Sähkönsiirto

[helppo92]

Itse kun en suurjännitepuolesta paljon tiedä, niin mitä siellä oikeen kompensoidaan? Eikö sitä kaapelia kuitenkin kompensoida hajautetulla tai keskitetyllä mallilla 20 kV verkossa?

Vai puhuitteko nyt nimenomaan keskitetystä kompensoinnista

Se voidaan kompensoida 20 tai 110 puolella. Ihan riippuu verkosta ja alueesta(kaupunkia vai maaseutua), millä jännitetasolla tuo kannattaa hoitaa. Yleensä kustannustehokkainta 20 kV verkossa tehdä keskitetysti.

Googlaamalla loistehon kompensointi saa sitten enemmän tietoa halutessaan.

 

[Griffin]

Minkäsverran noita korkeamman jännitteen linjoja (20kV ja 110 kV on pistetty maahan?)

 

[peksii]

Minkäsverran noita korkeamman jännitteen linjoja (20kV ja 110 kV on pistetty maahan?)

Esim. Carunalla näyttäis olevan 2018 vuosiraportin perusteella 56% keskijänniteverkosta kaapeloitu. Pääfokus varmasti muillakin maaseutuyhtiöillä on laittaa keskijänniteverkko ensin maihin, koska sillä suurin vaikutus keskeytyksiin. (Carunalla vuonna 2016 kj-verkon kaapelointiaste oli 33%)

 

[N1kkel]

Minkäsverran noita korkeamman jännitteen linjoja (20kV ja 110 kV on pistetty maahan?)

Kantaverkossa oikeastaan ainoat maakaapelit ovat meren alla kulkevat SJ-tasasähkökaapelit Ruotsiin ja Viroon. Energiayhtiöidenkin alueverkoissa 110kV verkon maakaapeloinnit ovat hyvin harvassa.

 

[helppo92]

Kantaverkossa oikeastaan ainoat maakaapelit ovat meren alla kulkevat SJ-tasasähkökaapelit Ruotsiin ja Viroon. Energiayhtiöidenkin alueverkoissa 110kV verkon maakaapeloinnit ovat hyvin harvassa.

Tähän voisi vielä knoppitietona mainita, että noissa suurjännitekaapeleissa loisteho on jo hyvin merkittävä ongelma. 400 kV maakaapelissa siirtoteho kuluu täysin loistehon siirtoon alle 100 km kaapelinpätkällä, jos loistehoa ei kompensoida välillä. Pidemmissä merikaapeleissa on tästä syystä pakko käyttää tasajännitettä.

 

[neaa82]

Loistehon muutokset on korostunut nimenomaan kaapeloinnista johtuen, mutta myös reilusti kulutuksen muuttuessa kapasitiivisemmaksi. Ja nopeasti. Esimerkiksi Helsingissä investoitiin turhaan 110kV konkkiin muutama vuosi takaperin, jotka jäi käytännössä turhiksi vuoden sisällä. Helsinki ei ole juuri lisännyt kaapelointia, toki siellä 110kV kaapelit tuottaa paljon. Sen sijaan nyt on jouduttu hankkimaan parit 110kV reaktoreit ja lisää tulee. Carunalla on jo kymmenen 110kV reaktoria ja lisää tulee. 20kV reaktoreita on kylvetty kuin sieniä sateella ja lisää tulee. Lisäksi löytyy hajautettuja pikkuyhdistelmäkeloja, jotka kompensoi lähinnä lyhyen yksittäisen kaapeliosuuden. Maakapelia laitettiin yli 3800km maihin vuonna 2019. Kj-verkon kaapelointiaste on 64%.

Ja loisteho tosiaan kompensoidaan jakeluverkoissa sekä 110kV että keskijännitteen puolella. Keskitettynä ja hajautettuna. Carunalla suurin kompensointi määrällisesti tapahtuu 110kV. Lisäksi toki voimalaitoksilla on rooli apuna. Kustannustehokkain olisi nimenomaan kaupungeissa 110kV tasolla ja hajapaikoilla keskijännitteellä. Riippuu alueverkosta, jos samalla haaralla tai silmukalla on useampi oma asema, niin sj-ratkaisut parempi.

 

[Tonnin Seteli]

Lähinnä tarkoitin sitä, kun kitistään siirron hinnasta siellä maaseudulla. Niin voivat sitten miettiä millaisen sähköjärjestelmän ja kapasiteetin saisivat itse sillä muutamien tuhansien eurojen liittymismaksulla ja siirron kuukausihinnalla.

Ehkei vielä nykyhintaan "kannata". Skenaarioitahan on kuitenkin enemmän kuin yksi. Ero tarvittavassa tehossa pienen ja suuren välillä on enemmän kuin desimaalipilkun siirto yhdellä. Ääritapauksissa ero voi olla lähemmäs satakertainen kuin kymmenkertainen, vaikka melkein kotitalouksista puhutaankin.

Mukavaan pientaloasumiseen(ilman lämmitysvastuksia toimivassa talossa) riittävä oma sähköjärjestelmä ei välttämättä lopulta maksaisi ihan mahdottomia. Toteutus ja suunnittelu ratkaisee elinkaarikulun, ja tähän astihan moista on harva edes suunnitellut. Ostosähkön kokonaiskustannuksen raketoidessa hamaan tulevaisuuteen alkaa kiinnostusta pikkuhiljaa löytyä. Tietenkin järjestelmä toimisi polttomoottorigeneraattorilla, hukkalämpö auttaisi lämmityksen tai käyttöveden kanssa. Muodikkaat ja harrastajien näpertelyssä järkiratkaisun korvanneet aurinkopaneelit olisivat korkeintaan apuna, koska kokonaistaloudellisuuden vuoksi akkukapasiteetti tulee mitoittaa pieneksi.

Toisaalta suuritehoinen nykyisiä sähköliittymien sulakekokoja vastaava, erityisesti maatilallekin riittävä, järjestelmä maksaisi ihan helvetisti. Varavoimahan on farmeilla yleistä, mutta jatkuva käyttö vaatii aivan eri tason järjestelmän, joka kestää käyttöä, jota huolletaan paljon ja joka toimii taloudellisesti myös pienellä kuormituksella. Lisäksi varavoiman edullisuuden osatekijänä huipputeho on mitoitettu yleensä lähinnä navetan mukaan, kun taas sähköliittymän täytyy mielellään kestää viljankuivaamon ja saunan samanaikainen käyttö ja kaikki muu siihen päälle.

TLDR. Verkosta irtautuminen voisi pientalossa olla ihan inhimillisen hintaista vaikka asumisnormista ei tingitä. Aktiivisella maatilalla taas hirveän kallista. Aika hiljaista taitaa myös olla siinä tapauksessa, että maalämpöön on jo investoitu.

Muuten - verkkoyhtiöthän ei voi nostaa hintaa, jos keskitytään kasvukeskuksiin. Sillä olisi hintoja laskeva vaikutus.

Kaikki yksityistetyt luonnolliset monopolit nostavat hintaa asiakkaiden maksukyvyn rajan tuntumaan, kun niille annetaan siihen aikaa. Kustannukset eivät määrää tuhokapitalismissa käypää hintaa. Kaikki säännöstely kierretään ja tarvittaessa porsaanreikiä avataan lisää voitelemalla poliitikkoja.

Edit: Juuri näinhän on meilläkin käymässä ja käynyt.

 

[vihta]

Minkäsverran noita korkeamman jännitteen linjoja (20kV ja 110 kV on pistetty maahan?)

Täältä löytyy verkkotoiminnan tilastoja Verkkotoiminnan julkaisut

Mitäpä sitä muuta nyt lauantai-iltana, niin kasasin tuolta laajemmista tilastoista koko Suomen 2018 tilanteen:

	Yhteensä	Ilmajohto	Kaapeli	Kaapelointiaste
220-400 kV	7 039​	6 768​	271​	3,8 %​
110 kV	16 341​	16 006​	336​	2,1 %​
1-70 kV	151 783​	103 644​	48 139​	31,7 %​
0,4-1 kV	249 183​	126 829​	122 354​	49,1 %​
Yhteensä	424 346​	253 247​	171 099​	40,3 %​

Yhtiökohtaiset erot on toki isot.

Suomessa on siis sähköverkkoa yli 10 kertaa maapallon ympäri tai toisin sanoen täältä kuuhun.

 

[Juicce]

Kauppalehden uutisessa ei ymmärretä, että valvontamallin tasapoisto on eri asia kuin kirjanpidon poisto. Kirjanpidon poistoja saa tehdä yhtiön haluamassa aikajaksossa.

Yksikköhintojen suurin ongelma on, kysely on viimeksi tehty ajalta, jolloin lähinnä Elenia ja kaupunkiyhtiöt kaapeloivat. Eli ovat huomattavan korkeita. Vaikka valvontamalli oli lukittu kahdelta valvontajaksolta, olisi hinnastokyselyn voinut tehdä uudelleen ja sille olisi ollut hyvä perustekin.

 

[neaa82]

Nykyinen malli ei sisällä fiktiivisiä investointeja, vaan mahdollinen hetkellinen investoimisen tehokkuudesta tuleva hyöty (regulaatioyksikköhinnan ja todellisen investointikustannuksen ero) yhtiölle siirtyy yksikköhintakehityksen kautta asiakkaan hyväksi ja nimenomaan laskee hintatasoa. Lisäksi nykyinen malli kohtelee tasapuolisesti kaikkia yhtiöitä ja toimii myös vuokraverkkoyhtiöille, mitä tasearvoihin pohjautuva malli ei tee. Valvontamallin keskeisimpiä ajatuksia on tehokkuuteen kannustaminen. Siis ts. kustannustehokkaasti investoiva yhtiö saa rajallisen ajan taloudellista hyötyä tehokkuudestaan, mutta yksikköhinnat ajan myötä päivittyvät todellisten investointikustannusten pohjalta, jolloin siirtyy tämä kustannushyöty asiakkaille ja hintoihin. Jos tällaista kannustinta ei ole, voivat yhtiöiden tasearvot lähteä paisumaan ja lopputuloksena asiakas maksaa korkeampaa hintaa kuin nykyisessä mallissa.

 

[taxman]

Nykyinen malli ei sisällä fiktiivisiä investointeja, vaan mahdollinen hetkellinen investoimisen tehokkuudesta tuleva hyöty (regulaatioyksikköhinnan ja todellisen investointikustannuksen ero) yhtiölle siirtyy yksikköhintakehityksen kautta asiakkaan hyväksi ja nimenomaan laskee hintatasoa. Lisäksi nykyinen malli kohtelee tasapuolisesti kaikkia yhtiöitä ja toimii myös vuokraverkkoyhtiöille, mitä tasearvoihin pohjautuva malli ei tee. Valvontamallin keskeisimpiä ajatuksia on tehokkuuteen kannustaminen. Siis ts. kustannustehokkaasti investoiva yhtiö saa rajallisen ajan taloudellista hyötyä tehokkuudestaan, mutta yksikköhinnat ajan myötä päivittyvät todellisten investointikustannusten pohjalta, jolloin siirtyy tämä kustannushyöty asiakkaille ja hintoihin. Jos tällaista kannustinta ei ole, voivat yhtiöiden tasearvot lähteä paisumaan ja lopputuloksena asiakas maksaa korkeampaa hintaa kuin nykyisessä mallissa.

Kun tunnut tietävän asiasta, niin kuinka usein regulaatiohintayksiköitä päivitetään? Entä mihin ne asetetaan? Jotta hyöty tulisi todellisuudessa kuluttajalle, pitäisi regulaatiohintayksiköt asettaa eri yhtiöiden todellisten kulujen mediaanin halvemmalle puolelle. Muussa tapauksessa jo nyt ylisuuria voittoja lähes riskittömästä monopolitoiminnasta saavat yhtiöt saavat riistää vieläkin enemmän.

 

[neaa82]

Kun tunnut tietävän asiasta, niin kuinka usein regulaatiohintayksiköitä päivitetään? Entä mihin ne asetetaan? Jotta hyöty tulisi todellisuudessa kuluttajalle, pitäisi regulaatiohintayksiköt asettaa eri yhtiöiden todellisten kulujen mediaanin halvemmalle puolelle. Muussa tapauksessa jo nyt ylisuuria voittoja lähes riskittömästä monopolitoiminnasta saavat yhtiöt saavat riistää vieläkin enemmän.

Yleensä malli on päivitetty 4 vuoden välein, nyt ensimmäiselle 4+4 vuotiselle valvontajaksolle poikkeuksellisesti ei tehty päivitystä vuosille 2020-2023. Nykyhinnat ovat siten vuodelta 2013.
Todennäköisesti seuraavalle jaksolle tehdään päivitykset, eli 2024-2027.
Hinnat ovat volyymipainoitteinen keskiarvo, eli isojen yhtiöiden hintatason merkitys on suuri. Sueraavassa päivityksessä maakaapelin kaivuukustannukset tulee todennäköisesti roimasti alas johtuen Elenian ja Carunan suurista volyymeistä ja tehokkaasta hintatasosta.

 

[Mikkos]

Ohoh, yllättyneet käsi ylös.

Yle: Yksi muutos johti ennennäkemättömään sähkön siirtohintojen nousuun – professori: Asiakas unohtui

Verkkoyhtiöiden valvontamalli muuttui vuoden 2016 alusta. Sen jälkeen sähkön siirtohinnat lähtivät nopeaan nousuun. Vuosina 2016–2018 yhtiöissä liikevaihdon nousua oli lähes 43 prosenttia.

www.is.fi

 

[baggio]

Välillä valtiolla näpit palaa markkinoiden kanssa, virheitä nyt vaan aina välillä sattuu. Tämä oli kuitenkin mittaluokaltaan jo kohtuullisen iso. Euroissa tähän mennessä noin 0,8 mrd € tulonsiirto (joka edelleen juoksee?) kansalaisilta sähköyhtiöille.

 

[taxman]

Olisi aika laittaa seuraavalle valvontajaksolle negatiivinen tuottovaatimus, niin ylimaksut monpolille palautuisivat. Tämän kauneus on siinä, että tämä ei ole edes taannehtaa säätelyä, vaan vain vaatimus tuottaa tappiota.

 

[valexi]

Tämän kauneus on siinä, että tämä ei ole edes taannehtaa säätelyä, vaan vain vaatimus tuottaa tappiota.

Ja sähköyhtiö maksaa loppuvuodesta miljoonaluokan bonarit toimitusjohtajalle, ylimmille toimihenkilöille ja muille hyväveliverkoston jäsenille siirtohinnan pysyessä samana.

 

[neaa82]

YLEn juttu on aika tarkoituksellisesti tehty ja ajoitettu tähän hetkeen kun sähkönsiirtohintojen kehityksen hillitsemiseen tähtäävä Sähkömarkkinalain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn juuri nyt.
Valvontamalli on kehitetty pitkäaikaiseksi ja sen tavoitteena on tasata vuosittaisia vaihteluita niin asiakkaan kuin yhtiönkin näkökulmasta. Sallitun tuoton tai liikevaihdon kehittymistä tulisi tarkastella neljän tai kahdeksan vuoden jaksoissa yksittäisten vuosien sijasta. Laskennallisesti (mihin YLEn toimittajakin viittaa) vuosien 2015 ja 2016 välillä näkyy sallitussa tuotossa merkittävä harppaus, joka johtuu useammasta asiasta, mutta se tasaantuu merkittävästi jo 4.valvontajakson (2016-2019) aikana ja edelleen 5.jakson (2020-2023) aikana. Esimerkiksi paljon puhutun WACC:n ennustetaan laskevan vuoteen 2023 lähes vuosien 2014 ja 2015 tasolle.

 

[Kvarkki]

Jotain lienee kuitenkin mennyt aivan päin persettä, kun hinnat ovat pompanneet äärimmäisen rajusti.

 

[Mikkos]

YLEn juttu on aika tarkoituksellisesti tehty ja ajoitettu tähän hetkeen kun sähkönsiirtohintojen kehityksen hillitsemiseen tähtäävä Sähkömarkkinalain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn juuri nyt.
Valvontamalli on kehitetty pitkäaikaiseksi ja sen tavoitteena on tasata vuosittaisia vaihteluita niin asiakkaan kuin yhtiönkin näkökulmasta. Sallitun tuoton tai liikevaihdon kehittymistä tulisi tarkastella neljän tai kahdeksan vuoden jaksoissa yksittäisten vuosien sijasta. Laskennallisesti (mihin YLEn toimittajakin viittaa) vuosien 2015 ja 2016 välillä näkyy sallitussa tuotossa merkittävä harppaus, joka johtuu useammasta asiasta, mutta se tasaantuu merkittävästi jo 4.valvontajakson (2016-2019) aikana ja edelleen 5.jakson (2020-2023) aikana. Esimerkiksi paljon puhutun WACC:n ennustetaan laskevan vuoteen 2023 lähes vuosien 2014 ja 2015 tasolle.

Mutta onko nämä rahat jääneet firman sisään vai onko ne jaettu ulos omistajille?

 

[neaa82]

Jotain lienee kuitenkin mennyt aivan päin persettä, kun hinnat ovat pompanneet äärimmäisen rajusti.

Viranomaiset ovat kyllä sössineet jo siinä kun hätähätään haluttiin äkkiä isosti tapahtuvan. Eli kyllä, ihan sieltä sähköverkkojen myynnistä asti homma sössitiin ja nyt ei enää jää kuin paikkailla, joka sekin on melkosta urpoilua, koska eikän tollaisia päätöksiä voida säätää tällä tavoin, että parin vuoden välein poikkoillaan pää märkänä jotakin ja suolletaan sinne päin. Ei kukaan taho halua investoida sellaiseen asiaan, jossa on tällainen epävarmuus idiooteista poliitikoista.

 

[Mika!]

Mutta onko nämä rahat jääneet firman sisään vai onko ne jaettu ulos omistajille?

Ne pumpataan emoyhtiölle "investointi velkojen maksuun" Todennäköisesti vain korkoihin, jotta itse velkaa voidaa lypsää ikuisesti

Yhtiö teki 50 miljoonan euron voitot sähkönsiirrosta Suomessa – verot lähes olemattomat

Sähkön siirtohintojen rajuista nostoista päättäneen verkkoyhtiön Carunan omistukset kulkevat Alankomaiden kautta. Yhtiö on rakentanut miljardien eurojen lainaketjun, jonka vuoksi se ei juuri maksa yhteisöveroja Suomessa.

yle.fi

 

[Mikkos]

Jaaha, mitäs veikkaatte että parin vuoden sisään tapahtuu:

Caruna saa uudet kansainväliset suuromistajat, Keva luopuu – Nousevatko sähkön siirtohinnat?

Ruotsalaiset ja kanadalaiset eläkeläiset omistavat pian merkittävän osuuden sähköjakeluyhtiö Carunasta. Vaikuttaako omistajarakenteen muutos sähkön jakeluhintoihin?

www.kauppalehti.fi

Omistajarakenteen muutokset eivät vaikuta sähkön jakeluhintoihin, vakuuttaa Caruna.

Joo ne ei varmaan vaikuta, mikään ei muutu, siirtohinnat pysyy ennallaan, hallitus takaa hinnat jne muita Aku Ankan parhaita

 

[Tonnin Seteli]

Onhan se kiva ajaa tilanne siihen saakka, että kohta normaalielämän jatkamiseksi meidän on rakennettava oma verkko rosvojen verkon rinnalle. Tulee kohta halvemmaksi kuin riistoon alistumisen jatkaminen.

 

[JSoi]

Millaisia siirtomaksuja ihmisillä on omakotitaloihin? Ei tuo kohtuu edullinen sähkösopimus tunnu enää paljon missään, kun tulee 18,8€/kk + 4,0 snt/kWh siirtomaksut siihen päälle. Näin ainakin Vakka-Suomen Voiman kanssa. Sähkön siirron hintaan ei vissiin voi vaikuttaa mitenkään?

 

[arthur3.0]

Millaisia siirtomaksuja ihmisillä on omakotitaloihin? Ei tuo kohtuu edullinen sähkösopimus tunnu enää paljon missään, kun tulee 18,8€/kk + 4,0 snt/kWh siirtomaksut siihen päälle. Näin ainakin Vakka-Suomen Voiman kanssa. Sähkön siirron hintaan ei vissiin voi vaikuttaa mitenkään?

Hinnaston mukaan nuo hinnat menee (koska kaikkia asiakkaita pitää kohdella samoilla ehdoilla).

VSV:n hinnaston mukaan olette jo halvimmassa omakotitalokategoriassa eli sulakkeita pienentämällä ette saa säästöä. Energian suhteen kausi- ja yöpäiväsopimuksilla saisi halvempaa siirtoa (mutta kalliimmalla perusmaksulla). Voi kannattaa riippuen käyttöprofiilista (eli määristä ja ajoista).

Sähkönsiirtoyhtiötä voitte vaihtaa vain muuttamalla

 

[kjns]

Sähkön siirron hintaan ei vissiin voi vaikuttaa mitenkään?

Ei voi vaikuttaa ei.
Meillä on Carunalla 25A yleissiirron (ok-talo) kk-maksu 25,80 €, siirto 4,56 snt/kWh ja siihen päälle vielä valtiolle menevä sähkövero 2,9.. snt/kWh.

Just tuli tammi-helmikuun laskut sekä sähköstä että siirrosta, sähkölasku ~220 euroa ja siirto ~360 euroa (sis vero)...

 

[calm]

Millaisia siirtomaksuja ihmisillä on omakotitaloihin? Ei tuo kohtuu edullinen sähkösopimus tunnu enää paljon missään, kun tulee 18,8€/kk + 4,0 snt/kWh siirtomaksut siihen päälle. Näin ainakin Vakka-Suomen Voiman kanssa. Sähkön siirron hintaan ei vissiin voi vaikuttaa mitenkään?

SÄHKÖN SIIRTO / OSS / Kausisähkön siirto 3x25A / Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy
Perusmaksu 3x25A 23.58 EUR/kk
Energiamaksu muuaika 1.70 snt/kWh
Energiamaksu talviarkipäivä 2.86 snt/kWh

Siirron hintaan voi vaikuttaa vaihtamalla siirtotuotetta. Yleensä toimii niin, että yleissiirrossa on matalin kuukausimaksu ja korkein siirtomaksu, yö/kausisiirroissa taas korkein kuukausimaksu ja matalin siirtomaksu. Energia- ja siirtotuotteiden hinnoittelumallin ei tarvi olla sidoksissa toisiinsa.

 

[JSoi]

Okei, kiitos näistä. Eli "kohtuullisissa" hinnoissa mennään. Ollaan juuri muuttamassa omakotitaloon ja pieni hintashokki iski kun tuon paperin ensimmäistä kertaa luki.

 

[WestCoast]

Kyllähän se tälleen kesälläkin närästää kun siirtohinnat on mitä on.. pikkasen päälle 80€ sähkö ja 150 € siirto päälle 1600 kWh kulutuksella okt ssa.. ja tämäkin kun asun pääasiassa yksin.. Talvesta puhumattakaan..

 

[ykii]

Siirrytään energia-topicista tänne:

Tätähän tämä on kun on ziljoona eri siirtofirmaa. Järvi-Suomi taitaa olla vieläpä paikallisesti omistettu. Mutta kun asiakkaita on se 0,2/km2 niin verkko on mutta ei asiakkaita jakamaan kuluja. Sosialismi on yleensä syvältä, mutta itse kyllä alan olla vahvasti sitä mieltä että valtion monopoli kokomaassa sähkönjakeluun olisi aika hyvä. Voisi sitten niitä kirvelevän kovia siirtomaksuja maksella edes mentaliteetillä että ne menee verokirstuun eikä ulkomaisille sijoittajille.

Systeemihän OLI toimiva kunnes taannoinen hallitus päätti muuttaa valvontamallia. Jotain fiksiähän tähän on tulossa, mutta ei se ratkaise tuota hintojen karkaamista. Uutinen aiheesta: Sähkölaskusi siirtohinta tuntuu kohtuuttomalta? Katso, miten valvontamalli varmistaa yhtiön edun – myös myrskyissä

Itse asun Elenian alueella. Elenia on yksi Suomen kalleimmista siirtoyhtiöistä. :/

Mulla yleissiirto jossa perusmaksu 19,67e/kk ja siirto veroineen 8c/kWh. Harkinnassa on siirtyä yösähköön, laskin että jo 700-800kWh/kk kulutuksella säästää jos olettaa päivä:yö suhteen olevan 60:40 luokkaa. Kovin paljoa en pysty kulutusta yölle siirtämään, ehkäpä korkeintaan veden lämmitystä. OK-talo, maalämmössä ja lämmitettävää pinta-alaa 200m^2. Lisäksi ulkoporeallas joka lämmittää kun on tarve, tätäkään ei voi ainakaan järkevästi ajastaa jos haluaa että lämpötila on toivottu kokoajan. Kokonaisuuden vuosikulutus on noin 14000kWh.

Mulla jakauma toteutuneesta sähkölaskusta kuluvalta vuodelta: energia 29%, siirto 71%. Onhan tuo karua...

 

[mattix]

...
Mulla jakauma toteutuneesta sähkölaskusta kuluvalta vuodelta: energia 29%, siirto 71%. Onhan tuo karua...

Paljon tuosta siirrosta on veron osuus?

 

[kntkvtknt]

Siirrytään energia-topicista tänne:


Systeemihän OLI toimiva kunnes taannoinen hallitus päätti muuttaa valvontamallia. Jotain fiksiähän tähän on tulossa, mutta ei se ratkaise tuota hintojen karkaamista. Uutinen aiheesta: Sähkölaskusi siirtohinta tuntuu kohtuuttomalta? Katso, miten valvontamalli varmistaa yhtiön edun – myös myrskyissä

Itse asun Elenian alueella. Elenia on yksi Suomen kalleimmista siirtoyhtiöistä. :/

Mulla yleissiirto jossa perusmaksu 19,67e/kk ja siirto veroineen 8c/kWh. Harkinnassa on siirtyä yösähköön, laskin että jo 700-800kWh/kk kulutuksella säästää jos olettaa päivä:yö suhteen olevan 60:40 luokkaa. Kovin paljoa en pysty kulutusta yölle siirtämään, ehkäpä korkeintaan veden lämmitystä. OK-talo, maalämmössä ja lämmitettävää pinta-alaa 200m^2. Lisäksi ulkoporeallas joka lämmittää kun on tarve, tätäkään ei voi ainakaan järkevästi ajastaa jos haluaa että lämpötila on toivottu kokoajan. Kokonaisuuden vuosikulutus on noin 14000kWh.

Mulla jakauma toteutuneesta sähkölaskusta kuluvalta vuodelta: energia 29%, siirto 71%. Onhan tuo karua...

Siinä tapauksessa et ole ollut muun siirtoytiön asiakas.

Tietääkseni Caruna on vielä kalliimpi.

 

[ykii]

Tuossa 71%:ssa on perusmaksu (19,67e/kk + siirto 5,2c/kWh + vero 2,8c/kWh). Voisi tietenkin eritellä myös sen omaksi kakuksi.

 

[ykii]

Siinä tapauksessa et ole ollut muun siirtoytiön asiakas.

Tietääkseni Caruna on vielä kalliimpi.

Carunan asiakas en ole koskaan ollut, mutta muiden yhtiöiden verkkoalueilla toki majaillut. Viimeksi Tampereen sähköverkossa joka olikin huomattavasti Eleniaa edullisempi.

 

[kjns]

Tuossa 71%:ssa on perusmaksu (19,67e/kk + siirto 5,2c/kWh + vero 2,8c/kWh). Voisi tietenkin eritellä myös sen omaksi kakuksi.

Tuohan on oikeasti kalliimpi kuin caruna, jopas.. carunalla yleissiirto 4,56 snt, tpsin perus 25A liittymän kk-maksu 25,80 euroa ok-taloille. Yhtiöissä halvempi 12,95 eur maks 25A.

 

[Moonis]

Tällänen kolahti postiluukusta, kallista vai halpaa, enpä osaa sanoa, maksettava on.
Lumme mulla sit sähkönmyyjänä, aika tasaista 10-13€ / kk ollu laskut, pelkkä sähkö siis siinä.

 

[Cluuduli]

Caruna Espoo Oy alentaa sähkönsiirron hintoja:

Carunalta hintayllätys: Sähkön siirtohinta laskee – ei kuitenkaan kaikilla

Sähköverkkoyhtiö Caruna laskee hintoja osalla asiakkaistaan.

www.iltalehti.fi

 

[vesas]

Sähkön siirtohintojen laskemista hehkutetaan kun viranomaiset muutti tuottavuuden laskentaa ja rajoja. Lehtitietojen pohjalta lasku voisi olla 17%. Eli vaikkapa Elenian kohdalla siirto on verottomana 5,21c/kWh. Tuohon päälle tulee sitten veroja niin että siirto maksaa sen 8c/kWh. 17% alennuksella veroton hinta olisi 4,32 ja verojen jälkeen noin 7c/kWh.

No noinhan tuo ei mene, eli joku korotushan sieltä on tulossa ja tuo lasku lasketaan siitä korotetusta hinnasta. Kaipa tuonne keksitään jokin lisämeno jolla nosto menee läpi valvonnasta..

Joten odotetaan mielenkiinnolla mitäs se siirto maksaakaan ensivuonna.

 

[ykii]

Elenia (yksi kalleimmita siirtoyhtiöistä) itkee valvontamenettelyn muutoksia: Elenia joutuu leikkaamaan yli 40 miljoonaa euroa ensi vuoden verkkoinvestointeja Energiaviraston valvontamenetelmien muutosten vuoksi

Sympatiat nollissa. Tämän itkun seurauksena saadaan hintaa todennäköisesti hilattua ylöspäin, kuten @vesas yllä ennusti.

 

[Seizera]

Elenia (yksi kalleimmita siirtoyhtiöistä) itkee valvontamenettelyn muutoksia: Elenia joutuu leikkaamaan yli 40 miljoonaa euroa ensi vuoden verkkoinvestointeja Energiaviraston valvontamenetelmien muutosten vuoksi

Sympatiat nollissa. Tämän itkun seurauksena saadaan hintaa todennäköisesti hilattua ylöspäin, kuten @vesas yllä ennusti.

Eivät välttämättä pysty nostamaan sähkön siirron hintaa. Heidän sisäisiä lukuja ei mulla ole, mutta se mitä nuo lakimuutokset ja valvontamenettelymuutokset aiheuttivat on, että moni verkkoyhtiö joutuu tekemään aika rajun käännöksen hintojenlaskuun joko nyt, tai sitten vuoden parin päästä.
Kaupunkiyhtiöt on nyt ekana lähteneet tähän, kun siellä ei ole niin paljon alijäämää syötäväksi:

Sähkön siirtohinnat laskevat reilusti sekä Keravalla että Sipoossa – Keravan Energia ja Sipoon Energia kertovat miksi

Sähkösiirron maksut Keravalla ja Sipoossa laskevat joulukuun alussa, kertovat Keravan Energia ja Sipoon Energia yhteisessä uutiskirjeessään.

www.keski-uusimaa.fi

Vantaan Energia laskee sähkön siirtohintoja – näin muutos näkyy sähkölaskussasi

Vantaan Energia Sähköverkot Oy laskee vantaalaisten sähkön siirtohintoja vuoden alusta alkaen kertoo yhtiö tiedotteessaan.

www.vantaansanomat.fi

Noita on odotettavissa myös lisää.

En minä itsekkään Eleniaa yhtiönä sääli, mutta kyllä tuo 25% leikkaus investointibudjettiin tulee aiheuttamaan todella monelle urakoitsijan työntekijälle ikävän joulun.
Tuo 40 miljoonaa on suoraan pois urakoitsijoilta ja sen myötä varmaan jo maanantaina ruvetaan jakamaan YT-lappuja.
Sama kuvio on todennäkösesti tulossa myös Carunan kohdalla, joka ei vielä ole viestinyt mitään asiasta. Mutta pommi sieltäkin tulee.

 

[ykii]

Minä en sääli edes urakoitsijoita. Liian pitkään onkin tuudittauduttu siihen että työtä on maailman tappiin asti ja rahaa on kuin roskaa.

Haja-asutusalueiden toimintavarmuuden maksajia olemme me kaikki urbaanilla alueella asuvat. Maakaapeleita vedetään joka torppaan ja saaren, ilman että siihen on järkeviä perusteita. Toinen on Elenian TJ:n mainitsema vihreä siirtymä - tuolla keppihevosella ratsastaminen saa ainakin minut poistamaan varmistimen.

Hinnat alas, investoinnit maltilliseksi ja ne harvat myrskyt ja sähkökatkokset varmasti kestetään. Ja tokihan sitä tuottoa voisi leikata myös omistajilta, mutta näinhän ei toki toimita.

Edit: Etkös sinä @Seizera ollut verkkoyhtiöllä töissä? Onko teillä käyty missään vaiheessa keskusteluja siitä olisiko liikevoittoennusteita viimeinkin hilattava alaspäin ja tyytyä pienempiin voittoihin? Sähkön siirto on ollut vuosia (viime uudistuksen jälkeen) yksi tuottoisimmista bisneksistä Suomessa.

 

[vesas]

Maakaapeleita vedetään joka torppaan ja saaren, ilman että siihen on järkeviä perusteita. Toinen on Elenian TJ:n mainitsema vihreä siirtymä - tuolla keppihevosella ratsastaminen saa ainakin minut poistamaan varmistimen.

Kumpikin on niin totta että ei voi olla hampaitaan kiristelemättä. Kotipuolessa on tölli pitkän ilmalangan päässä ja tuollakin se siirto on noussut ihan käsittämättömiin lukemiin vaikka sitä kaivinkonetta maakaapeleineen ei ole näkynyt edes naapurikunnassakaan. Käytännössä tuon siirtohinnan nousulla olisi ostanut jo viiteen kertaan hyvän diesel agregaatin ja siihen kylkeen 100% automaattiohjauksen. Lopputulos olisi ollut oikeasti säävarma sähkö ja melkoinen euromääräinen säästö päälle.

Koko siirtoverkon säävarmuus on käytännössä pelkkää rahastuksen ja poliittisen pelin sumutusta noin 80% sähkön käyttäjistä. Omassa tuttavapiirissä tiedä yhden jolle se säävarmuus on oikeasti parantunut, muilla homma on näkynyt vain älyttöminä siirtohinnan korotuksina. Niin siellä kotipuolessa odottaa varastossa bensa-agregaatti jolla joutuu edelleen 1-3 kertaa vuodessa pitämään pakastimet kylminä kun se sähkökatko tulee. Eli tältäkin kannalta säävarmuudesta saa maksaa kahteen osoitteeseen, eli siirtofirmalle(hyöty 0) ja paikalliselle konemyyjälle(kerran, hyöty 100) sekä bensakauppiaalle(hyöty 100).

 

[Seizera]

Minä en sääli edes urakoitsijoita. Liian pitkään onkin tuudittauduttu siihen että työtä on maailman tappiin asti ja rahaa on kuin roskaa.

Haja-asutusalueiden toimintavarmuuden maksajia olemme me kaikki urbaanilla alueella asuvat. Maakaapeleita vedetään joka torppaan ja saaren, ilman että siihen on järkeviä perusteita. Toinen on Elenian TJ:n mainitsema vihreä siirtymä - tuolla keppihevosella ratsastaminen saa ainakin minut poistamaan varmistimen.

Hinnat alas, investoinnit maltilliseksi ja ne harvat myrskyt ja sähkökatkokset varmasti kestetään. Ja tokihan sitä tuottoa voisi leikata myös omistajilta, mutta näinhän ei toki toimita.

Edit: Etkös sinä @Seizera ollut verkkoyhtiöllä töissä? Onko teillä käyty missään vaiheessa keskusteluja siitä olisiko liikevoittoennusteita viimeinkin hilattava alaspäin ja tyytyä pienempiin voittoihin? Sähkön siirto on ollut vuosia (viime uudistuksen jälkeen) yksi tuottoisimmista bisneksistä Suomessa.

Ei verkkoyhtiöt nyt välttämättä haluaisikaan nakata verkkoon niinpaljon rahaa kuin mitä sinne nyt menee. Se on vaan pakko, jotta pystytään täyttämään silloin vuosia sitten tulleet vaatimukset toimitusvarmuudesta joka torppaan ja taloon (myös ne kesämökit joissa käydään kerran kesässä)
Olen töissä ja tottakai myös alalla keskustellaan tuosta asiasta kokoajan, mutta niin kauan kuin omistajat (Kunnat ja parilla isommalla nuo sijotusyhtiöt) vaativat tietyn tuoton, niin sillähän sitä mennään, mitä omistaja vaatii.

Tuo esimerkin Keravan Energia on siitä outolintu, että siellä omistajakunta on jo pitkään ollu periaatteessa, että verkkoyhtiöstä ei tarvitse tuottoa saada. He ovat pitäneet siirtohinnat tasolla jossa toiminta pyörii, mutta omistajille ei osinkoa makseta.

Yksi asia minkä uskoisin kuntaomisteisia ja pienempiä verkkoyhtiön ihmisiä mietityttävän on se, että jos sitä tuottoa ei omistajakunnalle tule tarpeeksi, niin sitten omistaja voi miettiä, onko järkeä omistaa verkkoyhtiötä ja laittaa sen myyntiin. Sitten kun omistajana on joku australialainen eläkeyhtiö, niin sellaista ei välttämättä paljoa kiinnostele vaikka nyt Porin kuntalaisten ahdinko sähkön siirron hinnoista. Heillä on tietty tuotto % vaatimus, joka otetaan.

 

[kntkvtknt]

Ottaisin kanssa eleniaverkon asiakkaana halvemmat siirtomaksut. 2016 oli viimeksi kohtuullinen kk-lasku.

Nykyään samalla kW kulutuksella kuukaudessa jo 30 euron luokkaa lasku, aiemmin oli alle 24 euroa! On 2016 vuotta ikävä, eikä kiinnosta jos urakat loppuu.

Ei näillä seuduilla mitään urakoita koskaan ollutkaa, johdot ovat ilmassa ja aina olleetkin .

 

[vesas]

Yksi asia minkä uskoisin kuntaomisteisia ja pienempiä verkkoyhtiön ihmisiä mietityttävän on se, että jos sitä tuottoa ei omistajakunnalle tule tarpeeksi, niin sitten omistaja voi miettiä, onko järkeä omistaa verkkoyhtiötä ja laittaa sen myyntiin. Sitten kun omistajana on joku australialainen eläkeyhtiö, niin sellaista ei välttämättä paljoa kiinnostele vaikka nyt Porin kuntalaisten ahdinko sähkön siirron hinnoista. Heillä on tietty tuotto % vaatimus, joka otetaan.

Tämän takia asiaa valvotaan ja ne Australialaiset eläkelläiset valitettavasti jää nuolemaan näppejään. Pääoman tuotto on rajattu ja sillä siisti. Jos revit enemmän irti niin verkko rapautuu ja firman pääoman arvo katoaa -> takkiin tulee. Näihin on pistetty ostaessa isot rahat kiinni niin pääoman katoaminen sattuu ihan hyvin siihen eläkerahastoonkin.

Tässä olisi valtiolle ihan hyvä "suunnitelma": kuristetaan firmat tuoton rajaamisella ja kun arvot on nollissa ostetaan ne johonkin valtion firmaan ja perustetaan sitten Valtion Siirtoverkot Oy tms. Tilanne huomioiden nykyisille ulkomaisille rahastajille ihan ok, ei minua huvita maksaa luonnollisen monopolin tuottoja vaan se mitä se sähkön siirto oikeasti kustantaa. Nykyinen tilanne on se että on päästetty "verottamaan" yksityiset firmat asialla jolle vielä määritetään taattu tuotto. Eli bisnes on 100% varma, riskitön ja puhtaasti veroluonteinen.

 

[taxman]

Ei paljon ahneita sähköverkonomistajia käy sääli, kerta repivät vuosikausia ylituottoja perustarpeen toimittamisesta monopoliasemassa. Puhtaasti vain sellainen sääntely päälle, että käyttäjät saavat ylituotot takaisin halvempien siirtomaksujen muodossa. Luonnollisesti verkon ylläpidon tekemättä jättämisestä sakot verkon omistajille. Ehkä tällainen herättäisi heidät kohtuullisuuteen, vrt. Kerava.

 

[vesas]

Kiva juttu. Saa nähdä tosiaan millainen pommi Carunalta tulee.

Poliittisesti ohjatussa bisneksessä on poliittinen riksi ja se riski nyt toteutui. Harvinaisen pitkään tämän kuppaamisen annettiinkin jatkua. Omalta osaltani totean että se minun rahoilla tehty maankaivelu on ollut tähän asti minulle 0-hyötyistä hommaa. Käytän rahat mieluummin vaikka kuituverkon laajentamiseen niin että sitä valobittiä riittäisi minullekkin.

 

[vesas]

Vesijohdot omistaa pääsääntöisesti kunta tai kunnan yhtiö. Joten ne korjausvelasta kähvelletyt rahat on olleet pienentämässä veroja. Sama kaukolämmössä suurimmaksi osaksi. Hinnat tulee tuolla nousemaan kun korjataan.

Itse koen että sähköjen maakaapelointi on ollut täysin turha investointi, tutkimusten mukaan ilmajohto kestää pitempään ja on halvempi korjata. Tämä ero tulee esille kun maakaapelointi ikääntyy, alussa maakaapeli on huoleton, mutta ikääntymisen myötä vikoja alkaa tulla ja korjaus on sitten hidasta&kallista. Tästä herkusta päästään nauttimaan sitten tulevaisuudessa.

Ilmajohto on halpa ja kelvollinen. Maakaapeli kallis ja hyvä. Minulle olisi riittänyt ihan hyvin tuo ilmajohto ja agregaatti. Tosin osittain maksan nyt maakaapelista mutta nautin ilmajohdosta ja agregaatista.

 

[Eldmor]

Energiateollisuus: Sähköverkkoyhtiöt valittavat Energiaviraston valvontamenetelmien muutoksista - ePressi

Energiaviraston päätökset ovat lainvastaisia ja hidastavat hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista Energiavirasto muutti lainvoimaisia vahvistuspä...

www.epressi.com

 

[Antw]

Energiateollisuus: Sähköverkkoyhtiöt valittavat Energiaviraston valvontamenetelmien muutoksista - ePressi

Energiaviraston päätökset ovat lainvastaisia ja hidastavat hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista Energiavirasto muutti lainvoimaisia vahvistuspä...

www.epressi.com

Laitappa nyt pieni referointi pelkän linkin sijaan.