• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

7vrk keskihinta alle 8snt/kWh keskellä vuosisadan energiakriisiä.

Perspektiiveissä on varmaan eroja, mutta en ole kohta kymmeneen vuoteen saanut noin halpaa sähköä. Keski-Euroopassa normaali hintataso n.20-30snt/kWh päivisin ja 10snt/kWh öisin.
Unohtuiko sulla jokin asia? Vink vink. Siirto siihen vielä päälle.
 
"Kaasumaat" pitäisi potkia nordpoolista ulos ja heille voitaisiin myydä ylijäämätuotantoa pörssin ohi jahka rupelit pyörii. Mikä hemmetin velvollisuus meillä on heidän myötäkärsijöinä olla? Näin EU:n arkkuunkin voisi jättää yhden naulan lyömättä.
Eivät ne siellä tunnu kohtuullisia olevan Suomen metsätaloudellekkaan, niin miksi meidän pitäisi ruplamamman (Merkel) toilailuista joutua maksumieheksi?

OT lisäys: Ei anna oikein hyvää kuvaa EU:sta taaskaan, että kun Keski-Euroopassa on kriisi niin valjastetaan kaikessa solidaarisuudessa pohjola talkoisiin, mutta kun Suomessa on metsäkriisi niin talkoohenki unohtuu ja sakkoa tulee...
Saattaisi Ruotsista ja Norjasta kuulua pientä ulinaa - tekevät meinaan törkeän hyvät rahat myymällä "kaasumaille" sähköä aivan riistohintaan.

Kumpi hyötyy enemmän kaupasta, ostaja vai myyjä? Ja kumman etu on se, että kaupankäynti kielletään?

Nää on kummalliset "talkoot" kun myydään ennätyskallista sähköä Saksalaisille.
 
"Kaasumaat" pitäisi potkia nordpoolista ulos ja heille voitaisiin myydä ylijäämätuotantoa pörssin ohi jahka rupelit pyörii. Mikä hemmetin velvollisuus meillä on heidän myötäkärsijöinä olla? Näin EU:n arkkuunkin voisi jättää yhden naulan lyömättä.
Eivät ne siellä tunnu kohtuullisia olevan Suomen metsätaloudellekkaan, niin miksi meidän pitäisi ruplamamman (Merkel) toilailuista joutua maksumieheksi?

OT lisäys: Ei anna oikein hyvää kuvaa EU:sta taaskaan, että kun Keski-Euroopassa on kriisi niin valjastetaan kaikessa solidaarisuudessa pohjola talkoisiin, mutta kun Suomessa on metsäkriisi niin talkoohenki unohtuu ja sakkoa tulee...

Näissä "pörssistä pois potkimisissa" pitää muistaa se, että Suomi on olisi täysin nesteessä ilman Ruotsin siirtoyhteyksiä. Joten en nyt kovin paljon nostaisi metakkaa tuosta.
 
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan mukaan kuluvan talven osalta ollaan jo voiton puolella - hankalaksi pelätty talvi alkaa vähitellen kääntyä voiton puolelle (jääkiekkotermein kaksi erää pelattu ja viimeinen erä jäljellä). Lisäksi mainitsee, että itse asiassa hintakriisi on pahempi ongelma kuin saatavuuskriisi. Tätä mieltä olen itse ollut koko ajan, etenkin viime kesänä, jolloin pienenpienintäkään saatavuusongelmaa ei ollut, mutta hinnat silti katossa. Juttu maksumuurin takana.

Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna Ruususen mukaan sähkön hintakriisi on suurempi kuin saatavuuden kriisi. Mahdolliset sähkökatkot olisivat olleet pienempi paha kuin ennätyskorkeiksi kohonneet sähkön hinnat. Hintariski realisoitui tänä talvena massiivisina sähkölaskuina.

 
Muistuttaisin myös että sähkön tuotantoyhtiö, ja sähkön myyntiyhtiö on eri asia. Toki jotkut yhtiöt harrastavat molempia, mutta vaikka pörssisähkön hinta olisi ollut esim 6,4cent ja sinun kiinteä hinta 5,9cent, ei se tarkoita että kukaan tässä yhtälössä olisi tappiota tehnyt.

Sähkön tuotantohinnat pyörinee yhä siellä 2-7cent/kwh välimaastossa, ihan miten niitä haluaa tulkita ja mitä niihin haluaa huomioida. Ainut päivänselvä asia on, että tuotantoyhtiöt ovat tehneet keväästä 2022 lähtien todella hyvää tiliä elleivät sitten ole menneet myymään koko tuotantoaan jo ennakkoon maltillisella katteella mitä vahvasti epäilen.

Viimeisen 5v aikana määrä-aikaisilla on saanut halvemmalla sähköt.
Kyllä, ihan kuin kasinollakin. Jos on käynyt tuuri, tai ollut "taitoa" tehdä oikeat sopimukset oikeaan aikaan, jotka omalla kulutusprofiililla ovat peitonneet pörssi tai muut sähkönostotyypit.

Ihan yhtälailla kun se joka tilasi syksyllä -21 aurinkopaneelit, voi maiskutella nyt ennätyslyhyellä takaisnamksuajalla kesän -22 jäljiltä.
 
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan mukaan kuluvan talven osalta ollaan jo voiton puolella - hankalaksi pelätty talvi alkaa vähitellen kääntyä voiton puolelle (jääkiekkotermein kaksi erää pelattu ja viimeinen erä jäljellä). Lisäksi mainitsee, että itse asiassa hintakriisi on pahempi ongelma kuin saatavuuskriisi. Tätä mieltä olen itse ollut koko ajan, etenkin viime kesänä, jolloin pienenpienintäkään saatavuusongelmaa ei ollut, mutta hinnat silti katossa.
Saatavuuskriisiähän ei syntynyt koska hinnat pystyivät nousemaan. Jos se saatavuuskriisi on kerran pienempi paha, niin sähköyhtiöthän voisivat lanseerata tuotteen "sähköt katkaistaan hinnan noustessa tietyn rajan yli", jolloin tuon vaihtoehdon valinneet saisivat saatavuuskriisin ja sähkökatkon hintakriisin asemesta.
 
Saatavuuskriisiähän ei syntynyt koska hinnat pystyivät nousemaan. Jos se saatavuuskriisi on kerran pienempi paha, niin sähköyhtiöthän voisivat lanseerata tuotteen "sähköt katkaistaan hinnan noustessa tietyn rajan yli", jolloin tuon vaihtoehdon valinneet saisivat saatavuuskriisin ja sähkökatkon hintakriisin asemesta.
Tässä on se jekku, että todellisissa saatavuusongelmissa kulutus joustaa alaspäin automaattisesti niiden osalta, jotka sähköä paljon kuluttavat, eli toisin sanoen sähköintensiivinen teollisuus joutuu pakosta ajamaan tuotantoaan alas. Ei noita isoja teollisuuslaitoksia ajeta jatkuvasti ylös-alas ja mennä tuurilla riittääkö sähkö vai ei. Kuluttajien ja yleisinfran sähkönsäästö on neppailua, koska tietty määrä kuluu pakosti.

Sähkökatkon uhka ohjaa kulutusta paljon tehokkaammin kuin hinta.
 
Ei tietenkään mennä tuurilla, isoilla laitoksillahan on koko ajan ollut se mahdollisuus valita kumpi on suurempi ongelma heille, sähköttömyys vai korkea hinta.

Tässä on se jekku, että todellisissa saatavuusongelmissa kulutus joustaa alaspäin automaattisesti niiden osalta
Siis kulutus joustaa automaattisesti alaspäin kyllä ihan pelkän hinnankin perusteella. Mitä tarkoitat "todellisella saatavuusongelmalla". Sitä että sähköä ei ole tarjolla riittävästi vaikka hinta on jo noussut maksimiin, vai jotain muuta?

Tiedän että kuluttajien sähkönsäästö on jossain määrin neppailua, mutta olisihan se kiva jos kuluttajillakin olisi sama valinnanmahdollisuus (ilmankin että itse hoitaa kytkemisen)

Sähkökatkon uhka ohjaa kulutusta paljon tehokkaammin kuin hinta.
Tämä väite on todella epämääräinen. Kenen kulutusta se ohjaa ja mitä se uhka käytännössä tarkoittaa. Kuinka suuri/todennäköinen uhka?
 
Viimeksi muokattu:
Sähkön tuotantohinnat pyörinee yhä siellä 2-7cent/kwh välimaastossa, ihan miten niitä haluaa tulkita ja mitä niihin haluaa huomioida. Ainut päivänselvä asia on, että tuotantoyhtiöt ovat tehneet keväästä 2022 lähtien todella hyvää tiliä elleivät sitten ole menneet myymään koko tuotantoaan jo ennakkoon maltillisella katteella mitä vahvasti epäilen.
Vesivoimalat, ydinvoimalat ja tuulivoimalat ovat tuottaneet sähköä törkeän hyvillä voitoilla. Sen sijaan esim. maakaasulla, hiilellä ja puun poltolla tuottavat lauhdevoimalat ovat kärsineet törkeästi nousseista polttoainekustannuksista.

Kun puhutaan Suomessa suht yleisestä yhteistuotannosta jossa karkeasti puolet tuotetusta tehosta menee kaukolämmöksi ja puolet sähköksi, on vähän vaikea laskea varsinaista sähkön tuotantokustannusta. Kunnallisen kaukolämpölaitoksen on käytännössä tuotettava se lämpö tai asiakkaat paleltuvat -> sähköä tulee sitten kylkiäisenä. Joillain lämpölaitoksilla on vaihtoehtona tuottaa lämpöä pelkkää kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa tai vaihtoehtoisesti polttaa tuplateholla haketta / hiiltä / kaasua / turvetta ja saada sitten sähköä kylkiäisenä. Helen ja vastaavat firmat varmaan sitten optimoivat sähkön hinnan mukaan, että kumpaa tehdään.

Nyt sentään kaasun hinta on pudonnut. Olettaisin, että Helenin Vuosaaren yhteistuotantolaitos on alkanut tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Joku itä-helsinkiläinen voisi vilkaista tuleeko piipun päästä höyryä ja kuinka usein...

Vuosaaren voimala on iso, Helenin omien ilmoitusten mukaan sähköä 665 MW, lämpöä 582 MW. En osaa yhtään arvioida, että kuinka pitkään tuota polttaa täydellä teholla LNG-tankkerilla kaasua syöttämällä.
 
Ei tietenkään mennä tuurilla, isoilla laitoksillahan on koko ajan ollut se mahdollisuus valita kumpi on suurempi ongelma heille, sähköttömyys vai korkea hinta.

Sähkökatkon uhka ohjaa kulutusta paljon tehokkaammin kuin hinta.

Tämä väite on todella epämääräinen. Kenen kulutusta se ohjaa ja mitä se uhka käytännössä tarkoittaa. Kuinka suuri/todennäköinen uhka?

Ennen lainaustasi reneeltä, totesitkin mitä nyt on käynyt. Teollisuus on maksanut vaikka mansikoita sähköstä, mielummin kuin ottaa katkoksen vastaan. Kuluttajille katkos olisi pienempi paha kuin korkeat hinnat (näitä kun ei voi vyöryttää/vähentää mitenkään vs teollisuudessa).

Teollisuudessa ei näyttänyt siis tulevan hintaraja vielä vastaan, vaan ajettiin minkä kalenterin mukaan kerettiin. Pitäisikö teollisuuden ja kuluttajien sähköpörssit eriyttää? Teollisuudelle voisi asettaa kolminkertaisen hintakehityksen vs kuluttajille ja katsoa löytyykö intoa ajaa välillä tuotantoa hiljemmalla.
 
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan mukaan kuluvan talven osalta ollaan jo voiton puolella - hankalaksi pelätty talvi alkaa vähitellen kääntyä voiton puolelle (jääkiekkotermein kaksi erää pelattu ja viimeinen erä j

Itse en vielä nuolaisisi. Tammi-helmikuussa on yleensä kovimmat pakkaset. Ja monesti maaliskuussakin ollut reippaita yöpakkasia. Taisi viime huhtikuussakin olla lapissa 20-30 asteen yöpakkasia.
 
Jos nämä lauhat säät jatkuvat, niin koko "kriisi" taitaa jäädä lopulta aika lieväksi. Pörssisähkön hinnan 28 vuorokauden keskiarvo on pudonnut alle 13 senttiin per kwh. Toki kalliimpaa kuin aiemmin, mutta tällainen hintataso on vielä varsin kohtuullinen.

Niille ihmisille kyllä osui huono arpa, jotka ottivat syksyllä jonkin määräaikaisen sähkösopimuksen noin 30 sentin hinnalla.
 
Jos nämä lauhat säät jatkuvat, niin koko "kriisi" taitaa jäädä lopulta aika lieväksi. Pörssisähkön hinnan 28 vuorokauden keskiarvo on pudonnut alle 13 senttiin per kwh. Toki kalliimpaa kuin aiemmin, mutta tällainen hintataso on vielä varsin kohtuullinen.

Niille ihmisille kyllä osui huono arpa, jotka ottivat syksyllä jonkin määräaikaisen sähkösopimuksen noin 30 sentin hinnalla.
Mikä mahtoi olla pörssin keskihinta 16.12.2021 - 12.1.2022?
 
Itse en vielä nuolaisisi. Tammi-helmikuussa on yleensä kovimmat pakkaset. Ja monesti maaliskuussakin ollut reippaita yöpakkasia. Taisi viime huhtikuussakin olla lapissa 20-30 asteen yöpakkasia.

No kyllähän tässä nyt selvästi ollaan voiton puolella. Tammikuun loppupuolellekkin ennustettu lauhaa säätä ja näillä näkyminen OL3 jatkaa helmikuun alkupuolella koekäyttöä isoilla tehoilla. Pörssisähkön 28pv keskiarvo tippunut jo alle 12snt/kWh.
 
Teollisuudessa ei näyttänyt siis tulevan hintaraja vielä vastaan, vaan ajettiin minkä kalenterin mukaan kerettiin. Pitäisikö teollisuuden ja kuluttajien sähköpörssit eriyttää? Teollisuudelle voisi asettaa kolminkertaisen hintakehityksen vs kuluttajille ja katsoa löytyykö intoa ajaa välillä tuotantoa hiljemmalla.

Mielummin toisinpäin... Tai no joo, työttymyydelläkin sähköpula helpottuu.

Kynnys työpaikan pysäyttämiseen sähkön hinnan takia olisi itse asiassa paljon matalampi jos työnantaja voisi lomauttaa työntekijät. Nythän se ei onnistu vaan työntekijöille maksetaan palkkaa vaikka työpaikka suljetaan.

Omalla työpaikalla tämä nyt suurin piirtein nostaa pysäyttämisen kynnys johonkin 2-3 euroon kilowattitunnilta, mutta jos työntekijät voisi lomauttaa niin kynnys olisi noin luokka 50 senttiä/kWh. Sama ilmiö esiintyy varmaan kaikilla aloilla, ja ovathan sinkkitehtaat jo harrastanut tuotannon alas ja ylös ajamista sähkön hinnan mukaan.

Jos nyt COVIDin takia oli mahdollista säät pikalomautuslakeja ympäri maailman, eiköhän se onnistuisi sähkön hintakriisin takiakin.
 
Teollisuudessa on yleensä tehty erilaisia pitkiä sopimuksia sähkölle ja tuskin tänä talvena mennään millään suoralla pörssisähköllä.
 
Jos paljon sähköä kuluttava teollisuuslaitos on tehnyt pitkän sopimuksen tietynhintaisesta sähköstä, niin silloinhan teollisuuslaitokselle voi olla kannattavampaa laittaa laitos kiinni ja myydä sähköä, mikäli sähkön hinta on kovin korkea.

Noissa teollisuuden sähkösopimuksissa on se ero kuluttajien sopimuksiin, että ne yleensä on tietylle kiinteälle energiamäärälle.
 
Mielummin toisinpäin... Tai no joo, työttymyydelläkin sähköpula helpottuu.

Kynnys työpaikan pysäyttämiseen sähkön hinnan takia olisi itse asiassa paljon matalampi jos työnantaja voisi lomauttaa työntekijät. Nythän se ei onnistu vaan työntekijöille maksetaan palkkaa vaikka työpaikka suljetaan.

Omalla työpaikalla tämä nyt suurin piirtein nostaa pysäyttämisen kynnys johonkin 2-3 euroon kilowattitunnilta, mutta jos työntekijät voisi lomauttaa niin kynnys olisi noin luokka 50 senttiä/kWh. Sama ilmiö esiintyy varmaan kaikilla aloilla, ja ovathan sinkkitehtaat jo harrastanut tuotannon alas ja ylös ajamista sähkön hinnan mukaan.

Jos nyt COVIDin takia oli mahdollista säät pikalomautuslakeja ympäri maailman, eiköhän se onnistuisi sähkön hintakriisin takiakin.
Meille ilmoitettiin, että työnantaja voi määrätä pakkopekkasia viikon ilmoitusajalla jos sähkönhinta alkaa hirvittään.
 
Noissa teollisuuden sähkösopimuksissa on se ero kuluttajien sopimuksiin, että ne yleensä on tietylle kiinteälle energiamäärälle.

Juuri näin. Käyttämätön sähkö myydään pörssiin. Kiinteän määrän ylimenevä ostetaan pörssistä. Tuntitasolla. Ainakin näin meillä.

Meille ilmoitettiin, että työnantaja voi määrätä pakkopekkasia viikon ilmoitusajalla jos sähkönhinta alkaa hirvittään.

Seuraavan päivän hinnat tulee noin kahden maissa eli noin 10 tunnin varoitusajalla jos yöllä pitäisi pysäyttää..
 
No, se on selvää, että sähkön hinta ohjaa kulutusta pitkällä aikavälillä hyvinkin paljon, eli pitkän aikavälin hinta mm. määrittää sen onko Suomessa sähköintensiivistä teollisuutta vai ei. Kuluttajat ostavat sähköä hinnalla millä hyvänsä, ellei sitten ajatella, että pompataan takaisin tuonne 1950-luvun alkupuolelle, jolloin sähköistyminen vasta Suomessa kunnolla alkoi ja meillä oli paljon sähköttömiä torppia. Kyllä kuluttajat ja yhteiskunta ilman sähköä pärjäävät, mutta elämä on sitten ihan eri näköistä kuin mihin viime vuosikymmeninä olemme tottuneet.

Mutta niin, eiköhän se viiden sentin sähkö ole kohta arkipäivää, ei se paljon enempää voi olla kuin tuotantokustannukset kohtuullisella katteella, koska sähkö on bulkeista bulkinta ja sitä voi tehdä kuka vaan.

 
Viimeksi muokattu:
Oisko pörssin suurin riski nyt se, että Baltiaan saattaa joutua alkaa myymään enemmän sähköä jos venakot katkaisee linjat siellä?

Käytännössä jos Venäjä katkaisee linjat Balttiaan, Pohjoismaiden kaupallisen siirtokapasiteetti balttiaan pitää rajoittaa ihan teknisistä syistä. Eli pikemmin vaikuttaisi alentavasti pörssisähkön hintaan Suomessa. Ja kallistuvasti balttiassa.
 
Käytännössä jos Venäjä katkaisee linjat Balttiaan, Pohjoismaiden kaupallisen siirtokapasiteetti balttiaan pitää rajoittaa ihan teknisistä syistä. Eli pikemmin vaikuttaisi alentavasti pörssisähkön hintaan Suomessa. Ja kallistuvasti balttiassa.
Jos Venäjä katkaisee linjat Baltiaan, niin mitenköhän käy Kalingradin sähkönjakelun? Onkohan tässä kauhun tasapaino käynnissä?
 
Jo ennen sotaa Balttia suunnitteli liittymistä keski Euroopan verkkoon. Kaliningrad oli määrä jäädä saarekkeeksi. Venäjän mukaan Kaliningradilla oli valmiuksia siihen, ja testejä oli suunniteltu viime vuodeksi, mutta jostain syystä ne peruuntui.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan pitäisi vielä rakentaa balttiasta merikaapeli Kaliningradin ohi Puolaan ja sen jälkeen balttia voisi katkaistaa linjat Venäjälle. Sodan jälkeen Pohjoismaat ovat sopineet että tasasähköyhteyksien kautta voidaan antaa tukea jos Balttia putoaa saarekkeeksi. Tällöin siirtokapasiteetti pohjoismaiden ja valttian välillä rajoitetaan, että aina löytyy "löysää" ylöspäin että alaspäin, ja näiden linjojen kautta annetaan tasapainoa balttian verkkoon. Samalla balttia-puola ilmajohdot muutetaan vaihtosähköksi että synkronointi Eurooppaan onnistuisi.

Eli pörssisähköä menisi meiltö Balttiaan vähemmän, mutta säätösähköä ja tehoa taajuuden hallintaan menisi enemmän.

Kaliningrad on muuten myös riippuvainen maakaasun läpikulusta. Vaikka Venäjä lopetti maakaasun myynnin Balttialle, putkien läpi virtaa silti kaasua Venäjältä Kaliningradille.
 
No niin, nyt ei enää tarvi rakentaa uutta ydinvoimalaa:
Ei ole kovin yllättävää, että kun Putin oikeastaan epäonnistui energiasodassaan EU-maita vastaan (toki erityisesti kaasun osalta), aletaan kokeilemaan kepillä jäätä josko EU-maista saataisiin ostajia. Tietysti meidän ja muiden maiden tulisi nyt olla yhtenäisesti pidättyviä eikä lähteä tarpeettomasti rahoittamaan Venäläisten sotakassaa vaan lähinnä kiristää edelleen pakoteketjua vielä nykyistäkin tiukemmalle.
Suomi tuskin tulee tässä olemaan se heikoin lenkki.
 
Vähän aikaista sanoa mutta taisi Meri porista taas jäädä Fortumille musta-pekka käteen. Päättivät olla ottamatta varmuusrahoja ja sen sijaan tehdä markkinahintaan sähköä. Kuitenkin vaikuttaa kovin nihkeältä talvelta saada kuluja peittoon.
 
Ilmeisesti tuli Fortumille yllätyksenä ettei Meri-Pori hyväksytty tehereserviin. Ja ne oli ehkä oikeassa ettei se ole kaupallisesti kannattavaa mutta omistaja ehkä painosti vähän... Saa nähdä tuleeko purkupäätös kesällä..
 
Ilmeisesti tuli Fortumille yllätyksenä ettei Meri-Pori hyväksytty tehereserviin. Ja ne oli ehkä oikeassa ettei se ole kaupallisesti kannattavaa mutta omistaja ehkä painosti vähän... Saa nähdä tuleeko purkupäätös kesällä..
Mieluummin eivät purkaisi kun ei jaksaisi millään kuunnella taas sitä itkua kuinka Kiinassa rakennetaan uusia mutta suomessa puretaan. Pilaavat mun nettini purkamalla.
 
Vielä on tietenkin näkemättä, että minkälainen helmikuu tulee. Nyt on ollut tammikuuksi ehkä poikkeuksellisenkin lauhaa, ainakin pohjoisemmassa Suomessa. Mutta Meri-Porille ei tosiaan ole ollut viime viikkoina juuri tarvetta.

28 vuorokauden keskihinta on laskenut alle 10 senttiin.
 
Vielä on tietenkin näkemättä, että minkälainen helmikuu tulee. Nyt on ollut tammikuuksi ehkä poikkeuksellisenkin lauhaa, ainakin pohjoisemmassa Suomessa. Mutta Meri-Porille ei tosiaan ole ollut viime viikkoina juuri tarvetta.

28 vuorokauden keskihinta on laskenut alle 10 senttiin.
Sehän se varsinkin Suomessa Golf virtoineen ja arktisine Siperian korkeapaineineen on, että talvea ei voi juurikaan ennustaa. Tammikuussa voi sataa vettä ja tuulla tai olla 30 astetta pakkasta ja tyyntä tai ihan mitä tahansa siltä väliltä. Sen voi melkoisella varmuudella sanoa, että aurinko ei juurikaan paistele. Jouluna ja juhannuksena voi olla sama sää.
 
Tammikuu jatkuu keskimääräistä lauhempana, helmikuun alun ennuste on epävarmempi, mutta kuukausiennusteen mukaan odotus on edelleen keskimääräistä lauhempaa helmikuun puoliväliin asti.

 
Onko OL3:n pumppujen tarkistuksesta tullut mitään tilannepäivitystä? Pörssisähköön siirtyminen mietinnässä ja aika paljon painoa tuolla, onko pumput säilyneet kunnossa ja jatketaan noilla vai taas railoilla ja koko laitos suunniteltava alusta asti uusiksi...
 
Alkaa tuntua vähän siltä että tuulivoimalla on suurempi merkitys kuin OL3. Kesällä sitten varmaan isompi tekijä kun tuulee vähemmän..

Kesästä olen vähän miettinyt kostautuuko tämä lämmin jakso, kun nyt lumet sulaa ja nyt ajetaan joissakin voinaloissa pakostakin sulavedet pois. Keväällä ja kesällä on sitten vähemmän vettä saatavilla, ja ydinvoimalat pysähtyvät huoltojen takia ja yhteistuotanto romahtaa. Kesästä voi tulla kallis, mutta aurinkovoimakin rakennetaan niin paljon kuin ehditään. Oma laitoslin valmistunee kunhan lumet sulaa katosta.
 
Luulisi ainakin tammikuun sulavesien helposti mahtuvan altaisiin. Sen verran raakasti jouduttiin marras-joulukuussa juoksuttamaan.
 
Mikä lienee alin sähkön hintataso millä Meri-Pori on ollut tuotannossa viime kuukausina?

Muistaakseni se näytti siltä, että vaati sellaisen keskimäärin vajaat 200e / MWh. Ja sen tarvii olla tuolla tasolla vähintään noin päivän ajan. Kerta kestää useita tunteja saada se käyntiin.
 
Energiaa altaissa vko 2 2023: 3139 GWh (2021: 4010)
Edit: muutos edellisestä viikosta: -40 GWh (vastaa 238MW jatkuvasti)

Talvesta 15 viikkoa jäljellä.
Vesivoima voisi tuottaa 1245MW jatkuvasti.
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni se näytti siltä, että vaati sellaisen keskimäärin vajaat 200e / MWh. Ja sen tarvii olla tuolla tasolla vähintään noin päivän ajan. Kerta kestää useita tunteja saada se käyntiin.

23.12.2022 ajettiin alas kun hinta alitti 180€ (ja tulevat hinnat jäi selvästi alle). Ennen sitä oli ajettu yöllä 140€ hinnoilla.

3.1.2023 oli viimeksi ajossa, ja ajettiin ylös pari tuntia ennen 15 tunnin jaksoa 130-150 euron hinnoilla. Alasajo alkoi suunnilleen kun hinnat alitti 150 euroa.

Edit lisäys: 5.1.2023 oli 12 tuntia hinnat 130-190€, ei ajettu ylös.


Tänään noin 16 tuntia sähkön hinta 130-180€, ja näyttää siltä että Meri-Pori alkoi ajaa tuotantoa ylös kuudelta, ja kahdeksalta tulee siis päivän kallein tunti.
 
Viimeksi muokattu:
23.12.2022 ajettiin alas kun hinta alitti 180€ (ja tulevat hinnat jäi selvästi alle). Ennen sitä oli ajettu yöllä 140€ hinnoilla.

3.1.2023 oli viimeksi ajossa, ja ajettiin ylös pari tuntia ennen 15 tunnin jaksoa 130-150 euron hinnoilla. Alasajo alkoi suunnilleen kun hinnat alitti 150 euroa.

Edit lisäys: 5.1.2023 oli 12 tuntia hinnat 130-190€, ei ajettu ylös.


Tänään noin 16 tuntia sähkön hinta 130-180€, ja näyttää siltä että Meri-Pori alkoi ajaa tuotantoa ylös kuudelta, ja kahdeksalta tulee siis päivän kallein tunti.

Seuraavan parin päivän ajan Ruotsin yllä roikkuu korkeapaine joka vähentää tuulivoiman tuotantoa, joten todennäköisesti useamman päivän ajan tulee olemaan hinnat tuolla jossain 150-200e paikkeilla.
 
Ja taas kyselen tyhmiä, mutta google ei auta nyt oikein. Mistä näen viime vuoden pörssisähkön keskimääräisen hinnan kuukausitasolla?
 
Ja taas kyselen tyhmiä, mutta google ei auta nyt oikein. Mistä näen viime vuoden pörssisähkön keskimääräisen hinnan kuukausitasolla?

esim Nordpoolin sivuilta, tässä linkki:

edit: vetovalikosta voit valita tunti, päivä, viikko yms tasolla keskihinnat.
 
Tuolla on minusta ollut kaikki ajantasaiset ilmoitukset

Taitaa olla nyt tuore päivitys selvitykseen:
Olkiluoto 3:n syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyöt ovat pääosin valmistuneet. Pumppujen juoksupyörien säröt ovat todennäköisesti aiheutuneet pumppujen koekäytössä, jossa pumppuja ajetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Syöttövesipumppuja on ajettu käyttöönottokokeissa normaalien käyttöalueiden ulkopuolella, jolloin pumppuihin on kohdistunut tavanomaista suurempaa kuormitusta. Uudelleen rikkoutuminen voidaan välttää pumppujen optimaalisella ajotavalla sekä käyttämällä mitoitukseltaan kestävämpiä juoksupyöriä.

muoks: Ei ilmeisesti ollutkaan tuore päivitys…
 
Viimeksi muokattu:
esim Nordpoolin sivuilta, tässä linkki:

edit: vetovalikosta voit valita tunti, päivä, viikko yms tasolla keskihinnat.

Iso kiitos! En löytänyt tuota Nordpoolin sivuilta. Hintoihin sitten vielä ALV päälle, niin saam tarvittavaa vertailudataa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 345
Viestejä
4 510 022
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom