Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[renee]

Vantaalla energiamaksu 49,60 €/MWh
Helsingissä energiamaksu 96,67 €/MWh

Eiköhän käytännössä koko maassa ole tuo kausihinnoittelu käytössä kaukolämmön osalta. Onhan tuo aikamoinen ero korkeimmissa maksuluokissa Helsingin ja Vantaan välillä. Käytännössä Helsingissä kaukolämpö on tuplasti kalliimpaa.

Jees, Helen on piiloverottanut käyttäjiään kaukolämmöllä ja sen vuoksi moni on siirtynyt tai harkinnut siirtyvänsä esim. maalämpöratkaisuun. Nyt toki kaukolämpö näyttää edulliselta, jos sitä vertaa sähköön. Helen, joka myy kaukolämmön lisäksi sähköä, itse tuottamaansa sähköä, hinnoittelee sähkölämmitystä pihalle.

Salaliittoajatuksille herkkä voisi ajatella, että kaukolämpö, ts. kaupungin monopoli, on pitkällä tähtäimellä varmempi piiloveron lähde kuin sähkö, joten sitä ei kannata hinnoitella ainakaan sähkön ohi tässä herkullisessa tilanteessa.

 

[Shajk]

Tässäpä viikon markkinahinnat Suomessa. Sitten haaste: osoita hintojen perusteella, milloin OL3 on tuottanut esim. 800 MW tehoa verkkoon.

Huomenna OL3 tippuu pois verkosta.
Kolmosen 800MW ei tunnu missään kun tuulivoiman tuotanto nousee noin 1100MW kolmosen sammumisen jälkeen.

 

[akse]

Tässä on muuten hyvä artikkeli uusista tuulivoimaloista. Siinä myös kumotaan myytti tuulettomista talvista (talvisin tuulee kesiä enemmän ja kylmempi ilma on painavampaa -> siitä saa enemmän energiaa), ja tuodaan esiin sitä, miten korkeus, lapojen muoto ja ulottuvuus on muuttanut tuulivoimalat huomattavasti aiempaa tehokkaammiksi.

200 tonnia ilmaa sekunnissa: Jättimyllyt muuttavat tuulisähkön Suomessakin kannattavaksi liiketoiminnaksi

Tuulivoima on muuttunut verovaroilla ylläpidetystä erikoisuudesta houkuttelevaksi bisnekseksi.

suomenkuvalehti.fi

Toki talvella tuulee enemmän, mutta ei silloin kun eniten tarttisi.. silloin ei yleensä tuule juuri yhtään.

Yhteen vaiheeseen joka puolella näkyi argumentti: "aina tuulee jossain".. on kyllä tänä kesänä monta viikkoa tullut todettua, että paska puhetta..

Toki pohjoismaiden alueella varmasti näin, mutta siirtolinjat tuo sen verran kuin kykenee.

 

[Grez]

Voiko joku avata mulle, miksi futuurimarkkinoiden vakuusvaatimukset on Fortumille ongelma.

Fortum sanoo että he tuottavat sähköä eli on pöljää että he joutuvat laittamaan vakuuksia (tavallaan samaa mieltä) mutta mikä pakko heidän on toimia futuurimarkkinassa jos vakuusvaatimukset käy liian suuriksi? Jos ajatellaan että ne myyvät ydinsähköään niin miksi heidän täytyy suojautua siltä riskiltä, että hinta on liian korkea? Tai vastaavasti sähkön pörssihinta nykytilanteessa tuskin laskee niin alas, että joutuisivat tappiolla sitä myymään ja suojautumaan tältä.

Eli siis äkkiseltään ajatellen Fortumin tapauksessa toteaisin futuuripörssille vaan "pitäkää tunkkinne!" Miksi näin ei voida tehdä?

 

[Shajk]

Voiko joku avata mulle, miksi futuurimarkkinoiden vakuusvaatimukset on Fortumille ongelma.

Fortum sanoo että he tuottavat sähköä eli on pöljää että he joutuvat laittamaan vakuuksia (tavallaan samaa mieltä) mutta mikä pakko heidän on toimia futuurimarkkinassa jos vakuusvaatimukset käy liian suuriksi? Jos ajatellaan että ne myyvät ydinsähköään niin miksi heidän täytyy suojautua siltä riskiltä, että hinta on liian korkea? Tai vastaavasti sähkön pörssihinta nykytilanteessa tuskin laskee niin alas, että joutuisivat tappiolla sitä myymään ja suojautumaan tältä.

Eli siis äkkiseltään ajatellen Fortumin tapauksessa toteaisin futuuripörssille vaan "pitäkää tunkkinne!" Miksi näin ei voida tehdä?

Ne pääsee niistä futuureista eroon vain jos ne antaa pari sataa miljardia euroa kaupan päälle.

 

[JCSH]

Voiko joku avata mulle, miksi futuurimarkkinoiden vakuusvaatimukset on Fortumille ongelma.

Fortum sanoo että he tuottavat sähköä eli on pöljää että he joutuvat laittamaan vakuuksia (tavallaan samaa mieltä) mutta mikä pakko heidän on toimia futuurimarkkinassa jos vakuusvaatimukset käy liian suuriksi? Jos ajatellaan että ne myyvät ydinsähköään niin miksi heidän täytyy suojautua siltä riskiltä, että hinta on liian korkea? Tai vastaavasti sähkön pörssihinta nykytilanteessa tuskin laskee niin alas, että joutuisivat tappiolla sitä myymään ja suojautumaan tältä.

Eli siis äkkiseltään ajatellen Fortumin tapauksessa toteaisin futuuripörssille vaan "pitäkää tunkkinne!" Miksi näin ei voida tehdä?

Koska Fortumilla on pitkäaikaisia sopimuksia sähkön toimittamisesta tietyllä hinnalla. Ja täyttääkseen noiden sopimusten vaatimukset, Fortumin pitää laittaa vakuuksia kiinni siltä varalta, että eivät pystykään toimittamaan tuota sähköä (joka nyt Fortumin tapauksessa on erittäin epätodennäköistä).

Tai ainakin noin olen ymmärtänyt asian.

 

[takomo]

Day-Ahead markkina määrää pörssihinnan. Klikkaa sieltä day-ahead osion takaa Flow tiedot auki.

Sieltäpä katsoin, että oli ennakoitu SE1-FI-linjan olevan jatkuvasti nupit kaakossa. Elokuun jälkipuoliskolla ei ole ollut kuin pari aamuöistä kuoppaa.

Sitten päivän sisällä voi tulla muutoksia. Aika usein näyttää siltä että ruotsalaiset paikkaavat pieleen menneitä ennusteita ostamalla Suomesta sähköä takaisin. Intraday sähkö on usein kalliimpia, ja viime kädessä kantaverkon haltijat tilaavat säätösähköä. Jälkeenpäin selvitetään sitä kuka tuotti/kulutti enemmän/vähemmän sähköä kuin sovittu, ja säätö sähkön lasku menee heille.

On toki ymmärrettävää, että ennusteet eivät aina osu oikeaan, mutta jos ennuste on systemaattisesti biasoitunut, se vääristää markkinoita. Jos hinta määritetään esim. olettamalla alueet erillisiksi kapasiteettipulan vuoksi mutta tosiasiassa pulaa ei ole, hinta menee systemaattisesti metsään. Samoin, jos tuotanto/kulutusennusteet on systemaattisesti pielessä.

On sinänsä hyvä kysymys, miksi sähköpulasta kärsivästä Keski-Ruotsista on virrannut Suomeen kallista sähköä (@KognaK) samaan aikaan, kun pohjoisessa on ollut vapaata kapasiteettia halvan sähkön alueelta. Ehkä Keski-Ruotsissakaan ei oikeasti ollut pulaa sähköstä?

Oli miten oli, pääasia on että päivän sisäiset fyysiset siirrot ja tuotannot eivät enää vaikuta pörssihintaan .

Nyt on sähkön hinnalla niin suuret vaikutukset, että tämä ei ole mikään oli-miten-oli -asia. Jokaisen on voitava varmistua siitä, että hinta edes määritetään oikein.

Kuka oikein laatii ennusteet, joiden pohjalta kauppaa käydään ja miten ennusteiden luotettavuutta valvotaan? Tulee rumaa jälkeä, jos ennusteet on metsässä.

Ei sen noin pitäisi mennä, eli jos alueella on alempi hinta kuin toisella alueella, sen sähkön pitäisi siirtyä alemman hinnan alueelta korkeamman hinnan alueelle maksimiteholla TAI hintojen pitäisi tasoittua. Tämä siis sen teorian mukaan, että maksamme sähköstä kovaa hintaa, koska saksalainen on ryssinyt sähköntuotantonsa.

Korkea hinta johtuu luonnollisesti meistä riippumattomista ulkoisista tekijöistä eikä suinkaan siitä, että meillä olisi itse sössitty jotain.

Näin sen minustakin pitäisi mennä, että alueiden välillä on täysi kapasiteetti käytössä tai hinnat tasoittuvat. Jotain on rikki, jos säännönmukaisesti kapasiteettia on vapaana mutta hinnat eivät tasoitu. Kun kytkentöjä on monen alueen välillä moneen suuntaan, niin onko hinnanmääritys edes yksikäsitteisesti määritetty probleema?

Ainakin sähköfutuurit ovat puhtaasti johdannaisia. Käytännössä sekä ostaja että myyjä, mikäli ne ovat fyysisen sähkön tuottajia/kuluttajia, käyvät kauppaa pörssissä sähköstään, ja sitten selvitetään jälkeenpäin ero "kiinnitetyn" ja toteutuneen hinnan välillä, esimerkiksi tuottaja joka "myynyt sähköä halvalla etukäteen" maksaa käytännössä korvauksia sähkön ostajalle, pörssihinnan ja luvatun hinnan erotus.

Eihän tässä ole mitään järkeä kenenkään kannalta. Miksi "futuuri" ei ole sähkökauppa toimitettavaksi sovittuna aikana vaan pelkkä alennuskuponki? Kun sähkön suuret käyttäjät osaavat ennakoida sähköntarpeensa pitkällekin tulevaisuuteen, ei ole mitenkään järkevää, että "oikeaa" sähköä saisi ostaa vain päivämarkkinoilta. Lyhyt markkina sopii lähinnä hienosäätöön.

Jos futuurit toimisivat oikein, niin vaikkapa Konepaja on voinut ennakoida tarvitsevansa 10 MWh sähköä 1.9 klo 9-10 ja ostaa futuurin Heleniltä hintaan 50€/MWh. Kun kello lyö, Helen käynnistää voimalan ja liittymästä tulee 10 MW sähköä tunnin ajan. Konepaja maksaa Helenille 500€. Sovittu, toimitettu, maksettu, se oli siinä.

Nykymarkkinalla Konepaja on voinut ostaa alennuskupongin hyvissä ajoin. Tänään se on joutunut menemään Nordpoolin huutokauppaan ja tekemään "hinnalla ei väliä" tarjouksen 10 MWh:sta. Hinnaksi tuli 600 €/MWh. Kun kello lyö, liittymästä tulee jostain 10 MW sähköä tunnin ajan mutta nyt se maksaakin Konepajalle 6000€. Konepaja toimittaa alennuskupongin jonnekin lunastettavaksi, ja saa joskus takaisin 5500€.

Se, että nk. futuuri onkin vain alennuskuponki eikä todellinen hyödykekauppa, merkitsee ensinnäkin ylimääräistä vaivaa, kun alennuskupongin lisäksi sähkö on erikseen ostettava. Ostaja ja myyjä kuitenkin altistuvat hinnanvaihteluille, eli tarvitaan takuita ja ostajallakin pitää olla maksuvalmiutta. Ei ole järkevää, että 500€ arvoisen kaupan vuoksi liikutellaan vaikeasti ennakoitavia, tässä 5000+€ rahoja.

 

[Derzu]

Toki talvella tuulee enemmän, mutta ei silloin kun eniten tarttisi.. silloin ei yleensä tuule juuri yhtään.

Tämä on kyllä niin väsynyt argumentti. Se toistuu joka ikinen kerta kun tuulivoimasta puhutaan, mutta menee ihan perustavanlaatuisesti metsään.

Tilannehan ei ole se, että sähköä tarvitsisi tuottaa vain silloin kun sitä eniten tarvitaan. Sähköä tarvitaan joka hetki, ja talvella sitä tarvitaan paljon joka hetki. Niitä hetkiä varten, kun talvella (tai tavallisemmin kesällä) ei tuule, on sitten säätövoima ja sähkön tuonti. Ei tuulivoiman tuotanto aiheuta mitään ongelmia siinä mielessä että säätövoima ei riittäisi. Jos se jonain päivänä uhkaa aiheuttaa, niin uusia voimaloita ei luviteta ennen kuin ongelmaan on ratkaisu.

Se että tuulivoimaloita on ja että ne tuottavat vähintään jonkin verran sähköä lähes koko ajan, on sähköntuotannon kokonaisuudessa vain hyvä asia, ei huono.

 

[vihta]

Voiko joku avata mulle, miksi futuurimarkkinoiden vakuusvaatimukset on Fortumille ongelma.

Fortum sanoo että he tuottavat sähköä eli on pöljää että he joutuvat laittamaan vakuuksia (tavallaan samaa mieltä) mutta mikä pakko heidän on toimia futuurimarkkinassa jos vakuusvaatimukset käy liian suuriksi? Jos ajatellaan että ne myyvät ydinsähköään niin miksi heidän täytyy suojautua siltä riskiltä, että hinta on liian korkea? Tai vastaavasti sähkön pörssihinta nykytilanteessa tuskin laskee niin alas, että joutuisivat tappiolla sitä myymään ja suojautumaan tältä.

Eli siis äkkiseltään ajatellen Fortumin tapauksessa toteaisin futuuripörssille vaan "pitäkää tunkkinne!" Miksi näin ei voida tehdä?

Sähköntuottajana Fortum ei suojadu siltä riskiltä, että hinta olisi liian kallis vaan siltä, että se on liian halpa. Esimerkiksi he ovat jo viimeisen muutaman vuoden aikana myyneet "etukäteen" ensi vuoden tuotannon ja samalla lukinneet sille tietyn hinnan. Nykytilanteessa tämä hinta on toki aivan helvetin halpa.

Sähkön futuurimarkkinat myös eroavat joistakin muista hyödykkeistä siinä, että sähköfutuurissa liikkuu ainoastaan raha eikä sähköä ollenkaan. Eli Fortum ja joku toinen on tehnyt nasdaqissa futuurisopimuksen vaikka hintana 40€/MWh ja toimitus ensivuonna. Tällä hetkellä futuurisopimuksen hinta vaikka 400€/MWh. Keskusvastapuolena toimiva NASDAQ haluaa varmistaa, että Fortum maksaa tuon 360 €/MWh, joten he vaativat sille vakuudet (jos Fortum menee nurin, niin nasdaq joutuu maksamaan tuolle futuurisopimuksen toiselle osapuolelle).

Aikoinaan sitten Fortum myy sähkön oikeasti pörssiin ja saa sieltä rahat ja olkoon siellä hinta sitten tuo 400€/MWh. Fortum siis saa myydystä sähköstä nord poolista 400€/MWh ja maksaa 360 €/MWh nasdaqin kautta futuurisopimuksen toiselle osapuolelle ja loppupeleissä siis saavat sen 40€/MWh.

Tuossa nyt ehkä karkealla tasolla miten asiat toimivat. En itsekään jokaista nyanssia asiasta tiedä. Noita futuurisopimuksiakin on myös erityyppisiä (Future ja DS Future)

 

[takomo]

Tämä on kyllä niin väsynyt argumentti. Se toistuu joka ikinen kerta kun tuulivoimasta puhutaan, mutta menee ihan perustavanlaatuisesti metsään.

Tämä ei ole väsynyt argumentti, vaan perustavanlaatuinen tuulivoiman ongelma, jonka ratkaisemiseksi tuulivoiman rakentajat eivät ole itse tehneet yhtään mitään.

Tilannehan ei ole se, että sähköä tarvitsisi tuottaa vain silloin kun sitä eniten tarvitaan. Sähköä tarvitaan joka hetki, ja talvella sitä tarvitaan paljon joka hetki. Niitä hetkiä varten, kun talvella (tai tavallisemmin kesällä) ei tuule, on sitten säätövoima ja sähkön tuonti. Ei tuulivoiman tuotanto aiheuta mitään ongelmia siinä mielessä että säätövoima ei riittäisi. Jos se jonain päivänä uhkaa aiheuttaa, niin uusia voimaloita ei luviteta ennen kuin ongelmaan on ratkaisu.

Kun ongelma ei ole niissä hetkissä, kun tuulee vaan niissä kun ei tuule. Esimerkiksi helmikuussa Suomen tuulivoima kyykkäsi eräänä arki-iltapäivänä alle 10 MW:n usean tunnin ajaksi.

Koska tuulivoiman vaihtelu ei yleisesti korreloi kulutuksen kanssa - paitsi juuri tuo, että kovilla pakkasilla esiintyy usein tuulettomuutta - tuulivoima kasvattaa säätövoiman tarvetta. Säätövoimaa on rakennettu kattamaan kulutuksen luontaista vaihtelua (arki-iltapäivänä sähköä kuluu merkittävästi enemmän kuin la-su-yöllä), mutta tuulen vaihtelu tulee tähän lisäksi.

Tuossa aiemmin laskin, että viime viikolla tuulivoima kasvatti säätövoiman tarpeen 2300 MW:sta 4600 MW:iin. Toinen vaikutus on, että tuuli vähentää tasaisen perusvoiman kysyntää. Se alentui n. 3000 MW. Säätötarpeen kasvusta on tullut merkittävä ongelma tänä vuonna, kun Venäjältä ei enää saada säätötehoa. Se näkyy sähkön hinnassa.

 

[Derzu]

Kun ongelma ei ole niissä hetkissä, kun tuulee vaan niissä kun ei tuule. Esimerkiksi helmikuussa Suomen tuulivoima kyykkäsi eräänä arki-iltapäivänä alle 10 MW:n usean tunnin ajaksi.

Koska tuulivoiman vaihtelu ei yleisesti korreloi kulutuksen kanssa - paitsi juuri tuo, että kovilla pakkasilla esiintyy usein tuulettomuutta - tuulivoima kasvattaa säätövoiman tarvetta.

Niin eli missä se ongelma tarkalleen ottaen on? Säätövoiman tarve on kasvanut, kyllä, mutta mikä on konkreettisesti se ongelma?

Tuossa aiemmin laskin, että viime viikolla tuulivoima kasvatti säätövoiman tarpeen 2300 MW:sta 4600 MW:iin. Toinen vaikutus on, että tuuli vähentää tasaisen perusvoiman kysyntää. Se alentui n. 3000 MW. Säätötarpeen kasvusta on tullut merkittävä ongelma tänä vuonna, kun Venäjältä ei enää saada säätötehoa. Se näkyy sähkön hinnassa.

Edelleenkään nuo mainitsemasi asiat eivät ole tähän mennessä olleet ongelma. Tuo viimeinen lause "se näkyy sähkön hinnassa" on täyttä mutuilua. Mihin perustuen väität, että sähkön keskihinta esim. viimeisen 3 kk ajalta olisi ollut matalampi, jos meillä ei olisi nykyistä tuulivoimakapasiteettia?

Samalla kun tuulisähkö lisää pörssisähkön hintavaihtelua, se myös alentaa sähkön hintaa. Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että vanhan vesivoiman ohella maatuulivoima on nykyään halvin tapa tuottaa sähköä.

Venäjä olisi lopettanut sähkön syötön joka tapauksessa, ja meiltä puuttuisi se 1400 MW joka tapauksessa. Tuulivoima helpottaa tilannetta, ei vaikeuta sitä.

 

[Dzeeta]

Niin eli missä se ongelma tarkalleen ottaen on? Säätövoiman tarve on kasvanut, kyllä, mutta mikä on konkreettisesti se ongelma?


Edelleenkään nuo mainitsemasi asiat eivät ole tähän mennessä olleet ongelma. Tuo viimeinen lause "se näkyy sähkön hinnassa" on täyttä mutuilua. Mihin perustuen väität, että sähkön keskihinta esim. viimeisen 3 kk ajalta olisi ollut matalampi, jos meillä ei olisi nykyistä tuulivoimakapasiteettia?

Samalla kun tuulisähkö lisää pörssisähkön hintavaihtelua, se myös alentaa sähkön hintaa. Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että vanhan vesivoiman ohella maatuulivoima on nykyään halvin tapa tuottaa sähköä.

Venäjä olisi lopettanut sähkön syötön joka tapauksessa, ja meiltä puuttuisi se 1400 MW joka tapauksessa. Tuulivoima helpottaa tilannetta, ei vaikeuta sitä.

Ongelma on tarkalleen ottaen se, että olisi pitänyt rakentaa vielä pari ydinvoimalaa lisää, ei tuulimyllyjä, jotka ovat luokkaa "nice to have".

 

[Derzu]

Toinen vaikutus on, että tuuli vähentää tasaisen perusvoiman kysyntää.

Tämäkin on muuten ihan tuulesta temmattu väite. Mitään tällaista vaikutusta ei ole ollut nähtävissä. Ainakaan tuulivoima ei ole vaikuttanut tasaisen perusvoiman tuotantoon Suomessa. Esimerkiksi vuosina 2019 ja 2021
- sähkönkulutus Suomessa oli sama 86 TWh
- tuulivoiman tuotanto kasvoi 6,0 TWh:sta (2019) 8,0 TWh:iin (2021)
- tasaisen perusvoiman tuotanto eli ydinvoima+teollisuuden yhteistuotanto oli näinä vuosina täysin identtinen perusteholla 4 GW.

Päinvastoin kuin väität, tasaisen perusvoiman määrähän on juuri nyt OL3:n myötä kasvamassa, samaan aikaan kun tuulivoiman määrä on kasvamassa.

 

[chrisekh]

Kai niita ydinvoimaloita olisi saanut tehda jos olisi halunnut? Ovat vaan niin kalliita niin ei ilman valtion tukiaisia viitsi kukaan tehda kun tuulesta saa paremmat massit.

Naissa energia asioissa tuntuu monella menevan sekaisin yhteiset ja yksityiset rahat. Ei yksityista rahan investointia voi kaskea.

 

[renee]

Kai niita ydinvoimaloita olisi saanut tehda jos olisi halunnut? Ovat vaan niin kalliita niin ei ilman valtion tukiaisia viitsi kukaan tehda kun tuulesta saa paremmat massit.

Naissa energia asioissa tuntuu monella menevan sekaisin yhteiset ja yksityiset rahat. Ei yksityista rahan investointia voi kaskea.

Ydinvoimala vaatii monimutkaisen lupaprosessin ja lopulta eduskunnan päätöksen, viidettä reaktoria lobattiin 80-luvulta asti.

 

[chrisekh]

Ydinvoimala vaatii monimutkaisen lupaprosessin ja lopulta eduskunnan päätöksen, viidettä reaktoria lobattiin 80-luvulta asti.

Elan oletuksessa etta vuodesta 2010 lahtien niihin olisi kylla saanut lupia jos olisi hakenut.

 

[Lucas]

Elan oletuksessa etta vuodesta 2010 lahtien niihin olisi kylla saanut lupia jos olisi hakenut.

TVO:n Olkiluoto nelosen valmis lupa ja voimalasuunnitelmakin oli muutama vuosi sitten myynnissä. Ei vain löytynyt yhtään halukasta ostajaa sille. Sitä myös tarjosivat esimerkiksi Fortumille.

 

[HTK12]

TVO:n Olkiluoto nelosen valmis lupa ja voimalasuunnitelmakin oli muutama vuosi sitten myynnissä. Ei vain löytynyt yhtään halukasta ostajaa sille. Sitä myös tarjosivat esimerkiksi Fortumille.

Se on kyllä harmi, ettei tuohon löytynyt sijoittajia jotka olisivat lähteneet projektiin. Yksi pannu lisää tulossa helpottaisi tulevaisuudessa kummasti tilannetta. Nyt näköjään tuulivoiman tuotanto ylittää ennusteet hetkellisesti ja tuotantoa on vähän enemmän kuin kulutusta. Pörssi hintakin tipahti Suomessa 25€/MWh. Yksi pannu lisää luultavasti saisi aikaa tilanteen, jossa meillä kulutus ja tuotanto olisi lähellä balanssia ilman tuulivoimaa lämmityskauden ulkopuolella. Vesivoima siirtyisi sitten enemmän säätövoimaksi lämmityskauden ulkopuolella kun tuulivoima ei tuota paljoa. Tuulivoiman lisääntyessä sitten tulisi tuulivoiman hyvin tuottaessa usein tilanne, jossa olisimme sähkön viejä. Hinta tippuisi myös lähemmäksi SE1 tasoa. Vesivoimaa riittäisi sitten paremmin talven kovaan kulutukseen ja laskisi talven hintapiikkejä.

 

[akse]

Tämä on kyllä niin väsynyt argumentti. Se toistuu joka ikinen kerta kun tuulivoimasta puhutaan, mutta menee ihan perustavanlaatuisesti metsään.

Tilannehan ei ole se, että sähköä tarvitsisi tuottaa vain silloin kun sitä eniten tarvitaan. Sähköä tarvitaan joka hetki, ja talvella sitä tarvitaan paljon joka hetki. Niitä hetkiä varten, kun talvella (tai tavallisemmin kesällä) ei tuule, on sitten säätövoima ja sähkön tuonti. Ei tuulivoiman tuotanto aiheuta mitään ongelmia siinä mielessä että säätövoima ei riittäisi. Jos se jonain päivänä uhkaa aiheuttaa, niin uusia voimaloita ei luviteta ennen kuin ongelmaan on ratkaisu.

Se että tuulivoimaloita on ja että ne tuottavat vähintään jonkin verran sähköä lähes koko ajan, on sähköntuotannon kokonaisuudessa vain hyvä asia, ei huono.

Just.. no en nyt silti leuhkisi niillä tuurivoimaloilla, kun nytkin jopa kesällä, kun tuulivoimaa olisi useampana viikkona kaivattu, niin tuotantoa ollut joskus alle 100MW.. Toki jos voimalamäärän 10x niin sittehän on min 1000MW

Jos pörssihinta nousee kesälläkin 30-50snt/kwh, kun ei tuule (ja kesällä useammin ei tuule), niin jokin on kyllä pielessä. Talvella toi on sitte 100-150snt.
Ymmärtäisi jos pörssihinta nousee 5-6snt -> 10-15snt samalla ajalla.

Tuskin tuossa mitään kallista varavoimaakaan päälle laitettiin kesällä? Ruotsista tuli täysillä sähköä? Sekään ei tainut kovin kallista olla.

Niin eli missä se ongelma tarkalleen ottaen on? Säätövoiman tarve on kasvanut, kyllä, mutta mikä on konkreettisesti se ongelma?

Varmaan ongelma on siinä että säätövoimaa ei ole tehty tarpeeksi. Ollaan vaan menty tuulivoima edellä ja laitoksia on kannattamattomina laitettu kiinni. Ehkä tariffisysteemissä olisi pitänyt olla joku keppi, jos ei voimalayhtiö pysty tarjoamaan jotain % säätövoimaa, niin tariffin määrä laskee tms. Jos rakentaa 1000MW tuulivoimaa, mutta sille ei ole yhtään säätövoimaa, vaan säätövoimaan kykenevät laitokset jopa puretaan, niin syöttötarffia ei heruisi niin paljon. Jos taas olisi esim 300MW säätövoimaa niin sitten tarffia saisi.. ja ehkä tuota tariffia voisi tulla sitten säätövoimalle myös, tiukkoissa tilanteissa tms.

No myöhäistä eniveis..

Tämäkin on muuten ihan tuulesta temmattu väite. Mitään tällaista vaikutusta ei ole ollut nähtävissä. Ainakaan tuulivoima ei ole vaikuttanut tasaisen perusvoiman tuotantoon Suomessa. Esimerkiksi vuosina 2019 ja 2021
- sähkönkulutus Suomessa oli sama 86 TWh
- tuulivoiman tuotanto kasvoi 6,0 TWh:sta (2019) 8,0 TWh:iin (2021)
- tasaisen perusvoiman tuotanto eli ydinvoima+teollisuuden yhteistuotanto oli näinä vuosina täysin identtinen perusteholla 4 GW.

Päinvastoin kuin väität, tasaisen perusvoiman määrähän on juuri nyt OL3:n myötä kasvamassa, samaan aikaan kun tuulivoiman määrä on kasvamassa.

Jos suomen sähkönkulutus olisi noussut kuten oli ennustettu 20v sitten, niin kusessa oltaisiin perusvoiman kanssa. Kiitos laman ym. niin monia isoja sähkönkuluttajia laittoi lapun luukulle ja sähkön kulutus ei ole noussut sitä tahtia kun ennustettiin. oliko jopa niin että kokonaiskulutus on vähän laskenut.

 

[Grez]

Sähköntuottajana Fortum ei suojadu siltä riskiltä, että hinta olisi liian kallis vaan siltä, että se on liian halpa. Esimerkiksi he ovat jo viimeisen muutaman vuoden aikana myyneet "etukäteen" ensi vuoden tuotannon ja samalla lukinneet sille tietyn hinnan. Nykytilanteessa tämä hinta on toki aivan helvetin halpa.

Joo mutta siis kysymykseni oli, että miksi he tällä hektellä suojautuisivat siltä että hinta on tulevaisuudessa liian halpa, kun se ei ole merkittävä riski heille? Toki jos he itse veikkaavat suurella varmuudella että markkinahinta tulee olemaan paljon halvempi kuin mitä futuurit ennustavat niin silloinhan toki kannattaa ottaa futuureiden korkeampi hinta, mutta jos ei ole varaa vakuuksiin niin sittenhän ne voisi jättää ottamatta.

Eli Fortum ja joku toinen on tehnyt nasdaqissa futuurisopimuksen vaikka hintana 40€/MWh ja toimitus ensivuonna. Tällä hetkellä futuurisopimuksen hinta vaikka 400€/MWh. Keskusvastapuolena toimiva NASDAQ haluaa varmistaa, että Fortum maksaa tuon 360 €/MWh, joten he vaativat sille vakuudet (jos Fortum menee nurin, niin nasdaq joutuu maksamaan tuolle futuurisopimuksen toiselle osapuolelle).

Ahaa, eli tässä onkin siis kai kyse siitä, että vakuuksia täytyisi maksaa lisää sellaisista futuurisopimuksista, jotka on tehty joskus menneisyydessä. Silloin toki ymmärrän Fortumin tuskan oikein hyvin.

 

[hkultala]

edit: siirretty paremmin sopivaa ketjuun. voi poistaa.

 

[Grez]

Kun tuon sopimuksen tein, sitä kaupattiin ydinsähkönä. Sen ydinvoiman kustannusten ei olisi pitänyt nousta yhtään merkittävästi.

Sinänsä voisit tietysti tarkistaa sopimusehdoista onko siellä määritelty millä perusteilla hintaa voi muuttaa. Arvaan kylläkin että sitä ei ole rajattu esimerkiksi vain tuotantokustannusten muuttumiseen.

 

[pomk]

Ongelma on tarkalleen ottaen se, että olisi pitänyt rakentaa vielä pari ydinvoimalaa lisää, ei tuulimyllyjä, jotka ovat luokkaa "nice to have".

Taitaa tuulimyllyt rakentua nykyään ihan markkinaehtoisesti ja ihan eri pussista kuin ne ydinvoimalat. Hyvä vaan että on edes ne myllyt pystytetty, oltais muuten vielä enemmän lirissä.

Homma ei oo mikään joko/tai myllyjen ja ydinvoimalaitosten välillä.

 

[hkultala]

Taitaa tuulimyllyt rakentua nykyään ihan markkinaehtoisesti ja ihan eri pussista kuin ne ydinvoimalat.

AIka lailla kaikki suomessa toiminnassa olevat tuulivoimalat on rakennettu yhteiskunnan syöttötariffien tukemana

Hyvä vaan että on edes ne myllyt pystytetty, oltais muuten vielä enemmän lirissä.

Väärin; Jos niitä ei olisi pystytetty, ei muuta toimivaa energiantuotantoa ei olisi ajettu alas katteettomien lupausten takia.

Homma ei oo mikään joko/tai myllyjen ja ydinvoimalaitosten välillä.

Käytännössä se on, kun tukirahoilla rakennetut mutta pahimmassa hädässä tuottamattomat tuulivoimalat johtavat muiden voimalaitosten sulkemiseen kun ne joko
1) muuttuivat kannattamattomiksi tai
2) muuttuivat poliittisesti epähalutuiksi (turve).

Saksassa ydinvoimaloita suljettiin suuria määriä kun uskottiin tuulivoimaan. Ja käytännössä tosiasiassa vaan lisättiin venäläisen kaasun polttamista.

Että homma on käytännössä joko tai jossa vaihtoehdot on 1) Venäläinen fossiilienergia jota markkinoidaan tuulivoimana 2) Järkevät energiamuodot (turve, ydinvoima)

 

[pomk]

AIka lailla kaikki suomessa toiminnassa olevat tuulivoimalat on rakennettu yhteiskunnan syöttötariffien tukemana

Yli puolet kapasiteetista on rakennettu tariffeista luopumisen jälkeen.

Väärin, jos niitä ei olisi pystytetty, ei muuta toimivaa energiantuotantoa olisi ajettu alas katteettomien lupausten takia.

Montako ydinvoimalaa on ajettu alas? Entä mikä on hiilivoiman tuotantokustannus tällä hetkellä?

muuttuivat poliittisesti epähalutuiksi (turve).

Turpeen poltto on aina typerämpi idea kuin kivihiili.

 

[pomk]

Saksassa ydinvoimaloita suljettiin suuria määriä kun uskottiin tuulivoimaan.

Väärin. Ne suljettiin poliittisista syistä fukushiman jälkeen. Täysin älytön päätös ilman mitään järkeä.

 

[Hansai]

Väärin. Ne suljettiin poliittisista syistä fukushiman jälkeen. Täysin älytön päätös ilman mitään järkeä.

Päätös oli tehty ennen Fukushimaa..

Puoluekokouksessa arvosteltiin voimakkaasti hallituksen energiaspolitiikkaa. Sosiaalidemokraatti Gerhard Schröderin johtama punavihreä hallitus päätti jo 2000-luvun alussa, että Saksa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2021 mennessä. Merkelin hallitus antoi viime vuonna voimaloille ensin lisäaikaa vuoteen 2036, mutta pyörsi Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen päätöksensä ja pyrkii nyt eroon ydinvoimasta niin nopeasti kuin mahdollista.

Saksan energiavallankumous maksaa yli sata miljardia euroa

Saksan liittopäivät hyväksyi torstaina liittokansleri Angela Merkelin hallituksen suunnitelman ydinvoiman alasajosta vuoden 2022 loppuun mennessä. Saksassa on tällä hetkellä kaikkiaan 17 ydinvoimalaa. Kuva Christof Stache / AFP / Lehtikuva. Liittopäivillä keskuste…

suomenkuvalehti.fi

 

[pomk]

Gerhard Schröderin

Okei näköjään olin väärässä ja paskan takana olikin saksan isoin putinfani. Kuinka yllättävää.

Lisäksi ongelma realisoituisi vasta 2036 ilman fukushimaspedeilyä.

 

[mattix]

...
Saksassa ydinvoimaloita suljettiin suuria määriä kun uskottiin tuulivoimaan. Ja käytännössä tosiasiassa vaan lisättiin venäläisen kaasun polttamista.
...

Mistä näitä kommentteja vetelet? Oletko käynyt Saksassa vaikka 2010-luvun alussa? Siellä säännöllisesti poltettiin energiyhtiöiden autoja, kun ydinvoimaa vihattiin niin paljon. Asialla ei ollut mitään tekemistä tuulivoiman kanssa.

 

[Osjur]

Turpeen poltto on aina typerämpi idea kuin kivihiili.

Mikä turpeesta on tehnyt huonomman ratkaisun on se että se tuottaa ihan inan enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili ja on samalla maksanut enemmän, varsinkin kun sitä ei ole voinut varastoida samalla tavalla kuin kivihiiltä. Tosin nythän tilanne on se että kivihiilen hinta on raketoinut tähtiin kun kaikki euroopan maat käynnistelevät niitä hiilivoimaloita koska kaasusta pula, joten jos suomessa ei oltaisi ajettu koko turvetuotantoa alas kertarykäyksellä romutuspalkkioiden ym. tyhmyyden muodossa, niin nyt se turpeen nostaminen ja polttaminen päästöoikeuksienkin kanssa olisi luultavasti halvempaa joka mahdollisesti olisi tuonut näitä energiakustannuksia alas ja vakaammiksi.

Noh, tämä turvetuotanto on kuopattu joten tuontihiilellä mennään ja ne voimalat lyödään päälle vasta kuin on pakko.

 

[Grez]

Siellä säännöllisesti poltettiin energiyhtiöiden autoja, kun ydinvoimaa vihattiin niin paljon. Asialla ei ollut mitään tekemistä tuulivoiman kanssa.

Sinänsä olisi kiinnostavaa tietää mikä siellä on ollut motivaattorina moiseen. Siis tyyliin Greenpeace saanut agendansa läpi paremmin kuin muissa maissa? Vanhoista lehtiartikkeleista luin, että saksalaiset hyväksyivät tuolloin että ydinvoiman lopettamisen takia energian hinta tulee nousemaan, mutta se ei nopeasti selvinnyt, mikä heidän energiastrategiansa oli.

Jos silloinen tulevaisuuden strategia sisälsi tuulivoimalat yhtenä osatekijänä, niin silloinhan asialla oli jotain tekemistä tuulivoimankin kanssa.

 

[hkultala]

Turpeen poltto on aina typerämpi idea kuin kivihiili.

Lähinnä typeriä on tällaiset perustelemattomat totaalisen pihalla olevat ylimieliset kommentit.

Turve on uusiutuvaa kotimaista energiaa.

Kivihiili on uusiutumatonta ulkomaista energiaa.


Saa olla melkoisen kummalliset kriteerit jos pitää kotimaista uusiutuvaa enegiaa typerämpänä kuin ulkomaista uusiutumatonta energiaa.

Lisäksi turpeessa on vielä sellainen oleellinen hyvä puoli että turpeen sekoittaminen puun sekaan puuta polttaessa tehostaa puun palamista.

 

[hkultala]

Mistä näitä kommentteja vetelet? Oletko käynyt Saksassa vaikka 2010-luvun alussa?

Olen.

Siellä säännöllisesti poltettiin energiyhtiöiden autoja, kun ydinvoimaa vihattiin niin paljon. Asialla ei ollut mitään tekemistä tuulivoiman kanssa.

Se, että annetaan terroristeille periksi kun nämä haluavat tuhota yhteiskunnan on vaan typeryyttä.

Tuulivoimalla perusteltiin sitä, että ydinvoimaa ei tarvita. Puhuttiin suuria lupauksia ja kauniita sanoja uusiutuvasta energiasta, mutta käytännössä lisättiin vaan venäläisen kaasun polttoa säätövoimana.

 

[pomk]

Lähinnä typeriä on tällaiset perustelemattomat totaalisen pihalla olevat ylimieliset kommentit.

Turve on uusiutuvaa korinaista energiaa.

Kivihiili on uusiutumatonta ulkomaista energiaa.


Saa olla melkoisen kummalliset kriteerit jos pitää kotimaista uusiutuvaa enegiaa typerämpänä kuin ulkomaista uusiutumatonta energiaa.

Lisäksi turpeessa on vielä sellainen oleellinen hyvä puoli että turpeen sekoittaminen puun sekaan puuta polttaessa tehostaa puun palamista.

Turpeen jos polttaa, niin pitää ensin ojittaa suo, joka vähentää kyseisen alan hiilensidonnan alle nollaan. Kivihiiltä poltettaessa näin ei tapahdu, joten ilmakehään päätyviä hiilidioksidimääriä tarkasteltaessa kivihiili on ympäristöystävällisempi ratkaisu. Bonuksena ei raiskata luontoa samassa mittakaavassa.

Ojitetun suon ennallistuminen uutta tuotantosykliä varten kestää tuhansia vuosia. On älyllisesti epärehellistä kutsua moista uusiutuvaksi.

 

[Hansai]

Turpeen jos polttaa, niin pitää ensin ojittaa suo, joka vähentää kyseisen alan hiilensidonnan alle nollaan. Kivihiiltä poltettaessa näin ei tapahdu, joten ilmakehään päätyviä hiilidioksidimääriä tarkasteltaessa kivihiili on ympäristöystävällisempi ratkaisu. Bonuksena ei raiskata luontoa samassa mittakaavassa.

Ojitetun suon ennallistuminen uutta tuotantosykliä varten kestää tuhansia vuosia. On älyllisesti epärehellistä kutsua moista uusiutuvaksi.

Turvetuotannon väitetty syyllisyys vesistöjen likaajana on nyt laajasti tutkittu – ja syyttömäksi havaittu.

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkijat ovat viimein esitelleet neljän vuoden aikana yhteensä 62 Suomen järvellä tekemänsä kaikuluotaukset, järvisedimenttinäytteet ja alkuaineanalyysit.

Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa

Geologian tutkimuskeskuksen kattava tutkimus antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana. Turpeennostoa säätelevä ympäristöministeriö ei kuitenkaan lupaa "välitöntä vaikutusta lupaharkintaan".

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[potero]

Onhan öljy ja kivihiilikin uusiutuvia jos odottaa tarpeeksi pitkään.

 

[hkultala]

Ojitetun suon ennallistuminen uutta tuotantosykliä varten kestää tuhansia vuosia. On älyllisesti epärehellistä kutsua moista uusiutuvaksi.

Suomessa turvetta muodostuu jatkuvasti monta kertaa enemmän kuin mitä sitä on suurimmillaan käytetty.

On älyllisesti epärehellistä olla kutsumatta sitä uusiutuvaksi.

Syklin nopeudella ei ole kokonaisuuden kannalta mitään väliä, väliä on ainoastaan sillä että sitä muodostuu enemmän kuin kulutetaan. Suomen suot sitoisivat lisää hiiltä, vaikka turvetta poltettaisiin monta kertaa enemmän kuin sitä on suurimmillaan poltetty.

Vihervasemmistolle vaan turve on ydinvoiman ohella niitä pahoja asioita, joita pitää vastustaa, faktoista viis.

Ja ihan liian suuri osa kaupunkilaisista oikeistolaisistakin uskoo tuota vihervasemmiston propagandaa kun kyse on ympäristöasioista, eikä voi vaan millään myöntää olleensa väärässä.

 

[pomk]

Suomessa turvetta muodostuu jatkuvasti monta kertaa enemmän kuin mitä sitä on suurimmillaan käytetty.

On älyllisesti epärehellistä olla kutsumatta sitä uusiutuvaksi.

Syklin nopeudella ei ole kokonaisuuden kannalta mitään väliä, väliä on ainoastaan sillä että sitä muodostuu enemmän kuin kulutetaan. Suomen suot sitoisivat lisää hiiltä, vaikka turvetta poltettaisiin monta kertaa enemmän kuin sitä on suurimmillaan poltetty.

Ja lopulta oltaisiin kätevästi tuhottu koko suomen kaikki suot, ja ilmakehässä olisi enemmän hiilidioksidia kuin jos oltaisiin ymmärretty polttaa kivihiiltä. Hoksaatko?

ja syklin nopeudella on nimenomaan merkitystä juuri nyt, kun yritetään pitää seuraavan parin vuosikymmenen päästöjä alhaalla.

kivihiiltä ja maakaasuakin varmaan syntyy jossain enemmän kuin mitä suomessa käytetään, onko nekin siis uusiutuvia?

 

[Osjur]

Syklin nopeudella ei ole kokonaisuuden kannalta mitään väliä, väliä on ainoastaan sillä että sitä muodostuu enemmän kuin kulutetaan. Suomen suot sitovat lisää hiiltä, vaikka turvetta poltettaisiin monta kertaa enemmän kuin sitä on suurimmillaan poltetty.

Vihervasemmistolle vaan turve on ydinvoiman ohella niitä pahoja asioita, joita pitää vastustaa, faktoista viis.

Tässähän on se hauskuus vielä että noita ojittamattomia suo-alueita ei edes lasketa hiilinieluiksi. Jos nämä päästöt & nielut laskettaisiin Luonnontieteen laskutavalla, niin me oltaisiin jo hiilineutraali maa, mutta eihän näin voi tehdä koska millä muuten voitaisiin poliittisesti markkinoida vihersiirtymää.

 

[Hansai]

kivihiiltä ja maakaasuakin varmaan syntyy jossain enemmän kuin mitä suomessa käytetään, onko nekin siis uusiutuvia?

Erikoinen kysymys..tiedät varmasti turpeen ja kivihiilen synnyn erot

 

[Jan11]

Olen.



Se, että annetaan terroristeille periksi kun nämä haluavat tuhota yhteiskunnan on vaan typeryyttä.

Tuulivoimalla perusteltiin sitä, että ydinvoimaa ei tarvita. Puhuttiin suuria lupauksia ja kauniita sanoja uusiutuvasta energiasta, mutta käytännössä lisättiin vaan venäläisen kaasun polttoa säätövoimana.

Saksa oli ydinvoimavastainen jo 60-70-luvulla, ja ensimmäinen kansanliikehdinnällä estetty voimala oli Wyhl (71-75). Ainakin yhden voimalan käyttöönotto onnistuttiin myös estämään, vaikka se valmistui. Syy ei ollut terrorismissa, vaan ihan aidossa ydinvoimavastaisuudessa ja pelossa, jota täältä Suomesta käsin on vaikea ymmärtää. Erikoista siinä oli, että vastustajia oli sodan kokeneessa ja sodanjälkeisessä sukupolvessa ympäristösyiden lisäksi siksi, että ajateltiin yleisesti ydinvoiman ja ydinaseiden liittyvän kiinteästi yhteen, eikä siksi haluttu ydinvoimaa ja sitä kautta ydinaseita jollain lailla kytkien sen omaan kansalliseen häpeään toisesta maailmansodasta.

Mun mielestä ulkopuolelta on turha huudella saksalaisten ydinvoimapäätöksille. Kaikkien maiden poliitikkojen on pakko ottaa noinkin massiivinen kansalaismielipide huomioon, varsinkin kun Saksan vihreät osasi moottorina pitää siinä taitavasti liekkiä yllä ja käyttää ihan jokaisen maailmalla tapahtuneen on onnettomuuden ja läheltä piti -tilanteen siellä keskustelussa ja pääotsikkotasolla.
Lisäksi hiilikaivosmaissa, kuten Saksassa, hiilenpoltolla tehty energia oli pitkään halvempaa tuottaa kuin ydinvoima. Silläkin oli vaikutuksensa energiapolitiikkaan 60-80-luvuilla.

 

[pomk]

Sitä paitsi; turve myytäisiin pörssissä, koska ei olla neuvostoliitossa, joten sen vaikutus sähkön hintaan olisi merkittävä vasta siinä vaiheessa kun sitä on markkinoilla niin paljon, että kivihiilen hinta laskee. Eli sen lisäksi että turhaan paskottaus suot ja pumpattais enemmän hiilidioksidia ilmakehään, niin koko paska ei merkittävästi edes vaikuttaisi sähkön markkinahintaan.

 

[Osjur]

Sitä paitsi; turve myytäisiin pörssissä, koska ei olla neuvostoliitossa, joten sen vaikutus sähkön hintaan olisi merkittävä vasta siinä vaiheessa kun sitä on markkinoilla niin paljon, että kivihiilen hinta laskee. Eli sen lisäksi että turhaan paskottaus suot ja pumpattais enemmän hiilidioksidia ilmakehään, niin koko paska ei merkittävästi edes vaikuttaisi sähkön markkinahintaan.

Tämähän on vähän sama asia kuin että miksi me ollaan paskottu meidän joet kun jokaseen ollaan pykätty vesivoimala ja sen tuottama halpa energia myydään pörssiin tai saksmannien päätökset sulkea halvan energian ydinvoimalat koska se ydinonnettomuus on aivan nurkan takana.

Kyllä se on poijjaat paljon parempi että tässä meidän energiapalapelissä on vain muutama palanen, mielellään tuurivoima, sitten aurinkovoima ja jos loppuu energia niin loput voidaan tuottaa vaikka sitten kivihiilellä tai muulla vastaavalla. Tähän perään sarkasmihymiöitä.

 

[pomk]

Tämähän on vähän sama asia kuin että miksi me ollaan paskottu meidän joet kun jokaseen ollaan pykätty vesivoimala

No suomen vesivoimalat ei sentään nosta hiilidioksidipäästöjä, vaan laskee niitä. Eri asia jos isoja patoaltaita alettais puuhailemaan ja mädätettäis kauheat määrät maata sen alta.

 

[Hansai]

Huoltovarmuus on asia mikä kovin unohtuu tässä osin ideologisessa väännössä, edelleen..valitettavasti.

 

[pomk]

Huoltovarmuus on asia mikä kovin unohtuu tässä osin ideologisessa väännössä, edelleen..valitettavasti.

Huoltovarmuudesta vastaa huoltovarmuuskeskus. Onko sinusta syytä olettaa että ovat hoitaneet hommansa huonosti?

 

[Jan11]

Huoltovarmuudesta vastaa huoltovarmuuskeskus. Onko sinusta syytä olettaa että ovat hoitaneet hommansa huonosti?

Energiapuolella huoltovarmuutta on hajautettu myös tuottajille, joskin sen suunnittelemasta vastaa Energiavirasto ja Huoltovarmuuskeskus. Esim. juuri tuon sinällään ympäristövaikutuksiltaan ikävän, mutta juuri tässä hetkellisestä tilanteessa kaukolämmöntuotannon huoltovarmuudelle tarpeellisen turpeen osalta vastuu siirtyi HVK:lle vasta kesäkuussa 2022. Siihen asti se oli toteutettu tuottaja-aumoissa.

 

[pomk]

Energiapuolella huoltovarmuutta on hajautettu myös tuottajille, joskin sen suunnittelemasta vastaa Energiavirasto ja Huoltovarmuuskeskus. Esim. juuri tuon sinällään ympäristövaikutuksiltaan ikävän, mutta juuri tässä hetkellisestä tilanteessa kaukolämmöntuotannon huoltovarmuudelle tarpeellisen turpeen osalta vastuu siirtyi HVK:lle vasta kesäkuussa 2022. Siihen asti se oli toteutettu tuottaja-aumoissa.

Eikö hiilivarastot ole täynnä suomen kaukolämpövoimaloissa, tai vähintään futuurit maksettu? En usko että HVK olisi hommat kämmänny niin pahasti että energiasta tulisi pulaa suomessa. 2023-2024 talvea varten ehditään tekemään uusia suunnitelmia.

Eikä sitä turvetta muutenkaan routaisesta maasta taideta nostaa, mutta voin olla väärässäkin.

 

[Hansai]

Huoltovarmuudesta vastaa huoltovarmuuskeskus. Onko sinusta syytä olettaa että ovat hoitaneet hommansa huonosti?

Hirveän yksinkertaisia vastauksia..kuin wwf:n julkaisusta..

WWF-lehti 4/2020
MIKSI TURPEESTA PITÄÄ LUOPUA JA MILLÄ SE KORVATAAN? ASIANTUNTIJAMME VASTAA KYSYMYKSIIN TURPEEN ENERGIAKÄYTÖSTÄ
Turpeen energiakäytöstä luopuminen on merkittävä teko luonnon ja ilmaston puolesta, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Miksi turpeen energiakäyttö pitäisi lopettaa, ohjelmapäällikkö Jussi Nikula?
Turpeen energiakäytöllä on monia haitallisia vaikutuksia ilmastolle ja luonnolle. Turpeenpoltto aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suot ovat myös suuri hiilivarasto. Kun turve poltetaan energiaksi, hiilivarasto muuttuu hetkessä päästölähteeksi. Lisäksi turpeen energiakäyttö kuormittaa vesistöjä ja uhkaa arvokasta suoluontoamme. Kun suo kuivataan energiakäyttöön, sen luonto tuhoutuu täysin. Suomen soilla elää monia uhanalaisia lajeja, minkä lisäksi jopa 83 prosenttia Etelä-Suomen suoluontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Meidän on suojeltava näitä ainutlaatuisia alueita ja niillä eläviä lajeja.

Kuinka merkittävä energianlähde turve on Suomelle?
Turvetta käytetään energiantuotannossa sähkön ja erityisesti lämmön lähteenä. Turpeen osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on noin viisi prosenttia. Siihen verrattuna 12 prosentin ilmastopäästöt ovat valtavat. Yhteensä Suomessa on noin turvetta käyttävää 240 turvevoimalaa ja niitä sijaitsee myös Oulun, Kuopion ja Jyväskylän kaltaisissa suurissa kaupungeissa. Turpeeseen nojaavilla alueilla on hyvät mahdollisuudet siirtyä pikaisesti kohti kestäviä energiamuotoja.

Miten turve korvataan?
Turpeella tuotettu sähkö ja lämpö voitaisiin korvata ainakin suurissa kaupungeissa polttoon perustumattomilla uusiutuvilla energiamuodoilla ja -ratkaisuilla. Tällaisia ovat esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, hukkalämmön hyödyntäminen, lämpöpumput sekä aurinko- ja tuulivoima. Myös huoltovarmuuden näkökulmasta turve voidaan korvata aiemmin mainituilla ratkaisuilla.

 

[Grez]

Hirveän yksinkertaisia vastauksia..

Tarpeettoman monimutkaiset vastaukset on huonoja vastauksia.