Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Jan11]

Juuri näin.
Ihmetyttää kun joidenkin mielestä suomessa kuuluisikin olla kallista sähköä koska se on ollut aina halpaa, samaan aikaan unohdetaan että ei ns.kehittynyttä valtiota voida pyörittää näillä leveysasteilla ilman halpaa energiaa...
Kahvi on meilllä kallimpaa kuin Etelä-Amerikassa, en silti mene heille kertomaan kuinka paljon kahvin kuuluisi maksaa... ei varmaan 7€/paketti?

Ehkä olisi silti huomata, että meillä on edelleen muihin EU-maihin (pl. Ruotsi) suhteutettuna halpa energia, ja sen on ennustettu niihin verrattuna pysyvän halpana jatkossakin. Toki nyt Venäjän vajaat 14 pinnaa putoa pienemmäksi, mutta muutoin meidän vienti euroopan ulkopuolelle on vain 24,5%.
Ja euroopan mittakaavassa meidän energianhintaetu tosiaan säilyy, sillä sen lisäksi että nautimme jatkossakin edullisimman pään energiasta meidän vahvuus on, että ne muut nojaa enemmän fossiilisiin - jotka kallistuvat jatkossa vielä lisää.

On siis kilpailukyvyn kannalta vähemmän merkityksellistä mikä euromääräinen veroton sähkönhinta on, kuin se, mikä se on suhteessa verrokkimaiden hintoihin.

 

[Jan11]

Itselleni jäikin epäselväksi, miksi kesällä, erityisesti elokuussa pörssisähkö olikin niin korkealla? Elokuun keskiarvo sis 24% alv oli 32,4c/kwh. Huiput yli 83c/kwh sis 24% alv.

Muistinvaraisesti juuri elokuussa ainakin kaasun ja kivihiilen hinta raketoi, OL3 oli vain yhden viikon käytössä, Loviisa 2 oli suunnitellussa huollossa 7.8. alkaen ja FennoSkan 2 linjalla oli ongelmia. Edit. ja vesivoiman osalta altaat oli kuivina pitkään ennen kuin syyssateet korjasi sitten ongelmaa.

 

[Shajk]

Mulla on hämärä muistikuva siitä että samanaikaisesti oli kolme neljä ydinvoimalaa poissa pelistä Suomessa ja Ruotsissa .. en enää muista miltä tilanne näytti elokuussa mutta muistaakseni sateet tuli myöhään ja pitkään oli epävarmuutta vesitilanteesta.. ja sitten elokuussa alkaa aurinkovoiman tuotto mennä merkittävästi alaspäin.

Mutta joo, kesästä ja syksystä on tullut intensiivinen huoltoaika sekä sähkölinjoille että tuotantolaitoksille. Itse ennakoin että tilanne jatkuu pari kolme vuotta ainakin, ja laitoin rahaa kiinni siihenkin. Keväällä tulee omat paneelit katolle auttamaan sähkölaskujen kanssa.

 

[jarmojs]

Asiaa siirrosta

Jopa 150 tuulivoimalaa joutuu odottamaan vuosia kytkentää valtakunnan verkkoon

 

[zepi]

Muistinvaraisesti juuri elokuussa ainakin kaasun ja kivihiilen hinta raketoi, OL3 oli vain yhden viikon käytössä, Loviisa 2 oli suunnitellussa huollossa 7.8. alkaen ja FennoSkan 2 linjalla oli ongelmia. Edit. ja vesivoiman osalta altaat oli kuivina pitkään ennen kuin syyssateet korjasi sitten ongelmaa.

Tämän lisäksi Saksassa määrättiin jotain kaasun säästöön ja varastointiin tähtääviä asetuksia -> kaasuvarastojen omistajat ostivat pää punaisena kaiken irti lähtevän kaasun samalla kun venäjän putkituonti kyykähti -> LNG:n tuonti + vähät kaasuputkilirut eivät pystyneet vastaamaan kysyntää ja silloinhan hinta tuppaa nousemaan kunnes joku vähentää ostamista.

Samaan aikaan ainakin Sveitsissä ja käsittääkseni myös Itävallassa määrättiin jotain vesivoimaloiden huoltovarmuusasetuksia joiden tarkoituksena oli maksimoida talveksi varastoitavan veden määrä -> ainakin Sveitsissä vesivoimaloiden minimivirtaamia alennettiin alle normaalin asetuksen -> vesivoiman sähkön tuotanto väheni suhteessa normaaliin.

Lisäksi Etelä- ja Keski-Ranskan ydinvoimalat menivät nurin kun oli poikkeuksellisen kuumaa ja jokivedet niin lämpimiä + alhaalla, ettei siellä oikein riittänyt jäähdytyskapasiteetti ympäristölupien puitteissa puskemaan sähköä linjoille.

-> Koko Euroopan laajuisesti ydinvoiman + vesivoiman tarjonta väheni (joka normaalisti lisää kaasun tarvetta) ja vastaavasti Saksalaiset yrittivät samaan aikaan täyttää ennakoivasti kaasuvarastoja talvea varten. Tämä heijastui koko Euroopan sähkön hintoihin.

 

[chrisekh]

Ruotsi ja Norja eivät tee vihreätä siirtymää ollenkaan? Kyllä siellä se tarve kasvaa reippaasti ihan samalla tavalla, kuin täälläkin. Nyt tuudittauduttu heidän "ehtymättömiin" vesivoimakapasiteettiin.

Ruotsissa on 600 Mw hiili voimala ja sekin reservissa.
Norjassa ei ollenkaan hiilivoimalla tuetettua sahkoa.
En nyt ymmarra mita vihreaa siirtymaa siella olisi joka uhkaisi sita ettei naiden maiden vesivoimaa voitaisi kayttaa suomen tuulivoiman saatoon.

 

[Griffin]

Ruotsissa on 600 Mw hiili voimala ja sekin reservissa.
Norjassa ei ollenkaan hiilivoimalla tuetettua sahkoa.
En nyt ymmarra mita vihreaa siirtymaa siella olisi joka uhkaisi sita ettei naiden maiden vesivoimaa voitaisi kayttaa suomen tuulivoiman saatoon.

Ruotsihan on ainankin ilmoittanut käyttävänsä tulevaisuudessa vesivoimansa itse (joka on oikein fiksua). Eli sen käyttömahdollisuus tulee poistumaan Suomelta,

 

[chrisekh]

Ruotsihan on ainankin ilmoittanut käyttävänsä tulevaisuudessa vesivoimansa itse (joka on oikein fiksua). Eli sen käyttömahdollisuus tulee poistumaan Suomelta,

Olisko jotain linkkia?

 

[Shajk]

Ruotsihan on ainankin ilmoittanut käyttävänsä tulevaisuudessa vesivoimansa itse (joka on oikein fiksua). Eli sen käyttömahdollisuus tulee poistumaan Suomelta,

Lähde?

 

[Griffin]

Google löytää, etsikää.

 

[chrisekh]

Google löytää, etsikää.

En loytanyt. Hain ennenkuin pyysin.

 

[Jan11]

Ruotsihan on ainankin ilmoittanut käyttävänsä tulevaisuudessa vesivoimansa itse (joka on oikein fiksua). Eli sen käyttömahdollisuus tulee poistumaan Suomelta,

Se oli kylläkin Norja (ei Ruotsi), joka viennin rajoittamista hetkellisesti harkitsi kun altaat oli tyhjinä. Ruotsi, Suomi ja Tanska reki aiheesta vastalauseen, jossa ilmoittivat myös ryhtyvänsä toimiin jos Norja siihen päätyy. Jonka jälkeen Norja päätti luopua rajoittamisen edistämisestä.
Lisäksi se ei olisi koskenut muutenkaan pohjoista siirtoyhteyttö, vaan eteläisiä. Norjan omat ongelmat, kuten Ruotsinkin, on etelässä. Tämä siis tarkoittaa, että sillä ei olisi ollut vaikutusta Suomelle.

 

[oddjobs]

Ruotsissakin anyways tuulivoima kasvaa kovaa vauhtia, ohittaen vesivoiman 2030 mennessä.

 

[HTK12]

Miten tuo alueiden välinen hinnan muodotus toimii? Nytkin Suomi tuottaa sen mitä kuluttaa, mutta silti hinta on kalliimpi kuin Ruotissa SE1 (114,94) ja SE2 (114,94). Hinta on sama kuin SE3(147,05) vaikka me viedään sinne sähköä ja tuodaan SE1 ~500MW.

 

[ossobucco]

Ruotsihan on ainankin ilmoittanut käyttävänsä tulevaisuudessa vesivoimansa itse (joka on oikein fiksua). Eli sen käyttömahdollisuus tulee poistumaan Suomelta,

Tämä viesti kuuluu luokkaan "joku proffa mainitsi muistaakseni".

 

[renee]

Ruotsi aikoo jatkossa hyödyntää pohjoisen vesivoimaansa paremmin, eli pohjoiseen on tulossa lisää energiaintensiivistä teollisuutta ja maan sisäisiä siirtoverkkoja on tarkoitus parantaa.

Lähtökohtaisesti sähkö kannattaa käyttää siellä missä se on tuotettu, koska siirtoyhteydet maksavat todella paljon ja siirtohäviöt pysyvät maltillisina. Lisäksi maan rajat ylittävissä siirroissa tulee kuvaan huoltovarmuusriski, korona hyvä esimerkki kuinka kansainvälisillä soppareilla pyyhittiin persettä.

Tästä syystä paikallinen ja kansallinen tuotanto on aina tärkeintä.

 

[Shajk]

Miten tuo alueiden välinen hinnan muodotus toimii? Nytkin Suomi tuottaa sen mitä kuluttaa, mutta silti hinta on kalliimpi kuin Ruotissa SE1 (114,94) ja SE2 (114,94). Hinta on sama kuin SE3(147,05) vaikka me viedään sinne sähköä ja tuodaan SE1 ~500MW.

Spot markkinalla (päivä ennen) pohjoisen siirtoyhteyden kapasiteetti myyty loppuun, hinta pohjois ruotsin ja suomen välillä menee erilaiseksi koska kaikki halpa sähkö pohjois Ruotsista ei saa siirrettyä. Keski Ruotsiin linjassa oli sitten vielä vapaata kapasiteettia koska hinta SE3n kanssa samanlainen.

Eilisen spot huutokaupan jälkeen voi vielä tapahtua muutoksia siirtoihin. Jos esimerkiksi sähkön tarve Ruotsissa on korkeampi kuin ennustettu, sähkön käyttäjät siellä laittavat ostotarjouksia intraday (päivän sisäisellä) markkinalla. Suomessa taas jos joku tuulivoimala tuottaa ennusteita enemmän, ne laittaa myyntitarjouksia intraday markkinalle. Jos kulutus onkin pienempää kuin ennustettu, ylimääräinen sähkö mikä oli ostettu eilen laitetaan tarjolle intraday markkinalle. Intraday markkina toimii kuten osakekauppa, osto ja myyntitarjoukset toteutuvat heti jos hintapyynnöt kohtaavat. Siten jos sattumalta Suomessa oli myynnissä sähköä samaan hintaan kun joku pisti ostotarjouksen ruotsissa, kauppa toteutuu ja sähkö virtaa "väärin päin" vaikka olisi loogisempaa että sähkö pitäisi koko ajan virrata halvemmasta kalliimpaan päin.

Intraday markkina sulkeutuu tunti ennen toimitustuntia. Sen jälkeen tuotannon ja kulutuksen virheet korjataan säätö sähköllä. Jokaisen maan vastaava kantaverkkoyhtiö tilaa ylös tai alas säätöä markkinoilta että tehotasapaino saadan korjattua. Jos linjoisss on sillä hetkellä vapaats kapasiteettia ja linjan toisella puolella on tarjolla halvempaa säätö sähköä niin linjan toiselta puolelta tilataan säätöä. Säätösähköstä menee sitten lasku niille jotka tuottivat liian vähän tai liian paljon verrattuna siihen mitä ne oli ostanut spot ja intraday markkinalta, ja vastaavasti sähkönkulututtajat saavat laskun jos ne kulutti enemmän tai vähemmän kuin ostettu määrää.

Nämä intraday ja säätö markkinan kulut näkyvät sitten kuluttajien sähkösopimuksissa osana marginaalia.

 

[chrisekh]

Tästä syystä paikallinen ja kansallinen tuotanto on aina tärkeintä.

Ydinvoimaa ja hiilivoimaa ei alta 10 sentin enää saa niin millä meinaat paikallisesti rakentaa halpaa sähköä? Vaikka se maksaakin tuoda Ruotsista niin se voi olla silti halvempaa kuin oma tuotanto.

 

[rock]

Ruotsihan on ainankin ilmoittanut käyttävänsä tulevaisuudessa vesivoimansa itse (joka on oikein fiksua). Eli sen käyttömahdollisuus tulee poistumaan Suomelta,

Tämä on samaan aikaan totta ja valetta. Valetta koska ei tuollaista päätöstä ole tehty eikä olla tekemässä, totta koska Ruotsin tuulivoiman määrän kasvaessa paikallinen vesivoima (joka on suurelta osin jokivoimalaitoksia missä säätömahdollisuudet ovat rajalliset verrattuna Norjaan) tarvitaan enimmiltä osin säätämään paikallista tuulivoimaa vastaan. Eli isossa kuvassa systeemi tulee toimimaan kuten ennenkin, mutta tuulettomalla säällä säätyvää voimaa ei todennäköisesti riitä lähellekään sitä mitä tällä hetkellä.

 

[rock]

Ruotsi aikoo jatkossa hyödyntää pohjoisen vesivoimaansa paremmin, eli pohjoiseen on tulossa lisää energiaintensiivistä teollisuutta ja maan sisäisiä siirtoverkkoja on tarkoitus parantaa.

Sen päivän kun näkisi kun Ruotsi saa maan sisäiset (varsinkin SE2->SE3) siirtoyhteydet parannettua. Tätä on suunniteltu vähintäänkin viimeiset 30 vuotta eikä vieläkään ole mitään konkreettista tapahtunut. Samanlainen ikuisuusprojekti kuin Saksan Pohjois-Etelä siirtoyhteyksien vahvistaminen. Mutta on totta että Pohjois-Ruotsiin on suunnitteilla paljon energiaintensiivistä teollisuutta hyödyntämään edullista sähköä.

 

[Markkanen]

Ydinvoimaa ja hiilivoimaa ei alta 10 sentin enää saa niin millä meinaat paikallisesti rakentaa halpaa sähköä? Vaikka se maksaakin tuoda Ruotsista niin se voi olla silti halvempaa kuin oma tuotanto.

Eiköhän ne ainoat realistiset vaihtoehdot ole tuulivoima, aurinkovoima, sähkön varastointi ja pienydinvoimalat.

 

[HTK12]

Spot markkinalla (päivä ennen) pohjoisen siirtoyhteyden kapasiteetti myyty loppuun, hinta pohjois ruotsin ja suomen välillä menee erilaiseksi koska kaikki halpa sähkö pohjois Ruotsista ei saa siirrettyä. Keski Ruotsiin linjassa oli sitten vielä vapaata kapasiteettia koska hinta SE3n kanssa samanlainen.

Niin, mutta me siis vietiin SE3 ~200MW sähköä ei tuotu. Tuotanto riitti kattamaan oma kulutus, taisi olla muutoma kymmenen MW ylijäämää vientiin. Samalla SE1 yhteyttä käytettiin alle puolella kapasiteetista (~500MW). Jos meille olisi tuotu sähköä SE3, niin sitten meillä hinta olisi SE3 kanssa sama, mutta nyt oli sinne vientiä. Eikö tuosssa tilanteessa meillä olisi hinnan pitänyt olla sama kuin SE1 & SE2, eikä sama kuin SE3?

 

[zepi]

Miten tuo alueiden välinen hinnan muodotus toimii? Nytkin Suomi tuottaa sen mitä kuluttaa, mutta silti hinta on kalliimpi kuin Ruotissa SE1 (114,94) ja SE2 (114,94). Hinta on sama kuin SE3(147,05) vaikka me viedään sinne sähköä ja tuodaan SE1 ~500MW.

OL3 on täysillä, järjestelmäsuoja on päällä -> SE1 siirtoyhteys on maksimissa -> enempää halpaa sähköä ei saada sisään sieltä -> muodostuu hintaero SE1:een. Vastaavasti SE3:sesta voisi tuoda lisää ja se on se säätyvä osa.

Virolaiset ostavat meiltä kaiken mikä irti lähtee hintaan 144e, mutta eivät tarvitse nykyistä määrää enempää ja vastaavasti tällä hinnalla Suomessa mielummin ostetaan sähköä SE1:sestä kuin tuotetaan itse nykyistä määrää enemmän.

edit: paitsi että OL3:han tipahti pois linjoilta hetki sitten ja nyt sitä vissiin käynnistellään uusiksi.

Niin, mutta me siis vietiin SE3 ~200MW sähköä ei tuotu. Tuotanto riitti kattamaan oma kulutus, taisi olla muutoma kymmenen MW ylijäämää vientiin. Samalla SE1 yhteyttä käytettiin alle puolella kapasiteetista (~500MW). Jos meille olisi tuotu sähköä SE3, niin sitten meillä hinta olisi SE3 kanssa sama, mutta nyt oli sinne vientiä. Eikö tuosssa tilanteessa meillä olisi hinnan pitänyt olla sama kuin SE1 & SE2, eikä sama kuin SE3?

Niin kauan kuin siirtokaapelin läpi ei virtaa sen maksimikapasiteetilla sähköä, on lähtökohtaisesti kummassakin päässä sama hintataso. Tähän on jotain poikkeuksia (järjestelmäsuojat, mahdolliset muut häiriötilanteet jne.).

Jos SE1 <-> FI piuhan läpi menee maksimit ja FI <-> SE3 läpi ei mene maksimit, ollaan SE3:sen hinnan kanssa tasoissa.

 

[Shajk]

Jos SE1 <-> FI piuhan läpi menee maksimit ja FI <-> SE3 läpi ei mene maksimit, ollaan SE3:sen hinnan kanssa tasoissa.

Juuri näin.

Alla olevasta näkee että SE1 - FI täysin buukattu melkein koko päivä tänään, SE3 - FI ei.

View hourly flow for Finland.

See all Finnish hourly flow in the day-ahead market. Filter to see your interconnector of interest.

www.nordpoolgroup.com

Ja sitten toteutuvat siirrot voivat olla toisenlaisia jos toteutuva tuotanto ja/tai kulutus eroaa ennusteista/suunnitelmista.

 

[Lämpöpumppu]

OL3 osalta puhutaan edelleen koekäytöstä ei pysyvästä tuotannosta. Kukaan ei voi vielä sanoa varmuudella milloin se siirtyy tuotantokäyttöön vai siirtyykö ikinä. Voi olla, että taas löytyy jotain kohta alkavassa tarkistuksessa. Se tarkistus kestää melkein kuukauden (TVO arvio). Mitään varmuutta sen voimalan toimivuudesta ei vielä ole kunnes kaikki testit on suoritettu onnistuneesti. Se hiekka-akku siirtyi kesällä jo tuotantokäyttöön ja sitä käytetään useiden kohteiden lämmitykseen. Se ei ole mikään yhden firman proto, vaan se on yhteistyössä Vatajankosken kanssa, eli mukana on perinteinen sähkölaitos. Eiköhän siellä aika nopeasti vihelletä pelipoikki, jos se ei toimi. Eli ihan hyvin noita voi verrata keskenään.

Jotenkin jää mielikuva, että sulle koekäyttö ei ole tuotantoa? Laitoshan on jo pari terawattituntia tuottanut sähköä viimeisen vuoden aikana. Siinä kohtaa kun generaattorikatkaisija tahdistetaan sähköverkkoon, niin laitos alkaa tuottaa sähköä. Sähköverkko ei tunnista onko se koekäyttöä vai ei, se tunnistaa että sähköä saadaan laitoksesta. Laitos on tuotantokäytössä testien aikana, kaupallinen käyttö aloitetaan testien jälkeen. Laitoksen sähkökin kaupataan pörssissä koekäytön aikana aivan kuten muillakin tuotantolaitoksilla.

Vuoden vaihteessakin OL3 on tuottanut lähes 1600MW teholla sähköä verkkoon. Tänään omakäyttökokeen ajaksi teho putosi, mutta taas teho nousee. Nykyistä koekäyttöä voisi verrata tuulivoiman vaihteluun, ei siinäkään puhuta että laitokset eivät ole tuotantokäytössä.

 

[Ogeli]

Ilmatieteen laitos haluaa antaa panoksensa energiasään muodossa:

Energiasääennuste - Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen energiasääennuste kertoo, millaista energiasäätä lähipäivinä on tiedossa.

www.ilmatieteenlaitos.fi

Ennuste 2.1.2023: Energiasää on aluksi tavanomainen, mutta muuttuu huonoksi ja viikon puolivälin jälkeen jopa erittäin huonoksi pakkasen kiristyessä ja tuulen heiketessä.

 

[burmanm]

Jotenkin jää mielikuva, että sulle koekäyttö ei ole tuotantoa?

Eikä varmaan millään alalla olekaan. Tuotanto on eri asia kuin testiajot, vaikka testiajoista syntyisi jotain tuotetta. Niillä on eri vaatimukset ja tarkoitukset. Vaikka kyseessä on sama sana, niin sen merkitys on eri, aivan kuten "kuusi" ja "kuusi".

 

[zepi]

Eikä varmaan millään alalla olekaan. Tuotanto on eri asia kuin testiajot, vaikka testiajoista syntyisi jotain tuotetta. Niillä on eri vaatimukset ja tarkoitukset. Vaikka kyseessä on sama sana, niin sen merkitys on eri, aivan kuten "kuusi" ja "kuusi".

Ei se testikäytön aikana sähköpörssissä kaupattu OL3 sähkö kyllä eroa mitenkään siitä sähköstä mitä tullaan tuottamaan sen jälkeen kun testit ovat ohi. Ihan samalla tavalla se menee sinne myyntilaitaan ja löytää tiensä kuluttajille.

Aivan identtisesti se pyörittää ILP:n kompressoria.

 

[burmanm]

Ei se testikäytön aikana sähköpörssissä kaupattu OL3 sähkö kyllä eroa mitenkään siitä sähköstä mitä tullaan tuottamaan sen jälkeen kun testit ovat ohi. Ihan samalla tavalla se menee sinne myyntilaitaan ja löytää tiensä kuluttajille.

Niin, aivan kuten ei moni muukaan asia eroa testikäytössä tuotantokäytöstä. Jos se sähkö eroaisi, niin se testihän olisi kovin epäonnistunut. Samalla tavalla testikäytössä syntyy muillakin aloilla tuotteita, jotka ovat lopulta kuin tuotannosta. Mutta se, tuotetaanko sitä vuoden verran putkeen vai tuotetaanko yksi päivä ja isketään kiinni paikat säätämistä varten muokkaa kyllä.

Tai kuka maksaa laskut. Tai kenelle voidaan luvata että sitä sähköä saa OL3:sta viikon putkeen.

Se ei silti ole tuotantokäyttöä. Samalla tavallahan se sähköinen läppäprototyyppi sitä sydäntä luultavasti avustaa, mutta silti niitä testataan ensin ennen kuin uskalletaan tunkea jokaiselle potilaalle.

Mutta, kuusi on kuusi.

 

[zepi]

Jokainen wattitunti joka OL3:sesti testikäytön aikana verkkoon tulee tarkoittaa sitä, että pohjoismaisten vesivoimaloiden virtaamat pysyvät pienempinä ja niillä on enemmän vettä lirutettavana silloin kun OL3 on seisokissa ja tuulet ovat matalia. Se säästynyt vesi on ihan sitä tasan just tuotantolaatuista vettä.

 

[burmanm]

Jokainen wattitunti joka OL3:sesti testikäytön aikana verkkoon tulee tarkoittaa sitä, että pohjoismaisten vesivoimaloiden virtaamat pysyvät pienempinä ja niillä on enemmän vettä lirutettavana silloin kun OL3 on seisokissa ja tuulet ovat matalia. Se säästynyt vesi on ihan sitä tasan just tuotantolaatuista vettä.

Ja tällä ei ole mitään tekemistä tuotannon ja testin eroamisen kanssa. Seuraavaksi taivaalta satava vesikin on jo OL3:n tuotantokäyttöä? Onko tässä nyt tällainen perinteinen "en tahdo ymmärtää sanoja" vai "tahdon inttää, koska tämä sana on hassu" ?

 

[Lämpöpumppu]

Ja tällä ei ole mitään tekemistä tuotannon ja testin eroamisen kanssa. Seuraavaksi taivaalta satava vesikin on jo OL3:n tuotantokäyttöä? Onko tässä nyt tällainen perinteinen "en tahdo ymmärtää sanoja" vai "tahdon inttää, koska tämä sana on hassu" ?

Laitos on tuotantokäytössä kun generaattori tuottaa sähköä verkkoon ja tuotannolla käydään kauppaa pörssissä. Kaupallinen käyttö alkaa koekäytön jälkeen, mutta se ei tähän liity.

 

[Markkanen]

Kumpikohan on ensimmäisenä tuotantokäytössä OL3 vai Ringhals 4

 

[Shajk]

Kaupallisen ja koekäytön ero on parhaimmillaan lähinnä se että koekäytössä OL3 tuottaa tai ei tuota sähköä sähkön hinnasta piittaamatta.

Kaupallisessa käytössä OL3 olisi varmaan viimeisten päivien aikana ajanut tuotantoa alas kun oli niin monta nolla ja miinustuntia.

En hoksannut katsoa ajoiko muut ydinvoimalat täydellä teholla. Syksyllä jos muistan oikein OL2 vähensi tehoja kun sähkön hinta meni lähelle nollaa.

 

[rock]

Koekäytön aikana tuotantosuunnitelma tulee suoraan koeohjelmasta. Kaupallisessa käytössä tuotantosuunnitelman sanelee kaupalliset reunaehdot. Jo pelkästään laitoksen takuun kannalta on tärkeää että koekäyttö suoritetaan mahdollisimman lähelle alkuperäisen koekäyttösuunnitelman mukaan.

Kuten olen jo aiemmin todennut, ainakaan Suomessa ydinvoimalat vähentävät tehoja markkinahinnan takia äärimmäisen harvoin. Joo, on tiedossa että esim. Ranskassa ydinvoimalla ajetaan jonkin verran säätöä, mutta se ei ole mitenkään optimaalinen tapa hyödyntää ydinvoimalaa.

 

[HTK12]

OL3 on täysillä, järjestelmäsuoja on päällä -> SE1 siirtoyhteys on maksimissa -> enempää halpaa sähköä ei saada sisään sieltä -> muodostuu hintaero SE1:een. Vastaavasti SE3:sesta voisi tuoda lisää ja se on se säätyvä osa.

Virolaiset ostavat meiltä kaiken mikä irti lähtee hintaan 144e, mutta eivät tarvitse nykyistä määrää enempää ja vastaavasti tällä hinnalla Suomessa mielummin ostetaan sähköä SE1:sestä kuin tuotetaan itse nykyistä määrää enemmän.

edit: paitsi että OL3:han tipahti pois linjoilta hetki sitten ja nyt sitä vissiin käynnistellään uusiksi.

Niin kauan kuin siirtokaapelin läpi ei virtaa sen maksimikapasiteetilla sähköä, on lähtökohtaisesti kummassakin päässä sama hintataso. Tähän on jotain poikkeuksia (järjestelmäsuojat, mahdolliset muut häiriötilanteet jne.).

Jos SE1 <-> FI piuhan läpi menee maksimit ja FI <-> SE3 läpi ei mene maksimit, ollaan SE3:sen hinnan kanssa tasoissa.

Aivan unohdin tuon järjestelmäsuojan my bad.

Jotenkin jää mielikuva, että sulle koekäyttö ei ole tuotantoa? Laitoshan on jo pari terawattituntia tuottanut sähköä viimeisen vuoden aikana. Siinä kohtaa kun generaattorikatkaisija tahdistetaan sähköverkkoon, niin laitos alkaa tuottaa sähköä. Sähköverkko ei tunnista onko se koekäyttöä vai ei, se tunnistaa että sähköä saadaan laitoksesta. Laitos on tuotantokäytössä testien aikana, kaupallinen käyttö aloitetaan testien jälkeen. Laitoksen sähkökin kaupataan pörssissä koekäytön aikana aivan kuten muillakin tuotantolaitoksilla.

Vuoden vaihteessakin OL3 on tuottanut lähes 1600MW teholla sähköä verkkoon. Tänään omakäyttökokeen ajaksi teho putosi, mutta taas teho nousee. Nykyistä koekäyttöä voisi verrata tuulivoiman vaihteluun, ei siinäkään puhuta että laitokset eivät ole tuotantokäytössä.

Tarkoitin tuolla tuotantokäytöllä sitä kaupallista jatkuvaa tuotantoa, oli ehkä hieman epäselvästi kirjoitettu. Samanlaista sähköä se koekäytön aikanakin tuotettu on.

 

[Griffin]

Siis haluatko sä oikeasti maksaa läpi talven sitä 200-400e / MWh?
Koska ainoa syy miksi et nyt maksa, on tuulivoima.

En todellakaan keksi tuolle tuulivoiman vastustamiselle mitään muuta syytä, kuin se, että jotku vihaa Vihreitä, ja ovat täysin kykenemättömiä myöntämään sitä, että Vihreät olivat oikeassa tuulivoimasta.
Joten jollain ihmeen pakolla on luotava itselleen sellainen, täysin reaalimaailman vastainen kuva, että tuulivoima olisi jotenkin huono juttu.

No, siinä tapauksessa, että tuulivoimaa rakennetaan lisää ja lisää, eikä toimivaa, järkevänhintaista varastointitapaakaan ei ole, niin tuulivoima aiheuttaa sen, että hinta on joko taivaissa tai sähköt poikki tai sähköä on rajattomasti, nollahintaan tai halvemmalla tai verkko hajoaa ylituotantoon.
Koska hinta on monasti 0, niin muut voimalat lopetetaan kannattamattomina ja vain tuulivoima jää jäljelle.

Ainakaan vetykiertoa ei voida käyttää varastointiin, sillä sen hinta on n355 e/MWh (Vaikka energiana olisi vain halvinta tuulivoimaa.)

Ainut toimiva ratkaisu on se, että epätasaisesti tuetettua energiaa ei oteta sähkömarkkinoille, eikä yleiseen sähköverkkoon. Rakentakoot omat linjat tuulivoimaloista niille kulutuspaikoille, joissa sitä käytetään TAI huolehtikoon omaan laskuunsa siitä, että kokoajan tuotetaan tehoa tasaisesti. Tai jos sitä otetaan verkkoon, niin sille pitää määrätä maksu, maksimi piikin mukaan, minkä verkon tarvitsee kestää. Kuluttajan päässä taas liittymä, josta energiaa saa vain senverran, kun sinne sitä tuulella on tuotettu. Tuo tietysti johtaisi siihen, jotta normi liittymästä ei otettaisi virtaa silloin, joten pitäisi mitata noiden suhdetta ja jos menee rajusti tuulen puolelle, niin nostaa sitten normiliittymän sähkönhintaa rajusti silloin, kun sitä käytetään kyseisen kuluttajan osalta. Tämä karsisi kikkailua pois. Toki jos vaikutus normiliittymän sähkönkulutukseen olisi esim alle 30% ,niin sitten hinnat pysyisivät normaalina, normiliittymän osalta. Tällöin varastointiongelma siirtyisi kuluttajan puolelle.

Voisi esim lämmittää taloa hakkeella / öljyllä / jollakin ja käyttää tuulta ja isoa varaajaa muutoin.

Niin tai näin, tuulivoiman mieletön epätasaisuus vaatii jonkinlaista rajua säätelyä tai koko homma kaatuu mahdottomuuteensa jossain vaiheessa.

Ei mikään järjestelmä toimi ja kestä sitä jos se yrittää toimia tajuttomasti riuhtoen, tasan paskaakaan siitä välittämättä siitä, tarvitaanko sitä.

Energian kanssa on pakko lähteä siitä, että sitä on OLTAVA silloin, kun sitä tarvitaan. Ja jos joku voimanlähde ei tähän kykene, niin sitten pois koko paska. Tuulivoima on oletuksena täysin nurinperoinen ratkaisu: Se tuottaa, kun tuottaa ja ei millääntavoin reagoi siihen, tarvitaanko sitä minkä verran.

Tällainen onneton tuotanto vaatii tasoittamiseen saatanan kalleita investointeja jos on väärin, että muut joutuvat maksamaan niitä! Jo kantaverkkoa joudutaan vahvistelemaan suhteettomasti ja turhaan, jotta piikkitehoja saadaan menemään läpi. Jos kantaverkko on normikäyttöön riittävä, niin nuokin kulut tulisi pistää tuulivoiman tuottajien jaettavaksi. Nostakoot tuulivoiman hintaa kulujen kattamiseen, kun niitä kuluja on siellä. Kun tuulivoiman hintaa lasketaan, niin myös sen muille aiheuttamat kulut on laskettava hintaan mukaan!

Sillä ei ole väliä, minkäväriset sitä tuulivoimaa kannattavat. Se aiheuttaa silti ongelmia ja ongelman aiheuttajat haluavat luistella kuluista ja jättää aiheuttamansa ongelmat muiden niskaan!
-----------
Ei tuulivoima ole kokonaan huono asia. Pitäisi vain tajuta, että sen osuutta ei pidä lähteä nostamaan VS muut läheskään sitä vauhtia, kun nyt ollaan menossa. Lisärakentaminen olisi syytä pistää tauolle ja rakentaa ratkaisuja sen aiheuttamiin ongelmiin välillä muutamia vuosia. Sitten tulisi katsoa, onko järkevää rakentaa taas lisää ja jos on, niin minkäverran.. Esim Helenin varastojen (mielenkiintoinen projekti) toimivuus olisi syytä testata tässä välissä ja katsoa, mikä niiden hyötysuhde ja piikkien tasoittamiskyky on käytännössä.. Mutta siihen menee aikaa varmasti ainakin vuosi käyttöä (Kunhan saadaan ensin käyttöön), että saadaan edes jonkinlaiset alustavat tulokset.
-----------

Täällä joku ehdotti, että olisi hyvä tukea ydinvoiman rakentamista Ruotsiin. Se on paska idea. Tuulivoimaa taas olisi iso askel järkevämpää yrittää hajauttaa, vaikka valitettavasti perus säätyypit ovat hyvin laajoja ja siitä saatava hyöty ei ole kovinkaan suurta. Voisi siis olla oikein hyvä, että tuulivoiman rakentajat rakentelisivat välillä niitä tuulettimia enemmän esim Norjaan ja Ruotsiin, joissa on sentään siinä hyvin lähellä säätövooimaa..

 

[Shajk]

On muuten TVO päivittänyt OL3sen tuotantosuunnitelma ahkerasti. Tähän asti 12 kertaa päivitetty tänään..

 

[Jan11]

No, siinä tapauksessa, että tuulivoimaa rakennetaan lisää ja lisää, eikä toimivaa, järkevänhintaista varastointitapaakaan ei ole, niin tuulivoima aiheuttaa sen, että hinta on joko taivaissa tai sähköt poikki tai sähköä on rajattomasti, nollahintaan tai halvemmalla tai verkko hajoaa ylituotantoon.
Koska hinta on monasti 0, niin muut voimalat lopetetaan kannattamattomina ja vain tuulivoima jää jäljelle.

Ainakaan vetykiertoa ei voida käyttää varastointiin, sillä sen hinta on n355 e/MWh (Vaikka energiana olisi vain halvinta tuulivoimaa.)

Ainut toimiva ratkaisu on se, että epätasaisesti tuetettua energiaa ei oteta sähkömarkkinoille, eikä yleiseen sähköverkkoon. Rakentakoot omat linjat tuulivoimaloista niille kulutuspaikoille, joissa sitä käytetään TAI huolehtikoon omaan laskuunsa siitä, että kokoajan tuotetaan tehoa tasaisesti. Tai jos sitä otetaan verkkoon, niin sille pitää määrätä maksu, maksimi piikin mukaan, minkä verkon tarvitsee kestää. Kuluttajan päässä taas liittymä, josta energiaa saa vain senverran, kun sinne sitä tuulella on tuotettu. Tuo tietysti johtaisi siihen, jotta normi liittymästä ei otettaisi virtaa silloin, joten pitäisi mitata noiden suhdetta ja jos menee rajusti tuulen puolelle, niin nostaa sitten normiliittymän sähkönhintaa rajusti silloin, kun sitä käytetään kyseisen kuluttajan osalta. Tämä karsisi kikkailua pois. Toki jos vaikutus normiliittymän sähkönkulutukseen olisi esim alle 30% ,niin sitten hinnat pysyisivät normaalina, normiliittymän osalta. Tällöin varastointiongelma siirtyisi kuluttajan puolelle.

Voisi esim lämmittää taloa hakkeella / öljyllä / jollakin ja käyttää tuulta ja isoa varaajaa muutoin.

Niin tai näin, tuulivoiman mieletön epätasaisuus vaatii jonkinlaista rajua säätelyä tai koko homma kaatuu mahdottomuuteensa jossain vaiheessa.

Ei mikään järjestelmä toimi ja kestä sitä jos se yrittää toimia tajuttomasti riuhtoen, tasan paskaakaan siitä välittämättä siitä, tarvitaanko sitä.

Energian kanssa on pakko lähteä siitä, että sitä on OLTAVA silloin, kun sitä tarvitaan. Ja jos joku voimanlähde ei tähän kykene, niin sitten pois koko paska. Tuulivoima on oletuksena täysin nurinperoinen ratkaisu: Se tuottaa, kun tuottaa ja ei millääntavoin reagoi siihen, tarvitaanko sitä minkä verran.

Tällainen onneton tuotanto vaatii tasoittamiseen saatanan kalleita investointeja jos on väärin, että muut joutuvat maksamaan niitä! Jo kantaverkkoa joudutaan vahvistelemaan suhteettomasti ja turhaan, jotta piikkitehoja saadaan menemään läpi. Jos kantaverkko on normikäyttöön riittävä, niin nuokin kulut tulisi pistää tuulivoiman tuottajien jaettavaksi. Nostakoot tuulivoiman hintaa kulujen kattamiseen, kun niitä kuluja on siellä. Kun tuulivoiman hintaa lasketaan, niin myös sen muille aiheuttamat kulut on laskettava hintaan mukaan!

Sillä ei ole väliä, minkäväriset sitä tuulivoimaa kannattavat. Se aiheuttaa silti ongelmia ja ongelman aiheuttajat haluavat luistella kuluista ja jättää aiheuttamansa ongelmat muiden niskaan!
-----------
Ei tuulivoima ole kokonaan huono asia. Pitäisi vain tajuta, että sen osuutta ei pidä lähteä nostamaan VS muut läheskään sitä vauhtia, kun nyt ollaan menossa. Lisärakentaminen olisi syytä pistää tauolle ja rakentaa ratkaisuja sen aiheuttamiin ongelmiin välillä muutamia vuosia. Sitten tulisi katsoa, onko järkevää rakentaa taas lisää ja jos on, niin minkäverran.. Esim Helenin varastojen (mielenkiintoinen projekti) toimivuus olisi syytä testata tässä välissä ja katsoa, mikä niiden hyötysuhde ja piikkien tasoittamiskyky on käytännössä.. Mutta siihen menee aikaa varmasti ainakin vuosi käyttöä (Kunhan saadaan ensin käyttöön), että saadaan edes jonkinlaiset alustavat tulokset.
-----------

Täällä joku ehdotti, että olisi hyvä tukea ydinvoiman rakentamista Ruotsiin. Se on paska idea. Tuulivoimaa taas olisi iso askel järkevämpää yrittää hajauttaa, vaikka valitettavasti perus säätyypit ovat hyvin laajoja ja siitä saatava hyöty ei ole kovinkaan suurta. Voisi siis olla oikein hyvä, että tuulivoiman rakentajat rakentelisivat välillä niitä tuulettimia enemmän esim Norjaan ja Ruotsiin, joissa on sentään siinä hyvin lähellä säätövooimaa..

Tuulivoimarakentamisen takana on investorien voimakas usko siihen, että p2x- ja erityisesti niistä vetyteknologioiden kehitys ja skaalaus kehittyy myös sinä aikana kin sitä tuulivoimaa rakennetaan. Kun katsotaan +10 vuotta, niin oikeastaan mikään taho ei epäile, etteikö se varastointi olisi hyvin kannattavaa, optimistisemmat puhuu muutamasta vuodesta - ne on niitä jotka nyt tekee niitä investointipäätöksiä. Yksi jo julkaistiin tuulivoiman yhteyteen, toinen julkaistiin metsäteollisuuden yhteyteen, useampia uutisia on vielä tulossa.

Sitten se huonompi uutinen. Näiden jo julkaistujen vety on menossa liikennekäyttöön. Ja käsittääkseni niin on kaikki vireillä olevatkin, paitsi se missä SSAB on mukana, niillä on oma käyttönsä. Kyseessä on siis usko raskaan liikenteen siirtymisestä vetytalouteen jollakin aikajänteellä.

Nyt en ole mikään noiden juttujen asiantuntija, mutta pöhinä näyttää aika kovalta ja jos meillä ei PV torppaisi, niin alan investorien silmissä Suomesta voisi mielellään tehdä valtavan maailmanluokan tuulivoimapuiston. Sitä ei tietenkään ole tulossa. Mutta sellaisena potentiaalina meidät nyt tällä hetkellä nähdään.

 

[Lämpöpumppu]

On muuten TVO päivittänyt OL3sen tuotantosuunnitelma ahkerasti. Tähän asti 12 kertaa päivitetty tänään..

Harvemmin sitä tuon kokoluokan testit aivan täysin suunnitelmien mukaan saadaan menemään, joten pienet viilailut markkinatiedotteisiin on ihan oletettavia. Markkinatiedote pitää aina päivittää jos aikataulu heittelee vain tuntejakin suuntaan tai toiseen. Viime päivien testit ovat olleet melkoisia transientteja laitokselle ja varsin hyvin näyttää menevän. Joskus pieniä viivästyksiä voi tuoda jo pelkästään testidatan kerääminen ja laitoksen palautustoimet takaisin tehonnostovalmiuteen.

 

[burmanm]

Laitos on tuotantokäytössä kun generaattori tuottaa sähköä verkkoon ja tuotannolla käydään kauppaa pörssissä. Kaupallinen käyttö alkaa koekäytön jälkeen, mutta se ei tähän liity.

Ei, tuotantokäyttö ei tarkoita tuota. Kun se myy pörssiin, niin voit ajatella sen kyllä olevan kaupallista käyttöä. Tällainen ei ole ydinvoimalle tuotantokäyttöä:

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

STUK ei ole myöskään hyväksynyt OL3:sta pysyvään tuotantoon, vaan ainoastaan testikäyttöön, jonka aikana TVO tarvitsee luvan erilaiseen toimenpiteisiin ja jonka aikana OL3:n pitää täyttää tietyt testit. Muussa tapauksessa laitosta ei saa kytkeä lopullisesti tuotantokäyttöön. Kyseessä on edelleen käyttöönotto, joka ei tarkoita tuotantoa. Sen lisäksi on vielä erikseen toki Arevan ja TVO:n välinen sopimuskin, joka määrittää koska laitos on tuotantovalmis - sitäkään se ei ole.

Tuotanto ei ole sitä, että joku keksii yhden aurinkopaneelin OL3:n katolla tuottavan virtaa. Laitos on tuotannossa vasta kun sen TVO niin lopullisesti päättää. Sitä ennen se on kaikkea muuta kuin tuotannossa.

OL3 ei ole hyväksytty pysyvään sähköntuotantoon tai pysyvään reaktioonkaan vielä. Jos testivaihe ei mene lopulta läpi, niin STUK puhaltaa pelin poikki. Sellaista ei kutsuta millään alalla (toivottavasti ei myöskään herra Lämpöpumppu myy sillä tavalla asennuksia ILPpeihin, vaikka sitäkin touhua näkee) tuotantokäytöksi.

Testijärjestelmistä lähetetään kyllä oikeaa tavaraa tuotantoverkkoihin monillakin aloilla. Tavaroiden tuottaminen ei tarkoita tuotantoa siinä määritelmässä kun tässä puhutaan. Sen enempää kuin kuusi sitä kuutta.

 

[JCSH]

No, siinä tapauksessa, että tuulivoimaa rakennetaan lisää ja lisää, eikä toimivaa, järkevänhintaista varastointitapaakaan ei ole, niin tuulivoima aiheuttaa sen, että hinta on joko taivaissa tai sähköt poikki tai sähköä on rajattomasti, nollahintaan tai halvemmalla tai verkko hajoaa ylituotantoon.
Koska hinta on monasti 0, niin muut voimalat lopetetaan kannattamattomina ja vain tuulivoima jää jäljelle.

Ainakaan vetykiertoa ei voida käyttää varastointiin, sillä sen hinta on n355 e/MWh (Vaikka energiana olisi vain halvinta tuulivoimaa.)

Ainut toimiva ratkaisu on se, että epätasaisesti tuetettua energiaa ei oteta sähkömarkkinoille, eikä yleiseen sähköverkkoon. Rakentakoot omat linjat tuulivoimaloista niille kulutuspaikoille, joissa sitä käytetään TAI huolehtikoon omaan laskuunsa siitä, että kokoajan tuotetaan tehoa tasaisesti. Tai jos sitä otetaan verkkoon, niin sille pitää määrätä maksu, maksimi piikin mukaan, minkä verkon tarvitsee kestää. Kuluttajan päässä taas liittymä, josta energiaa saa vain senverran, kun sinne sitä tuulella on tuotettu. Tuo tietysti johtaisi siihen, jotta normi liittymästä ei otettaisi virtaa silloin, joten pitäisi mitata noiden suhdetta ja jos menee rajusti tuulen puolelle, niin nostaa sitten normiliittymän sähkönhintaa rajusti silloin, kun sitä käytetään kyseisen kuluttajan osalta. Tämä karsisi kikkailua pois. Toki jos vaikutus normiliittymän sähkönkulutukseen olisi esim alle 30% ,niin sitten hinnat pysyisivät normaalina, normiliittymän osalta. Tällöin varastointiongelma siirtyisi kuluttajan puolelle.

Voisi esim lämmittää taloa hakkeella / öljyllä / jollakin ja käyttää tuulta ja isoa varaajaa muutoin.

Niin tai näin, tuulivoiman mieletön epätasaisuus vaatii jonkinlaista rajua säätelyä tai koko homma kaatuu mahdottomuuteensa jossain vaiheessa.

Ei mikään järjestelmä toimi ja kestä sitä jos se yrittää toimia tajuttomasti riuhtoen, tasan paskaakaan siitä välittämättä siitä, tarvitaanko sitä.

Energian kanssa on pakko lähteä siitä, että sitä on OLTAVA silloin, kun sitä tarvitaan. Ja jos joku voimanlähde ei tähän kykene, niin sitten pois koko paska. Tuulivoima on oletuksena täysin nurinperoinen ratkaisu: Se tuottaa, kun tuottaa ja ei millääntavoin reagoi siihen, tarvitaanko sitä minkä verran.

Tällainen onneton tuotanto vaatii tasoittamiseen saatanan kalleita investointeja jos on väärin, että muut joutuvat maksamaan niitä! Jo kantaverkkoa joudutaan vahvistelemaan suhteettomasti ja turhaan, jotta piikkitehoja saadaan menemään läpi. Jos kantaverkko on normikäyttöön riittävä, niin nuokin kulut tulisi pistää tuulivoiman tuottajien jaettavaksi. Nostakoot tuulivoiman hintaa kulujen kattamiseen, kun niitä kuluja on siellä. Kun tuulivoiman hintaa lasketaan, niin myös sen muille aiheuttamat kulut on laskettava hintaan mukaan!

Sillä ei ole väliä, minkäväriset sitä tuulivoimaa kannattavat. Se aiheuttaa silti ongelmia ja ongelman aiheuttajat haluavat luistella kuluista ja jättää aiheuttamansa ongelmat muiden niskaan!
-----------
Ei tuulivoima ole kokonaan huono asia. Pitäisi vain tajuta, että sen osuutta ei pidä lähteä nostamaan VS muut läheskään sitä vauhtia, kun nyt ollaan menossa. Lisärakentaminen olisi syytä pistää tauolle ja rakentaa ratkaisuja sen aiheuttamiin ongelmiin välillä muutamia vuosia. Sitten tulisi katsoa, onko järkevää rakentaa taas lisää ja jos on, niin minkäverran.. Esim Helenin varastojen (mielenkiintoinen projekti) toimivuus olisi syytä testata tässä välissä ja katsoa, mikä niiden hyötysuhde ja piikkien tasoittamiskyky on käytännössä.. Mutta siihen menee aikaa varmasti ainakin vuosi käyttöä (Kunhan saadaan ensin käyttöön), että saadaan edes jonkinlaiset alustavat tulokset.
-----------

Täällä joku ehdotti, että olisi hyvä tukea ydinvoiman rakentamista Ruotsiin. Se on paska idea. Tuulivoimaa taas olisi iso askel järkevämpää yrittää hajauttaa, vaikka valitettavasti perus säätyypit ovat hyvin laajoja ja siitä saatava hyöty ei ole kovinkaan suurta. Voisi siis olla oikein hyvä, että tuulivoiman rakentajat rakentelisivat välillä niitä tuulettimia enemmän esim Norjaan ja Ruotsiin, joissa on sentään siinä hyvin lähellä säätövooimaa..

Jos sähkö on sen 90% ajasta erittäin halpaa, niin ei se sitten haittaa vaikka ne muutamat piikit olisivatkin kalliimpia. Esim. Wärtsilän laskelmassa nykyisillä vetytalouden hinnoilla, tuulivoimalla tuotetulle perusvoimalle tulee hinnaksi noin 64e / MWh.

Vanhojen voimalaitosten lopettaminen ei kyllä tule tapahtumaan Suomessa. Nykyään meidän sähkö tuotetaan vanhalla vesivoimalla ja ydinvoimalla, joista vesivoima pystyy erittäin hyvin hyödyntämään nuo hintapiikit, ja ydinvoimalle merkkaa käytännössä vain koko vuoden keskivertohinta. Jonka ei tarvi olla hirveän suuri, että vanhojen voimaloiden kulut katetaan.
Sitten on myös teollisuuden yhteistuotanto, joka on sivutuotantoa joka ei myöskään ole katomassa mihinkään. Niiden kannattaa aina ottaa siitä pois ne rahat mitä siitä saa, kerta polttoaine on käytännössä ilmaista.

Vetytalous myös tarkoittaa, että se sähkön hinta ei tule olemaan nollassa. Se tulee olemaan matala, olettaen, että tuulivoimaa on riittävästi, mutta ei nollassa, koska se sähkö kannattaa muuttaa niiksi synteettisiksi polttoaineiksi.

Tuulivoiman rakentamisen pysäyttäminen nyt olisi kansantaloudellisesti about tyhmintä ikinä. Siis, monumentaalisen typerää. Vetytalous vetää juuri nyt massiiviisia määriä investointeja. Kaikkien noiden investointejen vaatimuksena on suuret määrät tuulivoimaa. Jos me vedetään jarrua tuulivoiman kanssa, niin me menetetään käytännössä kaikki nuo investoinnit. Todennäköisesti Ruotsiin. Koska Ruotsi on tajunnut kuinka massiivinen mahdollisuus tuo on, ja toimivat sen mukaisesti.
Me kerrankin saadaan aivan massiivista kilpailuetua siitä, että me satutaan asumaan maantieteellisesti juurikin Suomessa. Valtaosan ajasta, tuo on haitta. Mutta nyt, vetytalouden myötä, tuo on massiivinen etu. Ja se etu tulee juurikin tuulivoimasta. Mutta sä haluat tuhlata tuon mahdollisuuden.

*edit*
Niin ja tuulivoimalat jo nykyäänkin maksavat tuosta kantaverkon parantamisesta. Joten se on jo laskettu mukaan sinne hintaan mukaan.

 

[Griffin]

Jos sähkö on sen 90% ajasta erittäin halpaa, niin ei se sitten haittaa vaikka ne muutamat piikit olisivatkin kalliimpia. Esim. Wärtsilän laskelmassa nykyisillä vetytalouden hinnoilla, tuulivoimalla tuotetulle perusvoimalle tulee hinnaksi noin 64e / MWh.

Vanhojen voimalaitosten lopettaminen ei kyllä tule tapahtumaan Suomessa. Nykyään meidän sähkö tuotetaan vanhalla vesivoimalla ja ydinvoimalla, joista vesivoima pystyy erittäin hyvin hyödyntämään nuo hintapiikit, ja ydinvoimalle merkkaa käytännössä vain koko vuoden keskivertohinta. Jonka ei tarvi olla hirveän suuri, että vanhojen voimaloiden kulut katetaan.
Sitten on myös teollisuuden yhteistuotanto, joka on sivutuotantoa joka ei myöskään ole katomassa mihinkään. Niiden kannattaa aina ottaa siitä pois ne rahat mitä siitä saa, kerta polttoaine on käytännössä ilmaista.

Vetytalous myös tarkoittaa, että se sähkön hinta ei tule olemaan nollassa. Se tulee olemaan matala, olettaen, että tuulivoimaa on riittävästi, mutta ei nollassa, koska se sähkö kannattaa muuttaa niiksi synteettisiksi polttoaineiksi.

Tuulivoiman rakentamisen pysäyttäminen nyt olisi kansantaloudellisesti about tyhmintä ikinä. Siis, monumentaalisen typerää. Vetytalous vetää juuri nyt massiiviisia määriä investointeja. Kaikkien noiden investointejen vaatimuksena on suuret määrät tuulivoimaa. Jos me vedetään jarrua tuulivoiman kanssa, niin me menetetään käytännössä kaikki nuo investoinnit. Todennäköisesti Ruotsiin. Koska Ruotsi on tajunnut kuinka massiivinen mahdollisuus tuo on, ja toimivat sen mukaisesti.
Me kerrankin saadaan aivan massiivista kilpailuetua siitä, että me satutaan asumaan maantieteellisesti juurikin Suomessa. Valtaosan ajasta, tuo on haitta. Mutta nyt, vetytalouden myötä, tuo on massiivinen etu. Ja se etu tulee juurikin tuulivoimasta. Mutta sä haluat tuhlata tuon mahdollisuuden.

*edit*
Niin ja tuulivoimalat jo nykyäänkin maksavat tuosta kantaverkon parantamisesta. Joten se on jo laskettu mukaan sinne hintaan mukaan.

Vartsilän laskelmat on todettu valitettavsti puuttteellisiksi, joten tuo 64 ei pidä valitettavasti alkuunkaan paikkansa. Se on kumma, miten näissä päästöhommissa lasketaan yleensä alakanttiin ja sitten toisinaan jäädään siitä kiinni.. Sitä on sattunut ennenkin..

Vedyn kustannukset riippuvat myös paljon siitä, missä muodossa se vety siirtyy tehtaalta eteenpäin. Valitettavasti käyttökelpoisin muoto lisää huomattavasti kustannuksia..

Ei siis kannata hehkuttaa tuota vetyä kovasti. Mitä todennäköisimmin, on pannukakku, joka läsähtää kun pitäisi suuremmassa mittakaavassa käyttää johonkin, missä ei saa olla kallista (kuten sähkön tuottamiseen jne..)
-------------
No, jotain on sentäs tehty oikein, jos maksavat aiheuttamansa kantaverkon muutostyöt. Maksavatko minkälaisen osan kuluista? 1%? 100%?
Mikä on muuten laskuissa käytetty tuulimullyn kestoikä ja huoltokustannukset? Enta tappiot, joita tulee jonkinverran, kun joku torni tuhoutuu sillointällöin?

Ja minkäverran nuo vedyntuotantolaitokset kuluttavat energiaa, kun ei tuule?
-----------------------
Sähkönkulutus laski joulukuussa 10 prosenttia edellisvuodesta – "Todella merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen" (msn.com)

Otsikko kertookin jutun sisällön.. Mutta minkäköhän verran vaikutti mainauksen katoaminen ja minkäverran talouden alamäkim joka leikkaa tuotantoa..

 

[JCSH]

Vartsilän laskelmat on todettu valitettavsti puuttteellisiksi, joten tuo 64 ei pidä valitettavasti alkuunkaan paikkansa. Se on kumma, miten näissä päästöhommissa lasketaan yleensä alakanttiin ja sitten toisinaan jäädään siitä kiinni.. Sitä on sattunut ennenkin..

Ai missä ne on todettu puutteellisiksi? Juuri nyt sun toimesta?

 

[Eldmor]

Niin ja tuulivoimalat jo nykyäänkin maksavat tuosta kantaverkon parantamisesta. Joten se on jo laskettu mukaan sinne hintaan mukaan.

No, jotain on sentäs tehty oikein, jos maksavat aiheuttamansa kantaverkon muutostyöt. Maksavatko minkälaisen osan kuluista? 1%? 100%?

Liittymissopimus ja -maksut

110 kV liityntä (alle 250 MW) maksaa 600 k€ ja 400 kV liityntä 2 000 k€ (yli 250 MW). Toki jos liittyjä on ainut uudelle asemalle, niin sitten he maksavat aseman rakennuskulut kokonaisuudessaan (jotka hyvitetään jos myöhemmin tulee muita liittyjiä). Voimajohtojen rakentaminenhan on paljon rahakkaampaa puuhaa ja sen maksuihin liittyjä ei osallistu.

 

[Griffin]

Ai missä ne on todettu puutteellisiksi? Juuri nyt sun toimesta?

Voit lukea vaikka tuolta ydinvoimaketjusta, sitä on laskenut ilmeisesti useampi ja sama tulos..

Liittymissopimus ja -maksut

110 kV liityntä (alle 250 MW) maksaa 600 k€ ja 400 kV liityntä 2 000 k€ (yli 250 MW). Toki jos liittyjä on ainut uudelle asemalle, niin sitten he maksavat aseman rakennuskulut kokonaisuudessaan (jotka hyvitetään jos myöhemmin tulee muita liittyjiä). Voimajohtojen rakentaminenhan on paljon rahakkaampaa puuhaa ja sen maksuihin liittyjä ei osallistu.

Niin, se kiinnostaa juurikin, että osallistuuko noiden kahden uuden voimalinjan rakentamiseen ja millä osuudella (%) Ne eivät ole ilmaisia ja siirtämaksut on jo nyt hiton kalliit..

--------------------------------------
Halla - OX2

Tuossa olisi hyvä, jos vetäisivät tuon tuulipuiston linjan suoraan tuonne SSAB:n tehtaalle. Eiköhän se oli kuitenkin suurin kuluttaja...
Kykeneeköhän se ottamaan vastaan miten epätasaista tuotantoa? Toivottavasti kykenee..

 

[JCSH]

Voit lukea vaikka tuolta ydinvoimaketjusta, sitä on laskenut ilmeisesti useampi ja sama tulos..

Pikasesti katsottuna siellä vain todetaan sama juttu kuin minkä itsekin totesin, eli tuo 64e / MWh on se keskihinta. Piikit sitten kalliimpia.

Niin, se kiinnostaa juurikin, että osallistuuko noiden kahden uuden voimalinjan rakentamiseen ja millä osuudella (%) Ne eivät ole ilmaisia ja siirtämaksut on jo nyt hiton kalliit..

Toinen tapa ajatella asiaa on näin:
Suomessa kulutetaan noin 86,6 TWh sähköä.
Fingrid käyttää vuodessa noin 200 miljoonaa euroa kantaverkkoinvestointeihin.
Jos sähkön hinta on 60e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 5,1 mrd euroa.
Jos sähkön hinta on 55e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 4,7 mrd euroa.

Fingridin investoinnit kantaverkkoon maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti mahdollistamalla tuon halvan tuulivoiman. Ja tuossa on mukana pelkästään se sähkön hinta itsessään, ei niitä kaikkia kerrainnaisvaikutuksia jotka saadaan siitä halvasta sähköstä (lisääntyneet investoinnit yms.).

 

[Jan11]

Pikasesti katsottuna siellä vain todetaan sama juttu kuin minkä itsekin totesin, eli tuo 64e / MWh on se keskihinta. Piikit sitten kalliimpia.



Toinen tapa ajatella asiaa on näin:
Suomessa kulutetaan noin 86,6 TWh sähköä.
Fingrid käyttää vuodessa noin 200 miljoonaa euroa kantaverkkoinvestointeihin vuodessa.
Jos sähkön hinta on 60e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 5,1 mrd euroa.
Jos sähkön hinta on 55e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 4,7 mrd euroa.

Fingridin investoinnit kantaverkkoon maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti mahdollistamalla tuon halvan tuulivoiman. Ja tuossa on mukana pelkästään se sähkön hinta itsessään, ei niitä kaikkia kerrainnaisvaikutuksia jotka saadaan siitä halvasta sähköstä (lisääntyneet investoinnit yms.).

Fingrid on muutenkin maksuiltaan koko euroopan neljänneksi edullisin kantaverkkoyhtiö.

 

[jarppi83]

Pikasesti katsottuna siellä vain todetaan sama juttu kuin minkä itsekin totesin, eli tuo 64e / MWh on se keskihinta. Piikit sitten kalliimpia.



Toinen tapa ajatella asiaa on näin:
Suomessa kulutetaan noin 86,6 TWh sähköä.
Fingrid käyttää vuodessa noin 200 miljoonaa euroa kantaverkkoinvestointeihin.
Jos sähkön hinta on 60e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 5,1 mrd euroa.
Jos sähkön hinta on 55e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 4,7 mrd euroa.

Fingridin investoinnit kantaverkkoon maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti mahdollistamalla tuon halvan tuulivoiman. Ja tuossa on mukana pelkästään se sähkön hinta itsessään, ei niitä kaikkia kerrainnaisvaikutuksia jotka saadaan siitä halvasta sähköstä (lisääntyneet investoinnit yms.).

Konsensus on kumminkin, että tuulivoiman tuotto on keskimäärin kolmannes nimellistehosta: minkä mukaan linjat rakennetaan?

 

[Griffin]

Pikasesti katsottuna siellä vain todetaan sama juttu kuin minkä itsekin totesin, eli tuo 64e / MWh on se keskihinta. Piikit sitten kalliimpia.



Toinen tapa ajatella asiaa on näin:
Suomessa kulutetaan noin 86,6 TWh sähköä.
Fingrid käyttää vuodessa noin 200 miljoonaa euroa kantaverkkoinvestointeihin.
Jos sähkön hinta on 60e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 5,1 mrd euroa.
Jos sähkön hinta on 55e / MWh, se tarkoittaa, että Suomessa käytetään sähköön vuodessa noin 4,7 mrd euroa.

Fingridin investoinnit kantaverkkoon maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti mahdollistamalla tuon halvan tuulivoiman. Ja tuossa on mukana pelkästään se sähkön hinta itsessään, ei niitä kaikkia kerrainnaisvaikutuksia jotka saadaan siitä halvasta sähköstä (lisääntyneet investoinnit yms.).

Suurin osa investoinneista vaatii tasaista sähköä. Jos (halpaa) sähköä tulee vain, kun tuulee, niin kiinnostus karisee reilusti..

Minua kiinnostaa se, paljonko on tuulivoiman tuottajien osuus (%) tuosta 200 miljoonasta? Niiden piikkitehoja vartenhan joudutaan monia paikkoja vahvistelemaan..