kaapelointi, läpiviennit, mahdollinen kuormanhallintajärjestelmä, verkkoyhtiön työt ja verot jolloin kokonaishinta ylittää melko nopeasti 40 000 euron haarukan. Kaiken lisäksi taloyhtiö siirtyy samalla kalliin tehotariffin piiriin, eikä sähköliittymän suurentaminen ole myöskään poissuljettu. Teillä käytössä oleva ratkaisu 3x63A sulakkeet + kuormanhallinta + 11 kW latausteho mahdollisuus kaikille osakkaille on valitettavasti täysin poissuljettu vaihtoehto, vaikka sen miten päin perustelisi hallitukselle ja isännöitsijälle. Tuollaista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole "virallisesti" olemassa isännöintitoimiston työkalupakissa.
Toinen haaste on kustannusten jakaminen, jolloin halvin minimivaihtoehto on vahvoilla, koska aktiivisimmat osakkaat ovat köyhiä eläkeläisiä ja ajavat dinoilla, joten eivät ole valmiita maksamaan mitään ylimääräistä latausoptiosta. Harkitsemani minimivaihtoehto + 1-vaihelatausoptio ei mielestäni kustanna enempää kuin vähän erilaiset sisuskalut tolppaan mm. mahdollisuus ohittaa kello ja järeämmät 1-vaihepistoriat. Kerta 20 + 6 auton kattamaton parkkipaikka uusitaan budjetin ollessa 25 - 30 kilojuuroa, josta asfaltointi syö leijonaosan, tällöin ei suuresti pysty hifistelemään.

Isännöintitoimisto vaihtoon tai sivuutatte heidät koko asian hoidossa. Isännöintitoimisto puhuu täyttä paskaa. Kiinteistöliiton matskua toteuttamisesta Kiinteistöliitto - Sähköautojen latauspisteiden toteuttaminen taloyhtiössä: Ohjeet ja lainsäädäntö

Teettäkää latauskartoitus, maksaa n. 600€, ja siitä selviää mihin nykyisellä infralla pystytään, mitä pystytään tekemään pienellä investoinnilla ja mitä suuremmalla investoinnilla. Isännöintitoimisto on Teillä tuossa vain turhana rahan kuppaajana, kun vaikuttavat olevan ihan pihalla. Latauskartoituksen jälkeen päätätte mitä haluatte ja pistätte tarjouspyyntöjä meneen. Meidän talouden kokemuksella ihan perus super-sukolla (16A, 1-vaihe eli 3,7kWh) pystyy lataamaan päivittäiset työmatkat ja menot (50km päivä tai alle). Mies lataa oman sähköautonsa perjantaina kun tulee kotiin ja sitten sunnuntai yöksi laittaa myös latautuun. Kovilla pakkasilla saattaa pitää keskiviikkona myös laturissa. Autossa rajoitettu lataus maks. 80%. Jos tarvitsee enempi, niin lähes aina löytyy läheltä joku Type 2 -laturi josta saa sitten sitä 11/22 kWh mehua. Sitten jos taloyhtiöstä löytyy joku joka ajaa sen 800km päivässä sähköautolla, niin se on hänen henkilökohtainen kyyneleensä.

 

[Fact0ry]

Teettäkää latauskartoitus, maksaa n. 600€

Penninvenyttäjän vinkit: Myös jotkin sähköverkkoyhtiöt tarjoavat tällaista konsultaatiota maksutta. Myös latauslaitteita toimittavat yritykset voivat osana kaupantekoa kyllä kartoittaa kohtuullisella tarkkuudella mikä on mahdollista ja mikä puolestaan ei. Aina tarvitaan kuitenkin hieman omaa järkeä, koka kartoitusten eri tekijöillä voi olla omat intressinsä.

Anyway, bigfootin tapauksessa valtaosa spekseistä tuli jo tässä ketjussa analysoitua ja todettua että tuollaiseen ympäristöön nippu 11 kW latureita kuormanhallinnalla ei ole mikään ongelma.