Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Lucas]

Miksi ihmeessä se vety pitäisi tuottaa siellä tuulivoimalan vieressä? Sähköjohdot on keksitty... Toki jos tuulivoiman määrää kasvatetaan ihan määrättömästi, niin siirtoverkkoa pitäisi vahvistaa, mutta ei sitä vetyä todellakaan tarvitse tuottaa jokaisen myllyn juurella erikseen.

Tuulivoimaa on rakenteilla tai suunnitteilla Suomeen luokkaa 55.000 MW:n tehon edestä.

Suomessa kaikkien aikojen ennätyssähkönkulutus on luokkaa 15.000 MW.

Eli se nykyisen sähköverkon kapasiteetti pitäisi moninkertaistaa nykytasolta, että sähkö saataisiin kulkemaan tuulisina päivinä tuulivoimapuistoista vaikka sinne Raahen tai Tornion terästehtaalle. Kustannuksia tulisi varmaan reilusti enemmän mitä koko nykyinen kantaverkko maksanut yhteensä.

Em. syystä se tuulivoiman tuottaman sähkön muuttaminen vedyksi elektrolyyysissä tuulivoiman tuottopaikalla ja sen vedyn siirtäminen ostajille taitaa olla ainoa mahdollisuus.

Suomen maakaasuverkko on tällainen, niin sitä pitkin ei siirretä niitä tuulivoimapuistojen tuottamaa vetyä kun sijaitsevat pääosin ihan muualla ne tuulivoimalat Suomessa kuin putken varrella:

 

[Radamsa]

Useammassa kaupungissa on jo jonkinlainen aiesopimus tehty tänä vuonna vety”tehtaasta”. Lahti, Mikkeli ainakin. En muista startupin nimeä mutta rahoittajina uskottavia tahoja. Pointti olisi että vetyyn saadaan hiili lämpövoimaloiden ”pakokaasusta” ja vetyprosessista vapautuva merkittävä hukkalämpö talteen kaukolämpöverkkoon. Lopputuote liikennepolttoaine tai teollisuuteen, ainakin edellinen kykenee tarvittaessa maksamaan polttoaineesta hyvin jos dieselistä olisi päästävä eroon ja akut ei optimaalinen raskaassa liikenteessä.
Jotenkin noin menisi paperilla, itekin aatellut että vetypuuhissa ole mitään järkeä mutta tollasena integroituna prosessina voi ehkä ollakin, jos sähkön hinta sopiva. Tossa on kumminkin aika monta hyvää pointtia prosessin talouden kannalta ja myös päästövähennystenkin näkökulmasta, joka nykymaailmassa on ihan todellinen driveri sekin.

 

[zepi]

Tuulivoimaa on rakenteilla tai suunnitteilla Suomeen luokkaa 55.000 MW:n tehon edestä.

Suomessa kaikkien aikojen ennätyssähkönkulutus on luokkaa 15.000 MW.

Eli se nykyisen sähköverkon kapasiteetti pitäisi moninkertaistaa nykytasolta, että sähkö saataisiin kulkemaan tuulisina päivinä tuulivoimapuistoista vaikka sinne Raahen tai Tornion terästehtaalle. Kustannuksia tulisi varmaan reilusti enemmän mitä koko nykyinen kantaverkko maksanut yhteensä.

Em. syystä se tuulivoiman tuottaman sähkön muuttaminen vedyksi elektrolyyysissä tuulivoiman tuottopaikalla ja sen vedyn siirtäminen ostajille taitaa olla ainoa mahdollisuus.

Suomen maakaasuverkko on tällainen, niin sitä pitkin ei siirretä niitä tuulivoimapuistojen tuottamaa vetyä kun sijaitsevat pääosin ihan muualla ne tuulivoimalat Suomessa kuin putken varrella:

Ei sitä tulla rakentamaan 55GW edestä. Ei edes lähelle.

Jos nyt päästään edes 6GW kintaille, niin eiköhän jonkinlaisia vetylaitoksen voisi rakentaa vaikkapa Inkooseen, tai mihin ikinä noita LNG-putkia muutenkin menee (sinnehän se uusi hieno terminaalilaivakin nyt tulee). Inkooseen pitäisi mennä vielä tuhti sähköpiuhakin kun siellä oli aikaisemmin 1GW hiilivoimala, joten ainakin tuon verran voisi pistää suoraan vedyn valmistuskapasiteettia pystyyn...

 

[Lucas]

Ei sitä tulla rakentamaan 55GW edestä. Ei edes lähelle.

Jos nyt päästään edes 6GW kintaille, niin eiköhän jonkinlaisia vetylaitoksen voisi rakentaa vaikkapa Inkooseen, tai mihin ikinä noita LNG-putkia muutenkin menee (sinnehän se uusi hieno terminaalilaivakin nyt tulee). Inkooseen pitäisi mennä vielä tuhti sähköpiuhakin kun siellä oli aikaisemmin 1GW hiilivoimala, joten ainakin tuon verran voisi pistää suoraan vedyn valmistuskapasiteettia pystyyn...

On siinä se mahdollisuus, että sellainen määrä tuulivoimaa rakennetaan Suomeen jos tuulivoiman omakustannushinta painuu vain riittävän alas. Tuulivoiman rakentajaa ei kiinnosta muuta kuin se, että laskelmissa saa sen itselleen taloudellisesti tuottavaksi investoinniksi.

Siinä voi jokainen miettiä itse, että mitä tuollainen määrä tuulivoimaa aiheuttaisi perusvoimantuotannolle ja sen kannattavuudelle.

 

[zepi]

On siinä se mahdollisuus, että sellainen määrä tuulivoimaa rakennetaan Suomeen jos tuulivoiman omakustannushinta painuu vain riittävän alas. Tuulivoiman rakentajaa ei kiinnosta muuta kuin se, että laskelmissa saa sen itselleen taloudellisesti tuottavaksi investoinniksi.

Siinä voi jokainen miettiä itse, että mitä tuollainen määrä tuulivoimaa aiheuttaisi perusvoimantuotannolle ja sen kannattavuudelle.

Tuulivoima ei tuota yhtään mitään jos sitä on niin paljon että aina kun tuulee hinta on nollassa.

Jotta tuulivoimaa kannattaa rakentaa muutamaa gigawattia enempää nykyisten lisäksi, pitää olla jotain käyttöä sille tuotetulle teholle silloin kun sitä tulee. Käytännössä vesivoimalat voivat pudottaa kulutustaan vain hieman. Ilman niitä vetylaitoksia, akkuja tai pumppuvoimaloita tuulivoima on arvotonta sen rakentajille hyvin pian. Tämä tulee katkaisemaan rahoituksen kaikilta yksityisesti rahoittavilta uusilta tuulivoimaloilta suhteellisen pian, joten kyllä se rakentaminen loppuu ennenkuin saadaan kauheat ylitehot Suomeen.

 

[Narghar]

On siinä se mahdollisuus, että sellainen määrä tuulivoimaa rakennetaan Suomeen jos tuulivoiman omakustannushinta painuu vain riittävän alas.

On myös mahdollisuus että Elvis on elossa

 

[TheFlyingFinn]

Kylläpä siellä Loviisassa nyt tulee noita viivästyksiä. Jälleen siirtyi klo 20:een.

 

[Narghar]

Kylläpä siellä Loviisassa nyt tulee noita viivästyksiä. Jälleen siirtyi klo 20:een.

Kuten on jo monesti sanottu niin on täysin normaalia että laitoksia ylösajettaessa viivästyksiä tulee

 

[Lucas]

Tuulivoima ei tuota yhtään mitään jos sitä on niin paljon että aina kun tuulee hinta on nollassa.

Jotta tuulivoimaa kannattaa rakentaa muutamaa gigawattia enempää nykyisten lisäksi, pitää olla jotain käyttöä sille tuotetulle teholle silloin kun sitä tulee. Käytännössä vesivoimalat voivat pudottaa kulutustaan vain hieman. Ilman niitä vetylaitoksia, akkuja tai pumppuvoimaloita tuulivoima on arvotonta sen rakentajille hyvin pian.

Sehän tuulivoima pyörii Suomessa usein myös esimerkiksi 10 tai 20 prosentin teholla verrattuna nimellistehoon kun vaikka Fingridin käppyröitä katselee.

Eli se tuulivoima voisi olla silloin ihan kannattavaa vaikka sitä olisi rakennettu Suomeen sen 55.000 MW:n nimillistehon edestä. Vaikka hinta painuisi nollaa sähkölle kun tuulee reippaammin.

Ongelma tuulivoiman kanssa on sama kuin aurinkovoiman eli nolla kertaa jotain on nolla. Viittaan tällä siihen, että Suomen aurinkovoimalat tuottavat yhteensä tasan nolla megawattia tehoa öisin. Samoin tyynellä säällä nykyiset kaikki tuulivoimalat Suomessa tuottavat yhteensä muutama kymmenen megawattia tehoa tai allekin. Silloin ne tuulivoimalat eivät tuota yhteensä edes yhden ydinvoimalan yksikön vertaa tehoa vaikka niitä olisi rakennettu Suomeen yhteensä sen 55.000 MW nimellistehon edestä.

 

[renee]

On siinä se mahdollisuus, että sellainen määrä tuulivoimaa rakennetaan Suomeen jos tuulivoiman omakustannushinta painuu vain riittävän alas. Tuulivoiman rakentajaa ei kiinnosta muuta kuin se, että laskelmissa saa sen itselleen taloudellisesti tuottavaksi investoinniksi.

Siinä voi jokainen miettiä itse, että mitä tuollainen määrä tuulivoimaa aiheuttaisi perusvoimantuotannolle ja sen kannattavuudelle.

Kannattavuuslaskelmasi perustuu ilmeisesti oletukselle, että sähkö myydään pörssin kautta. Jos löytyy ostaja, joka on kiinnostunut vakaasta ja tasahintaisesta sähköstä, kannattaa solmia suoraan sopimus ydinvoimatuottajan kanssa. Jos loppukäyttäjä hyväksyy sähkön, jonka teho vaihtelee merkittävästi tuuliolojen mukaan, hän voi tehdä sopimuksen suoraan tuulivoimatuottajan kanssa. Tai jotain siltä väliltä, eli ostaa molempia sopivassa suhteessa. Ja varmasti pörssillekin on oma paikkansa. Kokonaishinnoittelu ja käyttötarkoitus ratkaisee. Sanotaanko niin, että vakaa tarjonta on ainakin vielä merkittävä kilpailuetu, koska energiaa on vaikea säilöä, joten esim. ydinsähkö voidaan todennäköisesti hinnoitella korkeammalle kuin esim. tuulisähkö. En siis olisi huolissani perusvoiman kannattavuudesta.

Se, että kovalla tuulella ydinvoimayhtiö joutuu myymään sähköään pilkkahintaan, on heidän oma valintansa, eli ovat päättäneet myydä sähkönsä pörssin kautta. Mutta jos hinta on jatkuvasti negatiivinen - tai suuren osan ajasta - niin tuskinpa kauan hakkaavat päätään seinään, vaan myyvät sähkönsä könttähintaan niille, joita taattu teho kiinnostaa.

 

[pulatunnus]

On siinä se mahdollisuus, että sellainen määrä tuulivoimaa rakennetaan Suomeen jos tuulivoiman omakustannushinta painuu vain riittävän alas. Tuulivoiman rakentajaa ei kiinnosta muuta kuin se, että laskelmissa saa sen itselleen taloudellisesti tuottavaksi investoinniksi.

Siinä voi jokainen miettiä itse, että mitä tuollainen määrä tuulivoimaa aiheuttaisi perusvoimantuotannolle ja sen kannattavuudelle.

Sille tuulivoimalla täytyy olla kysyntää , mainittu terästeollisuus on yksi. Se kumpi on edullisempaa, vetää sinne kaapelit ja tuottaa mm vety paikanpäällä, vai hajauttaa vety tuotanto ja kuljettaa vety tarvitsijoille.

Maalikkona ajatellen kaapeleita en ihan ensimmäisenä jättäisi laskuista pois.

Jos joku tuulituottaja keskittyy perusvoiman rakentamiseen, ja toteuttaa sitä niin että varastoi tuulisähköä vetyyn , niin siinä lähellä tuulituotantoa oleva vetylaitos kuullostaa maalikolle potenttiaaliselta, jos mittakaavat kohdillaan.

Jos sähkö-vety-sähkö yksiköt on kustannustehokkaita pienemmissäkin kokoluokissa, niin sitten uskon myös hajautukseen, mm. huoltovarmuus ja nykyään myös piikkitehon tyydyttämiseen, esim autojen pikalataus. siihen alimittaisen verkon päässä. (Jälkimmäisessä lisäksi vaatisi että vety-sähkö pystyisi kustannustehokkaasi isoihin tehoihin)

 

[zepi]

Maakaasun hinta euroopassa on ollut reippaassa laskussa viimeiset viikot.

Hinnalla 185eur/MWh kaasulauhteen polttoainekustannus 40% hyötysuhteella olisi n. 46c/kWh ja ~6c päästöoikeutta päälle. Tämän pitäisi käsittääkseni rajoittaa sähkön hintaa Euroopassa niin, että ei piikitetä enää hirveästi yli 55c/kWh tason, koska tuo on about se hinta millä lisää kaasua tulee linjoille. En nyt varmaksi tiedä, mutta arvioisin että tämä saattaisi muodostaa maksimihinnan Suomessakin.

 

[Captain]

Ruotsin 1120MV Ringhals 4 vuosihuolto venyy ja venyy. Seuraava arvio linjoille palaamisesta 31.1.2023.

Published	Event Start	Event Stop	Duration	Type of Unavailability	Reason Code	Reason for the Unavailability	Remarks
13.09.2022 07:56:08	from 10.08.2022 09:00	to 31.01.2023 23:59	5 months 21 days	Planned	Foreseen maintenance	Yearly maintenance.	The unforseen required repairs is taking more time than expected, before starting up the unit after the yearly maintenance.

 

[Algron28]

Miten se tuntuu että näitä vuosihuoltojen venymisiä on nyt vähän siellä ja täällä. Onko näitä venymisiä normaalistikkin aina näin paljon mutta ne vaan ei ole niin pinnalla kuin nyt?

 

[Meisseli]

Niitä on aina ollut mutta ne eivät ole aikaisemmin ketään kiinnostaneet. Tosin tuo Ringhalsin viivästyminen on jo poikkeuksellisen pitkä.

 

[renee]

Suomen sähköntuotannon tilanne stabiloituu vasta marraskuun alussa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Loviisan 2-reaktorin laajan vuosihuolto päättyi eilen, mutta täydellä teholla sitä päästään ajamaan vasta loppuviikosta. Loviisan 1-reaktorin kolmen viikon vuosihuolto alkaakin sitten sopivasti lauantaina. Sen pitäisi loppua 7.10., mutta voihan sekin mennä vähän pitkäksi. Loviisan vuosihuoltojen lisäksi OL3:n koekäytössä on tulossa vauhdikas lokakuu, eli suunnitelman mukaan 7.11. asti reaktoria veivataan paljon ylös-alas, joten tuotto on hyvin satunnaista.

7.11. eteenpäin pitäisi Suomen sähköntuotannon olla aika lailla hyvässä jamassa, mutta tässä on edessä vielä vajaan kahden kuukauden mittainen tuotannon "alimiehitys". Suunniteltu alimiehitys, toki voi tulla suunnittelemattomiakin ongelmia.

 

[Lämpöpumppu]

Ruotsin 1120MV Ringhals 4 vuosihuolto venyy ja venyy. Seuraava arvio linjoille palaamisesta 31.1.2023.

Kun ei taas olisi mikään imuri jäänyt suojarakennukseen. Ringhalssissa unohdettiin aikanaan pölynimuri suojarakennukseen vuosihuollon yhteydessä tehtävän suojarakennuksen painekokeen aikana ja sehän syttyi palamaan. Seurasi yli puolen vuoden siivousoperaatio ja arvioidut kustannukset olivat sadoissa miljoonissa euroissa.

 

[Algron28]

Kun ei taas olisi mikään imuri jäänyt suojarakennukseen. Ringhalssissa unohdettiin aikanaan pölynimuri suojarakennukseen vuosihuollon yhteydessä tehtävän suojarakennuksen painekokeen aikana ja sehän syttyi palamaan. Seurasi yli puolen vuoden siivousoperaatio ja arvioidut kustannukset olivat sadoissa miljoonissa euroissa.

Heh, saikohan imurin unohtanut kenkää.....

 

[Markkanen]

Joitain komponentteja sieltä on hajonnu vuosihuollon yhteydessä ylen mukaan: Ruotsin Ringhals 4-ydinvoimalan käyttötauko jatkuu ensi vuoteen

 

[Lucas]

Maakaasun hinta euroopassa on ollut reippaassa laskussa viimeiset viikot.

Hinnalla 185eur/MWh kaasulauhteen polttoainekustannus 40% hyötysuhteella olisi n. 46c/kWh ja ~6c päästöoikeutta päälle. Tämän pitäisi käsittääkseni rajoittaa sähkön hintaa Euroopassa niin, että ei piikitetä enää hirveästi yli 55c/kWh tason, koska tuo on about se hinta millä lisää kaasua tulee linjoille. En nyt varmaksi tiedä, mutta arvioisin että tämä saattaisi muodostaa maksimihinnan Suomessakin.

Ongelma on se kaasun loppuminen talvella. Hinta raketoi sitten kaasulla ja sähköllä kun ei oota joudutaan myymään kaasun osalta talvipakkasilla.

 

[zepi]

Ongelma on se kaasun loppuminen talvella. Hinta raketoi sitten kaasulla ja sähköllä kun ei oota joudutaan myymään kaasun osalta talvipakkasilla.

Luotan siihen, että markkinaveijarit osaavat laskea minua paremmin varastojen riittävyyden. Oma puhtaasti mututuntumaan perustuva veikkaus on, että talous vetää sellaiseen äkkijarrutuslamaan täksi talveksi, että kulutus vähenee reilusti ja varastot riittävät paremmin kuin moni uskokaan.

 

[Shajk]

Maakaasun hinta euroopassa on ollut reippaassa laskussa viimeiset viikot.

Hinnalla 185eur/MWh kaasulauhteen polttoainekustannus 40% hyötysuhteella olisi n. 46c/kWh ja ~6c päästöoikeutta päälle.

Tämä täsmää aika hyvin Liettuan ja Latvian hintatason kanssa.

 

[ChatGPT]

No ei mulla ole mitään tarvetta taistella pörssisähkön puolesta, haluaisin vain tietää loogisen syyn miksi kiinteähintainen sopimus olisi yleisesti halvempi kuin pörssisähkö eli miksi jällenmyyjät myisivät sitä tappiolla. Tätä ei voi perustella historiallisella datalla koska datasta näkee vain korrelaation, ei syytä.

Lainasin sähköhinta -keskustelusta tämän, varmaan oikeampi paikka täällä keskustella määräaikainen vs. spot sähkö.

Latasin itse kuun vaihteessa spot tuntisähkön hinnat ja toisen kiinteistömme tuntikohtaisen kulutuksen.

Elokuun 2022 loppuun mennessä tuntipörssisähkö olisi maksanut n. 10 000kwh kulutuksella 1360€. Kiinteällä määräaikaisella 406€. Aika paljon olisi saanut optimoida jotta tuon vajaan tonnin olisi kuronut umpeen, saati sitten säästänyt jotain.

Sitten vielä mielenkiinnon vuoksi 3 aiempaa vuotta historian perusteella:
2021, pörssisähkö olisi ollut 1260€, määräaikaisella maksoi 660€.
2020, pörssisähkö olisi ollut 460€, määräaikaisella maksoi 633€.
2019, pörssisähkö olisi ollut 698€, määräaikaisella maksoi 603€

Eli ainoastaan 2020 pörssisähkö olisi ollut edukkaampi, ja sekin vuositasolla vain roposia.

Omalla kohdalla optimointiin ei hirveästi ole mahdollisuuksia. Lämmitys kun vielä tuosta leijonaosan, eikä ole mitään kuutioiden kokoista vesivaraajaa mihin yön halpoina tunteina voisi lämpöä puskea.

 

[warre1]

Suomi näyttää vievän nyt sähköä noin 900 Megawattia Fingridin mukaan.

 

[Lucas]

Suomi näyttää vievän nyt sähköä noin 900 Megawattia Fingridin mukaan.

Tuo tilanne on mielenkiintoinen, että Pohjois-Ruotsista Suomeen tuodaan sähköä 212 megawatin teholla ja Suomesta viedään taas etelämmäs Ruotsia 303 megawatin teholla sähköä. Kertonee siitä, että Ruotsissa nuo kantaverkon linjat Pohjois- ja Etelä-Ruotsin välillä ovat surkean vähäiset. Sen ansiosta Suomeen riittää sähköä tuotavaksi Pohjois-Ruotsista samaan aikaan ensi talvena kun Etelä-Ruotsissa on sähköpula. Ei vain vedä se kantaverkko Ruotsissa riittävää määrää sähköä Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin. Eli sitä sähköä riittää silloin myytäväksi Pohjois-Ruotsista Suomeen. Ja kenties osa edelleen Suomesta eteläisempään Ruotsiin.

 

[Derzu]

Myös Norjan tilanne on aika mielenkiintoinen. Nyt keskellä yötä Skoonea ja Viroa myöten sähkö maksaa 1,5 c/kWh. Merikaapeleita pitkin ei kulje kummoisia määriä sähköä mihinkään suuntaan (Norjan kannalta netto about +-0). Joten se netto 1400 MW tuonti Norjaan pitäisi olla Ruotsissa (ja Suomessa!) tuotettua halpaa ydin-, tuuli- ja vesivoimaa. Silti hinta Etelä-Norjassa on 40 c. On tuo Nordpoolin logiikka välillä arkijärjellä vaikea ymmärtää.

Norjalaisten rahasäiliön pinnassa ei toki tapahdu minkäänlaista silminnähtävää vajumista, vaikka sähkö maksaisi 10x tuon verran, että sikäli ei mitään käytännön merkitystä asialla, ja jäähän se raha sitäpaitsi pyörimään talouteen. Sillä sitten on hyvä rakennella vaikka lisää merikaapeleita.

 

[Shajk]

Myös Norjan tilanne on aika mielenkiintoinen. Nyt keskellä yötä Skoonea ja Viroa myöten sähkö maksaa 1,5 c/kWh. Merikaapeleita pitkin ei kulje kummoisia määriä sähköä mihinkään suuntaan (Norjan kannalta netto about +-0). Joten se netto 1400 MW tuonti Norjaan pitäisi olla Ruotsissa (ja Suomessa!) tuotettua halpaa ydin-, tuuli- ja vesivoimaa. Silti hinta Etelä-Norjassa on 40 c. On tuo Nordpoolin logiikka välillä arkijärjellä vaikea ymmärtää.

Ei kai siinä nyt mitään outoa. Huutokaupassa Etelä Norjan hinta nousee kunnes paikallinen tuotanto nousee tarpeeksi ja kunnes tuontilinjat eivät enää ylikuormiudu, ja kunnes vienti ei enää vedä yhtä paljon, ja/tai että kulutus laskee.

Etelä Norjassa vesialtaat ovat ennätyksellisen kuivat. Sielläkin varoiteltu että talvella loppuu sähköt. Jo nyt etelässä 5-portaisella varoitusasteikolla ollaan 2 tasolla / keltainen "Kiristynyt tilanne". 5-taso / musta on sitten säännöstely tai romahtanut sähköverkko.

 

[Lucas]

Peruin myös viimeisenä päivänä 28,5c / 24kk sopparin ja otin tilalle toistaiseksi voimassa olevan.

Perusteena se, että mieluummin säästetään sähköä tosissaan yhden talven, kuin tietäen että säästöpaineita kestäisi kaksi vuotta. Aika näyttää kannattiko, mutta uskon että viimeistään helmikuussa on niin paljon jo tehty toimenpiteitä ettei hinnat enää lähde tämän syksyn kaltaiselle laukalle.

Millainen ajatus sinulla on siitä, että miten alas ne sähkön hinnat ensi talven jälkeen laskevat?

Itse pahoin pelkään että tuskin ne hinnat lähivuosiksi alle 20 sentin tason laskevat Suomessa, koska pula maakaasusta Keski-Euroopassa ja Balttiassa ja erityisesti Saksan vetää perässä Pohjoismaissa hintoja ylös.

Enemmän kuin mielelläni olisin tuossa aivan väärässä. Mikäs sen kivempaa kuin että taas saisi kiinteitä sähkösopimuksia Suomessa alle 4 sentin kWh hintaan nollan euron perusmaksuilla.

 

[Derzu]

Ei kai siinä nyt mitään outoa. Huutokaupassa Etelä Norjan hinta nousee kunnes paikallinen tuotanto nousee tarpeeksi ja kunnes tuontilinjat eivät enää ylikuormiudu, ja kunnes vienti ei enää vedä yhtä paljon, ja/tai että kulutus laskee.

Etelä Norjassa vesialtaat ovat ennätyksellisen kuivat. Sielläkin varoiteltu että talvella loppuu sähköt. Jo nyt etelässä 5-portaisella varoitusasteikolla ollaan 2 tasolla / keltainen "Kiristynyt tilanne". 5-taso / musta on sitten säännöstely tai romahtanut sähköverkko.

Ymmärrän markkinamekanismin sinänsä. Lähinnä ihmetytti että mitä oli tässä tapauksessa se kallis tuotanto, jota vielä tarvittiin. Lämpövoimaloiden sähköntuotto oli ko. hetkenä sekä Ruotsissa että Norjassa käytännössä ihan minimissä, kun tuulta piisasi. Mutta varmaan se kallein tarjonta sitten oli niiden hupenevien vesialtaiden sähköä. Olisiko niin että Etelä-Norjassa nyt järjestään tarjotaan pörssiin vesivoimaa tuotantokustannuksiin nähden 40-kertaisella hinnalla, koska vesitilanne on niin huono ja toisaalta tuottajat tietävät, että Tanskasta/Keski-Euroopasta ei kukaan tarjoa kaapeleita pitkin yhtään sen halvemmallakaan.

 

[Derzu]

Millainen ajatus sinulla on siitä, että miten alas ne sähkön hinnat ensi talven jälkeen laskevat?

No eikös tämä ole täällä jo aika moneen kertaan todettu. OL3 ja tuulivoiman lisärakentamisen ansiosta keskihinta laskee Suomessa.

Edit: Luin näköjään jotenkin hassusti, jäi tuo 'alas' sana kokonaan huomaamatta. No heitetään tähän sitten oma veikkaus, että ensi kesästä lähtien vuoden keskihinta asettuu 7-14 c välille. Eli puhutaan kesäkuu'23-kesäkuu'24 välin keskihinnasta.

 

[renee]

No eikös tämä ole täällä jo aika moneen kertaan todettu. OL3 ja tuulivoiman lisärakentamisen ansiosta keskihinta laskee Suomessa.

Sanoisin, että jos ensi kesänä ei sähköä saa alle 10 c/kWh, niin sitten asiat ovat äärimmäisen HYVIN. Hyvin siksi. että eurotalous ei olisi taantumassa ja sähköstä voitaisiin edelleen maksaa nykyisiä hintoja.

 

[renee]

miksi se sähkön hinta laskis sähköpörssikeinottelu loppuis miksi. Eu tulee ja pelastaa ja v......

Taantumassa sähköstä on hankala vetää satojen prosenttien marginaaleja. Kotitalouksilta toki voisi, koska kotitalouksille sähkö on välttämättömyyshyödyke, eli maksetaan mitä pyydetään, mutta yrityspuolella lappu lyödään luukulle, jos talous sakkaa - sähkön käyttö loppuu siihen.

 

[Shajk]

Ymmärrän markkinamekanismin sinänsä. Lähinnä ihmetytti että mitä oli tässä tapauksessa se kallis tuotanto, jota vielä tarvittiin. Lämpövoimaloiden sähköntuotto oli ko. hetkenä sekä Ruotsissa että Norjassa käytännössä ihan minimissä, kun tuulta piisasi. Mutta varmaan se kallein tarjonta sitten oli niiden hupenevien vesialtaiden sähköä. Olisiko niin että Etelä-Norjassa nyt järjestään tarjotaan pörssiin vesivoimaa tuotantokustannuksiin nähden 40-kertaisella hinnalla, koska vesitilanne on niin huono ja toisaalta tuottajat tietävät, että Tanskasta/Keski-Euroopasta ei kukaan tarjoa kaapeleita pitkin yhtään sen halvemmallakaan.

Eli kun hinta nousee tarpeeksi, vienti vähenee ja muuttuu tuonniksi, ja vesivoimahan niitä hintoja nostaa kunnes vettä kuluu niin vähän että näyttäisi riittävän talven yli. Etelä Norjaan viedään sähköä UKsta aika usein, ja myös Saksasta ja Tanskasta viedään välillä sähköä Norjaan päin.

Vaikka Norjalla on paljon kaasua ja öljyä, kattilaa missä niitä voisi polttaa puuttuu. Kerrostaloisssa suorasähkö lämmitys ja jokaisella asunnolla oma vesivaraaja. Kylmällä sähkön huippukulutus on jotain ihan toista kuin täällä, eli sitä vesivoimaa on vain pakko säästää talven varalle.

 

[zepi]

Norjalaisten rahasäiliön pinnassa ei toki tapahdu minkäänlaista silminnähtävää vajumista, vaikka sähkö maksaisi 10x tuon verran, että sikäli ei mitään käytännön merkitystä asialla, ja jäähän se raha sitäpaitsi pyörimään talouteen. Sillä sitten on hyvä rakennella vaikka lisää merikaapeleita.

Nykytilannehan vaan nostaa Norjalaisten rahasäiliön pinnan tasoa. Norjassa on "sähköpula" ja hinnat korkealla nimenomaan sen takia, että he myyvät törkeän korkealla voitolla vesivoimaansa Britteihin, Tanskaan, Hollantiin jne.

Toki Norjalaiset maksavat myös itse käyttämästään sähköstä paljon, mutta se on lähinnä omasta vasemmasta taskusta omaan oikeaan taskuun rahan siirtämistä, koska se menee norjalaisille vesivoimaloiden omistajille - iso osa omistuksista on itseasiassa norjan valtion omistuksessa.

Norjan valtio tienaa nykytilanteessa massia niin paljon että siellä suurin riski on se, että pankilta loppuvat bitit kesken kun pitää kasvattaa tilin saldoa niin nopeasti. Rahaa tulee aivan törkeästi kaasun myynnistä, koska hinnat ovat ampuneet taivaaseen + vesivoiman windfall-voitot ovat myös jotain astronomista. Jos Norjassa alkaa tulla ongelmia, niin valtion pitää vain keksiä joku reilu ja äänestäjille kelpaava tapa millä se voi jakaa massia valtavista ylijäämistään kansalaisille.

 

[zepi]

Taantumassa sähköstä on hankala vetää satojen prosenttien marginaaleja. Kotitalouksilta toki voisi, koska kotitalouksille sähkö on välttämättömyyshyödyke, eli maksetaan mitä pyydetään, mutta yrityspuolella lappu lyödään luukulle, jos talous sakkaa - sähkön käyttö loppuu siihen.

Taantuman aikana ei ylipäätään tarvita yhtä paljon sähköä ja energiaa.

Teräksen ja alumiinin kysyntä laskee, autoteollisuus hiljenee, konepajojen tilauskirjat tyhjenevät ja amazon-paketteihin kuluva pakkauskartongin tarvekin vähenee -> energian kulutus koko mantereella vähenee. Kysynnän aleneminen näkyy varmasti hintoja laskevana tekijänä.

 

[KognaK]

Norjan valtio tienaa nykytilanteessa massia niin paljon että siellä suurin riski on se, että pankilta loppuvat bitit kesken kun pitää kasvattaa tilin saldoa niin nopeasti. Rahaa tulee aivan törkeästi kaasun myynnistä, koska hinnat ovat ampuneet taivaaseen + vesivoiman windfall-voitot ovat myös jotain astronomista. Jos Norjassa alkaa tulla ongelmia, niin valtion pitää vain keksiä joku reilu ja äänestäjille kelpaava tapa millä se voi jakaa massia valtavista ylijäämistään kansalaisille.

Ovat jo edellä ongelmia.

Norwegian government to increase electricity subsidy for households to 90% from September 1 - Norway Today

The government is increasing the electricity subsidy for households from September 1. It also wants to introduce measures to prevent reservoir filling from being too low in the future.

norwaytoday.info

 

[Armatt]

Niinno, firmalta tulee näitä säästöehdotuksia, jotka on omassa tuotantopisteessä toteutettu jo 10v~ sitten. Eläkkeelle jäänyt kitupiikki pitäisi varmaan palkata takaisin firmaan.

:: Akkujen lataus pois yöksi. (Tällä tarkoitettiin omia akkukoneitten latureita, jotka on meillä kaikki oman katkaisijan takana)
:: Lämpötolpat aikakatkaisulla (en tiedä millä vuosituhannella johtoporras elää)
:: Lämmityksen laskeminen yöksi (sama kuin yllä)

 

[Shajk]

Pihistävä Pelle Peloton tekee toisin päin. Lämmitys ja akkulaturit kellon taakse että toimii vain yöllä.

 

[8088]

Pörssisähkö on ollut kalleimmillaan välillä 13.9-16.9 "vain" 32 senttiä/kwh.

Yhtä kauan kestänyt "alhainen" hintataso nähtiin viimeksi 6 viikkoa sitten elokuun alussa, jolloin sähkö oli yllättäen kolme päivää lähes ilmaista. Tämä elokuun alun erittäin edullinen jakso päättyikin silloin yhtäkkiä yli euron kwh-lukemiin.

Viimeisen 7vrk keskihinta on nyt 20.52 senttiä/kwh.

Mahtaakohan tämä olla taas vain väliaikaista ja palaavatko hinnat jälkeen huimiin lukemiiin? Vai olisiko tämä tällä kertaa toivoa paremmasta.

 

[Kessseli]

Pörssisähkö on ollut kalleimmillaan välillä 13.9-16.9 "vain" 32 senttiä/kwh.

Yhtä kauan kestänyt "alhainen" hintataso nähtiin viimeksi 6 viikkoa sitten elokuun alussa, jolloin sähkö oli yllättäen kolme päivää lähes ilmaista. Tämä elokuun alun erittäin edullinen jakso päättyikin silloin yhtäkkiä yli euron kwh-lukemiin.

Viimeisen 7vrk keskihinta on nyt 20.52 senttiä/kwh.

Onko tämä vain väliaikaista ja palaavatko hinnat jälkeen huimiin lukemiiin vai mistä tämä johtuu?

Eiköhän se sieltä nouse kun loviisan toinen yksikkö laitetaan vuosiremonttiin ylihuomenna.

 

[Shajk]

Mahtaakohan tämä olla taas vain väliaikaista ja palaavatko hinnat jälkeen huimiin lukemiiin? Vai olisiko tämä tällä kertaa toivoa paremmasta.

OL3 ajaa tuotantoa 1200MW, Loviisan molemmat tuottaa sähköä, Ja sen lisäksi tuulivoimasta on välillä saatu voimaa melkein viiden Loviisan kokoluokan ydinvoimalan edestä.

Viikonloppuna Loviisa ajaa alas yhden reaktorin, ja tuulivoimaa tulee vähemmän. Kalliiksi menee.

Lisäksi näyttää siltä että sateet pohjoisessa lakkasi, altaiden täyttötaso laskee ja pohjoisen Norjan ja Ruotsin hinnat ovat nousussa. Ei olisi uskonut että vesi laskisi näin nopeasti, mutta onhan ne jauahanut sähköä monen ydinvoimalan verran jatkuvasti yötä päivää monta kuukautta jo.

 

[zepi]

Vesivoiman tapauksessa myös talveen varautuminen painaa. Kesällä voi liruttaa kaiken läpi kun eipä sille parempakaan käyttöä ole, mutta syksyllä olisi syytä saada altaat täyteen, jotta talven kulutuspiikkeihin piisaa mitä valuttaa.

 

[Tonnin Seteli]

Eiköhän se sieltä nouse kun loviisan toinen yksikkö laitetaan vuosiremonttiin ylihuomenna.

OL3 ajaa tuotantoa 1200MW, Loviisan molemmat tuottaa sähköä, Ja sen lisäksi tuulivoimasta on välillä saatu voimaa melkein viiden Loviisan kokoluokan ydinvoimalan edestä.

Viikonloppuna Loviisa ajaa alas yhden reaktorin, ja tuulivoimaa tulee vähemmän. Kalliiksi menee.

Tietysti ydinvoimaloiden huolloilla on vaikutus hintaan kun eletään tuotantoniukkuuden aikaa. Hyviä puoliakin tässä kuitenkin on. Ensinnäkin se on vuoden viimeinen eli muut kolme vakituisessa tuotannossa olevaa yksikköä huollettiin jo, se on vain pieni vuosihuolto eli ei kestä kauan ja lisäksi kyseessä on tosiaan yksi Loviisan yksikkö eli "vain" 0,5 GW eli vähemmän kuin Olkiluoto 1 tai 2 vaikuttaisi.

Vieläpä se OL3 on käynnissä nyt tuottaen 1,2 GW vajaatehollakin enemmän kuin koko Loviisan laitos täysteholla yhteensä. Sikäli kun vaikeuksia ei ilmene, Loviisa 1 -huollon aikana OL3 tekee vain aluksi pienen tehonvähennyksen ja jo huollon kestäessä nousee kohti maksimitehoa ja maksimiteholle. Seuraavat tehonvähennykset OL3:ssa tapahtuvat niinikään suunnitelman mukaan vasta Loviisa ykkösen noustua tuotantoon. Kunhan nyt vaan ei kusisi kengille juuri noissa kokeissa.

 

[takomo]

No eikös tämä ole täällä jo aika moneen kertaan todettu. OL3 ja tuulivoiman lisärakentamisen ansiosta keskihinta laskee Suomessa.

Kun sähkömarkkinatilannetta katsoo, niin tehokkain tapa alentaa sähkön keskihintaa Suomessa olisi se, että Estlink menisi rikki. Suomen läpi virtaa melkein jatkuvasti lähemmäs 1000 MW sähköä, mikä johtaa helposti siihen, että SE1-FI -linkin kapasiteetti täyttyy (ja hinnat eriytyvät) ja täydennykseksi tarvitaan sähköä myös SE3-FI-linkistä, jolloin Suomi joutuu Tukholman alueen hintojen piiriin.

Jos Estlink - varsinkin Estlink 2 - olisi alhaalla, tuontia tarvittaisiin vastaavasti vähemmän: eteläinen linkki Ruotsiin olisi usein tyhjä eikä pohjoinenkaan välttämättä olisi tapissa.

 

[mindflux]

Karhu Voima näyttäisi näillä näkymin menevän nurin:

Konkurssi uhkaa KSS Energian tytäryhtiötä Karhu Voimaa – Kouvolan kaupunginhallituksen elinvoimajaosto päätti asiasta kriisikokouksessa perjantaiaamuna

Kouvolan Sanomien saamien tietojen mukaan apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell esitti jaostolle Karhu Voiman konkurssimenettelyn käynnistämistä. Yksi lähde vahvisti, että esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

www.kouvolansanomat.fi

Itse (lyhyt) juttu maksumuurin takana mutta oleellinen asia tulee jo otsikossa ja ingressissä.

 

[renee]

Karhu Voima näyttäisi näillä näkymin menevän nurin:

Konkurssi uhkaa KSS Energian tytäryhtiötä Karhu Voimaa – Kouvolan kaupunginhallituksen elinvoimajaosto päätti asiasta kriisikokouksessa perjantaiaamuna

Kouvolan Sanomien saamien tietojen mukaan apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell esitti jaostolle Karhu Voiman konkurssimenettelyn käynnistämistä. Yksi lähde vahvisti, että esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

www.kouvolansanomat.fi

Itse (lyhyt) juttu maksumuurin takana mutta oleellinen asia tulee jo otsikossa ja ingressissä.

Karhu Voima lienee puhdas myyntiyhtiö? Karhu Voiman omistaja on isohko KSS, jolla on omaa sähköntuotantoa, mutta tytäryhtiön pääomittaminen ei kiinnosta. Voi olla, että talven aikana joku isompikin myyntiyhtiö ajetaan vielä nurin, jotta päästään eroon "huonoista" soppareista - firman kannalta huonoista siis. Sähköbisnes on kuitenkin sellaista, että asiakassuhteella ei ole kovin suurta arvoa, koska kaikki myyvät 100% identtistä tuotetta, joten "huonot" asiakkaat voi potkia pois ja ne tulevat kyllä takaisin tulevaisuudessa, jos hinta laitetaan sopivaksi.

 

[mindflux]

Ilmeisesti tosiaan kyseessä pelkkä myyntiyhtiö. Perustettu 2016 ja viimeisen neljän vuoden aikana on tullut takkiin melkein 5 miljoonaa euroa joten siitä voinee päätellä miksei pääomittaminen kiinnosta.

 

[renee]

Pörssisähkö on ollut kalleimmillaan välillä 13.9-16.9 "vain" 32 senttiä/kwh.

Yhtä kauan kestänyt "alhainen" hintataso nähtiin viimeksi 6 viikkoa sitten elokuun alussa, jolloin sähkö oli yllättäen kolme päivää lähes ilmaista. Tämä elokuun alun erittäin edullinen jakso päättyikin silloin yhtäkkiä yli euron kwh-lukemiin.

Viimeisen 7vrk keskihinta on nyt 20.52 senttiä/kwh.

Mahtaakohan tämä olla taas vain väliaikaista ja palaavatko hinnat jälkeen huimiin lukemiiin? Vai olisiko tämä tällä kertaa toivoa paremmasta.

Mun mielestä näyttää selvältä, että hintatasossa on voimakasta laskupainetta. Näitä kymmenien senttien kWh-hintoja voidaan ylläpitää vain, kun joku reaktori on vuosihuollossa tai vajaakäytölllä. Tälläkin hetkellä vajaatehoa on monta sataa MW, koska OL3 ei toimi täydellä teholla.

Lyhyellä tähtäimellä (pari seuraavaa kk) on tulossa Loviisan ykkösreaktorin vuosihuolto ja OL3:n koekäyttöohjelman mukaisia tuotantokatkoja, mutta marraskuun ekan viikon jälkeen pitäisi tilanteen olla aika normaali tuotannon osalta ja pörssisähkön hinta tullee pysymään kohtuullisissa lukemissa - ja kovalla tuulella sen pitäisi olla jo normaalitasolla, eli päivälläkin alle 10 c/kWh. Syyssateetkin ovat alkaneet, joten vesivoimaakaan ei kannata niin paljon säästellä ja optimoida.

Talven kylmimpinä hetkinä voi tulla sitten mitä hintoja vaan, jos sähköstä alkaa tulla oikeasti pulaa. Sellainen päätös jo tehtiin, että sähköpörssin tekninen hintakatto ei nouse nyt, joten maksimihinta on 4 e/kWh

 

[zepi]

Karhu Voima lienee puhdas myyntiyhtiö? Karhu Voiman omistaja on isohko KSS, jolla on omaa sähköntuotantoa, mutta tytäryhtiön pääomittaminen ei kiinnosta. Voi olla, että joku isompikin myyntiyhtiö ajetaan vielä nurin, jotta päästään eroon "huonoista" soppareista. Sähköbisnes on kuitenkin sellaista, että asiakassuhteella ei ole kovin suurta arvoa, koska kaikki myyvät 100% identtistä tuotetta, joten "huonot" asiakkaat voi potkia pois ja ne tulevat kyllä takaisin tulevaisuudessa, jos hinta laitetaan sopivaksi.

Olisi suorastaan erikoista jos vähintään pari jälleenmyyjää ei menisi konkkaan. Olisi erikoista jos kaikki olisivat suojanneet täysin kattavasti kaikki myyntinsä...

 

[zepi]

Mun mielestä näyttää selvältä, että hintatasossa on voimakasta laskupainetta. Näitä kymmenien senttien kWh-hintoja voidaan ylläpitää vain, kun joku reaktori on vuosihuollossa tai vajaakäytölllä. Tälläkin hetkellä vajaatehoa on monta sataa MW, koska OL3 ei toimi täydellä teholla.

Lyhyellä tähtäimellä (pari seuraavaa kk) on tulossa Loviisan ykkösreaktorin vuosihuolto ja OL3:n koekäyttöohjelman mukaisia tuotantokatkoja, mutta marraskuun ekan viikon jälkeen pitäisi tilanteen olla aika normaali tuotannon osalta ja pörssisähkön hinta tullee pysymään kohtuullisissa lukemissa - ja kovalla tuulella sen pitäisi olla jo normaalitasolla, eli päivälläkin alle 10 c/kWh. Syyssateetkin ovat alkaneet, joten vesivoimaakaan ei kannata niin paljon säästellä ja optimoida.

Talven kylmimpinä hetkinä voi tulla sitten mitä hintoja vaan, jos sähköstä alkaa tulla oikeasti pulaa. Sellainen päätös jo tehtiin, että sähköpörssin tekninen hintakatto ei nouse nyt, joten maksimihinta on 4 e/kWh

Mitä tarkoittaa laskupaine ja mihin hintatasoon verrattuna? 50snt/kWh:hon verrattuna joo...

Minulla ei riitä sähkö+kaukolämpömarkkinadynamiikan ymmärrys siihen, että millaisella tasapainohintatasolla nuo kaupunkien lämpövoimalat ja niiden yhteistuotanto oikein tulevat / pysyvät linjoilla + miten ne jyvittävät kustannukset kaukolämmön ja sähkön suhteen.

Kaukolämmössä on monessa paikassa efektiivinen monopoli, niin näin hatusta repimällä arvioisin, että siellä missä kaukolämmön hintaa on nostettu enemmän kannattaa yhteistuotantolaitosta ajaa jo matalammalla sähkön hinnalla kuin paikoissa, missä kaukolämmön hinta on pidetty alhaalla ja voitot pitää tehdä suuremmalta osin sähkön myynnillä. Jos siis oletetaan, että kummatkin voimalat käyttävät samaa polttoainetta.

Jotta tästä oikeasti voisi tehdä jonkun kunnon mallin, pitäisi tietää kaikki Suomen yhteistuotantolaitokset, niiden polttoaineet + kustannukset ja polttoaineen toimitussopimukset ja muuttuvat kustannukset + niiden kaukolämmön hinnoittelu. Silloin voisi tehdä jonkinlaisen estimaatin siitä, että millä hintatasolla mikin niistä voimaloista kannattaa pistää linjoille.

Sen lisäksi pitäisi ymmärtää, että miten toimitaan tilanteessa jossa sähkön hinta on suhteellisen alhaalla, mutta kaukolämpöä tarvitaan lisää - mitkä voimalat pyörähtävät päälle ja tuleeko silloin vielä lisää sähkön tuotantoa linjoille vaiko ei.

Väittäisin vaikeaksi mallinnettavaksi... Mutta olen kyllä samaa mieltä siitä, että sähkön hinnan voisi olettaa nyt vähän rauhoittuvan ja pysyvän pääosin "kohtuullisena" - ainakin hetken. Keski-talvesta on sitten tosiaan vaikeampi tietää. Toivoa sopii, ettei tule kylmää talvea ja että rannikolla tuulee hyvin.