Sähköautojen latausverkosto ja lataaminen tien päällä

Keskusteluissa on vielä paljon unelmia historian mukaan yli 100kW tehoista. Valitettava todellisuus on kuitenkin, että lähes kaikki latauskentät on 150-200kW jaettuna neljälle ja niissä jatkuvasti kaikki käytössä, jolloin auton akkuun asti menevä teho on vain 40kW. Pitkä on vielä matka näistä saada edes sitä sataa kilowattia per auto.

Espooseen tekeillä olevaa Superchargeria syötetään tietääkseni omalla 1,6MVA muuntamolla eli riippuu todella paljon siitä että paljonko se ennakoitu normaalin arkipäivän kuormitus tulee olemaan.
Selvähän se on että kovin järeää ei ole järkevää rakentaa jos kulutus ajoittuu lähinnä juhannukselle ja etelän hiihtolomaviikonlopulle ja loput vuodesta mennään prosenttien kuormituksella.
 
Nii eipä esim kauppojen yhteyksissä olevilla latureilla ole tarvetta olla mitään 250kw letkuja kun siellä se lataaminen tapahtuu asioinnin yhteydessä, eikä siten että ladatessa pitää odottaa. Eri asia sitten isojen teiden varrella olevat oikeat superit, mistä sitten maksellaan vähäsen enemmän.

Ajelin perjantaina välin Porvoo-Taivassalo Model 3 LR:llä, lähtiessä akkua oli 100% ja perille saapuessa 70%. Yksi pysähdys(kaupasta kävin ostamaan mökille vähän ruokaa ja juomaa) jonka aikana latailin K-Latauksen laturilla. Yllätti kyllä kuinka helposti toi meni ja varaustakin jäi niin paljon että tänään pääsee helposti kotiin ja huomenna aamulla vielä töihin.
 
Tuossa feedissäni juuri vilahti juttu, että Saksa on rajoittanut suunnitelmia rakentaa kansallista pikalatausverkkoa, koska sähköautojen kotilataus. Tuli siis yllätyksenä, että sille tien päällä lataamiselle ei olekaan niin kova tarve.

Juttua en etsi tähän hätään uudelleen, ehkä myöhemmin T: uniltaan herännyt yötyöläinen
 
Tuossa feedissäni juuri vilahti juttu, että Saksa on rajoittanut suunnitelmia rakentaa kansallista pikalatausverkkoa, koska sähköautojen kotilataus. Tuli siis yllätyksenä, että sille tien päällä lataamiselle ei olekaan niin kova tarve.

Juttua en etsi tähän hätään uudelleen, ehkä myöhemmin T: uniltaan herännyt yötyöläinen
En kyllä suoraansanottuna ymmärrä, että miksi valtioiden pitää sotkea sormensa näihin hommiin. Teslat ja Ionityt osaavat ihan itse rakennella omalla rahalla latausverkostoa sitä mukaa kun sähköautoilijoiden tarpeet ja maksuhalut kannattelevat businesta.
 
Sinänsä näkisin vaatimuksen olevan ihan looginen jos moottoritie on riittävän merkittävä, olkoonkin yksityinen jos "pumpusta" ei saa sähköä mihin tahansa ajoneuvoon. Ihan sama millä liitännällä se sähkö autoon tungetaan, kunhan kuski voi luottaa siihen että auto ja laturi osaavat keskustella (eli kunhan "tyhmä" adapteri toimii niin ihan sama).

Keskieuroopassa kun on sellaisia tiepätkiä missä etäisyydet ovat niin pitkiä tankkaus pisteiden välillä, että jos sellaisen lätkäisee vain yhdelle toimijalle niin ongelmissa ollaan elleivät kaikki saa luotettavasti sähköä.
 
Selvähän se on että kovin järeää ei ole järkevää rakentaa jos kulutus ajoittuu lähinnä juhannukselle ja etelän hiihtolomaviikonlopulle ja loput vuodesta mennään prosenttien kuormituksella.
Sitten se palaute on kahta kauheampi, kuinka ihmiset olivat jumissa asemilla ja jonottivat tuntikausia laturiin ja lomamatka meni pilalle, myöhästyttiin riennoista jne. :) Yrittäjä joutui hakemaan Cramolta isoja dieselaggregaatteja, työmaakeskuksia ja roikkaa ensiavuksi. Täydellinen katastofiloma, koska latausasemalla ei oltu varauduttu sellaiseen sähköautotulvaan. Tulevaisuuden lööppimateriaalia. Ymmärrystä ei heltiä, kun lapset huutavat ja mammalla menee hermo.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta Teslan liittimen käytöstä ja sen yksivaiheisuuden tuomasta ongelma aloin pohtimaan että voiko auton sisäinen DC laturi olla oikeasti juurikaan halvempi mitä kotiin asennettava DC laturi olisi. Itselle on ainakin kauhean vaikea uskoa että auton sisäinen DC laturi maksaisi yli 2000e valmistaa. Ja tästä päästään siihen että jos euroopassakin päädyttäisiin Tesla liittimeen niin kovan kilpailun avulla saattaisi kotiinkin olla mahdollista hommata 1-2 t 11kw - 22kw DC laturi jolla pääsisi eroon yhden vaiheen kuormitus ongelmata. Ja mietin asiaa lähinnä CCS2 liitin on minusta aivan järkyttävän kömpelö.

Eli Jenkeissä valmistajat ovat alkaneet siirtyä Tesla liittimeen ja sanotaan että ei toimi Euroopassa koska kaikilla on kolmivaihe liittymät.
 
Ei autoissa ole DC laturia vaan AC. Se DC muuntamo on siellä kentän laidalla isossa pöntössä. Taitais tulla moinen askartelu hieman kalliiksi kun jokaiseen autoon tarvis askarrella tasavirtamuunnin vielä kylkeen.
 
jolla pääsisi eroon yhden vaiheen kuormitus ongelmata.

Mutta kun tällä hetkellä ei ole sellaista ongelmaa. Tämä olisi täysin keinotekoinen ongelma jos tänne alettaisiin tuoda autoja missä vain 1-vaihe AC lataus. Ei tule tapahtumaan. Teslan liittimellä on kotikenttäetu USA:ssa, jossa suurin osa sähköautoista on jo Teslan latausliittimellä varustettuja.
 
En tiedä miksi Euroopassa Teslan liittimellä olisi mitään tekoa. Liittimessä ei ole mitään sellaista mikä olisi millään tavalla pakollista saada, siinä on merkittäviä huononnuksia ccs2:een, jenkeissä hyvin todennäköisesti kaikki superit tulevat juttelemaan ccs:ää niille autoille jotka siirtyvät nacsin käyttöön nykyisestä ccs:tä (voi olla että toteuttavat natiivisti nacsin myös, mutta ns. siirtymävaiheessa todennäköisesti toimii molemmilla), Teslan autot kykenevät juttelemaan ccs standardin laitteelle ja Euroopassa Teslalla on käytössään itselläänkin ccs2.

Itse näen tilanteen jenkeissä siten, että valtion tukien mukana Tesla tulee mahdollistamaan latauksen ccs autoille kaikilla supereilla ja todennäköisesti tämä mahdollistetaan tyhmillä adaptereilla. Saa nähdä lisääkö Tesla magic dock härpättimensä kaikkiin vai mennäänkö käyttäjien omilla adaptereilla.
 
Viimeksi muokattu:
Keskusteluissa on vielä paljon unelmia historian mukaan yli 100kW tehoista. Valitettava todellisuus on kuitenkin, että lähes kaikki latauskentät on 150-200kW jaettuna neljälle ja niissä jatkuvasti kaikki käytössä, jolloin auton akkuun asti menevä teho on vain 40kW. Pitkä on vielä matka näistä saada edes sitä sataa kilowattia per auto.
Hyvin harva laturi on "aina varattu", lähinnä muutama pk-seudun edullinen laturi lähellä taksien liikkuma-aluetta. Maanteiden laturit on yhdellä ketjulla täynnä pe- ja su iltapäivällä, ja markettien laturit välillä kauppojen ruuhka-aikana töiden jälkeen. Muuten liikutaan alle 10% käyttöasteissa.
 
Hyvin harva laturi on "aina varattu", lähinnä muutama pk-seudun edullinen laturi lähellä taksien liikkuma-aluetta. Maanteiden laturit on yhdellä ketjulla täynnä pe- ja su iltapäivällä, ja markettien laturit välillä kauppojen ruuhka-aikana töiden jälkeen. Muuten liikutaan alle 10% käyttöasteissa.
Samaa mieltä tämänhetkisestä tilanteesta. Toisaalta vielä kolme-neljä kuukautta sitten mietin, että niihin joutuu ainakin itä-Helsingissä ja lähialueella jonottelemaan aina koska taksit. ABC- ja K-Lataus ovat tehneet hyvää duunia ja toisaalta esim. Kalasatamassa ja Hertsissä on hyvin tarjolla hidasta töpseliä (+ liityntäparkki), joissa voi hoitaa peruslataukset duunipäivän aikana, mikäli sattuvat olemaan metron varrella.
Toki sähköautojakin näkyy päivä päivältä enemmän, joten verkoston on syytä kasvaa edelleen.

Itse olen hoitanut 100% suurteholatauksistani (pl. Superit matkoilla jos reitillä) K ja ABC -latauksissa, joten on toki mahdollista, että olen joitain asemia missannut / niitä on voinut tässä lähiaikoina tulla muuallekin tälle alueelle lisää kuin itäkeskukseen ja K+S-Markettien pihoille.
 
Ei autoissa ole DC laturia vaan AC. Se DC muuntamo on siellä kentän laidalla isossa pöntössä. Taitais tulla moinen askartelu hieman kalliiksi kun jokaiseen autoon tarvis askarrella tasavirtamuunnin vielä kylkeen.
Ompa. Kun himassa lataat niin niin auton sisainen DC laturi lataa akut. Se ottaa sisaan AC ja antaa akuille DC.

Liittimessä ei ole mitään sellaista mikä olisi millään tavalla pakollista saada, siinä on merkittäviä huononnuksia ccs2:een
Itsellani ei ole sahkoautoa mutta kun katselen sita CCS2 liitinta niin tulee vahvasti Neuvostoliitto mieleen. Eli ei siina muuta vikaa ole kuin se etta autoihin joutuu tekeemaan mahdottomia reikia sen liittimen takia.
 
Itsellani ei ole sahkoautoa mutta kun katselen sita CCS2 liitinta niin tulee vahvasti Neuvostoliitto mieleen. Eli ei siina muuta vikaa ole kuin se etta autoihin joutuu tekeemaan mahdottomia reikia sen liittimen takia.

Millä tavalla noi reiät on mahdottomia? Onhan noita onnistuttu tekemään aika monen eri valmistajan autoon. Noille kaikille pinneille on tarve ja erittäin yksinkertainen selitys.

CCS2 on muutenkin oman kokemuksen mukaan todella helppo ja jämäkkä laittaa paikoilleen. Ei heilu tai jää epäselväksi että menikö paikoilleen
 
CCS2 on muutenkin oman kokemuksen mukaan todella helppo ja jämäkkä laittaa paikoilleen. Ei heilu tai jää epäselväksi että menikö paikoilleen
Jotenkin vaan Teslan kahva nayttaa paljon natimmalta. Mutta naa on sellaisia ensimmaisen maailman ongelmia.
 

Kempower reagoi markkinaan ja laittaa NACS liittimet mukaan satelliitteihin uudella mantereella. :tup:
 
Hyvin harva laturi on "aina varattu", lähinnä muutama pk-seudun edullinen laturi lähellä taksien liikkuma-aluetta. Maanteiden laturit on yhdellä ketjulla täynnä pe- ja su iltapäivällä, ja markettien laturit välillä kauppojen ruuhka-aikana töiden jälkeen. Muuten liikutaan alle 10% käyttöasteissa.
Varmaan näin kun sähköautoja on vissiin 0,5% autokannasta. 20x enemmän ja silti vasta 10%.
 
On todella hienoa, että noita tulee lisää, mutta ei tuossa nyt kuitenkaan ihan mahdottomasta määrästä puhuta, vajaa 4 latauspistettä/tontti. Miksi tuota bisnestä rahoitetaan yhteiskunnan varoilla?
Ilmeisesti ajatellaan, että sähköautojen kanssa on tällainen klassinen muna vai kana ongelma. Koetaan, että uusia sähköautoja ei tule liikenteeseen halutulla tahdilla, jos latausverkko ei ole tarpeeksi kattava, mutta sitten toisaalta taas yritykset eivät tee investointeja, jos ei ole tarpeeksi autoja liikenteessä.
 
Ilmeisesti ajatellaan, että sähköautojen kanssa on tällainen klassinen muna vai kana ongelma. Koetaan, että uusia sähköautoja ei tule liikenteeseen halutulla tahdilla, jos latausverkko ei ole tarpeeksi kattava, mutta sitten toisaalta taas yritykset eivät tee investointeja, jos ei ole tarpeeksi autoja liikenteessä.
Jaa a. Ennen markkinat hoiti nämä asiat mutta nyt on vihreäsiirtyminen mikä halutaan hoitaa ilman markkinataloutta.
 
Katse se EU ja ne sanktiot jos ei sähelit yleisty riittävän nopeasti.
Eikä ne siihen tahtiin yleisty, koska tää kansa on kurjuuden kyllästämää.
 
No nyt kun sitten unohdetaan noi markkinat ja bisnes, niin miksi tuolla tuettavien listoilla on esim. Teboil ja sanktioita ei mietitä? Ja joo, tuolla on monen monta yritystä, jotka noi asemat ja laturit kyllä kyhää valmiille tontille ja pihalle, tuli tuet tai ei.
 
Mahtaako tuki (35%) tulla Aran kautta normaalina sähköauton latausavustuksina (mitä taloyhtiöt yms. voivat hakea) vai onko yrityksillä erilainen järjestely (asunto-osakehtiöt ovat sinänsä osakeyhtiöitä kuten normi firmatkin). Mahtaako laki mahdollistaa tässä tapauksessa erilaista kohtelua ihan noin vain. En siis oikeasti tiedä (kun en ole noita uutisia niin lukenut), mutta ainakin asuntopuolella tuohan on vähitellen tippunut (pari vuotta sitten vielä 50%, nyt se 35%).
 
Ei mahdollista kun ehdot myöntämiselle täyttyy.
 
Jos asia jätettäisiin puhtaasti "markkinatalouden hoidettavaksi", ajaisimme edelleen lyijybensalla.

Kun tavoitteena on vähentää päästöjä, julkisen latausverkoston subventoimisen on laskettu olevan keino, jossa suhteellisen pienellä rahalla saa suurimman vaikutuksen. Esim biopolttoaineiden jakeluvevoitteeseen verrattuna tämä on huomattavan pieni ja halpa toimenpide.
 
Infratukipäätöksissä suurimmat kohteet tällä kertaa
  • 12x laturia S-Market kivistö kustannusarvio 180k€, tukea 36k€
  • 12x laturia Prisma Kaari kustannusarvio 350k€, tukea 70k€
  • 12x laturia Prisma Jumbo kustannusarvio 530k€, tukea 80k€
Saman verran latureita, mutta hinta voi olla kolminkertainen. Kivis on tietty uudisrakennuskohde kun Jumbo ja Kaari vaatii muutoksia olemassa olevaan infraan.
 
Varmaan näin kun sähköautoja on vissiin 0,5% autokannasta. 20x enemmän ja silti vasta 10%.
Korjaan sanomaasi hieman: "Varmaan näin kun sähköautoja on Traficomin mukaan 5,9 % henkilöautokannasta. 20x enemmän ja silti vasta 118 %.".

Jos poimisi sähköautokannasta pelkät täyssähköautot, niin "Varmaan näin kun täyssähköautoja on Traficomin mukaan 1,9 % henkilöautokannasta. 20x enemmän ja silti vasta 38 %.".

Tietosi näyttävät täsmäävän parin vuoden takaiseen täyssähköautojen osuuteen henkilöautokannasta. Kahdessa vuodessa osuus on ~nelinkertaistunut.

Täyssähköautokanta tuplaantui vuodessa (2022Q1-2023Q1). Pikalatureita ilmestyi samaan aikaan vielä nopeammalla tahdilla, sillä BEV per CCS parani 36:sta 31:een.



 

Liitteet

  • Screenshot_20230613-134827.png
    Screenshot_20230613-134827.png
    361,5 KB · Luettu: 7
  • Screenshot_20230613-134918.png
    Screenshot_20230613-134918.png
    504,2 KB · Luettu: 7
  • Screenshot_20230613-135825.png
    Screenshot_20230613-135825.png
    143,2 KB · Luettu: 8
  • Screenshot_20230613-140837.png
    Screenshot_20230613-140837.png
    226,9 KB · Luettu: 5
  • Screenshot_20230613-140852.png
    Screenshot_20230613-140852.png
    214,2 KB · Luettu: 5
Jos asia jätettäisiin puhtaasti "markkinatalouden hoidettavaksi", ajaisimme edelleen lyijybensalla.
Kyllä päästöille voi laittaa hinnan markkinataloudessa.

Esim. CO2-päästökiintiöt ovat tavallaan sitä, että katsotaan ilmakehä yhteisomisteiseksi ja huutokaupataan tietyn verran ilmanpaskontaoikeuksia. Samalla tavalla voisi myydä monenlaisia saastutusoikeuksia.
 
Tutkailin tarkemmin noita energiaviraston tukipäätöksia ja ihan mielenkiintoisia juttuja


Kyseinen kioski kehittää siis koko maan kattavaa latausverkostoa, joka oletettavasti tulee olemaan monellakin tapaa premiumia:

  • Jokainen latausalue on varustettu hyvin valaistulla ekologisella puukatoksella.
  • Latausruudun latausteho on aina vähintään 180 kW ja maksimissaan 360 kW.
  • Valaistun katoksen alla latauspaikkoja sijainnista riippuen 6-12 kpl. Raskaan liikenteen katoksen alla paikkoja 2 kpl.
  • Latauspaikkakohtainen teho ei laske alle 180 kW:n, mikäli auton tekniikka mahdollistaa nopean lataamisen.
  • Latauspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä tulee olemaan lähes aina myös kahvila, kioski tai muu vastaava palvelu.

Tukipäätöksen yhteenvedosta selviää, että saman tarjoajan hakemuksista noin puolessa latauskentän kokonaisteho on 3,5MW. Tämä ei tietenkään tapahdu ilmaiseksi joten veikkaan että hinta alkaa lähestyä fossiilisilla käyvän auton kilometrihintaa.

Mutta toisaalta jos 90% ajasta lataa kotona esim. puoli-ilmaista pörssisähköä niin sama sitten maksaa se euro per kilowatti jossain reissun päällä ja valutella kusitauon aikana EV6/Ioniq5/Porche/Audin akku täyteen? Lähtiessä voi sitten naureskella ja osoitella sormella köyhiä ABC-latauksen jonossa.

Toinen mielenkiintoinen on Karhu Assets Oy. Ilmeisesti liittyy jotenkin Kotkan satama-alueeseen ja tulossa olisi useampi megawattiluokan latauskenttä. Liittynee rahtiin/raskaaseen liikenteeseen kenties, google ei kerro puljusta juuri mitään.
 
Ai toi NDM-Group on vielä olemassa. Facebookin latausverkostoryhmässä tuo osunut silmään ja vaikuttaa hieman erikoiselta touhulta, en paljon luottaisi että noilta yhtään asemaa tulee, varsinkaan tuossa mainitussa mittakaavassa.

Tässä yksi "sijoittajien kerjuu"-viesti Latausverkosto - Nyt! -ryhmästä:

 
Tuli tehtyä oikein kunnon testaus sähköautoilulle ja latausverkoston toimivuudelle. Ajoin sähköautolla (Niro) Etelä-Suomesta Lapin kautta Norjaan ja sieltä Lofoottien eteläkärkeen asti. Ja sitten sama reissu takaisin. Ja päivittäin tuli ajeltua reilusti yli akullisen kantaman matkoja, joten latauksiakin tuli paljon.

Ennakkojännitys oli turhaa. Kaikki laturit toimivat, eikä missään ollut ruuhkaa (yleensä oli ihan tyhjiä latureita). Ruotsissa ja Norjassa monella laturilla pystyi maksamaan myös luottokortilla - muuten sovelluksista tuli eniten käytettyä Vattenfallin InChargea, Teslaa, Meriä ja Billkraftia. Omista lätkistä Fortumin Charge&Drive käynnisti hienosti kaikki ReCharge-laturit, joita myös oli paljon sekä Ruotsissa että Norjassa.

Lataus oli monesti kallista. Huiput taisi lähennellä 70 senttiä/kwh ja pikalataus oli järjestään yli 50 snt/kwh. Type2-lataus oli halvempaa (20-30 snt/kwh). En hirveästi kuitenkaan nähnyt vaivaa halvemman latauksen etsimiselle, vaan tärkeintä oli saada lataus tehtyä, jotta matka taas jatkuu. ABRP oli iso apu reittejä suunnitellessa. Ja Tesla teki ison palveluksen avatessaan Superchargereita myös muiden käyttöön. Nytkin ne olivat monta kertaa juuri oikeassa kohdassa.

Suomessakin alkaa latureita olla ihan kiitettävästi. Hinnoittelu on vaan kirjavaa. Kauppaketjut (S ja K) myyvät sähköä hyvällä hinnalla (35 snt/kwh), mutta tuntuu muilla edelleen olevan hinnat järjestään siellä 50+ snt/kwh. Tämän takia itse koettaa latauksia sovittaa noille kahdelle kauppajätille. Koomisimipia ovat ne ABC:t, missä on historian jäminä joku ulkopuolisen toimijan 50 kW:n laturi rapsakalla 63 snt/kwh -hinnalla ja vieressä ABC:n oma suurteholaturi halvalla 35 sentin hinnalla. Ei hirveästi ruuhkaa ole noilla kalliimmilla latureilla...

Toki ymmärrän, että kate on latausoperaattoreidenkin saatava. Ja ehdottomasti parempi on kallishintainen laturi kuin ei laturia ollenkaan. Mutta kun pahin "sähkökriisi" on jo reilusti taakse jäänyttä aikaa ja pörssisähkö huitelee nollissa, niin jotenkin irvokasta pyytää tuollaista hintaa. Vaihteleehan bensan hintakin ihan päivittäin, niin miksei sähkön hintakin voisi vaikka lievästi seurailla pörssiä? Esim. Suomessa sähköä on kesäpäivisin monesti tarjolla yllin kyllin ja hinta lähes nollissa. Miksei tämä voisi näkyä hinnoissa?
 
Toki ymmärrän, että kate on latausoperaattoreidenkin saatava. Ja ehdottomasti parempi on kallishintainen laturi kuin ei laturia ollenkaan. Mutta kun pahin "sähkökriisi" on jo reilusti taakse jäänyttä aikaa ja pörssisähkö huitelee nollissa, niin jotenkin irvokasta pyytää tuollaista hintaa. Vaihteleehan bensan hintakin ihan päivittäin, niin miksei sähkön hintakin voisi vaikka lievästi seurailla pörssiä? Esim. Suomessa sähköä on kesäpäivisin monesti tarjolla yllin kyllin ja hinta lähes nollissa. Miksei tämä voisi näkyä hinnoissa?
Eipä nämä latausoperaattorit hyväntekeväisyyttä tee tai laske hintoja ellei ole pakko. Nyt vaan noita latureita on liian vähän tarjolla joten asiakkaista ei tartte kilpailla, kaikille latauspisteille riittää asiakkaita hinnasta viis. Muutenkin hämmästyttävän pienellä sykkeellä Neste tai ST1 on lähtenyt kilpailemaan sähköautoilevista asiakkaista.
 
Nyt vaan noita latureita on liian vähän tarjolla joten asiakkaista ei tartte kilpailla, kaikille latauspisteille riittää asiakkaita hinnasta viis.
Tästä olisi kyllä mielenkiintoista nähdä jotain dataa, että kuinka niitä kalliilla hinnalla lataajia riittää.

Kuinka moni esim. Rechargen lataajista maksaa tuota 63c kWh-hintaa ja kuinka moni on jollain vanhalla minuuttihintaisella sopimuksella. Veikkaan, että noita 63c lataajia on aika vähän ja mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu Rechargen hinnoille ja asiakasmäärille kun nuo vanhat minuuttisopparit lopulta päättyy. Viime syksynähän noita 12kk mittaisia minuuttisopimuksia moni otti, minä mukaanlukien. Kun soppari loppuu, niin lopetan Rechargen käytön (ellei hintoihin tule muutosta).
 
Keski-Euroopassa 50snt/kwh pikalataus on ihan normaalia, eikä 70snt:kään ole harvinaista nähdä hinnastoissa.

Monessa paikassa type2:nenkin maksaa 50snt/kWh. Saksassa maksaa kotiin sähkösoppari tällä hetkellä ~30-40snt/kWh.

Suomi taitaa olla ~halvin paikka koko mantereella sähköautoiluun.
 
Keski-Euroopassa 50snt/kwh pikalataus on ihan normaalia, eikä 70snt:kään ole harvinaista nähdä hinnastoissa.

Monessa paikassa type2:nenkin maksaa 50snt/kWh. Saksassa maksaa kotiin sähkösoppari tällä hetkellä ~30-40snt/kWh.

Suomi taitaa olla ~halvin paikka koko mantereella sähköautoiluun.
Nopeesti vilkasin teslan appista supereiden hintoja niin saksassa ainakin yllättävän maltillinen, 34-40c/kwh. Muut toimijat lienee kalliimpiaa.
 
Keski-Euroopassa 50snt/kwh pikalataus on ihan normaalia, eikä 70snt:kään ole harvinaista nähdä hinnastoissa.

Monessa paikassa type2:nenkin maksaa 50snt/kWh. Saksassa maksaa kotiin sähkösoppari tällä hetkellä ~30-40snt/kWh.

Suomi taitaa olla ~halvin paikka koko mantereella sähköautoiluun.

Joo. Ja kyllähän toi on elinehto koko infran kehittymiselle, että siitä saatavat katteet ovat yrittäjille järkeviä. Jos nyt ajattelee tuota kuluttajan kannalta, vaikka tyypillisen lapin reissun kautta, niin keskiverto lataus tien päällä voisi olla sellainen 100-120kwh ~ 50-60€ suuntaansa. Ei tuo kallista ole. Viime kesän hinnoilla kun tankkasi mersuun dieseliä vastavaa siirtymää varten, niin täysi tankki maksoi n.200€, lisäksi 800€/v käyttövoimaveroa. Vaikka kaikki lataaminen tapahtuisi reissuissa nopeilla latureilla tien päällä, ja vaikka polttoaine on tällä hetkellä selvästi halvempaa kuin vuosi sitten, niin ei sitä silti voisi vielä kalliina pitää suhteessa muuhun autoiluun.
 
Nopeesti vilkasin teslan appista supereiden hintoja niin saksassa ainakin yllättävän maltillinen, 34-40c/kwh. Muut toimijat lienee kalliimpiaa.
Teslan latureihin pitää tuon hinnan saadakseen ostaa tesla-merkkinen auto tai maksaa kk-maksua.

Normaalihinnat ovat selvästi kalliimmat. Luokkaa 50-60snt käsittääkseni.
 
Tuossa kun katsellut noita lähistön julkisia latauspisteitä, joita joutuisi käyttämään jos sitä sähköauton hankkisi. Yksi asia häiritsee, nimittäin se että lähes kaikki ovat ihan taivasalla ilman mitään katosta. Eikö olisi sen verran pitänyt panostaa, että jonkinlaisen katon olisi rakentanut vielä päälle. Parantaisi tuota asioinnin mukavuutta huomattavasti. En tiedä, ehkä tämä ei ole mikään ongelma, mutta itseäni asia vaan häiritsee.
 
Joo. Ja kyllähän toi on elinehto koko infran kehittymiselle, että siitä saatavat katteet ovat yrittäjille järkeviä. Jos nyt ajattelee tuota kuluttajan kannalta, vaikka tyypillisen lapin reissun kautta, niin keskiverto lataus tien päällä voisi olla sellainen 100-120kwh ~ 50-60€ suuntaansa. Ei tuo kallista ole. Viime kesän hinnoilla kun tankkasi mersuun dieseliä vastavaa siirtymää varten, niin täysi tankki maksoi n.200€, lisäksi 800€/v käyttövoimaveroa. Vaikka kaikki lataaminen tapahtuisi reissuissa nopeilla latureilla tien päällä, ja vaikka polttoaine on tällä hetkellä selvästi halvempaa kuin vuosi sitten, niin ei sitä silti voisi vielä kalliina pitää suhteessa muuhun autoiluun.
Jos sähköauton kulutus on 18kwh/100km, niin Rechargen hinnoilla (0,63e/kwh) se tekee 18x0,63e=11,34e/100km. Lähellä ollaan 6l/100km kuluttavan diisselin menovesikuluja (6l x 2e = 12e/100km).
 
Jos sähköauton kulutus on 18kwh/100km, niin Rechargen hinnoilla (0,63e/kwh) se tekee 18x0,63e=11,34e/100km. Lähellä ollaan 6l/100km kuluttavan diisselin menovesikuluja (6l x 2e = 12e/100km).
Tankkasin dieseliä Espanjassa juuri pari viikkoa sitten hintaan 1.26e/litra. Jokainen voi laskea, että minkä verran saa sähkö maksaa että pääsee edes tasoihin tuon kanssa...
 
Tankkasin dieseliä Espanjassa juuri pari viikkoa sitten hintaan 1.26e/litra. Jokainen voi laskea, että minkä verran saa sähkö maksaa että pääsee edes tasoihin tuon kanssa...
Ite tossa viimekuussa latailin kotona usein nolla tai miinus spottihinnoilla teslan akkua, eli meni vain sähkönsiirto ja sähkösopparin marginaali, yhteensä 5,95c/kwh. 18kwh x 5.95c/kwh = 1,07€/100km. :psmoke:
 
Ite tossa viimekuussa latailin kotona usein nolla tai miinus spottihinnoilla teslan akkua, eli meni vain sähkönsiirto ja sähkösopparin marginaali, yhteensä 5,95c/kwh. 18kwh x 5.95c/kwh = 1,07€/100km. :psmoke:
Eikö tässä ketjussa puhuttu tien päällä lataamisesta? Ei ole ihan vertailukelpoista nyt kotilataamisen kanssa.
 
Jos sähköauton kulutus on 18kwh/100km, niin Rechargen hinnoilla (0,63e/kwh) se tekee 18x0,63e=11,34e/100km. Lähellä ollaan 6l/100km kuluttavan diisselin menovesikuluja (6l x 2e = 12e/100km).
Joo. Oikeastaan mun pointti oli tossa se, että vaikka matkalataaminen olisi kustannuksiltaan lähelle samaa polttoainehintojen kanssa, niin suurin osa pystyy kuitenkin normaaliolosuhteissa kompensoimaan vuosikustannuksiaan kotilatauksella ja hitailla latureilla.

Sitten tietysti jos valtaosa lataamisesta tapahtuu tien päällä noilla hinnoilla, eikä sähköauto tuo muutenkaan itselle mitään varsinaista lisäarvoa mihinkään sen enempää käytännön kuin aatteenkaan tasolla, niin kannattaa vähän haastaa itseään, että onko se sitten kuitenkaan itselle järkevä valinta. Mä itse luultavasti vaihtaisin takaisin polttomoottoriin.
 
Tuossa kun katsellut noita lähistön julkisia latauspisteitä, joita joutuisi käyttämään jos sitä sähköauton hankkisi. Yksi asia häiritsee, nimittäin se että lähes kaikki ovat ihan taivasalla ilman mitään katosta. Eikö olisi sen verran pitänyt panostaa, että jonkinlaisen katon olisi rakentanut vielä päälle. Parantaisi tuota asioinnin mukavuutta huomattavasti. En tiedä, ehkä tämä ei ole mikään ongelma, mutta itseäni asia vaan häiritsee.
Riippuu kai sitten missä asuu. Isommissa taajamissa julkiset asiointilatauspisteet ovat varsin usein isojen kauppojen ja kauppakeskusten sisäparkkihalleissa, tai ainakin niissä niitä tuppaa olemaan tarjolla välillä isompikin liuta. Esim. Helsingissä Redin ja Triplan uusissa kauppakeskuksissa latauspisteitä on molemmissa jotain pari sataa lämpimässä hallissa. Vanhemmissa kauppakeskuksissa siitten vähemmän, jopa vain muutama.

Toisaalta en tiedä mitä väliä sillä on onko katettu vai ei? Ei kai se avoauto sentään ole? Talven kovimmilla kylmillä ehkä hallin lämpimyydellä on merkitystä (jo vaikka sen takia että saa autoa muutenkin sulateltua latauksen aikana), mutta kaikki katetut sisähallitkaan eivät ole lämmitettyjä, vaikka sateelta suojassa ovatkin. Sähköautoissa voi kai yleisesti myös lämmittää (tai viilentää) sisätiloja latauksen aikana, jos aikoo aikaa viettää autossa latauksen aikana.
 
Mikäslaisia kokemuksia porukalla oli "juhannusruuhkassa" lataamisesta?

Itse ajelin reilu 300km ja katselin samalla matkalla eri latureiden varaustasoja pääteiden varsilla, enkä huomannut minkään ABC, K-lataus tai recharge laturikentän olevan täysi. Aina oli vähintään 2-5 pika tai 22kWh laturia vapaana. Toisinaan jopa kaikki laturit tyhjänä. Kävin ABCllä ottamassa pikaisesti virtaa autoon ja kaikki sujui ilman ongelmia tai odotuksia.
 
Eipä noita ruuhkia ole juurikaan ollut viimeisen vuoden aikana kun verkosto on kasvanut niin hyväksi. Ei ollut ruuhkia jouluna eikä ollut hiihtolomalla. Näköjään Facebookissakaan ei kukaan enää jaksanut tehdä sähköautot/latausverkosto-ryhmään "olen näinä päivinä liikenteessä" -kyselyä jossa kartoitetaan mahdollisia ruuhkapäiviä.

Joku yksittäinen asema voi hetken olla täynnä, mutta naapuriasemalla tilaa. Siinä aikalailla se.
 
Pysähdyimme keskipäivällä Heinolassa ja vilkaisin laturit vaikken itse latausta tarvinnutkaan. ABC:n 8 pikalaturia 3 vapaana, heilan 8 laturia 3 vapaana. ABC:lle oli rakennettu jonotusaluetta, mutta sekin oli ihan tyhjä.
 
Onkohan jonotusalueen rakentaminen juurikaan halvempaa kuin vain raakasti lisata kahvoja. Itselle mukavampi jonottaa ABC hamppari suussa kuin parkkipaikalla kirota kun autot niiskuttvat viimeista 5%. Eli jos on sen 250kw kentta niin ennemmin sinne 10 kahvaa kuin 4 kahvaa ja 6 jonotuspaikkaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 544
Viestejä
4 482 685
Jäsenet
73 931
Uusin jäsen
Samu17

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom