25% keskimääräisellä vuosituotolla vuosikymmenen tasolla ei varmaan kannattaisi miljoonista enää välittää, voisit sijoittaa isompiakin summia aika vivulla.
Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
25% keskimääräisellä vuosituotolla vuosikymmenen tasolla ei varmaan kannattaisi miljoonista enää välittää, voisit sijoittaa isompiakin summia aika vivulla.
- Liittynyt
- 22.07.2021
- Viestejä
- 6
Joo, ja siihen saa helposti halutessaan toisen mokoman päälle lainattua pienellä korolla. Pienelläkin riskillä vähintään parisataatuhatta. Nyt on hyvä aika omistaa pääomaa.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 848
Tällä laskee keissit auki niin ei tarvi ihmetella: Compound Interest Calculator | Investor.gov
5000 kuussa säästöön 33v ajan ja 5% vuosittainen tuotto niin päätyy about 4.8miljoonaan
Miljoona käteen ja 5% vuosittainen tuotto niin 33v päästä on 5.0 miljoonaa
Lainoilla jos lähtee pelaamaan niin matematiikka muuttuu vaikeammaksi, kun pitäisi tietää korko, kuukausivähennys ja pitkäänkö menee lainaa poismaksaessa. Toisaalta molemmissa tapauksissa voi pelata lainalla.
5% vuosituotto on melko maltillinen tuotto-odotus 33v aikajaksolle.
edit. Korjattu typo, vuosituotosta oli tarkoitus kirjoittaa eikä 5% tuotosta 33v aikajaksolle. Kertakaikkiaan huonoa sijoittamista olisi päästä vain 5% ylöspäin 33v aikana.
5000 kuussa säästöön 33v ajan ja 5% vuosittainen tuotto niin päätyy about 4.8miljoonaan
Miljoona käteen ja 5% vuosittainen tuotto niin 33v päästä on 5.0 miljoonaa
Lainoilla jos lähtee pelaamaan niin matematiikka muuttuu vaikeammaksi, kun pitäisi tietää korko, kuukausivähennys ja pitkäänkö menee lainaa poismaksaessa. Toisaalta molemmissa tapauksissa voi pelata lainalla.
5% vuosituotto on melko maltillinen tuotto-odotus 33v aikajaksolle.
edit. Korjattu typo, vuosituotosta oli tarkoitus kirjoittaa eikä 5% tuotosta 33v aikajaksolle. Kertakaikkiaan huonoa sijoittamista olisi päästä vain 5% ylöspäin 33v aikana.
Viimeksi muokattu:
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 848
Oma ajatus sijoituslainasta on ostaa asunto lainalla jossain kohtaa ja pitää rahat kiinni sijoituksissa. Kiertotien kautta "halpa" sijoituslaina. Toki voisi ottaa vipua kylkeen sijoituksia vastaan, mutta ei näissä ath-lukemissa sellainen kiinnosta. Jos tulee todella raju ja pitkä karhumarkkina ja sen jälkeen oletettavaa nousua niin voi miettiä siinä kohtaa lainavivun käyttämistä.
- Liittynyt
- 25.08.2020
- Viestejä
- 701
Jos tosiaan väität pystyväsi vuotuiseen 25% tuottoon pidemmän aikavälin yli (>10 vuotta) niin tämä vaatii jotain todisteita. Mikäli väite on totta ja uskot ylivertaisiin kykyihisi niin sinun kannattaisi haalia kaikki mahdolliset pikavipitkin (korkokatto 10%) ja sijoittaa ne.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 199
Entä jos ottaa sen miljoonan heti ja ostaa melkein koko rahalla 23 kpl. tällaisia vuokralle:
Kerrostalo, Tampere, Annala, 109 500 €, 22.5 m²
1H + KT + PARVEKE. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!
www.etuovi.com
Siinä on samantien 2,5 M€ asuntosalkku jauhamassa vivun avulla. Ekat viisi vuotta nettoaa 7 k€/kk (kun vuokra 600 €/kk/kämppä), millä voi ostella pari uutta kämppää per vuosi, eli viiden vuoden kohdalla on yhteensä 33 kpl. Tai vaihtoehtoisesti sillä 7 k€/kk:lla voi yrittää nostaa miltsin lainan ja laittaa pörssiin. Oikein pelimies tietty keksii tässä kohdassa ikiliikkujan ja ostaa lainamiltsillä toiset 23 kpl. kämppiä.
Nyt välillä 0-5v nettoaa 7 k€ - 5 k€ + 7 k€ = 9 k€/kk. Tosin viiden vuoden kohdalla alkavat 46 kämpän lyhennykset, jolloin nettoaakin enää 3,5 k€ -5 k€ +3,5 k€ = 2 k€/kk.
Välillä 5-25v voisi ostaa enää yhden kämpän per 2v, paitsi että jossain vaiheessa nuo uudiskohteet alkavat vaatia kalliimpaa korjausta kuin uudet kodinkoneet. Silloin joutuu jättämään väliin uusien kämppien ostamisen, eli ei tuossa juuri yli 50:tä kämppää saisi kasaan 25v aikana.
Välillä 25-33v rahaa tulee ovista ja ikkunoista, koska 46 ensimmäistä kämppää on lyhennetty 25v kohdalla. Iästä ja henkilöstä riippuen vuokralordi voi alkaa ostaa 3-4 uutta kämppää/a, tai sitten alkaa nauttia noin 15 k€ netosta, jos laskee edelleen 600 € vuokralla. Todennäköisesti vuokra on vuosina 2046-2054 hiukan enemmän...
Korot tietenkin voivat noin pitkällä ajalla olla jotain ihan muuta, jolloin laskelmat menevät uusiksi ja uusien kämppien ostot menevät jäihin. Tällä hetkellä esim. Vuoreksen vastaavat uudet yksiöt kaverini mukaan maksavat itse itsensä lyhennysten alettuakin. Kohdalle voi osua myös se kämpän tuhoava huumehörhö tms, mutta näin suuressa salkussa se ei romuta kokonaisuutta.
- Liittynyt
- 22.07.2021
- Viestejä
- 6
Noilla pikavipeillä voi mennä katki ennen kuin 25 % tuotto toteutuu, vaikka se lopulta toteutuisikin.
- Liittynyt
- 22.07.2021
- Viestejä
- 6
Kyllä tässä loppuvuosi varmaan rallatellaan vielä kunnolla ylös. Ottaa sitten vivut pois äkkiä, kun alkaa rytistä.
Entä jos ottaa sen miljoonan heti ja ostaa melkein koko rahalla 23 kpl. tällaisia vuokralle:
Kerrostalo, Tampere, Annala, 109 500 €, 22.5 m²
1H + KT + PARVEKE. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!
Siinä on samantien 2,5 M€ asuntosalkku jauhamassa vivun avulla. Ekat viisi vuotta nettoaa 7 k€/kk (kun vuokra 600 €/kk/kämppä), millä voi ostella pari uutta kämppää per vuosi, eli viiden vuoden kohdalla on yhteensä 33 kpl. Tai vaihtoehtoisesti sillä 7 k€/kk:lla voi yrittää nostaa miltsin lainan ja laittaa pörssiin. Oikein pelimies tietty keksii tässä kohdassa ikiliikkujan ja ostaa lainamiltsillä toiset 23 kpl. kämppiä.
Nyt välillä 0-5v nettoaa 7 k€ - 5 k€ + 7 k€ = 9 k€/kk. Tosin viiden vuoden kohdalla alkavat 46 kämpän lyhennykset, jolloin nettoaakin enää 3,5 k€ -5 k€ +3,5 k€ = 2 k€/kk.
Välillä 5-25v voisi ostaa enää yhden kämpän per 2v, paitsi että jossain vaiheessa nuo uudiskohteet alkavat vaatia kalliimpaa korjausta kuin uudet kodinkoneet. Silloin joutuu jättämään väliin uusien kämppien ostamisen, eli ei tuossa juuri yli 50:tä kämppää saisi kasaan 25v aikana.
Välillä 25-33v rahaa tulee ovista ja ikkunoista, koska 46 ensimmäistä kämppää on lyhennetty 25v kohdalla. Iästä ja henkilöstä riippuen vuokralordi voi alkaa ostaa 3-4 uutta kämppää/a, tai sitten alkaa nauttia noin 15 k€ netosta, jos laskee edelleen 600 € vuokralla. Todennäköisesti vuokra on vuosina 2046-2054 hiukan enemmän...
Korot tietenkin voivat noin pitkällä ajalla olla jotain ihan muuta, jolloin laskelmat menevät uusiksi ja uusien kämppien ostot menevät jäihin. Tällä hetkellä esim. Vuoreksen vastaavat uudet yksiöt kaverini mukaan maksavat itse itsensä lyhennysten alettuakin. Kohdalle voi osua myös se kämpän tuhoava huumehörhö tms, mutta näin suuressa salkussa se ei romuta kokonaisuutta.
Tuossapa se olennainen olikin. Vastaavan laskelma voitaisiin esittää hajautetusta, ikuisesti 5 % osinkotuottoa ja 10 % arvonnousua nauttivasta osakesalkusta, jota vivutetaan jatkuvasti maksimilainalla, ikuisella 1,5 %:n korolla. No-brainer.
Pari muutakin oletusta tuossa oli, kuten että yhdestäkään ei jää vuokria saamatta, tyhjiä kuukausia ei ole, asuntoja ei tarvitse rempata itse tai taloyhtiön toimesta jnejne. Mutta ihan hauska laskelma tietysti.
A) 5000 /kk vs B) 1M kerralla vertailussa kannattaa mahdollisesti huomioida myös tuottojen verotus, etenkin jos rahaa on myös tarkoitus käyttää ennen sen 33 vuoden päättymistä.
Miten käy jos tilanne on se että haluaa käyttää juurikin 5000 / kk, jolloin A) tapauksessa ei säästettäisi mitään (tässä scenaariossa ei myöskään lainakikkaa), jolloin ei säästöistä tuottojakaan, eikä niille veroja. Ja B) tapauksessa 1M säästöön/sijoituksiin, jota syötäisiin 5000/kk ja toisaalta kertyy keskimäärin tuottoja vuositasolla vaikkapa 7% brutto - vero 34% alkuunsa (riippuen tietty verotusmaasta ja miten verotus kehittyy tulevaisuudessa ja onko käytössä jokin verosuunnittelu järjestely) josta jäisi 4,62 nettotuotoksi, ilman muita kuluja.
Ja vallitsisi 2% inflaatio koko sen 33 v; Tällöin inflaatio syö siitä miljoonasta ensimmäisenä vuonna vajaan 20 k€. Eli reaali tuotto olisi 2,62%
Kummalle esimerkin omaiselle skenaariolle A vai B saadaan suurempi nykyarvo?
Tietysti sijoituksen koroksi voi arpoa 7% sijaan enemmän (jos uskoo voittavansa indexin 33 v putkeen) tai vähemmän (jos ei usko pärjäävänsä indexille).
Sinänsä näin pitkien aikojen tarkastelussa monet sivuseikat alkavat dominoida, onko tahoa joka lupasi maksaa sen 5000/kk olemassa 33 vuoden jälkeen? Onko rahojen saaja silloin hengissä? Millaisessa maailmassa silloin eletään, onko kaikkien omaisuus jo moneen kertaan sosialisoitu? Osuiko B) skenaariossa sijoittamisen alku siihen kun seuraavan kuun aikana indexit putosivat 30%, jolloin korkoa korolle lähtee ihan eri kulmakertoimella, vai siihen vuoteen kun indexi nousikin 30% eikä keskiarvon 7%. 33 vuoden jaksoon mahtuu useita mustia joutsenia tai sitten ei yhtään.
Samoin korkoa korolle inflaation osalta on vaikea hahmottaa kun puhutaan vuosikymenistä. Silloin kun olin polven korkuinen, niin kylillä pidettiin ökyrikkaana 30 vuotiasta tyyppiä joka oli saanut 100 000 markkaa kertakorvauksena vakuutuksesta menetettyäään työkykynsä pysyvästi. Kuvitteli ko rahan riittävän hyvin eläkeikään asti ja tuolloin inflaatiokin oli melkoisesti nykyistä pahempi. Nyt tuollainen 16k€ on vähän parempi kk palkka (tai salkun päivä heilunta), ja muutaman vuosikymmenen päästä 2% inflaatiolla ei kovin kummoinen, mutta kait sillä silloinkin saa edes kupin kahvia, jos silloin kahvi on vielä sallittua.
Noin yleisesti A vaihtoehdossa niiden viimeisten vuosien viistonnisilla ei ole juuri mitään merkitystä valinnan kannalta, ja muutenkin valintaan vaikuttaa kyllä melkoisesti aikooko rahoilla tehdä jotain muutakin kuin säästämistä.
Miten käy jos tilanne on se että haluaa käyttää juurikin 5000 / kk, jolloin A) tapauksessa ei säästettäisi mitään (tässä scenaariossa ei myöskään lainakikkaa), jolloin ei säästöistä tuottojakaan, eikä niille veroja. Ja B) tapauksessa 1M säästöön/sijoituksiin, jota syötäisiin 5000/kk ja toisaalta kertyy keskimäärin tuottoja vuositasolla vaikkapa 7% brutto - vero 34% alkuunsa (riippuen tietty verotusmaasta ja miten verotus kehittyy tulevaisuudessa ja onko käytössä jokin verosuunnittelu järjestely) josta jäisi 4,62 nettotuotoksi, ilman muita kuluja.
Ja vallitsisi 2% inflaatio koko sen 33 v; Tällöin inflaatio syö siitä miljoonasta ensimmäisenä vuonna vajaan 20 k€. Eli reaali tuotto olisi 2,62%
Kummalle esimerkin omaiselle skenaariolle A vai B saadaan suurempi nykyarvo?
Tietysti sijoituksen koroksi voi arpoa 7% sijaan enemmän (jos uskoo voittavansa indexin 33 v putkeen) tai vähemmän (jos ei usko pärjäävänsä indexille).
Sinänsä näin pitkien aikojen tarkastelussa monet sivuseikat alkavat dominoida, onko tahoa joka lupasi maksaa sen 5000/kk olemassa 33 vuoden jälkeen? Onko rahojen saaja silloin hengissä? Millaisessa maailmassa silloin eletään, onko kaikkien omaisuus jo moneen kertaan sosialisoitu? Osuiko B) skenaariossa sijoittamisen alku siihen kun seuraavan kuun aikana indexit putosivat 30%, jolloin korkoa korolle lähtee ihan eri kulmakertoimella, vai siihen vuoteen kun indexi nousikin 30% eikä keskiarvon 7%. 33 vuoden jaksoon mahtuu useita mustia joutsenia tai sitten ei yhtään.
Samoin korkoa korolle inflaation osalta on vaikea hahmottaa kun puhutaan vuosikymenistä. Silloin kun olin polven korkuinen, niin kylillä pidettiin ökyrikkaana 30 vuotiasta tyyppiä joka oli saanut 100 000 markkaa kertakorvauksena vakuutuksesta menetettyäään työkykynsä pysyvästi. Kuvitteli ko rahan riittävän hyvin eläkeikään asti ja tuolloin inflaatiokin oli melkoisesti nykyistä pahempi. Nyt tuollainen 16k€ on vähän parempi kk palkka (tai salkun päivä heilunta), ja muutaman vuosikymmenen päästä 2% inflaatiolla ei kovin kummoinen, mutta kait sillä silloinkin saa edes kupin kahvia, jos silloin kahvi on vielä sallittua.
Noin yleisesti A vaihtoehdossa niiden viimeisten vuosien viistonnisilla ei ole juuri mitään merkitystä valinnan kannalta, ja muutenkin valintaan vaikuttaa kyllä melkoisesti aikooko rahoilla tehdä jotain muutakin kuin säästämistä.
Eiköhän se ole 5 % per vuosi.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 388
8% tuotolla tuossa 33v ajassa se 1M olisi lopulta 12,7M ja 5000€/kk taas reilut 9M€. Toisaalta 5000€/kk tuottaisi ajallisen hajautuksen, 1M keralla on kyllä aikalailla all-in. Niinhän ne kovat voitot tehdään, mutta voi käydä huonostikkin.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 13 848
Pahoittelen väärinkirjoittamista. Laskurissa oli 5% vuosituotto molemmille tapauksille. Lopputulos ei muutu leipätekstissa olleesta virheestä huolimatta.
Tutkimusten mukaan all-in on parempi strategia. Muistaakseni ajatus tossa oli vaihtoehtokustannus, eli et jos ei oliskaan sijoittanut ja siten joutuu toivomaan, et kurssit ei nousiskaan.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 5 775
Miljoona heti ja Royal Oak ranteeseen. Loput vakuudeksi niin isoon ja pitkään bullet-lainaan kuin irtoaa. Rahalla tehdään rahaa, tyyli on vapaa.
- Liittynyt
- 22.07.2021
- Viestejä
- 6
Miljoonan voi hajauttaa vaikka vuoden ajalle, mutta todennäköisesti siinäkin häviää rahaa. Ei käy huonosti, jos hajautus on kunnossa.
Edelleen tutkimusten mukaan on parmepi pistää all-in.
- Liittynyt
- 25.08.2020
- Viestejä
- 701
Asuntosijoittamisessa on vain sellainen ongelma että se vaatii oman ajan käyttöä kuukausittain toisin kuin esimerkiksi indeksisijoittaminen. Riippuen siitä arvottaako oman työtunnin arvoksi 0€ vai 1 000€ päätyy hyvin erinäköisiin tuottolaskelmiin. Toki koko roskan pyörittämisen voi ulkoistaakin mutta myös se syö tuottoja.Entä jos ottaa sen miljoonan heti ja ostaa melkein koko rahalla 23 kpl. tällaisia vuokralle:
Kerrostalo, Tampere, Annala, 109 500 €, 22.5 m²
1H + KT + PARVEKE. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 199
Miltsin osakesalkun tuottojen perusteella ei oikein irtoa miltsin lainaa. Sen sijaan ostamalla miltsillä 23 uudisyksiötä kuka tahansa saa 2,5 M€ asuntomassan, eli taloyhtiölainaa 1,5 M€. Se massa tuottaa hoito- ja rahoitusvastikkeen sekä verojen jälkeen nykyisillä koroilla 7 k€/kk ensimmäiset 5 vuotta.
Noiden nettovuokratulojen kanssa lainaa saanee helpommin, mutta en tiedä pankkien suhtautumista. Jos pankki suostuisi myöntämään miljoonan, niin voisi juosta ostamaan toiset 23 yksiötä. Tällöin asuntosalkku olisi 5 M€, mistä 1 M€ omaa rahaa ja 1,5 + 1,5 M€ velkaa taloyhtiöille ja 1 M€ pankille. Jos pankille pitää maksaa lainasta 5 k€/kk, niin 46 asunnon 14 k€/kk -netosta jää viiden lyhennysvapaan vuoden ajan 9 k€/kk käteen. Ka, noilla tuloilla voisi hakea pankilta toisenkin miltsin, ja ostaa kolmannen kerran 23 yksiötä, jolloin niitä olisi yhteensä 69 kpl. Käteen jäisi 3 * 7 k€/kk - 2 * 5 k€/kk = 11 k€/kk.
Ongelma 69 kämpän kanssa tulee viiden vuoden kohdalla lyhennysten alkaessa, koska homma menee aivan nollille, eli pelivaraa ei ole yhtään. Niillä 46 kämpällä sentään jäisi nykykoroilla plussalle 2 k€/kk lyhennysten alettua. Tosin eipä sekään paljoa ole noin isoa "kiveä" vivutessa. Lyö helposti näpeille.
Luultavasti pankkikaan ei nykyään anna edes sitä ekaa miltsiä yhtä helposti pelkkien vuokratulojen perusteella kuin ennen, koska uudiskohteiden massiiviset yhtiölainat pitkine lyhennysvapaineen ovat muuttaneet peliä niin paljon. No mutta se ensimmäinen 1,5 M€ lainan saanti taloyhtiöiltä ainakin on varmaa.
Taloyhtiön rempat olin ajatellut sinne välille 5-25v, kun manitsin, että kalliimpien korjausten takia pitäisi jättää väliin kämppien ostoja. Nyt huomasin, että unohdin ostella kämppiä välillä 0-5 v. Tilille tulisi ilman lisähankintoja nettoa seuraavasti:
0-5v: 9 k€ * 12 * 5 = 540 k€
5-25v: 2 k€ * 12 * 20 = 480 k€
Yhteensä 1,02 M€. Alussa kämppiä hankittiin 46 kpl. Totesin, että kalliimpien korjausten takia 25v kohdalla ei ole juuri yli 50:ä kämppää. Tuo määrä tulee jo viidellä lisäostoksella, joihin menisi 210 k€ omaa rahaa, eli lyhennysvapaan 9 k€/kk -netosta noin kahden vuoden nettotulot.
1020 k€ - 210 k€ = 810 k€, eli olihan tuossa jätetty jonkin verran rempparahaa uudiskohteiden ensimmäisille 25 vuodelle. Se esimerkkiyksiö taisi olla 22 m2, joten ei ne taloyhtiörempat siinä kalliita ole.
Oikeassa olet, kyllähän tuo kaiken ajan veisi, jos ei muille maksaisi. Itse tykkään enemmän kliksutella hiirellä pörssiä (harvakseltaan). Kunhan ajatusleikkinä mietin, että saahan se miltsin kerralla valitsevakin lainaa otettua, ja taloyhtiölainojen kautta helpoiten.
elmo
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 204
Ostamalla jotain firmaa siinä on aika monta kättä välissä ottamassa siivuja tuotosta ettei se ihan samaa asia ole.
Toki jos hommaan lähtee periaatteella, että itse on vain rahoittava massipäälikkö ja kaikki muu on ulkoistettu...
Itse hajauttaisin eri omaisuusluokkiin. Asunnot olisi hyvä olla mukana juuri massiivisen lähes ilmaisen velkavipunsa takia, mutta ei kaikkia munia samaan koriin.
Asuntosijoittamisessa kannattaa myös laskea tuotoksi jotain muuta, kuin 12kk tuotto vuodessa. On vähintäänkin optimististä kuvitella pääsevänsä ilman tyhjiä kuukausia. Verotuksella tuetaan kyllä asuntosijoittamista sen verran hyvin, että hajonneet jääkaapit ja hellat saa kyllä leivottua vähennyksiin vaivatta ja varallisuuden kertyminen on nopeaa. Positiivistä kassavirtaa ei mitenkään massiivisesti saa kyllä ulos, eikä kyllä kannatakkaan verotuksen takia.
- Liittynyt
- 25.08.2020
- Viestejä
- 701
Citycon maksaa lähes 7% osinkotuottoa nykykurssilla. Eikä tarvitse itse laittaa tikkua ristiin osinkojen kilahtaessa tilille neljä kertaa vuodessa. Ja firma arvostetaan reilusti alle tasearvon. Minulle tämä kyllä kelpaa, voihan pörssiosakkeidenkin tuottoa ryydittää lainarahalla samoin kuin asuntosijoittamisessa. Nimimerkillä miltsin luottolimiitti vetämässä
- Liittynyt
- 09.03.2019
- Viestejä
- 364
Kuinka varma tae on historian 7% osinkotuotto Cityconilla että tämä jatkuu tulevaisuudessa vähintään samana esim. seuraavat viisi vuotta? Monesti osinkotuotto hämää, jos yritys on maksanut kertaluonteisia pääomanpalautuksia, esimerkiksi Taalerin keissi.Citycon maksaa lähes 7% osinkotuottoa nykykurssilla. Eikä tarvitse itse laittaa tikkua ristiin osinkojen kilahtaessa tilille neljä kertaa vuodessa. Ja firma arvostetaan reilusti alle tasearvon. Minulle tämä kyllä kelpaa, voihan pörssiosakkeidenkin tuottoa ryydittää lainarahalla samoin kuin asuntosijoittamisessa. Nimimerkillä miltsin luottolimiitti vetämässä
- Liittynyt
- 16.07.2020
- Viestejä
- 2 516
Citycon on noiden osalta vakaalla pohjalla toistaiseksi. Itse näen Cityconin osalta riskin lähinnä nykyisen yksittäisen suuromistajan kikkailussa ts. ostaa tuon vielä jonkun järjestelyn kautta pilkkahinnalla itselleen. Tuon riskin takia en ole omistusta lisännyt. Toisaalta en ole kyllä myynytkään. Tuo riski on ymmärtääkseni myös yksi syy Cityconin kohtuu alhaiselle arvostustasolle.Kuinka varma tae on historian 7% osinkotuotto Cityconilla että tämä jatkuu tulevaisuudessa vähintään samana esim. seuraavat viisi vuotta? Monesti osinkotuotto hämää, jos yritys on maksanut kertaluonteisia pääomanpalautuksia, esimerkiksi Taalerin keissi.
- Liittynyt
- 25.08.2020
- Viestejä
- 701
Kuinka varma tae on historian 7% osinkotuotto Cityconilla että tämä jatkuu tulevaisuudessa vähintään samana esim. seuraavat viisi vuotta? Monesti osinkotuotto hämää, jos yritys on maksanut kertaluonteisia pääomanpalautuksia, esimerkiksi Taalerin keissi.
Samaa mieltä. Uskon Cityconin osakkeen nousevan päälle yhdeksän euron kun sijoittavat tajuavat etteivät kauppakeskukset ole Suomesta parhailta paikoilta mihinkään katoamassa. Vaikka tässä on vuosia puhuttu Amazonin tulosta niin ostoskeskuksissa on nykyisin myös julkisia palveluja, kuntosaleja yms. joiden leipää verkkokauppa ei syö.
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 344
Tai sitten vaan REITsejä koko rahalla.
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 4 546
Koskakohan Inderes ottaa Puuilon seurantaan?
Tai Nordnet antaa osakkaille lainoitusarvon? Hyvin saa vivutettua kun neljästä suorasta omistuksesta kahden lainoitusarvo on 0%
Aika paljon on tietty rahastoissa eikä nykyhinnoilla niin hirveästi ole tunkua lisäostoihin.. Kk säästöt rahastoihin tietysti pyörii koko ajan.
Tai Nordnet antaa osakkaille lainoitusarvon? Hyvin saa vivutettua kun neljästä suorasta omistuksesta kahden lainoitusarvo on 0%
Aika paljon on tietty rahastoissa eikä nykyhinnoilla niin hirveästi ole tunkua lisäostoihin.. Kk säästöt rahastoihin tietysti pyörii koko ajan.
ECB decides not to extend dividend recommendation beyond September 2021
European banking supervisors contribute to keeping the banking system safe and sound. European banking supervision comprises the ECB and national supervisors of the participating countries.
Syksyllä pankit saavat taas jakaa osinkoja, täältäkin varmaan löytyy esim. monta Nordean/Sammon omistajaa jotka pääsevät tästä nauttimaan.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 19 434
Mä en oikein ymmärrä mikä tässä oli niinkuin muutenkaan homman juju. Totta vitussa pankit jakaa osinkoa vaikkakin sitten takautuvasti kuten nyt, mutta mikä hitto tässä oli homman taustalla että oli pari vuotta osingoissa väliä. Luuliko joku oikeasti jos EU "pyytää" pankkeja olemaan jakamatta tänä vuonna osinkoja että ne jäisivät jotenkin kassaan tai jakamatta? Totta helvetissä ne jaetaan pois kun EU "antaa luvan". Mutta mikä tän kaiken säätämisen tarkoitus oli?ECB decides not to extend dividend recommendation beyond September 2021
European banking supervisors contribute to keeping the banking system safe and sound. European banking supervision comprises the ECB and national supervisors of the participating countries.www.bankingsupervision.europa.eu
Syksyllä pankit saavat taas jakaa osinkoja, täältäkin varmaan löytyy esim. monta Nordean/Sammon omistajaa jotka pääsevät tästä nauttimaan.
Pitää pankkien taseessa enemmän tavaraa kriisiä varten?
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 19 434
Muttakun ne osingot kuitenkin jaetaan aina. Vaikka firman talous olisi kuinka kuralla niin osingot jaetaan silti. Tuskin niitä "pantattuja" osinkoja olisi mihinkään kuitenkaan käytetty, vaan ne olisi joka tapauksessa maksettu osinkoina. Jos näyttää siltä että pankki kaatuu niin valtio tulee apuun koska "too big to fail" ja taas mennään.
Kyllä pankki olisi ne rahat joutunut käyttämään luultavasti ensin, ennen kuin olisi päässyt itkemään tukiaisia. Ja kyllä pankit sen selvästi ymmärsivät, koska kyseessähän oli "suositus", eikä määräys. Luultavasti tapahtumaa rikkova pankki olisi ongelmiin joutuessaan pistetty lihoiksi kilpailijoille - too big to fail, mutta ei too big to be merged/split.
Eivätkä osakkeenomistajat sitä halua, että heidän omistuksestaan tehdään se esimerkki.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 475
Ei niitä aina jaeta. Osinkoa joudutaan välillä leikkaamaan tai jätetään maksu väliin. 2009 Nordea pienensi osinkoaan merkittävästi ja järjesti samalla osakeannin ja keräsi sillä sijoittajilta 2,5mrd rahaa parantaakseen tasettaan koska finanssikriisi. Osallistuin silloin. Ei tullut valtiolta ne miljardit vaan omistajilta. Ja tuo "too big to fail" usein tarkoittaa sitä, että pankki kyllä pelastetaan, mutta se pääomitetaan sijoittamalla, jolloin vanhat sijoittajat menettävät omistusosuuksiaan. Valtio ei siis vain kuittaa tappioita, vaan pankin omistus siirtyy samalla pois vanhoilta sijoittajilta.
Mutta siis, vain voitonjakokelpoiset jaetaan. Jos talous on kuralla, ei synny jaettavaa. Eli jos EU käski olemaan jakamatta rahaa ja sen jälkeen Nordea tekisi tappiota, vähenisi jakokelpoiset rahat ja voisi käydä niin ettei mitään voida jakaa.
No, Nordealla menee onneksi hyvin ja jaettavaa on. Mikä parasta, se aloittaa omien osakkeiden ostot Q4:llä. Itse en osinkoja haluaisi.
Ensimmäistä kertaa joutuu antamaan lisätietoja verotukseen. Oli joku 15 IB tapahtumaa, niin vaivauduin vielä syöttämään ne käsin sillä systeemillä, niin nyt haluavat sitten tositteita niitä varten. Mutta eihän niissä näy kuin myyntitapahtumat ja myyntihinnat niin riittääköhän mitkään normaalit raportit. Ostohintojen kaivaminen sieltä täältä oli alkujaankin ikävää, niin olisi niitä ikävä lähetellä. Eihän mikään edes todista, että mikä myynti vastaa mitäkin ostoa.
Ja lisäksi laitoin vähennyksiin pari sataa IB:n marginaalin korkoa, niin haluavat siitä nyt "lainasopimusta". Aika ikävää, jos siitäkään joutuu mitään tarkempaa tietoa antamaan, kun se lainan määrä on muuttunut jotain sata kertaa vuodessa esimerkiksi jokaisen osingon kohdalla. Toivottavsti nyt vaan maksetut korot riittää. Ja muuta lainasopimustahan ei ole kuin koko palvelun käyttösopimus.
Ja lisäksi laitoin vähennyksiin pari sataa IB:n marginaalin korkoa, niin haluavat siitä nyt "lainasopimusta". Aika ikävää, jos siitäkään joutuu mitään tarkempaa tietoa antamaan, kun se lainan määrä on muuttunut jotain sata kertaa vuodessa esimerkiksi jokaisen osingon kohdalla. Toivottavsti nyt vaan maksetut korot riittää. Ja muuta lainasopimustahan ei ole kuin koko palvelun käyttösopimus.
Kun otat statementin ulos vaikka html:nä niin trades kohdassa kaikki myynnit ”aukeaa” kun niitä painaa. Siellä on ”closed lot” rivit joissa on jokaiset ostot (päivä, hinta) jolloin osto on tehty.
Jos ei muuten löydy niin etsi notepadilla vaikka html-sorsasta closet lottia. Git hubissa on mun ib trade parser python, koita sillä, laskee tuotot ja erottee nuo ostoerät jolloin exportin voit työntää veroilmon liitteeksi.
Lainasta pitää todistukseksi riittää saman vuosi statementin summary kohta jossa näkyy maksetut korot.
Jos ei muuten löydy niin etsi notepadilla vaikka html-sorsasta closet lottia. Git hubissa on mun ib trade parser python, koita sillä, laskee tuotot ja erottee nuo ostoerät jolloin exportin voit työntää veroilmon liitteeksi.
Lainasta pitää todistukseksi riittää saman vuosi statementin summary kohta jossa näkyy maksetut korot.
Mihin html raporttiin saa nuo aukeavat tradet? En löytänyt mitään sellaista. Kaikenlaisia valintoja noista custom statementeistä klikkailin. Normaalin activity statementin tradeissa kyllä näkyy C (closed) ja basis hinta, joka voi olla ostohinta. Flex queryja en ole käyttänyt ja sinne näköjään saa tuollaisen closed lots osion, mutta ei sinnekään tule näkyviin myynnille niitä ostoja, vaikka otin sellaisen raportin missä oli kaikki mukana yhdelle päivälle, jossa oli yksi myynti. Pitääkö sen aikajakson sisältää sekä osto että myynti, että ne tulisi sinne?
Kyllä tietysti saa ja sillä tavalla ne olen itse laskenut. Ei vaan palvele ketään, jos on jotain 10 vuoden listauksia, joissa voi olla tuhansia tapahtumia.
En tiedä edes mitään helppoa tapaa hakea kaikki yhden osakkeen tapahtumat. Semmonen saisi kyllä olla suoraan osakkeen position yhteydessä.
Mä olen ottanut ihan custom statement, siihen trades ja sitten valinnut aikavälin 1.1-31.12 eli ”viime vuoden” josta generoidaan ja siinä ne on. Käsittääkseni siihen vakio activity stamementtiinkin tulee ihan samat kamat, customissa vaan voi jättää vaikka osingot pois näkyvistä ja customiin ehkä saa jotain krääsää vähän tarkemmin kuin mitä vakiopohjassa on. Sun pitää painaa hiirellä sitä myyntiriviä olisko ollut vasemmasta reunasta niin se ”laajenee” eli vakiona ne vlosed lotit on piilossa, mitään nuolta/plussaa ei ole
, pdf exportissa tuo oli selkeämmin ainakin joskus, olisiko siinä ollut + vasemmassa reunassa. Eli jos nyt nyt myynyt vaikka 100kpl jotain ja ostanut sitä 2015 15kpl, 2016 25kpl, 2017 25kpl ja vielä eri päivänä 35kpl niin tuossa on 4kpl closet lot rivejä joista muistaakseni näkyy sekunnin tarkkuudella että koska ostettu, mihin hintaan.Mulla on kone pakattu syvälle autoon mutta etti githubista mun skripta: IB_Trade_Parser.py vai ilman väliviivoja… Kaveriksi tarvii suomenpankin valuuttakurssi xml:n tai vastaavassa muodossa laitetut kurssit kauppapäiville. Siitä skriptistä näet että miten se ettii sitä kamaa html:stä eli aina kun on myynti niin heti sen perään on nuo closed lotit.
Jos ei selviä niin mä voin koittaa tarkemmin auttaa parin viikon päästä, loma menee kaljaa juodessa
. Mulla tuo IB:n statementti ainakin toimi vielä keväällä kun veroilmon täytin ja monta edellistä vuotta, mutta onhan tuossa tietysti jotain voinut muuttua parin kuukaudena aikana mutta vahvasti epäilen. Mä en oi ikinä käyttänyt mitään flex queryjä, pelkästään sitä perus statement osiota. Flexillä varmaan näkisi nykyisetkin ostoerät joita ei ole myyty että paljonko ne on voitolla tms, sitä kun ei activity statementseista näe.Edit tossa: GitHub - okkraj/IB_Trade_Parser: Script parses Interactive Brokers trade report to aid in Finnish tax report fill
Ei oo mikään täydellinen mutta ainakin itselläni toiminut mutta parina vuonna saanut vähän korjata kun on ollut joku ihme trade joka on ollut html:ssä eri lailla esim viimeksi oli myyty 0,5 osaketta ja sitten 1,5 toisaalta eli murtolukuja niin sanity checker nappas kiinni. Suomen pankin sivuilta ei joskus xml:ään ole tullut kurssit vuodesta 2009 tjsp eli jos skripti herjaa ettei kurssia löydy niin tarkista että xml:ssä ylipäänsä on niitä, skripta ettii viikon taaksepäin eli jollekin viikonloppuna tehdylle kyl löytyy perjantailta kurssi kun muistaakseni suomen pankki ei noteeraa ollenkaan la-su..
Viimeksi muokattu:
Mä olen ottanut ihan custom statement, siihen trades ja sitten valinnut aikavälin 1.1-31.12 eli ”viime vuoden” josta generoidaan ja siinä ne on. Käsittääkseni siihen vakio activity stamementtiinkin tulee ihan samat kamat, customissa vaan voi jättää vaikka osingot pois näkyvistä ja customiin ehkä saa jotain krääsää vähän tarkemmin kuin mitä vakiopohjassa on. Sun pitää painaa hiirellä sitä myyntiriviä olisko ollut vasemmasta reunasta niin se ”laajenee” eli vakiona ne vlosed lotit on piilossa, mitään nuolta/plussaa ei ole
Mulla on kone pakattu syvälle autoon mutta etti githubista mun skripta: IB_Trade_Parser.py vai ilman väliviivoja… Kaveriksi tarvii suomenpankin valuuttakurssi xml:n tai vastaavassa muodossa laitetut kurssit kauppapäiville. Siitä skriptistä näet että miten se ettii sitä kamaa html:stä eli aina kun on myynti niin heti sen perään on nuo closed lotit.
Jos ei selviä niin mä voin koittaa tarkemmin auttaa parin viikon päästä, loma menee kaljaa juodessa
Edit tossa: GitHub - okkraj/IB_Trade_Parser: Script parses Interactive Brokers trade report to aid in Finnish tax report fill
Ei oo mikään täydellinen mutta ainakin itselläni toiminut mutta parina vuonna saanut vähän korjata kun on ollut joku ihme trade joka on ollut html:ssä eri lailla esim viimeksi oli myyty 0,5 osaketta ja sitten 1,5 toisaalta eli murtolukuja niin sanity checker nappas kiinni. Suomen pankin sivuilta ei joskus xml:ään ole tullut kurssit vuodesta 2009 tjsp eli jos skripti herjaa ettei kurssia löydy niin tarkista että xml:ssä ylipäänsä on niitä, skripta ettii viikon taaksepäin eli jollekin viikonloppuna tehdylle kyl löytyy perjantailta kurssi kun muistaakseni suomen pankki ei noteeraa ollenkaan la-su..
No ei kyllä ole mitenkään avattavia nuo tradesin rivit. Kattelin html:n sorsasta ja pdf:ää kokeilin myös. Ja tuntuisi oudolta, että tuo olisi muuttunutkaan, koska kyllä olisin tuollaista käyttänyt aiemminkin mielellään. Ainut muutos minkä muistan tuohon rapsaan on, että siitä joskus poistettiin listaus tulossa olevista osingoista. Kokeilin myös custom rapsaa, missä ei muuta kuin trades.
En sitten ymmärrä mikä on ongelmana, onko tilin asetuksissa jotain erilaista vai mitä ihmettä. Pyyttoni näyttää tosiaan käyvän rivejä läpi, muttei mulla semmosia ole.
Minulla tradesin rivit ovat:
Otsikkorivi
Rivi, jolla lukee vain Stocks (olisiko sitten options tai muuta olemassa?)
Rivi, jolla lukee vain USD (valuutta)
Osakkeen 1 tapahtuma 1
Osakkeen 1 tapahtuma 2 ...
Osakkeen 1 summa
Osakkeen 2 tapahtuma 1 ...
Osakkeen 2 summa
USD summa
(Sama muille valuutoille, jos niillä on jotain)
Basevaluutta summa
EDIT:
No nyt kun taas tutkinut tota lisää löysin muutamia juttuja, mutta vieläkään ei toimi.
Custom raportilla voi ottaa pois kohdan Hide Details for Positions, Trades and Client Fees Sections, jolloin partial tradet voi avata plussalla. Jos ottaa vain yhden päivän raportin, niin myös closing tradeihin tulee plussa, mutta sen painaminen vaan ei näytä mitään. Ohjeessa lukee "Details by symbol are expandable and collapsible for a daily activity statement". Pidemmän jakson rapsaan ei plussia tule.
Sitten tajusin, että tätä sotkee lisäksi tuo tilien siirto Irlantiin. Eli tän vuoden kaupoille tuo ei ainakaan löydä mitään. Mutta ei tunnu löytävän viime vuodenkaan, vaikka valitsisi vanhan tilin tai molemmat tilit.
Viimeksi muokattu:
Kävin kattoos tuota omaa ”myynnit” statementtia. Mulla on vaan ”trades” valittu, sitten tuon jälkeen on ”select configurations”, siellä on kohta ”hide details for positions, trades and client fees” -> tässä on mulla ”no”. Tuo voisi olla sun ongelma jos se on ”yes”.
Ittellä on: realized P/L only ja sitten yes, no, no, no, no, no eli 5 alinta no.
Sitten tulee delivery configurations, siinä on HTML ja daily.
Ittellä on: realized P/L only ja sitten yes, no, no, no, no, no eli 5 alinta no.
Sitten tulee delivery configurations, siinä on HTML ja daily.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 993
Harmi, mutta todennäköisesti vaikutukset heijastuvat epäedullisella tavalla. Pääasia että on kokoajan "hajulla".
Halleluja ja kiitos. Ratkaiseva kohta olikin toi ensimmäinen YES. Eli break out positions to long and short jotain. Nyt toimii ja yllättäen tämänkin vuoden kaupoille. Onkohan tuo joku bugi vai mitä hemmettiä.
Ajattelin jo aikaisemmin, että mikäköhän tuo on, mutta sitten totesin, että kun ei mulla ole ikinä ollut short position, niin jätän default.
No ei kyllä luulis että tuo eka yes/no tuohon vaikuttaisi. Totta puhuen nimen perusteella en edes ymmärrä että mitä tuo tekee/tekisi, onko shortti joku osakelainaus juttu joka on eri asia kuin marginaalilla velaksi ostettu osake. Mutta jos se tuosta kohdasta on kiinni eikä siitä asetuksesta jota edellä epäilin niin kyllähän tuo jonkunlaiselta bugilta vaikuttaisi.
Kysyppä IB:ltä ja kerro meillekin, aspa auki 365/24/7 eli chatti vaan auki
Kysyppä IB:ltä ja kerro meillekin, aspa auki 365/24/7 eli chatti vaan auki
- Liittynyt
- 16.07.2020
- Viestejä
- 2 516
Joissakin rapsoissa short ainakin sisältää myös negatiiviset valuuttasaldot.No ei kyllä luulis että tuo eka yes/no tuohon vaikuttaisi. Totta puhuen nimen perusteella en edes ymmärrä että mitä tuo tekee/tekisi, onko shortti joku osakelainaus juttu joka on eri asia kuin marginaalilla velaksi ostettu osake. Mutta jos se tuosta kohdasta on kiinni eikä siitä asetuksesta jota edellä epäilin niin kyllähän tuo jonkunlaiselta bugilta vaikuttaisi.
Kysyppä IB:ltä ja kerro meillekin, aspa auki 365/24/7 eli chatti vaan auki
On muuten hienoja nuo IB:n salkkurapsat mitä esim. tuolta PortfolioAnalystista saa pihalle. Löytyy silmäkarkkia ja kaikennäköistä käppyrää
Tosin näköjään jotain päivitystä taitaa olla IB:llä menossa, kun just nyt ainakin omalla kohdalla ei oikein dataa saa ulos.Jännityksellä odotan joutuuko ensi vuonna selvittelemään noita rapsoja kans tarkemmin verottajalle, kun eka IB vuosi menossa. Pitänee yhden ihme nousupiikin myynnin takia maksaa näköjään ekaa kertaa jotain verottajan lisäennakkoakin, kun tulee muuten turhan paljon mätkyä. Tosin ei se 2% korko nyt kovin paha ole, jos ei maksa. Sinänsä meni tuo myynti ihan nappiin (noh, ihan huipulta en myynyt), kun romahti sen jälkeen yli 50%, mutta ne verot...
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 993
Mites sitten jos et asu Suomessa? Määräytyy asunpaikan mukaan vallitsevilla käytännöillä.
- Liittynyt
- 16.07.2020
- Viestejä
- 2 516
Hyvä kysymys, itse olen pelkästään asunut Suomessa, niin en ole joutunut selvittelemään noita verovelvollisuuskuvioita eri valtioiden välillä. Kohtuu selväähän se taitaa olla, jos on selvästi vain yhdelle valtiolle verovelvollinen, niin sitten sen pelisäännöillä, mutta ymmärtääkseni noissa on jotain sekavampiakin tilanteita, jos ei ole asunut tarpeeksi kauan pois Suomesta jne.
Esim. täällä on noista pitkästikin asiaa: Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt - vero.fi
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Intel Core Ultra 7 270K Plus
13.4.2026 16:24
-
Video: Testissä Keychron K2 HE All-Wood
13.4.2026 16:18
-
NVIDIAn N1-piirillä varustettu kannettavan emolevy löysi tiensä myyntiin Kiinassa
10.4.2026 14:43
-
Cherry Xtrfy julkaisi uuden kompaktin pelinäppäimistön TMR-kytkimillä
10.4.2026 14:38
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (14-15/2026)
10.4.2026 13:12
