Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Honzo]

Kyllä salkku ois oltava reilusti yli miltsin. Toki itsekin olen tällä hetkellä kokolailla "massimies". Mutta se johtuu vain perheen hyvästä tulotasosta. Perheen nettotulot on liki 15te/kk, eli ei tässä nyt kaupassa paljoa tartte hintoja katsella, ja muutenkin aina voi "ostaa mitä haluaa". Mutta jos työt lähtee alta, niin eipä tässä voi jäädä oloneuvokseksi ilman huomattavaa menojen skaalausta.

Salkku on vasta muutama satku, mutta kasvaa kyllä kovaa vauhtia. Tosin jo pari vuotta on käteisen määrä kasvanut tilillä turhan suureksi, kun ei ole ollut kanttia tuupata pörssiinkään. Ois kannattanut kyllä.
Itse uskon 10-15v päästä olevani taloudellisesti riippumaton, eli salkku reilusti yli miljoonan ja asunto maksettu jne.

 

[finWeazel]

Mitä pidätte muuten sellaisena salkun kokona, että keskiverto suomalainen voi sanoa olevansa jokseenkin taloudellisesti riippumaton? Tai ns. massimies/massinainen Ylipäätään sellainen virstanpylväs, että eläminen ei varmastikaan ahdista, jos joskus on ahdistanut. Riippuu varmastikin asuinpaikasta, iästä, lasten lukumäärästä, harrastuksista jne. Mutta jokin sellainen tavoittelemisen arvoinen luku.

Itse sanoisin, että 500k. Sinne on vielä matkaa

Vuoden rahankulutus * 25 sijoituksissa + parin vuoden kassa käteisessä/käteisenomaisessa tuotteessa ja alkaa olemaan taloudellisesti riippumaton. 4% säännöllä tuosta riittää rahat loppuelämäksi + pieni käteiskassa huonojen vuosien varalle ettei tarvi sijoituksia pohjilta myydä hengissäpysymiseen. Jos joutuu vuosittain vaikkapa 40ke:lla myymään osakkeita hengissäpysymiseen niin taloudellinen riippumattomuus olisi jossain 1.1miljoonan euron paikkeilla. 30% pääomavero voitoista on hyvä huomioida miettiessä paljonko niitä osakkeita joutuu vuosittain myymään.

 

[zepi]

Rahan kulutus on siitä jännä asia, että mitä enemmän olisi aikaa, sitä enemmän sitä rahaakin tuppaisi kulumaan. Tai ainakin jos on yhtään mitään harrastuksia jotka eivät ole pelkkää pleikkarin peluuta.

Se, että mikä riittää 100% työajalla vapaa-ajan viettoon ei välttämättä oikein riitä jos vapaa-aikaa on joka päivä.

Meidän perhe tarvitsisi nykyisessä asuinpaikassa ainakin 3M, jotta voisi ihan vapaasti olla, mikäli aiotaan omistusasunnossa asua. Vuokralla ehkä jonkin verran vähemmän, mutta silloin on ainakin jonkin verran vuokranantajan armoilla, vaikkei se nyt ehkä kauhean usein realisoidukaan olekaan jos vuokraa hyväkuntoisen kämpän institutionaaliselta / suursijoittajalta.

 

[kuoris]

Perheen nettotulot on liki 15te/kk, eli ei tässä nyt kaupassa paljoa tartte hintoja katsella, ja muutenkin aina voi "ostaa mitä haluaa".

Salkku on vasta muutama satku, mutta kasvaa kyllä kovaa vauhtia. Tosin jo pari vuotta on käteisen määrä kasvanut tilillä turhan suureksi, kun ei ole ollut kanttia tuupata pörssiinkään. Ois kannattanut kyllä.
Itse uskon 10-15v päästä olevani taloudellisesti riippumaton, eli salkku reilusti yli miljoonan ja asunto maksettu jne.

Vieläkö ne 90 euron fillariosat harmittaa? Sori oli ihan pakko

Mutta joo menot tuppaavat kummasti kasvamaan tulojen myötä. Joskus kun sai ekan oikean tilin opintotuen jälkeen se tuntui tähtitieteelliseltä. Olisi senkin voinut sijoittaa ja jättää VHS-nauhuri tai joku ostamatta.

 

[Nomber]

Rahan kulutus on siitä jännä asia, että mitä enemmän olisi aikaa, sitä enemmän sitä rahaakin tuppaisi kulumaan. Tai ainakin jos on yhtään mitään harrastuksia jotka eivät ole pelkkää pleikkarin peluuta.

Se, että mikä riittää 100% työajalla vapaa-ajan viettoon ei välttämättä oikein riitä jos vapaa-aikaa on joka päivä.

Meidän perhe tarvitsisi nykyisessä asuinpaikassa ainakin 3M, jotta voisi ihan vapaasti olla, mikäli aiotaan omistusasunnossa asua. Vuokralla ehkä jonkin verran vähemmän, mutta silloin on ainakin jonkin verran vuokranantajan armoilla, vaikkei se nyt ehkä kauhean usein realisoidukaan olekaan jos vuokraa hyväkuntoisen kämpän institutionaaliselta / suursijoittajalta.

Näinhän se menee. Lomalla rahaa kuluu kun on aikaa. Arkena ei mene mitään kun ei ehdi mihinkään. Jos työt loppuisivat niin rahan käyttöni varmaan ainakin 5 kertaistuisi (olettaen siis että silloin olisi rahaa vielä käytettäväksi tuollaisia määriä).

 

[Romu]

Törmäsin pussilliseen vanhoja papereita. Löytyi varoittava esimerkki siitä mitä isot kulut tekevät säästölle: pääomasta meni kuluihin 91% vain 7 kk aikana. No, pääomakin oli pieni, mutta silti.

Spoileri

Onneksi oppirahat olivat pienet, ja myöhemmin löytyi sopivampi tapa säästää (kunhan itse perehtyi asiaan). Nykyään tietoa on paljon paremmin saatavilla ja on myös paremmat online-palvelut piensijoittamiseen. Kaikki ei ollut ennen paremmin.

 

[Kan Dee Dokata]

Törmäsin pussilliseen vanhoja papereita. Löytyi varoittava esimerkki siitä mitä isot kulut tekevät säästölle: pääomasta meni kuluihin 91% vain 7 kk aikana. No, pääomakin oli pieni, mutta silti.

Spoileri

Onneksi oppirahat olivat pienet, ja myöhemmin löytyi sopivampi tapa säästää (kunhan itse perehtyi asiaan). Nykyään tietoa on paljon paremmin saatavilla ja on myös paremmat online-palvelut piensijoittamiseen. Kaikki ei ollut ennen paremmin.

Nämä eläkevakuutukset olivat täydellinen villilänsi 2000 - 2010. Onneksi siihen herättiin mediassakin lopulta, ja niiden myynti alkoikin nopeasti yskähdellä todella pahasti, kun huijauksen todellinen laajuus tuli kansalle selville.

 

[Kan Dee Dokata]

Onko täällä kukaan ostellut salkkuunsa tasapainotuksena inflaatiosuojattuja korko-ETF:iä? Ajatuksena nuo ovat hyvin tervetullut, mutta löytyykö näistä muita sudenkuoppia kuin se, että deflaatiossa ne tietysti seuraavat toiseenkin suuntaan.

En oikein löydä näistä sulateltavia kirjoituksia.

Omasta salkusta löytyy jo: Xtrackers II Eurozone Inflation-Linked Bond UCITS ETF 1C

Tuonhan omistaa Deutsche Bank, joka on pankkina nykyään paska. Mutta lieneekö sillä vaikutusta riskin osalta ETF:n omistajalle...

 

[xylitoli]

.... inflaatiosuojattuja korko-ETF:iä ...

Omasta salkusta löytyy jo: Xtrackers II Eurozone Inflation-Linked Bond UCITS ETF 1C

Äkkiseltään katsottuna tuo ETF sisältää Saksan, Ranskan ja oliko peräti Italiankin bondeja, joiden korot Saksan suunnalta 0,5% ja siitä sitten hieman ylöspäin etelämpään mennessä, mutta ei hetimiten silmiin osunut että mikä käytännön mekanismi tekee tästä inflaatiosuojattua?

 

[Mastah]

Onko täällä kukaan ostellut salkkuunsa tasapainotuksena inflaatiosuojattuja korko-ETF:iä? Ajatuksena nuo ovat hyvin tervetullut, mutta löytyykö näistä muita sudenkuoppia kuin se, että deflaatiossa ne tietysti seuraavat toiseenkin suuntaan.

Hyvä kysymys - Bondisijoittajat on varsinkin Euroopassa nykyään harvassa Mutta syystäkin, koska tuotot on lähellä nollaa. Tuo, että tuolla dokkareissa lukee esim. Saksan kohdalla 0,5% ei tarkoita, että sen kupongin tuotto nyt ostaessa olisi sen verran, vaan se oli korko silloin, kun ko. velkapaperi aikanaan laskettiin liikkeelle. Todennäköisesti sen paperin arvo on noussut jo niin paljon, että tuotto on 0. Pitäisi löytää jostain "Yield to Maturity" tuolle rahastolla, mutta en sellaista löytänyt. Mandatum Traderin One sovelluksella pääsee selailemaan yksittäisten velkapaperien tämän hetken tuottoja muuten hyvin.

Itse en ole löytänyt pitkään aikaan euroalueelta mitään järkeviä bondirahastoja. Jossain vaiheessa tuli pelattua Italian bondeilla luottaen, että ne pelastetaan yhteisvastuulla ja se meni ihan hyvin. Nyt Italiankin korot on painettu niin alas, ettei maksa vaivaa (Italian 10 vuotinen nyt n. 0,5% ilman mitään inflaatiosuojausta).

Sen sijaan salkun tasapainottamiseksi olen hakenut bondirahastoja euroalueen ulkopuolelta. Jenkkilän 30 vuotinen tuottaa tällä hetkellä pitkässä juoksussa n. 2% ja yleensä nostaa arvoaan, kun osakemarkkinat laskee ja toistepäin. Huonona puolena saa sitten inflaatio- ja valuuttariskin, joilta jos suojautuu tuppaa menettämään ne viimeisetkin tuotot. En ole tällä hetkellä noissa mukana, mutta jos osakemarkkina menee mielestäni kuplaan, ja tuo korko nousee lähemmäs kolmea prosenttia, niin ostan paljon. Näiden lisäksi tutkinnassa olisivat Aasian valuuttojen bondit, mutta olen löytänyt järkeviä rahastoja vain Kiinaan, joka ei nappaa tässä asiassa. Singaporen bondi etf kiinnostaisi, jos sellainen löytyisi.

Paras diili taitaa siis edelleen yksityishenkilöllä euroalueella olla laittaa rahat säästötilille mallia Svea Ekonomi / Bank Norwegian. Tuotto on toki surkea 0,75-0,8%.

 

[oongee]

Äkkiseltään katsottuna tuo ETF sisältää Saksan, Ranskan ja oliko peräti Italiankin bondeja, joiden korot Saksan suunnalta 0,5% ja siitä sitten hieman ylöspäin etelämpään mennessä, mutta ei hetimiten silmiin osunut että mikä käytännön mekanismi tekee tästä inflaatiosuojattua?

ETF:n sisältämien bondien erääntyessä liikkeeseenlaskijan maksama summa riippuu siitä miten inflaatio on kehittynyt. Asia selviää, kun kaivelet, mitä bondeja tuossa ETF:ssä on, ja millaiset niiden bondien ehdot ovat. Esim. suurin omistus (FR0011008705) on sidottu seuraavaan: "euro area Harmonised Index of Consumer Prices, excluding tobacco"

Hyvä kysymys - Bondisijoittajat on varsinkin Euroopassa nykyään harvassa Mutta syystäkin, koska tuotot on lähellä nollaa. Tuo, että tuolla dokkareissa lukee esim. Saksan kohdalla 0,5% ei tarkoita, että sen kupongin tuotto nyt ostaessa olisi sen verran, vaan se oli korko silloin, kun ko. velkapaperi aikanaan laskettiin liikkeelle. Todennäköisesti sen paperin arvo on noussut jo niin paljon, että tuotto on 0. Pitäisi löytää jostain "Yield to Maturity" tuolle rahastolla, mutta en sellaista löytänyt. Mandatum Traderin One sovelluksella pääsee selailemaan yksittäisten velkapaperien tämän hetken tuottoja muuten hyvin.

Kesäkuun 2021 lopussa päivitetystä fact sheetistä löytyy YTM ja muut oleelliset numerot. Ei ole kummoinen:

edit, lisäys: Hyvässä tapauksessa siis reaalituotto on vähän nollan alapuolella (kun ottaa huomioon ETF:n kulut) ja nimellistuotto on hieman alle inflaation. Se, onko tuo parempi vai huonompi esim. Svean 0,80%:aan verrattuna, riippuu siitä, mikä inflaatio tulee olemaan ja miten korkotaso kehittyy (tässä kohtaa kuuluu vilkaista kristallipalloa ).

Kannattaa huomata, että tuossa on kohtalainen duraatioriski. Inflaation mahdollisesti kasvaessa korot oletettavasti myös nousevat, jolloin duraatioriski toteutuu, ja nominaalinen tuotto saattaapi olla suunnilleen ±0 (ja reaalituotto miinuksella).

 

[Mastah]

Kannattaa huomata, että tuossa on kohtalainen duraatioriski. Inflaation mahdollisesti kasvaessa korot oletettavasti myös nousevat, jolloin duraatioriski toteutuu, ja nominaalinen tuotto saattaapi olla suunnilleen ±0 (ja reaalituotto miinuksella).

Lisätään tähän vielä, että tässä ei sitten puhuta niistä asuntolainoissa käytetyistä 3-12kk euribor koroista, jotka EKP pääosin määrittää vaan markkinoilla määrittyvistä pitkistä koroista. Tässä rahastossa keskimääräinen juoksuaika n. 8 vuotta, eli olennaista mihin sen mittainen pitkä korko asettuu. Toki EKP voi niihinkin vaikuttaa, mutta korot on eläneet tämän vuoden sisälläkin tuolla maturiteetilla aika paljon.

Eli "ei korkoja kuitenkaan nosteta" ei ole välttämättä hyvä peruste sijoittaa tuohon rahastoon.

Joku totesikin hyvin, että enää nykymaailmassa ei ole sellaista asiaa kuin riskitön korko - on vain koroton riski

 

[zepi]

Lisätään tähän vielä, että tässä ei sitten puhuta niistä asuntolainoissa käytetyistä 3-12kk euribor koroista, jotka EKP pääosin määrittää vaan markkinoilla määrittyvistä pitkistä koroista. Tässä rahastossa keskimääräinen juoksuaika n. 8 vuotta, eli olennaista mihin sen mittainen pitkä korko asettuu. Toki EKP voi niihinkin vaikuttaa, mutta korot on eläneet tämän vuoden sisälläkin tuolla maturiteetilla aika paljon.

Eli "ei korkoja kuitenkaan nosteta" ei ole välttämättä hyvä peruste sijoittaa tuohon rahastoon.

Lisätään vielä jonkun hyvä toteamus, että enää nykymaailmassa ei ole sellaista asiaa kuin riskitön korko - on vain koroton riski

Kyllä nuo lyhyetkin Euriborit ovat markkinakorkoja. Niitä vaan ohjaa aika voimakkaasti tuo EKP:n yönylikorko, joka on EKP:n oman päätäntävallan alla, eikä lyhyt euribor normaalisti voi aivan kauhean paljon erot tuosta yönylikorosta. Tuohon on varmaan jotain poikkeukstapauksia jos on hyperinflaatiota tai jotain kummallisia rahamarkkinasekoiluita käynnissä (joita ei euron aikana ole kait tapahtunut).

Hyvä kysymys - Bondisijoittajat on varsinkin Euroopassa nykyään harvassa Mutta syystäkin, koska tuotot on lähellä nollaa. Tuo, että tuolla dokkareissa lukee esim. Saksan kohdalla 0,5% ei tarkoita, että sen kupongin tuotto nyt ostaessa olisi sen verran, vaan se oli korko silloin, kun ko. velkapaperi aikanaan laskettiin liikkeelle. Todennäköisesti sen paperin arvo on noussut jo niin paljon, että tuotto on 0. Pitäisi löytää jostain "Yield to Maturity" tuolle rahastolla, mutta en sellaista löytänyt. Mandatum Traderin One sovelluksella pääsee selailemaan yksittäisten velkapaperien tämän hetken tuottoja muuten hyvin.

Bondien korot ovat matalat, koska ostajia on niin paljon suhteessa bondien tarjontaan. Toki ostajapuolella on EKP...

Bondeja on esim. Suomen eläkerahastoissa valtavat määrät. Itse olen sijoittanut pienen siivun salkusta high-yield corporate bond-etf:iin. Kyllä niistä on saanut viimeiset 5v ihan kohtuullista tuottoa, vaikka toki osakeindekseille onkin jäänyt jälkeen.

 

[Mastah]

Kyllä nuo lyhyetkin Euriborit ovat markkinakorkoja. Niitä vaan ohjaa aika voimakkaasti tuo EKP:n yönylikorko, joka on EKP:n oman päätäntävallan alla

Jep siksi sanoinkin, että pääosin. Kyllä varsinkin noissa lyhyissä markkinoiden kädet on aika sidotut.

Bondien korot ovat matalat, koska ostajia on niin paljon suhteessa bondien tarjontaan. Toki ostajapuolella on EKP...

Bondeja on esim. Suomen eläkerahastoissa valtavat määrät. Itse olen sijoittanut pienen siivun salkusta high-yield corporate bond-etf:iin. Kyllä niistä on saanut viimeiset 5v ihan kohtuullista tuottoa, vaikka toki osakeindekseille onkin jäänyt jälkeen.

Juu yksi syy tuo. Sitten inflaatio/talouskasvuodotukset on yleensä matalat, kun korot on matalat. Itse en oikein pysty näkemään europuolella olevan oikeaa markkinaa, kun EKP ostaa siitä niin suuren osan. Esim. lainaisiko markkina oikeasti Italialle 10:ksi vuodeksi 0,5%:n korolla? Markkinan kaltaisuudesta enemmänkin puhuisin.

Bondeilla on tosiaan tehnyt historiassa hyvin rahaa, mutta se on perustunut korkojen laskuun. Nyt, kun on menty nolliin, niin jos odottaa samanlaisia tuottoja, niin pitäisi odottaa pitkälle negatiivisia korkoja. Noissa high-yield bondeissa on hyvä muistaa, että se tarkoittaa myös high-riskiä, eli jos markkinalla rytisee niin nekin rytisee. Bill Ackman taisi tehdä koronapudotuksessa juuri noita shorttaamalla hyvän tilin. Toki sitten myöhemmin keskuspankit alkoi ostamaan noitakin (IMO ihan hullua), mikä auttoi niiden arvot takaisin ylös.

 

[Kan Dee Dokata]

Hyviä argumentteja. Kiitos siitä. Toinen ongelma inflaatiosuojauksessa on se, että miten rehellisesti virallinen inflaatiolukema seuraa todellista, kansalaisen kokemaa, hintojen nousua.

Jätänpä kuitenkin siis korkorahastot kuriositeetiksi salkussani, vaikka olisivatkin suojattuja, ja päädyn toteamaan, että edelleenkään en löydä järkeviä sijoituskohteita tässä hullussa maailmassa.

 

[itarumaa]

Aloin (taas) miettimään tätä osakesalkun hajauttamista. Minulla on ihan hyvä salkku (omasta mielestäni), Suomesta ja Ruotsista firmoja. Mutta miten pitäisi suhtautua hajauttamiseen ja onko se osakemäärä vai kulutettu rahamäärä, pääoma. Kun salkku on ihan erilainen jos nyt otetaan esimerkkinä, 20 000 e , 20 firmaa. Jos jokaista ostaa 1000e niin rahallisesti on sijoitukset aika samalla tasolla ja jatkossa voi sitten ostaa aina siten, että prosenttiosuus per pääoma ja yritys pysyy aika samana. Toisaalta jos ostaisin osakkeita kappalemäärissä niin kuin nyt olen tehnyt, niin toisessa firmassa voi olla 2000e kiinni ja toisessa 200e ja silti osakkeiden kappalemäärä on ihan sama.

Tuo on minua häirinnyt jo pidemmän aikaa, enkä ole netistäkään löytänyt siihen vastauksia, joten miten te asian kanssa toimisitte? Nyt olisi hyvä salkku, mistä voisi lähteä rakentamaan eteenpäin, mutta tämä pitäisi kyllä saada päätettyä, vai onko tällä mitään väliä loppujen lopuksi?

 

[zepi]

Aloin (taas) miettimään tätä osakesalkun hajauttamista. Minulla on ihan hyvä salkku (omasta mielestäni), Suomesta ja Ruotsista firmoja. Mutta miten pitäisi suhtautua hajauttamiseen ja onko se osakemäärä vai kulutettu rahamäärä, pääoma. Kun salkku on ihan erilainen jos nyt otetaan esimerkkinä, 20 000 e , 20 firmaa. Jos jokaista ostaa 1000e niin rahallisesti on sijoitukset aika samalla tasolla ja jatkossa voi sitten ostaa aina siten, että prosenttiosuus per pääoma ja yritys pysyy aika samana. Toisaalta jos ostaisin osakkeita kappalemäärissä niin kuin nyt olen tehnyt, niin toisessa firmassa voi olla 2000e kiinni ja toisessa 200e ja silti osakkeiden kappalemäärä on ihan sama.

Tuo on minua häirinnyt jo pidemmän aikaa, enkä ole netistäkään löytänyt siihen vastauksia, joten miten te asian kanssa toimisitte? Nyt olisi hyvä salkku, mistä voisi lähteä rakentamaan eteenpäin, mutta tämä pitäisi kyllä saada päätettyä, vai onko tällä mitään väliä loppujen lopuksi?

Osakemäärillä ei ole nähdäkseni mitään väliä. Taino sen verran, että jos joskus haluaa myydä jotain, niin tälläiselle tavalliselle piensijoittajalle googlen (alphabetin) ja Amazonin osakkeilla treidaaminen on vähän turhan granulaarista, mutta ei se allokointiin sinänsä muuten vaikuta kuin siihen, että jonkun AMZN:n saaminen osumaan juuri oikeaan allokaatioon on aika tuskainen operaatio ja pitää vain hyväksyä se, että se on joko yli- tai alipainossa.

 

[tuoppi´]

Aloin (taas) miettimään tätä osakesalkun hajauttamista. Minulla on ihan hyvä salkku (omasta mielestäni), Suomesta ja Ruotsista firmoja. Mutta miten pitäisi suhtautua hajauttamiseen ja onko se osakemäärä vai kulutettu rahamäärä, pääoma. Kun salkku on ihan erilainen jos nyt otetaan esimerkkinä, 20 000 e , 20 firmaa. Jos jokaista ostaa 1000e niin rahallisesti on sijoitukset aika samalla tasolla ja jatkossa voi sitten ostaa aina siten, että prosenttiosuus per pääoma ja yritys pysyy aika samana. Toisaalta jos ostaisin osakkeita kappalemäärissä niin kuin nyt olen tehnyt, niin toisessa firmassa voi olla 2000e kiinni ja toisessa 200e ja silti osakkeiden kappalemäärä on ihan sama.

Tuo on minua häirinnyt jo pidemmän aikaa, enkä ole netistäkään löytänyt siihen vastauksia, joten miten te asian kanssa toimisitte? Nyt olisi hyvä salkku, mistä voisi lähteä rakentamaan eteenpäin, mutta tämä pitäisi kyllä saada päätettyä, vai onko tällä mitään väliä loppujen lopuksi?

Kyllä sitä ensisijaisesti pitää sitä rahamäärää miettiä eikä kuinka monta osaketta sulla on. Kuinka suuri osuus yhtiöstä yksi osake on vaihtelee myös yhtiöittäin.

 

[voffer]

Aloin (taas) miettimään tätä osakesalkun hajauttamista. Minulla on ihan hyvä salkku (omasta mielestäni), Suomesta ja Ruotsista firmoja. Mutta miten pitäisi suhtautua hajauttamiseen ja onko se osakemäärä vai kulutettu rahamäärä, pääoma. Kun salkku on ihan erilainen jos nyt otetaan esimerkkinä, 20 000 e , 20 firmaa. Jos jokaista ostaa 1000e niin rahallisesti on sijoitukset aika samalla tasolla ja jatkossa voi sitten ostaa aina siten, että prosenttiosuus per pääoma ja yritys pysyy aika samana. Toisaalta jos ostaisin osakkeita kappalemäärissä niin kuin nyt olen tehnyt, niin toisessa firmassa voi olla 2000e kiinni ja toisessa 200e ja silti osakkeiden kappalemäärä on ihan sama.

Tuo on minua häirinnyt jo pidemmän aikaa, enkä ole netistäkään löytänyt siihen vastauksia, joten miten te asian kanssa toimisitte? Nyt olisi hyvä salkku, mistä voisi lähteä rakentamaan eteenpäin, mutta tämä pitäisi kyllä saada päätettyä, vai onko tällä mitään väliä loppujen lopuksi?

Kuten jo sanottua, se osakkeiden lukumäärä ei kerro mitään, sillä kahdella saman arvoisella yhtiöllä voi toisella olla yhteensä esim. miljoona osaketta ja toisella vaikka 50 miljoonaa, jolloin yksittäisen osakkeen arvo ja äänimäärä suhteessa koko yhtiöön voi olla hyvin erilainen.

Eli tottakai se rahamäärä on ratkaiseva asia.

Toki painotusta voi ehkä miettiä myös yhtiön kokonaisarvon mukaan, eli esim. miljardin arvoiseen yhtiöön saattaa olla turvallisempaa sijoittaa enemmän kuin sadan tonnin startupiin, mutta toki se pikkuyritys voi tuottaa suhteessa enemmänkin.

 

[itarumaa]

Kiitos paljon neuvoista, tämmöinen salkku on nyt, se muuttui kyllä ihan täysin kun tein nuo prosentit pääoman suhteen. Aikaisemmin ne oli osakkeiden määrästä laskettuina. Tästä on hyvä jatkaa Onneksi on OP:lla 1% osto ja myyntikulut, niin voi rauhassa rakentaa salkkua eteenpäin.

 

[Lammas]

Osakkeiden (ja ETFien yms.) lukumäärä on kätevä suure silloin, kun asettaa itselleen jotain pitkän tähtäimen tavoitteita. Silloin nimittäin kurssilaskut voi ajatella positiivisina muutoksina, koska tavoitteeseen pääsee tällöin halvemmalla. Mulla on esim. aikomuksena ostaa säännöllisesti SPY-ETF:ää niin kauan kunnes kasassa on 250 kpl.

Myönnän, että suhtaudun sijoittamiseen eräänlaisena "pelinä".

 

[Cumbo]

Osakkeiden (ja ETFien yms.) lukumäärä on kätevä suure silloin, kun asettaa itselleen jotain pitkän tähtäimen tavoitteita. Silloin nimittäin kurssilaskut voi ajatella positiivisina muutoksina, koska tavoitteeseen pääsee tällöin halvemmalla. Mulla on esim. aikomuksena ostaa säännöllisesti SPY-ETF:ää niin kauan kunnes kasassa on 250 kpl.

Myönnän, että suhtaudun sijoittamiseen eräänlaisena "pelinä".

Arvot vaihtelevat ajan saatossa. Miksi asetat lukumääräisen tavoitteen euromääräisen sijaan? Miksi lopetat 250:een kappaleeseen?

 

[pähk1nä]

Muksu sai isomman summan rahaa lahjaksi. Laittaisitteko nykyisessä tilanteessa kaiken kerralla markkinalle, vaiko jonkinlaisella ajallisella hajautuksella? Kuukausisäästöt tuolle rullaa muutenkin.

 

[Eldmor]

Muksu sai isomman summan rahaa lahjaksi. Laittaisitteko nykyisessä tilanteessa kaiken kerralla markkinalle, vaiko jonkinlaisella ajallisella hajautuksella? Kuukausisäästöt tuolle rullaa muutenkin.

Riippuu vähän mikä on isompi summa. Jos nyt puhutaan satasista tai tonnista parista, niin ei olla suurien summamääräisten riskien äärellä.

Suuremmilla summilla en itse lähtisi missään nimessä laittamaan kaikkea markkinoille (esim. indeksiin), mutta yksittäisiä osakepoimintoja voisi kyllä tehdä sellaisilla summilla, että kaupankäyntikulut ovat alle 1%.

 

[Mikkos]

Muksu sai isomman summan rahaa lahjaksi. Laittaisitteko nykyisessä tilanteessa kaiken kerralla markkinalle, vaiko jonkinlaisella ajallisella hajautuksella? Kuukausisäästöt tuolle rullaa muutenkin.

Antaisin muksulle ja sen päättää mitä sillä tehdään.

 

[kuoris]

Osakemäärillä ei ole nähdäkseni mitään väliä. Taino sen verran, että jos joskus haluaa myydä jotain, niin tälläiselle tavalliselle piensijoittajalle googlen (alphabetin) ja Amazonin osakkeilla treidaaminen on vähän turhan granulaarista,

Ei tämäkään nykyään ole ongelma. Esimerkiksi Robinhoodilla on fractional share ominaisuus. Eli enää et tarvitse satoja tuhansia jos haluat sijoittaa Berkshire Hathawayhin.

 

[maustevoi]

Muksu sai isomman summan rahaa lahjaksi. Laittaisitteko nykyisessä tilanteessa kaiken kerralla markkinalle, vaiko jonkinlaisella ajallisella hajautuksella? Kuukausisäästöt tuolle rullaa muutenkin.

Tähän liittyen puoli off-topiccina.

Twitterissä oli joku aika sitten joku tälläinen twiitti karkeasti (en muista sanatarkkaan)

"Poika sai syntymäpäivälahjaksi rahaa. Ajattelin siinä sitten alkaa kertomaan indeksisijoittamisesta ja pitkäjänteisestä säästämisestä. Poika sanoi:"Isi mennäänkö kauppaan ja ostetaan tarvikkeet, että saadaan tehtyä pikkulinnuille linnunpönttö".

.

Ei kai sitä nyt ihan kaikkea tarttee aina sijoittaa

 

[pähk1nä]

Riippuu vähän mikä on isompi summa. Jos nyt puhutaan satasista tai tonnista parista, niin ei olla suurien summamääräisten riskien äärellä.

Suuremmilla summilla en itse lähtisi missään nimessä laittamaan kaikkea markkinoille (esim. indeksiin), mutta yksittäisiä osakepoimintoja voisi kyllä tehdä sellaisilla summilla, että kaupankäyntikulut ovat alle 1%.

Puhutaan salkun kokoon suhteutettuna isosta summasta, eli tässä tapauksessa tuhansista, mutta ei kymmenistä tuhansista.

Antaisin muksulle ja sen päättää mitä sillä tehdään.

Lahja annettiin ajatuksena sijoittaa ne tuottavasti. Toisekseen tuo ei kykene vielä edes tuottamaan sanoja, saatikka ymmärtäisi rahan päälle sitäkään vähää mitä isänsä.

 

[Honzo]

Antaisin muksulle ja sen päättää mitä sillä tehdään.

Muksu kuulostaa aika nuorelta. Tai en ainakaan teiniä enää muksuksi itse kutsuisi. Teini-ikäisen kanssa voi jo asiasta jutella, nuoremman rahat vain indeksiin. Tossa on myös jotain rajoituksia, miten alaikäisen rahoja saa sijoittaa. Ihan mihin vaan ei saa laittaa. Ja ainakin 5-10te asti kaikki kerralla vaan.

 

[Galaxy]

Teini-ikäistenkin kohdalla kannattaa muistaa että käsitys rahasta on todella yksinkertainen. Rahamääriä käsittelee lähinnä sen suhteen mitä joku peli tai vaate maksaa ja muutamakin tonni saattaa vaikuttaa rahalta joka riittää mihin tahansa. Myös rahan säästämiseen nähtyä vaivaa on vaikea ymmärtää että ihan valtavaa päätäntävaltaa en luovuttaisi. Tietysti pienistä asioista lähdetään ja edetään kohti ymmärrystä.

 

[pähk1nä]

Ja ainakin 5-10te asti kaikki kerralla vaan.

Näin olen vähän itsekin pähkinyt. Ikä tuolla lasketaan vielä kuukausissa, joten lapsen mielipiteen kysyminen, tai sijoittamatta jättäminen ei oikeastaan ole vaihtoehto.

 

[itarumaa]

Itse sain Ameria ja Nordeaa tai no olikohan se Merita silloin lahjaksi ja myin heti kaikki kun tarvitsin rahaa, tämä siis noin 20v sitten. Mielestäni sijoittamiseen tarvitaan rahaa, ts. säännölliset tulot ja niin paljon rahaa, että alkaa miettimään, mihin sen ylimääräisen sijoittaisi.

Harva opiskelija jaksaa miettiä sijoituksia pitkällä aikavälillä jos tilillä on muutama euro ja vuorakin pitäisi maksaa.

Osta lapselle osakkeita vaikka 50-100 eri firmasta, niin on ainakin edes vähän työtä myydä ne kaikki sitten myöhemmin ja voi jotain jäädä salkkuunkin.

 

[edup]

Osta lapselle osakkeita vaikka 50-100 eri firmasta, niin on ainakin edes vähän työtä myydä ne kaikki sitten myöhemmin ja voi jotain jäädä salkkuunkin.

Kun kerran puhutaan "tuhansista, mutta ei kymmenistä tuhansista", niin tuollaiseen määrään osakkeita hajauttaminen on kaupankäyntikulujen takia ihan älytöntä.

 

[itarumaa]

No nyt on 1% kulut useassakin palvelussa, muuten siinä ei mitään järkeä olisikaan. Mutta juu ehkä sitä pääomaa voisi olla enemmänkin.

 

[Honzo]

No mulla on molemmilla lapsilla just tollainen 10te salkku, joka koostuu viidestä eri osakkeesta. Toinen lapsista on 18v ja toinen 16v. Olen molemmille sijoittamisesta puhunut jo vuosia ja ainakin noi tuntuu ymmärtävän sen päälle. Vanhempi varsinkin. Kyllä mulla on fiilis, etteivät ihan hevillä noita ole myymässä. Osinkoja ovat saaneet tilille 300-400e/vuosi. Sekin on ton ikäisille ihan kiva summa saada.

 

[dropadrop]

Mä testaan tota lapsen ”omin päin myymistä” niin, että olen luvannut jatkaa rahan syytämistä hänen sijoituksiin yhtä pitkään kuin nuorempi sisaruskin saa - jollei hän rupea tuhlaamaan sitä.

Eli jos haluaa täysi-ikäisenä polttamaan kaikki sijoitukset niin hänellä on kyllä oikeus siihen, menettää sitten vain tulevia rahoja.

 

[zepi]

Isossa maailmassa puhutaan "trust fund kid" - lapsista. Pankki, asianajotoimisto tai joku muu varainhoitotaho voidaan valvuuttaa hoitamaan jotain tietty omaisuutta ja kertoa säännöt, joiden mukaan lapset voivat sitten rahoja käyttää aikanaan.

Tietty muutamille tonneille tuo ei muodostu kovin järkeväksi, mutta jos ajatuksissa on esim. skipata sukupolven tai parin yli keskiluokkaisen perheen perintöjutuissa, niin summat voivat olla sellaisia, että kannattaa jo jotain maksaakin palvelusta.

 

[jinx1980]

Suomessa ei tuollainen taida edes teoriassa onnistua, jos fyrkat on lapsen nimissä niin millään ulkopuolisella sopimuksella lapsen käyttöoikeutta omaan omaisuuteensa ei voida rajoittaa. Jos fyrkat on taas jonkun muun niin ne fyrkat pitää sille jollekin muulle lahjoittaa (veroja veroja) ja kun se joku muu sitten antaa sitä massia lapselle käyttöön (veroja veroja)... Jonkun säätiön avulla ehkä, juoksevat kulut poskettomat ja olettavasti kaikki raha mitä lapsi saisi olisi ansiotuloa (veroja veroja)... Jenkeissähän voi vissiin estää lasta käyttämästä lahjoitettua omaisuutta vielä 50 vuotiaanakin, toisin sanoen siellä ratkaisevaa on se kuka sen rahan on "alunperin" hankkinut, ei se kuka sen rahan nyt "omistaa", antamalla massia voi määrätä miten sitä käytetään tjsp.

 

[kuoris]

Lahjoittaisin lapsille ennemmin vaikka yhteistä aikaa. Näistä sijoituksista ei ole kuin harmia; lapsesta kehittyy helposti joko liian rahakeskeinen tai pappa-betalar henkilö. Rahankäyttöä opetetaan nykyään koulussakin ja sen joko oppii tai ei. Jotkut oppivat vasta vanhempana kantapään kautta ja jotkut ei koskaan. Mielipide - saa haastaa.

PS. Linnunpönttöhän on loistava idea, sellainen voisi olla myös puiden istutus.

 

[Nomber]

Tässähän on hyvä paikka testata omaa kasvatustaitoaan. Itse avasin nordnet salkun lapselle kun hän syntyi. Laitan sinne joka kuukausi sen maksimi ~130 e mitä saa verottomana laittaa. Kun alkaa ymmärtää puhetta jne. asioita ylipäänsä niin alan kertomaan sijoittamisesta jne.

 

[brainsurgery]

Kun alkaa ymmärtää puhetta jne. asioita ylipäänsä niin alan kertomaan sijoittamisesta jne.

Tämä saattaa tapahtua vasta pitkän aikaa sen jälkeen kun salkku on jo lain mukaan siirtynyt hänen hallintaansa.

 

[Neurovelho]

Tähän liittyen puoli off-topiccina.

Twitterissä oli joku aika sitten joku tälläinen twiitti karkeasti (en muista sanatarkkaan)

"Poika sai syntymäpäivälahjaksi rahaa. Ajattelin siinä sitten alkaa kertomaan indeksisijoittamisesta ja pitkäjänteisestä säästämisestä. Poika sanoi:"Isi mennäänkö kauppaan ja ostetaan tarvikkeet, että saadaan tehtyä pikkulinnuille linnunpönttö".

Eiköhän tuo ole jonkun keksimä tarina. Nyky lapset/nuoret ovat nimittäin sen verran fiksuja, että tietävät, ettei linnunpöntön rakennustarvikkeita kannata kaupasta ostaa. Joka ok-talon takapihalta tai kaupungissa rakennustyömaan roskalavalta löytyy helposti tarvittavat materiaalit. Ja vaikkei löytyisi, niin paikallinen K-Raudan kauppias tai maajussi sen verran jämälautaa lahjoittaa, että linnunpöntöt saa rakennettua.

Ja jottei menisi offtopiciksi, niin säästyneet rahat voi sijoittaa kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin. Lapsikin sen tietää!

 

[Harb]

Mä luulen että lapsien sijoitusomaisuuden suhteen ei ole parasta ratkaisua vaan se riippuu aika paljon ihmisestä, arvoista ja kiinnostuksen kohteista.

Hankalaa tuosta tekee sen kun lapsia on useampia niin saattaa olla että toinen on esim tosi säästäväinen ja toinen tuhlaa kaiken mitä tililtä löytyy.

Rahan ja sijoitusinformaation jakaminen säästäväiselle johtaa suurella todennäköisyydellä hyvään lopputulokseen mutta tuhlarille yleensä se on huono vaihtoehto. Näin raaa'sti yleistäen.

Mulla on kavereita jotka on tosi fiksuja mutta rahankäyttö on todella surkeaa ja päin vastoin. Ilman minkäänlaista ulkopuolista syytä siihen. Mutta olen huomannut että ongelmat ovat paljon suuremmat kun käytettävissä olevaa rahaa on enemmän.

Lasten suhteen en osaa vielä sanoa että kumpaan suuntaan mennään. Sen takia olen odottavalla kannalla tuon sijoittamisen suhteen. Lahjoitusta kun ei saa koskaan takaisin, eli siinä mielessä virhettään ei voi korjata.

Aika lasten kanssa on sen sijaan tietysti korvaamatonta.

 

[jinx1980]

Saakos lapsi jonkun de facto ilmoituksen vaikka nordnetistä kun täyttää 18? Olettamuksella että vanhemmat eivät ole kertoneet asiasta? Veroilmoituksellahan sijoitukset toki näkyvät

Tämä on minun käsittääkseni firman itsensä päätettävissä miten toimivat, olettavasti koska holhous päättyy tuohon niin firma varmasti haluaisi päivittää esim yhteystiedot: lapsen puhelin, email jne jolleivat ne jo ole firman tiedossa. Käsittääkseni firma voi lähestyä jo aiemmin kun katsovat iän olevan sopiva, ts. 10k salkulla voisivat lähestyä jo 15vuotiasta, miljoonalla salkulla tuskin kun lapsi ei tuollaisen rahamäärän käyttämisestä pysty vielä päättämään...

 

[Nomber]

Tämä saattaa tapahtua vasta pitkän aikaa sen jälkeen kun salkku on jo lain mukaan siirtynyt hänen hallintaansa.

Toki, mutta tarkoitus on opettaa sijoittamista jo ennen kuin lapsi on 10v. Jos menee pieleen niin sitten menee ja lapsi tuhlaa kaiken johonkin turhuuteen, mutta se vaan tarkoittaa että olen epäonnistunut. Omatpahan ovat kuitenkin rahansa ja enemmän se on häneltä pois kun minulta.

 

[Mikkos]

Mikään ei opeta sijoittamista ja rahan arvoa paremmin kuin valmiit 50k tilillä/osakkeissa kun täyttää 18v.

 

[elmo]

Mikään ei opeta sijoittamista ja rahan arvoa paremmin kuin valmiit 50k tilillä/osakkeissa kun täyttää 18v.

Rahankäyttöön liittyvät asiat opitaan usein hyvinkin nuorella iällä. Toki niitä voi muokata sitten vanhempana, mutta vaikeampaa.

Tää nyt oli eka mikä googlella tuli vastaan:

Money habits are set by age 7. Teach your kids the value of a dollar now

Here are just a few common questions that parents across the country — and across income levels — want answered.

www.pbs.org

e: Toki olet oikeassa siinä, että jos mitään ei opeteta vaan lykätään rahat kouraan niin ne palaa nopeasti ja nuori joka saa 0€ salkun, mutta ymmärtää talousasiat paremmin on huomattavasti paremmassa lähtökohdassa tulevaisuuden kannalta. Usein vaan niissä köyhissä perheissä selitetään nämä asiat vielä huonommin, eli jos on säästetty lasta varten on todennäköisemmin myös opetettu rahankäyttöä.

 

[zepi]

Suomessa ei tuollainen taida edes teoriassa onnistua, jos fyrkat on lapsen nimissä niin millään ulkopuolisella sopimuksella lapsen käyttöoikeutta omaan omaisuuteensa ei voida rajoittaa. Jos fyrkat on taas jonkun muun niin ne fyrkat pitää sille jollekin muulle lahjoittaa (veroja veroja) ja kun se joku muu sitten antaa sitä massia lapselle käyttöön (veroja veroja)... Jonkun säätiön avulla ehkä, juoksevat kulut poskettomat ja olettavasti kaikki raha mitä lapsi saisi olisi ansiotuloa (veroja veroja)... Jenkeissähän voi vissiin estää lasta käyttämästä lahjoitettua omaisuutta vielä 50 vuotiaanakin, toisin sanoen siellä ratkaisevaa on se kuka sen rahan on "alunperin" hankkinut, ei se kuka sen rahan nyt "omistaa", antamalla massia voi määrätä miten sitä käytetään tjsp.

Ideahan on siis se, että rahat eivät ole lapsen nimissä, vaan säätiössä / holding yhtiössä jonka hallinnosta vastaa palkattu edunvalvoja joidenkin tiettyjen sääntöjen puitteissa. Holding-yhtiön omistus sitten siirtyy kun on siirtyäkseen tai sitä siirretään hitaasti ajan kanssa jne.

Omaisuuttahan ei Suomessa kannata koskaan omistaa itse, vaan se kannattaisi aina säätiöidä / pitää holding firmassa, jolloin välttyy isoilta veroilta. Ja perintöverotkin voi kiertää muuttamalla sopivasti oikeaan maahan jne.

Lahjoittaisin lapsille ennemmin vaikka yhteistä aikaa. Näistä sijoituksista ei ole kuin harmia; lapsesta kehittyy helposti joko liian rahakeskeinen tai pappa-betalar henkilö. Rahankäyttöä opetetaan nykyään koulussakin ja sen joko oppii tai ei. Jotkut oppivat vasta vanhempana kantapään kautta ja jotkut ei koskaan. Mielipide - saa haastaa.

PS. Linnunpönttöhän on loistava idea, sellainen voisi olla myös puiden istutus.

Tästä varmaan on jotain oikeaa dataa, eikä vaan anekdootti jostain yhdestä rahat hassanneesta rikkaan lapsesta samalla kun jätetään huomioimatta tuhannet persaukisten ihmisten lapset joille opetetaan heti alusta lähtien, että kaikki tuhlataan mikä tilille tulee?

Oikeasti tilastojen valossa homma tuppaa menemään valitettavasti toisin päin: Köyhyys ja yhteiskuntaluokka periytyvät voimakkaasti.

 

[Mikkos]

e: Toki olet oikeassa siinä, että jos mitään ei opeteta vaan lykätään rahat kouraan niin ne palaa nopeasti ja nuori joka saa 0€ salkun, mutta ymmärtää talousasiat paremmin on huomattavasti paremmassa lähtökohdassa tulevaisuuden kannalta. Usein vaan niissä köyhissä perheissä selitetään nämä asiat vielä huonommin, eli jos on säästetty lasta varten on todennäköisemmin myös opetettu rahankäyttöä.

Niissä köyhissä perheissä ei varmaan ole jäänyt rahaa lapselle koska rahoille on ollut käyttö ja esmes lapsilisät on käytetty siihen mihin ne on tarkoitettu. Yleensä tälläisella ihmisellä on rahan arvo ja säästäminen paremmin hansakassa kun sillä joka mitään tekemättä saa 50k kouraan ja elää pelkillä osingoilla ja saa sitten möyrytä muille kuinka teidän pitäis oppia säästämään siitä opintorahasta.

/rant

 

[dropadrop]

Mä tunnen molemman kaltaisia ihmisiä, enkä ole mitenkään vakuuttunut että toi on totta.

Kuitenkin mun tutuista ne, jotka ovat aina tienneet taloutensa olevan turvattu ovat pääsääntöisesti opiskelleet juuri sitä mikä itseään kiinnostaa - vaikkei se olisikaan ollut taloudellisesti järkevää.