Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[B12]

Eunl voittaminen on kyllä ehkä se hyvä mittari. Näemmä aika tasoissa ite sen kanssa eikä ihme, kun sitä ja vastaavia 50% salkusta.

Ehkä se pitää ajatella siten, että jos osakepoimii hki pörssistä niin hki indexin voittaminen vaikeaa ja jos maailmalta niin vastassa maailmaindexi.

Kuitenki tää on mun mielestä tärkee tieto ja ehkä omaan makuun liian moni sijoittaa äärimmäisen passiivisesti johki suomirahastoon niin tuototkin jää laihoiks.

Helsingissa se ominaisuus, että Suomiyhtiöt maksavat isoa osinkoa moneen muuhun maahan nähden. Siksi OMXHGI on parempi indeksimittari kuin PI. Esim Nordnetin ilmainen Suomi indeksi on tuottanut pitkällä juoksulla ihan kohtalaisesti.

 

[Teppu]

Indeksisijoittaminen on aika tylsää mutta omasta mielestäni pitkällä aikavälillä tuotot on tähän mennessä olleet erinomaisia. Nordnetin sisäänheittotuote ”Nordnet Suomi Indeksirahasto” jossa kulut 0€ on suoriutunut vakuuttavasti. Mennyt ei tietysti ole tae tulevasta. Kaverina tällä minulla on myöskin Storebrand global all countries indeksirahastoa jossa kurssi myöskin kehittynyt loistavasti.

 

[3dfx]

Ongelmia alkaa syntyä siinä vaiheessa, kun tavoitellaan indeksiä suurempaa tuottoa (suuremmalla riskillä). Tilastojen valossa tämä onnistuu (pidemmän päälle) ani harvoin. Mikä on hyvä tiedostaa jo síjoitusstrategiaa valittaessa.

Tuossakin kohtaa indeksi on vaan baseline ja ylituotto riskeihin nähden on se mikä merkkaa. Indeksihän on nimenomaan helposti voitettavissa hyvänä aikana suurella riskinotolla, mutta silloin ne tuotot tulee suurista riskeistä ja voi silti riskikorjattuna olla alta yleisindeksituoton.

Alle kymmenen vuoden aikajänne on tosiaan verrattain lyhyt, mutta kyllähän yksittäinen sijoittaja voi saada merkittävää ylituottoa vaikka viidenkymmenenkin vuoden ajan.

Ylituotto ei ole sama asia kuin yleisindeksiä korkeampi tuotto. Ylituoton mittari on alffa, missä salkun varianssi eli beta otetaan huomioon.

Ei ehkä samalla tasolla kuitenkaan. Mulla meni kuukausisäästöt pitkään maailma indeksiin joka ei nyt kuitenkaan vaatinut hirveitä perusteluita. Pari vuotta sitten kun Trump rupes sekoilemaan rupesin siirtämään uusien ostoja EU indeksiin. Otetaanhan siinä kantaa, mutta ihan eri tasolla kuin yksittäisen yrityksen kohdalla.

Mitä enemmän olen yrittänyt ennakoida oman työnantajan osakekurssia sitä enemmän olen huomannut ettei mulla ole energiaa eikä varmaan kompetenssiakaan tehdä sitä. Valtaosa jutuista mitä olen valikoinut on mennyt pieleen, ja ne mitkä onnistui on ollut pitkälti tuuria.

Mun on vaikeaa nähdä eroa noiden välillä. Maailma indeksissäkin sun pitää itsellesi perustella miksi juuri se riskitaso on sulle sopiva, etkä halua matalamman riskin tai korkeamman riskin osakkeita. Muistaakseni low volatility- rahastojakin on olemassa.

Tässä vaan on rahastoyhtiöillä vahva intressi tuoda esiin yliyksinkertaistavia asioita esim. tuottojen vertailua suoraan indeksituottoihin ilman riskikorjausta, tai luoda kuvaa että johonkin indeksiin voi vaan oksentaa rahaa juurikaan miettimättä sen sijaan että joku osakepoiminta on jotenkin hirveän työllistävää hommaa. Tässäkin keskustelussa on passiivista indeksisijoittamista verrattu aktiiviseen osakekauppaan, vaikka myös osakesäästämistä voi tehdä passiivisesti ja tunnuslukujen sekä pienen selvitystyön jälkeen. Jos salkun tekee vaikka 10 osakkeesta, jotka ovat omaan riskiprofiiliin ja tuottotavoitteisiin osuvia, yhtiökohtaisetkin erot tasaantuvat ja sijoittaminen on indeksisijoittamisen omaista. Mitä enemmän osakkeita salkussa, sitä pienempi todennäköisyys on siihen ylituottoon ja salkun tuotot konvergoituu siihen riskikorjattuun markkinatuottoon.

 

[zepi]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka paljon porukalla on rahaa oman pankin ns. säästötilillä? Itse olen miettinyt, että jos muutaman tuhat euroa pitäisi ns "hätävarana" ja loput laittaisi Nordettiin. Nyt siellä on about 6ke. Nämähän on ihan makuasioita, mutta kunhna kyselen..

0€.

En ole kokenut järkeväksi pitää siellä mitään kun mulla on useampien kymmenien osakkeiden / etf:ien salkku josta saa 2-3pv:ssä nostettua käteistä tilille (myymällä jotain osaketta / etf:ää) jos on tarvetta.

Käyttötilillä on about yhden kuukauden menojen verran extraa, lähinnä siltä varalta että työnantaja jotenkin sössii palkanmaksun ja se ei tule palkkapäivänä tilille kun sen jälkeen lähtevät kaikki isot kk-maksut (vuokra, sairausvakuutukset, luottokortit) tililtä ja olisi vähän noloa jos ne eivät menisi läpi…

Tuohon ei taas auta säästötili mitään, kun en mä nyt joka kerta katso tilipäivänä että tuliko ne rahat nyt vaiko ei.

 

[Tenitsi]

Ei ole tarvetta pitää tilillä muutamaa satasta enempää, kun luottokorteilta voi maksaa/siirtää tilille tarvittaessa. Kaikki extra Nordnetiin.

 

[dropadrop]

Mun on vaikeaa nähdä eroa noiden välillä. Maailma indeksissäkin sun pitää itsellesi perustella miksi juuri se riskitaso on sulle sopiva, etkä halua matalamman riskin tai korkeamman riskin osakkeita. Muistaakseni low volatility- rahastojakin on olemassa.

Riskitaso joo, mut yksittäisen yrityksen kohdalla pitäisi mun mielestä jo ymmärtää sen numeroiden päälle ja olla selkeä näkemys siitä, miksi tulee edelleen kasvamaan.

Esim. maailma indeksissä jos aikajana on riittävän pitkä voi ehkä vaan olettaa trendin jatkuvan. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta tilastollisesti riittävän pitkällä aikajanalla historia voi kuitenkin antaa todennäköisyyksiä tulevalle. Yksittäisen osakkeen kohdalla on toisin, arvokkaat yhtiöt maailmaindekIn sisällä vaihtuvat pikkuhiljaa, ja osakkeita ostaessa pitäisi olla kartalla siitä erikseen jokaisen yrityksen kohdalla. Se siis lisää yleisen maailmantalouden trendien lisäksi jokaisen yrityksen kohdalla riskin siitä, että mokaavat.

Mun historian perusteella tämä jälkimmäinen riski on tosi iso, todennäköisesti myös sen takia että mun ostot on perustunut mutuun ja sitä kauttta trendeihin. Kun trendi muuttuu pitäisi olla jo etukenossa reagoinut tai pudotus on iso.

 

[3dfx]

Riskitaso joo, mut yksittäisen yrityksen kohdalla pitäisi mun mielestä jo ymmärtää sen numeroiden päälle ja olla selkeä näkemys siitä, miksi tulee edelleen kasvamaan.

Esim. maailma indeksissä jos aikajana on riittävän pitkä voi ehkä vaan olettaa trendin jatkuvan. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta tilastollisesti riittävän pitkällä aikajanalla historia voi kuitenkin antaa todennäköisyyksiä tulevalle. Yksittäisen osakkeen kohdalla on toisin, arvokkaat yhtiöt maailmaindekIn sisällä vaihtuvat pikkuhiljaa, ja osakkeita ostaessa pitäisi olla kartalla siitä erikseen jokaisen yrityksen kohdalla. Se siis lisää yleisen maailmantalouden trendien lisäksi jokaisen yrityksen kohdalla riskin siitä, että mokaavat.

Mun historian perusteella tämä jälkimmäinen riski on tosi iso, todennäköisesti myös sen takia että mun ostot on perustunut mutuun ja sitä kauttta trendeihin. Kun trendi muuttuu pitäisi olla jo etukenossa reagoinut tai pudotus on iso.

Yksittäisen kyllä, jos tosiaan ostaa vain paria yksittäistä yhtiötä ja pyrkii todella ylituottoon. Jos ostaa vaikka 10-15 kevyen perehtymisen ja parin tunnusluvun perusteella osta ja unohda periaatteella, niin yksittäisen yhtiön paino pienenee ja todennäköisyys että kaikki pickit olisi epäonnistuneita vaatii jo huonoa tuuria. Helsingin OMX25 koostuu 25 yhtiön osakkeesta ja Dow Joneskin 30 eri yhtiön osakkeesta, eli osakeindeksissäkään ei välttämättä ihan hirveitä määriä yhtiöitä ole. Esim. Seligson tarjoaa omx25 Helsinkiä seuraavaa ETF ja perinteistä rahastoa. Jos salkku on hajautettu, se muodostaa oman indeksinsä.

Maailman indeksiin sijoittaessa pitää valita hyvä rahasto, mikä seuraa indeksiään ilman suurta poikkeamaa, ja sen indeksin riskillisyyttä ja painotuksia mm. maantieteellisesti miettiä. Sen lisäksi rahaston liikkeellelaskijassa on vastapuoliriski.

 

[Smugu]

Maailman indeksiin sijoittaessa pitää valita hyvä rahasto, mikä seuraa indeksiään ilman suurta poikkeamaa, ja sen indeksin riskillisyyttä ja painotuksia mm. maantieteellisesti miettiä.

Ei näitä nyt niin paljon tarvitse miettiä. Joskus joku sanoi minulle että EUNL on hyvä etf ja minä totesin että Shelvä. Sinne siis rahat menee joka kuukausi ja tätä tulee jatkumaan vielä vähintään 25 vuotta.