Espooseen tekeillä olevaa Superchargeria syötetään tietääkseni omalla 1,6MVA muuntamolla eli riippuu todella paljon siitä että paljonko se ennakoitu normaalin arkipäivän kuormitus tulee olemaan.
En kyllä suoraansanottuna ymmärrä, että miksi valtioiden pitää sotkea sormensa näihin hommiin. Teslat ja Ionityt osaavat ihan itse rakennella omalla rahalla latausverkostoa sitä mukaa kun sähköautoilijoiden tarpeet ja maksuhalut kannattelevat businesta.
Sitten se palaute on kahta kauheampi, kuinka ihmiset olivat jumissa asemilla ja jonottivat tuntikausia laturiin ja lomamatka meni pilalle, myöhästyttiin riennoista jne.
Yrittäjä joutui hakemaan Cramolta isoja dieselaggregaatteja, työmaakeskuksia ja roikkaa ensiavuksi. Täydellinen katastofiloma, koska latausasemalla ei oltu varauduttu sellaiseen sähköautotulvaan. Tulevaisuuden lööppimateriaalia. Ymmärrystä ei heltiä, kun lapset huutavat ja mammalla menee hermo.
Mutta kun tällä hetkellä ei ole sellaista ongelmaa. Tämä olisi täysin keinotekoinen ongelma jos tänne alettaisiin tuoda autoja missä vain 1-vaihe AC lataus. Ei tule tapahtumaan. Teslan liittimellä on kotikenttäetu USA:ssa, jossa suurin osa sähköautoista on jo Teslan latausliittimellä varustettuja.
Hyvin harva laturi on "aina varattu", lähinnä muutama pk-seudun edullinen laturi lähellä taksien liikkuma-aluetta. Maanteiden laturit on yhdellä ketjulla täynnä pe- ja su iltapäivällä, ja markettien laturit välillä kauppojen ruuhka-aikana töiden jälkeen. Muuten liikutaan alle 10% käyttöasteissa.
Samaa mieltä tämänhetkisestä tilanteesta. Toisaalta vielä kolme-neljä kuukautta sitten mietin, että niihin joutuu ainakin itä-Helsingissä ja lähialueella jonottelemaan aina koska taksit. ABC- ja K-Lataus ovat tehneet hyvää duunia ja toisaalta esim. Kalasatamassa ja Hertsissä on hyvin tarjolla hidasta töpseliä (+ liityntäparkki), joissa voi hoitaa peruslataukset duunipäivän aikana, mikäli sattuvat olemaan metron varrella.
Ompa. Kun himassa lataat niin niin auton sisainen DC laturi lataa akut. Se ottaa sisaan AC ja antaa akuille DC.
Itsellani ei ole sahkoautoa mutta kun katselen sita CCS2 liitinta niin tulee vahvasti Neuvostoliitto mieleen. Eli ei siina muuta vikaa ole kuin se etta autoihin joutuu tekeemaan mahdottomia reikia sen liittimen takia.
Millä tavalla noi reiät on mahdottomia? Onhan noita onnistuttu tekemään aika monen eri valmistajan autoon. Noille kaikille pinneille on tarve ja erittäin yksinkertainen selitys.
Jotenkin vaan Teslan kahva nayttaa paljon natimmalta. Mutta naa on sellaisia ensimmaisen maailman ongelmia.
www.uusiteknologia.fi
Varmaan näin kun sähköautoja on vissiin 0,5% autokannasta. 20x enemmän ja silti vasta 10%.
On todella hienoa, että noita tulee lisää, mutta ei tuossa nyt kuitenkaan ihan mahdottomasta määrästä puhuta, vajaa 4 latauspistettä/tontti. Miksi tuota bisnestä rahoitetaan yhteiskunnan varoilla?
Ilmeisesti ajatellaan, että sähköautojen kanssa on tällainen klassinen muna vai kana ongelma. Koetaan, että uusia sähköautoja ei tule liikenteeseen halutulla tahdilla, jos latausverkko ei ole tarpeeksi kattava, mutta sitten toisaalta taas yritykset eivät tee investointeja, jos ei ole tarpeeksi autoja liikenteessä.
Jaa a. Ennen markkinat hoiti nämä asiat mutta nyt on vihreäsiirtyminen mikä halutaan hoitaa ilman markkinataloutta.
Korjaan sanomaasi hieman: "Varmaan näin kun sähköautoja on Traficomin mukaan 5,9 % henkilöautokannasta. 20x enemmän ja silti vasta 118 %.".
tieto.traficom.fi
Kyllä päästöille voi laittaa hinnan markkinataloudessa.
www.ndmg.fi
Tukipäätöksen yhteenvedosta selviää, että saman tarjoajan hakemuksista noin puolessa latauskentän kokonaisteho on 3,5MW. Tämä ei tietenkään tapahdu ilmaiseksi joten veikkaan että hinta alkaa lähestyä fossiilisilla käyvän auton kilometrihintaa.
Eipä nämä latausoperaattorit hyväntekeväisyyttä tee tai laske hintoja ellei ole pakko. Nyt vaan noita latureita on liian vähän tarjolla joten asiakkaista ei tartte kilpailla, kaikille latauspisteille riittää asiakkaita hinnasta viis. Muutenkin hämmästyttävän pienellä sykkeellä Neste tai ST1 on lähtenyt kilpailemaan sähköautoilevista asiakkaista.
Tästä olisi kyllä mielenkiintoista nähdä jotain dataa, että kuinka niitä kalliilla hinnalla lataajia riittää.
Nopeesti vilkasin teslan appista supereiden hintoja niin saksassa ainakin yllättävän maltillinen, 34-40c/kwh. Muut toimijat lienee kalliimpiaa.
Joo. Ja kyllähän toi on elinehto koko infran kehittymiselle, että siitä saatavat katteet ovat yrittäjille järkeviä. Jos nyt ajattelee tuota kuluttajan kannalta, vaikka tyypillisen lapin reissun kautta, niin keskiverto lataus tien päällä voisi olla sellainen 100-120kwh ~ 50-60€ suuntaansa. Ei tuo kallista ole. Viime kesän hinnoilla kun tankkasi mersuun dieseliä vastavaa siirtymää varten, niin täysi tankki maksoi n.200€, lisäksi 800€/v käyttövoimaveroa. Vaikka kaikki lataaminen tapahtuisi reissuissa nopeilla latureilla tien päällä, ja vaikka polttoaine on tällä hetkellä selvästi halvempaa kuin vuosi sitten, niin ei sitä silti voisi vielä kalliina pitää suhteessa muuhun autoiluun.
Teslan latureihin pitää tuon hinnan saadakseen ostaa tesla-merkkinen auto tai maksaa kk-maksua.
Jos sähköauton kulutus on 18kwh/100km, niin Rechargen hinnoilla (0,63e/kwh) se tekee 18x0,63e=11,34e/100km. Lähellä ollaan 6l/100km kuluttavan diisselin menovesikuluja (6l x 2e = 12e/100km).
Tankkasin dieseliä Espanjassa juuri pari viikkoa sitten hintaan 1.26e/litra. Jokainen voi laskea, että minkä verran saa sähkö maksaa että pääsee edes tasoihin tuon kanssa...
Ite tossa viimekuussa latailin kotona usein nolla tai miinus spottihinnoilla teslan akkua, eli meni vain sähkönsiirto ja sähkösopparin marginaali, yhteensä 5,95c/kwh. 18kwh x 5.95c/kwh = 1,07€/100km.
Eikö tässä ketjussa puhuttu tien päällä lataamisesta? Ei ole ihan vertailukelpoista nyt kotilataamisen kanssa.Ite tossa viimekuussa latailin kotona usein nolla tai miinus spottihinnoilla teslan akkua, eli meni vain sähkönsiirto ja sähkösopparin marginaali, yhteensä 5,95c/kwh. 18kwh x 5.95c/kwh = 1,07€/100km.
Joo. Oikeastaan mun pointti oli tossa se, että vaikka matkalataaminen olisi kustannuksiltaan lähelle samaa polttoainehintojen kanssa, niin suurin osa pystyy kuitenkin normaaliolosuhteissa kompensoimaan vuosikustannuksiaan kotilatauksella ja hitailla latureilla.
Riippuu kai sitten missä asuu. Isommissa taajamissa julkiset asiointilatauspisteet ovat varsin usein isojen kauppojen ja kauppakeskusten sisäparkkihalleissa, tai ainakin niissä niitä tuppaa olemaan tarjolla välillä isompikin liuta. Esim. Helsingissä Redin ja Triplan uusissa kauppakeskuksissa latauspisteitä on molemmissa jotain pari sataa lämpimässä hallissa. Vanhemmissa kauppakeskuksissa siitten vähemmän, jopa vain muutama.
