Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Mä taas kuulun siihen koulukuntaan, joka on tuon proffan kanssa pitkälti samaa mieltä (tosin, en lukenut juttua vielä joten saatan olla erikin mieltä). Ja hienoa, että aiheesta kirjoitetaan. Mielestäni osingot ymmärretään usein jossain määrin väärin tuoton näkökulmasta. Osinkojen jahtaaminen keväällä ja korkean osinkoprosentin metsästäminen on mielestäni suoraan sanottuna typerää ja muutoinkin osinkoja jostain syystä on aina glorifioitu todella hassulla tavalla. Yhtiökokouksessa 80-vuotiaat papparaiset kysyvät puheenvuoroissaan, että "voisiko sitä osinkoa hiukkasen korottaa??". Mietin, että mitä hallitus pohtii kun joutuvat tuollaisiin vastailemaan. AY-liikkeet käyttävät osinkoja lyömäaseena työnantajaa vastaan, eivätkä tajua, että sijoittaja saisi luultavasti ihan samat tuotot vaikka ne osinkot jätettäisiin jakamatta. PR-mielessä näin voisi välillä tehdä. Ei myöskään ymmärretä, miksi omien ostot olisivat usein järkevämpi tapa jakaa voittovaroja omistajille. Kyllä, silloinkin kun kurssi on ATH:ssa ja kohta romahtaa (tapaus Nokia, josta jaksetaan aina muistuttaa näin yli 20v ostojen jälkeenkin).

Ja vaikka osingoilla voi olla joku rooli siinä, että yrityksen johto pitää mielessä omistajan tarpeet eikä hassaa rahoja, niin musta niiden merkitystä silti korostetaan liikaa. (Enkä omistaisi firmaa, jonka johtoon en luottaisi.) Osake tuottaa siksi, että se tekee joka sekunti kannattavaa liiketoimintaa. Se tuottaa pitoajan takia. Ei sen takia, että yrityksen taseessa oleva osinko siirretään sinun ja verottajan taskuun tiettynä hetkenä.

Äkkiseltään minun on vaikea nähdä tilannetta, jolloin omien osakkaiden osto markkinoilta olisi yrityksen osakkeenomistajien edun mukainen verrattuna vaikka rahan jakamiseen osinkoina ulos omistajille.

Verotuksen ja kulujen takia se on usein paljon parempi tapa sijoittajalle, joka uudelleensijoittaa voittonsa. OST on toki muuttanut tilanetta, mutta siinä on omat ongelmansa ja 50k raja on niistä yksi suurimmista. AOT:n tapauksessa jos haluat käteistä, niin osakkeiden myynti on lähes aina kevyemmin verotettua, sillä vain osa myynneistä on verotettavaa tuottoa.

Omien ostoilla ja osingoilla ei ole juurikaan eroa muutoin kuin verotuksen, kuljen ja sen suhteen, että murto-osaosakkeilla ei aina voi käydä kauppaa (joillain välittäjillä voi). Muutoin olisi se ja sama kummalla tavalla ne voitot jaetaan. Kummassakin tapauksessa sijoittaja päättää, pidetäänkö pääoma osakkeessa vai ei. Kummassakin tapauksessa on ihan samat vaihtoehdot käytettävissä. On ilahduttavaa, että muutama kotimainen firma on tämän tajunnut ja voittoja ei ole jaettu vain osinkoina. Jenkeissä omien ostot ovat arkipäivää.

Mutta tämä pätee vain pörssiin, jossa osakkeet ovat likvidejä. Listaamattomien tai todella epälikvidien kohdalla tilanne on toinen. Et voi myydä niitä helposti, jolloin ainoa tapa saada omistuksista kassavirtaa tai tuottoa on osingot. Verotuskin on erilainen. Eli on osingoille joskus paikkansa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta osinkoaspektista, taitaa monen yhtiön omistajista suuri osa olla toisia yhtiöitä tai jotakin muita "instituutioita", joiden näkemys (ja esim verotus?) osigoista ja niiden järkevyydestä voi olla hieman tai merkittävästikkin erilainen kuin härmäläisen piensijoittajan.

Yritysten verotukseen en ole juuri perehtynyt, joten en tiedä miten paljon esim osinkojen verotuskäytäntö eroaa piensijoittajiin ja jos tässä on isoja maakohtaisia eroja, tai jos vaikka yritystä a omistava yritys b saa siitä osingosta jotain muuta hyötyä mitä yksityissijoittaja ei. Mutta siis jos yrityksiä omistaa pääosin muut yritykset/instituutiot, niin se vaikuttanee merkittävösti miten esim osinkoja halutaan jakaa, vs. jos pääosa omistajista olisikin pien- /yksityissijoittajia...

Yrityksilläkin on oma elinkaari ja jossain vaiheessa jokainen yritys lakkaa olemasta. Aika vähän on esimerkiksi yrityksiä nyt oleassa, jotka on olleet olemassa esimerkiksi vuonna 1523. Tai vaikka vuoden 1823 yrityksistä on enää harva olemassa. Samoin vuoden 2023 Suomen ja maailman TOP100 suuruusluokan yrityksistä tuskin yksikään on pystyssä enää vuonna 2523. Suurin osa lienee kadonnut jo tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Jos nyt puhutaan osakkeiden ostamisesta ja omistamisesta, niin vielä harvempi on omistanut jonkun yrityksen osakkeita vuodesta 1523 tai 1823. Point being, miksi jonkun tarvisi omistaa jonkin firman osakkeita sen alusta loppuun?
Osakkeita kait omistetaan omaan intressiin sopivan pituinen ajanjakso, oli se sitten 30minuuttia tai 30 vuotta...
 
Siinähän saa se osakkeen omistaja tuottoa ja "mustapekka" siirtyy seuraavalle pelaajalle. Mutta jos firma ei maksa ikinä sen syntymän ja lopun välillä koskaan osinkoa, niin en itse näe mitään järkeä omistaa sellaisen osakkeita.

Yrityksilläkin on oma elinkaari ja jossain vaiheessa jokainen yritys lakkaa olemasta. Aika vähän on esimerkiksi yrityksiä nyt oleassa, jotka on olleet olemassa esimerkiksi vuonna 1523. Tai vaikka vuoden 1823 yrityksistä on enää harva olemassa. Samoin vuoden 2023 Suomen ja maailman TOP100 suuruusluokan yrityksistä tuskin yksikään on pystyssä enää vuonna 2523. Suurin osa lienee kadonnut jo tämän vuosisadan loppuun mennessä.
En tiennyt, että porukka sijoittaa 500 vuoden päähän täällä. Jos firma on kasvanut niin sen arvokin on yleensä kasvanut. Oletko sitä mieltä, että Amazon on sama firma 2023, kun se oli 1995 vaikka ei ole maksanut penniäkään osinkoa?
 
En tiennyt, että porukka sijoittaa 500 vuoden päähän täällä. Jos firma on kasvanut niin sen arvokin on yleensä kasvanut. Oletko sitä mieltä, että Amazon on sama firma 2023, kun se oli 1995 vaikka ei ole maksanut penniäkään osinkoa?
Aikajänne voi olla tai olla olematta pitkä, mutta lopulta ainoa asia mitä firmasta oli "hyötyä" oli osingot. Alku 0€ ja loppu 0€ arvo ja jos ei osinkoja makseta niin kaikki hyöty omistamisesta on sitten siitä kiinni koska ostit ja koska myit pois. Eli jollekulle jää aina mustapekka käteen kaikkien firmojen kohdalla. Riippuu sitten vaan siitä että minkä firman mikä ajanjakso osuu oman eliniän/sijoitus vuosien varrelle.

Amazon voi olla arvokas nyt, mutta joku päivä se menee konkurssiin/lopetetaan muuten tms. ja arvo on sitten 0€.
 
Aikajänne voi olla tai olla olematta pitkä, mutta lopulta ainoa asia mitä firmasta oli "hyötyä" oli osingot. Alku 0€ ja loppu 0€ arvo ja jos ei osinkoja makseta niin kaikki hyöty omistamisesta on sitten siitä kiinni koska ostit ja koska myit pois. Eli jollekulle jää aina mustapekka käteen kaikkien firmojen kohdalla. Riippuu sitten vaan siitä että minkä firman mikä ajanjakso osuu oman eliniän/sijoitus vuosien varrelle.

Amazon voi olla arvokas nyt, mutta joku päivä se menee konkurssiin/lopetetaan muuten tms. ja arvo on sitten 0€.

Piti oikein miettiä, että onko omalle kohdalleni sattunut yhtään konkurssia, jossa olisi menettänyt lopullisesti sijoittamani pääoman. Vain yksi - vaikka salkussa on kymmeniä ja kymmeniä yrityksiä. Lightstream-niminen öljy- ja kaasufirma. Muita en muista. No, tuostakin IB maksaisi $1:n muodollisen hinnan jos haluaisin arvottomat osakkeet pois salkusta. Eli ei mennyt ihan nolliin :) Kaikki muut ovat kadonneet salkusta lunastusten tai fuusioiden seurauksena ja käteen on lähes aina jäänyt enemmän kuin mitä kiinni laitoin.

Lisäksi iso osa liiketoiminnasta muuttaa jatkuvasti muotoaan ja sulautuu yhteen toisen liiketoiminnan kanssa. Eli liiketoimintojen erlinkaari voi olla jotain muuta kuin sen yrityksen elinkaari. Firma voi jatkaa vaikka lopettaa jonkun bisneksen kokonaan. Ja uusi firma voi syntyä mutta jatkaa vanhaa olemassaolevaa liiketoimintaa. Eli voi lopulta olla vaikea määritellä, mistä joku alkoi ja mihin lopulta päättyi.
 
Tuottavalla firmalla on aina joku arvo. Jos haluat käteistä niin myyt vaikka 5%/vuosi niin siinä sulle osinkoa.
Piensijoittajalle tuossa ei vain usein ole järkeä, koska myyntikulut syövät liikaa tuottoja tai ei ole mahdollista myydä 5%, koska yksittäiset osakkeet ovat niin kalliita, että yhdestä osakkeesta luopuminen tarkoittaisi esim. 20% myyntiä.
 
Piensijoittajalle tuossa ei vain usein ole järkeä, koska myyntikulut syövät liikaa tuottoja tai ei ole mahdollista myydä 5%, koska yksittäiset osakkeet ovat niin kalliita, että yhdestä osakkeesta luopuminen tarkoittaisi esim. 20% myyntiä.

Ottamatta vielä huomioon sitä, että myyntejä on jopa hankalampaa ajoittaa kuin ostoja.
 
Mä oon aina ajatellut, että firman kannattaa maksaa osinkoja jos sillä ei ole rahalle parempaa käyttöä. Käytännössä siis kohdetta johon investoida.

Jos/kun osinkoa maksetaan on osingon saajan tehtävä valita kohde, jolla osingot tuottavat parhaiten. Joskus se voi olla osingonmaksajan osakkeet.

Logiikallani oikeastaan minkään yrityksen ei kannattaisi maksaa osinkoja vaan investoida tulevaisuuteen, mutta strategioihin sopivia investointikohteita ei vaan rajattomasti ole.

(jajoo, OST:n ulkopuolella verotus tekee tästä napsun tehotonta ja osinkojen maksun sijaan omien osakkeiden osto voi olla järkevää.
 
Piensijoittajalle tuossa ei vain usein ole järkeä, koska myyntikulut syövät liikaa tuottoja tai ei ole mahdollista myydä 5%, koska yksittäiset osakkeet ovat niin kalliita, että yhdestä osakkeesta luopuminen tarkoittaisi esim. 20% myyntiä.

Niin, kuinka relevanttia on keskustella sijoittajista, joiden salkut ovat vielä niin pieniä että yhden osakkeen osuus on 20% positiosta? Tuo koskee ehkä BRK:ta, mutta muutoin osakkeiden hinnat ovat tyypillisesti kymppejä, joskus jenkeissä yli satasen. En näe kauheasti järkeä miettiä tilannetta, jossa jollain on satasen positio ja haluaa 5e taskurahaa mutta osakkeen hinta onkin 20e. Ei ne myynnit silloin tietenkään kannata, mutta ei tuolla mitään merkitystä ole muutoinkaan.

Väitän, että paljon tyypillisempi sijoittaja sijoittaa N vuotta kasvattaen salkkuaan. Kun salkku on suuri ja ikää paljon, alkaa painopiste muuttua siihen, että kaikki kassa ei menekään enää salkun kasvattamiseen. Silloin kuluillakaan ei ole niin suurta merkitystä kuin salkkua kasvattaessa.

Ottamatta vielä huomioon sitä, että myyntejä on jopa hankalampaa ajoittaa kuin ostoja.

Tämä on yksi niistä väärinkäsityksistä joista puhuin. Ei niitä tarvitse ajoittaa. Samoin kuin osinkojakaan ei ajoiteta vaan ne maksetaan aina öbaut saman vuosikierron mukaan. Kummassakin tapauksessa voit aina kontrata yhtiökokouksen päätöstä. Eli kun osinko maksetaan keväällä ja mielestäsi kurssi on alihintainen ja firman olisi kannattanut ostaa omia osakkeita, niin kontraat ja ostat osingoilla niitä osakkeita ja myyt vasta syksyllä kun kurssi on mielestäsi korkeampi. Tuo on täysin sama tilanne kuin että osinkoa EI makseta, ja myyt ihan samalla tavalla syksyllä kun kurssi on mielestäsi korkeampi. Ihan samat ajoituksen ongelmat kummassakin tapauksessa. Ihan saman verran jää pääomaa sisään virmaan kummassakin tapauksessa. Erona verot ja kulut. Sijoittaja ei vain tätä jostain syystä hahmota kun maksetaan osinkoa. En tiedä, miksi.
 
Viimeksi muokattu:
Aikajänne voi olla tai olla olematta pitkä, mutta lopulta ainoa asia mitä firmasta oli "hyötyä" oli osingot. Alku 0€ ja loppu 0€ arvo ja jos ei osinkoja makseta niin kaikki hyöty omistamisesta on sitten siitä kiinni koska ostit ja koska myit pois. Eli jollekulle jää aina mustapekka käteen kaikkien firmojen kohdalla. Riippuu sitten vaan siitä että minkä firman mikä ajanjakso osuu oman eliniän/sijoitus vuosien varrelle.

Amazon voi olla arvokas nyt, mutta joku päivä se menee konkurssiin/lopetetaan muuten tms. ja arvo on sitten 0€.
Tuolla logiikalla ei kannata omistaa yhtään firmaan, kun ne menee kumminkin konkkaan. En ole yhtään konkurssiin mennyttä firmaa onnistunut vielä ostamaan.

Vieläkään ei oikein auennut, että miten niille jotka osti 90-luvulla kirjakauppa Amazonia on jäänyt mustapekka käteen, kun eivät ole saanut yhtään osinkoa. Tuottoa tullut varmaa 10000% ellei enemmänkin.

Piensijoittajalle tuossa ei vain usein ole järkeä, koska myyntikulut syövät liikaa tuottoja tai ei ole mahdollista myydä 5%, koska yksittäiset osakkeet ovat niin kalliita, että yhdestä osakkeesta luopuminen tarkoittaisi esim. 20% myyntiä.
Parempi on, että muut kärsii siis veroista. Kannattaa myös vaihtaa välittäjää.

EDIT:
Tämä on yksi niistä väärinkäsityksistä joista puhuin. Ei niitä tarvitse ajoittaa. Samoin kuin osinkojakaan ei ajoiteta vaan ne maksetaan aina öbaut saman vuosikierron mukaan. Kummassakin tapauksessa voit aina kontrata yhtiökokouksen päätöstä. Eli kun osinko maksetaan keväällä ja mielestäsi kurssi on alihintainen ja firman olisi kannattanut ostaa omia osakkeita, niin kontraat ja ostat osingoilla niitä osakkeita ja myyt vasta syksyllä kun kurssi on mielestäsi korkeampi. Tuo on täysin sama tilanne kuin että osinkoa EI makseta, ja myyt syksyllä kun kurssi on mielestäsi korkeampi. Ihan samat ajoituksen ongelmat kummassakin tapauksessa. Sijoittaja ei vain tätä jostain syystä hahmota kun maksetaan osinkoa. En tiedä, miksi.
Hyvin selitetty. En ymmärrä miten tää on niin vaikeeta hahmottaa Suomessa. Verottaja kiittää tuossa veivauksessa ja jostain syystä siitä tykätään näissä sijoituspiireissä. Vaikka muuten haukutaan Verottajaa 24/7. Psygologia on sijoittamisessa yllättävän suuri rasite vaikka sitä ei moni myönnäkkään.

Osinkoa maksamattomassa firmassa myytte 5% joka vuosi vaikka 20.4, jos se on kaupankäyntipäivä. Siinä on teille kovemmilla veroilla osinkoa ja me muut vältytään verottajalta.
 
Viimeksi muokattu:
OST:n ulkopuolella verotus tekee tästä napsun tehotonta ja osinkojen maksun sijaan omien osakkeiden osto voi olla järkevää.
Tämä juuri. Ehdottomasti samaa mieltä, että jos firmalla ei ole mitään tuottavaa käyttöä varoilleen, ne luultavasti kannattaa jakaa omistajille, jotka voivat sijoittaa ne sitten muualle. Mutta voitonjaon ei tarvitse olla osinkoa.
 
Tätyy myöntää että meikälle osingot ovat Se Juttu. Salkussa n. 50 firmaa (turhan monta, yritän vähentää, mutta se on sitten toinen juttu) ja kaikki maksaa osinkoa. En ole kiinnostunut firmoista jotka ei maksa.

Pörssikurssit raketoi välillä ja välillä romahtaa, mutta osinkokassaan vaan kilisee vakaasti tuottoa. Tavoitteena että joka vuosi sinne kilisee edellistä enemmän. Salkun arvo sen sijaan voi olla mitä tahansa, en ole kovin kiinnostunut siitä.

En kuitenkaan metsästä korkeaa osinkotuottoprosenttia vaan pikemminkin matalaa. Korkea osinko% on mulle red flag. Ja varsinkin tietysti korkea payout ratio on red flag. Eli en hae sellaisia firmoja jotka maksaa lähes kaiken voiton ulos, vaan kyllä se osingonmaksu pitää olla kestävällä pohjalla.
 
Tämä on yksi niistä väärinkäsityksistä joista puhuin. Ei niitä tarvitse ajoittaa.

Tuo se on suurimmista harhoista, mitä sijoittajalla voi olla. Tuo on se asia, mikä erottaa sijoittajan ja osakesäästäjän. Toinen on järjettömän laaja hajauttaminen. Indeksijoittaminen on toki monelle se suositeltavin tapa säästää.
 
Tuo se on suurimmista harhoista, mitä sijoittajalla voi olla. Tuo on se asia, mikä erottaa sijoittajan ja osakesäästäjän.

Mikä siis on "suurimmista harhoista, mitä sijoittajalla voi olla"? Nyt ei ihan viestistäsi auennut, mitä ajat takaa. Eli jos olit eri mieltä kanssani, niin perustele ihmeessä.
 
Mikä siis on "suurimmista harhoista, mitä sijoittajalla voi olla"? Nyt ei ihan viestistäsi auennut, mitä ajat takaa. Eli jos olit eri mieltä kanssani, niin perustele ihmeessä.

Ajoittaminen on oikeastaan ainoa asia, millä sijoittamisessa on merkitystä.
 
Jos haluaisi kokeilla osakesijoittamista, mistäs se kannattaisi aloittaa? Mulla on normaalit tilit Nordeassa, onko niillä joku palvelu osakkeiden ostamista varten kanssa? Vai pitääkö lähteä jonkun toisen palvelun asiakkaaksi?
 
Ajoittaminen on oikeastaan ainoa asia, millä sijoittamisessa on merkitystä.

Ei tuosta ollut kyse, Lues uudestaan, mitä kirjoitin. Nyt puhuttiin voitonjaosta osinkoina tai omien ostoina. Sinulla on ihan samat mahdollisuudet ajoittaa ja spekuloida, jakoi se firma voitot osinkoina, tai jätti jakamatta ja ostaa omia osakkeitaan. Voitonjakotapa ei vaikuta millään tavalla. Perustelin jo, miksi. Joten jos ole eri mieltä, niin tuollaiset one-linerit eivät riitä.
 
Jos haluaisi kokeilla osakesijoittamista, mistäs se kannattaisi aloittaa? Mulla on normaalit tilit Nordeassa, onko niillä joku palvelu osakkeiden ostamista varten kanssa? Vai pitääkö lähteä jonkun toisen palvelun asiakkaaksi?

Nordean kautta voi ostaa osakkeita. Eikä siinä lopulta ole kauheasti "kokeilemista". Eli valitset osakkeen, rajahinnan ja painat "OSTA". Ja sitten kauppa toteutuu jos rajahintaan löytyy myyjä. Hankaluus on sijoittaa järkesvästi. Välttää kuluja ja veroja, hajauttaa tarpeeksi, välttää osakkeiden ostamista vain koska guru foorumilla suositteli. Itse suosittelen indeksirahastoja ja ETF:iä ja sitten rinnalle hiukan suoria jos niitä kaipaa. Taustalla rullaa säännöllinen passiivinen säästäminen, niin ei koko salkku romutu spekulointiin.
 
Nordean kautta voi ostaa osakkeita. Eikä siinä lopulta ole kauheasti "kokeilemista". Eli valitset osakkeen, rajahinnan ja painat "OSTA". Ja sitten kauppa toteutuu jos rajahintaan löytyy myyjä. Hankaluus on sijoittaa järkesvästi. Välttää kuluja ja veroja, hajauttaa tarpeeksi, välttää osakkeiden ostamista vain koska guru foorumilla suositteli. Itse suosittelen indeksirahastoja ja ETF:iä ja sitten rinnalle hiukan suoria jos niitä kaipaa. Taustalla rullaa säännöllinen passiivinen säästäminen, niin ei koko salkku romutu spekulointiin.
Sen verran lisäykseni että arvo-osuustili tai osakesäästötili pitää avata ensimmäiseksi. Nordea on ihan hyvä paikka kaupankäynnille.
 
Vieläkään ei oikein auennut, että miten niille jotka osti 90-luvulla kirjakauppa Amazonia on jäänyt mustapekka käteen, kun eivät ole saanut yhtään osinkoa. Tuottoa tullut varmaa 10000% ellei enemmänkin.
Ei vielä, mutta sekin päivä koittaa että Amazonia ei ole ja silloin osakkeillakaan ei ole arvoa. Jos siis maksoit niistä joskus jotain ja vaikka ne olisivat nyt nousseet 100000% niin jäät silti nuolemaan näppejäsi kun koko firma menee nurin ja ei maksanut koskaan osinkoja. Se on ihan sama mitä arvo joskus oli jos et silloin myynyt.

Ja vaikka ei menisi nollaan niin kaikki arvostus on ihan vaan numeroita näytöllä kunnes myyt tai saat osinkoa. Joku kilpailija keksii paremman ja tehokkaamman idean kohta ja parissa vuodessa Amazon on ihan nakkikioski tms.

Se että onko tämä käytännössä kauhean relevanttia en tiedä, mutta noin periaatetasolla jokainen firma joskus loppuu olemasta ja vaikka kuinka arvo oli joskus vaikka tuhansia miljardeja niin ei se paljoa lämmitä enää lopussa kun arvoa ei ole ja et saanut osinkoa/ et myynyt.
 
Ei vielä, mutta sekin päivä koittaa että Amazonia ei ole ja silloin osakkeillakaan ei ole arvoa. Jos siis maksoit niistä joskus jotain ja vaikka ne olisivat nyt nousseet 100000% niin jäät silti nuolemaan näppejäsi kun koko firma menee nurin ja ei maksanut koskaan osinkoja. Se on ihan sama mitä arvo joskus oli jos et silloin myynyt.

Ja vaikka ei menisi nollaan niin kaikki arvostus on ihan vaan numeroita näytöllä kunnes myyt tai saat osinkoa. Joku kilpailija keksii paremman ja tehokkaamman idean kohta ja parissa vuodessa Amazon on ihan nakkikioski tms.

Se että onko tämä käytännössä kauhean relevanttia en tiedä, mutta noin periaatetasolla jokainen firma joskus loppuu olemasta ja vaikka kuinka arvo oli joskus vaikka tuhansia miljardeja niin ei se paljoa lämmitä enää lopussa kun arvoa ei ole ja et saanut osinkoa/ et myynyt.
Voi niitä mustapekkaisia vuonna 1964 Brk A:ta ostaneita. Lappua ei ole splitattu kertaakaan ja yhden kappaleen hinta on noussut $ 7,50 -> $ 496 000 (+6 613 233,33 %). Osinkoa ei ole maksettu ikinä, joten jäävät kohta nuolemaan näppejään nakkikioskille.
 
Jos siis maksoit niistä joskus jotain ja vaikka ne olisivat nyt nousseet 100000% niin jäät silti nuolemaan näppejäsi kun koko firma menee nurin ja ei maksanut koskaan osinkoja.

Tämä on vähän ehkä harhaanjohtava ajatus kun se arvokkaiden osakkeiden myyminen on hyvin yleinen ja tärkeä tapa muuttaa omistus kassavirraksi ja realisoida tuotto. Joko pörssissä, tai sitten esim. lunastuksen yhteydessä. Eli joku ostaa Amazonin pois kuleksimasta ja sinä saat käteistä. Ei tarvittu osinkoja missään vaiheessa ja sijoitus tuotti. Suuri osa startup-sijoituksista toimii juuri näin, eikä mitään osinkoja edes harkita missään vaiheessa.

Ja ihan samalla tavalla osingoista ei ole tippaakaan iloa jos ne uudelleensijottaa firmaan joka joskus menee konkurssiin. Samat päätökset sijoituksen potentiaalista pitää tehdä maksettiin osinkkoja tai ei.

Ja vaikka ei menisi nollaan niin kaikki arvostus on ihan vaan numeroita näytöllä kunnes myyt tai saat osinkoa

Se on totta, mutta ootaisin pois tuon "ihan vaan". Osakesalkun arvo ei ole mitään virtuaalista mikkihiirirahaa, vaan kyse on likvidistä omaisuudesta joka pitää arvottaa käypään arvoon. Kun sulla on miljoonan pörssiosakesalkku, niin kyllä sulla on ihan faktisesti miljoonan omaisuus jonka voit koska tahansa muuntaa toiseen muotoon. Vaikka se ei maksaisi osinkoja. Listaamattomissa on sitten se likviditeettiongelma, joka pitää huomioida. Tai vaikkapa kiinteistöissä, joille ei lasketa arvoa joka hetkelle. Pörssissä tätä ongelmaa harvoin on, paitsi jossain senttikioskeissa.
 
Viimeksi muokattu:
Samoin vuoden 2023 Suomen ja maailman TOP100 suuruusluokan yrityksistä tuskin yksikään on pystyssä enää vuonna 2523. Suurin osa lienee kadonnut jo tämän vuosisadan loppuun mennessä.
Melko vahva arvio alle 80 vuoden päähän globaaleista top100-yrityksistä, etenkin jos kriteerinä pidetään liiketoiminnan jatkuvuutta ja omistajien asemaa, nimet voi tietysti kadota yhdistymisten myötä. Coca-Cola, Johnson&Johnson ja mitä kaikkia em. listalla on, ovat toimineet 1800-luvulta lähtien. Se on totta että esim. Standard Oilia ei ole ollut pitkään aikaan, mutta tuskin silloin syntyneiden pienempien yhtiöiden omistajien perillisiä harmittaa jos kukaan suvussa ei ole koskaan osakkeita realisoinut vaan pitänyt niistä sitkeästi kiinni. Lista itsessään elää varmasti, eihän kukaan olisi viime vuosisadan alkupuolella silloista listaa silmäillessään osannut kuvitella Googlen, Applen jne. kaltaista liiketoimintaa syntyvän tai että ne voisi kasvaa niin suureksi että nousisivat listan kärkipäähän.
 
Korkojen noustua alkoi kiinnostaa bondit. Eli Treasury Billit eli T-Billit (yks. T-Bill). Kyseessä USA:n valtion joukkovelkakirjat, joita lasketaan liikkeelle jatkuvasti eri pituisina. Juoksuaika päivistä vuoteen. Sen pidempiä kutsutaan T-Noteiksi (yks. T-Note) ja yli 10-vuotisia T-Bondeiksi.

Jos oikein tulkitsin, niin verotuksessa nuo katsotaan ns. nollakorkoisiksi joukkovelkakirjalainoiksi ja niistä mennee normi pääomavero.

Tällä hetkellä noiden tuotto luokkaa 5% ja Interactive Brokersin kautta kulu on $5/kauppa. Noita voi ostaa noin $1000 erissä, mutta eri bondeissa voi olla eri face value. Jos antaa erääntyä, ei mene myyntikomissiota. Eli ihan hyvä tuotto hyvin matalalla riskillä. Voi olla, etten ole vielä jotain ottanut huomioon, mutta katsotaan jos näitäkin eksyy salkkuun.
Pystyykös näihin sijoittamaan ainoastaan IBRK, degiro yms. muilla ulkomaalaisilla välittäjillä?
 
Pystyykös näihin sijoittamaan ainoastaan IBRK, degiro yms. muilla ulkomaalaisilla välittäjillä?

En kyllä tiedä muusta kuin IBKR:stä. Eli en osaa sanoa, saako t-billejä ostettua esim. Degiron kautta. Eikä ole kyllä kotimaisillakaan tullut näitä eteen, mutta en tiedä tarkemmin. Uusi tuttavuus itsellenikin, enkä ole vielä näitä ostanut.
 
Mielenkiintoinen lanka, ja osittain tämän innoittamana ajattelin aloitella sijoittamista ja säästämistä. Satuin tuossa viime kuussa myymään erään CSGO-skinin kohtalaisella ylihinnalla ja rahoille piti saada jotain käyttöä. Otinkin sitten käyttöön Nordnetin ja siellä ostelin mm. Nordean ja Nokian osakkeita ihan hupimielessä, ja laitoin myös kuukausisäästötilille 200e menemään joka kuukausi.

Harmi, että nyt vasta 34-vuotiaana tuli ajateltua sijoittamisen opettelua sekä kuukausisäästämistä, kun tämän olisi voinut aloitella jo vuosia sitten ja nyt voisi olla jo kohtalainen pesämuna tulevaisuutta varten kasassa. Saattaa olla että tämän harrastamisen vuoksi tulee menemään viskiin ja olueeseen huomattavasti vähemmän rahaa tulevina vuosina kun noihin nautintoaineisiin menevät massit ajattelin laitella poikimaan mahdollisesti lisää rahaa :D. Kiitos hyvistä keskusteluista, tätä tulen lukemaan mielenkiinnolla.
 
Harmi, että nyt vasta 34-vuotiaana tuli ajateltua sijoittamisen opettelua sekä kuukausisäästämistä, kun tämän olisi voinut aloitella jo vuosia sitten ja nyt voisi olla jo kohtalainen pesämuna tulevaisuutta varten kasassa. Saattaa olla että tämän harrastamisen vuoksi tulee menemään viskiin ja olueeseen huomattavasti vähemmän rahaa tulevina vuosina kun noihin nautintoaineisiin menevät massit ajattelin laitella poikimaan mahdollisesti lisää rahaa :D. Kiitos hyvistä keskusteluista, tätä tulen lukemaan mielenkiinnolla.

Kysymys on tietenkin myös siitä, että kuinka paljon viskistä ja oluesta kannattaa koskaan tinkiä, jos tarkoitus on kuitenkin lopulta käyttää varallisuutta mm. viskiin ja olueeseen. Liioitella ei tietenkään kannata, mutta kyllä elämästä kannattaa nauttia myös tässä ja nyt, eikä siirtää kaikkea sinne joskus. Niin sijoittamisella kuin säästämiselläkin siis rajansa ja mikäli korttinsa pelaa oikein ei välttämättä tarvitse (tai ainakaan kannata...?) missään vaiheessa varsinaisesti luopua asioista, jotka tuovat iloa ja nautintoa (ainakaan pitkäksi aikaa).
 
Uponorista ei-sitova ostotarjous à 25 euroa ja hinta hyppäsi pörssissä lähelle tätä. Olin hankkinut OST:lle kesällä vajaan 15 euron keskihinnalla, myin suoraan pois enkä jäänyt miettimään mitä olisi kannattanut tehdä kun ei tule veroseuraamuksia, voin ostaa jotain muuta tilalle.
 
Kysymys on tietenkin myös siitä, että kuinka paljon viskistä ja oluesta kannattaa koskaan tinkiä, jos tarkoitus on kuitenkin lopulta käyttää varallisuutta mm. viskiin ja olueeseen. Liioitella ei tietenkään kannata, mutta kyllä elämästä kannattaa nauttia myös tässä ja nyt, eikä siirtää kaikkea sinne joskus. Niin sijoittamisella kuin säästämiselläkin siis rajansa ja mikäli korttinsa pelaa oikein ei välttämättä tarvitse (tai ainakaan kannata...?) missään vaiheessa varsinaisesti luopua asioista, jotka tuovat iloa ja nautintoa (ainakaan pitkäksi aikaa).
Olen kyllä täysin samaa mieltä. En tiedä onko tuo kuinka selvä asia..toisaalta myös asia jota voi vatvoa loputtomasti. Itse en näe järkeä pitää kaikkea kulutusta minimissä elinvuodet 20-50v jotta voisin nauttia elämästä elinvuodet 51-XXv.
 
  • Tykkää
Reactions: |le
Tällä hetkellä noiden tuotto luokkaa 5% ja Interactive Brokersin kautta kulu on $5/kauppa. Noita voi ostaa noin $1000 erissä, mutta eri bondeissa voi olla eri face value. Jos antaa erääntyä, ei mene myyntikomissiota. Eli ihan hyvä tuotto hyvin matalalla riskillä. Voi olla, etten ole vielä jotain ottanut huomioon, mutta katsotaan jos näitäkin eksyy salkkuun.

Ostin pienen erän kokeeksi niin näen miten toimivat ja millaiset rapsat noista saa ulos. Kesälomien jälkeen erääntyy ja tuottoa tulee viitisen prosenttia. Sinänsä ostaminen oli helppoa. Pitää vain etsiä oikea t-bill skannerilla. En saanut ostettua suoraan skannerista vaikka siinä on Buy/Sell-toiminnot, mutta t-billin koodilla onnistui TWS:n kautta normaalisti.
 
Tänään piti ostaa lasten salkkuihin lisää Incapia. Asiakasriski toki realisoitui eilen, mutta ei ns. lopullisesti kuten konkkatapauksessa kävisi. Victronin tuotteilla on aivan varmasti kysyntää jatkossakin.
 
Ostin pienen erän kokeeksi niin näen miten toimivat ja millaiset rapsat noista saa ulos. Kesälomien jälkeen erääntyy ja tuottoa tulee viitisen prosenttia. Sinänsä ostaminen oli helppoa. Pitää vain etsiä oikea t-bill skannerilla. En saanut ostettua suoraan skannerista vaikka siinä on Buy/Sell-toiminnot, mutta t-billin koodilla onnistui TWS:n kautta normaalisti.
5% vuosituottoa? Aikaahan on vain ~4kk h-hetkeen eli 1,7% efektiivistä tuottoa?

Jos tuo on 4kk tuotto niin kerro tickeri:)
 
Tänään oli taas ostohousut jalassa. Nordnetin Superluoton kultatason raja tulee kohta vastaan :cigarbeye:

1682013636993.png
 
mikä ihme tota Nokiaa vaan tiputtelee, ei näistä ota selvää..


Tätä ketjua jos luet, niin ymmärrät mikä sitä Nokian osakkeen arvoakin tiputtaa. Ihme että on edes pystyssä enää koko firma. Kiittäminen varmaan Huawei boikotti siitä että se on edes pystyssä enää.
 
Salkkuun luikahti eilen lisää Nokiaa á 3,88€ hintaan. En tunne verkkolaitebisnestä kuin pintapuolisesti, mutta tuskin tuo nyt vielä ihan auringonlaskun alaa on.. 6G tulee ja AI-robotiikka vaatii lisää kaistaa. Deglobalisaatiokin on ainakin osittain Nokian hyöty. Jos ei muuten, niin eiköhän joku AI-robo pääse tulevaisuudessa hyötymään sijoituksen hedelmistä ainaka jälkeen ihmisen :cigar:
 
Salkussa on vähän Roviota. Onko ne aivan sama myydä pois tässä vaiheessa vai kannattaako jäädä odottamaan, että joku tekee korkeamman tarjouksen? Osinkoja niistä ei enää tule ja arvo pysyy tuossa 9,25€:ssa jos kukaan ei tee korkeampaa tarjousta.
 
Minkähän takia tämä on muuttunut kuluttomaksi? En valita mutta ihan mielenkiinnosta kyselen.
Sama homma on näköjään käynyt saman puljun Japani rahastolle.

 
Minkähän takia tämä on muuttunut kuluttomaksi? En valita mutta ihan mielenkiinnosta kyselen.
Sama homma on näköjään käynyt saman puljun Japani rahastolle.

Avaintietoesitteessa sanotaan 0.3%. Olisikohan taas Nordnetin pyoristysvirheita.
 
Kannattaa tosiaan aina katsoa ne viralliset luvut varmuuden vuoksi. Virheitä sattuu ja avaintietoesite on se virallinen tieto. Ja kannattaa laittaat tuosta palautetta niin ei moni muu mene harhaan.
 
Salkussa on vähän Roviota. Onko ne aivan sama myydä pois tässä vaiheessa vai kannattaako jäädä odottamaan, että joku tekee korkeamman tarjouksen? Osinkoja niistä ei enää tule ja arvo pysyy tuossa 9,25€:ssa jos kukaan ei tee korkeampaa tarjousta.
Kilpailevia tarjouksia en lähde arvailemaan, mutta noissa "pakkolunastuksissa" ei taida yleensä mennä välityspalkkiota, joten jos "vähän" on oikeasti vähän niin suhteellinen säästö voi olla huomattava odottamalla. Toisaalta vapautuvan rahan voit onnistua sijoittamaan siten että se tuottaa enemmän kuin säästö olisi tai riippuen välittäjästäsi, kauppojen määrä kuukaudessa voi vaikuttaa seuraavan kuukauden hintoihin, jos aiot tehdä kauppaa seuraavan kuukauden aikana.
 
Mites nyt näette tilanteen kun maailmanmeno on mitä on ja korot varmaan vaeltaa tuossa kolmosen ja nelosen väliä hyvän tovin. Onko esim 5ke lisälyhennys reilun 100k asuntolainaan millään tavalla merkittävä?

Ja toisena, laitan 500e kuussa EUNLiin niin onko näkemyksiä kandeisiko se sama summa laittaa mieluummin lainanlyhennykseen tällä hetkellä?

Lisäksi tällä hetkellä OP:n sillä mikä lie euriboriin sidottu talletustili olikaan on jonkin verran kopeekoita joista saa osan euriborien noususta itselle päin, siihen en ajatellut koskea lainaa lyhentääkseni vaan toimikoon puskurina.
 
Mites nyt näette tilanteen kun maailmanmeno on mitä on ja korot varmaan vaeltaa tuossa kolmosen ja nelosen väliä hyvän tovin. Onko esim 5ke lisälyhennys reilun 100k asuntolainaan millään tavalla merkittävä?

Ja toisena, laitan 500e kuussa EUNLiin niin onko näkemyksiä kandeisiko se sama summa laittaa mieluummin lainanlyhennykseen tällä hetkellä?

Lisäksi tällä hetkellä OP:n sillä mikä lie euriboriin sidottu talletustili olikaan on jonkin verran kopeekoita joista saa osan euriborien noususta itselle päin, siihen en ajatellut koskea lainaa lyhentääkseni vaan toimikoon puskurina.
Itse makselen asunto- ja opintolainoja niin hitaasti pois kuin mahdollista. Uskon saavani pitkällä aikavälillä paremman tuoton indeksirahastoista. Lisäksi yllättävän rahantarpeen kohdalla rahastoja on helpompi myydä kuin ottaa lisää "matalan" koron lainaa.

Jos korot nousee yli 7% niin katselen tilannetta uudelleen. Tosin siinä vaiheessa saattaa myös indeksit tuottaa enemmän.
 
Kokeile lainalaskurilla.
Neuvostasi motivoituneena laskin auki tän hetken koroilla ja ei tuo oikein mitenkään päin ole järkevää lyhentää. Säästö omilla lyhennysvaihtoehdoilla sen max. 200e vuodessa ja maksan sen hinnan mieluusti siitä että löytyy joustoa / sotakassaa. Eli ei aiheuta toimenpiteitä tässä kohden. :thumbsup:
 
Viimeksi muokattu:
Itse makselen asunto- ja opintolainoja niin hitaasti pois kuin mahdollista. Uskon saavani pitkällä aikavälillä paremman tuoton indeksirahastoista. Lisäksi yllättävän rahantarpeen kohdalla rahastoja on helpompi myydä kuin ottaa lisää "matalan" koron lainaa.

Jos korot nousee yli 7% niin katselen tilannetta uudelleen. Tosin siinä vaiheessa saattaa myös indeksit tuottaa enemmän.
Jos korko nousee yli 7%, indeksit todennäköisesti laskevat roimasti. Perusteena finanssimatematiikan nykyarvon kaava.
 
Kannattaa miettiä lainan lyhennystä myös riskien pienentämisen näkökannasta. Mä maksoin edellisen lainan pois ja sen myötä koin sijoittamisen riskit aika paljon pienemmäksi. Kun oli velaton pysty pienentämään buffereita ja oikeasti miettimään konseptia ”mitä mulla on varaa menettää”.

Nyt hankittiin sattumalta yhtä aikaa uus auto (käteisellä) ja uus kämppä joka vaatii sitten jonkun verran velkaa. Käytännössä tulen taas pienentämään sijoituksia ja maksamaan sitä pois, koska velattomana oleminen on vain niin huoletonta.

Sijoittamisen kannalta toi tuskin on järkevin pitkän aikavälin siirto, mutta elämässä on muutakin.
 
Kannattaa miettiä lainan lyhennystä myös riskien pienentämisen näkökannasta. Mä maksoin edellisen lainan pois ja sen myötä koin sijoittamisen riskit aika paljon pienemmäksi. Kun oli velaton pysty pienentämään buffereita ja oikeasti miettimään konseptia ”mitä mulla on varaa menettää”.

Nyt hankittiin sattumalta yhtä aikaa uus auto (käteisellä) ja uus kämppä joka vaatii sitten jonkun verran velkaa. Käytännössä tulen taas pienentämään sijoituksia ja maksamaan sitä pois, koska velattomana oleminen on vain niin huoletonta.

Sijoittamisen kannalta toi tuskin on järkevin pitkän aikavälin siirto, mutta elämässä on muutakin.
Kyllähän velattomuus tuo tiettyä mielenrauhaa jolle voi jokainen pohtia arvon. Toisille se voi olla iso juttu ja toinen ei niin välitä että on miljoona velkaa jos nettovarallisuus on plussalla - jokainen tyylillään. Itsekin arvotan velattomuutta jonkun verran ja esimerkiksi mieluummin lyhentelen lainaa hieman aggressiivisemmin 5% korkotasoissa kun painotan 7-8% keskiarvoisen indeksituoton ETFiä.

Tällä hetkellä oma velka (opintolaina 22k€) on vielä 2% tuntumassa (12kk euribor, tarkastus kesän lopulla) joten valtaosa kassavirrasta menee ETFiin, mutta jos merkittävää laskua ei koroissa tule lähiaikoina niin alan korontarkistuksen jälkeen lyhentämään lainaa huomattavasti nykyistä nopeammalla tahdilla ihan vain oman mielenrauhan takia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 399
Viestejä
4 489 786
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom