Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tänään piti ostaa lasten salkkuihin lisää Incapia. Asiakasriski toki realisoitui eilen, mutta ei ns. lopullisesti kuten konkkatapauksessa kävisi. Victronin tuotteilla on aivan varmasti kysyntää jatkossakin.
 
Ostin pienen erän kokeeksi niin näen miten toimivat ja millaiset rapsat noista saa ulos. Kesälomien jälkeen erääntyy ja tuottoa tulee viitisen prosenttia. Sinänsä ostaminen oli helppoa. Pitää vain etsiä oikea t-bill skannerilla. En saanut ostettua suoraan skannerista vaikka siinä on Buy/Sell-toiminnot, mutta t-billin koodilla onnistui TWS:n kautta normaalisti.
5% vuosituottoa? Aikaahan on vain ~4kk h-hetkeen eli 1,7% efektiivistä tuottoa?

Jos tuo on 4kk tuotto niin kerro tickeri:)
 
Tänään oli taas ostohousut jalassa. Nordnetin Superluoton kultatason raja tulee kohta vastaan :cigarbeye:

1682013636993.png
 
mikä ihme tota Nokiaa vaan tiputtelee, ei näistä ota selvää..


Tätä ketjua jos luet, niin ymmärrät mikä sitä Nokian osakkeen arvoakin tiputtaa. Ihme että on edes pystyssä enää koko firma. Kiittäminen varmaan Huawei boikotti siitä että se on edes pystyssä enää.
 
Salkkuun luikahti eilen lisää Nokiaa á 3,88€ hintaan. En tunne verkkolaitebisnestä kuin pintapuolisesti, mutta tuskin tuo nyt vielä ihan auringonlaskun alaa on.. 6G tulee ja AI-robotiikka vaatii lisää kaistaa. Deglobalisaatiokin on ainakin osittain Nokian hyöty. Jos ei muuten, niin eiköhän joku AI-robo pääse tulevaisuudessa hyötymään sijoituksen hedelmistä ainaka jälkeen ihmisen :cigar:
 
Salkussa on vähän Roviota. Onko ne aivan sama myydä pois tässä vaiheessa vai kannattaako jäädä odottamaan, että joku tekee korkeamman tarjouksen? Osinkoja niistä ei enää tule ja arvo pysyy tuossa 9,25€:ssa jos kukaan ei tee korkeampaa tarjousta.
 
Minkähän takia tämä on muuttunut kuluttomaksi? En valita mutta ihan mielenkiinnosta kyselen.
Sama homma on näköjään käynyt saman puljun Japani rahastolle.

 
Minkähän takia tämä on muuttunut kuluttomaksi? En valita mutta ihan mielenkiinnosta kyselen.
Sama homma on näköjään käynyt saman puljun Japani rahastolle.

Avaintietoesitteessa sanotaan 0.3%. Olisikohan taas Nordnetin pyoristysvirheita.
 
Kannattaa tosiaan aina katsoa ne viralliset luvut varmuuden vuoksi. Virheitä sattuu ja avaintietoesite on se virallinen tieto. Ja kannattaa laittaat tuosta palautetta niin ei moni muu mene harhaan.
 
Salkussa on vähän Roviota. Onko ne aivan sama myydä pois tässä vaiheessa vai kannattaako jäädä odottamaan, että joku tekee korkeamman tarjouksen? Osinkoja niistä ei enää tule ja arvo pysyy tuossa 9,25€:ssa jos kukaan ei tee korkeampaa tarjousta.
Kilpailevia tarjouksia en lähde arvailemaan, mutta noissa "pakkolunastuksissa" ei taida yleensä mennä välityspalkkiota, joten jos "vähän" on oikeasti vähän niin suhteellinen säästö voi olla huomattava odottamalla. Toisaalta vapautuvan rahan voit onnistua sijoittamaan siten että se tuottaa enemmän kuin säästö olisi tai riippuen välittäjästäsi, kauppojen määrä kuukaudessa voi vaikuttaa seuraavan kuukauden hintoihin, jos aiot tehdä kauppaa seuraavan kuukauden aikana.
 
Mites nyt näette tilanteen kun maailmanmeno on mitä on ja korot varmaan vaeltaa tuossa kolmosen ja nelosen väliä hyvän tovin. Onko esim 5ke lisälyhennys reilun 100k asuntolainaan millään tavalla merkittävä?

Ja toisena, laitan 500e kuussa EUNLiin niin onko näkemyksiä kandeisiko se sama summa laittaa mieluummin lainanlyhennykseen tällä hetkellä?

Lisäksi tällä hetkellä OP:n sillä mikä lie euriboriin sidottu talletustili olikaan on jonkin verran kopeekoita joista saa osan euriborien noususta itselle päin, siihen en ajatellut koskea lainaa lyhentääkseni vaan toimikoon puskurina.
 
Mites nyt näette tilanteen kun maailmanmeno on mitä on ja korot varmaan vaeltaa tuossa kolmosen ja nelosen väliä hyvän tovin. Onko esim 5ke lisälyhennys reilun 100k asuntolainaan millään tavalla merkittävä?
Kokeile lainalaskurilla.
 
Mites nyt näette tilanteen kun maailmanmeno on mitä on ja korot varmaan vaeltaa tuossa kolmosen ja nelosen väliä hyvän tovin. Onko esim 5ke lisälyhennys reilun 100k asuntolainaan millään tavalla merkittävä?

Ja toisena, laitan 500e kuussa EUNLiin niin onko näkemyksiä kandeisiko se sama summa laittaa mieluummin lainanlyhennykseen tällä hetkellä?

Lisäksi tällä hetkellä OP:n sillä mikä lie euriboriin sidottu talletustili olikaan on jonkin verran kopeekoita joista saa osan euriborien noususta itselle päin, siihen en ajatellut koskea lainaa lyhentääkseni vaan toimikoon puskurina.
Itse makselen asunto- ja opintolainoja niin hitaasti pois kuin mahdollista. Uskon saavani pitkällä aikavälillä paremman tuoton indeksirahastoista. Lisäksi yllättävän rahantarpeen kohdalla rahastoja on helpompi myydä kuin ottaa lisää "matalan" koron lainaa.

Jos korot nousee yli 7% niin katselen tilannetta uudelleen. Tosin siinä vaiheessa saattaa myös indeksit tuottaa enemmän.
 
Kokeile lainalaskurilla.
Neuvostasi motivoituneena laskin auki tän hetken koroilla ja ei tuo oikein mitenkään päin ole järkevää lyhentää. Säästö omilla lyhennysvaihtoehdoilla sen max. 200e vuodessa ja maksan sen hinnan mieluusti siitä että löytyy joustoa / sotakassaa. Eli ei aiheuta toimenpiteitä tässä kohden. :thumbsup:
 
Viimeksi muokattu:
Itse makselen asunto- ja opintolainoja niin hitaasti pois kuin mahdollista. Uskon saavani pitkällä aikavälillä paremman tuoton indeksirahastoista. Lisäksi yllättävän rahantarpeen kohdalla rahastoja on helpompi myydä kuin ottaa lisää "matalan" koron lainaa.

Jos korot nousee yli 7% niin katselen tilannetta uudelleen. Tosin siinä vaiheessa saattaa myös indeksit tuottaa enemmän.
Jos korko nousee yli 7%, indeksit todennäköisesti laskevat roimasti. Perusteena finanssimatematiikan nykyarvon kaava.
 
Kannattaa miettiä lainan lyhennystä myös riskien pienentämisen näkökannasta. Mä maksoin edellisen lainan pois ja sen myötä koin sijoittamisen riskit aika paljon pienemmäksi. Kun oli velaton pysty pienentämään buffereita ja oikeasti miettimään konseptia ”mitä mulla on varaa menettää”.

Nyt hankittiin sattumalta yhtä aikaa uus auto (käteisellä) ja uus kämppä joka vaatii sitten jonkun verran velkaa. Käytännössä tulen taas pienentämään sijoituksia ja maksamaan sitä pois, koska velattomana oleminen on vain niin huoletonta.

Sijoittamisen kannalta toi tuskin on järkevin pitkän aikavälin siirto, mutta elämässä on muutakin.
 
Kannattaa miettiä lainan lyhennystä myös riskien pienentämisen näkökannasta. Mä maksoin edellisen lainan pois ja sen myötä koin sijoittamisen riskit aika paljon pienemmäksi. Kun oli velaton pysty pienentämään buffereita ja oikeasti miettimään konseptia ”mitä mulla on varaa menettää”.

Nyt hankittiin sattumalta yhtä aikaa uus auto (käteisellä) ja uus kämppä joka vaatii sitten jonkun verran velkaa. Käytännössä tulen taas pienentämään sijoituksia ja maksamaan sitä pois, koska velattomana oleminen on vain niin huoletonta.

