TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
/img-s3.ilcdn.fi/57579962446d139f54c8ce29d6d59cf48f68b9e07acdd2e8b3dc048ea95d7f38.jpg)
www.iltalehti.fi
Ei ne tiedä sitä vielä, tuota spekuloin heti kun eka uutinen tuli pihalle tästä farssista ja joku virkamies pohti samaa asiaa viikko sitten...
Ei toimi ihan noin yksinkertaisesti materiaalitekniikka, vaikka ei sinällään ydinvoimaan mitenkään liitykkään. Juoksupyörissä ongelma oli säröytyminen, eli se juoksupyörä on "murtunut" jostain kohdista, mikä johtuu liian kovasta (hetkellisestä) rasituksesta kun on ajettu speksien ulkopuolella tai se on päässyt kavitoimaan tms. kyse ei siis ole mekaanisesta kulumisesta mihin vaikuttaisi käyttötunnit. Sillä ei ole mitään merkitystä säröjen syntyyn onko pumppuja ajettu(speksien sisällä) viikko, kuukausi vai vuosi. Se riittää jos ajettaan hetkellisesti riittävän paljon kuormalla mihin sitä ei ole suunniteltu.
Voimatkin ovat hieman eri suuruusluokkia, kun verrataan 100kW ja 10 000kW koneita.
Onhan se mitoituskin sitten erilainen...
Tietenkin.
Juuri näin. Yksi toinen kehno analogia autoista voisi olla manuaalivaihteisella autolla money shift. Eli kiihdytät lähellä punarajaa kakkosella ja tarkoitus on vaihtaa 2->3, mutta vaihdatkin 2->1 -> moottori menee pahasti ylikierrokselle ja venttiilit osuu mäntiin -> moottori hajosi kerralla kun mentiin speksien ulkopuolelle.
Mukavasti lauha talvi "lataa" vesiakkua. Yllättävän tasaiseisesti tuota vesivoimaa kuitenkin ajetaan vaikka on ollutkin lauhaa ja kohtuu tuulistakin.
www.foreca.fi
Tällaisena talvena pitäisi täyttöasteen olla plussalla reippaasti, kun on ollut todella lämmintä pitkään.. Edelleeen ollaan miinuksella....
yle.fi
Jeps, tänään kahdeksalta tiputettiin tehoja venttiilitestiä varten ja kas venttiili ei toiminut.OL2 on tulevan viikonlopun poissa käytöstä venttiilivian korjauksen vuoksi.
Olkiluoto 2:n tuotantoon katko venttiilivian takia
Olkiluoto 2:n tuotantoon katko venttiilivian takia
Eli nyt kun ei oikein voi enää pelotella tulevilla katastrofiskenaarioilla, niin siirrytään kauhistelemaan, mitä olisi voinut tapahtua?
Talvi on vuosittain toistuva ilmiö. Suomessa talvet ovat hyvin vaihtelevia. Toistaiseksi on ollut erittäin hyvä tuuri tämän tämänkertaisen talven suhteen ja tuuri ilmeisesti jatkuu vähintään pari viikkoa.
No tämän talven jäätymisilmiö oli kyllä erittäin epäonninen, joten en kyllä puhuisi erittäin hyvästä tuurista. Samoin vesimäärät vesivoimalle oli ~10% alle keskiarvon, joten ei sekään nyt mitän hyvää tuuria mielestäni ollut.
Myöskään Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästymisseen johtaneita tapahtumia en pitäisi mitenkään erityisen hyvänä tuurina.
Toisaalta voihan sitä ajatella hyväksi tuuriksi, että vaikka ongelmia on ollut valtavan paljon, mikään ei silti ole johtanut ydinturvallisuuden vaarantumiseen
Luulisin että pumput ja juoksupyörät on siten speksattu että normaalikäytössä raja-arvot ei ylity. Mutta nyt on sitten koekäytössä ajettu tahallaan tai vahingossa olosuhteissa jossa nuo ylittyy ja kakka osui tuulettimeen...
