Morningstarin rahastojen tuottovertailussa on aina mukana rahaston kaikki juoksevat kulut. Sivuutit varsinaisen ponttini, eli mikä on passiivisen sijoittamisen tulevaisuus pitkällä aikavälillä?
Sijoitusrahastojen ja varainhoitajien hallinnoima varallisuus on räjähtänyt viime vuosikymmeninä. Passiivirahastojen ja vertailuindeksien kasvava suosio on nostanut indeksiosakkeiden arvostustason korkealle suhteessa muuhun markkinaan. ICI-instituutin mukaan USA:n sijoitusrahastoissa on nyt 23 tuhatta miljardia dollaria, mikä on 23 kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten.
Boston Consulting Groupin arvion mukaan koko varainhoitotoimiala hallinnoi vuoden 2019 lopussa noin 89 tuhatta miljardia dollaria, mikä on noin 40 prosenttia koko maailman sijoitusvarallisuudesta. Varainhoidon kasvaessa myös vertailuindeksien käyttö sijoittamisessa on yleistynyt. Yhdysvalloissa Bostonin keskuspankki laski, että indeksiä tiiviisti seuraavat rahastot hallinnoivat jo lähes puolta USA:n osakerahastovarallisuudesta.
London Business Schoolin tutkijat Anna Pavlova ja Taisiya Sikorskaya esittävät evidenssiä tätäkin laajemmasta benchmark-indeksien käytöstä sijoittamisessa: Noin 70 prosenttia USA:n osakerahastoista pitää vertailuindeksinään joko S&P 500 -indeksiä tai jotain Russell-indekseistä. Muitakin vertailuindeksejä käytetään. Sijoitusrahastojen ohella myös muut varainhoitajat ja sijoittajat arvioivat usein tuottojaan suhteessa vertailuindekseihin.
Mikä vaikutus vertailuindeksien kasvaneella käytöllä on markkinoihin? Pavlova ja Sikorskaya osoittavat, että kun osake lisätään indeksiin tai osake vaihtaa indeksiä suositumpaan, osakkeen pörssiarvo nousee, kun indeksisidonnaiset rahastot ostavat sitä. Mitä suurempi rahamäärä sijoituksia on linkitetty kyseiseen indeksiin, sitä suurempi on kurssinousu osakkeen liittyessä indeksiin. Mikäli yrityksen bisnes ei tästä muutu, tämän kurssinousun täytyy tarkoittaa heikompia tuottoja osakkeelle jatkossa. Juuri näin Pavlova ja Sikorskaya osoittavat asian olevan.
Mikä on näiden trendien kokonaisvaikutus markkinoilla? Kun rahaa on virrannut indeksirahastoihin, yleisimmin käytettyjen indeksien osakkeiden arvostus on noussut suhteessa muuhun markkinaan. Indeksiosakkeiden hyvät tuotot ovat kannustaneet sijoittamaan entistä tiukemmin indeksiä seuraten, ja näin passiivisen sijoittamisen suosio on ruokkinut itse itseään. Kysymys kuuluu: milloin tämä trendi kaatuu omaan mahdottomuuteensa?
Tässä ympäristössä viisas sijoittaja valitsee salkkuunsa reuna-alueiden osakkeita ja välttää suosittuja indeksiosakkeita. Silloin, kun raha virtaa tasaisesti indeksirahastoihin, voi olla viisasta sijoittaa indekseihin ja niihin osakkeisiin, joita nämä rahastot tulevat ostamaan. Mutta jos kupla puhkeaa ja raha lähtee virtaamaan poispäin indekseihin sidoksissa olevista rahastoista, jälki voi olla todella rumaa kaikkein suositumpien indeksiosakkeiden kohdalla.
