Mitäs sitten pitäisi tehdä? Jatkaa fossiilisella bensiinillä ajelulla vailla huolta huomisesta? Talvirengasrumbakin helpottuu kun eihän niitä Suomessa tarvitse tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Mitä siitä jos muutama kaupunki vähän tulvii kerran vuoteen ja joku ehkä hautautuu meren allekin.
Tuulivoimayhdistyksen datasta Suomeen on suunnitteilla n. 20 GW tuulivoimaa, vuodessa näiden tuotanto voisi olla n. 50 TWh. Suomen vuosittainen sähkönkulutus on nykyisin n. 80 TWh (josta noin puolet uusiutuvaa), liikenne fossiilisia polttoaineita käyttäen n. 45 TWh. Jos tämä muuntuisi kokonaisuudessaan sähkölle, hyötysuhteet huomioiden (30% polttomoottori vs 70% sähkö aiempaan kuvaajaan nojaten) tarvittaisiin n. 20 TWh liikenteen sähköistämiseen. Eli yhteensä vaikka nykyisen sähkönkulutuksen ei-uusiutuva osuus (40 TWh) + liikenne (20 TWh) = 60 TWh. Ei tämä minusta ole mitään utopiaa jos suunnitteilla on jo 50 TWh ja OL3 tuloillaan.
Vaati toki vielä lisää tuuliturbiineja, energiavarastoja, tahtoa ja tekemistä, mutta yrittämättä jättäminen ei oikein ole vaihtoehto. Ei se yön yli rakennu, mutta oikean suuntaisia valintoja pitää ruveta tekemään. Tuo suunnitteilla oleva tuulivoima tuskin on äärimmäinen maksimi mitä meidän maahan saataisiin mahtumaan. Paitsi silloin kun kukaan ei niitä takapihalleen halua.
Materiaalit ja kaivokset ovat ongelmia, mutta ne on paikallisia ongelmia jotka ratkeaa rahalla, valvonnalla, ja materiaalimaksuilla. Vastaavaan tapaan kuin Suomessa on saatu rahoitus ydinjätteen loppusijoitukselle. Vaikutukset rajoittuu lähiympäristöön, ja ovat siten helpommin torjuttavissa ja ratkaistavissa, kun taas ilmastonmuutoksen haittavaikutukset heijastuu ihan joka puolelle ja on siten muutamaa kertaluokkaa suurempi uhka juuri nyt.
En ole perehtynyt tarkemmin ongelmiin, mutta en näe miksei sähköatuojen akut voisi olla vartissa vaihdettavissa autoissa jos ei todella kykene sitä pidempää lataustaukoa sulattamaan. Mikäli niitä pitkän matkan ajoja tulee edes niin jatkuvalla syötöllä. Yhden lapin reissun vuoteen voisi tietysti aina hoitaa vuokra-autolla, joka syö kestävästi tuotettua polttoainetta - tai sitten vuokrafirma kompensoi päästöt makeampien yöunien takia.
Se onkin hyvä kysymys, eikä missään nimessä kirjoitus ollut vailla huolta huomisesta. Sehän tässä just on kyseessä, mutta ratkaisu ei taida olla sähköistäminen. Eli tieliikenteessä kulutetaan 50000 TJ/v bensiiniä ja dieseliä lähes saman verran yksityisautoilussa, oletuksena, että bensiini on pääasiassa yksityisautoilua. Eli 90000 TJ/v. Ydinvoimalan teho esim. Hanhikivi 1200 MW => 1,2 GW eli vuosituotanto n. 10000 GWH eli 36000 TJ. Eli vaikka hyötysuhde parantuisi paljonkin, niin yhdenkin ydinvoimalan sähköteholla on tekemistä, että henkilöautoliikenteen energia saataisiin sähköstä. Tarkemmin tutkimatta sanoisin, ettei riitä.
No mitä tulee tuulivoimaloihin. 20 GW tuulivoimaa kuulostaa huikealta, eli 20 kertaa ydinvoimala. Huomioiden, että suurimmat voimalat ovat n. 10 MW, niin pitäisi 2000 sellaista voimalaa pistää pystyyn. Tollaset voimalat pitää sijoittaa n. 500 m etäisyydellä toisiinsa. Eli esim. 40 x 50 voimalaa ristikkona ajateltuna vaatimattomat 40 * 500 = 20000/50*500 = 25000 eli 20x25 km alue, ts. 500 km^2. Ei mikään pikkupläntti ja kenen tontille?
Tähän kun huomioi, että todellisuudessa tuulivoimalan teho on n. 20 % sen kapasiteetista, niin tuo 20 GW on siis n. 4 GW tehoa, joka vaihtelee rajusti, jolle pitää jostain (mistä?) järjestää tehoa saman verran vaihtelun kompensoimiseksi. Ydinvoima ei voi olla säätötehoa tuolle kapasiteetille, ei myöskään vesivoimaa riitä läheskään tuohon tehoon, koska vesivoimaa Suomessa tuotetaan n. ydinvoimalan verran eli 15000 GWh. Biokattilat voi unohtaa yhtä lailla.
Käytännössä tuon voisi järjestää esim. power-to-x -teknologialla, mutta äskenhän juuri näytettiin, miten huono hyötysuhde siinä on. Joten tavoite karkaa entistä kauemmas.
Myöskään tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien tuotanto ei ole millään tavalla ympäristöystävällistä ja niidenkin valmistaminen kuormittaa ympäristön lisäksi myös ilmastoa CO2 päästöin.
Eli kiteytetysti minun huoleni tässä on, että ihmisille uskotellaan, että nykymenoa voidaan jatkaa, kunhan sähköistetään/kierrätetään jne. Ei voida. Nuo siirtävät vain ongelmat paikasta toiseen ja kuten sanoin, epäilen että ne pikemminkin pahentavat ongelmia. Ratkaisu ilmasto-ongelmiin on kulutuksen vähentäminen, mutta se taas on talouden kannalta mahdoton yhtälö. Joten tässä nyt ostetaan lisäaikaa näillä visioilla, siirretään ongelmia paikasta toiseen ja 10 vuoden päästä huomataan, että tämäkään ei toimi. Ja ilmasto lämpenee mitä lämpenee, mutta ollaan lisäksi kehitetty liuta muita ongelmia. Järjettömintä tässä on se, että tälläkin hetkellä suurin osa sähkösta tuotetaan edelleen hiilellä, koska todellisia vaihtoehtoja hiilelle ja ydinvoimalle ei ole ja ydinvoima ei kelpaa monissa maissa (Saksa!), jolloin hiilisähkön käyttäminen liikenteeessä ei ole kovinkaan järkevää.
Todellisuudessa siis nämä asiat voitaisiin ainakin teoriassa ratkaista rankalla ydinvoiman lisärakentamisella ja tuulivoimalla, jonka energiantuotannon vaihtelu pystytään esim. power-to-x:llä taklaamaan. Onko tuollaisen ydinvoimakapasiteetin rakentaminen sitten järkevää? Ei liene mahdollistakaan.
Niinpä testailin käytännössä Yhdysvaltojen markkinoita sekä kahta maailmaindeksiä joissa toisessa vain kehittyneet markkinat (+ kauhea synteettisyys). Otsikoissa kuluprosentti ja arvopäivä, vasemmalla toteutunut ostopäivä. Handelsbanken kertoo vähentävänsä kulut päivittäin ettei sitä tarvitse arvuutella.
