Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[Pakana]

PItäisiköhän vinkata jollekin suomalaiselle latauslaitevalmistajalle että tekevät yhdistelmälaitteen jossa on pistorasia lohkolämmitintä varten. Monessa taloyhtiössä päädytään noihin superusuko systeemeihin siksi kun halutaan säilyttää se lohkolämmityspaikka sellaisenaan, mutta käytännössä hintaero tuollaisella supersukolämmitystolpalla ja varsinaisella latausasemalla on yllättävän pieni.

 

[Fact0ry]

PItäisiköhän vinkata jollekin suomalaiselle latauslaitevalmistajalle että tekevät yhdistelmälaitteen jossa on pistorasia lohkolämmitintä varten. Monessa taloyhtiössä päädytään noihin superusuko systeemeihin siksi kun halutaan säilyttää se lohkolämmityspaikka sellaisenaan, mutta käytännössä hintaero tuollaisella supersukolämmitystolpalla ja varsinaisella latausasemalla on yllättävän pieni.

Onhan näitä, vaikka Walle64. Siinä on Type2 liitin ja suko-pistoke kellokytkimellä.

 

[k_laakso]

Meillä taloyhtiössä 2x3x200A pääsulakkeet ja huoneistokohtaisesti 3x35A sulakkeet, taloyhtiön sähköille vielä 3x50A sulakekoko. Yhtiössä 10 sähkölämmitteistä huoneistoa ja talli/katospaikat kuuluvat osakkeeseen. Ihanteellisesti yhtiön pääkeskus ja kaikkien huoneistojen mittarit sijaitsevat autotalli/katosrakennuksen päädyssä, josta tarkoitus vetää kaikille oman mittarin alle latausvalmius talli- ja katospaikoille.

Yhden firman tarjouksen/kartoituksen perusteella tuolla taloyhtiön liittymän sulakekoolla ei olisi tarvetta kuormanhallinnalle yhtiön pääsulakkeelle, kun on varsin ylimitoitettu. Huoneistokohtaisesti suositteli mahdollisesti kuormanhallintaa tai rajaamista 3x14A = 9,6kW latausta (Ei kiuas/lämmityskytkentöjä ja parilla osakkaalla porealtaat pihassa).

Pyörittelin myös ajatusta mielessä, että valmiuden toteuttamiseen jokaiselle paikalle voisi laittaa myös 3-vaihe/Superschuko-pistokeyhdistelmän, jotta halukkaat pärjäisivät sellaisenaan matkalatureilla ja jos halua löytyy niin mahdollista asennuttaa kunnon Type 2 -laturi.

Miltä tuo kuullostaa teidän mielestä?

 

[ossid]

Meillä taloyhtiössä 2x3x200A pääsulakkeet ja huoneistokohtaisesti 3x35A sulakkeet, taloyhtiön sähköille vielä 3x50A sulakekoko. Yhtiössä 10 sähkölämmitteistä huoneistoa ja talli/katospaikat kuuluvat osakkeeseen. Ihanteellisesti yhtiön pääkeskus ja kaikkien huoneistojen mittarit sijaitsevat autotalli/katosrakennuksen päädyssä, josta tarkoitus vetää kaikille oman mittarin alle latausvalmius talli- ja katospaikoille.

Yhden firman tarjouksen/kartoituksen perusteella tuolla taloyhtiön liittymän sulakekoolla ei olisi tarvetta kuormanhallinnalle yhtiön pääsulakkeelle, kun on varsin ylimitoitettu. Huoneistokohtaisesti suositteli mahdollisesti kuormanhallintaa tai rajaamista 3x14A = 9,6kW latausta (Ei kiuas/lämmityskytkentöjä ja parilla osakkaalla porealtaat pihassa).

Pyörittelin myös ajatusta mielessä, että valmiuden toteuttamiseen jokaiselle paikalle voisi laittaa myös 3-vaihe/Superschuko-pistokeyhdistelmän, jotta halukkaat pärjäisivät sellaisenaan matkalatureilla ja jos halua löytyy niin mahdollista asennuttaa kunnon Type 2 -laturi.

Miltä tuo kuullostaa teidän mielestä?

Verkkoyhtiöltä kannattaa pyytää tiedot liittymän tuntikohtaisesti kuormituksesta ja katsoa siitä paljonko niitä varoja on.

Jos niitä varoja on todellakin paljon niin sitten voi harkita että tarvitaanko kuormanhallintaa, mutta itse en kyllä sitä jättäisi pois kun se on niin pieni kustannus enää kokonaisuudessa.

Ja tuo tapa, että otetaan suoraan oman mittarin takaa on ihan hyvä senkin takia, että latailijat saa sitten halutessaan ottaa sen börssisähkön käyttöön tai kiinteän niin halutessaan.

 

[k_laakso]

Verkkoyhtiöltä kannattaa pyytää tiedot liittymän tuntikohtaisesti kuormituksesta ja katsoa siitä paljonko niitä varoja on.

Jos niitä varoja on todellakin paljon niin sitten voi harkita että tarvitaanko kuormanhallintaa, mutta itse en kyllä sitä jättäisi pois kun se on niin pieni kustannus enää kokonaisuudessa.

Ja tuo tapa, että otetaan suoraan oman mittarin takaa on ihan hyvä senkin takia, että latailijat saa sitten halutessaan ottaa sen börssisähkön käyttöön tai kiinteän niin halutessaan.

Tuohon tarjoukseen/ilmaiseen kartoitukseen kuului liittymä- ja tehotietojen tarkistus verkkoyhtiöltä ja tämän perusteella ei nähnyt tarvetta kuormanhallinnalle yhtiön liittymän tasolla.

Ja omien mittarien alle asettaminen selviö, kun niin ihanteellisesti sijoitettu mittarit ja yhtiön pääkeskus ja itse autotallit&katospaikat. Näin pääsee kaikki halutessaan pelaamaan pörssillä ja ennenkaikkea vältytään laskuttamisilta isännöitsijän kautta ja myös meillä (Helen) kaikki huolehtii itse tehomaksuista ja ei rasita yhtiötä.

Tässäkin tarinassa taustalla isännöitsijän tekemä kartoitus parin vuoden takaa, jossa oltiin hakemassa joka paikalle 22kW latureita yhtiön mittarin alle ja uusimistarve&kustannukset sen mukaiset

 

[Pakana]

Monessa tapauksessa niiden latauspaikkojen saaminen asukkaiden omien sähkömittareiden taakse on kohtuuttoman vaikeaa, mutta toisaalta jos mittarikeskus on sopivassa paikassa, se voi onnistua suhteellisen helpostikin, jolloin se nousee nopeasti 1. vaihtoehdoksi.

 

[k_laakso]

Monessa tapauksessa niiden latauspaikkojen saaminen asukkaiden omien sähkömittareiden taakse on kohtuuttoman vaikeaa, mutta toisaalta jos mittarikeskus on sopivassa paikassa, se voi onnistua suhteellisen helpostikin, jolloin se nousee nopeasti 1. vaihtoehdoksi.

Tästä saa tosiaan olla tyytyväinen, että meillä näin. Asuntojen mittarit taloyhtiön sähkökeskuksen yhtedessä ja autopaikat samassa rakennuksessa letkana. Lisänä varsin ylimitoitetut taloyhtiön liittymän sulakkeet kun kattaa 1:1 suhteessa huoneistojen sulakkeet ja taloyhtiön yleiset.

 

[Bigfoot007]

Monessa tapauksessa niiden latauspaikkojen saaminen asukkaiden omien sähkömittareiden taakse on kohtuuttoman vaikeaa, mutta toisaalta jos mittarikeskus on sopivassa paikassa, se voi onnistua suhteellisen helpostikin, jolloin se nousee nopeasti 1. vaihtoehdoksi.

Meillä vaatisi erillisen nousukeskuksen rakentamisen, ja sen jälkeen johtojen ja tolppien määrä tuplaantuisi.
Olen ymmärtänyt, että nykyaikaiseen tolppaan saisi ns. tyhmät kulutusmittarit valmiina, jotka taloyhtiö voi käydä sitten manuaalisesti lukemassa 1 - 2 kertaa vuodessa, ja sen mukaan laskutus. Erillisiä älymittareita ei autopaikkoja varten kannata laittaa, koska vievät enemmän tilaa keskuksesta, ja joutuu maksamaan ylimääräiset perusmaksut ja tehomaksut toisesta mittarista.

 

[Pikatsu]

Verkkoyhtiöltä kannattaa pyytää tiedot liittymän tuntikohtaisesti kuormituksesta ja katsoa siitä paljonko niitä varoja on.

Jos niitä varoja on todellakin paljon niin sitten voi harkita että tarvitaanko kuormanhallintaa, mutta itse en kyllä sitä jättäisi pois kun se on niin pieni kustannus enää kokonaisuudessa.

Ja tuo tapa, että otetaan suoraan oman mittarin takaa on ihan hyvä senkin takia, että latailijat saa sitten halutessaan ottaa sen börssisähkön käyttöön tai kiinteän niin halutessaan.

Kannattaa tilata latauskentälle oma liittymä. Energiavirasto ohjeistaa tarjoamaan toisen sähköliittymän asiakkaille

 

[ossid]

Kannattaa tilata latauskentälle oma liittymä. Energiavirasto ohjeistaa tarjoamaan toisen sähköliittymän asiakkaille

Tapauskohtaista.

Verkkoyhtiön ei ole pakko tarjota tuota toista liittymää millään vakiohinnalla vaan se on tapauskohtaista ja todennäköisesti virasto edellyttää jonkinlaista kohtuullisuutta.

Uusi liittymä voi olla järkevin vaihtoehto jos esim. kerrostalon parkkis on kaukana pääkeskuksesta jossain tien toisella puolen ja siinä sattuu olemaan puistomuuntaja hollilla.

Aiemminhan verkkoyhtiöt usein kategorisesti kieltäytyi myymästä useampaa liittymää samalle tontille samalle omistajalle.

Mutta kuten monessa muussakin asiassa, niin ammattitaitoisesti suunniteltuna ja tehtynä löydetään kyllä usein paras vaihtoehto asiakkaalle eli lataajille. Se, että onko se se ratkaisu mitä verkkoyhtiö/isännöitsijä/muu verenimijä ehdottaa onkin toinen juttu.

 

[Pakana]

Tuon toisen liittymän tarvekin on hyvin taloyhtiökohtaista. Osalla taloyhtiöistä sähköliittymä on todella överi todelliseen tarpeeseen nähden, osa taas ihan rajoilla, ilman mahdollisuutta päivittää sitä mihinkään.

 

[Grez]

Mitä luulette, missä vaiheessa noiden 11-22 kW kytkentälaitteiden ("latausasemien") ja latauskaapeleiden hinnat alkavat laskea? Omaan silmään vaikuttaa aika selvästi siltä, että niissä on paljon uutuus- ja/tai "ei-vielä-massatuote' -lisää.

Esimerkiksi 11kW 5m Type2 latauskaapeli maksaa 139 Puuilossa, jossa toisaalta 10metrin 11kW 3-vaihejatkojohto maksaa 49 euroa. Jälkimmäisessä enemmän kuparia.

Toki latauskaapelissa on vissiin isommalle kykentäkertamäärälle mitoitetut liittimet ja vähän useampia kontaktipintoja sekä oliko niissä nyt diodi ja vastus. Mutta en näe miten nuo voisivat yksin selittää yli 3 kertaisen hinnan.

Olen ymmärtänyt, että nykyaikaiseen tolppaan saisi ns. tyhmät kulutusmittarit valmiina, jotka taloyhtiö voi käydä sitten manuaalisesti lukemassa 1 - 2 kertaa vuodessa, ja sen mukaan laskutus. Erillisiä älymittareita ei autopaikkoja varten kannata laittaa, koska vievät enemmän tilaa keskuksesta, ja joutuu maksamaan ylimääräiset perusmaksut ja tehomaksut toisesta mittarista.

Yksi ärsyttävä puoli tuossa kuviossa, että taloyhtiö ostaa sähkön ja laskuttaa sen sitten käyttäjiltä 1-2 kertaa vuodessa mittaroitujen mukaan on se, että se ei käytännössä ole mahdollista pörssisähköllä. Ja sähköauton lataaminen olisi kustannusmielessä hirmu kivaa pörssisähköllä kustannusohjatusti. Eli maksaako latausenergiasta keskimäärin 1 vai 7 snt / kWh. Toki sit vero ja siirtomaksu huomioiden ero on prosentuaalisesti pienempi joskin rahallisesti sama.

 

[Bigfoot007]

Yksi ärsyttävä puoli tuossa kuviossa, että taloyhtiö ostaa sähkön ja laskuttaa sen sitten käyttäjiltä 1-2 kertaa vuodessa mittaroitujen mukaan on se, että se ei käytännössä ole mahdollista pörssisähköllä. Ja sähköauton lataaminen olisi kustannusmielessä hirmu kivaa pörssisähköllä kustannusohjatusti. Eli maksaako latausenergiasta keskimäärin 1 vai 7 snt / kWh. Toki sit vero ja siirtomaksu huomioiden ero on prosentuaalisesti pienempi joskin rahallisesti sama.

Vero ja siirto on täällä kehä kolmosen sisällä lähes 10 centtiä per kWh ja siihen päälle myyntiyhtiön 0,5 - 1 centin marginaali, joten on aika sama maksaako pörssisähkö lataushetkellä 2 tai 12 centtiä. Kiinteä hinta luo vapauden ladata mihin aikaan tahansa, ja helpottaa merkittävästi laskutusta. Jos pitäisi väkisin saada jokainen latauspistoke tanssimaan pörssisähkön tahdissa, tulisi asentaa sähköyhtiön omat mittarit kellariin, joka edellyttää keskukseen kalliita muutostöitä, ja toisin jokaiselle käyttäjälle 10 euron kuukausimaksut muiden kustannusten päälle. Joten ei jatkoon.

 

[Nomber]

Vero ja siirto on täällä kehä kolmosen sisällä lähes 10 centtiä per kWh ja siihen päälle myyntiyhtiön 0,5 - 1 centin marginaali, joten on aika sama maksaako pörssisähkö lataushetkellä 2 tai 12 centtiä. Kiinteä hinta luo vapauden ladata mihin aikaan tahansa, ja helpottaa merkittävästi laskutusta. Jos pitäisi väkisin saada jokainen latauspistoke tanssimaan pörssisähkön tahdissa, tulisi asentaa sähköyhtiön omat mittarit kellariin, joka edellyttää keskukseen kalliita muutostöitä, ja toisin jokaiselle käyttäjälle 10 euron kuukausimaksut muiden kustannusten päälle. Joten ei jatkoon.

Eikai siirto ja vero taloyhtiölle noin paljoa ole? Juuri tarkistin tämän meidän taloyhtiön laskusta ja Helenin siirto, vero sekä joku huoltovarmuusmaksu ovat yhteensä 3,133c/kWh.

 

[Tege]

Eikai siirto ja vero taloyhtiölle noin paljoa ole? Juuri tarkistin tämän meidän taloyhtiön laskusta ja Helenin siirto, vero sekä joku huoltovarmuusmaksu ovat yhteensä 3,133c/kWh.

https://www.helensahkoverkko.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/hsv-sahkon-verkkopalvelumaksut-1.9.2024.pdf

Tässä Helenin omat. Tekee pelkkä siirto+vero jo päälle 5c alv0%.

 

[Nomber]

https://www.helensahkoverkko.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/hsv-sahkon-verkkopalvelumaksut-1.9.2024.pdf

Tässä Helenin omat. Tekee pelkkä siirto+vero jo päälle 5c alv0%.

Tuolla lukee että suurin sallittu sulakekoko 3x63A, meillä on kaksi kertaa 3x200A, eli varmaan eri hinta kun on suurempi liittymä? Siirtohinta on meillä 0,88c/kWh.

 

[Tege]

Tuolla lukee että suurin sallittu sulakekoko 3x63A, meillä on kaksi kertaa 3x200A, eli varmaan eri hinta kun on suurempi liittymä? Siirtohinta on meillä 0,88c/kWh.

Mikä tuote valita sähkönsiirtoon? | Helen

www.helensahkoverkko.fi

Sitten se on tuo pienjännitesiirto mihin tuo hinta osuu.

Halvalla menee. Muualla sitten nautitaan siitä 6-8c siirrosta veroineen.

 

[Nomber]

Mikä tuote valita sähkönsiirtoon? | Helen

www.helensahkoverkko.fi

Sitten se on tuo pienjännitesiirto mihin tuo hinta osuu.

Halvalla menee. Muualla sitten nautitaan siitä 6-8c siirrosta veroineen.

Joo tuo se on. Mutta tuo lienee aika yleinen ainakin kerrostaloyhtiöissä? Tai siis aika pieni joku 3x63A jos on kymmeniä asuntoja, kuten kerrostaloissa tuppaa olemaan.

Ja tosiaan 1,1c/kWh alvin kanssa onkin, mutta aika halpaa kuitenkin, yleensä maksamani hinta latauksesta jää johonkin 8c/kWh, vaihtelee kuukausittain ja maksan taloyhtiölle juuri sen mitä yhtiö maksaa sähköstä.

 

[Habazon]

Kyllähän tuo pörssisähkö on aika mahdoton taloyhtiössä missä on paljon lataajia.

Toinen käy yötöissä ja toinen päivävuorossa niin onhan se vähän ikävä kun toinen lataa ilmaseks ja toinen päivän kalleimilla tunneilla.

Eli käytännössä kiinteä on ainut mahdollinen jotta kaikilla on mahdollista latailla samaan hintaan.

 

[Pakana]

Kyllähän tuo pörssisähkö on aika mahdoton taloyhtiössä missä on paljon lataajia.

Toinen käy yötöissä ja toinen päivävuorossa niin onhan se vähän ikävä kun toinen lataa ilmaseks ja toinen päivän kalleimilla tunneilla.

Eli käytännössä kiinteä on ainut mahdollinen jotta kaikilla on mahdollista latailla samaan hintaan.

Voihan siellä pörssisähkö olla, mutta mittausjärjestelmän on oltava sitten pörssihintaa seuraava, joka nostaa kustannusta aika julmasti.

 

[Grez]

Niin, siksi kaikkein paras olisi jos jokaisen lataustolppa olisi oman jo olemassaolevan henkilökohtaisen mittarin takana. Ei tarvitsisi mitään ylimääräistä laskutusjärjestelmää, ei edes mittarin lukua 1-2 kertaa vuodessa ja jokainen saisi valita minkä sähkösopimuksen valitsee oman käyttötarpeen mukaisesti.

Tottakai realiteetit on että tämä ei ole aina mahdollista tai järkevää vaan joudutaan tekemään kuten @Bigfoot007 sanoi, joka esim. omalla kohdalla tarkoittaisi että joutuisin maksamaan sen n. 200 euroa vuodessa kalliimman sähkön lisäksi turhan mittarin, isännöitsijälle laskutuksesta ja makselemaan laskun pari lisää vuodessa.

Sinänsä jo nykyään tekniikka mahdollistaisi suht triviaalisti ja kustannustehokkaasti sen, että vaikka jokaiselle latauspisteelle ei menekään omaa virransyöttöä suoraan kuluttajan mittarilta, niin latauspisteellä voisi olla oma mittari joka välittäisi kulutustietoa käyttäjän varsinaiselle mittarille joka summaisi sen itse mittaamaansa energiaan. Valitettavasti vaan tällainen malli ei ole kaupallisesti tarjolla ainakaan järkevällä hinnalla eikä varmaan osittain tuosta syystä ole verkkoyhtiöilläkään tarjolla.

 

[Nomber]

Tuollainen systeemi olisi kyllä paras, että saisi oman lataustolpan sähköt omalle sähkösopimukselle. Helpottaisi todella paljon näitä taloyhtiö latauksia. Tolpassa vaan mittari joka osaisi keskustella asunnon mittarin sekä talon yleisen mittarin kanssa niin, että osaisivat jakaa käytetyn sähkön oikealla tavalla. Paha sanoa kuinka vaikeaa tällainen olisi teknisesti toteuttaa? Toivottavasti ei kovin vaikeaa ja että tällaista alettaisiin joskus tarjoamaan.

 

[Fact0ry]

Tuollainen systeemi olisi kyllä paras, että saisi oman lataustolpan sähköt omalle sähkösopimukselle. Helpottaisi todella paljon näitä taloyhtiö latauksia. Tolpassa vaan mittari joka osaisi keskustella asunnon mittarin sekä talon yleisen mittarin kanssa niin, että osaisivat jakaa käytetyn sähkön oikealla tavalla. Paha sanoa kuinka vaikeaa tällainen olisi teknisesti toteuttaa? Toivottavasti ei kovin vaikeaa ja että tällaista alettaisiin joskus tarjoamaan.

Se varsinainen sähkömittari mittaa tosiallisesti johtojen kautta kulkevan energian määrää eikä sinne mistään kolmannesta laitteesta voi alkaa syöttämään tietoa että jätäpäs tämä kulutus huomioimatta tai ota lisäksi tämä kulutus huomioon. Teknisesti tuossa ei olisi tietenkään mitään vaikeaa, mutta eipä laskuttavat osapuolet varmasti halua tuollaisia epävarmuustekijöitä tuoda mittauksen sekaan.

 

[Grez]

Se varsinainen sähkömittari mittaa tosiallisesti johtojen kautta kulkevan energian määrää eikä sinne mistään kolmannesta laitteesta voi alkaa syöttämään tietoa että jätäpäs tämä kulutus huomioimatta tai ota lisäksi tämä kulutus huomioon. Teknisesti tuossa ei olisi tietenkään mitään vaikeaa, mutta eipä laskuttavat osapuolet varmasti halua tuollaisia epävarmuustekijöitä tuoda mittauksen sekaan.

Itse asiassa monet Suomessakin verkkoyhtiöillä käytössä olevat sähkömittarit sisälsivät jo 10+ sitten ihan vakiona toimintoja ottaa vastaan muista mittauspisteistä tietoa ja aggregoida niitä.

Mutta olet oikeassa siinä että verkkoyhtiö varmasti haluaa mieluummin pitää kuvion mahdollisimman yksinkertaisena, kun kysyntä muulle on ainakin toistaiseksi marginaalista. Ja kun periaate on että mittaus tehdää verkon ja asiakkaan rajapinnassa, niin tuossa latauspistecasessa pitäisi nykymallilla latauspisteiden syöttöjohtojen olla verkkoyhtiön.

 

[Nomber]

Se varsinainen sähkömittari mittaa tosiallisesti johtojen kautta kulkevan energian määrää eikä sinne mistään kolmannesta laitteesta voi alkaa syöttämään tietoa että jätäpäs tämä kulutus huomioimatta tai ota lisäksi tämä kulutus huomioon. Teknisesti tuossa ei olisi tietenkään mitään vaikeaa, mutta eipä laskuttavat osapuolet varmasti halua tuollaisia epävarmuustekijöitä tuoda mittauksen sekaan.

Niin no toisaalta eihän noiden mittareiden toisaalta pitäisi mitään tehdäkään sen kummemmin, johonkin järjestelmäänhän ne tiedot menevät ja siellä järjestelmässä sitten olisi vaan yksinkertaisia plus ja miinuslaskuja ja lopputuloksen mukaan tulisi lasku.

Mutta toki tämä olisi kohtuu monimutkainen himmeli nykyiseen nähden ja sähköyhtiöllä ei ole mitään varsinaista interssiä tällaista tarjota kun hyöty olisi vain kuluttajalle eikä sähköyhtiölle. Lisäksi kun sähkönsiirto on monopoli niin sähkönsiirtoyhtiön ei tarvitse juurikaan asiakkaiden mielipiteistä välittää tai tarjota mitään sellaista mitä asiakkaat haluavat.

 

[Habazon]

Jossain muutaman paikan yhtiöissähän tuo oman mittarin takaa syöttö on mahdollinen.

Tosiaan hommahan paisuu aivan luokattomaksi jos aletaan vaikka 50 autopaikan infraa rakentamaan niin että jokaiselle latausaseman syötölle on oma verkkoyhtiönmittari johon jokainen saa tehdä oman sähkösopparin.

Tätä keskustelua kun on lukee niin pelkästään mid-mittarin lisääminen lämpötolppaan tuntuu jo monessa yhtiössä ahdistavan niin kyllä kyllä tälläset kymmenientuhansien mittari infran rakentaminen taitaa jäädä haaveeksi eikä taida maksaa itteänsä ikinä takaisin.

Jos mahdollista niin käykäähän kattomassa kerrostalon sähkökeskukseesa missä on asuntojen mittarit, tämä on yhdenhuoneen seinän kokokoinen paketti ja tällöinkin puhutaan vasta muutamasta kymmenestä mittarista.

Mid-mittarillinen latausasema ja siihen mahdollinen palvelu mistä isännöitsijä voi lukea etänä lukemat tai operaattori hoitamaan laskutusta on käytännössä vaihtoehdot isoimmissa taloyhtiöissä.

 

[Pakana]

Nuo asunnon omissa mittareissa olevat latausasemat ovat ehkä enemmän jonkun rivari- tai erillistaloyhtiön juttu, jossa pysäköinti on joko sopivasti mittauskeskuksen vieressä, tai sitten suoraan asunnon yhteydessä.

Tosin näkee niitä ihan omakotitaloissakin omalla liittymällä olevia latausasemia.. Tosin lienevät lähinnä jonkun työsuhdeauton tai firman auton lataukseen.

 

[Tommy Goldfish]

Itsellä rivarin pääty ja sopivasti parkkipaikat heti seinän takana, niin omasta mittarista vedettiin johdot 11kW latausasemalle. Muille ei tule yhtä helppoa ratkaisua taloyhtiössä, vaan nyt suunnitellaan lämmitystolppien uusimista ja niihin 2kW hidaslatausta, kun muuten pitäisi vetää piha auki ja uuden johdot + nostaa liittymän kokoa ja hintaa.