Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[brainsurgery]

Hyvin kirjoitettu, itsekkin ajatellut sillätavalla että ei ole ehdoton olla nuo rahat tiettyyn päivään mennessä, kunhan jonkinlaisen ajan heitin tuohon.

Ostat kämpän heti kun säästöt riittävät siihen etkä hilloa pankkitilillä? 130k€ tarvii omaa rahaa ~miljoonan euron kämppään.

 

[pasi-ipa]

13 vuoden horisontilla bitcoin on ihan ylivertainen säästömuoto. Käteisenä pitäisin vain vuoden-parin päästä tarvittavia summia.

 

[aukusti]

13 vuoden horisontilla bitcoin on ihan ylivertainen säästömuoto. Käteisenä pitäisin vain vuoden-parin päästä tarvittavia summia.

Joo, myös lotto on vastaavasti ylivertainen säästömuoto 13 vuoden horisontilla.

 

[demo69]

tuo on vain kokonaissumma joka on mahdollista saada tuossa ajassa kokoon asuntoa varten. etf:stä en ole aikaisemmin mitään kuullut, kaikki etf:tkö ne sijoittaa osingot suoraan uudelleen takaisin siten ettei itselle tule mitään osinkoja tilille missäävaiheessa? katselin että tämä näyttää olevan suosituin: iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet mutta tosiaan etf:stä en ole aikaisemmin sanallakaan edes kuullut, niin täytyy joskus perehtyä tuohon.

Sijoittaisin alkuun vaikka 7 vuotta esimerkiksi juuri tuohon ETF:ään ja sitten loppuaika tilille. Pankki voi jopa hyväksyä nuo sijoitukset vakuudeksi osittain eikä niitä tarvitse edes realisoida asunnon oston yhteydessä.

 

[brainsurgery]

Sijoittaisin alkuun vaikka 7 vuotta esimerkiksi juuri tuohon ETF:ään ja sitten loppuaika tilille. Pankki voi jopa hyväksyä nuo sijoitukset vakuudeksi osittain eikä niitä tarvitse edes realisoida asunnon oston yhteydessä.

Liittyy osittain tähän tapaukseen mutta muutenkin mielenkiinnosta että onko kukaan yrittänyt saada Nordnetissa olevia omistuksia vakuudeksi toisessa pankissa olevalle lainalle vai vaatiiko esim. ETF:ien siirron toisen pankin arvo-osuustilille?

Mitenkähän onnistuisi esim. Seligsonin rahastojen käyttö vakuutena toisen pankin lainalle? Rahastoja on vähän hankalampi siirtää rahastoyhtiöstä pois.

 

[demo69]

Liittyy osittain tähän tapaukseen mutta muutenkin mielenkiinnosta että onko kukaan yrittänyt saada Nordnetissa olevia omistuksia vakuudeksi toisessa pankissa olevalle lainalle vai vaatiiko esim. ETF:ien siirron toisen pankin arvo-osuustilille?

Mitenkähän onnistuisi esim. Seligsonin rahastojen käyttö vakuutena toisen pankin lainalle? Rahastoja on vähän hankalampi siirtää rahastoyhtiöstä pois.

Tosiaan vaatii siirron lainan myöntävään pankkiin. Tätä selvittelin edellistä lainaa hakiessa, mutta jäi siirtämättä Nordnetistä OP:lle.

 

[jinx1980]

Liittyy osittain tähän tapaukseen mutta muutenkin mielenkiinnosta että onko kukaan yrittänyt saada Nordnetissa olevia omistuksia vakuudeksi toisessa pankissa olevalle lainalle vai vaatiiko esim. ETF:ien siirron toisen pankin arvo-osuustilille?

Mitenkähän onnistuisi esim. Seligsonin rahastojen käyttö vakuutena toisen pankin lainalle? Rahastoja on vähän hankalampi siirtää rahastoyhtiöstä pois.

Mikä on osuustodistus? – Seligson

www.seligson.fi

Taikasana rahastoissa on siis osuustodistus, sen avulla homman (panttauksen) pitäisi onnistua toisessa pankissa.

 

[TommiZeliard]

Kaveri oli myynyt Teliaa voitolla. Hän päätteli hankintahinnaksi 1,77 €/kpl, joten HMO:aa käyttäen veroja joutuisi maksamaan enemmän.

Löysin hintatietoja vain 2001 lähtien, eikä sen jälkeen ole ollut noin halpaa. Mistä löytyisi päivämäärä, jolloin kurssi on viimeksi ollut 1,77 € (tai sitä vastaava splitit huomioiden)? Kaveri on ostellut osakkeita yli 40 vuotta, joten saattaa olla vanhaakin tavaraa. Nordnetilla on tiedot vain 2008 lähtien.

Mitä tuollaisen vanhan satsin kanssa kannattaa tehdä, jos ei keksi hankintapäivämäärää?


Edit. Kun kerran tositteita ei ole tallessa, niin kaipa se on pakko antaa verottajan käyttää HMO:aa. Sekin menee huonommalla HMO:lla, kun ei ole tositteita

 

[Paapaa]

Mitä tuollaisen vanhan satsin kanssa kannattaa tehdä, jos ei keksi hankintapäivämäärää?

Jos hankintahinta ja -pivä ei ole tiedossa, niin sitten käytetään HMO:ta. Jos se on tiedossa, niin sitten voi käyttää niistä edullisempaa. Joku tosite voisi olla kyllä hyvä tuollaisista ikivanhoista lapuista. Eikö siis välittäjällä ole tietoa tallessa? Tuossa on kuitenkin ollut Telian ja Soneran fuusiota välissä. Sonera taas listautui 1999, joten olisiko hän sitten ostanut Soneran osakkeita ennen fuusiota?

Tämän jutun mukaan Soneran alin nimellinen kurssi on ollut 1,83e.

Sonera-sijoittaja, vieläkö olet tappiolla?

Ranskalaisen France Telecomin ostotarjous on TeliaSoneran osakkeen korkeimpia noteerauksia vuosiin. Silti suuri osa alkuperäisistä Sonera-sijoittajista jäisi vankasti tappiolle.

www.is.fi

 

[TommiZeliard]

Jos hankintahinta ja -pivä ei ole tiedossa, niin sitten käytetään HMO:ta. Jos se on tiedossa, niin sitten voi käyttää niistä edullisempaa. Joku tosite voisi olla kyllä hyvä tuollaisista ikivanhoista lapuista. Eikö siis välittäjällä ole tietoa tallessa? Tuossa on kuitenkin ollut Telian ja Soneran fuusiota välissä. Sonera taas listautui 1999, joten olisiko hän sitten ostanut Soneran osakkeita ennen fuusiota?

Tämän jutun mukaan Soneran alin nimellinen kurssi on ollut 1,83e.

Sonera-sijoittaja, vieläkö olet tappiolla?

Ranskalaisen France Telecomin ostotarjous on TeliaSoneran osakkeen korkeimpia noteerauksia vuosiin. Silti suuri osa alkuperäisistä Sonera-sijoittajista jäisi vankasti tappiolle.

www.is.fi

Soitin kaverille, niin muisteli että olisi ollut Sonera silloin kun osti. On osunut ihan pohjalle, jos kerran 1,83 on ollut alin (päätöskurssi?). Se 1,77 oli laskettu pyöristetyillä arvoilla. WTC-tornit romahtivat samassa kuussa.

No mutta HMO:lla mennään, kun tositteita ei löydy. Veroehdotuksessa oli sentään 40 % HMO, eli tietävät papereiden olevan yli 10-vuotiaita. Ei ole isoista summista kyse, mutta kannattaa pitää tiedot tallessa. Varsinkin jos vaihtaa välittäjää, kuten kaveri vaihtoi 2008.

 

[evakko]

@TommiZeliard tapauksesta vahvaa mutuilua, mutta tulostiko verottaja aikoinaan veroilmoitukseen/verotuspäätökseen omistuksien yhteyteen jotain niiden hankintahinnoista? Jos kaverilla olisi ne vielä tallessa paremmin kuin edellisen välittäjän dokumentit.

 

[Rxd]

Sijoittaisin alkuun vaikka 7 vuotta esimerkiksi juuri tuohon ETF:ään ja sitten loppuaika tilille. Pankki voi jopa hyväksyä nuo sijoitukset vakuudeksi osittain eikä niitä tarvitse edes realisoida asunnon oston yhteydessä.

Minulla on nyt nordnetissä: AOT, Osake- ja rahastosalkku.
En ole aivan perillä näistä, mutta ostanko etf:t siis tuonne.
En ole avannut OST:tä.

 

[Jirza]

Rahastot ja etf:t AOT:lle. Osakesäästötilille voi ostaa vain suoria osakkeita.

 

[phetu]

Minulla on nyt nordnetissä: AOT, Osake- ja rahastosalkku.
En ole aivan perillä näistä, mutta ostanko etf:t siis tuonne.
En ole avannut OST:tä.

Kyllä, mutta paljonko sinulla nyt siis on se laitettava rahamäärä millä meinaat ostaa, ilmeisesti se ei ole tuo 120k€/13vuodella vaan joku X summa millä tuohon 120k€ pääset 13 vuodessa vai?

 

[Rxd]

Kyllä, mutta paljonko sinulla nyt siis on se laitettava rahamäärä millä meinaat ostaa, ilmeisesti se ei ole tuo 120k€/13vuodella vaan joku X summa millä tuohon 120k€ pääset 13 vuodessa vai?

600e/kk, 7 vuoden ajan
1100e/kk, 6 vuoden ajan. voihan näissä vuosi sinne tai satanen tuonne heittää. mutta suurinpiirtein

 

[munse]

Suositun iShares Core S&P 500 ETF:n (SXR8) juoksevat kulut ovat kaikessa hiljaisuudessa nousseet 0,07 % -> 0,10 %.

Avaintietoesite

 

[china]

Suositun iShares Core S&P 500 ETF:n (SXR8) juoksevat kulut ovat kaikessa hiljaisuudessa nousseet 0,07 % -> 0,10 %.

Avaintietoesite

Näytää edelleen Nordnetissa sekä Blackrockin sivuilla 0,07%. Voiko olla niin tyhmästi, että tuossa avaintietoesitteessä kaikki luvut on pyöristetty yhteen desimaaliin pilkun jälkeen?

 

[perato]

Näytää edelleen Nordnetissa sekä Blackrockin sivuilla 0,07%. Voiko olla niin tyhmästi, että tuossa avaintietoesitteessä kaikki luvut on pyöristetty yhteen desimaaliin pilkun jälkeen?

Morningstar antais myös tuon 0.07% ja ajankohdaksi 1.2.2023 tälle tiedolle, että aika vasta olis muuttunut sit.

 

[evakko]

Morningstarin avaintietoesitteessä on varmasti pyöristetty desimaaleja kuten edellä arveltiin. Esimerkkinä on käytetty $10000 ja laskettu että 0,1 % kuluilla maksaa $7 vuodessa.

Huomattava myös että Liiketoimikulut on merkitty 0,0 % mutta maksaa silti $2.

 

[oongee]

Ei noita Morningstarin tietoja kannata minään absoluuttisena totuutena pitää. Niissä on hyvin usein epätäsmällisyyksiä ja virheitä. Rahastojen perustiedot kannattaa tarkistaa rahaston liikkeeseenlaskijan omilta sivuilta, eikä mistään toissijaisista lähteistä.

Asiasta toiseen, sellainen passiiviselle ja laiskalle indeksisijoittajalle sopiva ETF kuin SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF (IE00B3YLTY66) on laskenut kulunsa 0,17%:iin (aiemmin oli 0,40%, minkä vuoksi tätä ei kovin monen salkusta taida löytyä). Eli tämä on nyt halvempi kuin perinteiset vaihtoehdot Vanguard FTSE All-World UCITS ETF (kulu 0,22%) ja iShares MSCI ACWI UCITS ETF (kulu 0,20%).

SPDR:n tuotteessa on kilpailijoihinsa verrattuna se etu, että sen indeksi kattaa myös pienyhtiöt (tätä tarkoittaa IMI-lyhenne), eikä vain suuria ja keskikokoisia, kuten nuo perinteiset vaihtoehdot. Rahaston koko on kylläkin aika pieni (noin puoli miljardia), mutta ehkä se lähtee kasvamaan nyt kun rahasto on järjellisen hintainen.

Seuraavaksi olisi Vanguardin vuoro tiputtaa hintaa... BlackRock tiputti viimeksi iShares-tuotteensa hintaa.

(Vielä halvemmalla selviää edelleen ottamalla kehittyneet ja kehittyvät maat erillisinä paloina esim. SPDR MSCI World UCITS ETF + iShares Core MSCI EM IMI ETF -yhdistelmällä.)

 

[Rxd]

En ole koskaan etf ostanut. Tarkoittaako tämä jos painan Osta, niin nuo 2 määrää tulee minulle silloin jos tuo kurssi osuu uudestaan kohdalle 165?
Onkos tämä Transaktio- ja valuutanvaihtomaksu aina tuo 15e? Etf-kuukausisäästämistä katsoin, mutta en oikein ymmärtänyt sitä miten se osaa ostaa oikean määrän jos laitan sinne vaikka 350e/kk ja tätä etf ostaisi?

 

[evakko]

Degiron täysin ilmainen ETF-kauppa loppuu. Ns. ydinvalikoima on ilmainen, mutta käsittelymaksu 1 €/tapahtuma veloitetaan, valikoima on työn alla. Uudet hinnat voimassa 15.5.2023 alkaen.

Lähde: sähköposti Degirolta

 

[Paapaa]

Degiron täysin ilmainen ETF-kauppa loppuu. Ns. ydinvalikoima on ilmainen, mutta käsittelymaksu 1 €/tapahtuma veloitetaan, valikoima on työn alla. Uudet hinnat voimassa 15.5.2023 alkaen.

Jäi vähän epäselväksi: onko (kapea valikoima) siis ilmainen vai onko niilläkin 1e/tapahtuma (jolloin siis mikään ei ole ilmaista)?

 

[Paapaa]

Jäi vähän epäselväksi: onko (kapea valikoima) siis ilmainen vai onko niilläkin 1e/tapahtuma (jolloin siis mikään ei ole ilmaista)?

Vastaan itse. Ydin-ETF:t 1e/kauppa (eivät ole ilmaisia) ja muut 3e/kauppa. USA-osakkeiden kulu tuplaantuu ja on jatkossa 2e/kauppa.

https://www.degiro.fi/data/pdf/fi/Hinnasto_15_May_2023_Basic_Active_Trader.pdf

 

[JusHe]

En ole koskaan etf ostanut. Tarkoittaako tämä jos painan Osta, niin nuo 2 määrää tulee minulle silloin jos tuo kurssi osuu uudestaan kohdalle 165?
Onkos tämä Transaktio- ja valuutanvaihtomaksu aina tuo 15e? Etf-kuukausisäästämistä katsoin, mutta en oikein ymmärtänyt sitä miten se osaa ostaa oikean määrän jos laitan sinne vaikka 350e/kk ja tätä etf ostaisi?

Yleisesti ei varmaankaan suositella ostamaan 350€ osuuksia 15€ kululla, kulu on paljon suhteessa ostohintaan.

Jos tuo etf on kuukausisäästön piirissä, voit laittaa Nordnetin tilille senverran reilusti rahaa että saat ne kaksi kappaletta ostettua, samoin voit säätää kuukausisäästön summa niin että saat varmasti nuo kaksi osuutta. Hyvin se osaa ostaa sen mihin rahat ja asetettu ostosumma riittää.

 

[Andan]

IB muistutteli hyvistä koroistaan ylimääräiselle käteiselle. En kyllä tiedä mistä päättelevät, että mulla olisi moista korkotuloa, kun on vahvasti saldo miinuksella - siis outgoing interest Mutta jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, niin onhan tuo aika korkea ainakin tällä hetkellä, varsinkin jos sattuu yli 100k$ löytymään koko salkun arvosta ja käteistä reilusti yli 10k$.

IBKR pays interest on instantly available, qualified* cash in your account at USD 4.33%, and you are currently enjoying such interest income.
*Interactive Brokers pays interest ½% under the FED fund rate to customers on their instantly available cash holdings over $10,000 in accounts with value over $100,000.- Accounts under $100,000 are paid proportionally less.

 

[oongee]

IB muistutteli hyvistä koroistaan ylimääräiselle käteiselle. En kyllä tiedä mistä päättelevät, että mulla olisi moista korkotuloa, kun on vahvasti saldo miinuksella - siis outgoing interest Mutta jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, niin onhan tuo aika korkea ainakin tällä hetkellä, varsinkin jos sattuu yli 100k$ löytymään koko salkun arvosta ja käteistä reilusti yli 10k$.

IBKR pays interest on instantly available, qualified* cash in your account at USD 4.33%, and you are currently enjoying such interest income.
*Interactive Brokers pays interest ½% under the FED fund rate to customers on their instantly available cash holdings over $10,000 in accounts with value over $100,000.- Accounts under $100,000 are paid proportionally less.

Euroillekin saa 2,317% korkoa, mutta kannattaa huomata, että tämä tulee vain 10 000 € ylittävälle osuudelle ja vain jos sijoitusten kokonaisarvo on yli 100 000 USD, joten käteistä pitää olla siellä kohtalaisesti, jotta diili olisi parempi kuin Svean 2,25%.

Tarkempi sepustus ja voimassa olevat korkoprosentit eri valuutoille löytyvät seuraavasta linkistä: Interest Rates | Interactive Brokers Ireland

 

[Paapaa]

No voi helvettiiläinen: Osakeliiton jäsenille tipahti mailiin kutsu kesätapahtumaan, jonka järjestää Helsingin osakesäästäjät yhdessä Espoon-Kauniaisten paikallisjärjestöjen kanssa. Ja kukahan kovan luokan talousosaaja on päätetty kutsua pääesiintyjäksi? Korkman? Wahlroos? Paasi? Ei suinkaan, vaan Tuomas Malinen



Miten hemmetissä ne ovat onnistuneet kutsumaan sen ainoan "talousasiantuntijan", joka on myös syvän pään salaliittoteoreetikko, vastustaa Natoa, koronarokotteita, kyseenalaistaa Euroopan tuen Ukrainalle ja jonka talousennusteet ovat noin 20v menneet aivan päin persettä.



Lähetin palautetta. Säälittävää touhua.

 

[kilroy1]

pari tyhmää etf kysymystä..

Mikäli omistamasi etf:n kulut muuttuvat tuleeko siitä mitään tietoa osakkaille? Vai pitääkö noita vain itse seurata ? Omasta salkusta löytyy 0,7% kuluilla oleva Franklin S&P 500 Paris Aligned Climate UCITS ETE.Muistan että jossain vaiheessa huomasin tämän kulut olevan liian korkeat joten poistin sen kuukausisäästöstä.. Nyt kävin salkun sisältöä läpi niin kulut ovatkin tuon 0,7% eli alimmasta päästä.

Splitataanko etf:iä koskaan? Esim kohtuullisen suosittu iShares Core S&P 500 Ucits"n hinta on lähemmäs 400€ mikä haittaa kuukausisäästämistä.. splittaus kymmenesosaan tekisi ihan hyvää tälle.

 

[Iipa]

pari tyhmää etf kysymystä..

Mikäli omistamasi etf:n kulut muuttuvat tuleeko siitä mitään tietoa osakkaille? Vai pitääkö noita vain itse seurata ? Omasta salkusta löytyy 0,7% kuluilla oleva Franklin S&P 500 Paris Aligned Climate UCITS ETE.Muistan että jossain vaiheessa huomasin tämän kulut olevan liian korkeat joten poistin sen kuukausisäästöstä.. Nyt kävin salkun sisältöä läpi niin kulut ovatkin tuon 0,7% eli alimmasta päästä.

Splitataanko etf:iä koskaan? Esim kohtuullisen suosittu iShares Core S&P 500 Ucits"n hinta on lähemmäs 400€ mikä haittaa kuukausisäästämistä.. splittaus kymmenesosaan tekisi ihan hyvää tälle.

Kyllähän noita splittaillaan siinä missä osakkeitakin, Division of shares for an ETF (Split) | justETF

 

[oongee]

Mikäli omistamasi etf:n kulut muuttuvat tuleeko siitä mitään tietoa osakkaille? Vai pitääkö noita vain itse seurata ? Omasta salkusta löytyy 0,7% kuluilla oleva Franklin S&P 500 Paris Aligned Climate UCITS ETE.Muistan että jossain vaiheessa huomasin tämän kulut olevan liian korkeat joten poistin sen kuukausisäästöstä.. Nyt kävin salkun sisältöä läpi niin kulut ovatkin tuon 0,7% eli alimmasta päästä.

Ei niistä yleisesti ottaen tiedoteta. ETF:n liikkeeseenlaskija ei tyypillisesti edes tiedä osuuksien omistajien identiteettiä, koska ne ovat pääsääntöisesti ns. hallintarekisterissä. Eli kaikki tietyn välittäjän asiakkaiden omistukset ovat vain yhdessä isossa läjässä ja välittäjällä on tieto, kelle heidän asiakkaalleen mikäkin niistä kuuluu. Tämä on normaali käytäntö kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla. Suomalainen tapa rekisteröidä omistukset Euroclear Finland Oy:ssä arvo-osuustilille loppuasiakkaan nimiin on kansainvälisesti tarkastellen erikoisuus. Periaattesssa välittäjä voisi tällaisista muutoksista tiedottaa osuuden omistajia, mutta en ole kuullut, että mikään välittäjä niin tekisi.

PS. Tuon mainitsemasi rahaston kulut ovat 0,07%, mikä on ihan järjellinen hinta S&P 500 -indeksirahastosta. Mainitsemasi 0,7% olisi todella kallis.

 

[kilroy1]

PS. Tuon mainitsemasi rahaston kulut ovat 0,07%, mikä on ihan järjellinen hinta S&P 500 -indeksirahastosta. Mainitsemasi 0,7% olisi todella kallis.

Juu, jäi yksi nolla pois. Nordnetin kuukausisäästössä ei tuota halvempia oikein ole. Pitää etsiä sopivat rahastot ja etf:t jotta pysyy superluotossa parhaalla korkotasolla.. vaikka parilla etf:llä saisi pienillä kuluilla erittäin laajan hajautuksen.

 

[Paapaa]

Korkojen noustua alkoi kiinnostaa bondit. Eli Treasury Billit eli T-Billit (yks. T-Bill). Kyseessä USA:n valtion joukkovelkakirjat, joita lasketaan liikkeelle jatkuvasti eri pituisina. Juoksuaika päivistä vuoteen. Sen pidempiä kutsutaan T-Noteiksi (yks. T-Note) ja yli 10-vuotisia T-Bondeiksi.

Jos oikein tulkitsin, niin verotuksessa nuo katsotaan ns. nollakorkoisiksi joukkovelkakirjalainoiksi ja niistä mennee normi pääomavero.

Tällä hetkellä noiden tuotto luokkaa 5% ja Interactive Brokersin kautta kulu on $5/kauppa. Noita voi ostaa noin $1000 erissä, mutta eri bondeissa voi olla eri face value. Jos antaa erääntyä, ei mene myyntikomissiota. Eli ihan hyvä tuotto hyvin matalalla riskillä. Voi olla, etten ole vielä jotain ottanut huomioon, mutta katsotaan jos näitäkin eksyy salkkuun.

 

[zepi]

Korkojen noustua alkoi kiinnostaa bondit. Eli Treasury Billit eli T-Billit (yks. T-Bill). Kyseessä USA:n valtion joukkovelkakirjat, joita lasketaan liikkeelle jatkuvasti eri pituisina. Juoksuaika päivistä vuoteen. Sen pidempiä kutsutaan T-Noteiksi (yks. T-Note) ja yli 10-vuotisia T-Bondeiksi.

Jos oikein tulkitsin, niin verotuksessa nuo katsotaan ns. nollakorkoisiksi joukkovelkakirjalainoiksi ja niistä mennee normi pääomavero.

Tällä hetkellä noiden tuotto luokkaa 5% ja Interactive Brokersin kautta kulu on $5/kauppa. Noita voi ostaa noin $1000 erissä. Jos antaa erääntyä, ei mene myyntikomissiota. Eli ihan hyvä tuotto hyvin matalalla riskillä. Voi olla, etten ole vielä jotain ottanut huomioon, mutta katsotaan jos näitäkin eksyy salkkuun.

Nämä ovat kyllä kiinnostavia. Pitäisi varmaan itsekin katsella vähän, että millaisia tickereitä sieltä löytyisi.

 

[Lucas]

Hesarissa oli tuollainen oikein professorin juttu osinkojen turmiollisuudesta:

​

Sijoittaminen | Professori Peter Nybergillä on epämiellyttävää kerrottavaa osingoista, ja siitä eivät sijoittajat pidä.

Moni sijoittaja on ymmärtänyt osingot täysin väärin, väittää professori Peter Nyberg. Osinkojen perässä juokseminen on hänen mukaansa järjetöntä, sillä ne eivät tee ketään rikkaammaksi.

www.hs.fi

"Rahoituksen professori Peter Nybergillä on heille kuitenkin ikäviä uutisia. Osinkotuoton perässä juoksevat sijoittajat ovat hänen mukaansa ymmärtäneet osingot aivan väärin. He eivät toimi järkevästi.​

​

”Osinko ei ole autuaaksi tekevä asia, vaan se voi tuhota arvoa. Se ei tee sijoittajaa yhtään rikkaammaksi”, Nyberg täräyttää.​

​

Hän puhuu osinkoharhasta. Puheet osingoilla rikastumisesta ja siitä, kuinka yritykset palkitsevat omistajiaan osingoilla, ovat hänen mukaansa yksinkertaisesti virheellisiä. Sapiskaa hän antaa myös medioille, jotka joka kevät listaavat parasta osinkotuottoa tarjoavia yhtiöitä. ..."​

Sekään ei kyllä itsestä kuulosta äkkiseltään järkevältä, että yritys ei maksaisi koskaan osinkoja vaan ainoa ilo siitä yrityksen osakkeen omistamisesta se olisi se omistamisen ilo. Tässä maailmassa mikään ei ole ikuista eikä myöskään yksikään yritys, joten lopulta yrityksen toiminnan lakatessa kenties oman pääoman painuessa negatiiviseksi tai konkurssin myötä se katoaisi vain olemasta. Yrityksen tuotta omistajilleen olisi koko sen elinkaaren ajalta nolla. Osakeomistus olisi sellaista mustapekkapeliä, jossa yrityksen ei tiedätä etukäteen tuottavan koskaan mitään, mutta toivotaan että joku sen osakelapun ostaa kovempaa hintaan mitä itse maksoi.

 

[Zetbo]

Hesarissa oli tuollainen oikein professorin juttu osinkojen turmiollisuudesta:

​

Sijoittaminen | Professori Peter Nybergillä on epämiellyttävää kerrottavaa osingoista, ja siitä eivät sijoittajat pidä.

Moni sijoittaja on ymmärtänyt osingot täysin väärin, väittää professori Peter Nyberg. Osinkojen perässä juokseminen on hänen mukaansa järjetöntä, sillä ne eivät tee ketään rikkaammaksi.

www.hs.fi

​

"Rahoituksen professori Peter Nybergillä on heille kuitenkin ikäviä uutisia. Osinkotuoton perässä juoksevat sijoittajat ovat hänen mukaansa ymmärtäneet osingot aivan väärin. He eivät toimi järkevästi.​

​

”Osinko ei ole autuaaksi tekevä asia, vaan se voi tuhota arvoa. Se ei tee sijoittajaa yhtään rikkaammaksi”, Nyberg täräyttää.​

​

Hän puhuu osinkoharhasta. Puheet osingoilla rikastumisesta ja siitä, kuinka yritykset palkitsevat omistajiaan osingoilla, ovat hänen mukaansa yksinkertaisesti virheellisiä. Sapiskaa hän antaa myös medioille, jotka joka kevät listaavat parasta osinkotuottoa tarjoavia yhtiöitä. ..."​

Sekään ei kyllä itsestä kuulosta äkkiseltään järkevältä, että yritys ei maksaisi koskaan osinkoja vaan ainoa ilo siitä yrityksen osakkeen omistamisesta se olisi se omistamisen ilo. Tässä maailmassa mikään ei ole ikuista eikä myöskään yksikään yritys, joten lopulta yrityksen toiminnan lakatessa kenties oman pääoman painuessa negatiiviseksi tai konkurssin myötä se katoaisi vain olemasta. Yrityksen tuotta omistajilleen olisi koko sen elinkaaren ajalta nolla. Osakeomistus olisi sellaista mustapekkapeliä, jossa yrityksen ei tiedätä etukäteen tuottavan koskaan mitään, mutta toivotaan että joku sen osakelapun ostaa kovempaa hintaan mitä itse maksoi.

Ei hyvin mene suomalaisilla yliopistoilla jos professorien taso on tuota luokkaa. Osinkojen maksu tai maksamattomuus on ihan kiinni yrityksen alasta, markkinasta, yrityksen tilasta jne... En pääse koko artikkelia lukemaan niin mennään tuon lainauksen perusteella.

