Sähkönsiirto

[Resetor]

Miksi kukaan ottaisi sen vapaaehtoisesti käyttöön?

Pörssisähkö?

 

[zepi]

Miksi kukaan ottaisi sen vapaaehtoisesti käyttöön?

Helppohan tuohon on hinnoittelulla kannustaa?

Sähkönsiirron kiinteä kuukausihinta joko 50e/kk ilman tehomaksua tai tehomaksulla 10e/kk + 2e/kw maksimi-tehonkulutuspiikki edelliseltä 12kk:lta.

Jos onnistuu pitämään kulutuspiikit alle 20kW:ssä, niin saa halvemmalla.

 

[L2K2]

Pörssisähkö?

Miten tämä liittyy tuohon? Pörssisähkön suhteen se äly voi olla ihan itsenäisesti kuluttajan laitteessa, ilman, että kuluttaja on sähkön myyjän armoilla.

Tosin, kuten kuvailin yllä, nykymuotoinen sähköpörssimme toimii tämänkaltaisen säätelyn kannalta täsmälleen väärinpäin. Hinta asetetaan etukäteen, kulutusennusteen pohjalta (sis. sääennuste yms. minkä nyt sähkön hinnoittelua tekevä analyytikko keksiikään käyttää).

Kuvailin myös yllä kuinka asiakkaan kannattaa tämänkaltaisessa järjestelmässä ”huijata”, eli käyttää sähköä ennusteiden vastaisessa tahdissa. (Koska hinnoittelun on tosiaan käytännön syistä oltava julkinen.)

 

[L2K2]

Helppohan tuohon on hinnoittelulla kannustaa?

Sähkönsiirron kiinteä kuukausihinta joko 50e/kk ilman tehomaksua tai tehomaksulla 10e/kk + 2e/kw maksimi-tehonkulutuspiikki edelliseltä 12kk:lta.

Jos onnistuu pitämään kulutuspiikit alle 20kW:ssä, niin saa halvemmalla.

Ja mihin tuossa tarvitaan sitä standardia?

Itse olen siis sähkönsiirron älykkäämmän hinnoittelun kannalla (estämään älylaitteilta sähköpörssin väärinkäytön ja tasaamaan kulutusta markkinaehtoisesti), ja vastustan sähkön sääntelyä (jossa verkosta tulee käskyjä olla käyttämättä sähköä).

EDIT. Tuohan on aika tarkalleen (siis täsmälleen) ratkaistavissa sillä kuvailemallani yksinkertaisella tavalla vuorotella esim. kämpän, kiukaan, uunin ja sähköauton välillä sitä hetkellistä käyttöä. Tuonkaltaisessa mallissa se kotiautomaatio riittää ja siitä rumasta säännöstelyä ei ole käyttäjälle taas kuin haittaa.

 

[JaniKari]

Sähköauton sähkön säätöpotenttiaali on aika paljon isompi kuin jääkaapin ja jopa isompi kuin lämmityksen (olettaen että kukaan ei halua palella). Lisäksi monissa sähköautoissa on tarvittava älykkyys valmiina joten softa päivityksillä selvitään.

Vaikka EU vatisi valmiudet kaikkiin sähköautoihin niin ei se tarkoita että sähköautoa ei saisi ladata silloin kun haluaa. Se vain on vähän halvempaa kun antaa sähköyhtiön päättää koska illalla/yöllä on aika ladata.

Siirtomaksut voisi julkistaa samaan aikaan kun Nord Pool hinnat selviää. Siellä on hyvät ennusteet seuraavan päivän sähkönkulutuksesta.

 

[Resetor]

Miten tämä liittyy tuohon? Pörssisähkön suhteen se äly voi olla ihan itsenäisesti kuluttajan laitteessa, ilman, että kuluttaja on sähkön myyjän armoilla.

Tosin, kuten kuvailin yllä, nykymuotoinen sähköpörssimme toimii tämänkaltaisen säätelyn kannalta täsmälleen väärinpäin. Hinta asetetaan etukäteen, kulutusennusteen pohjalta (sis. sääennuste yms. minkä nyt sähkön hinnoittelua tekevä analyytikko keksiikään käyttää).

Kuvailin myös yllä kuinka asiakkaan kannattaa tämänkaltaisessa järjestelmässä ”huijata”, eli käyttää sähköä ennusteiden vastaisessa tahdissa. (Koska hinnoittelun on tosiaan käytännön syistä oltava julkinen.)

Eli olemme siis samaa mieltä, että kuluttajille pitäisi myydä laitteita, joide tehoa pitäisi pystyä ohjaamaan? Loistavaa, unohdetaan se pörssisähkön hinnan syöttäjänä vaikka sitten se verkkoyhtiö ja leikitään että Jeesus Kristus lähettää sen singaalin. Voihan tuohon rinnalle kehittää jonkun paremmin tarkoitukseen sopivan järjestelmän. Käytännössä kuitenkin ne tunnit kun kulutusta on paljon tai tarjontaa vähän on myös hinnat korkeammat.

Niinkui itsekkin tiedät, niin se sähkön hinta asettuu ihan kysynnän ja tarjonnan mukaan ja aika hyvin ne tuon osaa arvioida.

 

[Resetor]

Sähköauton sähkön säätöpotenttiaali on aika paljon isompi kuin jääkaapin ja jopa isompi kuin lämmityksen (olettaen että kukaan ei halua palella). Lisäksi monissa sähköautoissa on tarvittava älykkyys valmiina joten softa päivityksillä selvitään.

Vaikka EU vatisi valmiudet kaikkiin sähköautoihin niin ei se tarkoita että sähköautoa ei saisi ladata silloin kun haluaa. Se vain on vähän halvempaa kun antaa sähköyhtiön päättää koska illalla/yöllä on aika ladata.

Siirtomaksut voisi julkistaa samaan aikaan kun Nord Pool hinnat selviää. Siellä on hyvät ennusteet seuraavan päivän sähkönkulutuksesta.

Eihän siellä sähköautossa tai lataustolpassa tarvi olla kuin nappi, jota painamalla se lataa niin nopeasti kuin mahdollista huolimatta hinnoista. Muuten lataus sitten ohjelmoitujen profiileiden mukaisesti. Esim klo 18 jälkeen sitä autoa ei välttämättä ole mitään hätää ladata jos akkua on yli 30%... jne. ja lataus keskittyisi halvoille tunneille.

 

[L2K2]

Sähköauton sähkön säätöpotenttiaali on aika paljon isompi kuin jääkaapin ja jopa isompi kuin lämmityksen (olettaen että kukaan ei halua palella). Lisäksi monissa sähköautoissa on tarvittava älykkyys valmiina joten softa päivityksillä selvitään.

Vaikka EU vatisi valmiudet kaikkiin sähköautoihin niin ei se tarkoita että sähköautoa ei saisi ladata silloin kun haluaa. Se vain on vähän halvempaa kun antaa sähköyhtiön päättää koska illalla/yöllä on aika ladata.

Siirtomaksut voisi julkistaa samaan aikaan kun Nord Pool hinnat selviää. Siellä on hyvät ennusteet seuraavan päivän sähkönkulutuksesta.

Ensimmäisessä kappaleessa haluaisit sähköyhtiön päättävän lataushetken. Sitten toisessa puhut etukäteen kerrottavista siirtomaksuista, jotka eivät mitenkään liity tämänkaltaiseen (pakko-) säätöön. Ne eivät myöskään voi ratkaista ongelmaa, siis jos ne ovat kulutusperusteisia. (Ne eivät itse asiassa muuta lainkaan sitä ongelmaa, että sähkön hinta hieman vaihtelee tunneittain yön aikana – tai siis, ne korjaavat tämän vain siinä tapauksessa, että niiden avulla tasataan yön ajaksi sähkön loppuhinta asiakkaalle.)

Eli olemme siis samaa mieltä, että kuluttajille pitäisi myydä laitteita, joide tehoa pitäisi pystyä ohjaamaan? Loistavaa, unohdetaan se pörssisähkön hinnan syöttäjänä vaikka sitten se verkkoyhtiö ja leikitään että Jeesus Kristus lähettää sen singaalin.

Niinkui itsekkin tiedät, niin se sähkön hinta asettuu ihan kysynnän ja tarjonnan mukaan ja aika hyvin ne tuon osaa arvioida.

Ei. Olemme tasan eri mieltä asiasta. Minun mielestäni kuluttajille ei pidä myydä laitteita, joiden tehoa pystyisi ohjaamaan kukaan ulkopuolinen (siis varsinkaan sähköyhtiö tai sähköverkkoyhtiö). Etenkin pakotettuna tämä olisi mielestäni huomattava huononnus sähkön käytettävyyteen, siis, että jollakulla muulla on valta minun laitteideni toiminnasta.

Lisäksi vain toinen meistä vaikuttaa ymmärtävän, että ainakin se nykyinen pörssisähkön luonne (siis hinnat asetetaan ennakkoon seuraavalle vuorokaudelle) on itse asiassa täsmälleen väärä mekanismi tasata kulutus vastaamaan niitä (pörssisähkön hinnan taustalla olleita) ennusteita. Nyt siis juuri pörssisähkön hinnanmuodostuksen ansiosta on kuluttajan kannalta kannattavaa laittaa se laitteensa pelaamaan sitä ennustetta vastaan. Niin kauan kun näitä pelureita on vain vähän, niin ketään ei oikeastaan haittaa yhtään. Ongelma tulee siinä vaiheessa kun kaikkien laitteet voivat pelata tätä peliä.

Väännän hieman vielä rautalankaa. Ohessa on huomisen pörssisähkön hinnat, euroina megawattitunnilta. Haluan ladata autoni aamukahdeksaan mennessä. Oma optimistrategiani on ladata kaikki sähkö aamukolmen ja neljän välillä. Sähköverkon kannalta parasta olisi, että lataisin likimain tasaisesti koko yön ajan.
00–01 33,54
01–02 30,94
02–03 30,64
03–04 30,4
04–05 30,42
05–06 31,99
06–07 42,13
07–08 74,8
08–09 81,98
09–10 74,8
10–11 74,79
11–12 70,63
12–13 54,09
13–14 50,55
14–15 46,84
15–16 44,7
16–17 39,75
17–18 44,93
18–19 46,6
19–20 50
20–21 47,01
21–22 41,23
22–23 35,87
23–00 32

Eihän siellä sähköautossa tai lataustolpassa tarvi olla kuin nappi, jota painamalla se lataa niin nopeasti kuin mahdollista huolimatta hinnoista. Muuten lataus sitten ohjelmoitujen profiileiden mukaisesti. Esim klo 18 jälkeen sitä autoa ei välttämättä ole mitään hätää ladata jos akkua on yli 30%... jne. ja lataus keskittyisi halvoille tunneille.

Tämä yön halvimmalle tunnille keskittäminen on juuri se ongelma, mitä nyt yritetään korjata tuolla huipputuntikulutusrangaistusmaksulla. Tämä latauksen keskittäminen on juuri se suurempi ongelma, koska tuon tunnin osalta se halpa hinta perustuu siihen oletukseen, että silloin on todella vähiten sitä kulutusta, eikä, että juuri sillä tunnilla kaikki haluavat samanaikaisesti kiskoa koko akun täyteen maksimiteholla, kuumentaa lämminvesivaraajan veden takaisin 70 asteeseen, yms..

Latauksen ajoittaminen halvoille tunneille onnistuu hyvin kuluttajan omilla laitteilla jo nyt, mutta ongelma tulee siinä vaiheessa kun se onnistuu liiankin hyvin. Koska tuo sähkön hintaminimi perustuu siihen, että sillä tunnilla olisi myös se toteutunut kulutusminimi. Esimerkiksi tämän estämiseen tarvitaan se tehopohjainen maksu. (Tehopohjaisella maksulla voidaan toki myös muutenkin suunnata tasaamaan sitä kulutusta laajemmalle aikavälille.)

 

[Resetor]

quote

Kyllä olen ymmärtänyt mitä tarkoitat. Kuten tässä edellä puhuttiin että kyse on hypoteettisestä pohdinnasta, niin ajattelin, että myös pörssisähkön hinnan määräytymistä voitaisiin ruksata paremmin tarkoitustaan palvelevaksi. Minä yritän pohtia tätä asiaa kokonaisuutena, enkä jaksa jankuttaa jostain yksittäisestä seikasta. Aikoinaan muro-autisti termiä käytettiin tämmöisessä yhteydessä.

En ymmärrä miksi en haluaisi että joku taho ohjaa sähkölaitteitteni kulutusta siten että hiilivoiman käyttö vähenee, öljyä ei polteta jne. jos laitteitteni toiminta ei siitä kärsi. Pakastimet, lämminvesivaraajat, puhumattakaan sähköautoista omaavat vielä merkittävän säätöpotenttiaalin. Kun nyt kaikenlisäksi on päätetty tukea noita helvetin tuulivoimaloita joiden tuottoo vaihtelee 1000MW suuntaansa... Aurinkopaneeleilla sama homma. Melkoinen kysyntä tuolle säätökapasiteetille alkaa olla.

Toukokuussakos (edit: 7.5.2017) se oli tilanne, että jos kotitaloutena olisi saanut osallistua säätösähkömarkkinoille, niin sähkösaunaa koko yön päällä pitämällä olisi saanut ihan hyvät rahat.

 

[L2K2]

Kyllä olen ymmärtänyt mitä tarkoitat. Kuten tässä edellä puhuttiin että kyse on hypoteettisestä pohdinnasta, niin ajattelin, että myös pörssisähkön hinnan määräytymistä voitaisiin ruksata paremmin tarkoitustaan palvelevaksi. Minä yritän pohtia tätä asiaa kokonaisuutena, enkä jaksa jankuttaa jostain yksittäisestä seikasta. Aikoinaan muro-autisti termiä käytettiin tämmöisessä yhteydessä.

En ymmärrä miksi en haluaisi että joku taho ohjaa sähkölaitteitteni kulutusta siten että hiilivoiman käyttö vähenee, öljyä ei polteta jne. jos laitteitteni toiminta ei siitä kärsi. Pakastimet, lämminvesivaraajat, puhumattakaan sähköautoista omaavat vielä merkittävän säätöpotenttiaalin. Kun nyt kaikenlisäksi on päätetty tukea noita helvetin tuulivoimaloita joiden tuottoo vaihtelee 1000MW suuntaansa... Aurinkopaneeleilla sama homma. Melkoinen kysyntä tuolle säätökapasiteetille alkaa olla.

Toukokuussakos (edit: 7.5.2017) se oli tilanne, että jos kotitaloutena olisi saanut osallistua säätösähkömarkkinoille, niin sähkösaunaa koko yön päällä pitämällä olisi saanut ihan hyvät rahat.

Ihan alkuun: Jos haluat käydä asiakeskustelua, niin sitä yleensä auttaa se, että esittää asia-argumentteja. Ei se, että heittää satunnaisia heittoja (prosessiin, joka tosiaan toimii tosiaan väärinpäin) ja sitten kun siitä huomautetaan, niin haukkuu kanssakeskustelijaansa autistiksi.

Sitten asiaan: mikään noista kuvaamistasi tavoitteista ei tosiaan vaadi sitä sähköverkon tekemää kuluttajan laitteiden ohjausta, vaan ne kaikki voidaan saavuttaa ihan markkinaehtoisesti. Siis, että järjestelmä kannustaa säätämään omia laitteitaan aktiivisesti – sitähän tässä nyt Helen lähti toteuttamaan, ensin ihan varovaisella lapsen ensimmäisellä askeleella.

Sähköyhtiöiden tekemä pakko-ohjaus taas on monella tapaa periaatetasolla rikki. Ensimmäinen on tietenkin se ilmeinen, eli kuka tarkalleen saa ohjata kenenkin laitetta. Toinen, jos tuohon ensimmäiseen olisi joku universaalisti tyydyttävä vastaus: kuka kerää säätämisestä saatavan taloudellisen hyödyn (ja riippuen kahdesta ensimmäisestä: kuka valvoo ettei järjestelmää väärinkäytetä esimerkiksi juuri noiden sähköyhtiöiden voittojen maksimointiin tuon päästövähennyksen sijaan).

PS. Kuinka usein edes on tilanne, jossa alaspäinsäätövoima loppuu kesken sähköpörssistä. Yhden päivän toki annoit, ja sekin oli ilmeisesti koska Ruotsissa tehtiin sähköverkon huoltoa, mikä esti normaalit markkinaehtoiset tasausmekanismit maiden välillä. (Siis esimerkiksi suomalaisia myymästä ruotsalaisille vesivoimalolle sähköä virtaaman pudottamiseksi tai veden pumppaamiseksi ylöspäin.) Muita osin nykyjärjestelmä siis toimii siedettävästi, kunhan sitä hienovaraisesti kehitetään. Ei tarvitse räjäyttää toimivaa järjestelmää, korvatakseen sen jollain tarpeettoman monimutkaisella.

PPS. Pakastimet kannattaa myös poistaa listaltasi, jos haluat jotain uskottavuutta sille, että olet ajatellut asiaa. Nykyaikaisen pakastimen keskiteho on se noin 30–50 W, joten pakastimien avulla säädettävä kulutus ei ole mitenkään mahdottoman suurta. (Toki, jos koko Suomen kaikkia pakastimia ohjaa, niin pääsee sinne 100 MW luokkaan eli noin prosenttiin keskimääräisestä kokonaiskulutuksesta, niin jotain saa aikaan – sitten vaan pitää toivoa, että kenelläkään ei ole puolityhjää pakastinta tai tarvetta yöllä avata se pakastin.) Tämä tosiaan on vain kymmenysosa esimerkiksi pelkästään tuosta tuulivoiman tehonvaihtelusta, ja lisäksi noilla pakastimilla ei edes voi tehdä kovin pitkäkestoista tehonsäätöä pilaamatta niitä pakasteita...

 

[7iwi]

Ensimmäisenä sähkön loppuessa ajetaan alas tievaloja ja suuria tehtaita. Seuraavaksi alkaa sähköyhtiöt klikkailemaan sopivasti lähtöjä auki sähköasemalta ja tunnin päästä pimeäksi joku toinen lähtö. Joissakin kunnan rivareissa olen nähnyt mahdollisuuksia estää kiukaiden ja liesien kytkentä sähkölaitoksen puolelta, mutta näille ei ole ollut ohjauksia kytkettynä aikoihin.

 

[Ponnistus]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka vähän oikein käytät sähköä ja kai olet kilpailuttanut itse sähkösopimukseen nollakuukausimaksun? Kaupunkiasukkaana itselläni suhdeluku oli edellisellä sellaisella laskulla mistä oli helppo katsoa molemmat luvut kerralla:
46 % kiinteitä maksuja (sähkönsiirron kuukausimaksu ja sähkön myynnin kuukausimaksu).
54 % kulutuspohjaisia maksuja, joista 50 % sähkön myyntihintaa, 26 % siirron kulutuspohjaista hintaa ja 23 % sähköveroa.

Koska koin kiinteiden maksujen osuuden liian suureksi, niin kilpailutin hinnat. Valitettavasti uuden sähköyhtiön laskua ei ollut vielä tullut kertaakaan, joten suoraan siitä en voi lukuja katsoa, ja pitää tehdä arvio. Uusilla hinnoilla nuo suhdeluvut olisivat olleet karkeasti: 31 % kiinteitä (eli käytännöss tasan puolet näistä pois, mutta osuudessa pudotus toki pienempi kokonaissumman pienentyessä; kuka sitä nyt haluaisi maksaa turhaan kuukausimaksua sähköstään), 69 % kulutuspohjaisia (ei muutosta näissä).

Kuukauden osalta kokonaislasku oli siis alle 20 euroa, ja on nyt alle 15 euroa.

Itse energiassa ei itselläni kk-maksua ole ja energiakin jokusen kymmenyksen yli 3snt/kwh
Siirrossa kk hinta 11-12e/kk
Siirtolaskut olleet kokonaisuudessaan 60-80e/kk ja energia ehkä 7e/kk.
Ulkomuistista heitin nuo, tarkastan paikkansa pitävyydet kotia päästyä

 

[7iwi]

Itse energiassa ei itselläni kk-maksua ole ja energiakin jokusen kymmenyksen yli 3snt/kwh
Siirrossa kk hinta 11-12e/kk
Siirtolaskut olleet kokonaisuudessaan 60-80e/kk ja energia ehkä 7e/kk.
Ulkomuistista heitin nuo, tarkastan paikkansa pitävyydet kotia päästyä

Tarkistappa samalla maksamasi sulakekoko ja tariffi. Pienillä kulutuksilla Aika ja kausi tariffit ovat järjettömiä.

 

[Ponnistus]

Tarkistappa samalla maksamasi sulakekoko ja tariffi. Pienillä kulutuksilla Aika ja kausi tariffit ovat järjettömiä.

Ohessa kuvassa tarkat;

Spoileri: kuva

Sähkön keskihinta minulla viimesten kuukausien ajalta 3,06snt/kwh joten jos kerron tuon ajanjakson kulutuksen mukaan tulee siitä 21,12€
Eli aika tarkkaan 80% kuluu siirtoihin(ja siirtojen veroihin)?

 

[L2K2]

Ohessa kuvassa tarkat;

Spoileri: kuva

Sähkön keskihinta minulla viimesten kuukausien ajalta 3,06snt/kwh joten jos kerron tuon ajanjakson kulutuksen mukaan tulee siitä 21,12€
Eli aika tarkkaan 80% kuluu siirtoihin(ja siirtojen veroihin)?

Ei ihmekään noin kalliilla siirtomaksulla, ja vielä tosiaan jostain 3 × 16 A liittymästä. Haluatko kertoa meille, että missä kaupungissa on noin kallista (oma 3 × 25 A on alle puolet tuosta, siis kiinteiltä kustannuksilta ainakin, Espoossa).

PS. Myös, olet löytänyt tosi halpaa sähköä, itse maksan melkein 50 % enemmän sähköstä itsestään, joku 4,X snt/kWh, ei voi muistaa tarkaan, mutta ei riittävän iso ero, että jaksaisi kilpailuttaa taas uudelleen kun kuukausimaksuakaan ei mene. (Sähköyhtiöt kun itse eivät myy sivuiltaan sähköään yhtä halvalla, kuin mitä niiltä saa ostettua sitä esim. sen kilpailuttaja.fi kautta – siksi en voi vain vaihtaa siihen omalle käytölleni todellisuudessa hieman halvempaan hinnoitteluperiaatteeseen oman myyjäni sisällä. Täysin käsittämätöntä toimintaa, koska ne vieläpä maksavat tuolle kilpailuttajalle jokaisesta sopimuksesta könttäsumman.)

 

[kjns]

Ei ihmekään noin kalliilla siirtomaksulla, ja vielä tosiaan jostain 3 × 16 A liittymästä. Haluatko kertoa meille, että missä kaupungissa on noin kallista (oma 3 × 25 A on alle puolet tuosta, siis kiinteiltä kustannuksilta ainakin, Espoossa).

Eipä sitä tarvitse kuin olla Carunan asiakas muualla kuin Caruna Espoon alueella niin hinnat pompsahti. Tai asua muualla kuin isomman kaupungin sähköverkkoyhtiön alueella. Meillä maksaa Carunalla 25A yleissiirto perusmaksua 22,60 €/kk, naapurikunnassa Turussa Turku Energia Sähköverkkojen alueella 1x10A - 3x25A liittymissa on perusmaksu 5,91 €/kk...

Edit: ihmettelen kanssa tuota, että miksi parhaan hinnan saa vain (myyjälle) maksullisen palvelun kautta. Aikanaan Fortum tarjoili tuolla parempaa hintaa kuin itselle tarjottiin aspan kautta, vahdoin toiseen toimittajaan koska en tykkää jaella henkilötietojani noihin kilpailuttamispalveluihin ja Helen myi halvempaa sähköä suoraan asiakkaallekin ilman välittäjiä.

 

[Ponnistus]

Ei ihmekään noin kalliilla siirtomaksulla, ja vielä tosiaan jostain 3 × 16 A liittymästä. Haluatko kertoa meille, että missä kaupungissa on noin kallista (oma 3 × 25 A on alle puolet tuosta, siis kiinteiltä kustannuksilta ainakin, Espoossa).

PS. Myös, olet löytänyt tosi halpaa sähköä, itse maksan melkein 50 % enemmän sähköstä itsestään, joku 4,X snt/kWh, ei voi muistaa tarkaan, mutta ei riittävän iso ero, että jaksaisi kilpailuttaa taas uudelleen kun kuukausimaksuakaan ei mene. (Sähköyhtiöt kun itse eivät myy sivuiltaan sähköään yhtä halvalla, kuin mitä niiltä saa ostettua sitä esim. sen kilpailuttaja.fi kautta – siksi en voi vain vaihtaa siihen omalle käytölleni todellisuudessa hieman halvempaan hinnoitteluperiaatteeseen oman myyjäni sisällä. Täysin käsittämätöntä toimintaa, koska ne vieläpä maksavat tuolle kilpailuttajalle jokaisesta sopimuksesta könttäsumman.)

Uudellamaalla, kehä III ulkopuolella.
Ja saahan noita vaihdettua, jos ei aspasta muuten onnistu niin vaihat yhtiötä vaikka sitten vain viikoksi ja sen jälkeen uusiksi kilpailuttajan kautta.

 

[7iwi]

En tiiä kuuluuko ihan tähän aiheeseen, mutta vähän ihmetyttää...

Kattelin, että yöllä kun mikään laite ei ole päällä modeemia (11W) ja jääkaappia (~70W) lukuunottamatta, on kulutus 0.06-0.07kWh tunnin mittausvälillä.
Mittasin kulutusmittarilla standby tilassa olevien laitteiden kulutuksia mikä aiheutti vähän ihmetystä että noin paljon mukamas vie?

TV 14W
Elisa-boksi 7W
PS3 14W
WiiU+ohjain 4W
tietokone 19W (mitenkä sammuksiin edes menee kun Win 10?)
näyttö <1W

Noh, otin kaikki irti seinästä pariksi yöksi ja kulutus näytti 0.05-0.07kWh. Mitenkä on mahdollista? Jääkaappi ei kuitenkaan käy kuin silloin tällöin muutaman tunnin välein ja mitään muuta ei ollut sen lisäksi seinässä kuin tuo modeemi.

Onko noissa etäluettavissa mittareissa noin paljon heittoa tai joku "pohjakulutus"? Seuraava testi olisikin sitten laittaa pääkytkimestä koko kämppä pimeäksi ja katsoa putoaako nollaan.

Pääkytkin nollille ja annat olla sähköt pois ainakin 1,5h tyyliin 1.45 - 3.15 välin. Noiden mittareiden kellot saattaa heittää 10min. Kulutusseurannassa pitäisi olla tämän jälkeen kulutus 0kwh tunnille 3. Kannattaa myös varmistua, ettei mittarin näytöstä katoa numerot pääkytkimestä käännön jälkeen. Toinen keino on kääntää pääkytkin nollille ja kokeilla sitten vaikkapa lampulla että tuleeko johonkin pistorasiaan sähköt. Mahdollisesti johdot ristissä naapurihuoneiston kanssa. Voi olla myös mittarit ristissä naapurin kanssa, joten katso laskusta mittarin numero ja vertaa sitä omaan mittariin.

Joidenkin mittareiden valikoista löytyy myös virtamittaus, joka auttaa sen virtasyöpön etsinnässä. Jos mahdollista niin kerro mittarin malli.

Hallitus miettii voimalaitosten kiinteistöveron nostamista 2019 alusta 13%, eli ei ainakaan paljoa laske energian hinta uuden ydinvoimalan myötä. Ymmärtääkseni myös veroluokkaa 1 ollaan korottamassa, nostaen sen siirron hintaa entisestään.

 

[JaniKari]

Ilmanvaihtokone,lattialämmitys ja sähkökäyttöiset termostaatit monesti unohtuu peruskulutuksesta.

 

[L2K2]

En tiiä kuuluuko ihan tähän aiheeseen, mutta vähän ihmetyttää...

Kattelin, että yöllä kun mikään laite ei ole päällä modeemia (11W) ja jääkaappia (~70W) lukuunottamatta, on kulutus 0.06-0.07kWh tunnin mittausvälillä.
Mittasin kulutusmittarilla standby tilassa olevien laitteiden kulutuksia mikä aiheutti vähän ihmetystä että noin paljon mukamas vie?

TV 14W
Elisa-boksi 7W
PS3 14W
WiiU+ohjain 4W
tietokone 19W (mitenkä sammuksiin edes menee kun Win 10?)
näyttö <1W

Noh, otin kaikki irti seinästä pariksi yöksi ja kulutus näytti 0.05-0.07kWh. Mitenkä on mahdollista? Jääkaappi ei kuitenkaan käy kuin silloin tällöin muutaman tunnin välein ja mitään muuta ei ollut sen lisäksi seinässä kuin tuo modeemi.

Onko noissa etäluettavissa mittareissa noin paljon heittoa tai joku "pohjakulutus"? Seuraava testi olisikin sitten laittaa pääkytkimestä koko kämppä pimeäksi ja katsoa putoaako nollaan.

Siis kaikki-kaikki irti, sisältäen myös jääkaapin ja modeemin? Jos ne oli kiinni, niin tuo 50–70 Wh olisi ihan ymmärrettävä kulutus. (0,07 kWh = 70 Wh -> 70 watin keskiteho, joten jos se jääkaappi sattui käymään tuon tunnin aikana sen tyypillisen määrän ajasta, niin tuo kuulostaa tasan oikealta luvulta).

Katsoin juuri omaa keskipäiväkulutusta. Joinain päivinä on joka toinen tunti 0,01 ja joka toinen jotain 0,12 kWh luokkaa. Välillä taas tuo jääkaapin käyntijakso osuu sopivasti, ja kaikkina tunteina on se 0,06–0,07 kWh.

 

[Armatt]

Kattelin tuossa kolmen kuukauden sähkölaskut, kulutus säilynyt suht. samana, mutta siirto kasvanut 15%. Kiinnittänyt aikaisemmin mitään huomiota, koska korotus on kuitenkin siellä kymmenen euron sisällä. Eikai sen kesällä pitäisi nousta?

Tämä siis yksityisellä jolla on erillinen mittarikeskus alakerrassa.

 

[kjns]

Mitäs mieltä olette tästä suunnitelmasta? Ruotsalaiset ja norjalaiset yrittävät saada määräysvallan koko pohjoismaiseen sähkötuotantoon ja jakeluverkostoon (omaksi edukseen tottakai) ja yrittävät viedä Suomea ja Tanskaa kuin pässiä narusta. Suunnitelma rikkoisi sekä Suomen lakia, että EU:n säännöksiä vastaan, mutta sehän ei meidän rakkaita naapureita haittaa kun yrittävät pelata omaan päätyynsä...

No, ei tainnut Fingrid suhtautua tähän kovin positiivisesti.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaappausyritys-suomen-ja-tanskan-kantaverkoissa/VtRaSBYa

 

[helppo92]

Onhan se ihan kivaa taas asua kerrostalossa siksi, että sähkölaskut ovat aika minimaaliset. Tosin sitten tuli ensimmäinen siirtomaksu ja ei oikein tiedä itkeä vai nauraa. Aika pitkälti tällaisia ovat olleet siitä asti kun tähän muutin.

Viimeisin lasku 219 kwh sähkönsiirrosta:

Kuukausimaksu 14,40e
Siirtomaksu, Yleis 8,10e
Sähkövero, Veroluokka I 6,12e

Yht. 28,62e

Eli itse siirron osuus laskusta on 28%. Ehkä jotenkin ymmärrän sen, että nuo kaapelit on saatava maan alle ja se maksaa, mutta tuleeko lasku muuttumaan mihinkään suuntaan kuukausimaksun osalta, kun ne kaapeleiden kustannukset on katettu sitten joskus? Epäilen kovasti. Tässä tilanteessa on se ja sama mitä se itse sähkö maksaa, kun siirtoyhtiö ja valtio vievät käytännössä enemmän mitä itse sähkö kustantaa. Eihän nämä nyt maata kaatavia summia itselle ole, mutta ihan periaatteesta sylettää maksella siirrosta noin paljon ja verojakin käytännössä saman verran kuin itse energia.

Ei sitä koko verkkoa kuitenkaan kerralla kaapeloida, vaikka toki tässä seuraavan 10 vuoden aikana joissakin verkkoyhtiöissä voidaan saneerata jopa 30 - 40 % verkosta. Verkon saneeraus ja kehittäminen on jatkuva toimenpide, jolloin ei se sähkönsiirtohintakaan tule romahtamaan.

Tässä ketjussa on avattu tuota syytä tuohon kuukausimaksuun ja se tulee jatkossa olemaan entistä suuremmassa roolissa tai voidaan ottaa käyttöön tehopohjainen hinnoittelu. Sähkönsiirrossa ei oikeasti ole mitään merkitystä siirretyllä energiamäärällä. Vain huipputeo voi olla määrittelevä tekijä verkon mitoituksessa. Sähköverkon kannalta vaaditaan yhtä vahva verkko käytti sitä sähkösaunaa kerran vuodessa vai joka päivä.

 

[humpparaakki]

Mihin se kulutushuippu sitten on muuttunut vaikka viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana? Ehkä tehtaat syövät enemmän sähköä, mutta uskallan kyllä väittää ettei kuluttajan käyttämä energiamäärä ole aivan kauheasti muuttunut sinä aikana. Nykyään on sähkölaitteita ehkä enemmän, kuin silloin, mutta toisaalta ne syövät sähköä huomattavasti vähemmän. Joku saunojen määrä ei takuulla ole muuttunut suuremmaksi, ainakaan niin paljon, että sillä olisi vaikutusta mihinkään suuntaan. Samaan aikaan ne sähkökiukaat on lyöty päälle aina. Ei se voi tulla sähköfirmoille enää yllätyksenä vuonna 2017.

Jos verkkoja on kehitetty kokoajan, niin miksi vasta nyt viimeisen muutaman vuoden aikana nuo siirtohinnat on pompsautettu tälle tasolle? Ei tästä ole kymmentäkään vuotta aikaa, kun koko sähkölaskuni oli yli kympin halvempi kaikkine siirtoineen ja energioineen kuin nyt.

 

[helppo92]

Mihin se kulutushuippu sitten on muuttunut vaikka viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana? Ehkä tehtaat syövät enemmän sähköä, mutta uskallan kyllä väittää ettei kuluttajan käyttämä energiamäärä ole aivan kauheasti muuttunut sinä aikana. Nykyään on sähkölaitteita ehkä enemmän, kuin silloin, mutta toisaalta ne syövät sähköä huomattavasti vähemmän. Joku saunojen määrä ei takuulla ole muuttunut suuremmaksi, ainakaan niin paljon, että sillä olisi vaikutusta mihinkään suuntaan. Samaan aikaan ne sähkökiukaat on lyöty päälle aina. Ei se voi tulla sähköfirmoille enää yllätyksenä vuonna 2017.

Jos verkkoja on kehitetty kokoajan, niin miksi vasta nyt viimeisen muutaman vuoden aikana nuo siirtohinnat on pompsautettu tälle tasolle? Ei tästä ole kymmentäkään vuotta aikaa, kun koko sähkölaskuni oli yli kympin halvempi kaikkine siirtoineen ja energioineen kuin nyt.

Ei tuo kulutus olekkaan hirveästi muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tehopiikit (ne verkon mitoittavat tehot) ovat varmaan hieman kasvaneet, mutta nyt rakennettavassa verkossa pitää huomioida myös seuraavat 20-40 vuotta eteenpäin. Sähköautot ovat esimerkiksi suuria tehoja ottavia kuormia, joten nyt maakaapeloitavassa verkossa on huomiotava jo ne. Maakaapelin poikkipinnan kasvattaminen jälkikäteen vasta onkin kallista puuhaa.

Aloituspostauksessa kerrottu tarkemmin syy sähkönsiirron hintojen nousulle. Lyhyesti: valtion asettamat toimitusvarmuusvaatimukset sähkönsiirrolle, jotka tulevat asteittain voimaan 2028 mennessä.

 

[7iwi]

Toinen syy sähkön viime vuosien hinnannousuun en se huomaamaton vero, josta siirtoyhtiöt saavat syyt niskoillensa.

Luokan I sähkövero 2000-luvulla (sis. alv):

• 1.1.2002 0,85766 snt/kWh
• 1.1.2003 0,90646 snt/kWh
• 1.1.2008 1,07726 snt/kWh
• 1.1.2011 2,09469 snt/kWh
• 1.1.2013 2,11172 snt/kWh
• 1.1.2014 2,35972 snt/kWh
• 1.1.2015 2,79372 snt/kWh

Eli 9v aikana on veroa nostettu useasti ja Carunanki korotusprosentti kalpenee täysin veron nostolle.

 

[helppo92]

Tarkoitatko että energiavirastolla on joku maksimi kaapelihinnasto? Jos viittaat 6% tuotto kattoon niin 6% hopeakaapelista on paljon enemmän kuin 6% alumiinkaapelista. Ja artisti maksaa aina kaikki kulut.

Jatketaampa täällä oikeassa ketjussa.

Tässäpä ne yksikköhinnat on esitetty ja näiden mukaan se verkon arvo muodostuu eikä minkään muun: https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/Yksikköhinnat+Jämförpriser+2016-2023.xlsx/3492cbbe-506b-47d1-9382-07694ce1d69b

Mistään erikoiskalliista kaapelista ei siis saisi mitään hyötyä verkon arvoon, liikevaihtoon tai suuremman euromääräisen tuoton tavoitteluun.

 

[tomih]

Caruna, tuo maamme persereikä muisti taas paperisella kirjeellä. Laskut tulevat e-laskuna, joten 1-2 kertaa vuodessa putoava paperikirje kertoo aina sähkönsiirtomaksujen/perusmaksujen ja muun korottamista. Eipä siis yllättänyt, kun taas postilaatikosta löytyi kyseisen firman kirjepostia. Tällä kertaa tosin puhdasta vittuilua korotusten sijaan. Saisi joku taho laittaa carunalle sakon ympäristönroskaamisesta, kun tämmöistä paskaa postittavat ihmisten koteihin.

 

[David ":DA" Imodium]

Caruna, tuo maamme persereikä muisti taas paperisella kirjeellä. Laskut tulevat e-laskuna, joten 1-2 kertaa vuodessa putoava paperikirje kertoo aina sähkönsiirtomaksujen/perusmaksujen ja muun korottamista. Eipä siis yllättänyt, kun taas postilaatikosta löytyi kyseisen firman kirjepostia. Tällä kertaa tosin puhdasta vittuilua korotusten sijaan. Saisi joku taho laittaa carunalle sakon ympäristönroskaamisesta, kun tämmöistä paskaa postittavat ihmisten koteihin.

Tämä oli vastine sille "Caruna nostaa taas hintoja" - uutisoinnille, joka sai Espoolaisetkin varpailleen.

 

[helppo92]

Caruna, tuo maamme persereikä muisti taas paperisella kirjeellä. Laskut tulevat e-laskuna, joten 1-2 kertaa vuodessa putoava paperikirje kertoo aina sähkönsiirtomaksujen/perusmaksujen ja muun korottamista. Eipä siis yllättänyt, kun taas postilaatikosta löytyi kyseisen firman kirjepostia. Tällä kertaa tosin puhdasta vittuilua korotusten sijaan. Saisi joku taho laittaa carunalle sakon ympäristönroskaamisesta, kun tämmöistä paskaa postittavat ihmisten koteihin.

Caruna ja Caruna Espoo ovat kaksi erillistä verkkoyhtiötä Carunan emoyhtiön alla. Näillä on siis omat verkkoalueensa ja omat hinnoittelunsa. Caruna Espoo on oikeasti Suomen edullisimpia verkkoyhtiöitä siirtohinnoiltaan. Caruna taas sitten sieltä kalleimmasta päästä. Kummankin suurin ongelma kuitenkin ulkomaille valuvat rahat.

 

[kntkvtknt]

ELENIA sähkönsiirto KK-maksu:

2016:

2019:

Reilua? Miksi noin korkea nousu! Vasta nousi eurolla, ennen 16,90!

 

[kjns]

Reilua? Miksi noin korkea nousu! Vasta nousi eurolla, ennen 16,90!

Nousujohteista on ollut täälläkin, I present to you: Caruna

2017:

2019:

Korotustiedote tuli taas äsken, just ilmoitettiin, että 1.11.2019 alkaen hinnat ovat yleissiirrolle 25,80 €/kk ja 4,56 snt/kWh ..

 

[Captain]

No huhhuh, alkaa olemaan aika suolaisia siirtohintoja.

Lännen Omavoiman alueella mennään vielä:
6,10€/kk
2,80 snt/kWh
+ vero

 

[Mikkos]

Se on aina mukavaa kun hinnan korotukset voi tehdä vain näppärästi ilmoituksella. Jää kilpailuttamisen vaiva välistä pois.
Kiitos monopolit, kiitos hallitus.

 

[kjns]

Carunan kunniaksi on kyllä sanottava, että on ne aivan helvetisti sitä verkkoa uusineetkin. Meidän kylältäkin on suurin osa verkosta kaivettu maan alle Tapsa-myrskyn jälkeen, eikä täällä monessakaan paikkaa enää ilmakaapeleita mene. Varsinaisia sähkökatkoja ei sen jälkeen ole oikeastaan ollutkaan, muutama lyhyt jakeluhäiriö, mutta ei ole tainnut yhteensäkään olla sähköt poikka edes tuntia viimeisen sanotaanko 5 vuoden aikana...

 

[kntkvtknt]

Carunan kunniaksi on kyllä sanottava, että on ne aivan helvetisti sitä verkkoa uusineetkin. Meidän kylältäkin on suurin osa verkosta kaivettu maan alle Tapsa-myrskyn jälkeen, eikä täällä monessakaan paikkaa enää ilmakaapeleita mene. Varsinaisia sähkökatkoja ei sen jälkeen ole oikeastaan ollutkaan, muutama lyhyt jakeluhäiriö, mutta ei ole tainnut yhteensäkään olla sähköt poikka edes tuntia viimeisen sanotaanko 5 vuoden aikana...

Mutta eikös tuossa ongelma on se, että muutkin maksaa korotuksia, vaikkeivät asu ongelma-alueilla.

Minun alueella, taajamassa, ei ole Elenia kaivanut mitään maan alle.

 

[kjns]

Mutta eikös tuossa ongelma on se, että muutkin maksaa korotuksia, vaikkeivät asu ongelma-alueilla.

Minun alueella, taajamassa, ei ole Elenia kaivanut mitään maan alle.

Onhan se ongelma, mutta kun eduskunta meni Tapsan jälkeen paniikissa säätämään lain, joka velvoittaa rakentamaan myrskyvarman verkon asemakaava-alueille ja lähes myrskyvarman verkon myös huitsin-vitun-skutsiin vuoteen 28 mennessä maksoi mitä maksoi, niin tässä sitä ollaan. Lisäksi katkoksille asetettiin tiukat aikarajat ja korvausvelvollisuudet vaikka asiakas ei edes olisi ollut kotona katkon aikaan jne...

Ei tää munkaan asuinalueeni mitään ongelma-aluetta ole, taajamaa tämäkin, mutta pääosa vanhoista ilmajohdoista on täällä sentään kaivettu tonttiin niin on korotuksille saanut sentään jotain katetta.

Sähkönjakeluverkon toimintavarmuuden parantaminen maksaa Energiaviraston arvion mukaan lähes seitsemän miljardia euroa. Syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki edellyttää, että sähkön toimitusvarmuus paranee portaittain vuoden 2028 loppuun mennessä.
Yle

Investoinnit sähköverkkoon jatkuvat. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen jakeluverkon toimitusvarmuutta on parannettu 9,5 miljardilla eurolla.
Maaseudun tulevaisuus

Mistähän nuo rahat sitte tulis muualta kuin kuluttajan kukkarosta.

 

[JaniKari]

Kallista on. 10 miljardista maaksamme voittona 500 miljoonaa joka vuosi seuraavat 60 vuotta(?). Lisäksi tulee tietysti 10 miljardin lyhennykset. Jonkun pitäsi tehdä laskelma paljon maksamme maaseudun sähkökatkosten poistamisesta ja mikä on niistä aiheutuvan haitan arvo.

 

[kntkvtknt]

Halpenevatko siirtomaksut kun koko Suomi on maan alla sähkönsiirrossa? Parhaita veikkauksia?

 

[neaa82]

Kyllä, koska ei se maksimi tuotto salli isompia voittoja.

Käytännössä siis verkko-omaisuuden arvo laskee mitä vanhempaa se on.

Sen näkee sitten koska se tulee tapahtumaan tai miten nopeasti. Isoilla yhtiöillä on nimittäin 110 kV jumppa seuraavaksi edessä.

Ei ole sen kummempaa jumppaa tulossa siirtoverkkoihin. Sitä on meneillään koko ajan tasaisesti, Lappiin toki tulee pientä painetta nyt. Mutta siirtoverkossa ei kyllä pistetä kaapeliksi, siellä kelpaa ilmajohdot hyvin.

Olisi pitänyt muutkin taajama-alueet / kaupungit (kuin Espoo) olla tarkempia kun ovat myyneet verkkonsa yhtiöille joilla on paljon maaseutuverkkoa, samassa yhtiössä kaikki maksaa samalla periaatteella. Espoo pelasi viisaasti ja pakotti perustamaan erillisen yhtiön, jotta hinnat ei voi kohtuuttomasti nousta. Tiesivät, että Espoon verkkoihin ei tarvi investoida tolkuttomasti ja ainakaan nopealla aikataululla, joten myös hinnankorotuspaineet ovat pienet kun ei investointimäärien takia voida ottaa tuottoa. Tämähän on se syy miksi Caruna Espoo ei nosta hintoja, vaikka Caruna Oy nostaa.

 

[JaniKari]

Kyllä, koska ei se maksimi tuotto salli isompia voittoja.

Käytännössä siis verkko-omaisuuden arvo laskee mitä vanhempaa se on.

Sen näkee sitten koska se tulee tapahtumaan tai miten nopeasti. Isoilla yhtiöillä on nimittäin 110 kV jumppa seuraavaksi edessä.

Millä vauhdilla verkon arvo laskee? Onko tämä säädelty vai onko se kirjanpitäjän omantunnon mukaan?

 

[helppo92]

Millä vauhdilla verkon arvo laskee? Onko tämä säädelty vai onko se kirjanpitäjän omantunnon mukaan?

Nykykäyttöarvon mukaan suoraan. Eri komponenteille on määritelty EV:n toimesta tekniset käyttöajat ja verkon arvo laskee lineaarisesti investoinnin jälkeen. Esimerkiksi maakaapelin pitoaika on vähintään 35 vuotta, mutta sen voi myös määritellä 50 vuoteen. Esimerkiksi 20 vuoden kuluttua nyt investoidusta verkko-omaisuudesta saa vain puolet laskettua verkon arvoon (mikä vaikuttaa sallituun euromääräiseen tuottoon), jos pitoajaksi määritellään 40 vuotta.

Tästä EV:n yksikköhinnat ja pitoajat: https://energiavirasto.fi/documents...023.xlsx/7bd40be6-7486-fa81-fbef-3363c71d008e

 

[zepi]

Sähkömarkkinalain mahdollistaman maksimituotto taas on eräällä tavalla hölmöläisen peiton jatkoa.

Jos ennen verkon myyntiä maksimituotto olisi rajattu nykyistä alemmas, olisi myynnistä saatu vähemmän rahaa, koska ei kukaan ostajaehdokas olisi ollut valmis maksamaan samaa hintaa verkosta, jonka tuotto olisi absoluttisesti pienempi kuin nyt.

Toisaalta kun myynti on tehty, niin todennäköisesti myyntiehdoissa on lupauduttu siihen, että maksimituoton laskentakaavoja ei muuteta johonkin aikaan. Ja tästä on käsittääkseni myös jotain investointisuojia koskevia lakeja ja asetuksia olemassa. Jos julkinen sektori muttaa sääntöjä niin, että investoijan tekijän tuottojen tekeminen vaarantuu, niin julkinen sektori voi joutua käsittääkseni joissain tapauksissa korvausvastuuseen.

Ja vaikkei suoraan vastuuseen joutuisikaan, niin tulevissa valtion omaisuuden myynneissä ostajaehdokkaiden on voitava luottaa siihen, että valtio on luotettava kauppakumppani, joka ei kairaa ostajia ahteriin myymällä kalliilla ja sen jälkeen pelisääntöjä muuttamalla. Epäsuorasti joutuu vastuuseen aina, jos menettää sijoittajien luottamuksen. Lainojen korot nousevat yms.

 

[taxman]

Eipä se maksimituotto kovin hääppöinen ole, ja ylijäämät pitää jyvittää takaisin. Sillä on myös laskeva trendi.

Omalle pääomalle saa paremman tuoton, kun käyttää runsaasti velkavipua. Vielä kun ottaa velan emoyhtiöltä kiskurihintaan, niin kulutkin kasvavat, jolloin samaan näytettyyn tuottoon voidaan veloittaa asiakkailta enemmän.

Toivon todella, että tämä tyyli on estetty ja sen yritys on ankarasti rangaistava teko.

 

[JaniKari]

Ei kait noihin emohtiön lainaehtoihin ole puututtu mitenkään? Maksetaan 7% korkoa vaikka markkina korot on pienyrityksilläkin puolet tuosta. Ja jos lainan lyhennys tahti on verkkainen emoyhtiö saa kymmeniksi vuosiksi 5%+7% tuoton. Ei huono negatiivisten korkojen aikana.

 

[peksii]

Korkokuluja ei voi suoraan siirtää kustannuksiin, vaan hinnoittelun kohtuullisuuden pohjana on yksinkertaistetusti tuloslaskelman liikevoitto (ei siis sisällä esim. korkokuluja) ja sähköverkkoon sitoutunut pääoma. "Korkeilla" korkokuluilla voi toki kikkailla verotuksen kanssa, mutta suoraan siirtohinnoitteluun se ei vaikuta, ainakaan oman ymmärrykseni mukaan.

Tuolta voi tutustua tarkemmin sähköverkkoliiketoiminnan hinnoitteluun ja tehdä omat johtopäätökset.

 

[Willema]

Miksi sähkön siirtohinnat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä ja paikoin karanneet käsistä?
Eiköhän eräs tärkeä syy löydä tästä YLEn uutisesta, jossa todetaan valtiovallan säätämän lain syy. Siis aluetta kohden saa toimia vain yksi siirtoyhtiö:

"Omalle sähköverkolle tarvittaisiin kuitenkin Energiaviraston lupa. Hankalaksi suunnitelmien toteuttamisen tekee se, että kuluttajasähkönsiirrosta vastaa Suomessa kullakin alueella vain yksi yhtiö. Alueella toimivan yhtiön kanssa kilpailevia jakeluverkkoja ei voi Suomen lainsäädännönkään mukaan niin vain rakentaa."

Tarkoittaa siis sitä, että yhtiöiden ostettua toisiaan ja tullessa suuremmille alueille, suuremmaksi, taajamien kuluttajat joutuvat maksamaan maaseutu- ja mökkiläisveroa toisten puolesta kalliina siirtomaksuna. Samoin maaseudun pitkien matkojen maakaapeloinnin kuluja. Kätevä konsti siirtää yhteiskunnallisia ns. yleisen turvallisuuden kuluja kuluttajan maksettavaksi.

"Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan alueellisten jakeluyhtiön monopoli perustuu siihen, että myös syrjäseudun asukkaat saisivat sähkön samalla hinnalla kuin saman alueen taajamassa."
Kalajoella kyllästyttiin kohtuuttomiin sähkön siirtohintoihin – haaveissa oma sähköverkko, mutta siirtoyhtiöiden monopoli tekee siitä hankalaa

 

[NikoD]

Sähkön siirtohinnat ovat karanneet käsistä, koska loppuvuoden 2011 myrskyn jälkimainingeissa eduskunta päätti säätää lain, jonka myötä sähkökatkoista aiheutuu verkkoyhtiöille täysin kohtuuttomat kustannukset. Ainoa vaihtoehto välttää nämä kustannukset on investoida verkon huoltovarmuuteen, eli käytännössä kaivaa sähkölinjat maahan. Ja tällaiset investoinnit tietenkin maksaa asiakas.

On täysin naiivia kuvitella, että kaksien sähkölinjojen rakentaminen jollekin alueelle jotenkin laskisi hintoja, kun nykyiselläänkin sähköverkkojen sallittu tuotto on niin pientä, että esim. Fortum myi omat verkkonsa pois, jotta saisi pääoman sijoitettua tuottavammin.

 

[zepi]

Sähkön siirtohinnat ovat karanneet käsistä, koska loppuvuoden 2011 myrskyn jälkimainingeissa eduskunta päätti säätää lain, jonka myötä sähkökatkoista aiheutuu verkkoyhtiöille täysin kohtuuttomat kustannukset. Ainoa vaihtoehto välttää nämä kustannukset on investoida verkon huoltovarmuuteen, eli käytännössä kaivaa sähkölinjat maahan. Ja tällaiset investoinnit tietenkin maksaa asiakas.

On täysin naiivia kuvitella, että kaksien sähkölinjojen rakentaminen jollekin alueelle jotenkin laskisi hintoja, kun nykyiselläänkin sähköverkkojen sallittu tuotto on niin pientä, että esim. Fortum myi omat verkkonsa pois, jotta saisi pääoman sijoitettua tuottavammin.

Tiiviisti rakennetuilla alueilla kilpailu voisi toimiakin. Ei joidenkin isojen teollisuus- ja kerrostaloalueiden verkottaminen niin kallista voi olla? Jos siis puhutaan jostain isommasta kuntakeskusesta jossa on teollisuuttakin. Saman kunnan / maakunnan haja-asutusalueilla vaan hinnat nousisivat entisestään kun ristisubventio muuttuisi mahdottomaksi ja se tiiviisti rakennettu kuntakeskus ei enää subventoisi haja-asujien piuhoja.

 

[zepi]

Pelkästään kilpailun uhka rajoittaisi hintojen nousua. Tosin tekee sen sähkömarkkinalakikin.