Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[finWeazel]

Heikkoja signaaleita siitä, että AI boomin kasvu piirien osalta alkaa yskimään? On löydetty lakipiste piirien kysynnälle? AMD ja Broadcom vapauttavat paketointikapasiteettia. Nvidialla ei mene enää kaikki kaupaksi ts. hopper kysyntä yskii. Blackwell kysymysmerkki kun on huhuja ongelmista jäähdytysjärjestelmissä.

Murusia seuraamalla voi ajatella olevan hyvä aika myydä nvidiaa keväällä. Uskon, että kurssi pomppaa kerran kun nvidia maaliskuussa GTC-messuilla hypettää blackwellin seuraavaa versiota ja ehkä kertoo rubinin olevan 6kk etuajassa. Iso osa Rubin hypetystä lienee virtatehokkuus. Virrasta on puutetta konesalipuolella.

lähde: Morgan Stanley: "[TSMC's] Customers Like AMD And Broadcom Are Releasing CoWoS-S Capacity Due To Weaker Demand," Allowing NVIDIA To "Convert This Capacity To CoWoS-L For GB300A Production"

 

[Jeesbox]

Rupesin miettimään, et jos haluan sijoittaa jonkin maan (vaik USA:n) valtion lainoihin, niin miten tämä käytännössä tapahtuu? Itselläni on käytössä Nordnet ja Nordea:n palvelut. Onnistuisiko jotenkin niillä?

Mietin myös, et miten se menee, et maksetaanko korko jonain päivänä vuosittain, (kuten periaatteessa on, kun "lainaan" rahaa pankille lepuuttamalla sitä tilillä) vai kertyykö se takaisin maksettavaan pääomaan? Haluaisin sijoittaa mahdollisimman lähellä alkuperää, niin tavallaan, jos vois vaik ostaa obligaatioita jotenkin, niin olisin kiinnostunut. Hätätapauksessa jokin rahastokin kai menis, mut niissä IMO erkaantuu hieman todellisuudesta.

Tähän lainaskeneen haluisin siis jotenkin mukaan. Mistähän porukka katselee niiden arvostuksia edes?

 

[oongee]

Rupesin miettimään, et jos haluan sijoittaa jonkin maan (vaik USA:n) valtion lainoihin, niin miten tämä käytännössä tapahtuu? Itselläni on käytössä Nordnet ja Nordea:n palvelut. Onnistuisiko jotenkin niillä?

Mietin myös, et miten se menee, et maksetaanko korko jonain päivänä vuosittain, (kuten periaatteessa on, kun "lainaan" rahaa pankille lepuuttamalla sitä tilillä) vai kertyykö se takaisin maksettavaan pääomaan? Haluaisin sijoittaa mahdollisimman lähellä alkuperää, niin tavallaan, jos vois vaik ostaa obligaatioita jotenkin, niin olisin kiinnostunut. Hätätapauksessa jokin rahastokin kai menis, mut niissä IMO erkaantuu hieman todellisuudesta.

Tähän lainaskeneen haluisin siis jotenkin mukaan. Mistähän porukka katselee niiden arvostuksia edes?

Tuo on hyvä palvelu bondien jne. etsimiseen: https://cbonds.com

Sieltä irtosi ennen hyvin tietoa ilman tilausta, mutta nykyään valitettavan huonosti.

USA:n valtionlainoista irtoaa kuitenkin ilmaiseksikin aika hyvä lista: Domestic and international bond search

Sieltä voidaan bongata joku lappu, vaikka: USA, Bonds 6% 15feb2026, USD (US912810EW46)

Tuo on siis 15.2.2026 erääntyvä lappu jolle saa kuponkikorkoa 6%. Yhteensä niitä on liikkeellä reilun 12 miljardin USD:n verran. Sivulta ilmenee lapun "face value" eli se rahasumma, minkä siitä saa sen erääntyessä. Tässä tapauksessa 100 USD/lappu.

Em. sivulta ilmenee lapun ISIN-koodi: US912810EW46. Ota se talteen ja mene välittäjäsi sivulle ja etsi lappu ISIN-koodilla.

Esim. IBKR kertoo lapulle seuraavan näköistä hintaa tällä hetkellä ja buy- ja sell-napit ovat tarjolla (hintahistoria näyttää puuttuvan, ehkä edellyttää jotain tilausta tai pitäisi etsiä muualta):



Jos ei onnistu oman välittäjän kautta niin etsi sellainen jonka kautta onnistuu.

Muita tapoja etsiä tietoa tuon cbonds.com -palvelun lisäksi:

• Velkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden webisivuilta löytyy niistä yleensä hyvin tietoa. Esim. jos haluaisit ostaa Suomen valtion lainaa suoraan liikkeeseenlaskijalta etkä jälkimarkkinoilta, niin seuraavalta sivustolta löydät tarpeelliset tiedot: Central government debt management – Frontpage . Samoin sieltä löytyy tiedot markkinoilla olevista lapuista, niiden juoksuajoista, kuponkikoroista, jne. Muilla mailla on varmaan vastaavat, osannet googlettaa.
• Hyvällä välittäjällä voi olla erityisiä työkaluja velkakirjojen etsimiseen. Esim. IBKR:n sivustolla tällainen löytyy kohdasta Research → Bond Scanner.

Itse en sijoita suoraan bondeihin, vaikka aiheesta jotain perusasioita tiedänkin. Minulla on jonkin verran bond-ETF:iä, mutta rahastomuotoon paketoituna pitää ymmärtää, että bondirahaston arvo käyttäytyy eri tavalla kuin yksittäisen bondin. Bondista saat takuuvarmasti juuri tietyn hinnan jos pidät sen loppuun asti ja pitoajalta kuponkikorkoa (jos kyseessä on sellainen bondi joka sitä maksaa). Rahastossa on korkoriski jota suoraan bondia holdaamalla ei ole, joka seuraa siitä, että rahaston pitää koko ajan kierrättää hallussaan olevia bondeja. Tämän ymmärtäminen on oleellista ennen korkorahastoihin sijoittamista. Duraatio on tärkein indikaattori, joka kertoo suoraan korkoriskin suuruden. Näitä asioita on käsitelty tässä ketjussa aiemminkin, esim. seuraavalla kohtaa: Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

Edit, lisäys: Kaupankäynti bondeilla on yleensä hankalampaa ja kalliimpaa kuin osakkeilla, koska näiden vaihdanta tapahtuu yleensä pörssin sijaan OTC-markkinoilla. Liikkeeseenlaskijat tyypillisesti myyvät sen kokoisissa erissä näitä, että harvalla yksityishenkilöllä olisi minimierään tarpeeksi rahaa, joten jälkimarkkinat voivat olla käytännössä ainoa mahdollinen tapa ostaa näitä.

 

[asddsa]

Mitenhän pitkään noita kiinteistörahastoja pidetään kiinni kunnes veronmaksajia pyydetään apuun kun kiinteistöjä ei saada pankin asiantuntijan määrittelemään ”markkinahintaan” kaupaksi?

Nämä on vähän huvittavia juttuja. Voidaan kai noille asunnoille laskea joku teoreettinen arvo, mutta viime kädessä se määräytyy markkinoilla.

Nyt on tainnut käydä niin, että ennustukset on menneet vähän pieleen.

 

[Boulder]

Kun kyse on kerran pankin omasta rahastosta, niin pankkihan voisi ostaa ne osuudet halukkailta, mutta ei taida olla pankilla itselläkään luottoa noiden arvoon

Taisi olla OPn tapauksessa niin, että ei ole pankin rahasto vaan erillisen yhtiön.

 

[Boulder]

Nämä on vähän huvittavia juttuja. Voidaan kai noille asunnoille laskea joku teoreettinen arvo, mutta viime kädessä se määräytyy markkinoilla.

Nyt on tainnut käydä niin, että ennustukset on menneet vähän pieleen.

Oravahan oli tästä syystä jatkuvasti otsikoissa. Arpoivat taseeseen kiinteistöjen arvot mukavan ylös ja sitten se ei enää onnistunutkaan, eikä ilmalla pystynyt maksamaan osinkoja. Osingoista tuulipuvut oli tietysti innoissaan, koska jaettiin kvartaaleittain jos muistan oikein. Sehän tarkoittaa tietysti nelinkertaista rahamäärää.

Seuraajansa Ovaro ei taida olla sinänsä yhtään parempi, ei vaan pystynyt enää keulimaan.

 

[oongee]

(luin huolimattomasti, poistettu)

 

[finWeazel]

Sijoituskästissä oli mielenkiintoinen episodi missä puhuivat paljon aasiaan ja etenkin vietnamiin sijoittamisesta. Vietnamin kehittymättömässä markkinassa matala P/E:n ja melko korkea tuotto-oletus. Kiinnostava mahdollisuus jos P/E mittari estää sijoittamasta esim. sp500. Paljon puhuivat myös kehittyvien markkinoiden vaikeista puolista kuten sisäpiiritiedon väärinkäytöstä mitä tapahtuu. Paljon kiinnostavaa keskustelua podcastissa vaikka en vietnamiin omia ropojani ole sijoittamassa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Jees]

^Aah, Elite/Deryng on niitä harvoja rahastoja jota on tullut omistettua ja olisi kannattanut omistaa pidempäänkin.

 

[Andan]

Taisi olla OPn tapauksessa niin, että ei ole pankin rahasto vaan erillisen yhtiön.

OP:n kuitenkin, eikö tuo joku OP Rahastoyhtiön rahasto ole? Sanotaanko sitten, että OP konserni voisi ostaa oman rahastonsa osuudet

 

[punaparoni]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

 

[nestori]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

Näin velattomana 60%-65% vähän riippuen mitä kuluja menee kuun aikana. Plus käteisvaroista tällä hetkellä tuosta summasta n. 1/3 päälle eli jos puhtaasti vertaa nettoon niin aika hurja lukema n. 85% kun ääneen ajattelee.

 

[kuoris]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan?

Noin 1/5. Aikaisemmin vielä vähemmän mutta olen yrittänyt tsempata. Täytyy pitää myös talouden pyörät pyörimässä kuluttamalla!

 

[Joku_242]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

Kutakuinkin kolmasosan.

 

[JaySon]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

Lasken mukaan säästämiseen pakollisista menoista ylijäävän osan. Tällöin olisko prosenttiosuus about 40 - ei nyt joka kk tietenkään mutta vuositasolla nyt ainakin. Oon suht hintatietoinen kuluttaja vaikka alin hinta ei ohjailekaan kulutuskäyttäytymistä.

 

[Sohvan]

OP rahaston tapauksessa mielenkiintoista on myös, että OP itse päättää markkinoiden olevan väärässä asuntojen markkina-arvosta ja nostaa 1.9% hallinnointikulua rahastolta oman arviointinsa asuntojen ja rahaston arvon perusteella. 1.9% 1100 miljoonasta (OP Vuokratuotto) on 21 miljoonaa euroa hallinnointikuluja vuodessa. Jos rahaston todellinen arvo olisikin tällä hetkellä esimerkiksi 30% pienempi kuin OP:n oma arvio, rahastolta perittävät kulut olisi yli 6 miljoonaa pienemmät vuodessa.

Vaikka OP:n väite sijoittajien edun suojelemisesta estämällä myynnit ja ostot kestäisi vettä, niin kulujen pitäminen nykyisellä tasolla tuskin palvelee ketään muuta kuin OP-konsernia.

 

[Damu88]

Ehkä noin kolmasosan.

Tässä iässä ei tarvi enää mitään uutta krääsää. Jos joku menee rikki, ostan uuden. Huvikseen ei tule ostettua enää mitään, eikä uusimpaan malliin tarvi enää asioita päivitellä.

 

[asddsa]

Kyllä noissa pankkien aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa vaikuttaa ainakin joissain tapauksissa olevan vähän kusetuksen makua. Tuotot heikkoja. Markkinoidaan matalariskisinä, mutta koska ne eivät välltämättä kelpaa esim. lainan vakuudeksi lähellekkään täydestä arvostaan niin eivät taida itse edes uskoa tuohon.

Tosin itsellä yhtä sellaista, joka on tullut nyt ihan ok ylöspäin. Aika näyttää.

 

[Jees]

Vanha juttu, mutta ajankohtainen:

Jos kaverisi Pena sanoo, että anna mulle kymppitonni niin sijoittelen sitä hyvin ja otan vaan 1% pääomasta per vuosi kuluihini (menestyksestä riippumatta). Kuinkahan moni antaisi kymppitonnin Penalle?
Penalle kuitenkin aika hyvä diili tienata 100e vuodessa tuloksista riippumatta.

Jostain ihmeen syystä kun Penan tilalle vaihtaa omaa voittoa tavoittelevan pankin/sijoitusyhtiön, niin johan kansa lähettää rahoja innoissaan.

 

[KiLLPaTRiCK]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

Noin 45%. Katselen siis oman yrityksen(olen tuolla töissä) tulosta ja sen mahdollisuutta tehdä tulosta.
Teen jopa kaikenlaista ylimääräistä. (mitä jäi tekemättä koko 2000-luku) ylitöitä ja kaikkea muuta höpötystä, koska näyttää karsealta kehitys.

Ja nyt vain laitan sijoituksiin (kuvittelen säästöihin)
yksi S&P 500

 

[TheExorcist]

100%. Kaikki ylimääräinen menee sijoituksiin. FuckYou - money aika pian kasassa.

Menot minimoitu. Mitä vähän tarvitsee ruokaan. Käyn kaupasta hakeen punaliputetut -50%.
Liikussa ilmaiseksi treenaamassa "tutustumistarjouksella" tiistaisin ja keskiviikkoisin.
Jne.

Kaikki loput sijoituksiin.

 

[Mikkos]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

Mulla on sellainen tapa ollut jo monta vuotta että pidän korkeampaa veroprosenttia niin saa sitten kerran vuoteen tuloihin nähden kivan kertamällin jonka sitten voi sijoittaa ripotelle enemmän tai vähemmän vuoden aika kun siltä tuntuu tai saa halvalla (suoriin osakkeisiin). Veroprosentti on hilattu sen verran ylös että tulot riittää peruselämiseen ja käyttötililä on kuun lopussa kympeistä muutamiin satasiin jäljellä rahaa. Jos tulee jotai yllättävää maksettavaa niin sitten luottokortilla tai säästötilin (eli juuri minne veronpalautukset menee) rahoilla. Tilanteesta riippuen.

Samoin laitan kaikki ns. "ylimääräiset" rahat kuten lomarahat, ikälisät sun muut vastaavat samaan pottiin josta sitten vuoden aikana ripottelee sijoituksiin tai jos tarvii akuutisti rahaa niin sitten käytän sieltä. Toki säästötilissä on se muutaman tonnin pohjapuskuri jonka alle en mieluusti mene, se on ns. hätävaranto mutta eipä sitäkään tässä 10v aikana ole juuri tarvittu.

Kesäloma itsessään rahoitetaan niin että se on S-pankissa (muut pankkiasiat Nordeassa) ja sinne menee bonukset, pullorahat jne muu irtoraha. Tässä on se kiva puoli että sitten kesällä näillä säästöillä voi lomailla ja lomarahat ja normaali tilistäkin jää huomattavasti säästöön joka laitetaan sijoitustilille. Sieltä tosiaan sitten fiiliksen mukaan ostellaan lisää lappuja isoimmissa tai pienimmissä erissä. Aina on pieni potti sijoitettavaks jos paikka tulee.

Itsellä kun on niin pienet tulot niin tuo sopii paremmin kun kuukausittainen X-summan laittaminen lappuihin. Niin pienistä summista kyse että on ihan sama ostanko lapun tammikuussa vai lokakuussa.

 

[munse]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

Viime vuonna oli 38 %. Koronavuosina taisi olla yli 50 %, kun ruoka oli paljon halvempaa ja pankista sai veloituksetta lyhennysvapaata asuntolainaan.

On kyllä kulut nousseet, ja pääsyyllinen on ruoka. Nettopalkka on noussut satoja euroja kuussa, mutta silti kk-säästösumma on euroissa mitattuna pysynyt hyvinkin vakiona monta vuotta.

 

[kuoris]

Jaa tämä olikin kompakysymys, sijoittaminen ei ole suoranaisesti säästämistä. Korjaan vastaustani 0%:iin! Joskus vahingossa tilille jää muutama satanen ”säästöön” mutta mitään erillistä säästötiliä ei ole koskaan ollut, en ymmärrä sen pointtia.

 

[Joku_242]

Mulla on sellainen tapa ollut jo monta vuotta että pidän korkeampaa veroprosenttia niin saa sitten kerran vuoteen tuloihin nähden kivan kertamällin jonka sitten voi sijoittaa ripotelle enemmän tai vähemmän vuoden aika kun siltä tuntuu tai saa halvalla (suoriin osakkeisiin). Veroprosentti on hilattu sen verran ylös että tulot riittää peruselämiseen ja käyttötililä on kuun lopussa kympeistä muutamiin satasiin jäljellä rahaa. Jos tulee jotai yllättävää maksettavaa niin sitten luottokortilla tai säästötilin (eli juuri minne veronpalautukset menee) rahoilla. Tilanteesta riippuen.

Tulisiko ne rahat siis muuten käytettyä, vai minkä takia tehdä tällaista kikkailua?

Itsellä kun on niin pienet tulot niin tuo sopii paremmin kun kuukausittainen X-summan laittaminen lappuihin. Niin pienistä summista kyse että on ihan sama ostanko lapun tammikuussa vai lokakuussa.

Saako kysyä että kuinka pienistä tuloista on puhe?

 

[Mikkos]

Jaa tämä olikin kompakysymys, sijoittaminen ei ole suoranaisesti säästämistä. Korjaan vastaustani 0%:iin! Joskus vahingossa tilille jää muutama satanen ”säästöön” mutta mitään erillistä säästötiliä ei ole koskaan ollut, en ymmärrä sen pointtia.

Mulla on käyttötili, säästötili, osaketili, talotili ja ylimääräinen tili mitä käytän joissain asiossa, se oli alunperin possutili minne meni euro jokaisesta korttiostosta, mutta Nordean korttia tulee niin harvoin enää käytettyä ei sinne mitään enää kerry mutta en ole halunnut sitä lopettaakkaan. Nykyään se on väliaikainen tili jonne laitan osan palkasta jonka sitten siirrän käyttötilikke 15pvä. Vanha tottumus kun ennen oli palkka 2krt kuussa ja siirryttiin 1krt kuussa mutta mulle mukavempi käyttää rahaa ns. 2vkon jaksoissa

Sitten S-Pankissa on tosiaan myös tili jonne menee bonukset, pullorahat jne sekä ilmainen luottokortti jolla maksetaan aina kuukauden perusostokset ja muut yhteiset koska sillä saa myös 0,5% maksutapaetua. Luottokortti maksetaan puoliksi pois heti kun lasku tulee.

Itselle raha-asioiden hoitaminen on helpompaa mitä useammalla tilillä rahaa on koska silloin voi dedikoida niitä tiettyihin tarkoitukseen. Jos kaikki rahat olis yhtenä mällinä käyttötilillä rahan määrän hahmottaminen ja budjetointi olis hiton paljon hankalampaa. Nyt näkee suoraan paljonko on rahaa säästössä laittaa lappuihin, paljonko käyttötilillä on käytettävissä seuraavaks kahdeksi viikokosi, paljkonko taloon ja asumiseen on säästössä ja mikä budjetti tällä hetkellä on seuraavan vuoden lomalle.

 

[Mikkos]

Tulisiko ne rahat siis muuten käytettyä, vai minkä takia tehdä tällaista kikkailua?



Saako kysyä että kuinka pienistä tuloista on puhe?

Vastasinkin jo tähän.

Jääköön palkat sanomatta mutta 2 alkava brutto.

 

[kuoris]

Olen samaa mieltä asuntorahastojen kohteiden myynnistä kuin professori:

Professorilta ehdotus rahastopulmaan: Myykää nyt

Lunastukset olisi syytä antaa sijoittajille ja asunnot myydä nykyisellä markkinahinnalla, professori arvelee.

www.iltalehti.fi

Tällä tavalla sijoittajat voivat myös ottaa tappiot vähennyksiin. Järjetöntä roikottaa rahaa tuolla kun se ei (ainakaan lähiaikoina) tuota mitään.

 

[Joku_242]

Jääköön palkat sanomatta mutta 2 alkava brutto.

Ei kai tuo ole mitenkään älyttömän pieni vaan menee keskituloisen kategoriaan, vaikka alle mediaanin onkin?

 

[Nenolanjones]

Minkälaisia summia / prosenttiosuuksia nettopalkasta pystytte kuukaudessa säästämään kaiken kaikkiaan? Olisi mielenkiintoista tietää, kun aina artikkeleissa yms. on viitteellisiä "X-prosenttia palkasta" summia, niin miten lähellä nuo käytäntöä ovat.

Taitaa olla n. 20%. Nettopalkka n. 2700€ ja siitä 500€/kk kuukausisäästönä Nordnettiin. Vähän kyllä pitää NN tiliä välillä täydentää, kun ostoon menee kuukausisäästöllä yksi osuus S&P 500 (SXR8).

Periaatteessa pitäisi kyllä pystyä nostamaan prosenttia, kun kk-menot ei pitäisi isot olla, mutta johonkin sitä rahaa vain menee. Pitäisi kyllä joskus haarukoida kunnolla nuo elämisen kulut läpi ja katsoa mihin se raha menee. Tykkään kyllä siitä ettei joka hetki tarvitse exceliä olla kaivamassa esiin, mutta toisaalta taas tarkempi tieto menoista houkuttelee

 

[Mikkos]

Ei kai tuo ole mitenkään älyttömän pieni vaan menee keskituloisen kategoriaan, vaikka alle mediaanin onkin?

Kyllä mulla menee huomattavasti mediaanin alle.
Tekkiläisten palkat kun yleensä on siitä 4k/kk+bonukset kuussa niin aika pienellä tässä ollaan.

 

[Dokker]

Aika pitkään rahat pois markkinoilta, jos korkealla veroprosentilla kerää veronpalautuksia ja laittaa sitten markkinoille.

 

[JaySon]

Taitaa olla n. 20%. Nettopalkka n. 2700€ ja siitä 500€/kk kuukausisäästönä Nordnettiin. Vähän kyllä pitää NN tiliä välillä täydentää, kun ostoon menee kuukausisäästöllä yksi osuus S&P 500 (SXR8).

Periaatteessa pitäisi kyllä pystyä nostamaan prosenttia, kun kk-menot ei pitäisi isot olla, mutta johonkin sitä rahaa vain menee. Pitäisi kyllä joskus haarukoida kunnolla nuo elämisen kulut läpi ja katsoa mihin se raha menee. Tykkään kyllä siitä ettei joka hetki tarvitse exceliä olla kaivamassa esiin, mutta toisaalta taas tarkempi tieto menoista houkuttelee

Siinä kohden kun asuntolainaa kilpailutin niin vähän ynnäilin näitä menoja ja tuloja. Se oli mielenkiintoista ja silmiä avaavaa. Suosittelen!

 

[asddsa]

Aika pitkään rahat pois markkinoilta, jos korkealla veroprosentilla kerää veronpalautuksia ja laittaa sitten markkinoille.

Saahan sille palautukselle pienen koron sentään. Mutta on tuo ehkä vähän hassu tapa säästää/sijoittaa.

 

[Mikkos]

Aika pitkään rahat pois markkinoilta, jos korkealla veroprosentilla kerää veronpalautuksia ja laittaa sitten markkinoille.

Jos mun tapaukseen viittaat niin näillä summilla on aivan yks hailee laitatko tammikuussa vai lokakuussa. Mahdollisen arvonnousun kuittaa jos sillä kun ostaa pienestäkin, parin rosentin dipistä laput kuin kerran kuussa oli hinta mikä oli.

 

[Joku_242]

Kyllä mulla menee huomattavasti mediaanin alle.
Tekkiläisten palkat kun yleensä on siitä 4k/kk+bonukset kuussa niin aika pienellä tässä ollaan.

Siis joo, se on alle mediaanin mutta tarkoitin sitä että kahdella alkava palkka menee 3-5. desiiliin, eli se ei ole aivan pienituloisimpia. 4ke/kk on jo selvästi yli mediaanin, ja menee 8. desiiliin, eli sitä tuskin voi enää pitää keskituloisena.

Tienaatko enemmän vai vähemmän kuin ikäisesi? Katso, miten tulot jakautuvat Suomessa

Keskituloinen suomalainen voidaan määritellä usealla tavalla. Kokosimme suomalaisten palkat iän, sukupuolen, ammatin ja koulutuksen mukaan.

duunitori.fi

 

[Mikkos]

Siis joo, se on alle mediaanin mutta tarkoitin sitä että kahdella alkava palkka menee 3-5. desiiliin, eli se ei ole aivan pienituloisimpia. 4ke/kk on jo selvästi yli mediaanin, ja menee 8. desiiliin, eli sitä tuskin voi enää pitää keskituloisena.

Tienaatko enemmän vai vähemmän kuin ikäisesi? Katso, miten tulot jakautuvat Suomessa

Keskituloinen suomalainen voidaan määritellä usealla tavalla. Kokosimme suomalaisten palkat iän, sukupuolen, ammatin ja koulutuksen mukaan.

duunitori.fi

Taulukko on vuodelta 2021 ja aika moni asia siitä muuttunut..
Mutta siis pointti oli että tekkiläisittäin pienipalkkainen olen. Moni täälläkin sijoittaa kuukaudessa sen minkä minä vuodessa..

 

[Andan]

Taulukko on vuodelta 2021 ja aika moni asia siitä muuttunut..
Mutta siis pointti oli että tekkiläisittäin pienipalkkainen olen. Moni täälläkin sijoittaa kuukaudessa sen minkä minä vuodessa..

Tuo taulukko kyllä näyttää jotenkin oudolta muutenkin, onkohan tuossa osa-aikaiset mukana vääristämässä. Tilastokeskuksen mukaan 2023 kokoaikaisten 1. desiili on 2483e/kk kokonaistuloista kuukausille jaettuna ja mediaani 3564e/kk.

 

[aaaaaa]

100%. Kaikki ylimääräinen menee sijoituksiin. FuckYou - money aika pian kasassa.

Menot minimoitu. Mitä vähän tarvitsee ruokaan. Käyn kaupasta hakeen punaliputetut -50%.
Liikussa ilmaiseksi treenaamassa "tutustumistarjouksella" tiistaisin ja keskiviikkoisin.
Jne.

Kaikki loput sijoituksiin.

Mutta paljonko se on nettopalkasta? ”Kaikki ylimääräinen” ei kerro mitään koska mikä nyt on kenellekin ylimääräistä.

 

[Joku_242]

Tuo taulukko kyllä näyttää jotenkin oudolta muutenkin, onkohan tuossa osa-aikaiset mukana vääristämässä. Tilastokeskuksen mukaan 2023 kokoaikaisten 1. desiili on 2483e/kk kokonaistuloista kuukausille jaettuna ja mediaani 3564e/kk.

Olisko laittaa linkkiä? Nuo kuulostaa oudon korkeilta.

 

[Andan]

Olisko laittaa linkkiä? Nuo kuulostaa oudon korkeilta.

Eipä ne oikeastaan niin korkeilta näytä, kun 1. desiilin rajaa vähemmän saa siis 10% _kokoaikaista_ työtä tekevistä. Ja tuossa kokonaistulojen kuukausittamisessahan on mukana myös lomarahat, lisät jne. eli kyseessä ei ole suoraan pelkkä perus kuukausipalkka.

Tuossa yksi datalähde Tilastokeskukselta, noita on tuolla vähän eri hakuparametreillä, mutta summat tulee samaksi, kun ottaa kaikki kategoriat mukaan:

Palkkarakenne muuttujina Vuosi, Koulutusaste, Ikäryhmä, Sektoriluokitus 2023 ja Tiedot-PxWeb

Sijoitusaiheesta, niin itsellä menee n. 15% kuussa netosta nykyisin sijoituksiin ja toinen mokoma sijoituslainan korkoon & lyhennyksiin.

 

[zoozer]

Tuo taulukko kyllä näyttää jotenkin oudolta muutenkin, onkohan tuossa osa-aikaiset mukana vääristämässä. Tilastokeskuksen mukaan 2023 kokoaikaisten 1. desiili on 2483e/kk kokonaistuloista kuukausille jaettuna ja mediaani 3564e/kk.

Puhutaanko nyt brutto vai nettopalkasta?

 

[Andan]

Puhutaanko nyt brutto vai nettopalkasta?

Bruttojahan nuo tulotilastot ovat, kun verotus on aina yksilöllinen, niin se netto on tilastomielessä aika turha puhtaiden tulojen osalta.

 

[Ponnistus]

Puhutaanko nyt brutto vai nettopalkasta?

Ei suomessa niin hyvät olot ole, että tuo 1. desiili 2483e/kk voisi nettopalkka olla. Kivahan se olisi näin suomalaisena sellaisessa yhteiskunnassa toki asua.

 

[Dokker]

Jos mun tapaukseen viittaat niin näillä summilla on aivan yks hailee laitatko tammikuussa vai lokakuussa. Mahdollisen arvonnousun kuittaa jos sillä kun ostaa pienestäkin, parin rosentin dipistä laput kuin kerran kuussa oli hinta mikä oli.

Entä jos se sopiva dippi tuleekin helmikuussa, niin sitten et pysty sijoittamaan viime vuoden veronpalautuksia?

Tietty pieniä summia ei kannata sijoittaa kerralla, kun kulut ovat suhteettoman suuret. Kuitenkin maksamalla todellisen veroprosentin mukaan veroja, voisit laittaa ne veronpalautusrahat korkea maksavalle säästötilille, niin ne olisivat käytössä, mikäli tulee sopiva dippi tai muuta äkillistä rahan menoa.

 

[Mikkos]

Entä jos se sopiva dippi tuleekin helmikuussa, niin sitten et pysty sijoittamaan viime vuoden veronpalautuksia?

Tietty pieniä summia ei kannata sijoittaa kerralla, kun kulut ovat suhteettoman suuret. Kuitenkin maksamalla todellisen veroprosentin mukaan veroja, voisit laittaa ne veronpalautusrahat korkea maksavalle säästötilille, niin ne olisivat käytössä, mikäli tulee sopiva dippi tai muuta äkillistä rahan menoa.

Mikä ongelma? Mä viimeks eilen ostelin lappuja viime vuoden syyskuun veronpalautusrahoilla ja vieläkin on jäljellä ja odottelen hyviä paikkoja ja varmaan talvilomarahoihin saakkaa riittää. Sitten saakin talvilomarahat jotka riittää kesälomarahoihin saakka jne.

Miks ei kannata pieniä summia sijoittaa kerrallaan? 1% on 1% ostit eurolla tai tonnilla.

E: ja toki tilille ropisee osinkoja millä voi myös ostella lappuja kun hyvä hetki.

 

[Dokker]

Mikä ongelma? Mä viimeks eilen ostelin lappuja viime vuoden syyskuun veronpalautusrahoilla ja vieläkin on jäljellä ja odottelen hyviä paikkoja ja varmaan talvilomarahoihin saakkaa riittää. Sitten saakin talvilomarahat jotka riittää kesälomarahoihin saakka jne.

Miks ei kannata pieniä summia sijoittaa kerrallaan? 1% on 1% ostit eurolla tai tonnilla.

E: ja toki tilille ropisee osinkoja millä voi myös ostella lappuja kun hyvä hetki.

Eihän siinä toki mitään ongelmaa ole, jos ei halua optimoida asioita. Arvostan toki, että tarjoat halpaa rahoitusta köyhälle valtiollemme.

 

[Mikkos]

Eihän siinä toki mitään ongelmaa ole, jos ei halua optimoida asioita. Arvostan toki, että tarjoat halpaa rahoitusta köyhälle valtiollemme.

Lillukan varsia tommoset.
Edelleen, se omaisuus ei kasva niin merkittävästi osti sen lapun tammikuussa tai lokakuussa ellei ole todella hyvä tai huono tuuri. Esim Sampo on pyöriny 38-40e paikkeilla varmaan viimeiset 2v joten se on ihan sama ostatko lappuja yhden kuussa vai 6 kerrallaan puolen vuoden päästä. Todennäköisesti pääset halvemmalla kun 6kk päästä katot hyvän dipin ja ostat kerralla.

Tässä ei puhuta mistää tuhansista euroista kuussa vaan satasesta tai kahdesta.

 

[miu]

Piensijoittajalle myös arvopaperikaupan kulut näyttelee suurta osaa. Siinä mielessä on iso ero ostatko satasella vai tonnilla.

 

[UPC]

Oma veikkaus on että kiinteistöjen hinnat jatkavat laskuaan Suomessa jolllei nyt mitään ihme käännettä nähdä ja talous siirtyisi 4-5% kasvuun. Toisaalta ihan tervettä kehitystä ottaa kuplasta ilmat pois.

Tässä tulee käymään niin että rahastot panttaa lunastuksia muutaman vuoden syöden asiakkaiden varoja. Asuntojen hinnat tuskin nousee vuosiin. Hyvää bisnestä rahastoille. Kulut 100,% arvosta lunastuksen sitten puoleen hintaan,jos rahasto edes pysyy pystyssä.

Jos käy niin että rahastoja alkaa jossain kaatumaan niin 90- romahdus toistuu.