FEDhän on toisaalta ilmoittanut jo aloittaneensa (EDIT: tai oikeastaan aloittavansa) QE:n purun.
Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
FEDhän on toisaalta ilmoittanut jo aloittaneensa (EDIT: tai oikeastaan aloittavansa) QE:n purun.
Jep, markkinat varmaan olettavat FED:n peruvan päätöksensä, jos talousluvut heikkenevät ja pörssi laskee merkittävästi kuten vuoden 2018 lopussa.
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 741
Oho, tuo menikin itseltä ohi. Ollut sellaistakin pelkoa markkinalla, että minkäänlainen paketti ei välttämättä menisi läpi eli tuo varmaan yksi syy yleiseen kurssinousuun.
Kuitenkin, vaikka puhutaan suurista summista, niin täytyy tunnistaa, että tuo 1,2Biljoonaa jakautuu monelle vuodelle ja pitää sisällään paljolti normaaleja vuosittaisi inframenoja. Investopedian artikkelin mukaan "vain" 550 miljardia on uusia investointeja. Jos tuon menon jakaa vaikka 5:lle vuodelle ja vertaa USA:n bkt:n, niin vaikutus olisi n. 0,5% per vuosi. (Toivottavasti laskin oikein, kun nuo jenkkibiljoonat yms. tuntuu joskus hankalille
). Mielestäni tuossa ei puhuta suhteessa aiempaan siis mistään hillittömästä elvytyksestä, eikä tuollaisilla luvuilla saada todellakaan mitään "hyperinflaatioita" aikaan varsinkin, kun osa paketista tultaneen rahoittamaan veronkorotuksilla.FED aika usein ilmoittaa kaikenlaista huuhaata("Minä ehkä saatan lopettaa pikavippien ottamisen 2 vuoden päästä"). Usein eivät kyllä tee mitään, kun bondien ostamisen lopettaminen rommaa bondit. Korkoja ei voi nostaa, kun kaikki menee perseelleen sen jälkeen kuten nähtiin 2018 lopussa. Ovat ajaneet itsensä melkoiseen ongelmaan tuolla turbo rahaprintterillä.
Mielestäni vähän kyseen alaista tehdä jotain mega infrapaketteja nyt, kun tuotantoketjut on muutenkin päin persettä ja taloudessa on ylikuumenemisen merkkejä.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 4 084
Romahdus voi myös tapahtua ylöspäin. Näin kävi esim. Venezuelassa.
Tuo kuvaajan suuri lasku johtuu tästä "Because of this hyper-inflationary backdrop, Venezuela has to adjust its stock index periodically by eliminating 3 zeros (dividing it by 1,000).". Oikeasti se on jatkanut vain nousuaan.
Tuo kuvaajan suuri lasku johtuu tästä "Because of this hyper-inflationary backdrop, Venezuela has to adjust its stock index periodically by eliminating 3 zeros (dividing it by 1,000).". Oikeasti se on jatkanut vain nousuaan.
- Liittynyt
- 13.02.2021
- Viestejä
- 606
Pörssiromahduksia tulee ja menee, mutta tuleeko se isompi romahdus? Sellaista on tosiaan povattu ainakin sen 10 vuotta, mutta nousupainotteisesti mennään kaikenlaisista maailmanlopun visioista huolimatta. Näkisin tähän kenties suurimpana syynä monen toimialan keskeisten yritysten yllättävänkin vahvan tuloskunnon niin kotimaassa kuin maailmanmarkkinoilla, ja kassatilanne kestää hyvin markkinakuoppien heilutukset. On suorastaan hämmästyttävää miten hyvin koko maailmantalous on selvinnyt koronakriisistä. Ja puhun nimenomaan suuryritysten näkökannalta.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 836
Mä uskon, että nähdään alakohtaisia nousuja ja laskuja. Esim. tekki tulee ottamaan mahalaskua, kunhan covid19 ja piiripula luovuttavat. Toisaalta palvelualat kuten matkustukseen liittyvät yritykset ponnahtavat samaan aikaan ylöspäin. Toisaalta markkina ei ole tyhmä ja noita juttuja ennakoidaan hintaan sisään etukäteen pikkuhiljaa. Ei välttämättä tule viikossa tai edes kuukaudessa tapahtuvaa megasiirtymää vaan ehkä pikemminkin kurssit heilahtavat pidemmällä aikajänteellä.
En usko lyhyellä eli vuoden aikajänteellä kokonaisvaltaiseen isoon romahdukseen, jossa kaikki osakkeeet ja indeksit painuisivat kerralla massiivisesti alaspäin. sp500 on niin tekkivetoinen, että sp500 voi sukeltaa kovaakin samalla kun tekkiyhtiöiden bisnes&tulokset normalisoituvat.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 741
Tuleehan se tietenkin, ajankohta ei vaan tiedä kukaan. Eikä mustaa joutsenta tunnista vasta kuin jälkikäteen, jolloin se sitten näyttää ihan ilmiselvältä.
Olettaen, että isommalla romahduksella tarkoitat 2008 tyylistä tapahtumaa.
- Liittynyt
- 13.02.2021
- Viestejä
- 606
Sellaista hyvinkin. Tosin jo 2008 romahduksestakin selvittiin verrattaen nopeasti takaisin kasvu-uralle. Tätäkin taustaa vasten markkinoilla tuntuu olevan puskuria selviytyä erilaisten kriisien läpi hyvin hoidettujen yritysten johdosta. Se on selvää, että siellä on tällä hetkellä yliarvostusta hinnoissa, mutta niin kauan kuin tulokset ovat pääosin hyviä niin veikkaan kasvun jatkuvan ilman mitään 1930-luvun Amerikan visioita globaalissa mittakaavassa.
Sijoittana toki on aina syytä varautua myös pahimpaan eikä olla koskaan all-in. Vaikka pandemia ei ole vielä ohitse, niin olen melko luottavainen. 2008 ja Covid-19 on koetellut, mutta kasvu jatkuu ja luottamus ainakin itsellä on vahvistunut. Markkinat sen ilmastonmuutoksenkin ratkaisee.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 836
Moneen aikaisempaan kuplaan verrattuna erona on se, että moni nyt huippukurssissa oleva yritys myös tekee ihan oikeaa huipputulosta. Toisaalta jos tulos ei ole kurssin kanssa samassa linjassa huipputuloksesta huolimatta niin johtaako tuo sitten kurssin hitaampaan nousuun, että tulos ottaa kurssin kiinni vai romahdukseen? Voi myös miettiä miten paljon virus on pumpannut kulutusta ylöspäin, kun jengi kököttää kotona ja tilailee netflixiä ja ostaa pelikoneita. Jossain vaiheessa kirmataan ulos talosta/lomamatkoille/... ja kulutuksen painopiste siirtyy rajusti.
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 741
Mielestäni selkeästi nähtävissä oleva riski markkinoille olisi inflaation kiihtyminen entisestään, mikä pakottaisi keskuspankit kiristämään politiikkaansa, tai nostaisi markkinakorot ylös keskuspankkien toimista huolimatta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin sille, että yritysten tulokset jatkaa nousuaan, eikä pörssien jatkuvalle nousulle ole silloin mitään estettä. Nautitaan noususta, kun sitä jatkuu! Itse alan pelätä rommausta isommin vasta, kun USA:n 10 vuotinen ylittää 2,5% - nyt se on alle 1,5%, eli aika huono paikka siirtää rahaa pois osakkeista.
Itse olen miettinyt etta uhkia porssimarkkinoille olisi jokin aseellinen konflikti. Vaikkapa Valko-Venajan kanssa ja sita kautta valillisesti Venajan kanssa tai sitten suoraan Venajan kanssa. Toinen alue missa voisi jotain kayda on Etela-Kiinan merella.
- Liittynyt
- 13.02.2021
- Viestejä
- 606
Samaa mieltä. Ainakin melko iso mullistus se romahduksen aiheuttaja todennäkköisesti olisi. Juuri tänään esimerkiksi uutisoitiin Bosnia-Hertzegovinan tilanteen olevan vaarassa kärjistyä ihan sodaksi asti. Tämä ei kyllä ole hyvä uutinen kun otetaan huomioon Venäjän ja lännen kireät välit sekä uskonnolliset ja kulttuurilliset jännitteet Euroopassa. Vaikka globaalit suuryritykset voivat verrattaen hyvin, samaa ei voi sanoa monien kansallisvaltioiden talouksista sekä niiden poliittisesta vakaudesta..
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 741
Eipä oo tainneet jenkkien ja venäläisten sotatoimet juurikaan pörssejä liikutella historiassa, tai on jopa noustu silloin ylöspäin. Tuollainen Kiina-USA vääntö esim. Taiwanista Pekingin olympialaisten jälkeen olisi kyllä vähän kuumottava tilanne.
On noita erilaisia black swan mahdollisuuksia olemassa sitten vaikka miten paljon. Esim. aurinkomyrsky, jokin uusi kulkutauti, ilmastonmuutoksen yllättävä kiihtyminen tai vaikkapa alieneita maapallolla
Mitä muita tulee porukalla mieleen?
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 836
Kiina ei keikuta venettä liikaa niin kauan kuin kiinan talous on riippuvainen viennistä muihin maihin. Toki näyttää siltä, että kiina yrittää satsata kotimaan keskiluokkaan ja kotimaiseen kysyntään. Tällähetkellä kiinan hyvinvointi on paljon riippuvainen vientiteollisuudesta.
Yhdysvaltojen presidentin murha vähintään lyhyen ajan muutoksia, vrt. Kennedyn murha.
Kuinka paljon Harrisin ja Bidenin talousnäkemykset eroavat, ts. voisiko Bidenin luonnollinenkin poismeno aiheuttaa hetkellisen piikin jompaan kumpaan suuntaan?
Tästähän on jo "ennakkotapaus".
https://www.washingtonpost.com/news...-stock-market-by-136-billion-is-it-terrorism/
On kyllä hankalaa kun ajatus on ollut pitkin vuotta että josko vähän maksaisi koronakuopassa tehtyä lainaa pois - sanotaan nyt vaikka 20k eli puolet. Tänään ryhdistäydyin ja raavein salkusta jotain pihalle mutta ei tuosta saanut kuin pienen osan (10k) pihalle suhteessa siihen paljonko olisi kiinnostusta lainaa vähentää ja näistäkin osa meni plussalla eli veroja tulossa. Muutama +-0 osake jäi (T, IBM, VWOB), mutta kun maksavat osinkoa 4-9%/vuosi niin koron ollessa 1,5%? jotenkin "järki" sanoo että ei kannata myydä. Seuraavat muut kandidaadit olisikin sitten ns. reilusti plussalla olevia joten veroja joutuisi pulittamaan ainakin tonnin ja menettäisi lisäksi niidenkin maksamat osingot 
.
Mitäs raati sanoo jos jäljelle jäi joku 280k potti josta velkaa on 30k niin kaivaako tuolta "väkisin" 10k verran myytävää vai antaako olla? XOMia olisi reiluhkosti mutta jotenkin fiilis sanoo että ei kannata niistä ainakaan höylätä tässä vaiheessa "nousukautta"...
.Mitäs raati sanoo jos jäljelle jäi joku 280k potti josta velkaa on 30k niin kaivaako tuolta "väkisin" 10k verran myytävää vai antaako olla
? XOMia olisi reiluhkosti mutta jotenkin fiilis sanoo että ei kannata niistä ainakaan höylätä tässä vaiheessa "nousukautta"...
- Liittynyt
- 15.01.2017
- Viestejä
- 256
Mitäs raati sanoo jos jäljelle jäi joku 280k potti josta velkaa on 30k niin kaivaako tuolta "väkisin" 10k verran myytävää vai antaako olla
Jos ei yöunet mene, tai muutenkaan elämää haittaa, niin en kiirehtisi myymään pois. Ainakin itsellä enemmän kaduttanut lappujen myynnit kuin se ettei lyhennä lainoja nopeasti.
Jotta voin ottaa sitä lisää joskus (ja velkaa ottaessa ajatus oli yrittää ottaa korona nousua ja maksaa se sitten pois/vähentää aka sijoitussuunnitelma). Kääntäen voisi kysyä että jos ei tuota maksa pois/vähennä niin miksi ei sitten ottaisi sitä lisää (7 numeroisen summan saisi tuotakin salkkua vasten suoraan ja kyselemättä - alkaa oleen vipu kohdallaan)?
Eihän ne mene eikä tuolta ole lähes 10v aikana tullut euroakaan pankkitilille takaisin joten tuskin haittaa elämääkään, mutta jos leikitellään että kurssit tulee alas 10% niin siinä menee 3k discorahaa ”omasta pussista”. Psykologisestihan tuo vituttaa enemmän kuin mahdollinen 20% noususta saatu 6k-verot tuotto.
Toisaalta tuossa olisi tommosia mielestäni vähän susilappuja jotka listasin joista tässä kohtaa luopuisin heti mikäli ei tulisi osinkoja. Sekään ei ole suoraan vaihtoehto että vaihtaisi nuo muihin lappuihin sillä efektiivisesti se on velan maksu ja sitten ”uutta” velkaa vaihtolappuihin ja tässä kohtaa markkinaa ei itseä ainakaan oikein napostele velalla avata positioita.
Meinaat siis että nousu vain jatkuu ja jatkuu vai mitä tarkoitat tuolla takkiin ottamisella tavalla tai toisella? Toisaalta olen kyllä itsekin sitä mieltä että todennäköisemmin 10v päästä ollaan korkeammalla kuin nyt, toisaalta että lähitulevaisuudessa voitaneen olla matalammallakin
.Mutta siis jos mielestäsi lainan lyhentäminen on sulaa hulluttaa niin sittenhän jää edelleen 2 vaihtoehtoa a) nykyinen reipas 10% on just hyvä b) lainaa pitäisi olla reilusti enemmän.
Toisaalta prosenteissakin on lainasta tietyllä tapaa hankala puhua (lähinnä siitä voi päätellä margin call pisteen). 50% tonnin salkusta ei ole juuri mitään oikein millään mittapuulla mutta miltsin salkusta se on aika hitosti keskiverto palkansaajan tuloilla. Itselläni tuo 30k vastaa aikas tarkkaan vuoden brutto ansiotuloja, mutta tuokaan ei sinänsä kerro mitään, koska verotuksellisesti ansiotuloa ei nyt vaan kannata nostaa tuon enempää. Toisaalta kun ansiotulot menevät kaikki pitkälti elämiseen niin tuohon henk.koht. salkkuun ei tilanteen niin vaatiessakaan saa helposti/järkevästi uutta omaa rahaa sisään, käytännössä ainoa kassavirta on osingot (jotka vastaavasti tiputtavat sitten osakkeiden arvoa eli vastaavat myyntiä).
Sitä että vaikka olisi vain vähän voitolla olevia osakkeita, niin niiden veroissa menetät jo helposti paljon siinä mitä ne veroon menevät varat keskimääräisesti tuottaisivat. Jos on tosiaan jotain +-0 osakkeita niin ehkäpä sitten voi miettiä itse pörssin tuottoakin.
- Liittynyt
- 08.11.2021
- Viestejä
- 1
Tällaselle ihmiselle, joka ei jaksa sen enempää keskittyä näihin markkinoiden liikkeisiin, on rahastot täydellinen ratkaisu. Olen laittanut joitakin säästöjä passiivisesti kasvamaan rahastoihin. Vuosia saa odottaa, mutta kyllä sitten kelpaa, kun on tienannut tekemättä oikeastaan mitään. Rahastot ovat historiallisesti aina vuosien saatossa nouseet, usein monia kymmeniä prosentteja, joten tuotto on melko taattua. Nyt oon myös taloudellisesti ollut paremmassa tilanteessa, niin sijoittamiseen on paremmin varojakin jäänyt, esimerkiks lainat oon yhdistäny Lainaa yhteishakijan kanssa: Yhteislaina rinnakkaishakijan kanssa! sivuston kautta, joten lainoihin menevät kulut ovat kunnolla pienentyneet, sitten oon myös tehnyt enemmän töitä jaksamiseni rajoissa. Taloudelliselta kannalta tulevaisuus näyttää oikein valoisalta, mikä tuo hymyn huulille
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 243
Ajoittaminen on vaikeaa ja käytännössä pelkkää arpapeliä tai kaikki olisivat miljardöörejä jos se olisi helppoa. (No ei toki oikeasti kukaan olisi jos kaikki tietäisivät mitä tapahtuu jatkossa)Meinaat siis että nousu vain jatkuu ja jatkuu vai mitä tarkoitat tuolla takkiin ottamisella tavalla tai toisella? Toisaalta olen kyllä itsekin sitä mieltä että todennäköisemmin 10v päästä ollaan korkeammalla kuin nyt, toisaalta että lähitulevaisuudessa voitaneen olla matalammallakin
Mutta siis jos mielestäsi lainan lyhentäminen on sulaa hulluttaa niin sittenhän jää edelleen 2 vaihtoehtoa a) nykyinen reipas 10% on just hyvä b) lainaa pitäisi olla reilusti enemmän.
Toisaalta prosenteissakin on lainasta tietyllä tapaa hankala puhua (lähinnä siitä voi päätellä margin call pisteen). 50% tonnin salkusta ei ole juuri mitään oikein millään mittapuulla mutta miltsin salkusta se on aika hitosti keskiverto palkansaajan tuloilla. Itselläni tuo 30k vastaa aikas tarkkaan vuoden brutto ansiotuloja, mutta tuokaan ei sinänsä kerro mitään, koska verotuksellisesti ansiotuloa ei nyt vaan kannata nostaa tuon enempää. Toisaalta kun ansiotulot menevät kaikki pitkälti elämiseen niin tuohon henk.koht. salkkuun ei tilanteen niin vaatiessakaan saa helposti/järkevästi uutta omaa rahaa sisään, käytännössä ainoa kassavirta on osingot (jotka vastaavasti tiputtavat sitten osakkeiden arvoa eli vastaavat myyntiä).
Keskimäärin pörssi menee ylöspäin (tai on ainakin tähän mennessä mennyt) pidemmällä aikavälillä. Myymällä jotain jäät todennäköisesti enemmän tappiolle kuitenkin kun maksat verotkin ja myynnin jälkeen pörssi kuitenkin keskimäärin nousee. Toki voit osua ajoittamisessa myös oikeaan, mutta se on vähän kun lottoaisi.
Voisi ehkä auttaa koittaa analysoida lappusi voittajiin - eli niihin joihin pystyt itse aidosti uskomaan - ja häviäjiin jotka ovat sinulle lottokuponkeja joista vaan toivot että "jotain" tapahtuu. Häviäjät myyt laitaan poistaen tappiostressisi ja sitten mietit että sijoitatko parempiin lappuihin vai lyhenteletkö lainoja.
Tälläinen analyysi olisi tärkeä toimenpide; huomaan että @jinx1980 salkussa on IBM - maksaa kyllä hyvää osinkoa, mutta kurssi on ollut jokseenkin vuodesta 2013 lasku-uralla sellaista vauhtia joka syö saadut osingot. Toki matkan varrelle (2013 - ...) on sattunut myös lyhempiä nousuja, joita silloin treidaamalla pystyisi tekemään tuottoa. Mutta holdaamalla olisi korkeintaan satumaisen hyvin onnistuneella ajoituksella eli tuurilla voitolla.
Ts. jos salkussa on IBM:n kaltaisia kohteita, niin tulisi analysoida
1) Mitä pitäisi tapahtua että kyseisen osakkeen pitkään vallinnut laskutrendi kääntyisi, ja uskooko sellaista tapahtuvaksi?
2) Kompensoiko maksettavat osingot kyseisen osakkeen mahdollisen liukumäen jatkumisen (vaikka viivottimella vuodesta 2013 tähänpäivään jatkuen tuleviin vuosiin)
3) Miten pitkään kyseinen yritys voi ylläpitää nykyistä osinkotasoa (vai voiko se jopa nousta)
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 010
psykologisesti on monella todella haastavaa myydä tappiolla, mutta miksi tappiolla oleva osake kääntyisi voitolle on se kysymys.
jos siihen pystyy vastaamaan niin sitten niitä kannattaa pitää, muuten ostaa jotakin josta on näkemys, että se nousisi.
jos siihen pystyy vastaamaan niin sitten niitä kannattaa pitää, muuten ostaa jotakin josta on näkemys, että se nousisi.
- Liittynyt
- 21.12.2016
- Viestejä
- 560
Voit kertoa varmasti, mutta et sitten kerro yhtään mitään?
@Mikkos lukaise verottajan ohje läpi: Osakesäästötili
Esimerkki 1: Sari on tallettanut osakesäästötilille 10 000 euroa, joilla hän on ostanut suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Osakkeiden arvo on noussut 5 000 euroa. Tällöin tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa ja voitto 5 000 euroa.
Sari myy tilillään olevia osakkeita ja nostaa tililtä rahaa 1 500 euroa. Tästä summasta on veronalaista pääomatuloa 500 euroa:
5 000 euroa (voitto) / 15 000 euroa (käypä arvo) × 1 500 euroa (nostettu määrä) = 500 euroa.
Tililtä nostetun rahamäärän loppuosa eli 1 000 euroa (1 500 € − 500 €) on verovapaata pääoman nostoa. Sarin tallettaman pääoman määräksi jää 9 000 euroa (10 000 € − 1 000 €).
Esimerkki 2: Keijo sijoittaa osakesäästötilille 10 000 euroa ja ostaa koko summalla osakkeita. Osakkeiden arvo laskee vuoden aikana 7 000 euroon. Keijo nostaa osakesäästötililtä 2 000 euroa. Summasta ei mene veroa, koska osakesäästötili on tappiolla. Tappion voi vähentää verotuksessa vasta sinä vuonna, kun Keijo lopettaa tilin.
Tuossa sinun tapauksessa jos yhtään kauppaa ei olisi tehty, ei muodostu voittoa tai tappiota niin ei siinä muodostu myöskään mitään verotettavaa. Mutta yleisesti siis jos OST on voitolla, niin sieltä ei voi nostaa sitä alkuperäistä pääomaa pois ilman veroseuraamuksia.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 4 084
Ulkomaalaisissa osakkeissa OST:llakin lähtee ennakkoperintänä sinne alkuperämaahan osa (esim. jenkkilään 15%) ja Suomen valtio ei noita menetettyjä rahoja hyvitä mitenkään ja sitten myöhemmin kun otat noita osinkoja ulos voittona niin niistä menee täysi 30% veroa.
Britit taitaa olla ainoa millon tuosta ei tule harmia, koska siellä on ennakkoperintäprosentti 0%.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 836
Nvidian osake pomppas gtc-esityksen myötä 5.4% nousuun esimerkkinassa. Menee yli viime viikon huippujen, jos nousu pitää päivän ajan. Itseajavia autoja ja metaverseä uutisissa nvidian gtc:n osalta. Spoilerissa linkki gtc-esitykseen. Juon aamukaffea ja katson tuota esitystä niin en osaa kommentoida tarkemmin sisältöä vielä.
Vaikka tuo periaatteessa meneekin noin, niin eihän se oikeastaan menekään noin läheskään aina, vaan riippuu täysin OST:n osakkeiden arvonkehityksestä, koska verot maksetaan vain OST:n tuotosta.
Rautalankaesimerkkinä:
Jos OST:lle siirrät vaikkapa sen 50.000 euroa ja ostat sillä Yhdysvaltalaisen Acme yhtiön osakkeita 2000 kpl kappalehintaan 25 euroa. Toimenpiteen jälkeen sinulla on 50.000 euron edestä osakkeita (välityskulut jätin yksinkertaistaakseni pois) OST:llä, joka on samalla OST:n arvo. Sitten Acme maksaa 1 euron osinkoa per osake OST:lle (eli 2000kpl tuo kokonaisuudessaan 2000 euroa), jolloin osakkeen arvo putoaa sitten sen noin 1 euron per osake ja osakkeiden arvo OST:llä on sitten noin 48.000 euroa. 2000 euron osingosta menee lähdeveroa Yhdysvaltoihin 15% eli 300 euroa ja osingon irtoamisen jälkeen OST:n arvo on enää 49.700 euroa (48.000 osakkeina ja 1700 euroa rahana). Kuitenkin sinulla on tietenkin OST:llä edelleen se 2000kpl Acme yhtiön osakkeita. Näin voit nostaa tuon 1700 euroa aivan suoraan käteen maksamatta siitä penniäkään veroja Suomeen (eli Yhdysvaltoihin meni 15% lähdeveroa - joka menisi toki siinäkin tapauksessa, että osakkeet olisivat AOT:llä eikä mainituilla brittiosakkeilla menisi siis edes tuota, vaan voisit nostaa 2000 euroa muuten esimerkin mukaisilla numeroilla verottomana OST:ltä ulos).
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 4 084
Tuossa esimerkissä sulla olisi tilillä 49700 euroa, joo, mutta verottajan näkökulmasta et ole 300 euroa tappiolla vaan plus miinus nolla tilanteessa. Verottaja ei siis seuraa sitä summaa minkä todellisuudessa saat niistä osingoista tilille, vaan paljon niiden osinkojen arvo oli (tässä tapauksessa 2000 euroa, vaikka tosiasiallisesti tilille ilmestyi vain 1700 euroa). Voit toki nostaa tuon 1700 euroa ja veroa ei mene (koska tili plus miinus nollassa), mutta se 300 euroa on jo kadonnut. Jos taas odotat ja tilin arvo sitten nousee 50000 euroon niin olet verotuksen näkökulmasta 300 euroa voitolla
Itse asiassa, jos nostat sen 1700 euroa ulos ja tili nousee sen jälkeen 50.000 euroon (arvoltaan) olet verottajan mielestä 1700 euroa voitolla (millä ei toki mitään merkitystä, ennen kuin nostat tililtä jälleen varoja ulos).
Jos taas ET nosta 1700 euroa ulos ja tilin arvo nousee 50.000 euroon (1700 euroa rahana ja sitten osakkeiden arvo 58.300 euroa) et ole verottajankaan mielestä 300 euroa voitolla (vaikka lähdeveroa on hävinnyt sinun kannaltasi lähdeverona huitsin nevadaan), vaan olet tuolloin mainitsemassasi 0+- tilanteessa.
OST verotus näyttää olevan rakennettu niin että verottajalle OST on musta laatikko, ja sitä ei kiinnosta mitä mustan laatikon sisällä on tapahtunut. Vasta kun sieltä nostetaan rahaa, niin verotus tulee mukaan. Kun OST:ltä päätetään nostaa rahaa, OST:n tarjoaja (Nordnet ja vastaavat) tekee laskelman siitä paljonko tilillä on _tuottoa_ ja alunperin sijoitettua suhteessa toisiinsa--> Ulos otettavan rahan ajatellaan jakautuneen samassa suhteessa (koska mustalaatikko periaate). Nostetusta rahasta verotetaan tuotto-osuutta pääomatuloveron mukaisella prosentilla ja alkuperäisen talletuksen mukaista osuutta ei tietenkään veroteta.
Tällöin nostettaessa rahaa tappiolla olevalta tai +- eli nolla tuotolla olevalta tililtä, ei nostossa ole komponenttia mihin pääomaverotusta voisi kohdistaa.
Vastaavasti jos OST:n arvo on suurempi kuin alkuperäinen talletus, niin nostossa on komponentti johon kohdistuu pääomatuloverotus.
Tähän asti asian pitäisi olla viimeisenpäälle selvä.
Mahdollisesti avoinna oleva asia on se mitä katsotaan tuotoksi, ja tämä selvinnee varmuudella vasta kun asiaa on käsitelty oikeusasteissa.
Yleisempien verotus periaatteiden mukaisesti, tuotoksi tulisi katsoa netto tuotto, eli se tulos joka on jäänyt jäljelle oston ja myynnin väliin vähennettynä kaupankäyntikuluilla. Muussa tapauksessa OST verotuksen lakitekstissä tulisi puhua _nimellis_ tuoton verotuksesta.
No miten tämä kaikki sitten liittyy OST:lle tulleiden ulkomaan osinkoihin?
Siten että: tulisiko niistä syntynyttä tuottoa verottaa nostotilanteessa nimellisarvoisina vai todellisien OST:lle tuotoksi jääneen määrän mukaisesti, eli niin että tuotoksi katsotaan nimellisarvo vähennettynä kaikilla siihen kohdistuneilla menoilla kuten kulut (esim valuutan vaihto) ja lähdeverot?
Itse veikkaan että lainsäätäjä ei ole tarkoittanut että verottaja verottaisi OST:ltä tehtävän noston tuottokomponentin osalta ulkomaan osingoista aiheutunutta tuottoa sen nimellisarvosta. Mikäli näin kävisi niin asia oikeuteen.
Tätä ei pidä sekoittaa käsitteeseen lähdeverojen hyvittäminen, joka on AOT himmeli.
AOT: AT&T maksaa 1000$ osinkoa. Osingon lähdevero 15% ja henkilön pääomatulovero prosentti 30% -->Verojen jälkeen (jos ei ole muita tappioita ja kuluja) käteen jää 760$, koska lähdeveroja voidaan hyvittää 15%:n asti.
OST: Henkilö on saanut nostettua kaikki tallettamansa rahat OST:ltä sellaisella ajoituksella että AT&T:n osinko ei ole vielä tullut ja ei ollut muita tuottoja tai tappioita. Joten talletuksen sai takaisin ilman veroja. Sitten pari päivää myöhemmin AT&T:n osinko nimellisarvoltaan 1000$ lähtee liikkeelle, siitä napsahtaa 15% lähdeveroa jenkkilän puolella, eli OST:llä näkyy 850$ euroiksi vaihdettuna. Nyt kun henkilö nostaa nämäkin rahat, niin veikkaatteko että 30% tapauksessa pääomatuloveroa menisi Suomen verottajaa varten 300$ vastaava määrä (=30%*1000$) vai alle 255$ (=30%*850$-valuutanvaihto- ja muutkulut) vastaava määrä?
Itse veikkaan mustalaatikko periaatteen mukaisesti että veroa menisi alle 255$ vastaava määrä. Koska tuon periaatteen mukaisesti verottajan ei tule olle kiinnostunut osingon nimellismäärästä, vaan siitä euromäärästä joka on lopunperin kaikkien välivaiheiden jälkeen päätynyt OST:lle.
Edit: Eli tässä veikaamassani OST tapauksessa veroja olisi mennyt yhteensä dollareina laskettuna 150 (lähdevero) + 255 (korkeintaan, Suomen verottajalle) = noin 40%. Kun vastaavassa tilanteessa AOT puolella olisi mennyt 25,5%. Tämä on selvennetty hyvin myös alla näkyvissä kommenteissa, mutta oli unohtunut itseltäni kirjoittaa yhteenvedoksi.
Tällöin nostettaessa rahaa tappiolla olevalta tai +- eli nolla tuotolla olevalta tililtä, ei nostossa ole komponenttia mihin pääomaverotusta voisi kohdistaa.
Vastaavasti jos OST:n arvo on suurempi kuin alkuperäinen talletus, niin nostossa on komponentti johon kohdistuu pääomatuloverotus.
Tähän asti asian pitäisi olla viimeisenpäälle selvä.
Mahdollisesti avoinna oleva asia on se mitä katsotaan tuotoksi, ja tämä selvinnee varmuudella vasta kun asiaa on käsitelty oikeusasteissa.
Yleisempien verotus periaatteiden mukaisesti, tuotoksi tulisi katsoa netto tuotto, eli se tulos joka on jäänyt jäljelle oston ja myynnin väliin vähennettynä kaupankäyntikuluilla. Muussa tapauksessa OST verotuksen lakitekstissä tulisi puhua _nimellis_ tuoton verotuksesta.
No miten tämä kaikki sitten liittyy OST:lle tulleiden ulkomaan osinkoihin?
Siten että: tulisiko niistä syntynyttä tuottoa verottaa nostotilanteessa nimellisarvoisina vai todellisien OST:lle tuotoksi jääneen määrän mukaisesti, eli niin että tuotoksi katsotaan nimellisarvo vähennettynä kaikilla siihen kohdistuneilla menoilla kuten kulut (esim valuutan vaihto) ja lähdeverot?
Itse veikkaan että lainsäätäjä ei ole tarkoittanut että verottaja verottaisi OST:ltä tehtävän noston tuottokomponentin osalta ulkomaan osingoista aiheutunutta tuottoa sen nimellisarvosta. Mikäli näin kävisi niin asia oikeuteen.
Tätä ei pidä sekoittaa käsitteeseen lähdeverojen hyvittäminen, joka on AOT himmeli.
AOT: AT&T maksaa 1000$ osinkoa. Osingon lähdevero 15% ja henkilön pääomatulovero prosentti 30% -->Verojen jälkeen (jos ei ole muita tappioita ja kuluja) käteen jää 760$, koska lähdeveroja voidaan hyvittää 15%:n asti.
OST: Henkilö on saanut nostettua kaikki tallettamansa rahat OST:ltä sellaisella ajoituksella että AT&T:n osinko ei ole vielä tullut ja ei ollut muita tuottoja tai tappioita. Joten talletuksen sai takaisin ilman veroja. Sitten pari päivää myöhemmin AT&T:n osinko nimellisarvoltaan 1000$ lähtee liikkeelle, siitä napsahtaa 15% lähdeveroa jenkkilän puolella, eli OST:llä näkyy 850$ euroiksi vaihdettuna. Nyt kun henkilö nostaa nämäkin rahat, niin veikkaatteko että 30% tapauksessa pääomatuloveroa menisi Suomen verottajaa varten 300$ vastaava määrä (=30%*1000$) vai alle 255$ (=30%*850$-valuutanvaihto- ja muutkulut) vastaava määrä?
Itse veikkaan mustalaatikko periaatteen mukaisesti että veroa menisi alle 255$ vastaava määrä. Koska tuon periaatteen mukaisesti verottajan ei tule olle kiinnostunut osingon nimellismäärästä, vaan siitä euromäärästä joka on lopunperin kaikkien välivaiheiden jälkeen päätynyt OST:lle.
Edit: Eli tässä veikaamassani OST tapauksessa veroja olisi mennyt yhteensä dollareina laskettuna 150 (lähdevero) + 255 (korkeintaan, Suomen verottajalle) = noin 40%. Kun vastaavassa tilanteessa AOT puolella olisi mennyt 25,5%. Tämä on selvennetty hyvin myös alla näkyvissä kommenteissa, mutta oli unohtunut itseltäni kirjoittaa yhteenvedoksi.
Viimeksi muokattu:
Veikkaan ihan samoin - eihän tuossa muuten olisi sitäkään vähää järkeä, mutta kuten esimerkistäsi näkyy niin osingosta meni veroa ~400$ eli 40% -> tämä on se syy miksi sanotaan että älä osta lähdeveron alaista kamaa OST:lle. Se että tappiota tehdessä saa rahaa verottomasti ulos ei ole mikään palkinto eikä tuota lähdeveroa kuulu peilata sellaiseen erikoistilanteeseen pelkästään kuten täällä jotkut tuntui tekevän (ja siinäkin katosi tuo lähdevero saharaan).
Eihän tuo mikään veikkaus ole, vaan noin se menee. Käytännössä OST:llä ei ole lainkaan sijoitettua pääomaa (kun kerran olet nostanut tililtä jo aiemmin verottomasti yhtä paljon varoja, kun olet laittanut sisään), joten jos siellä on $850 dollaria vastaava määrä varallisuutta, jonka nostat pois, niin koko nostetusta summasta maksat pääomatuloveron.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 010
Ei vaan:
Jos nyt saat ulkomaista osinkoa 1000e josta on peritty 15%, perii verottaja vain jäljelle jäävän 15% eli veroa suomeen ja lähdemaahan kumpaakin 150e ja itse saat netto 700e.
Ost:
Saat 850e tilille ja kun nostat sen summan kohdistuu siihen koko vero eli maksoit enemmän veroja kuin ensimmäisessä tapauksessa.
Koska Ost on kuitenkin tarkoitettu pitkäaikaiseen säästämiseen, se 150e vähemmäm verotettu osinko ehtii myös tuottamaan enemmän, ainakin pitäisi joten jokseenkin suurempi verorasitus ulosnostaessa ei ole suuri ongelma.
Eli sinunkin logiikalla lainaa kannattaa olla niin paljon että nipin napin selviää mahdollisesta margin callista kuivin jaloin
? Itse näkisin niin että jos lainaa ottaa niin "pakko" sitä on olla ajatus joskus lyhentääkin, tuolla lainarahalla sain kuitenkin jo about 100% tuoton eli käytännössä 30-40k ilmasta rahaa - verot. Toki en ole myymässä nyt noita lainan avulla ostettuja pohjiin kyykänneitä - sittemmin arvonsa "palauttaneita" osakkeita vaan jotain muuta miedommin voitolla tai peräti tappiolla olevaa.Juu, jos olisi ollut kristallipallo niin toki AMD tai NVIDIA olisi ollut paljon parempi hankinta
. Eihän se osinko tietenkään kaikkea kata, mutta kyseessä kuitenkin aristokraatti niin kohtuullisen todennäköistä että seinä tulee vastaan jossain kohtaa arvon pudotuksessa ja osinkokin on keskimääräistä random osaketta varmempi.Tuossahan oli vielä näköjään logikin myynneistä (tuolloin joutui vielä maksamaan 10$/kk feetä joten oli ihan sama ostella tollasia 1kpl rivejä jos niitä joku ihmettelee
) sopivasti käsillä IBM seikkailuista jotka myin tuolloin 2018 dipissä tappiolla jotta sain kuitattua osinkoveroja nollille eli varsinaisesti ihan vastaavaa "tappiota" ei tuosta tullut. Korona kuopan alkuvaiheesta hankittu sitten 91e ja 115e hintaan takaisin (eli käytännössä samaan rahaan kuin 2018 myyty) joku nippu eli tuo on nyt snadisti voitolla mutta kokonaisuus silti 1k tappiolla morningstarin mukaan (ei huomioi osinkoja, mutta muistaa nuo myynnit) niin jäähän tuossa osingoilla kirittäväksi että pääsisi joskus edes omilleen sekkailusta (siksi tuota myyntiä vahvasti nimenomaan lainanlyhennys mielessä mietinkin)...========================================
IBM, 2018-12-26, -21, 109.0000, 0.45, -
IBM, 2016-08-17, 1, 160.818257, 0.45, -
IBM, 2016-09-09, 1, 158.138257, 0.45, -
IBM, 2016-09-26, 1, 154.420457, 0.45, -
IBM, 2016-10-10, 1, 158.073207, 0.45, -
IBM, 2016-10-24, 1, 150.949857, 0.45, -
IBM, 2016-11-23, 3, 162.159438, 0.45, -
IBM, 2016-12-08, 2, 165.8238285, 0.45, -
IBM, 2017-01-23, 1, 171.003207, 0.45, -
IBM, 2017-02-22, 2, 180.7983285, 0.45, -
IBM, 2017-04-11, 1, 170.753207, 0.45, -
IBM, 2017-05-15, 2, 151.6042285, 0.45, -
IBM, 2017-05-31, 2, 152.6147285, 0.45, -
IBM, 2017-06-12, 3, 155.1649523, 0.45, -
========================================
IBM, 2018-12-26, -21, 109.0000, 0.45, -
IBM, 2016-08-17, 1, 160.818257, 0.45, -
IBM, 2016-09-09, 1, 158.138257, 0.45, -
IBM, 2016-09-26, 1, 154.420457, 0.45, -
IBM, 2016-10-10, 1, 158.073207, 0.45, -
IBM, 2016-10-24, 1, 150.949857, 0.45, -
IBM, 2016-11-23, 3, 162.159438, 0.45, -
IBM, 2016-12-08, 2, 165.8238285, 0.45, -
IBM, 2017-01-23, 1, 171.003207, 0.45, -
IBM, 2017-02-22, 2, 180.7983285, 0.45, -
IBM, 2017-04-11, 1, 170.753207, 0.45, -
IBM, 2017-05-15, 2, 151.6042285, 0.45, -
IBM, 2017-05-31, 2, 152.6147285, 0.45, -
IBM, 2017-06-12, 3, 155.1649523, 0.45, -
========================================
Ja kun lasket 0,3*850e saadaan 255e ja kun se ynnätään tuohon jo aiemmin kadonneeseen 150e:hen saadaan juurikin tuo 400e eli 40%, ainoa etu OST:lla on tosiaan tuo mainitsemasi eli että ~10% potti osingosta tuottaa lisää tuottoa kun ko. osaan ei verottajan lapanen osingon irtautumishetkellä osu OST:lla. Toisin sanoen OST:lla saat 850e jauhamaan tulevaisuuden tuottoa kun AOT:lla tuottoa jauhaa 745e, kutsuisin eroa merkityksettömäksi huomioidaan että OST:lla maksat sitä veroa tulevaisuudessa min 30% ehkä jopa 34% ja AOT:lla 25,5% joka todennäköisemmin pysyy pidempään tässä alemassa kannassa kun osinkoja putoilee pitkin sijoitusmatkaa, sitten joskus eläkkeellä myydessä maksat vain aidosta tuotosta. Kotimaan osingoilla tilanne onkin sitten ihan toisenlainen.
Eikö teoriassa voisi ajatella myös niin, että jos olet sijoittanut täydet 50.000 euroa OST:lle, niin OST:n arvon täytyy nousta yli sen noin 333k euron, ennen kuin joudut maksamaan sieltä nostamistasi varoista saman verran veroja kuin AOT:lle maksetuista osingoista peritään.
No ei, käytetään kuvitteellisena esimerkkinä tuota 1ke osinkoa (ja oletusta että kurssi korjaa heti irtoamisen jälkeen siihen mitä se olikin). AOT:lla maksat siis veroa 255e, ja sitten vaativa matematiikkapähkinä jossa ratkaistaan X yhtälöstä (X-50ke)*0,3 == 255-150(lähdeverokomponentti) => 145/0,3+50ke = 50,483ke vai oliko ajatus että nostetaan käteen vain tuo 745e eikä koko OSTia tyhjäksi - varmaan oli
?EDIT: eikös tuo ole voittoosuus*0,3*nostettavasumma = tarvittavat_vero eli osuus*0,3*(745+vero) = vero eli osuus*0,3*(745+145)=145 => osuus=145/(0,3*890) =>145/267=0,54 eli 50k/0,46= ~109k salkku. Tarkistus nostat 890 ja siitä veronlainen osuus on 54% eli 480e josta 30% veroa eli 144e.
Viimeksi muokattu:
Lähdeveroja en tuossa lainkaan ottanut huomioon, mutta jos sinulla on 50.000 eurolla osakkeita, joista irtoaa 1000 euroa osinkoa (ja osakkeiden arvo korjaa takaisin 50.000 euroon heti irtoamisen jälkeen - ennen varojen ulos nostoa), niin ulos nostamastasi 1000 eurosta maksat veroa 6 euroa.
Kts yltä, nyt se varmaan on oikein? Lähdevero pitää nimenomaan ottaa huomioon ulkkiksien kanssa, siksi OST onkin hyvä vain kotimaisille kun AOT juotuu maksamaan niistä heti veron ja OST sitten joskus -> selvästi isompi summa kasvaa kotimaisilla korkoa korolle ja kompensoi nopeammin tuon 30% vs 25,5% veroeron. Sun tässä alemmassa 6e veroesimerkissä OST:lle jää sisään maksamatonta veroa, se pitää maksaa joskus eli nyt sinne jää sellainen 90e tuottamaan ylituottoa vrt AOT, mutta siis joo "pikavippiä" OST:lta saa kohtuu edukkaasti nostettua.
Näinhän se on, että OST suosii kotimaisten osakkeiden hankkimista lähdeverokäytäntöjen vuoksi. Toki siis esim. brittiyrityksiä voi sinne samanlainen etu mielessään ostaa, mutta en tuon lähdeveron (jonka AOTlläkin tietenkin joudut maksamaan myös) takia lähtisi esim. yhdysvaltalaisia osakkeita kokonaan OST:lläkään karttamaan, vaikka mieluummin toki arvoa kasvattavia yrityksiä puhtaiden osinkokoneiden sijaan ehkä suosisinkin (tai suosinkin).
Juurikin näin jos kyseessa on tapaus jossa ei ole lähdeveroa mukana (ja tuo 50 000 on peräisin talletuksesta), kuten esim osinko Suomesta tai UK:sta. Tuossa tonnin nostossahan on omia rahoja verottajan mielestä reilut 980 euroa ja osinkoja vajaat 20 euroa, ja niitä 30% on vajaat 6 euroa. Tilille jää maksamattomia veroja 294 euroa odottamaan seuraavia nostoja ja tuolla verovelalla parhaassa tapauksessa syntyy korkoa korolle tuottoa.
Jos taas kyseessä oli lähdeverollinen osinko ulkomailta, niin OST:llä ei ole tonnia jonka voisi nostaa (ellei myy osakkeita jo saadun osingon lisäksi). Siellä voi olla esim 850€, jos lähdevero oli 15%.
Entäpä jos tilille on talletettu 10 000 ja niillä ostettujen osakkeiden arvo on noussut niin että niiden arvo on 50 000 nosto hetkellä , ja lähdeverotonta osinkoa tulee se 1000 jonka verran nostetaan... nyt ei taida vero olla enää sitä 6 euroa. Vaan olisikohan noin 241 euroa.
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
NVIDIAn N1-piirillä varustettu kannettavan emolevy löysi tiensä myyntiin Kiinassa
10.4.2026 14:43
-
Cherry Xtrfy julkaisi uuden kompaktin pelinäppäimistön TMR-kytkimillä
10.4.2026 14:38
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (14-15/2026)
10.4.2026 13:12
-
Intelin Bartlett Lake viriteltiin toimimaan kuluttajaemolevyillä
10.4.2026 01:27
-
Corsair julkaisi kaksi uutta Frame 4000 -sarjan kotelomallia ja uuden konfigurointityökalun
9.4.2026 00:53
Uusimmat viestit
-
Yhdysvaltain 45. ja 47. presidentti Donald J. Trump- Viimeisin: Erkki_erikeepperi
-
-
-
