Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Grez]

Pohjois-Ruotsista tulee 30 e/MWh alueelta Suomen 572 e/MWh alueelle "puoliteholla" sähköä, vaikka ns. markkinalogiikan mukaan putkien pitäisi käydä kuumina

Oisko tässä joku poikkeustilanne sen suhteen, että kun tämän päivän pörssihinnat määräytyi, niin OL3 näytti vielä koko tälle päivälle 0 tuottoa. Eli jos tarjoukset meni tuon mukaan, niin suomessa olisi nyt 800MW enemmän sähköntuotantoa kuin mitä edellisenä päivänä on myyty.

 

[renee]

Oisko tässä joku poikkeustilanne sen suhteen, että kun tämän päivän pörssihinnat määräytyi, niin OL3 näytti vielä koko tälle päivälle 0 tuottoa. Eli jos tarjoukset meni tuon mukaan, niin suomessa olisi nyt 800MW enemmän sähköntuotantoa kuin mitä edellisenä päivänä on myyty.

Voi olla. Tai voi olla jotain häiriöitä/rajoituksia yhteyksissä. Mutta käytännössä tämän pitäisi olla äärimmäisen harvinainen tilanne, pitääpä seurailla. Tuo Pohjois-Ruotsin yhteys on siitä kiva, että siellä hinta on käytännössä aina (= viime aikoina) merkittävästi Suomea alempi, joten loogisesti sieltä pitäisi tuoda aina maksimit Suomeen.

 

[ossobucco]

Voi olla. Tai voi olla jotain häiriöitä/rajoituksia yhteyksissä. Mutta käytännössä tämän pitäisi olla äärimmäisen harvinainen tilanne, pitääpä seurailla. Tuo Pohjois-Ruotsin yhteys on siitä kiva, että siellä hinta on käytännössä aina (= viime aikoina) merkittävästi Suomea alempi, joten loogisesti sieltä pitäisi tuoda aina maksimit Suomeen.

Jos halvemman sähkön alueelta viedään sähköä kalliimman sähkön alueelle, niin kumman alueen mukaan sähkö hinnoitellaan? Saako halpa alue sähköstä hyvän hinnan vai kalliimpi alue halpaa sähköä?

 

[TheFlyingFinn]

Voi olla. Tai voi olla jotain häiriöitä/rajoituksia yhteyksissä. Mutta käytännössä tämän pitäisi olla äärimmäisen harvinainen tilanne, pitääpä seurailla. Tuo Pohjois-Ruotsin yhteys on siitä kiva, että siellä hinta on käytännössä aina (= viime aikoina) merkittävästi Suomea alempi, joten loogisesti sieltä pitäisi tuoda aina maksimit Suomeen.

Eipä nuo huomiset hinnat näytä paljoa paremmilta. Onhan tämä pörssijärjestelmä täysin rikki kun täällä ollaan lähes omavaraisia ja silti maksetaan samaa hintaa kuin aiemmin. Saksan ja Ranskan virheistä kärsii koko Euroopan alue. Pakkohan tälle jotain on pian tehdä

 

[Grez]

Jos halvemman sähkön alueelta viedään sähköä kalliimman sähkön alueelle, niin kumman alueen mukaan sähkö hinnoitellaan? Saako halpa alue sähköstä hyvän hinnan vai kalliimpi alue halpaa sähköä?

Normaalisti jos alueiden välillä on hintaero niin silloin siirtolinjassa on pullonkaula ja hintaero kertaa siirretty energia tulee pullonkaulatuottona. Näissä ruotsin ja suomen välisissä yhteyksissä siis pullonkaulatuotto jaetaan suomen kantaverkon ja ruotsin kantaverkon kesken ja ne rahastoidaan siirtoyhteyksien parantamiseen.

 

[Grez]

Onhan tämä pörssijärjestelmä täysin rikki kun täällä ollaan lähes omavaraisia ja silti maksetaan samaa hintaa kuin aiemmin. Saksan ja Ranskan virheistä kärsii koko Euroopan alue.

Eihän se rikki oo, eikös myyjien tavoitteena oo saada sähköstä paras mahdollinen hinta. Jos keskieurooppalaiset on valmiit maksamaan sähköstä enemmän niin sittenhän sitä kannattaa myydä sinne.

 

[TheFlyingFinn]

Eihän se rikki oo, eikös myyjien tavoitteena oo saada sähköstä paras mahdollinen hinta. Jos keskieurooppalaiset on valmiit maksamaan sähköstä enemmän niin sittenhän sitä kannattaa myydä sinne.

No tuottajien mielestä ei varmasti ole rikki, mutta kuluttajien kannalta on rikki. Sähkön ei pitäisi olla samanlaista kauppatavaraa kuin osakekauppa.

 

[renee]

No tuottajien mielestä ei varmasti ole rikki, mutta kuluttajien kannalta on rikki. Sähkön ei pitäisi olla samanlaista kauppatavaraa kuin osakekauppa.

Tuottajienkin mielestä on rikki ja tarvitsisi saada tukea tai helpotuksia veronmaksajilta vakuusmaksuihin. Siis kova hinta ei tietenkään ole ongelma, mutta kovasta hinnasta vaaditut vakuudet pitäisi saada veronmaksajien piikkiin tai niistä voitaisiin heidän mielestään luopua

 

[TheFlyingFinn]

"Vanheni kuin maito"

 

[hkultala]

Mun mielestä pitää erottaa sähköpula ja sähkön hinta erikseen. Esim. juuri nyt ei ole sähköpula lähelläkään, silti sähkö lähentelee euron hintaa. Talvella voi tulla oikea sähköpula, mutta siihen ei sähkön säästö näin alkusyksystä paljon jelppaa.

Sähkön hinta muodostuu pörssissä kysynnän ja tarjonnan lain mukaan; meillä on pulaa järkevänhintaisesta säätövoimasta, minkä takia hinnoissa on valtavat heittelyt vuorokaudenaikojen välillä.

Olisipa vielä turvetuotanto kunnolla pystyssä nyt voitaisiin polttaa sitä halvaksi säätövoimaksi. Mutta ei, kun vihreiden piti tehdä meistä pahasti riippuvaisia venäläisestä fossiilisesta säätövoiman polttoaineesta.

Ja auttaa se sähkö säästäminen nyt hiukan sillä tavalla että mikäli vesivoimaa käytetään nyt vähemmän, patoaltaat on talvella täydempiä ja vesivoimaa riittää paremmin talvella.

 

[vihta]

Ihan mielenkiintoinen kirjoitus hintakatosta

Sähkön tukkumarkkinoiden hintakatosta ekonomistin näkökulmasta - Reilua Energiaa

Keskustelu sähkön hintakatosta näyttää helposti typistyvän eipäs-juupas -väittelyksi, jossa hintakattoa kategorisesti joko vaaditaan tai vastustetaan. Asia ei ole kuitenkaan ollenkaan näin mustavalkoinen, vaan se on huomattavan monitahoinen.

reiluaenergiaa.fi

 

[Shajk]

Oisko tässä joku poikkeustilanne sen suhteen, että kun tämän päivän pörssihinnat määräytyi, niin OL3 näytti vielä koko tälle päivälle 0 tuottoa. Eli jos tarjoukset meni tuon mukaan, niin suomessa olisi nyt 800MW enemmän sähköntuotantoa kuin mitä edellisenä päivänä on myyty.

Intraday markkinalla volyymia ollut poikkeuksellisen korkea tänään. Eli OL3 varmaan myynyt sähköä siellä, kun eilen päätös laitoksen käynnistyksestä tuli liian myöhän että OL3 olisi ehtinyt osallistua Day-Ahead huutokauppaan. Jos nyt joku vesivoimala ruotsissa osti OL3 sähköt ja pisti luukut kiinni. Intraday markkina on kuin osakemarkkina, eli jos joku tekee tarpeeksi hyvän tarjouksen, kauppa syntyy heti. Silloin on mahdollista että esimerkiksi ruotsissa 35 eurolla sähköä tuottava vesivoimala ehti ostaa OL kolmosesta sähkö ja laittoi vesivoimala kiinni tunniksi (säästäen oman myyntihinnan ja edullisemman OL3 sähkön erotuksen, eli jotain 10€) ennen kuin suomessa 500+ eurolla sähköä tuottava laitos ehti tehdä tarpeeksi hyvän tarjouksen.

Vaikka nyt marginaalihinnoittelu on kritisoitu, se kyllä välttää tällaiset oudot tilanteet että suomessa hinnat korkealla mutta joku ruotsissa nyt vain oli nopeampi ja ennätti napata halvat sähköt suomesta ensin.

Lisäksi Ruotsin kantaverkko ostaa aika usein tasesähköä suomesta.
Täältä pääsee näkemään viime viikon määrät: Fingrid

OL3 puuttuminen Day-Ahead markkinalta nosti spot hintoja tänään. Huomenna OL3 vaikutus on mukana. Tasesähkön ostot ei nyt vaikuta spot hintohin, hinnat lasketaan kaupallisten siirtomäärien mukaan, eikä sitten toteutuva fyysinen siirto vaikuta hintoihin suoraan. Pitkällä välillä ehkä vaikuttaa vähittäismyyjien spot marginaaliin...

Jos halvemman sähkön alueelta viedään sähköä kalliimman sähkön alueelle, niin kumman alueen mukaan sähkö hinnoitellaan? Saako halpa alue sähköstä hyvän hinnan vai kalliimpi alue halpaa sähköä?

Myyjä saa oman alueensa hinnan.
Ostaja maksaa oman alueensa hinnan.
Erotus menee sähköpörssin kautta siirtolinjan omistajille. Eli kun ruotsin ja suomen välillä on hintaeroa, ero menee SVKlle ja Fingridille pullonkaulatulona.
Tästä näkee pullonkaulatulojen määrää:

Data view

transparency.entsoe.eu

 

[zepi]

Ihan mielenkiintoinen kirjoitus hintakatosta

Sähkön tukkumarkkinoiden hintakatosta ekonomistin näkökulmasta - Reilua Energiaa

Keskustelu sähkön hintakatosta näyttää helposti typistyvän eipäs-juupas -väittelyksi, jossa hintakattoa kategorisesti joko vaaditaan tai vastustetaan. Asia ei ole kuitenkaan ollenkaan näin mustavalkoinen, vaan se on huomattavan monitahoinen.

reiluaenergiaa.fi

Tämä oli mainio kirjoitus aiheesta.

 

[zepi]

Tämä viesti tuli ehkä eilen väärään threadiin, joten crosspostaan sen nyt tännekin:

Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

Onneksi sentään kesällä aurinkopaneelit tuottaa silloin, kun tarve on suurin (jäähdytys). Muutenkin kulutus kasvaa jatkuvalla syötöllä kesäisin, kun viilennyksen tarve kasvaa. Omassa kultaisessa lapsuudessa 80 ja 90-luvulla kenelläkään ei ollut mitään viilennyslaitetta kotona (ehkä tuuletin...

bbs.io-tech.fi

Näissä regulointitilanteissa tulee ongelmaksi se, että ne johtavat lähes poikkeuksetta kustannusten räjähdyksenomaiseen nousuun ja päättömään tuhlaukseen.

Jos otetaan seuraavat oletukset:
muun sähkön tuotanto maksaa 20snt/kWh ja sitä on 95% tuotannosta (mutta tuotantomäärää ei voida mitenkään lisätä - kaikki halpa kapasiteetti on käytössä)
kaasusähkö maksaa 1e/kWh ja sitä on 5% tuotannosta ja sähkön tuotannon hyötysuhde on 40% (terminen kWh maksaa siis 40snt) (jokainen lisämegawatti lisää tätä)

-> keskiarvohinta on 24snt/kWh ja EU päättää, että nyt sähkön hinta on sitten 25snt/kWh ja he maksavat erotuksen kaasusähkön tuottajille, eli sen puuttuvan 75snt/kWh.

Esim. tässä tapauksessa firma joka tarvitsee 1MW teholla lämpöä ja voi joko tuottaa sitä polttamalla kaasua tai käryttämällä sähkövastusta (tarvitsee vaikkapa 200C lämpötilan johon ei lämpöpumpulla yllä), niin seuraus on aika kummallinen.
--
Skenaario 1 - ei hintasäätelyä:
Firman pitäisi valita, että ostaako se pörssistä sähköä hintaan 1e/kWh vai ostaako se kaasua hintaan 40snt/kWh -> se ostaisi kaasua ja polttaisi sen lämmöksi ja maksaisi käyttämästään energiasta 40snt/kWh.

Tässä tilanteessa kustannuksen firman tuotannolle ovat 40snt/kWh + kaasua poltetaan 1MW termiseen tehoon riittävällä määrällä.
---
Skenaario 2 - EU keskiarvoistaa sähkön hinnan:
Jos EU asetus rajoittaa sähkön hinnan 25snt:hen, niin firman kannattaa ostaa mielummin sähköä pörssistä ja käyttää sitä 1MW teholla. Tämä vaatii kaasuvoimaloita lisäämään sähkön tuotantoa 1MW:llä ja 40% hyötysuhteen takia se tarkoittaa, että kaasuvoimalan pitää polttaa 2.5MW teholla kaasua.

Tässä skenaariossa:
Kustannukset ovat 25snt/kwh firmalle, 75snt/kwh veronmaksajalle ja kaasua kuluu 2.5MW teholla.

-> tuhlaamme kaasua josta on pulaa polttamalla sitä harakoille 1.5MW teholla JA veronmaksaja maksaa siitä hyvästä vielä 75snt/kWh.

--
Tämä on nyt hyvin teoreettinen esimerkki, mutta ylipäätään kaikissa näissä kuvitelmissa joissa hinta rajoitetaan marginaalituotannon alapuolelle seurauksena on aina jotain tämänkaltaista.

Joku voi tietysti sanoa, että "talous luhistuu jos tätä ei tehdä". Minä taas sanon, että "talous luhistuu jos tähän lähdetään" - yhteiskunnallisesti tulee halvemmaksi tulee sulkea se 5% sähkönkulutuksesta joka tarvitsee tuota 1e/MWh hintaista kaasusähköä ja olla ilman. 95% yhteiskunnasta pyörii kuitenkin normaalisti.

On paljon halvempaa auttaa tuota 5% yhteiskunnasta suoraan kuin kaivaa kuoppaa syvemmäksi tuhlaamalla sitä kaasua mistä on pulaa.

 

[takomo]

Siirretäänpä tänne.

Euroopassa on muitakin sähköpörssejä. Niin kuin osakemarkkinoiden kanssa, hinta on aika samanlainen eri pörssien välillä. Halvimmasta pörssistä ostetaan ja kalliimmalla myydän ja hinnat tasaantuu.

Mitä muita vaihtoehtoja Pohjoismaissa on kuin Nordpool? Oma voimala ja kahdenkeskiset sopimukset tietenkin mutta onko muita avoimia markkinoita?

Jos lyhyemmästä aloitetaan:
Säätösähkömarkkina
Tasesähkömarkkina
Päivän sisäinen markkina
(Näissä edellisissä perinteisen osakemarkkinat tapan osto ja myyntitarjouksia toteutuu yksi tapahtuma kerralla kunhan hinnat kohtaavat)
Päivä eteenpäin markkina
Ja sitten johdannaismarkkinoilla:
Muutama päivä eteen
Muutama viikko eteen
Muutama kuukausi eteen
Muutama vuosineljännes eteen
Muutama vuosi eteen

Päiviä eteen ja viikkotasolla ei nyt käytännössä kukaan tee kauppaa.
Kuukausi tasolla löytyy jo volyymia ja sitä kautta pari sähköyhtiö myy kuukausittain vaihtuvia sopimuksia. Vuosineljännes johdannaisilla taas myydään kvarttaalisähköä, ja vuosijohdannaisilla myydään 12kk ja 24kk sopimuksia.

Päivän sisäisellä markkinalla ostajat ja myyjät korjaavat eilispäivän ennusteiden perusteella ostettu ja myyty sähkön määrä. Fingrid sitten korjaa se osa markkinatoimijoiden tunti-ennen ennusteista joka meni mönkään, ja lasku lähtee perään.

Onko sinulla näppituntumaa, mikä on eri "mittaisten" markkinoiden suhteellinen markkinaosuus? Nordpoolin tarjoustasokäyrien mukaan n. 5500-6000 MW ostajista käy päiväsaikaan day-ahead-tuntikauppaa rahamiesten asenteella - eli hinnalla ei väliä. Kun koko kulutus on arkena vähän yli 8000 MW, niin miten day-ahead-markkinan suuri osuus on ylipäänsä mahdollinen?

Todella suurilla käyttäjillä on omia voimalaitososuuksia (mm. Outokummun terästehdas ja metsäteollisuus) ja voisi olettaa, että moni suurkäyttäjä osaa ennakoida kulutuksensa ja ostaa sähkönsä futuureilla. Kuluttajamarkkinoillakin monella on kiinteitä sopimuksia.

 

[takomo]

Eipä nuo huomiset hinnat näytä paljoa paremmilta. Onhan tämä pörssijärjestelmä täysin rikki kun täällä ollaan lähes omavaraisia ja silti maksetaan samaa hintaa kuin aiemmin. Saksan ja Ranskan virheistä kärsii koko Euroopan alue. Pakkohan tälle jotain on pian tehdä

Kyllä tämä jotenkin tuntuisi tosiaan olevan rikki. Dayahead-markkinoilla näyttää nimittäin olevan kaiken aikaa siirto SE1-FI tapissa, olipa OL3 verkossa tai ei ja sattuipa tuulemaan tai ei:

View hourly flow for Finland.

See all Finnish hourly flow in the day-ahead market. Filter to see your interconnector of interest.

www.nordpoolgroup.com

Tässäpä viikon markkinahinnat Suomessa. Sitten haaste: osoita hintojen perusteella, milloin OL3 on tuottanut esim. 800 MW tehoa verkkoon.

Ymmärtääkö joku täällä sähkömarkkinan toiminnan kokonaisuudessaan, yksityiskohtia myöten? Yhä enemmän tämä alkaa näyttää helvetinkoneelta, joka rampauttaa talouden.

 

[Narghar]

Onhan se useamman kerran jo täällä selitetty auki, kannattaa kattoa tätä threadiä jokunen sivu taaksepäin

 

[Jan11]

Kyllä tämä jotenkin tuntuisi tosiaan olevan rikki. Dayahead-markkinoilla näyttää nimittäin olevan kaiken aikaa siirto SE1-FI tapissa, olipa OL3 verkossa tai ei ja sattuipa tuulemaan tai ei:

View hourly flow for Finland.

See all Finnish hourly flow in the day-ahead market. Filter to see your interconnector of interest.

www.nordpoolgroup.com

Tässäpä viikon markkinahinnat Suomessa. Sitten haaste: osoita hintojen perusteella, milloin OL3 on tuottanut esim. 800 MW tehoa verkkoon.


Ymmärtääkö joku täällä sähkömarkkinan toiminnan kokonaisuudessaan, yksityiskohtia myöten? Yhä enemmän tämä alkaa näyttää helvetinkoneelta, joka rampauttaa talouden.

En voi sanoa erityisemmin ymmärtäväni, mutta viime aikoina niin asiantuntijat kuin poliitikot on puhuneet siitä, että sähkön hinta kytkeytyy kaasun hintaan, vaikka kaasulla Euroopassa tuotetaan alle kymmenen prosenttia sähköstä. Siihen puuttumalla pyritään löytämään keino korjata sähkömarkkinat.
Läpivirtausmarkkina on sitten toinen probleema.


Esim.

Sähkön hintaa aiotaan hillitä EU:ssa poikkeuksellisin toimenpitein

EU haluaa myllätä pikaisesti sähkömarkkinoita.

www.tekniikkatalous.fi

 

[zepi]

Kyllä tämä jotenkin tuntuisi tosiaan olevan rikki. Dayahead-markkinoilla näyttää nimittäin olevan kaiken aikaa siirto SE1-FI tapissa, olipa OL3 verkossa tai ei ja sattuipa tuulemaan tai ei.

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä SE1:llä on sähköä reilusti yli tarpeiden + ainoa vapaa siirtoyhteys on Suomen kautta.

Suomessa on nykyisellään aina joku joka haluaa vähentää omaa tuotantoa jos voi ostaa SE1:sestä sähköä. Vähentäjänä toimivat varmasti monet fossiilisia polttavat, mutta myös vesivoimalat jos pystyvät. Niiden kannattaa säästää jokainen pisara talveksi kun hinta uhkaa ampua vielä ylemmäs.

On hyvin vaikea kuvitella tilannetta jossa SE1:ltä ei tuotaisi Suomeen sähköä piuhan täydeltä. Tänään oli poikkeustapaus kun OL3 käynnistyi vastoin eilistä day-ahead markkinan tietoa. Toivottavasti ei tule toistumaan…

 

[NikoD]

Nordpoolin tarjoustasokäyrien mukaan n. 5500-6000 MW ostajista käy päiväsaikaan day-ahead-tuntikauppaa rahamiesten asenteella - eli hinnalla ei väliä. Kun koko kulutus on arkena vähän yli 8000 MW, niin miten day-ahead-markkinan suuri osuus on ylipäänsä mahdollinen?

Riippumatta siitä onko tehnyt jotain toimenpiteitä johdannaismarkkinoilla, fyysinen sähkö on kuitenkin hankittava. Se hankitaan joko day-ahead-markkinoilta tai kahdenvälisillä sopimuksilla. Kahdenvälisiä sopimuksia on jonkin verran, mutta valtaosa fyysisestä sähköstä hankitaan day-ahead-markkinoilta. Sitä lyhemmän aikavälin markkinat ovat normaalitilanteessa korjauksia varten, eikä kukaan varsinaisesti tarkoituksella suunnittele ostavansa tai myyvänsä niillä markkinoilla. Mutta ennusteet eivät tietenkään ikinä osu täsmälleen kohdalleen ja sähkön tuotanto ja kulutus on vaan pakko pitää tasapainossa.

Kun fyysisen sähkön on hankkinut day-ahead-markkinoilta "hintaan mihin hyvänsä", johdannaismarkkinoilla tehtyjen sopimusten perusteella voi saada "hyvitystä" (tai joutua maksamaan vielä lisää).

 

[zepi]

Nordpoolin tarjoustasokäyrien mukaan n. 5500-6000 MW ostajista käy päiväsaikaan day-ahead-tuntikauppaa rahamiesten asenteella - eli hinnalla ei väliä.

Täällä oli hyviä selityksiä + kuvaaja joka näyttää, että kulutusjoustoa on alkanut ilmaantua Suomeenkin. Puhutaan vielä alle 10%:sta kysynnästä, mutta kyllä sitä alkaa olla.

Sähkön tukkumarkkinoiden hintakatosta ekonomistin näkökulmasta - Reilua Energiaa

Keskustelu sähkön hintakatosta näyttää helposti typistyvän eipäs-juupas -väittelyksi, jossa hintakattoa kategorisesti joko vaaditaan tai vastustetaan. Asia ei ole kuitenkaan ollenkaan näin mustavalkoinen, vaan se on huomattavan monitahoinen.

reiluaenergiaa.fi

Kuvassa taitavat olla kysyntä ja tarjonta väärinpäin selitteissä.

Saksassa useiden Gigawattien edestä kysyntäjoustoa hinnan noustessa. Ilmaiseksi jos saisi, niin kuluisi yli 26GW ja jos maksaa 2800€/MWh, niin 18GW piisaa.

 

[takomo]

On hyvin vaikea kuvitella tilannetta jossa SE1:ltä ei tuotaisi Suomeen sähköä piuhan täydeltä. Tänään oli poikkeustapaus kun OL3 käynnistyi vastoin eilistä day-ahead markkinan tietoa. Toivottavasti ei tule toistumaan…

Ei tarvitse kuvitella vaan voi käydä itse katsomassa Nordpoolin datasta, miten on mennyt:

View daily exchange.

See daily Finnish exchange data. Filter to see the area of your interest.

www.nordpoolgroup.com

Yhtenäkään päivänä ei ole ollut piuhat punaisena jatkuvasti, vaan teho vaihtelee.
Esim. tässä siirto SE1-FI ja hinnat pe 26.8

Puolen päivän aikaan siirto on vähentynyt alle 1200 MW samalla kun hinta on ollut Suomessa yli 700€/MWh ja Ruotsissa 15€/MWh.

Eikö hintojen pitäisi olla samat, kun siirtokapasiteettia on vapaana satoja MW?

 

[takomo]

Riippumatta siitä onko tehnyt jotain toimenpiteitä johdannaismarkkinoilla, fyysinen sähkö on kuitenkin hankittava. Se hankitaan joko day-ahead-markkinoilta tai kahdenvälisillä sopimuksilla. Kahdenvälisiä sopimuksia on jonkin verran, mutta valtaosa fyysisestä sähköstä hankitaan day-ahead-markkinoilta. Sitä lyhemmän aikavälin markkinat ovat normaalitilanteessa korjauksia varten, eikä kukaan varsinaisesti tarkoituksella suunnittele ostavansa tai myyvänsä niillä markkinoilla. Mutta ennusteet eivät tietenkään ikinä osu täsmälleen kohdalleen ja sähkön tuotanto ja kulutus on vaan pakko pitää tasapainossa.

Kun fyysisen sähkön on hankkinut day-ahead-markkinoilta "hintaan mihin hyvänsä", johdannaismarkkinoilla tehtyjen sopimusten perusteella voi saada "hyvitystä" (tai joutua maksamaan vielä lisää).

Nyt menee yli ymmärryksen. Futuurihan ON nimenomaan fyysisen tuotteen kauppa mutta myöhemmin toimitettavaksi. On futuurin myyjän asia järjestää fyysisen tuotteen toimitus sovitusti. Jos myyjä on voimayhtiö, on aika suoraviivaista vääntää turbiinia isommalle myydyn sähkön toimittamiseksi, tjsp.

Jos ostan nyt tammikuun 2023 hiilifutuureilla laivalastillisen hiiltä Rotterdamiin, niin näiden futuurien perusteella Rotterdamissa minua odottaa laivalastillinen hiiltä tammikuussa 2023 (ja se maksetaan silloin, nyt sovittavalla hinnalla). Ei sitä toiseen kertaan osteta spot-markkinoilta. Kauppa on myös pakko tehdä sovitusti, eli kyse ei ole optiosta.

 

[KognaK]

Eikö hintojen pitäisi olla samat, kun siirtokapasiteettia on vapaana satoja MW?

Ei pitäisi. Kokonaan sivuutit sen että SE3 alueelta tuotiin samaan aikaan 800-1000MW sikakallista sähköä. Ja vaihtelu johtui lähinnä Balttian viennistä. Tällähetkellä FI aluehinnan "pitäisi" olla sama SE1 kanssa siinä tilanteessa kun meillä on omaa halpaa tuotantoa niin paljon että SE3 alueelta ei tuoda mitään ja Balttiaankin riittää. SE3 aluehinta on ollut meidän pohjahinta koko kesän muutamaa hetkeä lukuunottamatta. Huomenna iltapäivällä on yksi tuollainen hetki kun OL3 + tuuli tuottaa juuri sen verran että SE3 tuonti taukoaa.

 

[Shajk]

Yhtenäkään päivänä ei ole ollut piuhat punaisena jatkuvasti, vaan teho vaihtelee.
siirtokapasiteettia on vapaana satoja MW?

Edit: Vahinkopostaus ilman sisältöä, nyt sisältö lisätty.

Day-Ahead markkina määrää pörssihinnan. Klikkaa sieltä day-ahead osion takaa Flow tiedot auki.

Sitten päivän sisällä voi tulla muutoksia. Aika usein näyttää siltä että ruotsalaiset paikkaavat pieleen menneitä ennusteita ostamalla Suomesta sähköä takaisin. Intraday sähkö on usein kalliimpia, ja viime kädessä kantaverkon haltijat tilaavat säätösähköä. Jälkeenpäin selvitetään sitä kuka tuotti/kulutti enemmän/vähemmän sähköä kuin sovittu, ja säätö sähkön lasku menee heille.

Ja vaikka esimerkiksi OL3 on sanonut että tuotanto olisi tunti 13-14 400MWh, se voi olla tunnin aikana jatkuvasti 400MW, tai se voi lähteä käyntiin nollasta ja nostaa tehoja että tunnin lopussa teho on 800MW, ja silti tunnin aikana on tullut 400MWh sähköä. Voi olla hyvinkin haastavaa saada sähköverkko tasapainoon kun jokainen minuutti pitäisi olla tasapainossa mutta kulutus ja tuotanto suunnitellaan tunti kerralla. Tähän on tulossa muutos lähivuosina, jolloin tunnin sijasta oörssihinta muuttuu 15 minuutin välein.

Sitten toinen asia että AC linja mitä nyt pohjoisessa on ei nyt helposti taivu ohjaukseen, vaan linjan molemmilla puolella täyttää olla kulutus ja tuotanto siinä suhteessa mitä oli ennalta sovittu että ennalta sovitut määrät virtaavat sen läpi.

Kun OL3 irtosi pohjoisten tuontilinjojen kautta virtasi muutama minuutti reippaasti yli 2000MW.

Oli miten oli, pääasia on että päivän sisäiset fyysiset siirrot ja tuotannot eivät enää vaikuta pörssihintaan .

 

[Hansai]

– Merkittävät investoinnit tuulivoimaan ovat juuri se tie, joka vie meidät edulliseen sähkön hintaan.

Myös Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Karoliina Auvinen on samoilla linjoilla.

– Sitä mukaan kun saadaan tehtyä siirtymää fossiilisista esimerkiksi tuulivoimaan, mikä on edullisin tuotantomuoto täällä pohjoisessa, sitä mukaan päästään edullisemman sähkön piiriin.

"Tämän jälkeen sähkön hinta alkaa todellakin tulla alas" – asiantuntijat kertovat, miten sähkön hinta voi kehittyä pidemmällä aikavälillä

Sähkön pahimman hintapiikin arvioidaan helpottavan vuoden vaihteessa. Pidemmän aikavälin näkymät ovat sähkön hintakehityksen suhteen hyvät, sanovat asiantuntijat. Keskeinen syy siihen on uusiutuvan sähköntuotannon kasvu.

yle.fi

 

[potero]

– Merkittävät investoinnit tuulivoimaan ovat juuri se tie, joka vie meidät edulliseen sähkön hintaan.

Myös Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Karoliina Auvinen on samoilla linjoilla.

– Sitä mukaan kun saadaan tehtyä siirtymää fossiilisista esimerkiksi tuulivoimaan, mikä on edullisin tuotantomuoto täällä pohjoisessa, sitä mukaan päästään edullisemman sähkön piiriin.

"Tämän jälkeen sähkön hinta alkaa todellakin tulla alas" – asiantuntijat kertovat, miten sähkön hinta voi kehittyä pidemmällä aikavälillä

Sähkön pahimman hintapiikin arvioidaan helpottavan vuoden vaihteessa. Pidemmän aikavälin näkymät ovat sähkön hintakehityksen suhteen hyvät, sanovat asiantuntijat. Keskeinen syy siihen on uusiutuvan sähköntuotannon kasvu.

yle.fi

Näissä tuntuu aina välillä unohtuvan, että pitäisi olla myös keino varastoida sitä energiaa tyyniä päiviä varten. Mielestäni tulevaisuuden sähköntuotannon pitäisi perustua pääasiassa ydinvoimaan ja tuulivoimaan jonkin sopivan energianvarastointiratkaisun kera.

Nyt kun nähdään miten kivihiilen ja maakaasun hinta on raketoinut, niin tämä näyttää mielestäni ainoalta realistiselta tieltä jos halutaan olla sähkön osalta jossain määrin riippumattomia muun maailman tilanteesta. Lisäksi ympäristö kiittää.

 

[Zetbo]

Näissä tuntuu aina välillä unohtuvan, että pitäisi olla myös keino varastoida sitä energiaa tyyniä päiviä varten. Mielestäni tulevaisuuden sähköntuotannon pitäisi perustua pääasiassa ydinvoimaan ja tuulivoimaan jonkin sopivan energianvarastointiratkaisun kera.

Nyt kun nähdään miten kivihiilen ja maakaasun hinta on raketoinut, niin tämä näyttää mielestäni ainoalta realistiselta tieltä jos halutaan olla sähkön osalta jossain määrin riippumattomia muun maailman tilanteesta. Lisäksi ympäristö kiittää.

Kyllähän noita elektrolyysereitä aletaan pikku hiljaa rakentelee ympäri Suomea. Sähköä ei ole helppo varastoida, jos olisi niin sitä olisi tehty iät ja ajat.

 

[Shajk]

Nyt menee yli ymmärryksen. Futuurihan ON nimenomaan fyysisen tuotteen kauppa mutta myöhemmin toimitettavaksi. On futuurin myyjän asia järjestää fyysisen tuotteen toimitus sovitusti. Jos myyjä on voimayhtiö, on aika suoraviivaista vääntää turbiinia isommalle myydyn sähkön toimittamiseksi, tjsp.

Ainakin sähköfutuurit ovat puhtaasti johdannaisia. Käytännössä sekä ostaja että myyjä, mikäli ne ovat fyysisen sähkön tuottajia/kuluttajia, käyvät kauppaa pörssissä sähköstään, ja sitten selvitetään jälkeenpäin ero "kiinnitetyn" ja toteutuneen hinnan välillä, esimerkiksi tuottaja joka "myynyt sähköä halvalla etukäteen" maksaa käytännössä korvauksia sähkön ostajalle, pörssihinnan ja luvatun hinnan erotus.

 

[potero]

Kyllähän noita elektrolyysereitä aletaan pikku hiljaa rakentelee ympäri Suomea. Sähköä ei ole helppo varastoida, jos olisi niin sitä olisi tehty iät ja ajat.

Joo ei todellakaan ole helppo ongelma. Mutta tarpeellinen ratkaista.

 

[JaniKari]

Nyt menee yli ymmärryksen. Futuurihan ON nimenomaan fyysisen tuotteen kauppa mutta myöhemmin toimitettavaksi. On futuurin myyjän asia järjestää fyysisen tuotteen toimitus sovitusti. Jos myyjä on voimayhtiö, on aika suoraviivaista vääntää turbiinia isommalle myydyn sähkön toimittamiseksi, tjsp.

Jos ostan nyt tammikuun 2023 hiilifutuureilla laivalastillisen hiiltä Rotterdamiin, niin näiden futuurien perusteella Rotterdamissa minua odottaa laivalastillinen hiiltä tammikuussa 2023 (ja se maksetaan silloin, nyt sovittavalla hinnalla). Ei sitä toiseen kertaan osteta spot-markkinoilta. Kauppa on myös pakko tehdä sovitusti, eli kyse ei ole optiosta.

Futuurit on vain sopimuksia hinnan erosta nimellishintaan tiettynä aikana. Voi futuureja ostaa vaikka et sähköä käyttäisi ollenkaan. Ne on vähän kuin vakuutuksia sähkönhinnalle. Jos hinnat on yli tietyn rajan voit saadaa korvausta.

 

[jarhu]

Ihan mielenkiintoinen kirjoitus hintakatosta

Sähkön tukkumarkkinoiden hintakatosta ekonomistin näkökulmasta - Reilua Energiaa

Keskustelu sähkön hintakatosta näyttää helposti typistyvän eipäs-juupas -väittelyksi, jossa hintakattoa kategorisesti joko vaaditaan tai vastustetaan. Asia ei ole kuitenkaan ollenkaan näin mustavalkoinen, vaan se on huomattavan monitahoinen.

reiluaenergiaa.fi

Pistää silmään kohta:

Nämä VoLL-arviot voivat tuntua yllättävän korkeilta. Suomessa on päädytty joitain vuosia sitten toteutettujen kyselytutkimusten perusteella keskimääräiseen VoLL-arvoon 8000 €/MWh. Tyypillisesti yksittäisen kotitalouden tai yrityksen on kuitenkin erittäin vaikea arvioida tarkkaa VoLL-arvoa ja siksi tuloksiin on suhtauduttava varauksella. Tulokset vaihtelevatkin erittäin paljon erilaisilla menetelmillä ja eri maissa tehdyissä tutkimuksessa. Esimerkiksi Suomessa kotitalouksien VoLL saattaa vaihdella välillä 4000 – 20000 €/MWh. Silti on selvää, että kyse on useista tuhansista euroista, ei sadoista.

Mikäköhän tuon tutkimuksen uskottavuus on? Sähkönhinnan mennessä 8€/kWh koko Suomi ja luultavasti koko Eurooppa pysähtyisi. Yksittäisien kotitalouksien sähkölaskut menisi suoraan ulosottoon kun ei olisi edes mahdollista maksaa sähkölaskuja eli "halukkuutta" maksaa ei todellisuudessa voi löytyäkään. Huomaa, että ekonomistikin suhtautuu tuloksiin "varauksella".

Edit. Joku huomauttikin jo että VoLL lasketaan muutaman tunnin sähkökatkoksen estämisestä.

 

[hkultala]

Menisi täysin usko markkinoihin, jos solmittuja sopimuksia voisi mielivaltaisesti perua.

Sopimuksen peruminen toisen sopimuksen osapuolen toimesta ja se, että valtiovalta säätää lain joka estää sopimuksen ehtoja toteutumasta ovat täysin eri asioita

 

[Shajk]

Eilen illalla tuli tiedote.. Ruotsin Suomelle tärkeällä SE3 alueella Ringhalsin B4 1130MWin ydinvoimalan huolto venyy alkuperäisestä kuukauden pituisesta huollosta kolmen kuukauden pituiseksi. Pituudesta ei ole edes varmuutta. Yllätyksiä löytyi huollon yhteydessä, ja nyt laitos pitää korjata.

Nyt jännittää, mikähän laitos ehtii täydelle teholle ensin, RinghalsB4 vai OL3?

Edit:
FI, SE3, LT, LV, EE ja FI muodostavat usein yhtenäisen hinta alueen päivällä. Nyt lähiaikoina täältä on tehoa rikki tai huollossa noin 7500MW (OL3 mukaan lukien).
Marraskuun lopussa enään 3000MW, mutta todellisuudessa puuttuva teho on korkeampi, koska esimerkiksi Meri-Pori on ilmoittanut pysähdyksestä lokakuun loppuun asti vaikka se nyt todellisuussa todennäköisesti menee takaisin reserviin.

 

[akse]

Ihan mielenkiintoinen tilanne tällä hetkellä, kun uutena tuttavuutena OL3 pöhisee puoliteholla, tuulikin vähän yltyy ja Pohjois-Ruotsista tuodaan vajaalla teholla, vaikka hinta siellä 30 e/MWh. Sähkön hinta suomessa kuitenkin 569 e/MWh.

Saas nähdä miten pörssihinta käyttäytyy siinä vaiheessa, kun OL3 puksuttaa suuremmalla teholla ja Loviisan molemmat reaktorit käytössä sekä pientä tuulenvirettä ilmassa. Vieläkö saadaan hinnaksi yli 500 e/MWh? Ensi viikollako se Loviisan 2-reaktorin huoltokatko päättyi ja ykkönen vielä odotteli, sitten nähdään...

Kyllä se on oltava, koska meillä on vieläkin sähköpula

 

[mattix]

Pistää silmään kohta:

Mikäköhän tuon tutkimuksen uskottavuus on? Sähkönhinnan mennessä 8€/kWh koko Suomi ja luultavasti koko Eurooppa pysähtyisi. Yksittäisien kotitalouksien sähkölaskut menisi suoraan ulosottoon kun ei olisi edes mahdollista maksaa sähkölaskuja eli "halukkuutta" maksaa ei todellisuudessa voi löytyäkään. Huomaa, että ekonomistikin suhtautuu tuloksiin "varauksella".

Puhuttiinkohan tuossa vielä alvittomasta summasta? Eihän tuolla VoLL-arvolla haeta jatkuvaa kulutusta, vaan piikkitunteja, jonka myötä hintakatto muodostuu. Keskimääräisen kerrostaloasujan koko vuoden keskiteho on luokkaa 0,3 kW ja valveillaoloaikana pimeään vuodenaikaan ehkä 0,6 kW. Onko kerrostaloasukas siis valmis maksamaan noin vitosen huippukulutustunnin aikana, että sähköt pysyvät päällä? Ehkä. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalla tämä tunti voi sitten olla jo 40-50 euroa, jolloin kyllä katkeaa kamelinselkä ja pääkytkin menee auki.

 

[jarhu]

Puhuttiinkohan tuossa vielä alvittomasta summasta? Eihän tuolla VoLL-arvolla haeta jatkuvaa kulutusta, vaan piikkitunteja, jonka myötä hintakatto muodostuu. Keskimääräisen kerrostaloasujan koko vuoden keskiteho on luokkaa 0,3 kW ja valveillaoloaikana pimeään vuodenaikaan ehkä 0,6 kW. Onko kerrostaloasukas siis valmis maksamaan noin vitosen huippukulutustunnin aikana, että sähköt pysyvät päällä? Ehkä. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalla tämä tunti voi sitten olla jo 40-50 euroa, jolloin kyllä katkeaa kamelinselkä ja pääkytkin menee auki.

Hyvä huomio; olisi pitänyt tarkistaa ensin termin määritelmä. Tuollainen mainittu 4-22€/kWh tuossa yläpäässä olisi kyllä itsellä talvella sellainen, että sähköt menisi kytkimestä alas.

 

[renee]

Tossa sähkön pörssihintaa käsittelevässä jutussa lähtökohta oli, että markkina ohjaa sähkön sitä eniten tarvitseville ja tämä toimii kohtuullisen hyvin normaaliaikoina, mutta jos sähköstä on oikeasti niukkuutta, sitä pitää alkaa säännöstellä eikä sitä voi enää jakaa sen perusteella, kellä on eniten rahaa. Tämä nyt on ihan perusjuttu kaikille välttämättömyystuotteille.

Lisäksi markkinan toimivuudelle oletus on, että markkina on vapaa. Sitähän se ei ole eikä tule olemaan, eli esim. Virossa, Norjassa ja Keski-Euroopassa - ja varmasti myös Suomessa - sähkön hintaa tuetaan tai tullaan tukemaan, joten markkina ei tietenkään toimi niin kuin sen teoriassa pitäisi. Kannattaa siis unohtaa hienot teoriat sähkön hinnan markkinaehtoisesta muodostumisesta tällä hetkellä.

Itseäni häiritsee myös erityisen paljon se, että sähköä välitetään pörssin kautta tosiasiallisesti saman tahon toimiessa sekä myyjänä että ostajana (esim. vaikka Helen toimii näin).

 

[petepeluri]

Joo, mutta kaikki ehdotukset täällä on vääränlaisia. Se, että laitetaan hintakattoja vaan pahentaa sitä sähköpulaa.

Jos jotain aletaan sähkön hinnassa säädellä, pitäisi aloittaa siitä, että kiinteähintaiset sähkösopimukset kielletään(siten että ne olemassaolevien sopimusten hinnat vaan muuttuu pörssisidonnaisiksi), jotta kukaan ei saa sähköä halvalla alta pörssihinnan, siten että heillä ei ole motivaatiota sen säästämiseen.

Kun sähkö olisi pörssihintaista kaikille, olisi kaikilla motivaatio sen säästämiseen.

Ja toinen mitä pitäisi tehdä olisi täyskielto kryptovaluuttojen mainaukselle, joka on täysin turhaa sähkön haaskaamista.


Ja asia mikä ei liity lainsäädäntöön, mutta täällä kannattaisi porukan myös miettiä paljonko eroa on näyttiksen virrankulutuksessa sen välillä, onko pelissä FPSt 60(näyttiksen idlatessa 75% framen ajasta) vai 240 Hz (näyttiksen käydessä täydellä teholla) ennen kuin alkaa valittamaan sähkön hinnasta. Että pystyisikö siihen omaan sähkönkulutukseen jotenkin vaikuttamaan.

Spoileri

vsync

Helvetin typerä idea ajaa konkurssiin myös ne kenellä sattuu olemaan halvempaa sähköä.

 

[Jan11]

Tässä on muuten hyvä artikkeli uusista tuulivoimaloista. Siinä myös kumotaan myytti tuulettomista talvista (talvisin tuulee kesiä enemmän ja kylmempi ilma on painavampaa -> siitä saa enemmän energiaa), ja tuodaan esiin sitä, miten korkeus, lapojen muoto ja ulottuvuus on muuttanut tuulivoimalat huomattavasti aiempaa tehokkaammiksi.

200 tonnia ilmaa sekunnissa: Jättimyllyt muuttavat tuulisähkön Suomessakin kannattavaksi liiketoiminnaksi

Tuulivoima on muuttunut verovaroilla ylläpidetystä erikoisuudesta houkuttelevaksi bisnekseksi.

suomenkuvalehti.fi

 

[snow28]

Kyllä tämä jotenkin tuntuisi tosiaan olevan rikki. Dayahead-markkinoilla näyttää nimittäin olevan kaiken aikaa siirto SE1-FI tapissa, olipa OL3 verkossa tai ei ja sattuipa tuulemaan tai ei:

View hourly flow for Finland.

See all Finnish hourly flow in the day-ahead market. Filter to see your interconnector of interest.

www.nordpoolgroup.com

Tässäpä viikon markkinahinnat Suomessa. Sitten haaste: osoita hintojen perusteella, milloin OL3 on tuottanut esim. 800 MW tehoa verkkoon.


Ymmärtääkö joku täällä sähkömarkkinan toiminnan kokonaisuudessaan, yksityiskohtia myöten? Yhä enemmän tämä alkaa näyttää helvetinkoneelta, joka rampauttaa talouden.

SE3 hinta oli todella kallista, sama kuin Suomessa ja tuulivoimaa ei tuolloin ollut juurikaan tarjolla. Ei ollut yksinkertaisesti enempää tuotantoa tarjolla mitä siirtää SE1-alueelta Suomeen päin. Lisäksi kaikki liikenevä sähkö virtasi etelään päin, jossa oli vielä jopa kalliimpia hinta-alueita Baltiassa ja Tanskassa.

 

[snow28]

Helenin kaukolämpöasiakkaita varmaan naurattaa kun Osmo Soininvaara korottelee taas hintoja, kaasulla ja hiilellä ei kaukolämmön tuotanto ole ehkä kannattavinta. Onneksi asun Vantaalla, jossa kaukolämmön tuotanto on järjestetty paljon järkevämmin eikä järkyttäviä korotuksia tule vuodesta toiseen.

Energia | Helenin energianhintaan roimia korotuksia – HS:n laskuri näyttää, miten kaukolämpösi hinta nousee

Energiamaksu maaliskuussa on kaksinkertainen verrattuna nykyiseen.

www.hs.fi

 

[renee]

SE3 hinta oli todella kallista, sama kuin Suomessa ja tuulivoimaa ei tuolloin ollut juurikaan tarjolla. Ei ollut yksinkertaisesti enempää tuotantoa tarjolla mitä siirtää SE1-alueelta Suomeen päin. Lisäksi kaikki liikenevä sähkö virtasi etelään päin, jossa oli vielä jopa kalliimpia hinta-alueita Baltiassa ja Tanskassa.

Ei sen noin pitäisi mennä, eli jos alueella on alempi hinta kuin toisella alueella, sen sähkön pitäisi siirtyä alemman hinnan alueelta korkeamman hinnan alueelle maksimiteholla TAI hintojen pitäisi tasoittua. Tämä siis sen teorian mukaan, että maksamme sähköstä kovaa hintaa, koska saksalainen on ryssinyt sähköntuotantonsa.

 

[snow28]

Ei sen noin pitäisi mennä, eli jos alueella on alempi hinta kuin toisella alueella, sen sähkön pitäisi siirtyä alemman hinnan alueelta korkeamman hinnan alueelle maksimiteholla TAI hintojen pitäisi tasoittua. Tämä siis sen teorian mukaan, että maksamme sähköstä kovaa hintaa, koska saksalainen on ryssinyt sähköntuotantonsa.

Mistä tiedät, että sähkö ei siirtynyt maksimiteholla mitä oli ylimääräisenä siirrettävissä? Kai sieltä piuhasta tuli niin paljon kuin mahdollista oli. Loppu meni kulutukseen SE1 -alueella, joka oli myös noilla tunneilla ennustettua korkeampaa useamman sadan MW ja loppu virtasi keski-Ruotsiin.

 

[petepeluri]

Helenin kaukolämpöasiakkaita varmaan naurattaa kun Osmo Soininvaara korottelee taas hintoja, kaasulla ja hiilellä ei kaukolämmön tuotanto ole ehkä kannattavinta. Onneksi asun Vantaalla, jossa kaukolämmön tuotanto on järjestetty paljon järkevämmin eikä järkyttäviä korotuksia tule vuodesta toiseen.

Energia | Helenin energianhintaan roimia korotuksia – HS:n laskuri näyttää, miten kaukolämpösi hinta nousee

Energiamaksu maaliskuussa on kaksinkertainen verrattuna nykyiseen.

www.hs.fi

Korotus on vain 30%.

 

[snow28]

Korotus on vain 30%.

Mistä keksit tuon luvun?

"Lokakuun alussa kaukolämmön kokonaishinta kuluttajalle nousee noin 20 prosenttia keskimääräisessä omakotitalossa. Tammikuun alussa on tulossa 23 prosentin korotus ja maaliskuun alussa 22 prosentin korotus."

 

[renee]

Mistä tiedät, että sähkö ei siirtynyt maksimiteholla mitä oli ylimääräisenä siirrettävissä? Kai sieltä piuhasta tuli niin paljon kuin mahdollista oli. Loppu meni kulutukseen SE1 -alueella, joka oli myös noilla tunneilla ennustettua korkeampaa useamman sadan MW ja loppu virtasi keski-Ruotsiin.

Käytännössä hetkittäiset siirtolinjojen tehot voivat olla mitä vain ja jos hintaa katsotaan noista day ahead -hinnoista, niin tuotanto ja kulutus voi sinä aikana muuttua. Mutta teoria on siis se, että siirtokapasiteetti siirtää sähköä alemman hinnan alueelta korkeamman hinnan alueelle maksimiteholla kunnes alueiden hinnat tasoittuvat. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos siirtokapasiteetti ei ole maksimikäytössä, alueiden hintojen pitäisi olla suunnilleen samat. Teoria on teoriaa

 

[Ogeli]

Mistä keksit tuon luvun?

Stadissa on kausihinnoittelu tuossa hesarin lukijan laskelma:

Tässä olisi voitu taustoittaa sivulauseessa mainintaa tarkemmin sitä, millä tavalla kaukolämmön hinta vaihtelee normaalistikin vuodenaikojen välillä. Nyt voi saada käsityksen, että kaukolämmön hinta nousee 80% tai otsikon 100% aiempiin talviin verrattuna. Tosiasiassa kevätkauden hintojen ero 2022 ja 2023 välillä on 9,22 sentistä 11,99 senttiin / kWh (sis. alv), eli vertailukelpoinen nousu on 30% eikä 80-100%.

Helen kaukoläpöhinnat näennisesti halvat lisäksi tulee huomattava vesivirtausmaksu

 

[snow28]

Stadissa on kausihinnoittelu tuossa hesarin lukijan laskelma:

Helen kaukoläpöhinnat näennisesti halvat lisäksi tulee huomattava vesivirtausmaksu

Vantaalla energiamaksu 49,60 €/MWh
Helsingissä energiamaksu 96,67 €/MWh

Eiköhän käytännössä koko maassa ole tuo kausihinnoittelu käytössä kaukolämmön osalta. Onhan tuo aikamoinen ero korkeimmissa maksuluokissa Helsingin ja Vantaan välillä. Käytännössä Helsingissä kaukolämpö on tuplasti kalliimpaa.

 

[Narghar]

Vantaalla energiamaksu 49,60 €/MWh
Helsingissä energiamaksu 96,67 €/MWh

Eiköhän käytännössä koko maassa ole tuo kausihinnoittelu käytössä kaukolämmön osalta. Onhan tuo aikamoinen ero korkeimmissa maksuluokissa Helsingin ja Vantaan välillä. Käytännössä Helsingissä kaukolämpö on tuplasti kalliimpaa.

Joo, toiset joutuvat maksamaan polttoaineestaan, toisille maksetaan siitä että sitä otetaan vastaan.