Pakko ajaa tasaisesti koska talvella jokivoimaloissa on jääkannet ja erittäin tiukat puitearvot (ylin ja alin sallittu pinnankorkeus) joiden välissä täytyy pysyä. Tämä johtaa hyvin tasaiseen ajoon niin pitkään kun pakkasta riittää.
Niin, kaikki tähän mennessä vastaan tulleet ongelmat ovat tulleet vastaan itse ydinlaitoksen ulkopuolella.Toisaalta voihan sitä ajatella hyväksi tuuriksi, että vaikka ongelmia on ollut valtavan paljon, mikään ei silti ole johtanut ydinturvallisuuden vaarantumiseen
On speksattu, joskin pumppujen spekseissä pitäisi olla reilusti varaa yläpäässä. Lisäksi laitos pystyy ajamaan täyttä tehoa kolmella pumpulla neljästä joten siinäkin mielessä on pelivaraa. Spekulaatioita on että pumppuja olisi käytetty koeajoissa höyryn tuottamiseen generaattoria varten, asia mihin niitä ei varsinaisesti olisi tarkoitettu, mutta tästä ei ole mitään varmuutta muuta kuin TVO:lla ja Arevalla ja he eivät arvatenkaan kerro. Joka tapauksessa on hyvä että säröytyminen tuli ilmi koekäyttöjen yhteydessä eikä siinä vaiheessa kun laitos on luovutettu kaupalliseen käyttöön.
Haha juuri vihdoin sain selattua triidin loppuun ja kyllä on viestit vähentynyt kun keli lauhtui ja pörssihinnat putosi
Marras- Joulu oli melkosta meininkiä täälläkinJuuri näin. Omavaraisuus ja varautuminen ei kiinnosta pätkääkään kriisin jälkeen. Kohta jopa ne onnekkaat jotka saivat nauttia 5 sentin toistaiseksi voimassa olevista hinnoista talven läpi kiroilee omaa söhköyhtiötä kun pörssisähkön keskihinta laskee.Haha juuri vihdoin sain selattua triidin loppuun ja kyllä on viestit vähentynyt kun keli lauhtui ja pörssihinnat putosi
Olin miettimässä kamiinaa olohuoneeseen josta putki takkaan. Olen hivenen nyt peräytynyt hankkeesta.Kohta aletaan varmaan haukkumaan porukkaa, kun ostaa valmiiksi esim. polttopuita tai rakentaa tulipesää varmuuden vuoksi.
Takkasydän lienee tuon idean vähemmän robusti toteutus.Olin miettimässä kamiinaa olohuoneeseen josta putki takkaan. Olen hivenen nyt peräytynyt hankkeesta.
On meillä ollut kylmiä talvia ja sähköntuotanto-ongelmia historiassa, mutta tällaista hintasirkusta ei ole koskaan aiemmin Suomessa nähty. Väitän, että tällaiset hinnat syntyvät markkinoiden tavasta ylireagoida poikkeukselliseen tilanteeseen, ei niinkään varsinaisista sähköpulasta tai tuotantokustannusten räjähtämisestä. Mikään ei mielestäni viittaa siihen, että tämä jäisi pysyväksi tilaksi.Jos ja jos. Juurikin tällä hetkellä voisi olla aika tiukat paikat ainakin hinnan puolesta mikäli pakkasta olisi etelää myöten rapia 20 astetta, ja tuuli nollassa:
Tänä talvena kävi toistaiseksi näin.
Se voi perustua markkinapsykoosiin tai sitten tiukkaan kustannus-/kannattavuuslaskentaan tai jotain niiden väliltä.Mielenkiintosta olisi tietää että minkä takia korjaus kestää, eikö ole osaavia korjaajia saatu vai onko varaosien saatavuudessa ongelmia? Vai saako tosiaan (pieni) inhimillinen virhe koko kattilan remonttiin?
Oletuksella että puhut pörssihinnoista: Voi tosiaan olla että kaasumarkkina ylireagoi, joka heijastui myös sähkön hintaan. Mutta puhtaasti sähkömarkkinassa minusta vaikutti enemmänkin siltä, että se johtui pitkälti markkinoiden hitaudesta reagoida tilanteeseen. Eli lähinnä suuret kuluttajat olivat varmaan aluksi hintojen noustessa 500 euron pahemmalle puolelle tyyliin "ei voi mitään, vielä kalliimmaksi tulisi pistää tuotanto äkisti seis". Sittemmin markkinat ovat reagoineet (hitaasti) ja ostolaita ei enää ole "täynnä" 4000 euron eli "maksaa mitä maksaa" tarjouksia.
Ja pitää muistaa, että meistä jokainen on osa sähkömarkkinoita, joten kannattaa katsoa myös peiliin. Melkoista ylireagointia on täälläkin ollut havaittavissa viimeisen puolen vuoden aikana. Sellainen tulee kalliiksi.
Osaavia korjaajia ei tietenkään löytynyt, kun urakka alkoi sillä että rakennettiin kopio korjauskohteesta millä harjoittaa, ja valmistettiin erikoistyökaluja korjausta varten.
Hintapiikit oli pahemmat vuonna 2021.
Marraskuu 2021 ja Joulukuu 2021 oli yli 1000€/MWh hintoja, olikin peräti yli 1300€ marraskuussa. 2022 markkina reagoi toisin, kysyntäjoustoa tuli paljon enemmän, ostajat oli vähän miettinyt että millä hinnalla tuo sähkö kannattaa jättää ostamatta, ja markkinalla oli selvästi i vähemmän "sähkö saa maksaa mitä vaan" ostajia.
Ostajapuoli ei ole ennen oikeasti miettinyt kannattavuutta, koska sähkö on "aina" ollut niin halpaa ettei tarvittu miettiä. 2022 Joulukuussa oli moni päivä jolloin periaatteessa kaikki sähkö joka oli laitettu myyntiin ostettiin, rahallakaan ei olisi saanut merkittävästi lisää. Pulasta/katkoista vältyttiin koska ostajapuolella oli nyt tarpeeksi joustoa. Sellaisessa tilanteessa missä kaikki saatavilla olevat sähkö ostetaan, niin ostajapuoli on enemmän se joka määrää sähkön hintatasoa.
Niin itse jäin pohtimaan, että pistivätköhän seisokin heti tälle viikonlopulle, kun katsoivat että tuulivoimaa on pirusti (joten ydinsähköstäkään ei paljoa makseta) vai vaatiko venttiilivika muutenkin välittömiä toimia...
www.foreca.fi
Voin kertoa että yksittäiset tuotantoyhtiöt vähät välittävät siitä mitä toiset tekevät tai mikä markkinatilanne on. Jos laitos on pysäytettävä, se on pysäytettävä. Eri asia on sitten yhtiöt jotka omistavat ison paletin eri tuotantomuotoja ja niillä on täydellinen kontrolli näihin tuotantoassetteihin (esim. Fortum, Vattenfal jne.), tällöin on mahdollista ehkä joustaa revisioissa ja suunnitella paremmin. Kannattaa huomata että tällöinkin herkästi tietyt toimet voidaan katsoa markkinamanipulaatioksi.
Olisi aika nurinkurista jos ison laitoksen huoltoseisokin ajoittaminen sellaiseen hetkeen, kun ei ole sähköpulan uhkaa, katsottaisiin markkinamanipulaatioksi. Samalla logiikalla varmasti tuo mitä vesivoimalaitokset koko ajan tekee (tuottaa enemmän silloin kun on tyyntä ja vähemmän kun tuulista) on markkinamanipulaatiota.
Tämän takia kirjoitin että tietyt toimenpiteet, en kaikki. Pointti oli että yksittäiset tuottajat eivät mieti koko systeemin tasapainoa, sitä varten on kantaverkkoyhtiöt. Ne voivat ja tekevätkin yhteistyötä varsinkin suurimpien tuottajien kanssa juurikin verkon stabiliteetin kanssa. Jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan että siitä saataisiin maksimaalinen tulos päivän/viikon/kuukauden/vuoden aikana. Ja suuret tuottajat sitten pohtivat miten sama tehdään koko tuotantopaletille. Juurikin huoltoajat vikaantumisten ulkopuolella on yleensä tarkoin suunniteltu että ne haittaavat minimaalisesti rahan taontaa.
Sähkömarkkinan lähtökohtana on nimenomaan että saadaan tuotanto ja kulutus tasapainoon ja markkinan kannalta eri toimijat pyrkivät optimoimaan toimintaansa. Mitä keinoja kantaverkkoyhtiöllä muka on miettiä systeemin tasapainoa jos tuottajat vähät välittäisivät markkinasta ja alkaisivat tuottaa sähköt silloin kun sille ei ole kysyntää?
No eikös se alkuperäinen viestini, johon ensin vastasit ollut ihan suoraan tätä, että "jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan, eli miten saataisiin maksimaalinen tulos". Jos huoltoseisokissa on vaikkapa kahden viikon ikkuna, jonka aikana se täytyy tehdä niin tuloksen kannalta seisokki on järkevintä tehdä silloin, kun sähkön kysyntä on vähäistä ja tarjonta suurta.
Ilmeisesti en osannut tulkita ensimmäistä viestiäsi oikein. En voi kertoa suoraan missä firmassa olen töissä, mutta tunnen erittäin hyvin muun muassa TVO:n toimintalogiikkaa ja siellä ei kyllä mietitä esimerkiksi markkinahintaa juuri lainkaan. En myöskään ota kantaa juuri tähän vikaantumiseen, mutta yleisesti vikoja on kolme eri laatua:
Tavallaan ymmärrän tämän, mutta heidän omistajansa luultavasti ovat hyvinkin mielissään jos seisokin takia joutuvat ostamaan sähkön muualta silloin kun se on halpaa tai vastaavasti pystyvät myymään ylijäämäsähköä markkinaan silloin kun se on kallista. Tuntuisi vähän erikoiselta yrityskulttuurilta, jos yhtiötä ei tippaakaan kiinnosta sen omistajien intressit.
Kannattaa katsoa TVO:n omistajakuntaa ja sitten tajuat miten sekalainen seurakunta siellä on ja miten eriävät heidän intressit ovat keskenään. Lisäksi iso osa omistajista on kilpailijoita keskenään joten markkinahinnasta ei voida edes keskustella, muuten kuin liturgiatasolla. Ja TVO on Mankalayhtiö jonka ainoa tarkoitus on tarjota omakustannushintaista sähköä sen omistajille.
Tuohon ykköskohtaan liittyen ydinvoima-alalla on turvallisuustekniset käyttöehdot, jotka sanelevat aika pitkälti voidaanko tuotantoa jatkaa tietyn komponentin vikaantuessa. Esimerkiksi tietyille venttiileille on annettu sulkeutumiselle aikakriteerit, jotka on täytettävä käyttökuntoisuuden varmistamiseksi. Mikäli määräaikaiskokeessa ei saavuteta haluttua tulosta, voidaan laitos joutua ajamaan alas huoltoon.
/img-s3.ilcdn.fi/f65acf97cd6d5246df61223ef215d0142a751498fe33e8e3fd75e04535f84801.jpg)
www.iltalehti.fi
Jos ei ole pakkasta niin ei se hulluna nouse. Yhteistuotantolaitokset kuitenkin tuottavat kivasti sahkoa.
Forecan ennusteen mukaan tosin sunnuntaina olisi 4,5GW tuulivoimaa. Arkena tosiaan näyttää vähätuuliselta.
