Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Shajk]

Kieltämättä Meri-Pori voisi lykätä reserviin menoa kuukaudella..

 

[samsungaaja]

Tuleeko maaliskuu olemaan katastrofi? En jotenkin jaksa uskoa. Varmasti kiinteät sopparit tulee lisääntymään ennen tuota.

Tuohon päälle mahdollinen takatalvi, tyyni keli, siirtopiuhaongelmat ym. niin kuusessa ollaan

 

[maxion]

Tuleeko maaliskuu olemaan katastrofi? En jotenkin jaksa uskoa. Varmasti kiinteät sopparit tulee lisääntymään ennen tuota.

Maaliskuussa kulutus on yleensä pahimmillaan jotain 12GW luokkaa, en usko että tuo tuottaisi ongelmia.

 

[Paapaa]

IS teki vertailun pörssisähkö vs. kiinteä vuonna 2022 tarjottujen 2-vuotisten kiinteiden perustella. Vähemmän yllättäen pörssi voitti kiinteät. Kannattaa katsoa tehdyt oletukset - tulos ei tietenkään päde kaikissa tilanteissa.

Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat

Ero määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen välillä saattoi viime vuonna nousta jopa tuhansien eurojen suuruiseksi.

www.is.fi

 

[Maxxi]

Tulipahan laskettua omalla kohdalla viime vuoden osalta mitä olisi ollut hinta kun verrataan pörssisähköä ja nykyistä määräaikaista 7,99snt/kWh sopimusta. Viime vuoden osalta olin Toukokuun loppuun asti halvalla määräaikaisella 4,47snt/kWh. Kesäkuun alusta 6.12.2023 asti pörssisähköllä ja siitä eteenpäin 7,99snt/kWh määräaikaisella. Tämän laskelman tarkoitus oli omalla kohdalla antaa näkymystä miltä vuosi 2024 voisi näyttää.

Taustatietona:
- Asuntona kaksikerroksinen rivitalon päätyasunto 100m2
- Lämmitysmuotona suora sähkölämmitys + ILP (lattialämmitys omilla termostaateilla jokaisessa huoneessa)
- Ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla
- Rakennusvuosi 2012
- Ei sähköautoa ja muuten ei ole sähköohjausta kuin LVV on yökäytöllä ja lämpötilat on säädetty niin että yläkerrassa on kaikki lattiatermostaatit asetettu 17 asteeseen, pois lukien yläkerran WC jossa on "mukavuuslämpö". Alakerrassa lattiatermostaatit säädetty 18 asteeseen ja märkätiloissa on "mukavuuslämpö"
- Pääasiallisena lämmönlähteenä ILP jossa säädetty talvella lämpötilaksi +20C jolloin yläkerrassa on 19C-20,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta. Alakerrassa lämpötila 18-19,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta
- Yläkerrassa varaava takka jota poltetaan aina kun lämpötila tippuu alle -5C. Koivuklapia menee noin 2m3 talvessa

Yhteenveto laskelmasta:
- Pörssisopimus marginaali 0,5snt/kWh
- Laskelmissa poistettu kuukausiveloitus kun se on molemmilla sama 4,99€/kk (toki näissä voi olla pieniä eroja)
- Kuukausitasolla pörssi oli 6kk halvempi ja 6kk kalliimpi eli nämä meni tasan
- Omalla kulutuksella määräaikainen tulisi 9,23€ halvemmaksi vuoden 2023 osalta

Jos olisi sähköauto niin todennäköisesti kulutusvaikutusta saisi ohjattua paremmin halvoille tunneille jolloin saisi kulutusvaikutuksen reilummin miinukselle jolloin kulutusvaikutuksellinen sopimus olisi se "järkevin" vaihtoehto.

Viimeisenä yhteenvetona voisi todeta kun joku kysyy että mikä sähkösopimus olisi paras minulle tai sanoo että "pörssin keskihinta viime vuonna oli 6,60snt/kWh joten se tulee aina halvemmaksi kuin mikään 10snt/kWh määräaikainen", niin voidaan todeta että "se riippuu monesta tekijästä". Jos on maalämmöllä tai kaukolämmöllä lämpiävä asunto niin pörssi voi olla todella varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi jos on sähköauto niin sekin puoltaa pörssisopimusta. Mutta jos on kuten minulla että talo lämpiää suoralla sähköllä niin pörssi todennäköisesti ei tule halvemmaksi. Se ei paljoa auta jo heinäkuussa on pörssin keskihinta omalla kohdalla vaikka 3snt/kWh kun talvella menee 3-4x enemmän sähköä ja keskihinta on paljon korkeampi kuin määräaikaisen hinta jolloin kesällä saavutettu säästö menetetään. Optimaalinen olisi määräaikainen Lokakuusta Huhtikuuhun ja kesällä sit pörssi mutta sellainen ei valitettavasti ole mahdollista. Toki PKS kiinnityssopimukset ym. vois olla vaihtoehto mutta ei niitäkään pysty ennustamaan.

 

[HTK12]

Ja siksi säätövolman hintakatto nostetaan melkein joka kerta sen jälkeen kun hinnat ovat nousseet sinne asti.. hintakatto nostettiin ja on nykyään 10€/kWh säätösähköpuolella. Sen jälkeen saimmekin lukea että nyt Elisa aikoo osallistua tarjoamalla tukiasemien kuormantiputuksia, eli tukiasemat voi ajaa akuilla välillä.
Ja uskoakseni nuo Teravoiman tyyppiset tulevat tuotteet nojaavat just siihen että ne voi etäohjata asiakkaidensa akkuja säätösähkömarkkinalla.

Luultavasti tulisi vieläkin lisää kuorman poiskytkennän mahdollisuuksia mikäli maksimihinta nousisi entisestään, ja tottakai jossain vaiheessa sitä löytyisi niin paljon että ehkä Fingridin varavoimaa ei enää tarvittaisi mihinkään?

No tapahan tuokin, mutta lisää vaan entisestään hinnan vaihtelua ja niitä piikkejä. Tämä vastaavasti taas lisää kiinteiden sopimusten suosiota ja vähentää pörssisoparin huokuttelevuutta ellei pörssi sitten ole todella paljon halvempi kuin halvimmat kiinteät. Itse näkisin, että niitä hintapiikkejä pitäisi yrittää hillitä ei mahdollistaa entistä kovempia piikkejä. Veikkaisin tuon Fingrid varavoiman olevan halvempaa ajaa kuin teleoperaattorin akkuvarmistukset. En näe järkeä pyrkiä tilanteeseen, jossa Fingrid varavoimasta tulisi tarpeetonta nostamalla hintakattoa. Mieluummin näkisin senkin käytettävän niiden hintapiikkien hillintään ja tuollaisten akkuvarmistusten jättämisen sitten niitä vikatilanteita varten.

 

[BongisKhan]

Tulipahan laskettua omalla kohdalla viime vuoden osalta mitä olisi ollut hinta kun verrataan pörssisähköä ja nykyistä määräaikaista 7,99snt/kWh sopimusta. Viime vuoden osalta olin Toukokuun loppuun asti halvalla määräaikaisella 4,47snt/kWh. Kesäkuun alusta 6.12.2023 asti pörssisähköllä ja siitä eteenpäin 7,99snt/kWh määräaikaisella. Tämän laskelman tarkoitus oli omalla kohdalla antaa näkymystä miltä vuosi 2024 voisi näyttää.

Taustatietona:
- Asuntona kaksikerroksinen rivitalon päätyasunto 100m2
- Lämmitysmuotona suora sähkölämmitys + ILP (lattialämmitys omilla termostaateilla jokaisessa huoneessa)
- Ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla
- Rakennusvuosi 2012
- Ei sähköautoa ja muuten ei ole sähköohjausta kuin LVV on yökäytöllä ja lämpötilat on säädetty niin että yläkerrassa on kaikki lattiatermostaatit asetettu 17 asteeseen, pois lukien yläkerran WC jossa on "mukavuuslämpö". Alakerrassa lattiatermostaatit säädetty 18 asteeseen ja märkätiloissa on "mukavuuslämpö"
- Pääasiallisena lämmönlähteenä ILP jossa säädetty talvella lämpötilaksi +20C jolloin yläkerrassa on 19C-20,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta. Alakerrassa lämpötila 18-19,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta
- Yläkerrassa varaava takka jota poltetaan aina kun lämpötila tippuu alle -5C. Koivuklapia menee noin 2m3 talvessa


Yhteenveto laskelmasta:
- Pörssisopimus marginaali 0,5snt/kWh
- Laskelmissa poistettu kuukausiveloitus kun se on molemmilla sama 4,99€/kk (toki näissä voi olla pieniä eroja)
- Kuukausitasolla pörssi oli 6kk halvempi ja 6kk kalliimpi eli nämä meni tasan
- Omalla kulutuksella määräaikainen tulisi 9,23€ halvemmaksi vuoden 2023 osalta

Jos olisi sähköauto niin todennäköisesti kulutusvaikutusta saisi ohjattua paremmin halvoille tunneille jolloin saisi kulutusvaikutuksen reilummin miinukselle jolloin kulutusvaikutuksellinen sopimus olisi se "järkevin" vaihtoehto.

Viimeisenä yhteenvetona voisi todeta kun joku kysyy että mikä sähkösopimus olisi paras minulle tai sanoo että "pörssin keskihinta viime vuonna oli 6,60snt/kWh joten se tulee aina halvemmaksi kuin mikään 10snt/kWh määräaikainen", niin voidaan todeta että "se riippuu monesta tekijästä". Jos on maalämmöllä tai kaukolämmöllä lämpiävä asunto niin pörssi voi olla todella varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi jos on sähköauto niin sekin puoltaa pörssisopimusta. Mutta jos on kuten minulla että talo lämpiää suoralla sähköllä niin pörssi todennäköisesti ei tule halvemmaksi. Se ei paljoa auta jo heinäkuussa on pörssin keskihinta omalla kohdalla vaikka 3snt/kWh kun talvella menee 3-4x enemmän sähköä ja keskihinta on paljon korkeampi kuin määräaikaisen hinta jolloin kesällä saavutettu säästö menetetään. Optimaalinen olisi määräaikainen Lokakuusta Huhtikuuhun ja kesällä sit pörssi mutta sellainen ei valitettavasti ole mahdollista. Toki PKS kiinnityssopimukset ym. vois olla vaihtoehto mutta ei niitäkään pysty ennustamaan.

Joo, pörssisähkön vuosikeskiarvon tuijottaminen on äärimmäisen harhaanjohtavaa ja muutenkin riippuu erittäin paljon ihan tarkastelujaksostakin. Itsellä oli 13.3 c/kWh kiinteä kesäkuusta 22 syyskuuhun 23 ja sinä aikana voitin pörssin sadoilla euroilla, aika pitkälti kiitos viime syksyn/alkutalven megahintojen ja sen, että kulutus painottuu niin paljon talveen.

Btw, yllättävän kova kulutus sulla noilla spekseillä. Missäpäin Suomea? Mulla on melkein tuplasti isompi kämppä (n. 190 m2, vm 91, Etelä-Suomi, "suorasähkö" / 2 x ILP) ja marras-joulukuun kulutus samaa luokkaa, puuta ei poltettu yhtään ja ladattiin vielä plugariakin.

 

[B12]

Tulipahan laskettua omalla kohdalla viime vuoden osalta mitä olisi ollut hinta kun verrataan pörssisähköä ja nykyistä määräaikaista 7,99snt/kWh sopimusta. Viime vuoden osalta olin Toukokuun loppuun asti halvalla määräaikaisella 4,47snt/kWh. Kesäkuun alusta 6.12.2023 asti pörssisähköllä ja siitä eteenpäin 7,99snt/kWh määräaikaisella. Tämän laskelman tarkoitus oli omalla kohdalla antaa näkymystä miltä vuosi 2024 voisi näyttää.

Taustatietona:
- Asuntona kaksikerroksinen rivitalon päätyasunto 100m2
- Lämmitysmuotona suora sähkölämmitys + ILP (lattialämmitys omilla termostaateilla jokaisessa huoneessa)
- Ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla
- Rakennusvuosi 2012
- Ei sähköautoa ja muuten ei ole sähköohjausta kuin LVV on yökäytöllä ja lämpötilat on säädetty niin että yläkerrassa on kaikki lattiatermostaatit asetettu 17 asteeseen, pois lukien yläkerran WC jossa on "mukavuuslämpö". Alakerrassa lattiatermostaatit säädetty 18 asteeseen ja märkätiloissa on "mukavuuslämpö"
- Pääasiallisena lämmönlähteenä ILP jossa säädetty talvella lämpötilaksi +20C jolloin yläkerrassa on 19C-20,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta. Alakerrassa lämpötila 18-19,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta
- Yläkerrassa varaava takka jota poltetaan aina kun lämpötila tippuu alle -5C. Koivuklapia menee noin 2m3 talvessa


Yhteenveto laskelmasta:
- Pörssisopimus marginaali 0,5snt/kWh
- Laskelmissa poistettu kuukausiveloitus kun se on molemmilla sama 4,99€/kk (toki näissä voi olla pieniä eroja)
- Kuukausitasolla pörssi oli 6kk halvempi ja 6kk kalliimpi eli nämä meni tasan
- Omalla kulutuksella määräaikainen tulisi 9,23€ halvemmaksi vuoden 2023 osalta

Jos olisi sähköauto niin todennäköisesti kulutusvaikutusta saisi ohjattua paremmin halvoille tunneille jolloin saisi kulutusvaikutuksen reilummin miinukselle jolloin kulutusvaikutuksellinen sopimus olisi se "järkevin" vaihtoehto.

Viimeisenä yhteenvetona voisi todeta kun joku kysyy että mikä sähkösopimus olisi paras minulle tai sanoo että "pörssin keskihinta viime vuonna oli 6,60snt/kWh joten se tulee aina halvemmaksi kuin mikään 10snt/kWh määräaikainen", niin voidaan todeta että "se riippuu monesta tekijästä". Jos on maalämmöllä tai kaukolämmöllä lämpiävä asunto niin pörssi voi olla todella varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi jos on sähköauto niin sekin puoltaa pörssisopimusta. Mutta jos on kuten minulla että talo lämpiää suoralla sähköllä niin pörssi todennäköisesti ei tule halvemmaksi. Se ei paljoa auta jo heinäkuussa on pörssin keskihinta omalla kohdalla vaikka 3snt/kWh kun talvella menee 3-4x enemmän sähköä ja keskihinta on paljon korkeampi kuin määräaikaisen hinta jolloin kesällä saavutettu säästö menetetään. Optimaalinen olisi määräaikainen Lokakuusta Huhtikuuhun ja kesällä sit pörssi mutta sellainen ei valitettavasti ole mahdollista. Toki PKS kiinnityssopimukset ym. vois olla vaihtoehto mutta ei niitäkään pysty ennustamaan.

Aika lähelle omaakin näppituntumaa. Hyvällä tuurilla ja lauhoilla talvikeleillä pörssillä on mahdollista päästä voitolle. Huonolla tuurilla voi hävitä. Jos sähkö kertakaikkiaan loppuu Suomesta ja paska osuu kunnolla tuulettimeen, pörssillä voi hävitä kymmeniä prosentteja. Ympäri vuoden tasainen sähkönkulutus, niin pörssillä todennäköisesti voittaa. Optimoimalla voittaa vielä vähän enemmän ja varsinkin jos pienikulutteinen asumus ja optimoitu sähköauton lataus. Talveen painottuva kulutus, niin mahdollista hävitä paljonkin jos huono tuuri ja tuuli.

Jonkinlainen kmpromissi jos tarjolla olis mennä kesä pörssillä ja talvi 6kk kiinteällä. Usein pörssihinnat alkavat keulittelemaan tuossa elokuussa.

 

[B12]

Olisivat vain lakkauttaneet tuonkin kokonaan kuluja aiheuttamasta ja koska vihreä siirtymä. Kyllä markkinat hoitaa

Tuleehan meille koko ajan lisää halpaa tuulivoimaa, joten nou hätä.

 

[Markkanen]

Ei ne fossiilivoimalat auta kuin hetkellisiin huippukulutus tilanteisiin. Eilenkin kun Suomessa tuulivoimaa tuotettiin yli 5000MW teholla monen tunnin ajan eikä hinta siltikään laskenut alle 3sentin kun vasta yöllä, kertoo jo sen että ei sitä halpaa sähköä ole muuallakaan tarjolla.

 

[Paapaa]

Tuleehan meille koko ajan lisää halpaa tuulivoimaa, joten nou hätä.

Ei vain meille vaan myös muille maille, mikä osaltaan laskee sähkön hintaa myös meillä ja parantaa sähkön saatavuutta, sillä hyvin harvoin missään ei tuule samanaikaisesti. Hajautus on tässäkin tärkeää. Ei ratkaise kaikkea, mutta lisää sähkön tuotantoa lähivuosina merkittävästi. Siihen rinnalle sitten muut ratkaisut.

 

[Maxxi]

Joo, pörssisähkön vuosikeskiarvon tuijottaminen on äärimmäisen harhaanjohtavaa ja muutenkin riippuu erittäin paljon ihan tarkastelujaksostakin. Itsellä oli 13.3 c/kWh kiinteä kesäkuusta 22 syyskuuhun 23 ja sinä aikana voitin pörssin sadoilla euroilla, aika pitkälti kiitos viime syksyn/alkutalven megahintojen ja sen, että kulutus painottuu niin paljon talveen.

Btw, yllättävän kova kulutus sulla noilla spekseillä. Missäpäin Suomea? Mulla on melkein tuplasti isompi kämppä (n. 190 m2, vm 91, Etelä-Suomi, "suorasähkö" / 2 x ILP) ja marras-joulukuun kulutus samaa luokkaa, puuta ei poltettu yhtään ja ladattiin vielä plugariakin.

Sijanti on Itä-Suomessa joten kylmempää keliä kuin siellä etelässä.

Peruskulutus kämpässä on kesällä noin 20-25kWh/vrk kun ei tarvii lämmittää. Nyt näillä -35C pakkasilla meni 120-130kWh/vrk vaikka takkaa poltti ns. maksimit.

 

[ossobucco]

Tulipahan laskettua omalla kohdalla viime vuoden osalta mitä olisi ollut hinta kun verrataan pörssisähköä ja nykyistä määräaikaista 7,99snt/kWh sopimusta. Viime vuoden osalta olin Toukokuun loppuun asti halvalla määräaikaisella 4,47snt/kWh. Kesäkuun alusta 6.12.2023 asti pörssisähköllä ja siitä eteenpäin 7,99snt/kWh määräaikaisella. Tämän laskelman tarkoitus oli omalla kohdalla antaa näkymystä miltä vuosi 2024 voisi näyttää.

Taustatietona:
- Asuntona kaksikerroksinen rivitalon päätyasunto 100m2
- Lämmitysmuotona suora sähkölämmitys + ILP (lattialämmitys omilla termostaateilla jokaisessa huoneessa)
- Ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla
- Rakennusvuosi 2012
- Ei sähköautoa ja muuten ei ole sähköohjausta kuin LVV on yökäytöllä ja lämpötilat on säädetty niin että yläkerrassa on kaikki lattiatermostaatit asetettu 17 asteeseen, pois lukien yläkerran WC jossa on "mukavuuslämpö". Alakerrassa lattiatermostaatit säädetty 18 asteeseen ja märkätiloissa on "mukavuuslämpö"
- Pääasiallisena lämmönlähteenä ILP jossa säädetty talvella lämpötilaksi +20C jolloin yläkerrassa on 19C-20,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta. Alakerrassa lämpötila 18-19,5C riippuen ulkoilman lämpötilasta
- Yläkerrassa varaava takka jota poltetaan aina kun lämpötila tippuu alle -5C. Koivuklapia menee noin 2m3 talvessa


Yhteenveto laskelmasta:
- Pörssisopimus marginaali 0,5snt/kWh
- Laskelmissa poistettu kuukausiveloitus kun se on molemmilla sama 4,99€/kk (toki näissä voi olla pieniä eroja)
- Kuukausitasolla pörssi oli 6kk halvempi ja 6kk kalliimpi eli nämä meni tasan
- Omalla kulutuksella määräaikainen tulisi 9,23€ halvemmaksi vuoden 2023 osalta

Jos olisi sähköauto niin todennäköisesti kulutusvaikutusta saisi ohjattua paremmin halvoille tunneille jolloin saisi kulutusvaikutuksen reilummin miinukselle jolloin kulutusvaikutuksellinen sopimus olisi se "järkevin" vaihtoehto.

Viimeisenä yhteenvetona voisi todeta kun joku kysyy että mikä sähkösopimus olisi paras minulle tai sanoo että "pörssin keskihinta viime vuonna oli 6,60snt/kWh joten se tulee aina halvemmaksi kuin mikään 10snt/kWh määräaikainen", niin voidaan todeta että "se riippuu monesta tekijästä". Jos on maalämmöllä tai kaukolämmöllä lämpiävä asunto niin pörssi voi olla todella varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi jos on sähköauto niin sekin puoltaa pörssisopimusta. Mutta jos on kuten minulla että talo lämpiää suoralla sähköllä niin pörssi todennäköisesti ei tule halvemmaksi. Se ei paljoa auta jo heinäkuussa on pörssin keskihinta omalla kohdalla vaikka 3snt/kWh kun talvella menee 3-4x enemmän sähköä ja keskihinta on paljon korkeampi kuin määräaikaisen hinta jolloin kesällä saavutettu säästö menetetään. Optimaalinen olisi määräaikainen Lokakuusta Huhtikuuhun ja kesällä sit pörssi mutta sellainen ei valitettavasti ole mahdollista. Toki PKS kiinnityssopimukset ym. vois olla vaihtoehto mutta ei niitäkään pysty ennustamaan.

Hyvä ja havainnollinen laskelma! Ero pörssisähkön ja kiinteän välillä on niin pieni, että vähänkin pienemmällä pörssisähkön marginaalilla se olisi tullut halvemmaksi. Yksi ongelma laskemassasi on: 2022 loppupuolella määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten hinta oli jotain aivan muuta kuin 7,99 snt/kWh. Jos sellaisia olisi ollut, niin se olisi saattanut olla kuutusprofiilista riippuen hyväkin diili.

 

[Paapaa]

Ero pörssisähkön ja kiinteän välillä on niin pieni, että vähänkin pienemmällä pörssisähkön marginaalilla se olisi tullut halvemmaksi

Ja toisaalta pörssisähkö vääjäämättä vaikuttaa kulutukseen. Harvassa on pörssisähkön käyttäjät, joilla 2 euron hinnat eivät väijyneet takaraivossa kun nappasi sen 5W ledilampun päälle. Eli pörssisähkö voi laskea kulutusta tiedostaen ja myös tiedostamattaan.

 

[Vertigo]

Ja toisaalta pörssisähkö vääjäämättä vaikuttaa kulutukseen. Harvassa on pörssisähkön käyttäjät, joilla 2 euron hinnat eivät väijyneet takaraivossa kun nappasi sen 5W ledilampun päälle. Eli pörssisähkö voi laskea kulutusta tiedostaen ja myös tiedostamattaan.

Ja samalla tavalla kiinteä soppari saattaa laskea verenpainetta tiedostaen tai tiedostamattaan, josko sellaisesta pörsissähkön kanssa kärsii

Mutta yllättävän pieni oli tuo ero kuitenkin, ehkä itse vastaavassa tilanteessa päätyisin kiinteään soppariin...

 

[B12]

Kiinteällä välttää se kakan osumisen tuulettimeen. Pörssillä voi pelimies säästää vähän tai hävitä vähän tai paljon tuurista riippuen millainen vuosi sattuu olemaan sillä kertaa.

2€ kWh ei ole porkkana, vaan puhdasta keppiä. Säästämällä ei voita vaan minimoi vahinkoa.

 

[MettisP]

Nii pitikö sitä pörssisähkön hintaa seurata vai ei? Vielä, kun hinnat oli siellä normaalimmat mulleki on useampi taho vastannu täällä, että ei niitä hintoja tarvi kytätä voi elää ihan normaalisti.
Minusta vaan näyttää, että mitään muuta ei pörssisähköläiset ehdi enää tekemään kuin suunnittelemaan milloin mitäkin raskii tehdä.
Toiseksi kiihkeimmät pörssiläiset on sanoneet aiemmin kiinteän sopparin ottaneita hölmöiksi, että haluavat maksaa enemmän ”vakuutuksesta”.
Nyt välillä kuulostaa , että meidän kiinteän hintaisten pitäisi vielä välillä olla talkoossa lisäksi mukana , että saataisiin pörssihinnat siedettävimmiksi laskemalla kulutusta.
Uskallan väittää , että jos tuota isoa hinnan nousua ei olisi tullut, pörssisähköilijät keulis vieläki sillä kuuluisalla keskihinnalla ja täällä olisi sivutolkulla vähemmän keskustelua siitä miten epätoimiva pörssi onkaan tällä hetkellä.
Kaikki tämä siksi, kun sattuikin tulemaan normaali Suomen talvi ja nyt koko pörssiki on rikki.

 

[renee]

2€ kWh ei ole porkkana, vaan puhdasta keppiä. Säästämällä ei voita vaan minimoi vahinkoa.

Jep, näin siis kuluttajan näkökulmasta käyttöä ohjataan, keppiä sormille. Ne, jotka ovat osallisina siellä sähköpörssissä voivat myydä omaa kulutustaan hintaan 2e/kWh, siis jos haluavat. Täysin vapaaehtoista.

Vähän sama kuin kuluttajalla olisi 10 c/kWh kiinteähintainen sopimus ja häneltä kysyttäisiin, että käytät normaalisti 100 kWh sähköä perjantaisin, mutta jos käytät tulevana perjantaina vain 50 kWh, niin maksamme sinulle 100e suoraan näppiin. Se olisi sitä pörssisähköä. Raha lisää kylmänkestoa

 

[B12]

Nii pitikö sitä pörssisähkön hintaa seurata vai ei? Vielä, kun hinnat oli siellä normaalimmat mulleki on useampi taho vastannu täällä, että ei niitä hintoja tarvi kytätä voi elää
Ihan normaalisti.
Minusta vaan näyttää, että mitään muuta ei pörssisähköläiset ehdi enää tekemään kuin suunnittelemaan milloin mitäkin raskii tehdä.

Tuossa kattelin, että huomenna voi laittaa saunan päälle klo 20 kun pahin piikki on sulanut pois.

Norjassa lähes kaikilla on pörssisopimus, mutta heiluuko Norjassa pörssihinta yhtä rajusti ja arvaamattomasti kuin Suomessa? Veikkaan että ei heilu, sillä heillä on paljon enemmän vakaata tuotantoa. Suomeen ei haluta lisää vakaata tuotantoa.

 

[MettisP]

Tuossa kattelin, että huomenna voi laittaa saunan päälle klo 20 kun pahin piikki on sulanut pois.

Norjassa lähes kaikilla on pörssisopimus, mutta heiluuko Norjassa pörssihinta yhtä rajusti ja arvaamattomasti kuin Suomessa? Veikkaan että ei heilu, sillä heillä on paljon enemmän vakaata tuotantoa. Suomeen ei haluta lisää vakaata tuotantoa.

Norjassa onkin kaikki paremmin. Se on onnekas kansa, kun asuvat rikkauksien keskellä.

 

[B12]

Vähän sama kuin kuluttajalla olisi 10 c/kWh kiinteähintainen sopimus ja häneltä kysyttäisiin, että käytät normaalisti 100 kWh sähköä perjantaisin, mutta jos käytät tulevana perjantaina vain 50 kWh, niin maksamme sinulle 100e suoraan näppiin. Se olisi sitä pörssisähköä. Raha lisää kylmänkestoa

Noinhan se vissiin menee muilla kuin yksityisillä kuluttajilla. Moni teki tilin viime perjantaina juuri tuolla tavalla. "Toisen matka pankkiin on toisen tilaisuus hankkii" sanoo laulun sanat.

 

[renee]

Noinhan se vissiin menee muilla kuin yksityisillä kuluttajilla. Moni teki tilin viime perjantaina. "Toisen matka pankkiin on toisen tilaisuus hankkii" sanoo laulun sanat.

No tämäpä se, eli isot toimijat tekevät rahaa ja toki joku ei tee rahaa, mutta kuluttajien harteille yritetään laittaa jotain sellaista, mikä ei ole kuluttajien asia. Jos tätä kulutusjoustoa pitää alkaa tehdä, niin sen pitää olla järkevää. Ei ole järkevää, että kuluttaja istuu pimeässä ja kylmässä ja maksaa siitä hyvästä silti päivän ennätyshinnan, kun samaan aikaan ne, jotka käyttävät sähköä ihan helvetisti, saavat tekemästään kulutusjoustosta rahaa ihan helvetisti. Taas keskitytään lillukanvarsiin (kotitaloudet), kun pitäisi sitten hankkia niitä investointeja, joille kulutusjousto sopii.

 

[ossobucco]

Ja samalla tavalla kiinteä soppari saattaa laskea verenpainetta tiedostaen tai tiedostamattaan, josko sellaisesta pörsissähkön kanssa kärsii

Mutta yllättävän pieni oli tuo ero kuitenkin, ehkä itse vastaavassa tilanteessa päätyisin kiinteään soppariin...

Vastaavassa tilanteessa? Tilanne oli vuoden 2022 lopussa. Aika moni valitsi silloin kiinteän ja yrittää nyt pyristellä siitä eroon.

 

[B12]

No tämäpä se, eli isot toimijat tekevät rahaa ja toki joku ei tee rahaa, mutta kuluttajien harteille yritetään laittaa jotain sellaista, mikä ei ole kuluttajien asia. Jos tätä kulutusjoustoa pitää alkaa tehdä, niin sen pitää olla järkevää. Ei ole järkevää, että kuluttaja istuu pimeässä ja kylmässä ja maksaa siitä hyvästä silti päivän ennätyshinnan, kun samaan aikaan ne, jotka käyttävät sähköä ihan helvetisti, saavat tekemästään kulutusjoustosta rahaa ihan helvetisti. Taas keskitytään lillukanvarsiin (kotitaloudet), kun pitäisi sitten hankkia niitä investointeja, joille kulutusjousto sopii.

Taisi tuo palstan sähkömarkkinamies sanoa, että ihmettelee miksi kuluttajille on alettu myymään pörssisopimuksia. Se ei ole kuluttajalle tarkoitettu leikkikenttä.

 

[B12]

Vastaavassa tilanteessa? Tilanne oli vuoden 2022 lopussa. Aika moni valitsi silloin kiinteän ja yrittää nyt pyristellä siitä eroon.

Ne olivat pelottelemalla tarjottuja ylikalliita 25-46snt sopimuksia. Jos et nyt ota, ensi viikolla maksaa tuplasti enemmän.

 

[rock]

Norjassa lähes kaikilla on pörssisopimus, mutta heiluuko Norjassa pörssihinta yhtä rajusti ja arvaamattomasti kuin Suomessa? Veikkaan että ei heilu, sillä heillä on paljon enemmän vakaata tuotantoa. Suomeen ei haluta lisää vakaata tuotantoa.

Ei heilu (yleensä). Tässä esimerkki Oslon alueelta, taitaa olla viralliselta koodiltaan NO1. Tasaisen kallista on, yölläkään ei mennä alle 75€/MWh, toisaalta päivän piikit ei sitten ylitä 150€/MWh kuin poikkeuksissa (eli 5.1.)

 

[Maxxi]

Ja toisaalta pörssisähkö vääjäämättä vaikuttaa kulutukseen. Harvassa on pörssisähkön käyttäjät, joilla 2 euron hinnat eivät väijyneet takaraivossa kun nappasi sen 5W ledilampun päälle. Eli pörssisähkö voi laskea kulutusta tiedostaen ja myös tiedostamattaan.

Täytyy kyllä todeta että viime vuonna kun oli pörssisähkö niin sitä tuli kyllä jatkuvaan seurattua. Kotona on HASS systeemit ja tabletti näyttää olohuoneessa pörssin hinnan + muuta tietoa ja kun hinnat oli korkealla niin ei lähtenyt sauna lämpenemään tai pyykkikone pyörimään. Jossain kohtaa vaan pörssillä huomasi kun mennään useampi päivä korkeita hintoja niin se alkaa joku 12snt/kWh hinta näyttää hyvältä käyttämään sitä pesukonetta.

On tuossa oma stressinsä ja kun sai ”järkevän” hintaisen määräaikaisen niin nappasin kiinni. Ei tarvii 2 vuoteen miettiä. Ja omassa asunnossa ainoa tapa merkittävästi tiputtaa kulutusta on laskea lämpötila jonnekin 10-15C välille mut sit alkaa jo asumismukavuuskin kärsimään.

Ja kun teen vielä täysin etänä töitä kotitoimistolta niin ei houkuttele 8h istua koneen ääressä jos sisällä on vaikkapa +13C.

Ja sitäkin joutuu miettimään että jos sähkön hinnan takia sahaa sisälämpötila jopa +-10C niin kuinka paljon se uudelleen lämmitys kuluttaa. Ei se siirtokaan ilmaista ole ja täällä missä itse asun, on siirto yli 7,5snt/kWh sisältäen verot + kuukausimaksu 22€.

 

[Vertigo]

Vastaavassa tilanteessa? Tilanne oli vuoden 2022 lopussa. Aika moni valitsi silloin kiinteän ja yrittää nyt pyristellä siitä eroon.

Ehkä vähän huonosti muotoiltu, mutta siis jos oma kulutukseni olisi about vastaavaa luokkaa samanlaisessa asumismuodossa, niin pyrkisin vaihtamaan kiinteään soppariin siinäkohtaa kun sellaisia on järkevään hintaan tarjolla. Eihän tuossa esimerkissäkään oltu sopimusta ostamassa siinä karmeimmassa kohdassa, vaan vertailtiin vuoden 2022 hintoja pörssi vs. kiinteä. Nyt asun kerrostalossa jossa on kaukolämpö ja sähköä kuluttaa lähinnä jääkaappi ja vessan lattialämmitys, kulutus on niin pientä että ei juuri tarvi miettiä minkälainen sähkösopimus on ja miten sähköä käyttää...

 

[ossobucco]

Ehkä vähän huonosti muotoiltu, mutta siis jos oma kulutukseni olisi about vastaavaa luokkaa samanlaisessa asumismuodossa, niin pyrkisin vaihtamaan kiinteään soppariin siinäkohtaa kun sellaisia on järkevään hintaan tarjolla. Eihän tuossa esimerkissäkään oltu sopimusta ostamassa siinä karmeimmassa kohdassa, vaan vertailtiin vuoden 2022 hintoja pörssi vs. kiinteä. Nyt asun kerrostalossa jossa on kaukolämpö ja sähköä kuluttaa lähinnä jääkaappi ja vessan lattialämmitys, kulutus on niin pientä että ei juuri tarvi miettiä minkälainen sähkösopimus on ja miten sähköä käyttää...

Kun emme näe tulevaisuuteen ainakaan kovin hyvin, näemme vasta jälkeenpäin, mikä olisi ollut järkevää. Kyllä varmasti ne kymmenet tuhannet, jotka tekivät kahden vuoden sopimuksen hintaan >20 snt/kWh, ajattelivat sen olevan järkevä hinta. Eivät kai he muuten sellaisia olisi tehneet?

 

[muronsyöjä]

Ei heilu (yleensä). Tässä esimerkki Oslon alueelta, taitaa olla viralliselta koodiltaan NO1. Tasaisen kallista on, yölläkään ei mennä alle 75€/MWh, toisaalta päivän piikit ei sitten ylitä 150€/MWh kuin poikkeuksissa (eli 5.1.)

NO2 alueen korkea hinta johtuu hyvistä vientiyhteyksistä. Hinta nousee koska sähköä voi viedä Britteihin, Hollantiin, Saksaan ja Tanskaan suoraan ja NO1:n kautta Ruotsiin. Sama tilanne SE4:llä. Sieltä viedään Tanskaan, Saksaan, Puolaan ja Liettueaan. SE4:n hinta yleensä Ruotsin kallein ja usein myös isolla marginaalilla.

 

[Käyttäjä]

Joulukuun börsäily kustanti pelkän (ei siirtoa) sähkön osalta vajaa 200e. Eiliseen asti menny 130e tammikuussa. Varautunu tuplahintaan, kun viime talvena kiinteellä reilu 5e. Veikkaan että tammikuu on vertailussa yli tuplat jos jatkuu näin kylmänä. 8,5c kiinteellä olisin säästäny joulukussa n. 40e.

 

[B12]

Kyllä varmasti ne kymmenet tuhannet, jotka tekivät kahden vuoden sopimuksen hintaan >20 snt/kWh, ajattelivat sen olevan järkevä hinta. Eivät kai he muuten sellaisia olisi tehneet?

Pörssisähkön hinta alkoi raketoida loppuvuodesta 2022, media rummutti sähkökatkoja ja sitä, että talvella pörssihinta hakkaa rajoittimeen. Olkiluoto ei inahtanutkaan. Uutisointi oli maailmanlopun odottamista. Siinä meni monella määräaikaiset umpeen ja toistaiseksi voimassa oleville yhtiö ilmoitti, että joulukuun alusta on sitten 60snt.

Kyllä siinä varmasti monella oli kilin ajatukset.

 

[Gespard]

Joulukuun börsäily kustanti pelkän (ei siirtoa) sähkön osalta vajaa 200e. Eiliseen asti menny 130e tammikuussa. Varautunu tuplahintaan, kun viime vuonna kiinteellä reilu 5e. Veikkaan että tammikuu on vertailussa yli tuplat jos jatkuu näin kylmänä. 8,5c kiinteellä olisin säästäny joulukussa n. 40e.

Mitkäs on lukemat jos ottaisit koko vuoden mukaan samalla vertailulla? Eihän säästöstä voi puhua ilman isoa vertailua, ja 8,5c kuulostaa vuoden tai kahden määräaikaiselta.

 

[tietokonerikki]

Kuluttaja ne kaikki kulut lopulta maksaa, joten lisäämällä sähköyhtiöiden kuluja nostaa sähkön hintaa. Itse en ainakaan halua enää sähkön hintaa nostaa.

Aivan kuluttaja ja muut sähköä käyttävät maksavat. Siksi sähköä pitäisikin olla aina tarjolla riittävästi, kun on tarpeeksi, on vaikeampi yhtiöiden perustella ylikorkeita
hintojaan. Sitä kautta se hinta vakautuu, eli siitä voi vähän maksaa niiden halvempien hintojen nostona (säätövomavaraus).Kts alla lisää.

Sähkömarkkinat | Fortum: Suomen sähkömarkkinassa on jotain pielessä

Nykyinen markkina tuottaa tehokkaasti sähköä, mutta hinta heittelee hurjasti. Äärimmäinen hintaheittely on merkki siitä, että jotain on pielessä, sanoo Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus.

www.hs.fi

Fortumin suurasiakasjohtaja Simon-Erik Ollus haikailee kapasiteettimarkkinan perään. Osin ihan validein perustein, osin ketunhäntä kainalossa. Totuus paljastuu viimeisessä kappaleessa:

Mitä tarkoitat kapasiteettimarkkinalla?

FORTUMIN Meri-Porin hiililauhdevoimala on viimeinen laatuaan Suomessa. Tänä talvena voimala on tuottanut sähköä silloin, kun hinta on noussut niin korkeaksi että hiilen ja päästöoikeuden hinta tulee katetuksi.
Maaliskuun alussa voimala siirtyy kuitenkin huoltovarmuuskeskuksen arsenaaliin. Se ei siis enää osallistu normaalisti sähköntuotantoon vaan pidetään valmiudessa ainoastaan hätätilannetta varten.
Muuten voimala olisi suljettu. Ensi talvena markkinoilta puuttuu siis vielä 500 megawattia enemmän huippukulutuksessa käyntiin pörähtävää säätövoimaa kuin tänä talvena.

Ollus ei haikaile sitä, että Meri-Pori olisi pidetty tehomaksulla käynnissä.
”Meri-Pori tuskin muutenkaan olisi sellaista säätyvää ja vakaata kapasiteettia, jota Suomeen tulevaisuudessa halutaan. Näkisin siellä pumppuvoimaloita, akkuja, esimerkiksi vedyllä toimivia kaasumoottoreita ja myös ydinvoimaa.”

Olis varmaankin kannattanut (miedänkansalaisten kannalta), jos pitää 2,35€ hintaan nostaa, ennenkuin saadaan sähköä riittävästi.

Kyllä on, mutta ne eivät ole niin edullisia kuin voisi kuvitella. Erittäin karkeasti arvioituna tuollainen säilöntä maksaa noin neljäsosan niistä kiinteistä kustannuksista mitä maksaisi jos laitos pidettäisiin käyttövalmiudessa. Säilönnän purku onkin sitten kuukausien homma sisältäen koekäytöt ja niin edelleen.

Sanotaan nyt vaikka että hiililauhdelaitoksen kiinteät kustannukset ovat 24MEUR vuodessa. säilöntä maksaisi 6MEUR, ehkä hieman vähemmän. Kassaan tuosta ajosta todellakin tulisi 1,2MEUR, mutta siitä pitäisi vähentää muuttuvat kustannukset eli polttoaineen hinta, verkkomaksu ja päästöoikeuksien kustannus. Valitettavasti ne lienevät tällä hetkellä (en lähde niitä nyt tarkistelemaan) melko lailla lähellä tai jopa yli tuon 100€/MWh eli laitosta ei edes tuolla hintaa tarjottaisi ajoon vaan käynnistyskustannuksineen (itse prosessin käynnistys tapahtuu öljyllä) tuo hinta on varmaankin jossain 120-130€/MWh nurkilla.

Sanotaan nyt että se laitos ajelee vuodessa 500 tuntia, keskihinnalla 170€/MWh. Näin ollen kassaan kertyy 12,5MEUR rahaa yli muuttuvien kustannusten eikä sekään riitä vielä kattamaan kuin puolet laitoksen kiinteistä kustannuksista. Näet varmaan aika nopeasti miksi hiililauhteen kannattavuus on niin kovin huonoa.

Muistelen, että Inkoon voimalan kuluiksi olisi arvioitu n.120miljoonaa euroa/vuosi.
v.2022 kokonaiskulutus oli n.82 terawattia (suomessa tehtiin 69TW) eli 82000miljoonaa KW, jos kaikilta tasaisesti peritään toi kulu
se tekee vain n.0,15 senttiä/kW, kyllä meillä olisi ollut toi varaa maksaa. (Tosin energiayhtiöiden voittoja toi olisi paljon leikannut, hintatason järkiintyessä)

Ja siksi säätövolman hintakatto nostetaan melkein joka kerta sen jälkeen kun hinnat ovat nousseet sinne asti.. hintakatto nostettiin ja on nykyään 10€/kWh säätösähköpuolella. Sen jälkeen saimmekin lukea että nyt Elisa aikoo osallistua tarjoamalla tukiasemien kuormantiputuksia, eli tukiasemat voi ajaa akuilla välillä.
Ja uskoakseni nuo Teravoiman tyyppiset tulevat tuotteet nojaavat just siihen että ne voi etäohjata asiakkaidensa akkuja säätösähkömarkkinalla.

Luultavasti tulisi vieläkin lisää kuorman poiskytkennän mahdollisuuksia mikäli maksimihinta nousisi entisestään, ja tottakai jossain vaiheessa sitä löytyisi niin paljon että ehkä Fingridin varavoimaa ei enää tarvittaisi mihinkään?

Niin, nyt on helppoa nostaa, kun purettiin toi Inkoo ja tulevaisuudessa vielä helpompaa, kun noi yhdinvoimalamme laukeaa, eikä sitä ole ajoissa tehty lisää.
@HTK12 tää sulle, ettet pääse sanomaan, että "helppoa on jälkiviisastella".

Tässähän kannattaa myös muistaa vanha sääntö, että jos vahinko on pahimmillaankin sellainen, että sen pystyy kantamaan ilman vakuutustakin, niin vakuutusta ei kannata ottaa. Varsinkaan, jos on esim. isosta firmasta kyse, niin että vahinkoja joka tapauksessa sattuu useampi vuodessa. Tällöin olisi hullua maksaa paitsi ne vahingot, niin lisäksi vakuutusyhtiön katteet päälle ja käyttää vielä työaikaa vakuutuskorvausten hakemiseen.

Sähköenergia on niin tärkeää, että sille pitäisi olla aina se vakuutus (eli ylikapasitettia, jonka voi tarvittaessa sulkea)

Kannattaa nyt huomata että vaikka Ruotsissa on paljon vesivoimaa niin siitä valtaosa on jokivoimaloita millä on erittäin rajallinen säätökyky, puhumattakaan varastoinnista. Juuri tästä syystä saamme hyvin usein edullista vesivoimaa nimenomaan Ruotsista jos keli on sateinen. Norja onkin sitten täysin eri asia, siellä on suuret pudotuskorkeudet ja isot altaat missä varastoida sähköä. Suomenkin vesikapasiteetit ovat joissa.

Kaikissa maissa on näitä tehonkorotusksia tehty tappavan tasaista tahtia, oikeastaan eniten Suomessa missä monet pienet vesivoimalat on jo päivitetty tämän päivän koneistoille. Ruotsissa on vielä paljon vastaavaa tehtävänä. Mutta enemmän nämäkin uppoavat alati kasvavan tuuli- ja aurinkovoiman säätöihin.

Niin ja noissa maissa se omaankäyttöön tarvittava energiantarve myös lisääntyy (teollisuus sähköautot, öljylämmitys muutos jne).
Vesivoimaloiden patojen kuntokin? Miten lie niitä ylläpidetään.

Ja toisaalta pörssisähkö vääjäämättä vaikuttaa kulutukseen. Harvassa on pörssisähkön käyttäjät, joilla 2 euron hinnat eivät väijyneet takaraivossa kun nappasi sen 5W ledilampun päälle. Eli pörssisähkö voi laskea kulutusta tiedostaen ja myös tiedostamattaan.

Aivan varmasti nämä hinnan korotukset ovat kulutukseen vaikuttaneet, mutta esim. meillä on jo tilanne, ettei kulutusta käytännössä voi laskea kovilla pakkasilla.
Ellei sitten pudoteta taloa 5-asteeseen.

 

[B12]

Ei heilu (yleensä). Tässä esimerkki Oslon alueelta, taitaa olla viralliselta koodiltaan NO1. Tasaisen kallista on, yölläkään ei mennä alle 75€/MWh, toisaalta päivän piikit ei sitten ylitä 150€/MWh kuin poikkeuksissa (eli 5.1.)

Johtuiko tuo Norjan 5.1. piikki Suomesta, sillä ei kai Norjassa ollut sähkö loppumassa? Enefit ainakin syyttää Suomea.

 

[Coax]

Sähkömarkkinat | Fortum: Suomen sähkömarkkinassa on jotain pielessä

Nykyinen markkina tuottaa tehokkaasti sähköä, mutta hinta heittelee hurjasti. Äärimmäinen hintaheittely on merkki siitä, että jotain on pielessä, sanoo Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus.

www.hs.fi

Fortumin suurasiakasjohtaja Simon-Erik Ollus haikailee kapasiteettimarkkinan perään. Osin ihan validein perustein, osin ketunhäntä kainalossa. Totuus paljastuu viimeisessä kappaleessa:

FORTUMIN Meri-Porin hiililauhdevoimala on viimeinen laatuaan Suomessa. Tänä talvena voimala on tuottanut sähköä silloin, kun hinta on noussut niin korkeaksi että hiilen ja päästöoikeuden hinta tulee katetuksi.
Maaliskuun alussa voimala siirtyy kuitenkin huoltovarmuuskeskuksen arsenaaliin. Se ei siis enää osallistu normaalisti sähköntuotantoon vaan pidetään valmiudessa ainoastaan hätätilannetta varten.
Muuten voimala olisi suljettu. Ensi talvena markkinoilta puuttuu siis vielä 500 megawattia enemmän huippukulutuksessa käyntiin pörähtävää säätövoimaa kuin tänä talvena.

Ollus ei haikaile sitä, että Meri-Pori olisi pidetty tehomaksulla käynnissä.
”Meri-Pori tuskin muutenkaan olisi sellaista säätyvää ja vakaata kapasiteettia, jota Suomeen tulevaisuudessa halutaan. Näkisin siellä pumppuvoimaloita, akkuja, esimerkiksi vedyllä toimivia kaasumoottoreita ja myös ydinvoimaa.”

Tuskinpa tuossa Fortumin halussa jatkaa ja rakentaa lisääkin ydinvoimaa on mitään ketunhäntää kainalossa, sillä se on kyllä ollut ihan julkisesti tiedossa jo vuosia mm. kun miettivät Loviisan voimaloiden jatkoa. Eikä siitä ole kuin kaksi vuotta kun samainen firma ja herrakin tuskaili ydinvoiman luokittelusta kestävään taksonomiaan EU:ssa. Minusta tuossa haastattelussa kyllä suoraan sanotaan että kolmekymmentä vuotta vanhaa sähköpörssijärjestelmää ei aikanaan suunniteltu aivan nykyisen kaltaiseen sähköntuotantoon, ja yhtenä vaihtoehtona tilanteen korjaamiseen tarjoaa vakaan sähköntuotannon lisäämistä.

 

[Paskisti]

Täytyy kyllä todeta että viime vuonna kun oli pörssisähkö niin sitä tuli kyllä jatkuvaan seurattua. Kotona on HASS systeemit ja tabletti näyttää olohuoneessa pörssin hinnan + muuta tietoa ja kun hinnat oli korkealla niin ei lähtenyt sauna lämpenemään tai pyykkikone pyörimään. Jossain kohtaa vaan pörssillä huomasi kun mennään useampi päivä korkeita hintoja niin se alkaa joku 12snt/kWh hinta näyttää hyvältä käyttämään sitä pesukonetta.

On tuossa oma stressinsä ja kun sai ”järkevän” hintaisen määräaikaisen niin nappasin kiinni. Ei tarvii 2 vuoteen miettiä. Ja omassa asunnossa ainoa tapa merkittävästi tiputtaa kulutusta on laskea lämpötila jonnekin 10-15C välille mut sit alkaa jo asumismukavuuskin kärsimään.

Ja kun teen vielä täysin etänä töitä kotitoimistolta niin ei houkuttele 8h istua koneen ääressä jos sisällä on vaikkapa +13C.

Ja sitäkin joutuu miettimään että jos sähkön hinnan takia sahaa sisälämpötila jopa +-10C niin kuinka paljon se uudelleen lämmitys kuluttaa. Ei se siirtokaan ilmaista ole ja täällä missä itse asun, on siirto yli 7,5snt/kWh sisältäen verot + kuukausimaksu 22€.

Tämä just. Olen huomanut saman että ensin 12snt oli kallis mutta viime perjantain jäljiltä 20snt oli halpa. Tuohonkin turtuu ja tuolal 12-20snt jatkuvalla hinnalla alkaa laskua kertymään kovilla pakkasilla. Meillä onneksi keskikerroksessa puu-uuni ja -hella, mutta huonosti ne makuuhuonetta lämmittää jos sähkölämmitys on kokonaan pois käytöstä. Yläkerrassa toisessa huoneessa ei ole kuin sähköpatteri joten se huone menee pois käytöstä kun sähkö kallistuu. Toisessa yläkerran huoneessa on puu-uuni joten sen saa sitten tosi lämpimäksi helposti.

Suoraan sanottuna aivan idioottiratkaisu oli ottaa pörssisähkö, kerta tämä on mennyt tällaiseksi. Tyhmänä menin uskomaan kaikenlaisia asiantuntijoita sekä palstalla että julkisuudessa (ei voi nousta enää samoihin, on helpompi kuin 22-23 talvi jne.). Olen sitä mieltä että tämän talven seurauksena kiinteiden hinnat hilataan ylöspäin ja pörssisähköön ei moni suoralämmittäjä ensi talveksi jää. Loose-loose situation meille sukankuluttajille, hyvä sähköyhtiöille ja keinottelijoille.

 

[Vertigo]

Kun emme näe tulevaisuuteen ainakaan kovin hyvin, näemme vasta jälkeenpäin, mikä olisi ollut järkevää. Kyllä varmasti ne kymmenet tuhannet, jotka tekivät kahden vuoden sopimuksen hintaan >20 snt/kWh, ajattelivat sen olevan järkevä hinta. Eivät kai he muuten sellaisia olisi tehneet?

No eihän sitä tietenkään tulevaisuuteen näe, mutta jos nyt vähän malttaa odottaa ja järkeä käyttää niin varmaankin loppukeväästä/kesällä olisi otollisinta metsästää edullista kiinteähintaista. Taisi viime kesälläkin olla tarjolla tuollaisia selvästi(?) alle 10snt/kWh 24kk tarjouksia(mikä ko. esimerkissäkin oli mainittu), vaikka talvella hinnat olivat (silloin) ennätyksellisen korkealla, ja taitaapa tuollaisia nyttenkin olla saatavilla. En oleta että ensikesänäkään tulee saamaan alle 5snt/kWh sopimuksia, mutta jonkinlaisella todennäköisyydellä alle 10snt/kWh mikä ei ole hirveän kaukana pörssin keskihinnasta.

 

[B12]

Ei kai tuo Fortumin johtajan lausunto voi mitään muuta tarkoittaa, kuin että asiantuntijoidenkin mielestä tarvittaisiin lisää vakaata tuotantoa. Toki tällä palstalla on parempiakin asiantuntijoita.

Näin sähkömarkkinamaallikkona ja mm investointien parissa leipäni tienaavana on jotenkin hirveän vaikea ymmärtää miten sähkön hinnan voimakas heilunta ja hinnan ja saatavuuden epävarmuus ja arvaamattomuus houkuttelisivat sähköä käyttävää teollisuutta Suomeen. Ainoa on säätövoiman tekemisen avulla tienaaminen. Ei minkään lisäarvon tuotteen tuottaminen.

 

[Gespard]

Houkuttelee se tuulisähkö sellaista teollisuutta joka voi kuluttaa alhaisten hintojen aikaan. Mutta aika lyhyt ilo kun itse ongelma ei katoa mihinkään, eli jatkuva kulutuksen nousu ja pomppivien hintapäivien raju lisääntyminen joka vuosi.

 

[tietokonerikki]

Tämä just. Olen huomanut saman että ensin 12snt oli kallis mutta viime perjantain jäljiltä 20snt oli halpa. Tuohonkin turtuu ja tuolal 12-20snt jatkuvalla hinnalla alkaa laskua kertymään kovilla pakkasilla. Meillä onneksi keskikerroksessa puu-uuni ja -hella, mutta huonosti ne makuuhuonetta lämmittää jos sähkölämmitys on kokonaan pois käytöstä. Yläkerrassa toisessa huoneessa ei ole kuin sähköpatteri joten se huone menee pois käytöstä kun sähkö kallistuu. Toisessa yläkerran huoneessa on puu-uuni joten sen saa sitten tosi lämpimäksi helposti.

Suoraan sanottuna aivan idioottiratkaisu oli ottaa pörssisähkö, kerta tämä on mennyt tällaiseksi. Tyhmänä menin uskomaan kaikenlaisia asiantuntijoita sekä palstalla että julkisuudessa (ei voi nousta enää samoihin, on helpompi kuin 22-23 talvi jne.). Olen sitä mieltä että tämän talven seurauksena kiinteiden hinnat hilataan ylöspäin ja pörssisähköön ei moni suoralämmittäjä ensi talveksi jää. Loose-loose situation meille sukankuluttajille, hyvä sähköyhtiöille ja keinottelijoille.

Yhtiöt laskenevat sen varaan, että on Kokoomushallitus? Katellaan mitä Persut tekevät. Toi 12snt/kWh ei kylläkään ole halpa hinta.

Ei kai tuo Fortumin johtajan lausunto voi mitään muuta tarkoittaa, kuin että asiantuntijoidenkin mielestä tarvittaisiin lisää vakaata tuotantoa. Toki tällä palstalla on parempiakin asiantuntijoita.

Näin sähkömarkkinamaallikkona ja mm investointien parissa leipäni tienaavana on jotenkin hirveän vaikea ymmärtää miten sähkön hinnan voimakas heilunta ja hinnan ja saatavuuden epävarmuus ja arvaamattomuus houkuttelisivat sähköä käyttävää teollisuutta Suomeen. Ainoa on säätövoiman tekemisen avulla tienaaminen.

Samaa mieltä, eihän yrittäjät enää uskalla yrittää, kun ei tiedä tuotantokustannuksiaan pitemmällä tähtäimellä. Eivät yrittäjät mieti toimintaansa vuosineljänsittäin, kuten
pörssiyhtiiden johto näyttää? tekevän. Sekä kotimaassa ja Euroopassa ihmisten ostovoima laskee korkeiden sähkönhintojen johdosta.

 

[Paskisti]

Yhtiöt laskenevat sen varaan, että on Kokoomushallitus? Katellaan mitä Persut tekevät. Toi 12snt/kWh ei kylläkään ole halpa hinta.

Tämä viittasi siihen miten ajatus halvasta sähköstä vääristyy helposti hetkeksi kun tuijottelee pörssisähkö hinnan heilahteluita. Koko syksyn oli 12snt kallis eikä silloin voinut pestä pyykkiä, mutta viime perjantaina 2,3€ jälkeen ja muutenkin jo toista päivää kestäneen kalliin jakson jälkeen 20snt oli ihanan halvan tuntuinen, vaikkei se todellisuudessa ollut halpa, ja minä esim. tein viikon kalleimman pätkän tuolloin koska hämärtyi ajatus hetkeksi.

 

[B12]

Tuolla Norjan maltillisella hintaheilunnalla pörssisähkö olisi ihan no brainer. Vähän optimoimalla saisi hintaa alemmas, mutta ilman riskiä mistään järkytyslaskuista.

Sähkön varastointi ei tuota mitään lisäarvoa. Se ainoastaan vetää välistä rahaa heilunnasta.

 

[mattix]

Joku teki viime vuoden loppupuolella analyysin tuntihintojen jakautumisesta, mutta en haulla sitä postia löytänyt. Olisi mielenkiintoista nähdä ko. analyysi viimeisen rullaavan 12kk osalta eli tämän vuoden tammikuuta mukana (tai erikseen).

 

[Paskisti]

Koska ei tässä ole nopeita vaihtoehtoja miten asiaa ratkotaan niin varmaan tehdään lisää tuulivoimaa ja yritetään saada alulle seuraava ydinvoimala. Ehkä poliitikot yrittää jotenkin suitsia tuota kallista sähköä ja saada siihen rajoitteita, en tiedä onnistuuko se. Tuskin.

Ei voi muuta sanoa kuin Suomi on palaamassa takapajulaksi kovaa vauhtia jollainen se oli 70-luvulla. Siihen avittaa velkojen siivittämä valtion alijäämäinen talous, kansan köytyminen ja energiakriisi. Koska kukaan ei saa näille tehtyä järkeviä ratkaisuja ei sitä kurssia nähtävästi voi muuttaa.

 

[rock]

Tuskinpa tuossa Fortumin halussa jatkaa ja rakentaa lisääkin ydinvoimaa on mitään ketunhäntää kainalossa, sillä se on kyllä ollut ihan julkisesti tiedossa jo vuosia mm. kun miettivät Loviisan voimaloiden jatkoa. Eikä siitä ole kuin kaksi vuotta kun samainen firma ja herrakin tuskaili ydinvoiman luokittelusta kestävään taksonomiaan EU:ssa. Minusta tuossa haastattelussa kyllä suoraan sanotaan että kolmekymmentä vuotta vanhaa sähköpörssijärjestelmää ei aikanaan suunniteltu aivan nykyisen kaltaiseen sähköntuotantoon, ja yhtenä vaihtoehtona tilanteen korjaamiseen tarjoaa vakaan sähköntuotannon lisäämistä.

Ketunhäntä on nimenomaan tuossa kapasiteettimarkkinasta puhumisesta samassa lauseessa ydinvoiman kanssa. Kapasiteettimarkkinalla parhaimmat rahat tienaa vakain tuotantomuoto joka on tietenkin ydinvoima eli käytännössä Fortum olisi valmis rakentamaan lisää ydinvoimaa jos olisi kapasiteettimaksut tukemassa hommaa. Käytännössä vaikkapa sähkönhinnan yhteydessä veloitettaisiin tätä kapasiteettimaksua joka voisi olla esim 2snt/kWh mistä valtaosa valuisi ydinvoimalle tai muulle vastaavalle (nämä ovat täysin hattuvakiolla heitettyjä lukuja, älkää jumiutuko niihin).

Mitä tarkoitat kapasiteettimarkkinalla?

Kai sinä edes luit sen Hesarin haastattelun? Siinä oli kyllä kerrottu mitä kapasiteettimarkkina tarkoittaa.

Muistelen, että Inkoon voimalan kuluiksi olisi arvioitu n.120miljoonaa euroa/vuosi.

Minulla on kyllä oikeatkin tiedot paljonko minkäkin voimalan kulut ovat/olivat joten en lähde niitä kommentoimaan ja tämän takia joudun itse käyttämään esimerkeissä täysin keksittyjä lukuja. Mutta sanotaan nyt näin että koko luokka tuossa on suurin piirtein oikein. Kannattaa muistaa että Inkoossa oli useampikin voimalayksikkö. Lisäksi Inkoo oli voimaloista ensimmäinen mistä luovuttiin ja syynä oli se että se kannatti ehdottomasti heikoiten.

Meri-Pori on Suomen lauhdevoimaloista nuorin ja sen takia se on roikkunut mukana tänne asti.

Vesivoimaloiden patojen kuntokin? Miten lie niitä ylläpidetään.

Niitä tarkastetaan säännölisin väliajoin ja korjaillaan tarvittaessa. Patojen kunto on noin keskimäärin Suomessa erittäin hyvä, enemmän on ongelmia laitteistoissa kuin fyysisissä patorakennelmissa.

 

[HTK12]

Aivan kuluttaja ja muut sähköä käyttävät maksavat. Siksi sähköä pitäisikin olla aina tarjolla riittävästi, kun on tarpeeksi, on vaikeampi yhtiöiden perustella ylikorkeita
hintojaan. Sitä kautta se hinta vakautuu, eli siitä voi vähän maksaa niiden halvempien hintojen nostona (säätövomavaraus).Kts alla lisää.

Niin, että haluat kalliimpaa sähköä ettei vaan sähköyhtiöt saisi voittoa? Perinsuomalaista maksaa 100€ ettei naapuri saa 50€. Ydinvoimalla hinnan voisi helposti vakauttaa hintaa, mutta paljonko se maksaisi? 2, 5, 10 senttiä per kWh? Itse en ainakaan tuollaista hinnan nostoa halua siksi, että kerran 20 vuoteen tapahtuva hintapiikki vältetään. Kaikissa Euroopan maissa joissa on kapasiteetti markkina hinta on selvästi kalliimpi kuin Suomessa. Itseäni ei edelleenkään kiinnosta yksittäinen kalliimpi sähkölasku jos vuositasolla kuitenkin maksan kokonaisuutena vähemmän.

Mitä tarkoitat kapasiteettimarkkinalla?

Olis varmaankin kannattanut (miedänkansalaisten kannalta), jos pitää 2,35€ hintaan nostaa, ennenkuin saadaan sähköä riittävästi.

Muistelen, että Inkoon voimalan kuluiksi olisi arvioitu n.120miljoonaa euroa/vuosi.
v.2022 kokonaiskulutus oli n.82 terawattia (suomessa tehtiin 69TW) eli 82000miljoonaa KW, jos kaikilta tasaisesti peritään toi kulu
se tekee vain n.0,15 senttiä/kW, kyllä meillä olisi ollut toi varaa maksaa. (Tosin energiayhtiöiden voittoja toi olisi paljon leikannut, hintatason järkiintyessä)

Lasketaampa nyt rehellisesti, Inkoosta olisi pitänyt tuo 120 miljoonaa maksaa 2008 lähtien eli 1,7 miljardia. Vaikka se olisi ollut niin silti ne hinnat olisi noussut sinne Ruotsin tasolle joka ei ollut mikään halpa. Jos olisi haluttu päästä Ruotsin hintojen alle meillä olisi oman kulutuksen lisäksi pitänyt olla vientiin sähköä. Perjantaina tuotiin ~2 000 - 3 000 MW. Eli pelkän oman kysynnän täyttämiseksi olisi pitänyt olla vähintää kolme Inkoo kokoista ja tähän lisäksi sitten vielä pari vientiin (Viro ostaa meiltä melkein jatkuvasti jo yhden Inkoon voimalan verran). Nyt kun alat laskemaan mitkä ne todelliset kulut on niin ei se mitään halpaa ole. Paljon enemmin kannattaisi panostaa vaikka pumppuvoimalohin ym. muihin energiavarastoihin joista olisi hyötyä jatkuvasti eikä vasta kun hinta nousee yli 20snt/kWh.

Niin, nyt on helppoa nostaa, kun purettiin toi Inkoo ja tulevaisuudessa vielä helpompaa, kun noi yhdinvoimalamme laukeaa, eikä sitä ole ajoissa tehty lisää.

En usko noiden voimaloiden laukeavan. Jotain vikoja voi tulla kuten kaikkiin voimaloihin. Tuollainen jatkuvasti toimiva & huollettu ja päivitetty voimala on niin paljon luotettavampi kuin reservissä 15v pidetty. Varsinkin kun ydinvoimaloilla on erittäin tiukat turvastandardit Suomessa. Jotain vikoja voi tulla kuten kaikkiin voimaloihin, mutta sitten korjataan.

@HTK12 tää sulle, ettet pääse sanomaan, että "helppoa on jälkiviisastella".

Erittäin hienoa muistetaampa tämä sitten 30v päästä.

Sähköenergia on niin tärkeää, että sille pitäisi olla aina se vakuutus (eli ylikapasitettia, jonka voi tarvittaessa sulkea)

Sitä ei vaan Suomessa ole koskaan ollut (ei ainakaan jos katsotaan 70-luvulta eteenpäin).

 

[Käyttäjä]

Tämä viittasi siihen miten ajatus halvasta sähköstä vääristyy helposti hetkeksi kun tuijottelee pörssisähkö hinnan heilahteluita. Koko syksyn oli 12snt kallis eikä silloin voinut pestä pyykkiä, mutta viime perjantaina 2,3€ jälkeen ja muutenkin jo toista päivää kestäneen kalliin jakson jälkeen 20snt oli ihanan halvan tuntuinen, vaikkei se todellisuudessa ollut halpa, ja minä esim. tein viikon kalleimman pätkän tuolloin koska hämärtyi ajatus hetkeksi.

Tämähän on se ns. Uusi normaali josta puhutaan kun kyynistellään kapitalistien tavotteita. Pyydetään hillittömiä ja tyydytään sitten tarjoamaan entistä kalliimpaa mukamas kohtuu hintaan. Tätä sitten mediakin rummuttaa, kuten bensan hinta 1.6e litralta on nyt halpaa. En tässä nyt mitää sl teorioita halua, eikä se näin varmaan ole, mutta ihmiset saattaa tottua ja turtua. Varsinkin kun nämä kiinteät nykyhinnat ei ole mitään 5% nostoja vaan 80-100%, kaukana inflaation yläpuolella verrattaessa tuotantokustannuksiinkin.

 

[tietokonerikki]

Ketunhäntä on nimenomaan tuossa kapasiteettimarkkinasta puhumisesta samassa lauseessa ydinvoiman kanssa. Kapasiteettimarkkinalla parhaimmat rahat tienaa vakain tuotantomuoto joka on tietenkin ydinvoima eli käytännössä Fortum olisi valmis rakentamaan lisää ydinvoimaa jos olisi kapasiteettimaksut tukemassa hommaa. Käytännössä vaikkapa sähkönhinnan yhteydessä veloitettaisiin tätä kapasiteettimaksua joka voisi olla esim 2snt/kWh mistä valtaosa valuisi ydinvoimalle tai muulle vastaavalle (nämä ovat täysin hattuvakiolla heitettyjä lukuja, älkää jumiutuko niihin).

No mikäs se kapasiteettimaksu olisi ollessaan järkevä mielestäsi

Kai sinä edes luit sen Hesarin haastattelun? Siinä oli kyllä kerrottu mitä kapasiteettimarkkina tarkoittaa.

En lukenut enkä tiedä mihin haastatteluun viittaat

Minulla on kyllä oikeatkin tiedot paljonko minkäkin voimalan kulut ovat/olivat joten en lähde niitä kommentoimaan ja tämän takia joudun itse käyttämään esimerkeissä täysin keksittyjä lukuja. Mutta sanotaan nyt näin että koko luokka tuossa on suurin piirtein oikein. Kannattaa muistaa että Inkoossa oli useampikin voimalayksikkö. Lisäksi Inkoo oli voimaloista ensimmäinen mistä luovuttiin ja syynä oli se että se kannatti ehdottomasti heikoiten.

Niin olihan se myö isoin ja sitä kautta hyvä tehoreservi.

Meri-Pori on Suomen lauhdevoimaloista nuorin ja sen takia se on roikkunut mukana tänne asti.

Toivottavasti edes ton pitävät, sille voi olla vielä todellista käyttöä ja jos hinnat ovat yli sen tuotantokulujen sitä pitäisi käyttää, vaikka onkin ns. varavoimaa.

Niitä tarkastetaan säännölisin väliajoin ja korjaillaan tarvittaessa. Patojen kunto on noin keskimäärin Suomessa erittäin hyvä, enemmän on ongelmia laitteistoissa kuin fyysisissä patorakennelmissa.

Olen vaan nähnyt kun sukeltaja käsivoimin raaputtaa padon pinnasta betonia. Eli niitäkin pitää tarkistella.

Niin, että haluat kalliimpaa sähköä ettei vaan sähköyhtiöt saisi voittoa? Perinsuomalaista maksaa 100€ ettei naapuri saa 50€. Ydinvoimalla hinnan voisi helposti vakauttaa hintaa, mutta paljonko se maksaisi? 2, 5, 10 senttiä per kWh? Itse en ainakaan tuollaista hinnan nostoa halua siksi, että kerran 20 vuoteen tapahtuva hintapiikki vältetään. Kaikissa Euroopan maissa joissa on kapasiteetti markkina hinta on selvästi kalliimpi kuin Suomessa. Itseäni ei edelleenkään kiinnosta yksittäinen kalliimpi sähkölasku jos vuositasolla kuitenkin maksan kokonaisuutena vähemmän.

Meillä on ollut nyt 2-vuotta putkeen kalliit hinnat ja näin jatkuu, jos mitään ei tehdä. Sitten kun meillä ei ole, niin sitten se vasta maksaakin.

Lasketaampa nyt rehellisesti, Inkoosta olisi pitänyt tuo 120 miljoonaa maksaa 2008 lähtien eli 1,7 miljardia. Vaikka se olisi ollut niin silti ne hinnat olisi noussut sinne Ruotsin tasolle joka ei ollut mikään halpa. Jos olisi haluttu päästä Ruotsin hintojen alle meillä olisi oman kulutuksen lisäksi pitänyt olla vientiin sähköä. Perjantaina tuotiin ~2 000 - 3 000 MW. Eli pelkän oman kysynnän täyttämiseksi olisi pitänyt olla vähintää kolme Inkoo kokoista ja tähän lisäksi sitten vielä pari vientiin (Viro ostaa meiltä melkein jatkuvasti jo yhden Inkoon voimalan verran). Nyt kun alat laskemaan mitkä ne todelliset kulut on niin ei se mitään halpaa ole. Paljon enemmin kannattaisi panostaa vaikka pumppuvoimalohin ym. muihin energiavarastoihin joista olisi hyötyä jatkuvasti eikä vasta kun hinta nousee yli 20snt/kWh.

Sillä olis syntynyt myös tuottoa sekä se olisi pitänyt hinnat kohtuullisempana. Se hyöty tulee siitä sen lisäksi, että ei tarvitse palella niin monen.
Eikä tohon Ruotsin tuontiin voi enää luottaa.

En usko noiden voimaloiden laukeavan. Jotain vikoja voi tulla kuten kaikkiin voimaloihin. Tuollainen jatkuvasti toimiva & huollettu ja päivitetty voimala on niin paljon luotettavampi kuin reservissä 15v pidetty. Varsinkin kun ydinvoimaloilla on erittäin tiukat turvastandardit Suomessa. Jotain vikoja voi tulla kuten kaikkiin voimaloihin, mutta sitten korjataan.

Suosittelen katsomaan lentoturmavideoita, niissä tulee usein tietoa metallin väsymisestä... ja siihen vaikuttaa ikäkin.

Erittäin hienoa muistetaampa tämä sitten 30v päästä.

Tuskin tarvitset odotella lähellekään noin kauan.

Sitä ei vaan Suomessa ole koskaan ollut (ei ainakaan jos katsotaan 70-luvulta eteenpäin).

Niin, mutta Suomi muuttuu kokoajan käyttämään sähköä enemmän, kuten meidän naapurimaammekin. Jo nyt on törkeästi rahastettu sähköpulan varjolla sekä
laitettu tuotantoa seisomaan.

 

[mattix]

Ydinvoimalla hinnan voisi helposti vakauttaa hintaa, mutta paljonko se maksaisi? 2, 5, 10 senttiä per kWh? Itse en ainakaan tuollaista hinnan nostoa halua siksi, että kerran 20 vuoteen tapahtuva hintapiikki vältetään. Kaikissa Euroopan maissa joissa on kapasiteetti markkina hinta on selvästi kalliimpi kuin Suomessa. Itseäni ei edelleenkään kiinnosta yksittäinen kalliimpi sähkölasku jos vuositasolla kuitenkin maksan kokonaisuutena vähemmän.

Hintapiikit toistuvat paljon taajempaan kuin 20 vuoden välein, jos ollaan tumput suorina. Kannattaa lukaista kantaverkkoyhtiön arvio vuosikymmenen lopun (eli kuuden vuoden päästä) tilanteesta, jos kasvavaa kulutusta varten ei tehdä ratkaisuja. Tehopulan todennäköisyys ja taajuus moninkymmenkertaistuvat. Halvin ja todennäköisin ratkaisu lienee jouston lisääminen, kun voimalaitoksia ei saada vedettyä hatusta hetkessä.