Se mikä Suomifirmoissa vituttaa on kun "kasvuyhtiöt" maksaa osinkoa. Esim. Talenom, Kamux, Harvia jne... Luulisi, että sillä firmalla olisi käyttöä tuolle rahalle. Ilmeisesti ei ja sitten jäädään lilliputeiksi.

Osakeomistus olisi sellaista mustapekkapeliä, jossa yrityksen ei tiedätä etukäteen tuottavan koskaan mitään, mutta toivotaan että joku sen osakelapun ostaa kovempaa hintaan mitä itse maksoi.

Tuo nyt on ihan höpöhöpöä. Tuottavalla firmalla on aina joku arvo. Jos haluat käteistä niin myyt vaikka 5%/vuosi niin siinä sulle osinkoa.

 

[kuoris]

Luin aamulla professorin kirjoituksen ja oli kyllä jotenkin yksipuolinen juttu osinkoja vastaan. Kaikki osinkojen hyvät puolet oli sivuutettu.

 

[Köntsä-Ana]

Jos ajatellaan esim. Sampoa joka yleisesti ottaen maksaa hyvää osinkoa. Olisiko osakkeen arco esim. viimeisen 10 vuoden osakkeen maksun verran kalliimpi? Ehkä, ehkä ei. Ehkä rahat olisi käytetty yrityskauppaan joka olisi voinut onnistua tai sitten ei. Kyllä itse ainakin näen osingossa hyviäkin puolia.

 

[Lucas]

Tuo nyt on ihan höpöhöpöä. Tuottavalla firmalla on aina joku arvo. Jos haluat käteistä niin myyt vaikka 5%/vuosi niin siinä sulle osinkoa.

Siinähän saa se osakkeen omistaja tuottoa ja "mustapekka" siirtyy seuraavalle pelaajalle. Mutta jos firma ei maksa ikinä sen syntymän ja lopun välillä koskaan osinkoa, niin en itse näe mitään järkeä omistaa sellaisen osakkeita.

Yrityksilläkin on oma elinkaari ja jossain vaiheessa jokainen yritys lakkaa olemasta. Aika vähän on esimerkiksi yrityksiä nyt oleassa, jotka on olleet olemassa esimerkiksi vuonna 1523. Tai vaikka vuoden 1823 yrityksistä on enää harva olemassa. Samoin vuoden 2023 Suomen ja maailman TOP100 suuruusluokan yrityksistä tuskin yksikään on pystyssä enää vuonna 2523. Suurin osa lienee kadonnut jo tämän vuosisadan loppuun mennessä.

 

[Lucas]

Tuntuu itsestä, että siinä on olemassa joku optimitaso, jonka verran yrityksen kannattaa jakaa ulos voitoista osinkoina ja minkä verran käyttää pisneksen laajentamiseen yrityskaupoin tai itse kasvaen. Kaikkea tuskin kannattaa jakaa ulos jos ei ole katoavalla alalla toimiva firma. Kaikkia voittoja tuskin kannattaa käyttää kasvamiseen vaikka olisi miten kasvualalla toimiva osakeyhtiö.

Kenties joku viisas osaa muotoilla tuon yhtälön muotoon minkä verran tuloksesta kannattaa jakaa osinkoina ulos. Ja minkä verran käyttää omaan kasvuun tai vaikka omien osakkeiden ostoon markkinoilta. Äkkiseltään minun on vaikea nähdä tilannetta, jolloin omien osakkaiden osto markkinoilta olisi yrityksen osakkeenomistajien edun mukainen verrattuna vaikka rahan jakamiseen osinkoina ulos omistajille.

 

[kuoris]

Äkkiseltään minun on vaikea nähdä tilannetta, jolloin omien osakkaiden osto markkinoilta olisi yrityksen osakkeenomistajien edun mukainen verrattuna vaikka rahan jakamiseen osinkoina ulos omistajille.

Verotuksen takiahan noita omien ostoja (ja mitätöintiä) tehdään. Jenkeissä varsinkin suosittua.

 

[Paapaa]

Mä taas kuulun siihen koulukuntaan, joka on tuon proffan kanssa pitkälti samaa mieltä (tosin, en lukenut juttua vielä joten saatan olla erikin mieltä). Ja hienoa, että aiheesta kirjoitetaan. Mielestäni osingot ymmärretään usein jossain määrin väärin tuoton näkökulmasta. Osinkojen jahtaaminen keväällä ja korkean osinkoprosentin metsästäminen on mielestäni suoraan sanottuna typerää ja muutoinkin osinkoja jostain syystä on aina glorifioitu todella hassulla tavalla. Yhtiökokouksessa 80-vuotiaat papparaiset kysyvät puheenvuoroissaan, että "voisiko sitä osinkoa hiukkasen korottaa??". Mietin, että mitä hallitus pohtii kun joutuvat tuollaisiin vastailemaan. AY-liikkeet käyttävät osinkoja lyömäaseena työnantajaa vastaan, eivätkä tajua, että sijoittaja saisi luultavasti ihan samat tuotot vaikka ne osinkot jätettäisiin jakamatta. PR-mielessä näin voisi välillä tehdä. Ei myöskään ymmärretä, miksi omien ostot olisivat usein järkevämpi tapa jakaa voittovaroja omistajille. Kyllä, silloinkin kun kurssi on ATH:ssa ja kohta romahtaa (tapaus Nokia, josta jaksetaan aina muistuttaa näin yli 20v ostojen jälkeenkin).

Ja vaikka osingoilla voi olla joku rooli siinä, että yrityksen johto pitää mielessä omistajan tarpeet eikä hassaa rahoja, niin musta niiden merkitystä silti korostetaan liikaa. (Enkä omistaisi firmaa, jonka johtoon en luottaisi.) Osake tuottaa siksi, että se tekee joka sekunti kannattavaa liiketoimintaa. Se tuottaa pitoajan takia. Ei sen takia, että yrityksen taseessa oleva osinko siirretään sinun ja verottajan taskuun tiettynä hetkenä.

Äkkiseltään minun on vaikea nähdä tilannetta, jolloin omien osakkaiden osto markkinoilta olisi yrityksen osakkeenomistajien edun mukainen verrattuna vaikka rahan jakamiseen osinkoina ulos omistajille.

Verotuksen ja kulujen takia se on usein paljon parempi tapa sijoittajalle, joka uudelleensijoittaa voittonsa. OST on toki muuttanut tilanetta, mutta siinä on omat ongelmansa ja 50k raja on niistä yksi suurimmista. AOT:n tapauksessa jos haluat käteistä, niin osakkeiden myynti on lähes aina kevyemmin verotettua, sillä vain osa myynneistä on verotettavaa tuottoa.

Omien ostoilla ja osingoilla ei ole juurikaan eroa muutoin kuin verotuksen, kuljen ja sen suhteen, että murto-osaosakkeilla ei aina voi käydä kauppaa (joillain välittäjillä voi). Muutoin olisi se ja sama kummalla tavalla ne voitot jaetaan. Kummassakin tapauksessa sijoittaja päättää, pidetäänkö pääoma osakkeessa vai ei. Kummassakin tapauksessa on ihan samat vaihtoehdot käytettävissä. On ilahduttavaa, että muutama kotimainen firma on tämän tajunnut ja voittoja ei ole jaettu vain osinkoina. Jenkeissä omien ostot ovat arkipäivää.

Mutta tämä pätee vain pörssiin, jossa osakkeet ovat likvidejä. Listaamattomien tai todella epälikvidien kohdalla tilanne on toinen. Et voi myydä niitä helposti, jolloin ainoa tapa saada omistuksista kassavirtaa tai tuottoa on osingot. Verotuskin on erilainen. Eli on osingoille joskus paikkansa.

 

[Vertigo]

Tuosta osinkoaspektista, taitaa monen yhtiön omistajista suuri osa olla toisia yhtiöitä tai jotakin muita "instituutioita", joiden näkemys (ja esim verotus?) osigoista ja niiden järkevyydestä voi olla hieman tai merkittävästikkin erilainen kuin härmäläisen piensijoittajan.

Yritysten verotukseen en ole juuri perehtynyt, joten en tiedä miten paljon esim osinkojen verotuskäytäntö eroaa piensijoittajiin ja jos tässä on isoja maakohtaisia eroja, tai jos vaikka yritystä a omistava yritys b saa siitä osingosta jotain muuta hyötyä mitä yksityissijoittaja ei. Mutta siis jos yrityksiä omistaa pääosin muut yritykset/instituutiot, niin se vaikuttanee merkittävösti miten esim osinkoja halutaan jakaa, vs. jos pääosa omistajista olisikin pien- /yksityissijoittajia...

Yrityksilläkin on oma elinkaari ja jossain vaiheessa jokainen yritys lakkaa olemasta. Aika vähän on esimerkiksi yrityksiä nyt oleassa, jotka on olleet olemassa esimerkiksi vuonna 1523. Tai vaikka vuoden 1823 yrityksistä on enää harva olemassa. Samoin vuoden 2023 Suomen ja maailman TOP100 suuruusluokan yrityksistä tuskin yksikään on pystyssä enää vuonna 2523. Suurin osa lienee kadonnut jo tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Jos nyt puhutaan osakkeiden ostamisesta ja omistamisesta, niin vielä harvempi on omistanut jonkun yrityksen osakkeita vuodesta 1523 tai 1823. Point being, miksi jonkun tarvisi omistaa jonkin firman osakkeita sen alusta loppuun?
Osakkeita kait omistetaan omaan intressiin sopivan pituinen ajanjakso, oli se sitten 30minuuttia tai 30 vuotta...

 

[Zetbo]

Siinähän saa se osakkeen omistaja tuottoa ja "mustapekka" siirtyy seuraavalle pelaajalle. Mutta jos firma ei maksa ikinä sen syntymän ja lopun välillä koskaan osinkoa, niin en itse näe mitään järkeä omistaa sellaisen osakkeita.

Yrityksilläkin on oma elinkaari ja jossain vaiheessa jokainen yritys lakkaa olemasta. Aika vähän on esimerkiksi yrityksiä nyt oleassa, jotka on olleet olemassa esimerkiksi vuonna 1523. Tai vaikka vuoden 1823 yrityksistä on enää harva olemassa. Samoin vuoden 2023 Suomen ja maailman TOP100 suuruusluokan yrityksistä tuskin yksikään on pystyssä enää vuonna 2523. Suurin osa lienee kadonnut jo tämän vuosisadan loppuun mennessä.

En tiennyt, että porukka sijoittaa 500 vuoden päähän täällä. Jos firma on kasvanut niin sen arvokin on yleensä kasvanut. Oletko sitä mieltä, että Amazon on sama firma 2023, kun se oli 1995 vaikka ei ole maksanut penniäkään osinkoa?

 

[Nomber]

En tiennyt, että porukka sijoittaa 500 vuoden päähän täällä. Jos firma on kasvanut niin sen arvokin on yleensä kasvanut. Oletko sitä mieltä, että Amazon on sama firma 2023, kun se oli 1995 vaikka ei ole maksanut penniäkään osinkoa?

Aikajänne voi olla tai olla olematta pitkä, mutta lopulta ainoa asia mitä firmasta oli "hyötyä" oli osingot. Alku 0€ ja loppu 0€ arvo ja jos ei osinkoja makseta niin kaikki hyöty omistamisesta on sitten siitä kiinni koska ostit ja koska myit pois. Eli jollekulle jää aina mustapekka käteen kaikkien firmojen kohdalla. Riippuu sitten vaan siitä että minkä firman mikä ajanjakso osuu oman eliniän/sijoitus vuosien varrelle.

Amazon voi olla arvokas nyt, mutta joku päivä se menee konkurssiin/lopetetaan muuten tms. ja arvo on sitten 0€.

 

[Paapaa]

Aikajänne voi olla tai olla olematta pitkä, mutta lopulta ainoa asia mitä firmasta oli "hyötyä" oli osingot. Alku 0€ ja loppu 0€ arvo ja jos ei osinkoja makseta niin kaikki hyöty omistamisesta on sitten siitä kiinni koska ostit ja koska myit pois. Eli jollekulle jää aina mustapekka käteen kaikkien firmojen kohdalla. Riippuu sitten vaan siitä että minkä firman mikä ajanjakso osuu oman eliniän/sijoitus vuosien varrelle.

Amazon voi olla arvokas nyt, mutta joku päivä se menee konkurssiin/lopetetaan muuten tms. ja arvo on sitten 0€.

Piti oikein miettiä, että onko omalle kohdalleni sattunut yhtään konkurssia, jossa olisi menettänyt lopullisesti sijoittamani pääoman. Vain yksi - vaikka salkussa on kymmeniä ja kymmeniä yrityksiä. Lightstream-niminen öljy- ja kaasufirma. Muita en muista. No, tuostakin IB maksaisi $1:n muodollisen hinnan jos haluaisin arvottomat osakkeet pois salkusta. Eli ei mennyt ihan nolliin Kaikki muut ovat kadonneet salkusta lunastusten tai fuusioiden seurauksena ja käteen on lähes aina jäänyt enemmän kuin mitä kiinni laitoin.

Lisäksi iso osa liiketoiminnasta muuttaa jatkuvasti muotoaan ja sulautuu yhteen toisen liiketoiminnan kanssa. Eli liiketoimintojen erlinkaari voi olla jotain muuta kuin sen yrityksen elinkaari. Firma voi jatkaa vaikka lopettaa jonkun bisneksen kokonaan. Ja uusi firma voi syntyä mutta jatkaa vanhaa olemassaolevaa liiketoimintaa. Eli voi lopulta olla vaikea määritellä, mistä joku alkoi ja mihin lopulta päättyi.

 

[Agent_007]

Tuottavalla firmalla on aina joku arvo. Jos haluat käteistä niin myyt vaikka 5%/vuosi niin siinä sulle osinkoa.

Piensijoittajalle tuossa ei vain usein ole järkeä, koska myyntikulut syövät liikaa tuottoja tai ei ole mahdollista myydä 5%, koska yksittäiset osakkeet ovat niin kalliita, että yhdestä osakkeesta luopuminen tarkoittaisi esim. 20% myyntiä.

 

[Pempula]

Piensijoittajalle tuossa ei vain usein ole järkeä, koska myyntikulut syövät liikaa tuottoja tai ei ole mahdollista myydä 5%, koska yksittäiset osakkeet ovat niin kalliita, että yhdestä osakkeesta luopuminen tarkoittaisi esim. 20% myyntiä.

Ottamatta vielä huomioon sitä, että myyntejä on jopa hankalampaa ajoittaa kuin ostoja.

 

[akir0]

Mä oon aina ajatellut, että firman kannattaa maksaa osinkoja jos sillä ei ole rahalle parempaa käyttöä. Käytännössä siis kohdetta johon investoida.

Jos/kun osinkoa maksetaan on osingon saajan tehtävä valita kohde, jolla osingot tuottavat parhaiten. Joskus se voi olla osingonmaksajan osakkeet.

Logiikallani oikeastaan minkään yrityksen ei kannattaisi maksaa osinkoja vaan investoida tulevaisuuteen, mutta strategioihin sopivia investointikohteita ei vaan rajattomasti ole.

(jajoo, OST:n ulkopuolella verotus tekee tästä napsun tehotonta ja osinkojen maksun sijaan omien osakkeiden osto voi olla järkevää.

 

[Paapaa]

Piensijoittajalle tuossa ei vain usein ole järkeä, koska myyntikulut syövät liikaa tuottoja tai ei ole mahdollista myydä 5%, koska yksittäiset osakkeet ovat niin kalliita, että yhdestä osakkeesta luopuminen tarkoittaisi esim. 20% myyntiä.

Niin, kuinka relevanttia on keskustella sijoittajista, joiden salkut ovat vielä niin pieniä että yhden osakkeen osuus on 20% positiosta? Tuo koskee ehkä BRK:ta, mutta muutoin osakkeiden hinnat ovat tyypillisesti kymppejä, joskus jenkeissä yli satasen. En näe kauheasti järkeä miettiä tilannetta, jossa jollain on satasen positio ja haluaa 5e taskurahaa mutta osakkeen hinta onkin 20e. Ei ne myynnit silloin tietenkään kannata, mutta ei tuolla mitään merkitystä ole muutoinkaan.

Väitän, että paljon tyypillisempi sijoittaja sijoittaa N vuotta kasvattaen salkkuaan. Kun salkku on suuri ja ikää paljon, alkaa painopiste muuttua siihen, että kaikki kassa ei menekään enää salkun kasvattamiseen. Silloin kuluillakaan ei ole niin suurta merkitystä kuin salkkua kasvattaessa.

Ottamatta vielä huomioon sitä, että myyntejä on jopa hankalampaa ajoittaa kuin ostoja.

Tämä on yksi niistä väärinkäsityksistä joista puhuin. Ei niitä tarvitse ajoittaa. Samoin kuin osinkojakaan ei ajoiteta vaan ne maksetaan aina öbaut saman vuosikierron mukaan. Kummassakin tapauksessa voit aina kontrata yhtiökokouksen päätöstä. Eli kun osinko maksetaan keväällä ja mielestäsi kurssi on alihintainen ja firman olisi kannattanut ostaa omia osakkeita, niin kontraat ja ostat osingoilla niitä osakkeita ja myyt vasta syksyllä kun kurssi on mielestäsi korkeampi. Tuo on täysin sama tilanne kuin että osinkoa EI makseta, ja myyt ihan samalla tavalla syksyllä kun kurssi on mielestäsi korkeampi. Ihan samat ajoituksen ongelmat kummassakin tapauksessa. Ihan saman verran jää pääomaa sisään virmaan kummassakin tapauksessa. Erona verot ja kulut. Sijoittaja ei vain tätä jostain syystä hahmota kun maksetaan osinkoa. En tiedä, miksi.