Sijoittamisen kannalta toi tuskin on järkevin pitkän aikavälin siirto, mutta elämässä on muutakin.
Kyllähän velattomuus tuo tiettyä mielenrauhaa jolle voi jokainen pohtia arvon. Toisille se voi olla iso juttu ja toinen ei niin välitä että on miljoona velkaa jos nettovarallisuus on plussalla - jokainen tyylillään. Itsekin arvotan velattomuutta jonkun verran ja esimerkiksi mieluummin lyhentelen lainaa hieman aggressiivisemmin 5% korkotasoissa kun painotan 7-8% keskiarvoisen indeksituoton ETFiä.

Tällä hetkellä oma velka (opintolaina 22k€) on vielä 2% tuntumassa (12kk euribor, tarkastus kesän lopulla) joten valtaosa kassavirrasta menee ETFiin, mutta jos merkittävää laskua ei koroissa tule lähiaikoina niin alan korontarkistuksen jälkeen lyhentämään lainaa huomattavasti nykyistä nopeammalla tahdilla ihan vain oman mielenrauhan takia.
 
Laitoin 20ke ylimääräisen lainalyhennyksen nordealle. Tuli vähän yllätyksenä että kuukausierä ei muuttunut yhtään vaan laina-aika lyheni. Pitäisi hakea maksuohjelman muutosta että vaikuttaisi lyhennysmäärään ja sen hinta taisi olla parinsadan luokkaa.
Pitkä 35v laina-aika sillä ajatuksella että vanhana ja laiskana ja pulskana ei niin rahalle ole tarvetta kuin nyt nuorena. Siinä mielessä ei oikein nappiin mennyt
 
Tuli vähän yllätyksenä että kuukausierä ei muuttunut yhtään vaan laina-aika lyheni.

Varmaan menee lainatyypin mukaan samalla tavoin kuin koron muutoksetkin. Eli annuiteettilainassa laina-aika on vakio ja koronmuutos (ja ylim. lyhennys) muuttavat kk-erää. Kiinteässä tasaerälainassa taas takaisinmaksuerät pysyvät vakiona. Oletan, että sulla on kiinteä tasaerä.
 
Kaveri oli juuri tekemässä lainajuttuja Nordean kanssa ja ilmeisesti Nordean tapa on työntää piilossa kiinteä tasaerä. Kaveri pyysi erikseen annuiteettiä ja silti sopparissa luki pienellä tasaerä. Pyysi muutosta niin sai kommenttia miten suosittelevat vain kiinteää tasaerää liipalaapa. Tarina ei vielä kerro millä saa annuiteetin.
 
[
Kaveri oli juuri tekemässä lainajuttuja Nordean kanssa ja ilmeisesti Nordean tapa on työntää piilossa kiinteä tasaerä. Kaveri pyysi erikseen annuiteettiä ja silti sopparissa luki pienellä tasaerä. Pyysi muutosta niin sai kommenttia miten suosittelevat vain kiinteää tasaerää liipalaapa. Tarina ei vielä kerro millä saa annuiteetin.
Itse otin tasalyhennyksen vuosi sitten , jossa
  • Lainanlyhennys on aina samansuuruinen, mutta maksuerän suuruus vaihtelee koron mukaan: Jos viitekorko nousee, maksut nousevat; jos viitekorko laskee, maksut pienenevät.
  • Koron euromäärä pienenee samalla kun lainan pääoma pienenee, jos korkotaso pysyy samana.
 
Kaveri oli juuri tekemässä lainajuttuja Nordean kanssa ja ilmeisesti Nordean tapa on työntää piilossa kiinteä tasaerä. Kaveri pyysi erikseen annuiteettiä ja silti sopparissa luki pienellä tasaerä. Pyysi muutosta niin sai kommenttia miten suosittelevat vain kiinteää tasaerää liipalaapa. Tarina ei vielä kerro millä saa annuiteetin.

Sen verran tuossa voi olla pointtia asiakkaallekin, jos kk erät on valmiiksi viritetty tappiin niin annuiteetin kanssa tulee helpommin akuutteja maksuvaikeuksia tai tarvetta tehdä jotain lyhennysvapaajärjestelyjä. Mutta toki ihme venkoilua, jos pitää moneen kertaan pyytää ja silti pankin puolesta jankataan vastaan.

Itselläni taisi viimeksi olla Nordean lainassa tasaerä ihan omasta halusta, mutta kk maksu oli alakantissa ja tein melko säännöllisesti ylimääräisiä lyhennyksiä. Tämän sopiminen oli ok, mutta lainaturvaa yrittivät tunkea mukaan monta kertaa vaikka kieltäydyin siitä hyvin selkeäsanaisesti joka kerta. Viimeisen kerran vielä siinä vaiheessa, kun takaajien kanssa oltiin allekirjoittamassa papereita alkoi pankin täti painostuksen kiertotietä takaajille "huomaattehan sitten, että tässä lainassa ei ole lainaturvaa, mikä voi aiheuttaa takaajille suurempia riskejä...".
 
Kiinteä tasaerä taitaa olla myös pankille rahakkain vaihtoehto. Jotta saiskohan siitä paremmat bonarit jos sellasen saa myytyä kuten noita lainaturvia. Sen takia ne vahingossa aina unohtuu sinne... En oikein muuten keksi järjellistä syytä miksi pankkitäti tuputtaisi kumpaakaan.
 
Kiinteä tasaerä taitaa olla myös pankille rahakkain vaihtoehto. Jotta saiskohan siitä paremmat bonarit jos sellasen saa myytyä kuten noita lainaturvia. Sen takia ne vahingossa aina unohtuu sinne... En oikein muuten keksi järjellistä syytä miksi pankkitäti tuputtaisi kumpaakaan.

Tästähän siinä pohjimmiltaan on kyse. Pankki ei tarjoa mitään siksi, että se olisi hyväksi (yksityis)asiakkaalle, vaan siksi että se on hyväksi pankille. Toki hyvissä olosuhteissa molemmat voivat voittaa, mutta varmaa on että tappiot kaatuvat ensisijaisesti asiakkaalle.
 
Tästähän siinä pohjimmiltaan on kyse. Pankki ei tarjoa mitään siksi, että se olisi hyväksi (yksityis)asiakkaalle, vaan siksi että se on hyväksi pankille. Toki hyvissä olosuhteissa molemmat voivat voittaa, mutta varmaa on että tappiot kaatuvat ensisijaisesti asiakkaalle.

Jep ja nordealla ilmeisesti on joku palkitsemis ohjelma asian suhteen. Pitkä laina-aika ja tasa-erä = suoraa profittia pankille. Toki molempia ei kyllä yleensä saa. Tai ilmeisesti on mahdollista saada loppuun joku tasauserä eli varmaankin vähän sama kuin autokaupoissa jämäri. Toki sekin sopii varmaan pankille paremmin kuin hyvin, asunto siellä kuitenkin on vakuutena. Voi tulla jollekulle yllärinä 30v minimi tasaerä lyhennysten jälkeen, että siellä on vielä puolet asunnon hinnasta maksamatta XD.

Suomessa laina on kuitenkin sidottu muuttuviin korkoihin joten pitkänkin laina-ajan korkojen nousun riskin kantaa asiakas eikä pankki.
 
Kiinteä tasaerä taitaa olla myös pankille rahakkain vaihtoehto. Jotta saiskohan siitä paremmat bonarit jos sellasen saa myytyä kuten noita lainaturvia. Sen takia ne vahingossa aina unohtuu sinne... En oikein muuten keksi järjellistä syytä miksi pankkitäti tuputtaisi kumpaakaan.

Kiinteä tasaerä on pankille huonompi (jos huonouden mittari on vain kokonaiskorot) vaihtoehto silloin kuin koron tai pääoman muutos lyhentään maksuaikaa. Annuiteetissa laina-aika ei lyhene, joten asiakas maksaa korkoja enemmän vastaavassa tilanteessa, sillä pääoma lyhenee hitaammin. Kiinteässä tasaerässä laina-aika lyhenee ja pankki käärii vähemmän korkoa. Ääriesimerkki on se, että kiinteän maksaa lähes kokonaan pois heti alussa ja maksettavaa jää yksi kk-erä ja siis pieni korko. Vastaavassa tilanteessa annuiteettilainan ottanut maksaisi korkoja vielä koko laina-ajan sille pienelle pääomalle.

Käytännössä en usko, että tuo on oleellinen asia, vaan ehkä se, että vältetään todennäköisemmin maksuvaikeudet kun korot nousevat ja asiaks ei selviä eristään. Eli pankin riskinhallinnan näkökulmasta kiinteä tasaerä on turvallisempi. En tiedä, jos tuo voisi vaikuttaa johonkin pankin pääomavaatimuksiin.
 
Kiinteä tasaerä on pankille huonompi (jos huonouden mittari on vain kokonaiskorot) vaihtoehto silloin kuin koron tai pääoman muutos lyhentään maksuaikaa. Annuiteetissa laina-aika ei lyhene, joten asiakas maksaa korkoja enemmän vastaavassa tilanteessa, sillä pääoma lyhenee hitaammin. Kiinteässä tasaerässä laina-aika lyhenee ja pankki käärii vähemmän korkoa. Ääriesimerkki on se, että kiinteän maksaa lähes kokonaan pois heti alussa ja maksettavaa jää yksi kk-erä ja siis pieni korko. Vastaavassa tilanteessa annuiteettilainan ottanut maksaisi korkoja vielä koko laina-ajan sille pienelle pääomalle.

Käytännössä en usko, että tuo on oleellinen asia, vaan ehkä se, että vältetään todennäköisemmin maksuvaikeudet kun korot nousevat ja asiaks ei selviä eristään. Eli pankin riskinhallinnan näkökulmasta kiinteä tasaerä on turvallisempi. En tiedä, jos tuo voisi vaikuttaa johonkin pankin pääomavaatimuksiin.


Danske Bakin laskurilla voi pyöritellä lukuja: Lainalaskuri

200k€, 30v, laskurin ehdottama 4,1% korko

Kiinteä tasaerä: 347 903 €

Tasalyhennys: 323 342 €


Kyllä mun mielestä pankki tienaa tuossa 24k€. Kait siitä jonkun siivun voi sille virkailijallekkin pistää mikä sen sai myytyä.

e: Sori nyt meni sekaisin muutuva annuiteetti on tasaerä eikä tasa lyhennys
 
Kyllä mun mielestä pankki tienaa tuossa 24k€. Kait siitä jonkun siivun voi sille virkailijallekkin pistää mikä sen sai myytyä.

Aa, mä luulin että verrataan kiinteää tasaerää ja annuiteettia, joista Anagondan alkup. viestissä puhuttiin. Niiden välillä kiinteä tasaerä tulee asiakkaalle halvemmaksi jos korko laskee tai jos tekee ylim. lyhennyksen, joka lyhentää laina-aikaa.

Tasalyhennys on sitten halvempi asiakkaalle, mutta on hyvin erilainen muutoinkin eivätkä kaikki halua kovempia eriä alkuun. Annuiteetissa ja kiinteässä tasaerässä erä on aina 966e/kk esimerkissä. Tasalyhennyksessä erä on 1239e/kk alussa ja lähtee siitä laskemaan. Ja tietenkin korkoa kertyy vähiten maksettavaksi.
 
Varmaan menee lainatyypin mukaan samalla tavoin kuin koron muutoksetkin. Eli annuiteettilainassa laina-aika on vakio ja koronmuutos (ja ylim. lyhennys) muuttavat kk-erää. Kiinteässä tasaerälainassa taas takaisinmaksuerät pysyvät vakiona. Oletan, että sulla on kiinteä tasaerä.
Annuiteetti lukee lainan tiedoissa verkkopankissa. Kumma juttu...
 
Annuiteetti lukee lainan tiedoissa verkkopankissa. Kumma juttu...
Noin se annuiteetti taitaa käytännössä toimia pankkien kanssa, itsekin muistelen että oman annuiteettilainan kanssa kävi juuri noin. Lyhennyksen osuus kasvaa kuukausierässä jäljellä olevan pääoman pienentyessä, jolloin laina-aika lyhenee.

Ilman ylimääräisiä lyhennyksiä laina-aika pysyy samana ja kuukausierän suuruus riippuu korkotason muutoksista.
 
Viimeksi muokattu:
e: Sori nyt meni sekaisin muutuva annuiteetti on tasaerä eikä tasa lyhennys

Taisin sekoilla itsekin noiden kanssa. Siis annuiteetissa ja tasalyhennyksessä koron muutos muuttaa kuukausierää, tasaerässä takaisinmaksuaikaa. Korkokertymä laina-ajalta on pienin tasalyhennyksessä.
 
Kiinteä tasaerä = X summa rahaa joka jaetaan pääoman ja koron välillä, koron lasku == ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee
Tasalyhennys = X summa rahaa jolla lyhennetään pääomaa + päälle korko, koron lasku ei vaikuta laina-aikaan vaan kk-erään, ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee (ja samalla putoaa kk-erä kun pääoma väheni joten pienempi korko)
Tasaerä (anuiteetti) = kk-erä lasketaan uusiksi jokaisen korontarkistuksen yhteydessä, eli koron lasku pienentää kk-erää kuten myös ylimääräinen lyhennys, siksi se sulla näyttää NYT laina-ajan lyhentyvän kun se aika lasketaan nykyisellä kk-erällä ja korolla. Kun koron tarkistus tulee niin kk-erä putoaa sillä maksuerien kokonaismäärä on vakio ja sovitun laina-ajan pituinen.
 
Kiinteä tasaerä = X summa rahaa joka jaetaan pääoman ja koron välillä, koron lasku == ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee
Tasalyhennys = X summa rahaa jolla lyhennetään pääomaa + päälle korko, koron lasku ei vaikuta laina-aikaan vaan kk-erään, ylimääräinen lyhennys -> laina-aika lyhenee (ja samalla putoaa kk-erä kun pääoma väheni joten pienempi korko)
Tasaerä (anuiteetti) = kk-erä lasketaan uusiksi jokaisen korontarkistuksen yhteydessä, eli koron lasku pienentää kk-erää kuten myös ylimääräinen lyhennys, siksi se sulla näyttää NYT laina-ajan lyhentyvän kun se aika lasketaan nykyisellä kk-erällä ja korolla. Kun koron tarkistus tulee niin kk-erä putoaa sillä maksuerien kokonaismäärä on vakio ja sovitun laina-ajan pituinen.
Mahtaakohan tuossa annuiteetin kohtelussa olla jotain käytännön eroja pankkien tai muiden lainoittajien välillä. Itse tein useamman vuoden aikana noita ylimääräisiä lyhennyksiä aikoinaan, kun oli viimeksi korkeammat korot, ja käytännössä ne aina lyhensivät laina-aikaa eikä tuossa tullut vuoden välein mitään maksuajan muutosta (oli 12kk Euribor) ts. se kk-erä seuraavan tarkistuksen yhteydessä laskettiin sille lyhennyksien kautta lyhentyneelle laina-ajalle ja päivän korkotasolle.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaakohan tuossa annuiteetin kohtelussa olla jotain käytännön eroja pankkien tai muiden lainoittajien välillä. Itse tein useamman vuoden aikana noita lyhennyksiä aikoinaan, kun oli viimeksi korkeammat korot, ja käytännössä ne aina lyhensivät laina-aikaa eikä tuossa tullut vuoden välein mitään maksuerän muutosta (oli 12kk Euribor) ts. se kk-erä seuraavan tarkistuksen yhteydessä laskettiin sille lyhentyneelle laina-ajalle ja päivän korkotasolle.
Ei pitäisi olla, anuiteetissa kun sovitaan laina-aina ja korko vaikuttaa vain kk-erään jolla se laina-aika saadaan pidettyä, samoin ylimääräinen lyhennys vähentää tarvittavaa kk-erää mutta ei se laina aikaa muuta (tai siis pitäisi muuttaa). Oletko nyt ihan varma että sulla oli anuiteetti, sillä väittäisin että kuvaamasi käytös pankin puolelta olisi yksipuolinen sopimusrikkomus.
 
Ei pitäisi olla, anuiteetissa kun sovitaan laina-aina ja korko vaikuttaa vain kk-erään jolla se laina-aika saadaan pidettyä, samoin ylimääräinen lyhennys vähentää tarvittavaa kk-erää mutta ei se laina aikaa muuta (tai siis pitäisi muuttaa). Oletko nyt ihan varma että sulla oli anuiteetti, sillä väittäisin että kuvaamasi käytös pankin puolelta olisi yksipuolinen sopimusrikkomus.
Itsepähän tietty maksoin ylimääräisiä lyhennyksiä :) Kyllä se annuiteetti oli. Pitäisi varmaan kaivaa vanhat lainasopparit jostain, että olisiko siinä ollut sitten jotain noiden ylimääräisten lyhennysten osalta.
 
Itsepähän tietty maksoin ylimääräisiä lyhennyksiä :) Kyllä se annuiteetti oli. Pitäisi varmaan kaivaa vanhat lainasopparit jostain, että olisiko siinä ollut sitten jotain noiden ylimääräisten lyhennysten osalta.
Nordean mobiilisovelluksessa näet lainan tiedoista lainatyypin. Jos kyseessä nyt oli Nordea.
 
Täältä löytyy nordean annuiteetti ja ylimääräisillä lyhennyksillä laina-aika lyhentynyt pari vuotta.
 
Nordean mobiilisovelluksessa näet lainan tiedoista lainatyypin. Jos kyseessä nyt oli Nordea.
Neljä lainaa ollut Nordealla ja kaikki annuiteetteja tähän asti. Tuota lyhenneltyä lainaa tosin ei ole ollut enää n. 15 vuoteen :) Sen jälkeen korot ollut sen verran matalalla, että ei ole tullut lyhenneltyä ylimääräistä.
 
Itsepähän tietty maksoin ylimääräisiä lyhennyksiä :) Kyllä se annuiteetti oli.
Täältä löytyy nordean annuiteetti ja ylimääräisillä lyhennyksillä laina-aika lyhentynyt pari vuotta.

Tässä varmaan on se oleellinen ero. Jos maksat vain sovittua kk erää etkä muuta, niin annuiteetissa koron muutokset muuttaa kk erää mutta ei laina-aikaa. Ylimääräisissä lyhennyksissä vaikutus on sovittavissa erikseen.
 
Oma ajatus oli, että ylimääräinen lyhennys on yksi keino säästää nousevissa koroissa. Se ei kuitenkaan sulje pois, että edelleen ostetaan osakkeita ja rahastoja tasaiseen tahtiin.
 
Juuri kysyin Nordealta tätä - menee tosiaan annuiteetissa niin että ylimääräiset lyhennykset lyhentävät laina-aikaa eivätkä vaikuta maksuerän suuruuteen. Laina-ajan saa venytettyä takaisin alkuperäiseen jolloin kk-erä pienenee, mutta se maksaa 150e muutosmaksun.
 
Eikös tässä ole asuntosijoittajalle ihan hyvä porkkana:
Asu 2 vuotta ilmaiseksi
"Kun ostat YIT Kodin valikoiduista muuttovalmiista tai tänä vuonna valmistuvista taloyhtiöistä, maksamme puolestasi kaikki vastikekulut kahden vuoden ajalta"

Eli ostaa asunnon ja laittaa sen vuokralle 2 vuodeksi saaden isoa kassavirtaa.
2 vuoden kuluttua sitten joko myy asunnon tai jatkaa vuokrausta, riippuen tilanteesta.

Laskin joitain esimerkkejä, niin tuolla voisi saada yli 10% oman pääoman tuottoa sen 2 vuoden ajan.

Vai onko tässä jotain mitä en huomaa?
 
Eikös tässä ole asuntosijoittajalle ihan hyvä porkkana:
Asu 2 vuotta ilmaiseksi
"Kun ostat YIT Kodin valikoiduista muuttovalmiista tai tänä vuonna valmistuvista taloyhtiöistä, maksamme puolestasi kaikki vastikekulut kahden vuoden ajalta"

Eli ostaa asunnon ja laittaa sen vuokralle 2 vuodeksi saaden isoa kassavirtaa.
2 vuoden kuluttua sitten joko myy asunnon tai jatkaa vuokrausta, riippuen tilanteesta.

Laskin joitain esimerkkejä, niin tuolla voisi saada yli 10% oman pääoman tuottoa sen 2 vuoden ajan.

Vai onko tässä jotain mitä en huomaa?

Asuntolainasta joutuu tietysti vähintään maksamaan korot ja lainarahan hinta on tietysti nyt melko kallista. Sen lisäksi joutunee miettimään sitä, että voisiko ilman tälläistä tarjousta saada asunnon halvemmalla, jostain myyjä kuitenkin rahansa ottaa. Ja jos asunnot eivät meinaa mennä kaupaksi ilman tälläistä kampanjaa voi pohtia, että onko hintataso oikea.
 
Eikös tässä ole asuntosijoittajalle ihan hyvä porkkana:
Asu 2 vuotta ilmaiseksi
"Kun ostat YIT Kodin valikoiduista muuttovalmiista tai tänä vuonna valmistuvista taloyhtiöistä, maksamme puolestasi kaikki vastikekulut kahden vuoden ajalta"

Eli ostaa asunnon ja laittaa sen vuokralle 2 vuodeksi saaden isoa kassavirtaa.
2 vuoden kuluttua sitten joko myy asunnon tai jatkaa vuokrausta, riippuen tilanteesta.

Laskin joitain esimerkkejä, niin tuolla voisi saada yli 10% oman pääoman tuottoa sen 2 vuoden ajan.

Vai onko tässä jotain mitä en huomaa?

Siinähän pitää maksaa kaksi prosenttia varainsiirtoveroa osakeen velattomasta hinnasta. Sitten jos sen myy kahden vuoden jälkeen muutama tonni menee kiinteistövälittäjän palkkioon.

Koko kahden vuoden ajalta juoksee myös korko ja koron marginaali siitä yhtiölainaosuudesta. Ja toki siitä käsirahasta jolla asunnon ostaa, jos siihen joutuu lainaa käyttämään.

Isoin ongelma on sitten kahden vuoden jälkeen siinä, että mistään tuskin löytyy sellaista idioottia joka maksaisi niistä asunnoista enää sitä velatonta hintaa jolla sen itse osti. Eli saattaa olla että sitä asunto-osaketta joutuu myymään vuoden pari ja maksa siltä ajalta ne asunnon ja yhtiölainan kulut ja lopputuloksena voi olla ettei kukaan suostu maksamaan muuta asunnosta kuin sen hinnan mikä yhtiölainaa on. Huonolla tuurillla ei maksa edes sitäkään.

En tiedä miksi grynderit eivät tiputa suoraan noiden ongelma-asunnoiksi muuttuneiden uusien käsiin jääneiden asunto-osakkeiden hintapyyntiä niin myös tavallisille ihmisille markkinoinnissa, että tiputtaisivat sitä velatonta pyyntihintaa vaikka 20 tai 25 prosenttia. Tuollaisia alennuksia niistä saa jo nykyään jos joku kiinteistösijoitusyhtiö ostaa niitä isomman nipun samasta asunto-osakeyhtiöstä vuokra-asunnoiksi itselleen. Tuo taloyhtiön päätyminen lähinnä yhden omistajan vuokra-asunnoiksi on riski, jos rakenteilla olevasta talosta ostaa omistusasunnon itselleen, ja asuinhuoneistojen kauppa ei käy siitä taloyhtiöstä ja sitten grynderi myy ne nippuna reilulla alennuksella vuokra-asunnoiksi.
 
Koko kahden vuoden ajalta juoksee myös korko ja koron marginaali siitä yhtiölainaosuudesta. Ja toki siitä käsirahasta jolla asunnon ostaa, jos siihen joutuu lainaa käyttämään.

Sivun mukaan YIT maksaa myös pääomavastikkeen, joka sisältää yhtiölainan koron ja marginaalin.
 
Siinähän pitää maksaa kaksi prosenttia varainsiirtoveroa osakeen velattomasta hinnasta. Sitten jos sen myy kahden vuoden jälkeen muutama tonni menee kiinteistövälittäjän palkkioon.

Koko kahden vuoden ajalta juoksee myös korko ja koron marginaali siitä yhtiölainaosuudesta. Ja toki siitä käsirahasta jolla asunnon ostaa, jos siihen joutuu lainaa käyttämään.

Varainsiirtoa on vaikea kiertää. Korot voi vähentää eikä tuollaisen uudehkon osakkeen myymiseen todellakaan tarvitse välittäjää.
 
Varainsiirtoa on vaikea kiertää. Korot voi vähentää eikä tuollaisen uudehkon osakkeen myymiseen todellakaan tarvitse välittäjää.

Miten ajattelit että se menee kaupaksi ilman välittäjää, kun samoja asuntoja on YIT itse myynyt jo useamman vuoden huonolla menestyksellä ja välissä ollut myös milloin milläkin välittäjällä niitä myynnissä? Ainakin osa noista kampanjaan kuuluvista uusista asunnoista oli sellaisia, että niistä taloyhtiöistä ovat yrittäneet myydä niitä asuntoja ainakin viimeiset kolme vuotta huonolla menestyksellä.

Noissa kampanjassa olevassa asunnoissa, joita vilkaisin, on jotain perustavanlaatuista ongelmaa joiden vuoksi niitä en ainakaan itse ostaisi siinäkään tapauksessa että olisi rahaa tilillä niiden ostamiseen. Tyypillisimmät ongelmat aivan liian korkea hintapyynti suhteessa siihen mitä rahalla saa, mahdollisesti ylihintainen vuokratontti, taloyhtiö on joku vain miniasuntoja sisältävä taloyhtiö josta voi tulla ongelmia myöhemmin ja huoneiston pohjaratkaisu sitten hanurista tyyliin puolen miljoonan euron hintainen asunto ja asunnon kahdesta makuuhuoneesta isompikin on niin pieni, että parivuodetta varten siihen pitänyt tehdä kaksi ovea kun ei muuten mahdu menemään sängyn eri puolille.

Osassa myytävistä asunnoista taas asunnon sijainti on huono ja sijaintiin nähden aivan ylihintainen.

Ei kait siinä jos noita asuntoja haluaa ostaa ja meinaa tehdä tilillä sillä, että saisi ne kahdeksi vuodeksi vastikkeetta käyttöönsä ja vuokraisi eteenpäin ja myisi sitten sen kahden vuoden jälkeen ne vielä hyvällä voitolla. Kannattaa varmaan samoilla tulilla ostaa useampi huoneisto kun sehän moninkertaisuu sillä tempulla se voitto minä niistä saa ainakin omissa laskemissaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 059
Viestejä
5 166 324
Jäsenet
82 603
Uusin jäsen
Alexa13

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom