Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Totta tuohan on vastaava kuin MWRE eikä mielestäni ole mitään jolla toisen laskisin paremmaksi. Vähän taktisesti väitinkin että tuossa on "kaikki" jotta joku provosoituisi korjaamaan:thumbsup: Lisäsin.


Näin yleisesti vielä etten pidä tuota indeksien välistä järjestystä minään paremmuusjärjestyksenä. Jos mitään kuukausisäästö tms asiakasetua ei ole sotkemassa, niin ottaisin developed + emerging sijoittavaa halpakuluista WEBN rahastoa. Pikku promillen yritykset jää pois mutta kulut laskee. Jos haluaa pieniä yrityksiä, voi ottaa kylkeen pienellä painolla noita small cap value rahastoja. Tällöin kovaa kulua maksaa vain tuosta pienestä osasta salkkua ja kokonaiskustannus on vähemmän kuin SPYI:n 0,17%. Bonuksena vielä small cap value tuottaa paremmin koska netissä niin joskus sanottiin :cool:
 
Ääni sille, että laita Nordnet ETF-kuukausisäästö päälle.

Rajan voit laittaa, vaikka 10 000€ . (itselläni taitaa olla 4600€ ja kerran on mennyt summa lähelle tuota)
Sitten laitat sen summan kuussa, minkä haluat ETF:iin menevän. Olkoon se 100€ tai 2000€. Nordnet sitten ostaa sillä, mikä on tilin saldo.
Tuo 10% on ihan eri juttu. Lähinnä sitä, että jos haluat ostaa esim 1000€ ETF:n, niin varaudu siihen, että tilillä pitää olla 1100€, jotta kauppa toteutuu.

Maailmaan sijoittavista ETF:stä oli juuri puhetta tässä ketjussa, joten vaihtoehdoiksi myös:
Amundi MSCI World UCITS ETF Acc
Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C

Itse olen sijoittanut tuohon jälkinmäiseen SPYI:hin, mutta ensi vuonna todennäköisesti valkkaan jomman kumman noista kahdesta ekasta, joissa on vielä pienempi hallinointipalkkio.

Ostot tapahtuu 5. päivä tai seuraava arkipäivä. Rahat pitää olla tilillä edellisenä (pankki?) päivänä.

Kaikki mietteet on tämän puolesta. Aloita ihmeessä.

Tuosta viestistä on jo jonkun verran aikaa mutta halusin kuitenkin palata siihen kun kerroit valitsevasi toisen, joko:

Amundi MSCI World UCITS ETF Acc Tämä on nordnetin mukaan rekisteröity Irlantiin, hyötyä voi tulla Yhdysvaltojen ja Irlannin välisestä edullisemmasta verosopimuksesta, joten Yhdysvaltojen sijoituksien osingoista pitäisi mennä vaan 15% lähdeveroa. Tämä saattaa olla verotehokkaampi, ja näin ollen se saattaa näkyä korkeampana tuottona.

tai

Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C Tämä taas on Luxemburgissa, eli saattaa joutua maksamaan Yhdysvaltain osingoista lähdeveroa 30 %?

Tähän(kin) kannattaa suhtautua varauksella. Tutkiskelen näitä vain harrastajan näkökulmasta ja eikä mulla ole mitään syvällistä tietoa asiasta.
EUNL on myös Irlannissa, kertooko se sitten jotain paremmuudesta, en tiedä. Ehkä joku muu tietää vai oonko ihan hakoteillä?
 
^^ Itse myös ymmärryksessä, että Irlantiin rekisteröidyt ETF:t maksavat vähemmän veroa yhdysvaltalaisista osingoista kuin Luxembourgiin rekisteröidyt. Mutta koskee vain osinkoja, joten tekkisektorin firmojen osalta aika pieni merkitys. Suomeksi vähän selitetty 2024 Viisas raha -lehdessä: Sijoittajan ei kannata pelätä ETF:ien pitkiä nimiä – yksi ero on merkittävä

Säästötilin saldosta meinasin irrottaa noin puolet tai hieman yli tähän. 2% korkotasolla tuon pitäminen on melko nollasummapeliä. Tuon lisäksi ensimmäisenä ajatuksena oli että nyt olisi viimein oiva tilaisuus hankkiutua eroon korkeakuluisista pankin rahastoista (1,5-1,9% kulut), joita tuosta rahastojen kokonaisosuudessa on 25%. Loppuosuus 75% sijoitusvakuutuksen kautta passiivisia indeksejä, jotka suht siedettävillä kuluilla (0,4%). Osakkeissa yksittäisenä osakkeena 80% on kiinni pelkästään Wärtsilässä ja se tietenkin on painotuksena aivan liikaa, jos hajautusta ajattelee ja tällä hetkellä kurssi myyntiä ajatellen myös mukavasti ylhäällä. Itseasiassa jo 26€ kohdalla oli tunne, että olisiko nyt jo aika osittain hypätä ulos, mutta tällä hetkellä tuo ratkaisu olisi ollut väärä. Vakaakupissa Wärtsilän osalta painaa suht mukava osinkokertymä vuosittain, jonka voisi olettaa nykytilanteessa olevan nousemaan päin ja myös odotus kurssin noususta edelleen nykyisestä arvostaan. Muiden osakkeiden osuudet pieniä 1-4% osakkeiden kokonaispotista, joten niillä ei tätä yhtälöä ratkaista.

Tällä hetkellä oma ajatus koostaa tuo tarvittava potti käteisestä, korkeakuluisista rahastoista ja mahdollisesti noin puolet sijoitusvakuutuksesta realisoimalla. Eniten kuitenkin mietityttää pitäisikö sitä kuitenkin leikata ennemmin tuosta Wärtsilän osuudesta, kuin tuolta vakuutuksen puolelta ja näin pienentää tuohon yhteen paperiin kohdistuvaa riskiä ja hajautus paranisi kokonaisnäkymässä. Aiemmista myynneistä on tappioita jonkin verran käytettäväksi. Kaikki paperit kuitenkin vihreällä, joten veroja maksellaan vielä noiden päälle jonkin verran ja se pyritty huomioimaan jo näissä laskelmissa.
Samalla linjalla edellisen vastaajan kanssa, eli Wärtsilää laittaisin itse myyntiin. Painoarvo sen mukaan mikä tuntuu hyvältä, mutta tuo 80% on aika kova ja kurssi on nyt hyvä, niin selvästi sieltä voisi vähentää. Toki sijoitusvakuutuksen ETF:istä saa varmaan pienemmillä veroilla summia pois. ETF:issä toki voi ajatella, että rakettimaista nousua ylöspäin ei ehkä enää tule, mutta eiköhän Wärtsiläkin ole hinnoiteltu aika hyvin. Itse vähentäisin molemmista.

Jos päättämättömyys vaivaa liikaa, niin LyhennysJoustohan toimii myös toiseen suuntaan. Ottaa sen 2-3 lyhennystä pois ja maksaa sitten vaikka takaisin seuraavissa erissä. Teoriassa se on kuitenkin halvinta rahaa.

Mutta yleistasolla hyvä suunnitelma joka tapauksessa. Itsellä vähän samanlainen menossa (vanhoja rahastoja pois), mutta paljon pienemmällä mittakaavalla (5k) ja uudelleensijoitus mielessä (ja vähän varmistellen, ettei nyt heti rommaa kun tekee isoja peliliikkeitä).
 
Viimeksi muokattu:
Etf excelöinti. Ryhmittelin indeksin mukaan laajemmasta indeksistä pienempään. Jätin huonommat vaihtoehdot pois, joten tässä on kaikki.

Ryhmittelin seurattavan indeksin mukaan seuraavasti:
Developed + Emerging markets, Large, Mid and Small cap
Developed + Emerging markets, Large and Mid cap
Developed markets, Large and Mid cap
SP500
Jännät erikoisuudet (=small cap value, Europe tai USA)


NimiLyhenne (Xetrassa)IndeksiTER %Justetf linkkiNordnet linkki
Nordnet kuukausi säästö (K/E)​
SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETFSPYIMSCI All Country World Investable Market (ACWI IMI)0,17justETF SPYINordnet SPYIKyllä
Amundi Prime All Country World UCITS ETF AccWEBNSolactive GBS Global Markets Large & Mid Cap index0,07justETF WEBNNordnet WEBNEi
SPDR MSCI All Cntry Wld ETFSPYYMSCI All Country World Index (ACWI)0,12justETF SPYYNordnet SPYYEi
Invesco FTSE All-World UCITS ETF AccFWIAFTSE All-World index0,15justETF FWIANordnet FWIAEi
Amundi Prime Global ETF AccF50ASolactive GBS Developed Markets Large & Mid Cap index0,05justETF F50ANordnet F50AEi
Amundi Core MSCI World UCITS ETF AccMWREMSCI World index0,12justETF MWRENordnet MWREKyllä
Xtrackers MSCI World ETF 1CXDWDMSCI World index0,12justETF XDWDNordnet XDWDKyllä
iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)EUNLMSCI World index0,2justETF EUNLNordnet EUNLKyllä
SPDR S&P 500 ETF USD AccSPYLS&P 500 index0,03justETF SPYLNordnet SPYLEi
SPDR MSCI Europe Small Cap Value Weighted UCITS ETFZPRXMSCI Europe Small Cap Value Weighted index0,3justETF ZPRXNordnet ZPRXKyllä
SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETFZPRVMSCI USA Small Cap Value Weighted index0,3justETF ZPRVNordnet ZPRVKyllä
Onko jostain erityisestä syystä IUSQ pois listalta? Itse tumppaan lähes kaikki ylimääräiset roposet sinne.
 
Onko jostain erityisestä syystä IUSQ pois listalta? Itse tumppaan lähes kaikki ylimääräiset roposet sinne.
Olen katsonut että SPYI on halvempi ja laajemmalla indeksillä ja molemmat saatavilla kuukausisäästössä. Lisäsin, sillä suosittu rahasto ja ihan hyvin joku voi pitää ACWI indeksiä parempana kuin ACWI IMI:ä.
Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C Tämä taas on Luxemburgissa, eli saattaa joutua maksamaan Yhdysvaltain osingoista lähdeveroa 30 %?
Näyttää olevan Irlanti JustETF:n mukaan. Kiinnostuin ja kaivoin Xtrackersin sivuilta factsheetin. Irlanti se on. Liekö vaihdettu verosopimuksen vuoksi ja Nordnetissä on vanhaa tietoa?
 
"big short":sta kuuluisaksi tullut michael burry laittoi hanskat (taas) naulaan. Tais kyllästyä ajoittamisen vaikeuteen, ei viime vuosina burryn betsit ole menneet ihan kohdalleen.
The change took place on Nov. 10, according to a filing on the SEC website. Burry, who rose to fame for his 2008 bet against the US housing market, said in a social media post featuring a screenshot of the terminated status that he was “on to much better things Nov 25th.”
 
Heh, Cisco (nykyisin kohtuulliseksi paisunut omistus) on saavuttanut entisen All-time-high tason...ja mikäs se edellinen oli? No tietenkin IT kupla v. 2000. Ja mikä viimeaikaisen kirin on saanut aikaan? No tietenkin AI kupla...

cisco2.png


Lappu ei ole vielä mikään törkyhinnoiteltu forward PE ehkä 18-19 mutta pieni pomppu on saatu aikaan kun AI brändättyjen reitittimien myynti kasvaa. Kokonaiskuvassa vielä nappikauppaa mutta tässä markkinassa kun heittää presentaatioon AI, datacenter yms. niin se tuntuu riittävän. IT kuplassa valuaatiohan oli toki jotain mielipuolista. Voidaan ajatella että jos osti unelmia vuonna 2000 niin meni 25 vuotta ylihinnoittelun sulatteluun. Siitä miettimistä hypelappujen ostajille.

edit: pitipä tarkistaa; ostin neljässä erässä v. 2020 tätä keskihintaan 38,79€
 
Viimeksi muokattu:
Heh, Cisco (nykyisin kohtuulliseksi paisunut omistus) on saavuttanut entisen All-time-high tason...ja mikäs se edellinen oli? No tietenkin IT kupla v. 2000. Ja mikä viimeaikaisen kirin on saanut aikaan? No tietenkin AI kupla...

cisco2.png


Lappu ei ole vielä mikään törkyhinnoiteltu forward PE ehkä 18-19 mutta pieni pomppu on saatu aikaan kun AI brändättyjen reitittimien myynti kasvaa. Kokonaiskuvassa vielä nappikauppaa mutta tässä markkinassa kun heittää presentaatioon AI, datacenter yms. niin se tuntuu riittävän. IT kuplassa valuaatiohan oli toki jotain mielipuolista. Voidaan ajatella että jos osti unelmia vuonna 2000 niin meni 25 vuotta ylihinnoittelun sulatteluun. Siitä miettimistä hypelappujen ostajille.

edit: pitipä tarkistaa; ostin neljässä erässä v. 2020 tätä keskihintaan 38,79€
Hypelapuista vaikka nvidia ei ole kovinkaan kallis jos P/E ja etenkin dot com kuplan PE:t on mittari. En pidä P/E:ta hyvänä mittarina ellei huomioi fundamentteja P/E:n ja forward P/E:n takana. Nvidian matalin P/E tullaan näkemään sinä hetkenä kun on huonoin aika ostaa nvidiaa. Ts. kuplan huipulla kun on vielä 6kk-12kk myyntiä vanhoista kaupoista jäljellä, mutta tiedetään että myynti tyrehtyy ja kurssi alkaa syöksymään.

NVIDIA's forward P/E ratio is approximately 29.41 to 29.5 based on recent data, but other sources provide slightly different numbers ranging from about 22.6 to 47.96 depending on the specific estimates used. The forward P/E uses estimated future earnings, making it lower than the trailing P/E (which uses past earnings) because of expected earnings growth.

  • Forward P/E:
    Around 29.41 to 29.5
 
Ylen kommenttikentissä kokoontuu kyllä maan kyvykkäimmät trollit aina kun aiheena on sijoittaminen tai vaurastumiseen pyrkiminen.


Top kommentti:
Sijoittamista pidetään nykyään jonain itseisarvona, jota kaikkien pitäisi tehdä, vaikka se ei edes ole kaikkien arvojen mukaista toimintaa (varmaan useampi nainen kuin mies ajattelee niin) kasata mammonaa ja pyrkiä vaurastumaan toisten työllä (osakkeenomistajien vuoksi usein työntekijät joutuvat kärsimään työpaikoilla kun voittoja halutaan yhä maksimoida) sen sijaan että täytyisi siihen mitä omalla työllä ansaitsee.
 
Hypelapuista vaikka nvidia ei ole kovinkaan kallis jos P/E ja etenkin dot com kuplan PE:t on mittari. En pidä P/E:ta hyvänä mittarina ellei huomioi fundamentteja P/E:n ja forward P/E:n takana. Nvidian matalin P/E tullaan näkemään sinä hetkenä kun on huonoin aika ostaa nvidiaa. Ts. kuplan huipulla kun on vielä 6kk-12kk myyntiä vanhoista kaupoista jäljellä, mutta tiedetään että myynti tyrehtyy ja kurssi alkaa syöksymään.

PE kertoo kyllä hyvin paljon riskiasetelmasta. 50 kohdalla ollaan jo aika utopian puolella paitsi jos yritys on lähtökuopissaan. Ongelmana triljoonaluokan yrityksissä tulee kasvun rajat pallonmuotoisella pinnalla ja käsi kädessä seuraa katerakenteen mureneminen kun monopolia ei ole.

Nyt on mielenkiintoinen risk-off jakso meneillään. Taisi Bitcoin veijarit luulla siirtävänsä voittonsa turvaan, kun ostivat hopeaa tilalle.
 
PE kertoo kyllä hyvin paljon riskiasetelmasta. 50 kohdalla ollaan jo aika utopian puolella
Mun esimerkki nvidia forward PE jotain 30. dot kom kuplan aikaan ciscon PE oli esimerkiksi 200. Ciscon kaapeleita oli käyttämättömänä, tänään kaikki GPU:t käytössä. Eroja voi "ai kupla" vs. "dot kom kupla" nähdä ilman suurennuslasiakin.
 
Mun esimerkki nvidia forward PE jotain 30. dot kom kuplan aikaan ciscon PE oli esimerkiksi 200. Ciscon kaapeleita oli käyttämättömänä, tänään kaikki GPU:t käytössä. Eroja voi "ai kupla" vs. "dot kom kupla" nähdä ilman suurennuslasiakin.

En oikein tiedä tuoko forward PE mitään muuta kuin itsensä harhauttamista? Oliko Forward PE kiikarissa ihmisillä, jotka hetkellisessä inflaatiopiikissä uskoivat Novo Nordiskin ATH olevan fiksu sijoitus? Samanlaisia vuoria löytyy juuri siltä aikajaksolta vaikka kuinka. Mielestäni ne ovat paljon pelottavamman näköisiä kuin dotcom piikit.

Kupla syntyy sitten, kun tulee paradigmamuutos eli kaikki "ymmärtävät" kaiken olevan toisin kuin ennen. Sitähän ei välttämättä edes tule, jos vaikka mennään sivuttain 3 vuotta kunnes AI alkaa tuottamaan jotain kouriintuntuvaa.
 
En oikein tiedä tuoko forward PE mitään muuta kuin itsensä harhauttamista?
Jos haluaa PE:lla argumentoida niin Forward PE nvidian tapauksessa erittäin relevantti koska tiedetään asiakkaiden sijoitukset infraan seuraavan 3v-5v ajalta. Ensi viikolla nvidian Q3 tulos ja PE nytkähtää alaspäin kiitos konesalipuolen kasvun. Nvidian tulos tulee kasvamaan vielä ainakin vuoden ajan ja painaa PE:ta alaspäin jos osakekurssi ei nouse.

Koen edelleen PE:n yksinään todella huonoksi mittariksi. Ennemmin katson fundamentteja ja asiaa laajemmin. Kommentoin alkuunsa vain sen takia kun heitettiin yhtäsuuruusmerkki dotcom==ai kupla ja cisco argumenteilla. Ei tarvi suurennuslasia huomatakseen eroa.

En usko, että ollaan vielä kuplassa. Ennemminkin ollaan vaiheessa missä arvostustasot ovat kalliita mutta eivät perusteettomia perustuen yritysten tuloksiin. Osakekurssit myös reagoivat hyvin yritysten tuloksiin niin hyvässä kuin pahassa eikä silmitöntä kaikki nousee päivästä toiseen meininkiä. Esimerkkinä reagoinnista esim. meta
1763143688157.png
 
Viimeksi muokattu:
Koen edelleen PE:n yksinään todella huonoksi mittariksi. Ennemmin katson fundamentteja ja asiaa laajemmin. Kommentoin alkuunsa vain sen takia kun heitettiin yhtäsuuruusmerkki dotcom==ai kupla ja cisco argumenteilla. Ei tarvi suurennuslasia huomatakseen eroa.

En tuosta kuvan käppyrästä sellaista kyllä näe minäkään, ATH ei itsessään ole mikään indikaattori noin pitkällä aikavälillä yrityksessä, jonka toiminta muuttuu koko ajan.

Tuostahan voi hyvin nähdä, että Ciscon investoinnit kestivät 2001 -> 2011 sulatella, ja nyt ollaan periaatteessa siinä tilanteessa jossa osakkeenostajat luulivat olleensa 25 vuotta sitten.

AI kuplan leipomisongelma juuri nyt on se, että se pohjautuu voimakkaasti fyysisiin asioihin joita ei ole rakennettu. Siruihin, energiaan ym. Dotcom tehtiin aineettomiin asioihin.
 
AI kuplan leipomisongelma juuri nyt on se, että se pohjautuu voimakkaasti fyysisiin asioihin joita ei ole rakennettu. Siruihin, energiaan ym. Dotcom tehtiin aineettomiin asioihin.
Olen asiasta eri mieltä, mutta ne mietteet on jo allaolevissa ketjuissa. Turha tässä ketjussa vängätä onko AI totta vai ei. Tän ketjun kannalta firmojen tunnusnumerot kuten PE ja tuloksentekokyky ihan toisenlaista kuin dot kom kuplan yritysten. Osakekurssit myös reagoivat voimakkaasti tuloksiin, esim. aikaisemmin linkattu meta eikä silmittömästi vain osteta ja osteta nouseviin kursseihin. Vaikka miten päin vääntäis ei numeropohjalta saa väännettyä cisco==nvidia. Lisäksi ciscon kaapelit oli käyttämättöminä maassa, nvidian gpu:t menevät käyttöön. OpenAI, microsoft jne. sanovat että heillä on enemmän kysyntää konesalille kuin mitä kapasiteettia.
 
Ei sitä PE lukua yksinään tuijoteta, mutta lähes kaikkea ajatellaan sen kautta kuten teette juuri teksteissänne arvioimalla esimerkiksi mihin se asettuu jos tulos muuttuu odottamallanne tavalla jatkossa. PE on tuloksen suhde kurssiin ja sehän se oleellisin numero on osakkeen hinnan arvioinnissa kun pelkkä kurssi ei kerro mitään.

Toisena tulee ehkä sitten liikevaihdon kehitys.
 
Ylen kommenttikentissä kokoontuu kyllä maan kyvykkäimmät trollit aina kun aiheena on sijoittaminen tai vaurastumiseen pyrkiminen.


Top kommentti:
Tuntuu että kokoontuu aina vaikka aihe olisi mikä. Välillä miettii että onko joku bottien mielipidevaikuttaminen vai muu hyökkäys noissa käynnissä. Kuka oikeesti edes kommentoi johonkin ylen kommenttikenttään jotain? Tuollakin luokkaa 90 ja 140 tms. tykkäystä eli ei kovin iso ole se porukka joka siellä kirjottelee, lukee ja osallistuu.
 
Tuntuu että kokoontuu aina vaikka aihe olisi mikä. Välillä miettii että onko joku bottien mielipidevaikuttaminen vai muu hyökkäys noissa käynnissä. Kuka oikeesti edes kommentoi johonkin ylen kommenttikenttään jotain? Tuollakin luokkaa 90 ja 140 tms. tykkäystä eli ei kovin iso ole se porukka joka siellä kirjottelee, lukee ja osallistuu.
Omasta mielestä tuo Ylen kommenttiosio on se nykypäivän Kansanradio jossa se tietty osa kansaa joka tuntee pakottavaa tarvetta kertoa oman kantansa keskittyy pääsääntöisesti valittamaan. Juurikin aiheesta riippumatta.
 
Päivän tuumaus yhdenlaiseen trendiin. Köyhillä ei ole enää varaa syödä mcdonaldsissa, rikkaat syö enemmän mcdonaldsissa. Näkyykö tämä trendi laajemminkin kulutuksessa, mitkä yritykset trendin plussa ja miinuspuolilla?
Prices have risen so high at the iconic fast food chain that traffic from one of its core customer bases, low-income households, has dropped by double digits
Meanwhile, traffic from higher-earners increased by nearly as much, he said.
 
Päivän tuumaus yhdenlaiseen trendiin. Köyhillä ei ole enää varaa syödä mcdonaldsissa, rikkaat syö enemmän mcdonaldsissa. Näkyykö tämä trendi laajemminkin kulutuksessa, mitkä yritykset trendin plussa ja miinuspuolilla?


Ainakin itsellä (näin "köyhänä") McDonalds on ollut aina sellainen extra jossa on käynyt sen jokusen kerran vuodessa korkeintaan. Mutta tosiaan viime vuosina sen hintataso on noussut kyllä suomessakin sen verran korkeaksi ettei omasta mielestä hinta-laatu suhde enää oikein ole hyvä. Ja jos rahasta olisi vähänkään tiukkaa niin kyllä tuo olisi ensimmäisiä asioita mistä karsisin.

Varmaan tässä uutisessa on taustalla se että vähävaraisemmat karsivat tarpeettomia menoja ja jättävät käymättä tai käyvät jossain muualla vielä edullisemmassa paikassa. Toisaalta taas se varakkaampi luokka joka on ennen ehkä syönyt jossain kalliimmissa paikoissa on sitten vaihtanut enemmän tällaiseen vähän huokeampaan vaihtoehtoon. Jos tämä pohdinta pitää paikkaansa, pitäisi tämä siis näkyä kalliimpien ravintoloiden ja fine dining paikkojen käyntikertojen laskuna.
 
Päivän tuumaus yhdenlaiseen trendiin. Köyhillä ei ole enää varaa syödä mcdonaldsissa, rikkaat syö enemmän mcdonaldsissa. Näkyykö tämä trendi laajemminkin kulutuksessa, mitkä yritykset trendin plussa ja miinuspuolilla?


Juu kyllähän tuo heijastelee kokonaisuutta josta tuossakin puhutaan K:n muotoisena taloutena. Yritykset ja yksilöt (ehkä valtiot?) jakautuvat yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin, kehitys joka kiihtyi voimakkasti koronan aikana. Karkeasti ylin 20% vastaa 2/3:a jenkkilän kulutuksesta ja yritykset sitten muuttavat toimintaansa tämän mukaan tai putoavat pois. Teknologia ja luksusbrändit näyttävät olevan ne jotka pärjäävät. Väliinputoajat saattavat olla sellaisia jotka ovat liian kalliita usemmille ja liian halpoja harvoille.

Olen miettinyt vaikkapa Porsche vs. Ferrari. Porkke tekee erittäin hienoja mutta lopulta käytännöllisiä ja tavallisia autoja. Ferrari taas ultimaattista luksusta ja turhaketta. Porschen omistajalla on 1-3 autoa ja Ferrarin omistajalla on 1-3 Ferraria. Ensimmäisen ostajakunta pienenee ja toisella raha ei lopu käytännössä koskaan. Toki Porsche kyntää myös omien virheiden takia.
 
Juu kyllähän tuo heijastelee kokonaisuutta josta tuossakin puhutaan K:n muotoisena taloutena. Yritykset ja yksilöt (ehkä valtiot?) jakautuvat yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin, kehitys joka kiihtyi voimakkasti koronan aikana. Karkeasti ylin 20% vastaa 2/3:a jenkkilän kulutuksesta ja yritykset sitten muuttavat toimintaansa tämän mukaan tai putoavat pois. Teknologia ja luksusbrändit näyttävät olevan ne jotka pärjäävät. Väliinputoajat saattavat olla sellaisia jotka ovat liian kalliita usemmille ja liian halpoja harvoille.

Olen miettinyt vaikkapa Porsche vs. Ferrari. Porkke tekee erittäin hienoja mutta lopulta käytännöllisiä ja tavallisia autoja. Ferrari taas ultimaattista luksusta ja turhaketta. Porschen omistajalla on 1-3 autoa ja Ferrarin omistajalla on 1-3 Ferraria. Ensimmäisen ostajakunta pienenee ja toisella raha ei lopu käytännössä koskaan. Toki Porsche kyntää myös omien virheiden takia.
Mielenkiintoisia pointteja. Luksusbrändejä en oikein ymmärrä. Ferrari/Porsche systeemi minkä läpi pitää mennä että ylipäänsä pääsisi listalle millä saa ostaa joitain tiettyjä autoja. Myyvät niukkuutta ja kuristavat asiakkaita kulutusputken läpi.

Mietin että jos kuluttajat hakevat enemmän arvoa rahoillensa niin mikä isoista kauppaketjuista vaikka pärjäisi tyyliin walmart vs. amazon. Amazon+whole foods varmaan vähän häviävällä puolella kun whole foods/whole salary ei vedä samalla tapaa kuin walmart tai ehkä costco?
 
En pidä itseäni erityisen varakkaana mutta sentään sen verran varakkaana että voi perheen kanssa pikaruokaa halutessaan käydä esim Friends & Brgrs:issä sen sijaan että kovin herkästi tyytyisi mäkkäriin, heseen tai burgerkingiin (vaikka nekin toki menettelee jos muuta ei löydy). Jotenkin yllättävä ajatus että USA:n mittakaavassa varakkaat kävisivät jotenkin hirveän paljon mäkkärillä kun sielläkin kai laadukkaampaakin ruokaa on tarjolla ja varakkaammat ihmiset yleensä syö terveellisemmin.
 
En pidä itseäni erityisen varakkaana mutta sentään sen verran varakkaana että voi perheen kanssa pikaruokaa halutessaan käydä esim Friends & Brgrs:issä sen sijaan että kovin herkästi tyytyisi mäkkäriin, heseen tai burgerkingiin (vaikka nekin toki menettelee jos muuta ei löydy). Jotenkin yllättävä ajatus että USA:n mittakaavassa varakkaat kävisivät jotenkin hirveän paljon mäkkärillä kun sielläkin kai laadukkaampaakin ruokaa on tarjolla ja varakkaammat ihmiset yleensä syö terveellisemmin.
McDonalds tekee usa:ssa about 10 miljardia/vuosi liikevaihtoa, globaalisti vajaan 30miljardia. Kai se on se helppous kun ajat autokaistan läpi ja lounas+aamukahvi mukaan tai töistä kotiin mennessä perheelle sapuskat. Paikanpäälläsyöminen vähentynyt ja enempi kotipakettia mitä haetaan. Friends and brgrs taas varmaankin lähinnä syödään paikanpäällä eikä takeout. Jenkeissä autokaistakulttuuri vielä voimissaan, starbuckseissakin aamuisin melkoiset autoletkat jonottaa autokaistalla hakemaan kahvia ja sama juttu lounasaikaan pikaruokapaikoissa.

Mun lainaukset oli suoraan mcdonaldsin kvartaalimatskusta otettu, ts. uskoisin olevan faktoja ei kuvitelmaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoisia pointteja. Luksusbrändejä en oikein ymmärrä. Ferrari/Porsche systeemi minkä läpi pitää mennä että ylipäänsä pääsisi listalle millä saa ostaa joitain tiettyjä autoja. Myyvät niukkuutta ja kuristavat asiakkaita kulutusputken läpi.

Mietin että jos kuluttajat hakevat enemmän arvoa rahoillensa niin mikä isoista kauppaketjuista vaikka pärjäisi tyyliin walmart vs. amazon. Amazon+whole foods varmaan vähän häviävällä puolella kun whole foods/whole salary ei vedä samalla tapaa kuin walmart tai ehkä costco?
Kärjistäen huipulla on enemmän rahaa kuin tietää mitä sillä tehdä kun koronan aikana omaisuus karkeasti tuplaantui, jos katsoo indeksejä. Sieltä löytyy myös näyttämisen halua. Sillä kai tämä luksusbrändien pärjääminen selittyy. Porschen ja Ferrarin ero on myös siinä että ennen jonkin "tavallisen" Porschen (SUV, Boxster) sai aikalailla hakemalla kaupasta ja erikoismalleja ei saanut. Ferrari taas valitsee asiakkaansa tarkkaan. Porsche -30%, Ferrari +100% 5v.

Varmaan kaikki perustarpeet mahdollisimman halvalla tyydyttävä palvelee sitä K:n alempaa sakaraa mutta sen asiakaskunnan kulutus luultavasti laskee edelleen. A. Mattsonin sekatavarakauppa varmaan pärjää kun se kauppojen kauppana myy kaikkea mahdollista ja tuotekatalogi elää hyvin nopeasti. Tarpeista teknologia taitaa olla se mistä viimeisenä säästetään, kukaan ei pärjää viittä minuuttia pidempään ilman puhelinta :D

En pidä itseäni erityisen varakkaana mutta sentään sen verran varakkaana että voi perheen kanssa pikaruokaa halutessaan käydä esim Friends & Brgrs:issä sen sijaan että kovin herkästi tyytyisi mäkkäriin, heseen tai burgerkingiin (vaikka nekin toki menettelee jos muuta ei löydy). Jotenkin yllättävä ajatus että USA:n mittakaavassa varakkaat kävisivät jotenkin hirveän paljon mäkkärillä kun sielläkin kai laadukkaampaakin ruokaa on tarjolla ja varakkaammat ihmiset yleensä syö terveellisemmin.
Tuossa jutussa ei muistaakseni kerrottu kuinka iso muutos on kyseessä. Voi se olla sitäkin että varakkaat kuluttaa muutenkin nyt enemmän niin mäkkäriin menee myös enemmän siinä sivussa.
 
Kärjistäen huipulla on enemmän rahaa kuin tietää mitä sillä tehdä kun koronan aikana omaisuus karkeasti tuplaantui, jos katsoo indeksejä. Sieltä löytyy myös näyttämisen halua. Sillä kai tämä luksusbrändien pärjääminen selittyy. Porschen ja Ferrarin ero on myös siinä että ennen jonkin "tavallisen" Porschen (SUV, Boxster) sai aikalailla hakemalla kaupasta ja erikoismalleja ei saanut. Ferrari taas valitsee asiakkaansa tarkkaan. Porsche -30%, Ferrari +100% 5v.

Varmaan kaikki perustarpeet mahdollisimman halvalla tyydyttävä palvelee sitä K:n alempaa sakaraa mutta sen asiakaskunnan kulutus luultavasti laskee edelleen. A. Mattsonin sekatavarakauppa varmaan pärjää kun se kauppojen kauppana myy kaikkea mahdollista ja tuotekatalogi elää hyvin nopeasti. Tarpeista teknologia taitaa olla se mistä viimeisenä säästetään, kukaan ei pärjää viittä minuuttia pidempään ilman puhelinta :D


Tuossa jutussa ei muistaakseni kerrottu kuinka iso muutos on kyseessä. Voi se olla sitäkin että varakkaat kuluttaa muutenkin nyt enemmän niin mäkkäriin menee myös enemmän siinä sivussa.
Sanottiin että köyhemmät kuluttaa "double digits" vähemmän ja hyvätuloiset lähes yhtä paljon enemmän. Onko tuo nyt vaikka 12 ja 8 tai 14 ja 7 niin ei kovin relevanttia jos miettii trendiä ja yrittää nähdä metsän puilta mihin kuluttaminen on menossa. 14 ja 7 vaikka niin ei mun mielestä enää osu kuvaukseen "increased by nearly as much"
 
Päivän tuumaus yhdenlaiseen trendiin. Köyhillä ei ole enää varaa syödä mcdonaldsissa, rikkaat syö enemmän mcdonaldsissa. Näkyykö tämä trendi laajemminkin kulutuksessa, mitkä yritykset trendin plussa ja miinuspuolilla?
Muistan ajan kun USAssa puhuttiin köyhien olevan lihavia, koska syövät vain mäkkärin (halpaa?) roskaruokaa.

Ei se pikaruoka mitään erityisen halpaa nykyisin edes ole. Oikean monipuolisen ravitsevan lounaan saa lounaspaikasta buffetista halvemmalla tai ainakin samaan hintaan kuin jonkin tuplapekonihamppariaterian. Jenkkilästä ei ole kokemusta kuin parilta käynniltä, mutta ihan samat ateriat siellä oli kuin Suomessa ja suunnilleen samaan hintaan. Eli jos on köyhä, niin ei noihin varmaankaan ole järkevää laittaa viimeisä pennosiaan. Luultavasti ovat vähän sellaisia keskiluokkaisten perheiden yhteisen ajan elämysretkiä ja ei-köyhien perheiden nuorison hengailupaikkoja.
 
Hesarissa oli ihan mielenkiintoinen juttu Suomen asuntomarkkinoista, valitettavasti se tosin on maksumuurin takana. Siinä oli monia syitä markkinoiden surkeaan tilaan, nollakorkobileistä toipumisesta yhtiölainoihin, mutta ehkäpä tärkein unohtui: tässä auringonlaskun maassa ei ole ollut talouskasvua kohta 20 vuoteen. :smoke:

”Voi kysyä, ymmärsivätkö asuntosijoittajat sijoittamiseen liittyvät riskit kuten sen, että hinnat ja vuokrat voivat myös laskea ja korot nousta”, Lyytikäinen huomauttaa.

Kun korot lähtivät nousuun, asuntosijoittajien tuottoyhtälö meni rikki. Vaikka korot ovat nyt laskeneet huipultaan, yhtälö ei edelleenkään toimi, jos sijoittaja laski alun perin nollakorkojen varaan.

Yhtälöä ei pysty paikkaamaan edes vuokria korottamalla, koska vuokra-asunnoista on ylitarjontaa.

Kaksi vuotta sitten Metsola ennakoi, että asuntomarkkinoiden ja rakentamisen lama saattaisi kestää kaksi tai kolme vuotta. Ennuste meni pieleen.

Nyt Metsola ennakoi, että markkinan virkoamiseen menee todennäköisesti vielä toiset kaksi–kolme vuotta, ellei mitään muuteta sitä ennen.

”Paljon pahemminkin olisi voinut käydä ja taloyhtiölainat voineet räjähtää käsiin. Korkojen nopea lasku nousun jälkeen pelasti suomalaiset”, Metsola sanoo.

 
Mitenkähän noilla vuokraloordeilla menee, joilla on monta asuntoa ja velat kaatuu päälle. Yhdessä vaiheessa oli paljon juttuja heistä.
 
Mitenkähän noilla vuokraloordeilla menee, joilla on monta asuntoa ja velat kaatuu päälle. Yhdessä vaiheessa oli paljon juttuja heistä.

Jos oman rahan osuus on järkevällä tasolla ja asuntojen vuokrausaste on hyvä niin ei pitäisi olla isompaa hätää. Mutta eiköhän niitä ole että on ostettu jostain semi paskalta sijainnilta Laptin tai muun vuokrakämppiä rakentavan firman asunto niin on siinä varmasti pulassa. Uusi asunto on aina melko kallis eli arvonalenemassa ottaa takkiin ja samassa talossa on paljon tarjontaa niin joko asunto tyhjillään tai alihintaan vuokralla.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hienoja, uusia kämppiähän on suomessa rakennettu viime vuosina. Varsinkin se, missä kavennettiin kämppien leveyttä, että saatiin yksi asunto lisää rakennuskerrokseen oli nerokas idea. Kapea, putkimainen asunto on jokaisen ostajan unelma. Tai että yhdistettiin kylpyhuone eteisen kanssa ja vain liukuovi erotti ne toisistaan. Siihen sitten vielä älytön yhtiölaina ja vuokratontti, mikä voisi mennä pieleen. Tottakai asunto on niin lähellä naapurikerrostaloa, että voi kuulumisia vaihtaa parvekkeella. Ihanan yhteisöllistä asumista, mistä suomalaiset tunnetusti tykkäävät. Kyllähän kaikki ostajat sellaisen itselleen haluavat, eikös niin? Itsestäni tuntuu, että koko asuntosijoittaminen perustui melkeinpä siihen asumistukeen ja nyt kun sitä leikattiin, niin lähti markkinat viimeistään alta. Itseäni aika lailla kummastuttaa ajatusmaailma, että pörssi on kaiken kauhistuksen alku, mutta oma asunto on automaattisesti mahtava sijoitus.

No, itse en mitään varmaankaan asiasta edes ymmärrä, joten tyydyn sijoittamaan pörssiin. Edelleen yliopistokaupungista yksiö tai kaksio jostain hyvin hoidetusta taloyhtiöstä on varmaankin ihan ok, sekä asua, että omistaa. Mutta esim se yksi lääkäripariskunta, jolla oli jostain Kemistä rivitaloja, joissa älytön korjausvelka voi olla hyvinkin nopeasti ongelmissa, varsinkin kun asuntoja oli n. 100. Media ei näistä ikinä kerro, kertoo vaan sen alun ja onnistumisen, kun on nollakorkojen aika. Sen jälkeen onkin hiljaisempaa.
 
Ihan hienoja, uusia kämppiähän on suomessa rakennettu viime vuosina. Varsinkin se, missä kavennettiin kämppien leveyttä, että saatiin yksi asunto lisää rakennuskerrokseen oli nerokas idea. Kapea, putkimainen asunto on jokaisen ostajan unelma. Tai että yhdistettiin kylpyhuone eteisen kanssa ja vain liukuovi erotti ne toisistaan. Siihen sitten vielä älytön yhtiölaina ja vuokratontti, mikä voisi mennä pieleen. Tottakai asunto on niin lähellä naapurikerrostaloa, että voi kuulumisia vaihtaa parvekkeella. Ihanan yhteisöllistä asumista, mistä suomalaiset tunnetusti tykkäävät. Kyllähän kaikki ostajat sellaisen itselleen haluavat, eikös niin? Itsestäni tuntuu, että koko asuntosijoittaminen perustui melkeinpä siihen asumistukeen ja nyt kun sitä leikattiin, niin lähti markkinat viimeistään alta. Itseäni aika lailla kummastuttaa ajatusmaailma, että pörssi on kaiken kauhistuksen alku, mutta oma asunto on automaattisesti mahtava sijoitus.

No, itse en mitään varmaankaan asiasta edes ymmärrä, joten tyydyn sijoittamaan pörssiin. Edelleen yliopistokaupungista yksiö tai kaksio jostain hyvin hoidetusta taloyhtiöstä on varmaankin ihan ok, sekä asua, että omistaa. Mutta esim se yksi lääkäripariskunta, jolla oli jostain Kemistä rivitaloja, joissa älytön korjausvelka voi olla hyvinkin nopeasti ongelmissa, varsinkin kun asuntoja oli n. 100. Media ei näistä ikinä kerro, kertoo vaan sen alun ja onnistumisen, kun on nollakorkojen aika. Sen jälkeen onkin hiljaisempaa.
Täälläpäin on edelleen myynnissä tuollainen ahneuden huipentuma rivitaloyhtiö jota markkinoitiin 2022 kun olin omaa kämppää etsimässä. Koronabuumin huipulla laitettu ihan surutta kahden rivitalon parvekkeet vastakkain niin että vain parin metrin ruohokaistale erottaa nämä ja ajateltu että kyllä sen joku ostaa.
 
Täälläpäin on edelleen myynnissä tuollainen ahneuden huipentuma rivitaloyhtiö jota markkinoitiin 2022 kun olin omaa kämppää etsimässä. Koronabuumin huipulla laitettu ihan surutta kahden rivitalon parvekkeet vastakkain niin että vain parin metrin ruohokaistale erottaa nämä ja ajateltu että kyllä sen joku ostaa.
Oftopic: meilläpäin parveke on kerrosta tai useampaa korkeammalla, jos ruohoa kasvaa siinä niin on takapiha...
Mutta asiaan, toki riippuu mitkä on vuokramarkkinat alueellakans, joa hyvät massi ihminen hoitaa kämpän itelleen ja vuokraa..
 
Mä vaan jaksan vertailla noita eri ETF rahastoja.
Huomasin että jos haluaa sijoittaa EUNL vastaavaan, niin vaihtoehtoja on esimerkiksi SXR8 ja LYP6, kummassakin 0,07% kulut. Eiks toi nyt ole kuitenkin aika no brainer verrattuna EUNL jossa on 0,20% kulut? Juu toki painoja pitää silloin tällöin säätää jos on SXR8 ja LYP6 ja jos haluaa seurata markkinapainoa, mut toisaalta palkaksi siitä saa matalammat kulut, vapauden painottaa esimerkiksi USAA, lisäksi kaikki munat ei ole samassa korissa jos sillä nyt yhtään mitään väliä on.
 
Mä vaan jaksan vertailla noita eri ETF rahastoja.
Huomasin että jos haluaa sijoittaa EUNL vastaavaan, niin vaihtoehtoja on esimerkiksi SXR8 ja LYP6, kummassakin 0,07% kulut. Eiks toi nyt ole kuitenkin aika no brainer verrattuna EUNL jossa on 0,20% kulut? Juu toki painoja pitää silloin tällöin säätää jos on SXR8 ja LYP6 ja jos haluaa seurata markkinapainoa, mut toisaalta palkaksi siitä saa matalammat kulut, vapauden painottaa esimerkiksi USAA, lisäksi kaikki munat ei ole samassa korissa jos sillä nyt yhtään mitään väliä on.
Löytyy halvempiakin ilman että tarvitsee yhdistellä mitään: F50A / IE0009DRDY20 eli Amundi Prime Global UCITS ETF Acc, jossa sisältö on suunnilleen sama kuin EUNL, mutta kulut vain 0,05%. Vähän sama idea kuin WEBN:ssä, mutta tuossa on vain kehittyneet markkinat (mitä ilmeisesti tässä haettiin). Siinä on käytössä vähemmän tunnettu Solactiven indeksi tunnetuimman ja oletettavasti kalleimman MSCI:n sijaan niin säästävät siksi merkittävästi rahaa omissa kustannuksissaan. Ja kun ovat vielä pieni, niin pitää muutenkin hinnoitella kilpailukykyisesti. Itse ostaisin varmaan tuota, jos en ostaisi laajemmalla hajautuksella olevaa WEBN:ää, joka sisältää lisäksi kehittyvät.

Tuosta SXR8 + LYP6 -kombosta puuttuu Kanada ja Aasian kehittyneet markkinat verrattuna EUNL:ään (ja vastaaviin), joten hajautus on suppeampi. Onko sillä merkitystä, riippuu omasta itsestä.
 
Viimeksi muokattu:
Anopille tässä sijoituksia suunnitellaan. Säästöhorisontti loppuelämä (+20v), ja suunnitelmana voisi simppeleitä rahastoja Nordnetin kautta hankkia. Hänellä pankkipalvelut Nordeassa ja sieltä parhaillaan kuunnellaan kalliita rahastoja kauppaavaa henkilöä, mutta on sielläkin varmaan kuluiltaan edullisia ratkaisuja?

Onko Nordnetin indeksirahastot (esim. Handelsbanken USA Index, Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi) sopivia ratkaisuja vrt. ETF? ETF toki pystyy myymään tarpeen tullen nopeammin kuin rahastot, ja paremmat säätömahdollisuudet hajautusten suhteen. Mahdollisuus olisi näin alkuun tehdä esim. vuoden ajallinen hajautus 2000€/kk, sitten jatkaa 100€/kk.
 
Anopille tässä sijoituksia suunnitellaan. Säästöhorisontti loppuelämä (+20v), ja suunnitelmana voisi simppeleitä rahastoja Nordnetin kautta hankkia. Hänellä pankkipalvelut Nordeassa ja sieltä parhaillaan kuunnellaan kalliita rahastoja kauppaavaa henkilöä, mutta on sielläkin varmaan kuluiltaan edullisia ratkaisuja?

Onko Nordnetin indeksirahastot (esim. Handelsbanken USA Index, Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi) sopivia ratkaisuja vrt. ETF? ETF toki pystyy myymään tarpeen tullen nopeammin kuin rahastot, ja paremmat säätömahdollisuudet hajautusten suhteen. Mahdollisuus olisi näin alkuun tehdä esim. vuoden ajallinen hajautus 2000€/kk, sitten jatkaa 100€/kk.
Nordealla helpoin&halvin kombo osakkeiden osalta on pistää säännöllinen kuukausisijoitus "Nordea Maailma Passiivinen B kasvu" rahastoon. Kulut 0,38%. ETF automaatiota ei Nordeasta löydy, että siihen joutuu laittamaan sitten jonkinlaisen Nordnet säädön.
 
On rauhallista menoa ollut nyt temaattisten etf-rahastojen parissa. Muistaakseni niitä on minulla nyt 34 kpl ja aika lailla ovat teemasta riippumatta olleet sellaista plus-miinus-nollakasvua. Hauskasti koko vuosi oli älytöntä haipakkaa ja nyt on taas hiljaista. Invesco NASDAQ Biotech UCITS ETF johtaa joukkoa ja huonoin teemarahasto tällä hetkellä on Global X Uranium UCITS ETF USD Acc. Mitäpä näille tekee, odotellaan jos piristyvät. Sen verran hienosti on tämä vuosi mennyt kiitos teemojen, että olen tehnyt myös tietoisesti tappiota, niin ei tarvi ensi vuonna maksaa niin paljon veroja. Loppuvuosi on sitten varmaankin aika rauhallista menoa ja verotuksen suhteen pitäisi aika lailla nolliin mennä, ts. ei tarvi maksaa mätkyjä. Ainoa ongelma on, että on vähän turhakin rauhallista menoa, kun on kauppaa tottunut tekemään. Osakkeita on 2, Verve ja Novo Nordisk ja molemmat on kyllä ihan surkeita olleet tänä vuonna.
 
Olisiko tämä temaattiset ETF-rahastot sitten se seuraava askel?
SPYI, S&P 500 ja Nasdaq 100 on jo tältä vuodelta salkussa, niin ehkä sitten olisi edessä pilkkominen vielä pienempiin osiin ensi vuonna. Vähän on hakusessa vielä, että mitä päätän ensi vuoden sijoitussuunnitelmaksi. Enää yksi joulukuun kuukausisäästö jäljellä ja se menee melko varmasti vielä Nasdaq 100.
 
Olisiko tämä temaattiset ETF-rahastot sitten se seuraava askel?
SPYI, S&P 500 ja Nasdaq 100 on jo tältä vuodelta salkussa, niin ehkä sitten olisi edessä pilkkominen vielä pienempiin osiin ensi vuonna. Vähän on hakusessa vielä, että mitä päätän ensi vuoden sijoitussuunnitelmaksi. Enää yksi joulukuun kuukausisäästö jäljellä ja se menee melko varmasti vielä Nasdaq 100.

Miksi haluaisit pilkkoa, haluatko osallistua hypeen vai suojata? Muista jos sijoitat pääasiassa amerikkaan sinulla on merkittävä valuuttakurssiriski.
 
Miksi haluaisit pilkkoa, haluatko osallistua hypeen vai suojata? Muista jos sijoitat pääasiassa amerikkaan sinulla on merkittävä valuuttakurssiriski.

Kai sitä etsii isompia tuottoja?

Jos sijoittaa maailman suurimpiin yrityksiin, niin pakosti sijoittaa Amerikkaan. Toimii se valuuttariski myös toiseen suuntaan.
 
Kai sitä etsii isompia tuottoja?

Jos sijoittaa maailman suurimpiin yrityksiin, niin pakosti sijoittaa Amerikkaan. Toimii se valuuttariski myös toiseen suuntaan.

Isompi tuotto = isompi riski. Huhtikuun dippi teki kaikista sijoitusammattilaisia vaan se on taaksejäänyttä elämää. Temaattisessa ETF voi leikkiä vähän turvallisemmin kun -50% tilanteet eivät ole arkipäivää, mutta siellä on aika korkea riski sijoittaa historialliseen ATH pisteeseen jos panostaa voimakkaasti kasvaneeseen sektoriin.

-50% temaattisessa ETF on siis ihan helppoa saavuttaa pitkässä juoksussa ja onko mahdollisesti arvioidun matalamman riskin vuoksi rahallinen paino vastaavasti suurempi? ELi 1000€ osakkeeseen vs. 10 000€ temaattiseen ETF.

Tuossa vähän aikaa sitten katsottiin energiateollisuuden kasvulukuja. Jos he vissiin buukanneet 10 vuoden tuotannot eteenpäin, niin silloin ainut tapa sijoittaa olisi varmaankin ostaa jonkin uuden yrityksen osakkeita, joka voi kasvaa sektorissa sivuttain.

Esimerkiksi tekissä ChatGPT IPO on riski ja mahdollisuus. Se on pitkästä aikaa yritys, joka voi haastaa Googlen sen pääasiallisessa rahavirrassa joka on mainonta, mutta toisaalta se voi olla täysin yliarvostettu juuri sen vuoksi.
 
On rauhallista menoa ollut nyt temaattisten etf-rahastojen parissa. Muistaakseni niitä on minulla nyt 34 kpl ja aika lailla ovat teemasta riippumatta olleet sellaista plus-miinus-nollakasvua. Hauskasti koko vuosi oli älytöntä haipakkaa ja nyt on taas hiljaista. Invesco NASDAQ Biotech UCITS ETF johtaa joukkoa ja huonoin teemarahasto tällä hetkellä on Global X Uranium UCITS ETF USD Acc. Mitäpä näille tekee, odotellaan jos piristyvät. Sen verran hienosti on tämä vuosi mennyt kiitos teemojen, että olen tehnyt myös tietoisesti tappiota, niin ei tarvi ensi vuonna maksaa niin paljon veroja. Loppuvuosi on sitten varmaankin aika rauhallista menoa ja verotuksen suhteen pitäisi aika lailla nolliin mennä, ts. ei tarvi maksaa mätkyjä. Ainoa ongelma on, että on vähän turhakin rauhallista menoa, kun on kauppaa tottunut tekemään. Osakkeita on 2, Verve ja Novo Nordisk ja molemmat on kyllä ihan surkeita olleet tänä vuonna.
Mahtaako noin monella rahastolla käydä niin että saa markkinatuoton hajautuksen ansiosta mutta korkeammilla kuluilla?
 
Aika näyttää, mielenkiinnolla odotan kyllä tuloksia vähän pidemmältä ajalta. Juuri sain tuon valmiiksi tehtyä. Kulut laskin ja ne ovat nyt 0,54% ja varmaan olisi hyvä ottaa jokin tavoite, esim alle 0,50%. Kaikki aikanaan.
 
Temaattisen etf ongelma on (tyypillisesti) niiden lanseeraamisajankohta, joka on käytännössä poikkeuksetta hypen huipulla. Tämä aiheuttaa käytännössä sen, että arvotukset ovat huipussaan -> tutkimuksen valossa keskimäärin temaattiset etf:t aliperformoivat riskikorjattuna noin 30 % ensimmäisten viiden vuoden aikana verrattuna markkinaan.

Se matalakuluinen maailma etf on varmasti tylsä, mutta myös paras vaihtoehto. Toki näkemystä voi ottaa, mutta senkin voi tehdä järkevästi = matalakuluisesti (s&p 500, stoxx 600, kehittyneet markkinat, kehittyvät markkinat yms.)
 
Viimeksi muokattu:
Perehdyin johdannaismarkkinoihin, ja taisin löytää työpaikan. Yks päivä oli miinuksella kun oli väsy ja punainen lanka kadoksissa.

Screenshot 2025-11-18 161856.png
 
Löytyy halvempiakin ilman että tarvitsee yhdistellä mitään: F50A / IE0009DRDY20 eli Amundi Prime Global UCITS ETF Acc, jossa sisältö on suunnilleen sama kuin EUNL, mutta kulut vain 0,05%. Vähän sama idea kuin WEBN:ssä, mutta tuossa on vain kehittyneet markkinat (mitä ilmeisesti tässä haettiin). Siinä on käytössä vähemmän tunnettu Solactiven indeksi tunnetuimman ja oletettavasti kalleimman MSCI:n sijaan niin säästävät siksi merkittävästi rahaa omissa kustannuksissaan. Ja kun ovat vielä pieni, niin pitää muutenkin hinnoitella kilpailukykyisesti. Itse ostaisin varmaan tuota, jos en ostaisi laajemmalla hajautuksella olevaa WEBN:ää, joka sisältää lisäksi kehittyvät.

Tuosta SXR8 + LYP6 -kombosta puuttuu Kanada ja Aasian kehittyneet markkinat verrattuna EUNL:ään (ja vastaaviin), joten hajautus on suppeampi. Onko sillä merkitystä, riippuu omasta itsestä.

Totta puhut. Saahan tuolla amundin prime globalilla vähän säästöä, mutta en tiedä onko prosentin sadasosat enää niin merkittäviä, toisaalta eipä tuo 0,20% vs 0,07% sekään ole mikään huomattavan merkittävä tai mitenkään käänteentekevä. Toisaalta SXR8 ja LYP6 ovat aika paljon isompia kuin WEBN ja F50A, lisähinnalla saanee sitten ainakin paremman likviditeetin ja pienemmän spreadin, jälkimmäisellä tosin ei paljon väliä ole jos sijoitushorisontti on vuosikymmeniä. Siinä ajassa WEBN ja F50A voivat olla jo hyvinkin isoja.

Tosiaan, tuossa SXR8 + LYP6 kombossa jää pois Japani ja Kanada. Japanille tarvitsisi sitten oman ETF:n tai rahaston jos siihen haluaisi sijoittaa. Nordea kertoo sopivaksi painoksi jotain 0% - 5% väliltä. Toki jos hajautusta haluaisi lisää voisi SXR8 + LYP6 lisäksi ottaa vielä IS3N. Mielestäni sitten hajautus on jo hyvinkin laaja. En tiedä onko tarpeellista olla mukana maailman kaikilla markkina-alueilla. Tähän varmaankaan kukaan ei voi antaa vastausta. Voipi olla että pelkällä SXR8:lla pärjäisi parhaiten.
 
Temaattisen etf ongelma on (tyyppillisesti) niiden lanseeraamisajankohta, joka on käytännössä poikkeuksetta hypen huipulla. Tämä aiheuttaa käytänössä sen, että arvotukset ovat huipussaan -> tutkimuksen valossa keskimäärin temaattiset etf:t aliperformoivat riskikorjattuna noin 30 % ensimmäisten viiden vuoden aikana verrattuna markkinaan.

Se matalakuluisen maailma etf on varmasti tylsä, mutta myös paras vaihtoehto. Toki näkemystä voi ottaa, mutta senkin voi tehdä järkevästi = matalakuluisesti (s&p 500, stoxx 600, kehittyneet markkinat, kehittyvät markkinat yms.)

Olet varmasti oikeassa. Taidan minäkin keskittyä löytämään vain mahdollisimman pieni kuluiset ETF-rahastot joihin sijoitan.
Mutta hyvä näitä ajatuksia on pallotella, että ei jää huomaamatta jotain oleellista. Yksinään tuppaa vain vahvistamaan omia päätelmiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 181
Viestejä
5 065 777
Jäsenet
81 040
Uusin jäsen
KR88

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom