Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

Saadaanhan se maksamaan satoja miljardeja jos välttämättä halutaan. Japani haluaa siivota alueen niin, että siellä on pienempi säteily kuin Tampereen Pispalassa. Se on Japanilaisten valinta, mitään järkeä siinä ei ole.

Fukushimassa oli tiedossa, mitä asioita siellä on perseellään, niitä ei vain oltu korjattu. Valvonta ei siis siellä toimi.

Ja meinaat, että saksalaiset ilolla paskoisivat maatansa enemmän? Hitto, Japanihan oli tuossa erittäin onnekas koska valtaosa säteilystä päätyi mereen, kiitos Japanin ja voimalaitosten sijainnin. Joten kyllä noita kuluja täytyy pitää mahdollisina ihan Saksassakin. Ja Suomessakin.

Ja joo, Fukushimassa tiedettiin, että asiat on perseellään. Ja niille ei tehty mitään. Ja sehän se ydinvoiman suurin ongelma onkin, ihmiset. Sulla voi olla paperilla erittäin turvallinen voimalaitos, mutta sitten kun laitetaan sinne ihmiset vastuuseen asioista, niin ne tekee virheitä. Joko laiskuuttaan, huolimattomuuttaan tai ahneuttaan. Ja lopputuloksena voi olla Fukushima. Tai Tsernobyl. Tai TMI.

Itselläni on luottoa Suomessa ydinvoimaan, osittain siksi, että oma isäni teki työurallaan paljon töitä Suomen (ja vähän muidenkin maiden) ydinturvallisuuden parissa ja sitä kautta sai jonkinsorttisen kuvan asioiden hoidosta, ja osittain koska mulla on suht suuri luotto suomalaiseen virkamiestyöhön ja yrityskulttuuriin. Joten luotan siihen, että Suomessa osataan hoitaa ydinvoima turvallisesti.
Mutta mulla ei kyllä ole yhtään luottoa siihen, että esim. Venäjällä tuo hoidettaisiin kunnolla. Tai Kiinassa. Eikä myöskään hirveän paljon luottoa Ranskaan tai Yhdysvaltoihin.
Jos olisin tehnyt tätä listaa vielä 15 vuotta sitten, niin olisin varmaan sanonut, että luottoa löytyy niin Saksaan kuin Japaniinkin. Mutta Japani jo osoitti, että tuo luotto olisi ollut virheellistä.

 

[pulatunnus]

Ja meinaat, että saksalaiset ilolla paskoisivat maatansa enemmän?

Onko se nyt syy ajaa ydinvoimaa alas ja onko se iso kustannus jos mailmalla kerran neljännes vuosisataan isosti posahtaa ydinvoimala ?

Jos Saksan päätöstä miettiin, niin ne kai maalaili pelkoa että useampi voimala posahtaa omalla maalla seuraavan kymmenenvuoden sisään.

 

[Moksis]

Ja meinaat, että saksalaiset ilolla paskoisivat maatansa enemmän? Hitto, Japanihan oli tuossa erittäin onnekas koska valtaosa säteilystä päätyi mereen, kiitos Japanin ja voimalaitosten sijainnin. Joten kyllä noita kuluja täytyy pitää mahdollisina ihan Saksassakin. Ja Suomessakin.

Ja joo, Fukushimassa tiedettiin, että asiat on perseellään. Ja niille ei tehty mitään. Ja sehän se ydinvoiman suurin ongelma onkin, ihmiset. Sulla voi olla paperilla erittäin turvallinen voimalaitos, mutta sitten kun laitetaan sinne ihmiset vastuuseen asioista, niin ne tekee virheitä. Joko laiskuuttaan, huolimattomuuttaan tai ahneuttaan. Ja lopputuloksena voi olla Fukushima. Tai Tsernobyl. Tai TMI.

Itselläni on luottoa Suomessa ydinvoimaan, osittain siksi, että oma isäni teki työurallaan paljon töitä Suomen (ja vähän muidenkin maiden) ydinturvallisuuden parissa ja sitä kautta sai jonkinsorttisen kuvan asioiden hoidosta, ja osittain koska mulla on suht suuri luotto suomalaiseen virkamiestyöhön ja yrityskulttuuriin. Joten luotan siihen, että Suomessa osataan hoitaa ydinvoima turvallisesti.
Mutta mulla ei kyllä ole yhtään luottoa siihen, että esim. Venäjällä tuo hoidettaisiin kunnolla. Tai Kiinassa. Eikä myöskään hirveän paljon luottoa Ranskaan tai Yhdysvaltoihin.
Jos olisin tehnyt tätä listaa vielä 15 vuotta sitten, niin olisin varmaan sanonut, että luottoa löytyy niin Saksaan kuin Japaniinkin. Mutta Japani jo osoitti, että tuo luotto olisi ollut virheellistä.

Ottaen huomioon että Fukushiman voimalaan iski iso maanjäristys ja 15 metrinen tsunami eikä yhdellekään ihmiselle tullut vaarallista säteilyannosta todistaa ydinvoiman päinvastoin turvallikseksi ja Fukushiman turvatoimet kaikenkaikkiiaan onnistuneiksi. Tuossa oli kuitenkin potenssia 3x chernobylin onnettomuudeksi.

 

[Resetor]

Ottaen huomioon että Fukushiman voimalaan iski iso maanjäristys ja 15 metrinen tsunami eikä yhdellekään ihmiselle tullut vaarallista säteilyannosta todistaa ydinvoiman päinvastoin turvallikseksi ja Fukushiman turvatoimet kaikenkaikkiiaan onnistuneiksi. Tuossa oli kuitenkin potenssia 3x chernobylin onnettomuudeksi.

Tämä. Ja miten turvallista tuo on, vaikka ihminen töhöili taas ihan urakalla.
En kyllä tuota väitettä hyväksy, että olisi saatu aikaan 3x tsernobil, tai edes puolikas sellainen. Fukushiman reaktorit ovat täysin erillaiset.

 

[JCSH]

Ottaen huomioon että Fukushiman voimalaan iski iso maanjäristys ja 15 metrinen tsunami eikä yhdellekään ihmiselle tullut vaarallista säteilyannosta todistaa ydinvoiman päinvastoin turvallikseksi ja Fukushiman turvatoimet kaikenkaikkiiaan onnistuneiksi. Tuossa oli kuitenkin potenssia 3x chernobylin onnettomuudeksi.

Kolme reaktoria suli käyttökelvottomiksi. Todella suuret radioaktiivisuuspäästöt. Satojen miljardien siivouslasku.
On selvää, että Fukushiman turvatoimet eivät todellakaan olleet onnistuneet. Jos ne olisivat olleet niin Fukushimassa ei olisi sulanut yksikään reaktori. Ja siellä suli kolme.

Ja joo, ihmisuhrien määrä oli joko nolla tai erittäin pieni. Luontokin pääsi suhteellisen helpolla. Ja tuo on yhdistelmä sitä, että ydinvoimat (pl. muutamat poikkeukset) eivät ole mitään tuomiopäivän koneita vaikka pahin mahdollinen tapahtuisikin, ja sitä, että Japanilla kävi tuuri ja valtaosa päästöistä päätyi Tyyneenmereen, joka on aikalailla se optimi paikka jos johonkin pitää dumpata massiivinen määrä radioaktiivisia päästöjä Maapallolla.

Mitään "3x Chernobyliä" tuosta ei olisi tullut. Tsernobylin kaltainen onnettomuus ei olisi ollut mahdollinen Fukushimassa, kerta Fukushimassa reaktorit olivat suojattuja BWR:iä, kun taaskin Tsernobylissä oli suojaamaton RBMK. Tsernobylissä se reaktori kirjaimellisesti syttyi palamaan, sen reaktorin grafiitit olivat liekeissä. BWR:ssä, tai oikeastaan missään muissakaan länsimaisissa reaktoreissa, tuo ei ole mahdollista.

 

[noreth]

Ja tässä lisää

Vakava reaktorionnettomuus

Jaakko Leppänen – 24.11.2018 Käsittelin aikaisemmissa blogikirjoituksissa Tšernobylin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuksia, keskittyen lähinnä tapahtumien etenemiseen ja taustalla vaikutta…

fissioreaktori.wordpress.com

 

[Jarger]

Parempi hommata semmonen isoakkunen töpselihybridi V2G tuella, piisaa virtaa vaikka naapurille myydä eikä lopu akku vaikka kuinka olisi pitkä pakkanen!

Ok, pistetään tilaukseen kun maksat sen.

 

[akse]

Joo mutta muistatko miksi se Saksan ydinvoima politiikka muuttui? Se muuttui kun historian toiseksi pahin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui.

Eikös se ollut jo aiemmin kun päättivät luopua. (Puutin varmaan suostutteli halpaan kaasuun).
Fukushima vaan nopeutti päätöstä. Toki Saksassa ei olisi tuota Tsunami/maanjäristys vaaraa

 

[ossobucco]

Sama meno jatkuu kuin eilen, eli Suomi on melkein omavarainen ja vie Baltiaan yli 600 MW mutta tuo samaan aikaan alueelta SE3 sähköä 23 MW, joka nostaa Suomen pörssihinnat samalle tasolle kuin SE3:ssa. Eikö voisi viedä Baltiaan 23 MW vähemmän, niin hinnat pysyisivät täällä kurissa? Kyllä on vaikea välttyä ajatukselta, että joku taho manipuloi tällä hetkellä pörssiä.

 

[KognaK]

Sama meno jatkuu kuin eilen, eli Suomi on melkein omavarainen ja vie Baltiaan yli 600 MW mutta tuo samaan aikaan alueelta SE3 sähköä 23 MW, joka nostaa Suomen pörssihinnat samalle tasolle kuin SE3:ssa. Eikö voisi viedä Baltiaan 23 MW vähemmän, niin hinnat pysyisivät täällä kurissa? Kyllä on vaikea välttyä ajatukselta, että joku taho manipuloi tällä hetkellä pörssiä.

Ei kyllä ole minusta samalla tasolla ollenkaan. Meidän aikaa 15.00 & 16.00 alkaville tunneille on sama. Muutenkaan SE1 ei tarjoa halpaa sähköä niin Suomen hintataso ei voi olla kovin alhainen. Itse arvelen että yli 1000MW menevä osuus vesivoimasta on hinnoilteltu noin kun siihen käytetään tällä hetkellä talvivarastoja ainakin Kemijoen ja Oulujoen vesistöissä.

 

[TheFlyingFinn]

Taas on näköjään Loviisa 2:n käynnistys myöhästynyt parilla päivällä. Huomenna ilmeisesti pitäisii lähteä uudestaan tuottoon.

 

[Shajk]

Sama meno jatkuu kuin eilen, eli Suomi on melkein omavarainen ja vie Baltiaan yli 600 MW mutta tuo samaan aikaan alueelta SE3 sähköä 23 MW, joka nostaa Suomen pörssihinnat samalle tasolle kuin SE3:ssa. Eikö voisi viedä Baltiaan 23 MW vähemmän, niin hinnat pysyisivät täällä kurissa? Kyllä on vaikea välttyä ajatukselta, että joku taho manipuloi tällä hetkellä pörssiä.

Tavalla olet oikeassa siinä koska vienti SE3 alueelle on estetty, jos Suomesta löytyisi 23MW lisää halpaa tuotantoa ehkä Suomen aluehinta olisi alempi kuin SE3. Mutta yhtä hyvin voisi tapahtua sitäkin että SE1 ja SE2 alueen vesivoimalat sitten säästäisi vettä talven varalle, siirto SE1-FI vähenisi ja hinnat pysyisi kuitenkin samanlaisina.

 

[Meisseli]

Taas on näköjään Loviisa 2:n käynnistys myöhästynyt parilla päivällä.

Aikaistunuthan se viimeisimmän tiedon mukaan on. Verkkoon huomenna klo 11 kun edellinen tieto oli, että verkkoon vasta huomenna klo 23.

Viimeisin tieto: Nord Pool - REMIT UMM

Edellinen tiedote 8. päivä: Nord Pool - REMIT UMM

 

[KognaK]

Taas on näköjään Loviisa 2:n käynnistys myöhästynyt parilla päivällä. Huomenna ilmeisesti pitäisii lähteä uudestaan tuottoon.

Eiku aikastettu 12 tunnilla. Maanantain käynnistyksestä ilmoitettiin jo viime torstaina.

 

[JaniKari]

Sama meno jatkuu kuin eilen, eli Suomi on melkein omavarainen ja vie Baltiaan yli 600 MW mutta tuo samaan aikaan alueelta SE3 sähköä 23 MW, joka nostaa Suomen pörssihinnat samalle tasolle kuin SE3:ssa. Eikö voisi viedä Baltiaan 23 MW vähemmän, niin hinnat pysyisivät täällä kurissa? Kyllä on vaikea välttyä ajatukselta, että joku taho manipuloi tällä hetkellä pörssiä.

Eiköhän se kytkös SE3 hintaan tule ihan sieltä Virosta. Eli meillä pitäisi olla ylituotantoa Viron siirtolinjan verran että hinnat irtaantuisi SE3:n hinnoista. Eli käytännössä ainostaan erittäin tuulisina päivinä tälläista tapahtuu.

 

[Markkanen]

Taitaa marraskuulle mennä kun Ruotsissa saadaan Ringhals 4 takasi tuotantoon, lienee aika merkittäväkin vaikutus SE3&SE4 aluehintoihi. Se nostaa sitten meidänki hintaa.

 

[TheFlyingFinn]

Aikaistunuthan se viimeisimmän tiedon mukaan on. Verkkoon huomenna klo 11 kun edellinen tieto oli, että verkkoon vasta huomenna klo 23.

Viimeisin tieto: Nord Pool - REMIT UMM

Edellinen tiedote 8. päivä: Nord Pool - REMIT UMM

Ai katos, oli mennyt ohi tuo. Viimeisin mitä olin katsonut oli että lauantaina käynnistyy.

 

[Shajk]

Eiköhän se kytkös SE3 hintaan tule ihan sieltä Virosta. Eli meillä pitäisi olla ylituotantoa Viron siirtolinjan verran että hinnat irtaantuisi SE3:n hinnoista. Eli käytännössä ainostaan erittäin tuulisina päivinä tälläista tapahtuu.

Viro viime aikoina aina irtaaantunut hinnoissa etelään päin. Yleensähän on ollut sellainen ympyrä jossa hinnat ovat olleet samanlaisia:
FI-EE-LT-LV-SE4-SE3-FI

Mutta nyt EE-LT ja SE4-LV linjat melkein aina pullonkaulana, LT+LV paikkaa puute kaasulla ja hinta pomppaa sinne 600+ euroon. Virolla liuskevoimalat näyttäisi tuottavan sähköä hintaan 200-300 silloin kun ne toimii.

Taitaa marraskuulle mennä kun Ruotsissa saadaan Ringhals 4 takasi tuotantoon, lienee aika merkittäväkin vaikutus SE3&SE4 aluehintoihi. Se nostaa sitten meidänki hintaa.

RB4 meni poks kun ne oli käynnistämässä sitä, marraskuu on vielä sellainen optimistinen ol3-tyyppinen käynnistysennuste... FB1 meni huoltoon. Yli 2000MW ydinvoimaa seisokissa Ruotsissa nyt. Lisäksi vajaa 600MW vesivoimaa Ruotsissa seisoo.

Laajemmalla Ruotsi+Suomi+Balttia alueella nyt yli 7000MW ilmoitettu pois käytöstä + tuuli laantui.

 

[Derzu]

Eiköhän se kytkös SE3 hintaan tule ihan sieltä Virosta. Eli meillä pitäisi olla ylituotantoa Viron siirtolinjan verran että hinnat irtaantuisi SE3:n hinnoista. Eli käytännössä ainostaan erittäin tuulisina päivinä tälläista tapahtuu.

Mistä keksit tämän? Kyllä Suomen hinta on viime aikoina irtautunut SE3:sta alaspäin jo siinä vaiheessa, kun ollaan (edes lähelle) omavaraisia. Viroon vientiä kompensoi se että SE1 haluaa puskea meille päin huomattavan halpaa sähköä ja sen yhteyden kapasiteetti on isompi kuin Suomi-Viro.

 

[Griffin]

Suomi on sähköntuotannon suhteen melkein omavarainen koko tämän päivän, mutta alviton hinta huitelee silti kolmenkymmenen sentin molemmin puolin. Pakkoko sitä kallista SE3-sähköä on tuoda 17MW nostamaan hinta samalle tasolle kuin siellä on? Eikö voisi viedä sen verran vähemmän Baltian maihin tai tuoda sen verran enemmän halvempaa sähköä alueelta SE1? Eivät toimi ainakaan kuluttajan eduksi sähkömarkkinat tällä hetkellä.

Firmojen tehtävänä on tehdä voittoa, ei hyväntekeväisyyttä tai edes välttämättä tyytyväisiä asiakkaita, jos asiakkailla ei ole muuta mahdollisuutta (Niinkuin sähkön kanssa ei ole). Ainut mahdollisuus on, että valtio puuttuu perseilyyn..

-------------
Mitä tulee uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen, niin Lintilä on luvannut nopeutta lupa ym prosesseja.. Harmi, että on vain myöhässä 20 vuotta.. Lisävoiman tarve kun oli kuitenkin kaikkien tiedossa jo parikymmentä vuotta. Eikä myöskään tuulivoiman ongelmallisuus pitäisi olla ollut juuri kellekään yllätys..
Elinkeinoministeri Lintilä Ylellä: Venäjän mahdolliset uudet toimet energiasektorille huolestuttavat (msn.com)

 

[pomk]

Harmi, että on vain myöhässä 20 vuotta..

Kyllähän niitä lupia on sinä aikana jaettu..

 

[JaniKari]

Mistä keksit tämän? Kyllä Suomen hinta on viime aikoina irtautunut SE3:sta alaspäin jo siinä vaiheessa, kun ollaan (edes lähelle) omavaraisia. Viroon vientiä kompensoi se että SE1 haluaa puskea meille päin huomattavan halpaa sähköä ja sen yhteyden kapasiteetti on isompi kuin Suomi-Viro.

Tässä on Suomen ja SE3:n hinnat parin viikon ajalta. Hyvin on menty käsikädessä pois lukien muutamat tuuliset hetket. SE1:n lasken "kotimaiseksi" tuotannoksi koska se on yleensä edullista eikä nosta Suomen hintatasoa.

 

[Derzu]

SE1:n lasken "kotimaiseksi" tuotannoksi koska se on yleensä edullista eikä nosta Suomen hintatasoa.

No tämä oli aika oleellinen lisäys

 

[Shajk]

Huomenna 7 tuntia sama hinta FI ja SE3, muut tunnit Suomessa sitten halvempia.

 

[zepi]

Sama meno jatkuu kuin eilen, eli Suomi on melkein omavarainen ja vie Baltiaan yli 600 MW mutta tuo samaan aikaan alueelta SE3 sähköä 23 MW, joka nostaa Suomen pörssihinnat samalle tasolle kuin SE3:ssa. Eikö voisi viedä Baltiaan 23 MW vähemmän, niin hinnat pysyisivät täällä kurissa? Kyllä on vaikea välttyä ajatukselta, että joku taho manipuloi tällä hetkellä pörssiä.

Tuonti ei _koskaan_ voi nostaa hintaa. Kaikki tuotanto tai tuonti Suomeen laskee spot-hintaa.

Baltiaan ”ei voi” viedä vähemmän, koska baltit ovat halukkaita maksamaan sähköstä enemmän kuin Suomalaiset -> sähkömyyjät myyvät tietty sinne mistä saavat parhaat rahat.

 

[zepi]

Tässä on Suomen ja SE3:n hinnat parin viikon ajalta. Hyvin on menty käsikädessä pois lukien muutamat tuuliset hetket. SE1:n lasken "kotimaiseksi" tuotannoksi koska se on yleensä edullista eikä nosta Suomen hintatasoa.

Tämä on hyvä kuvaaja.

SE3:nen ei voi oikein olla halpa tänä talvena, koska sieltä ulospäin johtavaf siirtoyhteydet hohtavat punaisena jatkuvasti ja kaikki minkä Saksalaiset saavat ostettua, he haluavat ostaa melkein hinnalla millä hyvänsä -> SE3 on kallis varmaankin lähes jatkuvasti jotain Tanskan / Saksan parhaita tuulituotantohuippuja lukuunottamatta.

Toivoa sopii, että mahdollisimman suuren osan talvesta ydinvoima + vesivoima + tuulivoima + yhteistuotanto riittää kattamaan Suomen tarpeet. Silloin sähköä voisi riittää estlinkin täydeltä myyntiin asti ja hinta voisi silti pysyä edes etäisesti kurissa…

 

[zepi]

Firmojen tehtävänä on tehdä voittoa, ei hyväntekeväisyyttä tai edes välttämättä tyytyväisiä asiakkaita, jos asiakkailla ei ole muuta mahdollisuutta (Niinkuin sähkön kanssa ei ole). Ainut mahdollisuus on, että valtio puuttuu perseilyyn..

-------------
Mitä tulee uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen, niin Lintilä on luvannut nopeutta lupa ym prosesseja.. Harmi, että on vain myöhässä 20 vuotta.. Lisävoiman tarve kun oli kuitenkin kaikkien tiedossa jo parikymmentä vuotta. Eikä myöskään tuulivoiman ongelmallisuus pitäisi olla ollut juuri kellekään yllätys..
Elinkeinoministeri Lintilä Ylellä: Venäjän mahdolliset uudet toimet energiasektorille huolestuttavat (msn.com)

Jos ne kepulaiset olisivat vaan pitäneet näppinsä erossa kaikesta energian tuotantoon liittyvästä, niin ei olisi tarvinnut siltarumpuilla jonnekin periferiaan venäläisiä reaktoreita.

Poliitikoilla tai eduskunnalla ei pitäisi olla valtaa asiassa ollenkaan, vaan kaikkien halukkaiden lakien ehdot täyttävien pitäisi saada lähtökohtaisesti just niin monta lupaa kuin haluavat vaan rakentaa.

 

[Shajk]

SE3:nen ei voi oikein olla halpa tänä talvena, koska sieltä ulospäin johtavaf siirtoyhteydet hohtavat punaisena jatkuvasti ja kaikki minkä Saksalaiset saavat ostettua, he haluavat ostaa melkein hinnalla millä hyvänsä -> SE3 on kallis varmaankin lähes jatkuvasti jotain Tanskan / Saksan parhaita tuulituotantohuippuja lukuunottamatta.

Ja jos saksalaiset eivät osta, Norjalaiset ostavat.

Huomenna norjalaiset ostavat:
17000 MWh Ruotsista (SE3)
15800 MWh Englannista
3500 MWh Tanskasta
2100 MWh Saksasta

Norja - Hollanti kaapeli on vielä rikki, muuten sieltäkin olisi varmaan ostettu.

 

[Lucas]

Jos ne kepulaiset olisivat vaan pitäneet näppinsä erossa kaikesta energian tuotantoon liittyvästä, niin ei olisi tarvinnut siltarumpuilla jonnekin periferiaan venäläisiä reaktoreita.

Sitähän ei tiedä mitä Putin-reaktoreita Fortum olisi sinne Loviisaan halunnut lopulta tilata. Nehän Loviisan nykyisetkin myllyt on neuvostoliittolaista VVER-440-tyyppiä olevia painevesireaktoreita.

Fortumille tarjottiin myös Olkiluoto nelosen valmista lupaa ja voimalaprojektia siinä vaiheessa kun TVO heitti sen suhteen kirveen kaivoon kun hinta oli noussut tuplaten suuremmaksi millä Olkiluoto kolmosen tilasivat. Oli se Olkiluoto nelosen hinta Fortumillekin liian korkea eikä halunnut sitä Olkiluoto nelosen ydinvoimalahanketta ostaa itselleen. Eli mahdollisesti se Fortumin Loviisaankin suunnittelema reaktori olisi ollut liian kallis länsimaisten firmojen tarjouksissa ja sitten olisi ostettu Putinin Rosatomin mylly.

Toki se Fennovoiman ydinvoimalahanke ja lupa ydinvoimalalle oli pähkähullu, koska ei taida olla se atomimiilun rakentelu ja pyörittäminen olla jonkun teurastamon, villatehtaan ja K-kauppiaan ydinosaamisaluetta.

 

[tavallinen viikari]

Oliko vesivoiman lisääminen jo käsitelty tässä ketjussa?

Nyt kun aika on otollinen, niin mielestäni ainakin pitäisi olla selvitettynä olemassa oleva lisävesivoiman saatavuus, kustannukset ja luvittamisen mahdollisuudet.

 

[Lucas]

Oliko vesivoiman lisääminen jo käsitelty tässä ketjussa?

Nyt kun aika on otollinen, niin mielestäni ainakin pitäisi olla selvitettynä olemassa oleva lisävesivoiman saatavuus, kustannukset ja luvittamisen mahdollisuudet.

https://www.suomenkalakirjasto.fi/wp-content/uploads/2017/09/Voimaa-vedesta-2007-12082010.pdf

Siinä on raportti voimaa vedestä. Käsittääkseni Kuusamon Oulanka- ja Kitkajoki jäi pois raportista keskustalaisen kansanedustaja Pauli Saapungin vaikutuksesta. Muuten tuossa raportissa on listattuna suunnilleen kaikki.

Suomen virtavesistä ja koskista noin 90 prosenttia on tuhottu vesivoimaloilla ja padoilla. Tällä on saavutettu Suomessa vesivoiman osuudeksi noin 14 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta keskimääräisenä sadevuonna. Kaikkien Suomen nykyisten vesivoimaloiden tuottama sähkömäärä on pienempi mitä Olkiluoto kolmonen tulee tuottamaan yksinään.

Jäljellä on enää pari rakentamatonta suurjokea maan rajojen sisäpuolella. Eli Yli-Kemijoki Kemijoen alueella (=Vuotoksen alue) ja Ounasjoki. Sekä sen lisäksi Iijoen keski- ja yläjuoksu. Iijoen keskijuoksulle PVO suunnitteli Kollajan tekoallasta koskiensuojelulailla suojeltuun Iijokeen ja muutama Natura 2000-alue olisi tuhottu samalla. Ounasjoki on suojeltu erillislailla 1980-luvun alkupuolella ja Vuotoksen tekoaltaan alle jäävia maita taas Natura 2000-ohjelmassa.

Ylä-Kemijoen Vuotoksen tekoallas olisi tuottanut muistaakseni noin 0,3 prosenttia Suomen sähköntarpeesta ja Kollajan tekoallas voimaloineen 0,07 prosenttia.

Noiden tekoallashankkeiden lisäksi on lähinnä pieniä "puroja" rakentamatta. Ja ne Oulanka- ja Kitkajoet kansallispuitossa.

Eli kovin montaa prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ei olisi mahdollista kattaa vaikka kaikki loput virtavedet ja kosket rakennettaisiin täyteen vesivoimaloita ja tekoaltaita rajajokia myöten. Esimerkiksi Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaat vaatisivat Suomen eroamisen EU:sta kun Natura 2000-alueita pitäisi tuhota samalla ja mahdollisesti perustuslainsäätämisjärjestystä eduskunnassa kun pitäisi kumota lainvoimaisia oikeuden vesilupapäätöksiä. Sitä en tiedä miten lainsäädännöllisesti esimerkiksi kansallispuistojen lakkauttaminen menisi ja koskiensuojelulain kumoaminen kun maksetut korvaukset. Vaatisivat nekin mahdollisesti perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttöä. En ole varma.

Suomessa vesivoiman ongelma on siinä, että Suomessa on olemattomat korkeuserot. Tyypillisesti joki laskee Suomessa noin 100 metriä 100 kilometrin matkalla. Norjassa vastaava luku lienee jossain 1-1,5 kilometrin luokassa. Vesivoimalan tuottama energia kun riippuu suoraan patokorkeudesta, niin Norjassa tuhottu kilometrin pätkä jokea tuottaa enemmän sähköä kun Suomessa 10 kilometrin pätkä tuhottua jokea. Norjassa myös sataa tuplaten enemmän kuin Suomessa.

Suomessa vesivoiman lisärakentamisen mahdollisuudet ovat aika lähellä nollaa. Viimeinen isompi vesivoimala, joka sekin on korkeintaan keskikokoinen, on 2001 vuonna valmistunut Kelukosken voimala Kitisessä Kemijoen vesistössä. Sen keskiteho on 4,3 megawattia. Sen Kelukosken lupaprosessin aikana 1990-luvulla Kemijoki Oy lahjoi vesioikeuden tuomaritkin, jotka saivat siitä tuomiot KKO:ssa vuonna 2000. Kemijoki Oy yritti perustella sitä tuomarien lahjontaa muun muassa, sillä että kyseessä on maan tapa.

 

[pulatunnus]

Tällä on saavutettu Suomessa vesivoiman osuudeksi noin 14 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta keskimääräisenä sadevuonna. Kaikkien Suomen nykyisten vesivoimaloiden tuottama sähkömäärä on pienempi mitä Olkiluoto kolmonen tulee tuottamaan yksinään.

Vesivoiman osuus fosiilivapaasta säätövoimasta on huomattava.
Tuulivoima tuotantoon verrattuna myös merkittävä, mutta jos tuulivoima lisääntyy, niin jotain tarvitaan rinnalla.

Mutta, kuten kirjoitit vesivoiman osalta Suomi rakennettu, ja ilmeisesti pienen paukut vesipumppuvoimaan.

Lisäksi joitain pieniä vesivoimaloita puretaan, viihdekäyttö ja luontomonimuotisuus arvokkaampaa.

 

[tavallinen viikari]

Kyllä tuo vesivoima minusta näyttää Suomessa ihan merkitykselliseltä energiantuotantomuodolta ja vähän kummalliselta matematiikalta tuntuu se laskelma jossa vesivoiman osuudeksi on laskettu 14%. Haluaisin nähdä sen laskelman.

10%:iakin kun tuohon saisi lisää tehonnostoilla ja mahdollisesti joillakin uusilla kohteilla niin tuotos/panos olisi ihan merkityksellinen.

Sähköjärjestelmän tila - Fingrid

 

[Lucas]

Kyllä tuo vesivoima minusta näyttää Suomessa ihan merkitykselliseltä energiantuotantomuodolta ja vähän kummalliselta matematiikalta tuntuu se laskelma jossa vesivoiman osuudeksi on laskettu 14%. Haluaisin nähdä sen laskelman.

10%:iakin kun tuohon saisi lisää tehonnostoilla ja mahdollisesti joillakin uusilla kohteilla niin tuotos/panos olisi ihan merkityksellinen.

​

https://energia.fi/files/3427/Vesivoimaselvitys_FINALrev1_20190206.pdf

"Vesivoiman keskimääräinen vuosituotanto on n. 13 TWh. Tuotannon määrä kuitenkin vaihtelee vuosittain paljon riippuen käytettävissä olevan veden määrästä. Vesivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta on vuosittain n. 10-20 %."​

Voit sinä sen laskea tarkemminkin kun katsot eri vuosilta tuotetut vesivoimamäärät ja jaat saman vuoden sähkönkulutuksilla Suomessa. 14 prosenttia se keskimäärin kuitenkin on joka Suomessa tuotetaan vesivoimalla Suomessa kulutettavasta sähkömäärästä.

Tehonnostot vesivoimaloiden osalta tarkoittavat lähes aina sitä Suomessa, että turbiinia uusitaan niin, että sen huipputeho nousee. Sitä taas rajoittaa usein ne vesivoimaloiden vesiluvat, että miten paljon saa milloinkin laskea turbiinin läpi suhteessa luonnontilaiseen virtaamaan ja miten paljon ja miten nopeasti ne virtaamat saavat vaihdella. Keskiteho pysyy lähes samana, koska se vedessä virtaavan veden määrä ja sen potentiaalienergia on se rajoittava tekijä vesivoimalan tuottaman sähkömäärän kasvattamiselle.

Niiden vesivoimaloiden Kaplan-, Francis-turbiinit ja niiden muunnokset ovat kehittyneet jo 1970-luvulla sille tasolle, että turbiini uusimalla vuoden 2020 tekniselle tasolle saadaan ehkä 1-2 prosenttia lisää energiaa niillä.

Uusia paikkoja vesivoimaloille on Suomessa hyvin vähän ainakin suojelueiden ulkopuolella. Sierilän voimala Kemijokeen taitaa olla ainoa joka tulee mieleen. Sitä en nyt yli 20 vuotta käsitelty eri lupa- ja oikeusprosesseissa eikä loppua ole näkyvissä. Mielellään kuulisin mitä muita paikkoja vaikka sinulla on mielissä minne suojelualueiden ulkopuolelle vesivoimaloita voisi Suomessa rakentaa.

 

[KognaK]

Kyllä tuo vesivoima minusta näyttää Suomessa ihan merkitykselliseltä energiantuotantomuodolta ja vähän kummalliselta matematiikalta tuntuu se laskelma jossa vesivoiman osuudeksi on laskettu 14%. Haluaisin nähdä sen laskelman.

10%:iakin kun tuohon saisi lisää tehonnostoilla ja mahdollisesti joillakin uusilla kohteilla niin tuotos/panos olisi ihan merkityksellinen.

Vesivoima tuottaa 10-15TWh sähköä vuodessa. Tuo tekee keskimäärin 14% kulutuksesta. Tehonnosto ei lisää terawattitunteja ollenkaan kun pitäisi taikoa lisää vettäkin samassa suhteessa.

 

[JCSH]

Jos ne kepulaiset olisivat vaan pitäneet näppinsä erossa kaikesta energian tuotantoon liittyvästä, niin ei olisi tarvinnut siltarumpuilla jonnekin periferiaan venäläisiä reaktoreita.

Ei se Kepun siltarumpuilu nyt ainoa syy ollut sille että Fennovoima sai luvan eikä Fortum. Fennovoima oli muutenkin poliittisesti houkuttelevampi, se olisi ollut Mankala-periaatteella toimiva laitos jossa oli omistajina lukuisia teollisuuden yrityksiä ja paikallisia sähkölaitoksia. Kun taaskin Fortum olisi rakentanut laitoksen puskemaan pörssisähköä.
Lisäksi, jos Fortum olisi saanut luvan Fennovoiman sijaan, niin Fortum olisi omistanut about puolet kaikista Suomen ydinsähkön tuotannosta. Joten sekin selittää halua hajauttaa tuota omistusta laajemmalle.

 

[ossobucco]

Firmojen tehtävänä on tehdä voittoa, ei hyväntekeväisyyttä tai edes välttämättä tyytyväisiä asiakkaita, jos asiakkailla ei ole muuta mahdollisuutta (Niinkuin sähkön kanssa ei ole). Ainut mahdollisuus on, että valtio puuttuu perseilyyn..
...

Noinhan se on, mutta markkinatalousideologian keskeinen ajatus on, että toimivat markkinat pitävät hinnat kuluttajille optimaalisen alhaisina. Sähköpörssissä tuo ei tällä hetkellä toteudu lainkaan, vaan meneillään on vuosisadan tulonsiirto sähkön kuluttajilta sen tuottajille. Se, että julkinen valta ei pysty/halua tekemään asialle oikeastaan mitään, on ainakin minusta hieman huolestuttavaa.

 

[ossobucco]

Tuonti ei _koskaan_ voi nostaa hintaa. Kaikki tuotanto tai tuonti Suomeen laskee spot-hintaa.
...

Millä mekanismilla sitten SE3:n ja FI:n hinnat synkronoituvat? Tämä ei ole vittuilukysymys vaan ihan oikea.

 

[renee]

Noinhan se on, mutta markkinatalousideologian keskeinen ajatus on, että toimivat markkinat pitävät hinnat kuluttajille optimaalisen alhaisina. Sähköpörssissä tuo ei tällä hetkellä toteudu lainkaan, vaan meneillään on vuosisadan tulonsiirto sähkön kuluttajilta sen tuottajille. Se, että julkinen valta ei pysty/halua tekemään asialle oikeastaan mitään, on ainakin minusta hieman huolestuttavaa.

Katsotaanpa nyt, keskiviikkona EU-komission pitäisi esittää keinoja sähkön hinnan laskemiseksi. Sähkön hintakriisi on täysin EU:n omissa käsissä, koska lähes kaikki sähkö tehdään EU:n sisällä ja vain hyvin pieni osa sähköstä tehdään niillä oikeasti kalliilla menetelmillä, joiden hintaan EU ei voi mitenkään vaikuttaa. Se on täysin selvää, että sähköpörssi ei toimi millään lailla terveillä markkinoilla tällä hetkellä.

Jos sähköstä on pulaa, niin silloin sähkön käyttöä pitää säännöstellä, ei siinä sen kummempaa.

 

[zepi]

Millä mekanismilla sitten SE3:n ja FI:n hinnat synkronoituvat? Tämä ei ole vittuilukysymys vaan ihan oikea.

Kyse on siitä, että vienti Suomeen nostaa sen SE3:sen hinnan sille tasolle mihin Suomen hinta asettuu.

Jos SE3 -> FI vienti lopetettaisiin, Suomessa jouduttaisiin käynnistämään gigawatin edestä kallista lauhdevoimaa. Silloin Suomen hinta nousisi reippaasti ja SE3 hinta todennäköisesti romahtaisi, koska heillä ei olisi itsellään mitään käyttöä sille sähkölleen ja joutuisivat vain ohijuoksuttamaan padoista vettä.

Vienti kalliimmalle vastaa samaa kuin oman alueen kysyntä -> eli se lisää kysyntäkäyrään vaakasuoran osuuden sille hinnalle, mikä on se kohdealueen spot-hinta. Ja vastaavasti ja tuonti lisää tarjontapuolelle tarjontaa siihen hintatasoon mikä on lähtöalueen spot-hinta.

En tiedä voiko ja käydäänkö johdannaiskauppaa maiden rajojen yli, se voisi johtaa tilanteeseen jossa joku on etukäteen ostanut siirtoa + energiaa rajan takaa, vaikka omassa maassakin olisi ylituotantoa.

 

[pulatunnus]

Vesivoima tuottaa 10-15TWh sähköä vuodessa. Tuo tekee keskimäärin 14% kulutuksesta. Tehonnosto ei lisää terawattitunteja ollenkaan kun pitäisi taikoa lisää vettäkin samassa suhteessa.

Tulleen lisääntyessä kaivataan lisää tehoa, ei niinkään vuotuista enerigatuotanto kasvua.

Mutta ketjussa jo kommentoitu, vaatisi lupaehtojen muutosta (minimi maximi virtaukset/juoskutukset), altaiden kasvattamista (säännöstely välit). En lukenut linkattuja prujua oliko niissä laskeskeltu kuinka paljon ja millä kustannuksin mahdollista.

Pumppu, siis se että pumpataan vettä altaisiin, niin siitä oli jossain ketjussa aiemmin juttua, jäi mielikuva että niukkuutta sellaisista vesivoimaloista joissa olisi pumpattavissa reilusti vettä lyhyellä matkalla altaaseen. Meriveden pumppaamista järvialtaisiin voisi tuoda lisäväriä luvitukseen.

 

[ossobucco]

Kyse on siitä, että vienti Suomeen nostaa sen SE3:sen hinnan sille tasolle mihin Suomen hinta asettuu.

Jos SE3 -> FI vienti lopetettaisiin, Suomessa jouduttaisiin käynnistämään gigawatin edestä kallista lauhdevoimaa. Silloin Suomen hinta nousisi reippaasti ja SE3 hinta todennäköisesti romahtaisi, koska heillä ei olisi itsellään mitään käyttöä sille sähkölleen ja joutuisivat vain ohijuoksuttamaan padoista vettä.

Vienti kalliimmalle vastaa samaa kuin oman alueen kysyntä -> eli se lisää kysyntäkäyrään vaakasuoran osuuden sille hinnalle, mikä on se kohdealueen spot-hinta. Ja vastaavasti ja tuonti lisää tarjontapuolelle tarjontaa siihen hintatasoon mikä on lähtöalueen spot-hinta.

En tiedä voiko ja käydäänkö johdannaiskauppaa maiden rajojen yli, se voisi johtaa tilanteeseen jossa joku on etukäteen ostanut siirtoa + energiaa rajan takaa, vaikka omassa maassakin olisi ylituotantoa.

Kiitos! En voi väittää ymmärtäväni 100%, mutta pystyn elämään sen kanssa.

 

[ossobucco]

Aikaistunuthan se viimeisimmän tiedon mukaan on. Verkkoon huomenna klo 11 kun edellinen tieto oli, että verkkoon vasta huomenna klo 23.

Viimeisin tieto: Nord Pool - REMIT UMM

Edellinen tiedote 8. päivä: Nord Pool - REMIT UMM

Loviisan käynnistyminen on siirtynyt klo 17:ään.
Korjaan: Suomen aikaa klo 18:aan.

 

[Shajk]

En tiedä voiko ja käydäänkö johdannaiskauppaa maiden rajojen yli, se voisi johtaa tilanteeseen jossa joku on etukäteen ostanut siirtoa + energiaa rajan takaa, vaikka omassa maassakin olisi ylituotantoa.

Johdannaiset ovat finanssituote, ei vaikuta fyysisen sähkön tuotantoon, kulutukseen, eikä siirtoihin. Niitä voi ostaa ja myydä vaikka ei osallistuisi millään tavalla sähkön tuotantoon, siirtoon tai kulutukseen.

 

[zepi]

Johdannaiset ovat finanssituote, ei vaikuta fyysisen sähkön tuotantoon, kulutukseen, eikä siirtoihin. Niitä voi ostaa ja myydä vaikka ei osallistuisi millään tavalla sähkön tuotantoon, siirtoon tai kulutukseen.

Johdannaisia on kyllä sellaisiakin jotka aiheuttavat toimituksia. Ja sitten on vastaavasti myös johdannaisia jotka ovat puhtaasti finanssituotteita ja joiden laukeaminen aiheuttaa vain rahansiirtoja.

 

[ossobucco]

Johdannaisia on kyllä sellaisiakin jotka aiheuttavat toimituksia. Ja sitten on vastaavasti myös johdannaisia jotka ovat puhtaasti finanssituotteita ja joiden laukeaminen aiheuttaa vain rahansiirtoja.

Sellaisia on, mutta välittääkö Nasdaq niitä Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla (siis muita kuin finanssituotteita)?

 

[Lucas]

Tulleen lisääntyessä kaivataan lisää tehoa, ei niinkään vuotuista enerigatuotanto kasvua.

Mutta ketjussa jo kommentoitu, vaatisi lupaehtojen muutosta (minimi maximi virtaukset/juoskutukset), altaiden kasvattamista (säännöstely välit). En lukenut linkattuja prujua oliko niissä laskeskeltu kuinka paljon ja millä kustannuksin mahdollista.

Pumppu, siis se että pumpataan vettä altaisiin, niin siitä oli jossain ketjussa aiemmin juttua, jäi mielikuva että niukkuutta sellaisista vesivoimaloista joissa olisi pumpattavissa reilusti vettä lyhyellä matkalla altaaseen. Meriveden pumppaamista järvialtaisiin voisi tuoda lisäväriä luvitukseen.

Säännöstelyn lupaehdot sallisivat esimerkiksi Lokan tekoaltaassa ja Oulujärvessä isommatkin vaihtelut vedenpinnan tasolle kuin nykyään on, mutta niitä ei käsittääkseni ole vuosikymmeniin vedetty äärirajoihin, koska sen luokkaa 5 metriä vaihtelevan vedenkorkeuden on havaittu olevan niin tuhoisaa niiden ekosysteemille ja virkistys- ja muulle käytölle. Tuossa on Ylen juttu siitä mitä ongelmia sillä säännöstelyllä on Oulujärveen ollut ja miten sitä ei enää sen vuoksi säännöstellä 2,7 metrin säännöstelyvälillä, jonka lupaehdot mahdollistaisivat.

Kainuun merta säännöstelty 65 vuotta – kaikki luvat eivät vieläkään lainvoimaisia

Oulujärveä on säännöstelty vuodesta 1951 alkaen. Tulvat vähenivät, mutta vuosikymmenten mittainen luparuljanssi ei ole vieläkään loppunut.

yle.fi

Ne voimalaitosten tehonnostot ja turbiinien vaihdot nopeammin säätyviin malleihin aiheuttavat sitten tällaista "pientä" ongelmaa. Lainaus alla jutusta maksumuurin takaa viikon takaa, jossa nahkiaisen pyytäjät kertovat nahkiaisen kalastuksesta Iijoella:

​

​

Heikki ja Jari Viinamäki kannattelevat nahkiaisperinnettä Iijoella – "Rysät lasketaan päivittäin ja pyydetään maailman parasta herkkua"

Iiläinen kalakauppiaas Hannu Kuha kiertää rannikkoa Lapista Etelä-Pohjanmaalle ostamassa kalastajilta nahkiaisia.

www.kaleva.fi

​

"Heikki Viinamäki osoittelee syyttävää sormeaan Pohjolan Voimaan päin. Kun Raasakan voimalaitoksen kolmas turbiini aloitti toimintansa, vannomalla vannottiin, ettei turbiinin käyttöönotto vaikuta mitenkään Iijokeen. Viinamäet ovat eri mieltä asiasta. Nahkiaiskanta on taantunut.​

​

Kovimmat virtaukset ajoittuvat kello 19:n ja 22:n välille. Taitaa sähkönhinta olla tuolloin ylimmillään, ja voimayhtiö ottaa hyödyn talteen, Viinamäet tuumaavat.​

​

– Juoksutus saa joen virtaamaan niin kovaa, että rysät eivät pysy joen pohjassa eikä nahkiaista saada satimeen.​

​

Juoksutushuippujen aikana Viinamäkien pyydyksiä on tänä syksynä rikkoutunut jo useita.​

​

Seuraavassa hetkessä Iijoen virtaus pysähtyy lähes kokonaan ja joki muuttuu kuin tyyneksi järveksi. Kalastajat ovat huomanneet tämän pumppuvirtauksen myös lohen ja siian huonontuneina saalismäärinä.​

​

– Vaelluskalat tarvitsevat tasaisempaa virtausta noustakseen kutuvaellukselle jokeen, Jari Viinamäki pohtii."​

​

​

Käsittääkseni Raasakan voimalan lupaehdot Iijoen alajuoksulla ovat tiukemmat minimi- ja maksimivirtaamien osalta kuin kaikimman rajuimmin lupaehtojen mukaan säännöstellyissä vesistöissä.

Ihan ongelmattomia nuo vesivoimalaitosten tehonnostot ja säädön nopeuden kasvattamiset eivät siis ole eikä tuo tekoaltaiden ja säännöstelyjärvien kapasiteetin kasvattamiset. Lisäksi ne ovat melko marginaalista puuhastelua edessä olevien haasteiden kannalta, kun säännöstelykapasiteettia olemassa oleviin tekoaltaisiin ja säännöstelyjärviin voi lisätä yhteensä ehkä muutaman promillen Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta ja vesivoimaloiden huipputehoa ehkä jonkun 100-200 megawattia yhteensä. Tai varmaan tulevakoneistot asentamalla tehoa voisi saada yli 1000 megawattiakin lisää, mutta ne tuottaisivat sähköä vain tulva-aikaan keväällä muutaman päivän keskimäärin eikä niiden rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa.

Tulossa olevilla haasteilla viittaan siihen, että tuulivoimaa on rakenteilla nyt vajaan 4000 megawatin huipputehon edestä Suomeen ja sitten tämä päälle "STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW."

Tuo tuulivoiman rakenteilla oleva kapasiteetti ja suunnitteilla oleva kapasiteetti on suuruusluokkaa sata kertaa suurempi, kuin mitä tuulivoimaa voi Suomessa nykyisellä vesivoimaloilla ja säännöstelyaltalla varastoida ja tasata ja lyhytaikaisen säätövoiman tarve on suuruusluokassa kymmenkertainen mihin Suomen vesivoimalat ja säännöstelyaltaat pystyvät vastaamaan. Pumppuvoimala on käsittääkseni ainoa nykyään olemassa oleva teknistaloudellisesti toimiva ratkaisu, johon tuota tuulivoimaloiden ylimääräistä sähköä voi varastoida. Ja Suomessa kun korkeuserot puuttuvat, niin pumppuvoimaloita ei voi rakentaa oikein muualle kuin muutamaan hylättyyn kaivokseen muutamia.

Eihän Suomen sähköverkkokaan taivu tuollaiseen 60.000 MW tehoon tuulivoimaa. Osa sanoo, että sillä tuulivoiman ylituotannolla voi tuottaa vetyä, mutta itse en ole nähnyt Suomessa edes yhtään koetuulipuistoa, jonka tuotannosta tehtäisiin vetyä ja mitä se kaikkiaan maksaa kun sitä vetyä tuotetaan tuulipuiston vieressä, varastoidaan ja kuljetetaan kiinnostuneille ostajille missä niitä ikinä sitten onkaan. Käsittääkseni aika ongelmallinen kaasu on vety varastoivaksi ja kuljetettavaksi. Putkea pitkin se vety kaasu kulkee aika ongelmattomasti lyhyitä matkoja vaikka öljynjalastamolta muutaman kilometrin päässä olevalla tehtaalle jossa sitä hyödynnetään. Sen sijaan ajatus että Suomen tuulivoimapuistoista vedettäisiin vetyputkisto jonnekkin Tornion ja Raahen terästehtaille taitaa olla taloudellisestikkin mahdoton.

 

[Shajk]

Johdannaisia on kyllä sellaisiakin jotka aiheuttavat toimituksia. Ja sitten on vastaavasti myös johdannaisia jotka ovat puhtaasti finanssituotteita ja joiden laukeaminen aiheuttaa vain rahansiirtoja.

Sähköfutuurit ovat puhtaasti finanssituotteita.

 

[KognaK]

Tulossa olevilla haasteilla viittaan siihen, että tuulivoimaa on rakenteilla nyt vajaan 4000 megawatin huipputehon edestä Suomeen ja sitten tämä päälle "STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW."

Tuo tuulivoiman rakenteilla oleva kapasiteetti ja suunnitteilla oleva kapasiteetti on suuruusluokkaa sata kertaa suurempi, kuin mitä tuulivoimaa voi Suomessa nykyisellä vesivoimaloilla ja säännöstelyaltalla varastoida ja tasata ja lyhytaikaisen säätövoiman tarve on suuruusluokassa kymmenkertainen mihin Suomen vesivoimalat ja säännöstelyaltaat pystyvät vastaamaan. Pumppuvoimala on käsittääkseni ainoa nykyään olemassa oleva teknistaloudellisesti toimiva ratkaisu, johon tuota tuulivoimaloiden ylimääräistä sähköä voi varastoida. Ja Suomessa kun korkeuserot puuttuvat, niin pumppuvoimaloita ei voi rakentaa oikein muualle kuin muutamaan hylättyyn kaivokseen muutamia.

Eihän Suomen sähköverkkokaan taivu tuollaiseen 60.000 MW tehoon tuulivoimaa. Osa sanoo, että sillä tuulivoiman ylituotannolla voi tuottaa vetyä, mutta itse en ole nähnyt Suomessa edes yhtään koetuulipuistoa, jonka tuotannosta tehtäisiin vetyä ja mitä se kaikkiaan maksaa kun sitä vetyä tuotetaan tuulipuiston vieressä, varastoidaan ja kuljetetaan kiinnostuneille ostajille missä niitä ikinä sitten onkaan. Käsittääkseni aika ongelmallinen kaasu on vety varastoivaksi ja kuljetettavaksi. Putkea pitkin se vety kaasu kulkee aika ongelmattomasti lyhyitä matkoja vaikka öljynjalastamolta muutaman kilometrin päässä olevalla tehtaalle jossa sitä hyödynnetään. Sen sijaan ajatus että Suomen tuulivoimapuistoista vedettäisiin vetyputkisto jonnekkin Tornion ja Raahen terästehtaille taitaa olla taloudellisestikkin mahdoton.

Ei noista hankkeista toteudu läheskään kaikki. Niitä laitetaan alulle paljon että riittävän moni pääsee maaliin kun iso osa jää luvitusprosessissa pois. Esimerkiksi Ruotsissa 20% suunnitellusta maatuulivoimasta on toteutunut, tuskin Suomi on kovinkaan poikkeava joten 1/5 on hyvä arvio. Merituulivoima toteutuu paljon paremmin kun luvitus on helpompi prosessi ja merellä ei asu ketään potentiaalista hankkeen vastustajaa. Joskus viiden vuoden päästä Suomi saavuttaa saman tilanteen kuin Ruotsi nyt ja maatuulivoiman luvitus tyrehtyy.

 

[zepi]

Eihän Suomen sähköverkkokaan taivu tuollaiseen 60.000 MW tehoon tuulivoimaa. Osa sanoo, että sillä tuulivoiman ylituotannolla voi tuottaa vetyä, mutta itse en ole nähnyt Suomessa edes yhtään koetuulipuistoa, jonka tuotannosta tehtäisiin vetyä ja mitä se kaikkiaan maksaa kun sitä vetyä tuotetaan tuulipuiston vieressä, varastoidaan ja kuljetetaan kiinnostuneille ostajille missä niitä ikinä sitten onkaan. Käsittääkseni aika ongelmallinen kaasu on vety varastoivaksi ja kuljetettavaksi. Putkea pitkin se vety kaasu kulkee aika ongelmattomasti lyhyitä matkoja vaikka öljynjalastamolta muutaman kilometrin päässä olevalla tehtaalle jossa sitä hyödynnetään. Sen sijaan ajatus että Suomen tuulivoimapuistoista vedettäisiin vetyputkisto jonnekkin Tornion ja Raahen terästehtaille taitaa olla taloudellisestikkin mahdoton.

Miksi ihmeessä se vety pitäisi tuottaa siellä tuulivoimalan vieressä? Sähköjohdot on keksitty... Toki jos tuulivoiman määrää kasvatetaan ihan määrättömästi, niin siirtoverkkoa pitäisi vahvistaa, mutta ei sitä vetyä todellakaan tarvitse tuottaa jokaisen myllyn juurella erikseen.
--
Käsittääkseni tuota vetyä voisi käyttää kahdella tavalla. Sitä voi ilmeisesti syöttää jonkin verran suoraan maakaasuputkiin sellaisenaan kaasun seassa poltettavaksi tai vaihtoehtoisesti vety + hiilidioksidi voidaan yhdistää metaaniksi, jota voi käyttää maakaasun tapaan ja syöttää suoraan kaasuputkistoon tai varastoida nesteyttämällä.

Mitä vedyntuotantolaitokset maksavat? Jos ne maksavat paljon suhteessa varastoimansa energian määrään, niin kalliiksi tulee...

Sähköautojen yleistyminen tulee auttamaan vähitellen varastoinnissa noihin lyhyisiin köhimisiin kunhan V2G yleistyy (tätä voisi lakiteknisesti vähän jouduttaa...) ja automäärä ihan luonnostaan kasvaa.

100 000 autoa syöttämässä 10kW teholla verkkoon tarjoaa gigawatin verran pelastusta tilanteeseen jossa ydinreaktori tai siirtolinja tipahtaa alas. Jos tuota tehdään 2x vuodessa 15min - 30min ajan, niin se vakauttaa verkkoa huomattavasti.