Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Palataan tähän vielä nyt sen verran, että kyseessä Bank norwegian mistä ainakin netissä löytyy tietoa että verotettais pääomatulona. Lasketaanko tätä siltikkään näihin myynteihin?

Se "tonnin sääntö" koskee luovutuksia. Korko ei ole luovutus, eli saatu korkotulo ei liity kyseiseen sääntöön mitenkään.

Lisätietoa kyseisestä säännöstä: Arvopaperien luovutusten verotus
 
Svea bankissa 4,1% korko 12kk määräaikaiselle. Ajattelin tuonne laittaa, ihan kohtuu korko, tai ainakin parempi kuin muualla.
 
Lapselle tarkoitus säästää. ETF:iä pitäisi ostella harvemmin 2,5 € kulun takia. Kk-säästöön siis harkinnassa rahastot. Löytyykö Storebrand Global All Countries A EUR -rahastolle vastuuttomasti (ei-vastuullisesti) sijoittavaa vaihtoehtoa pienillä kuluilla?

E: En myöskään nopealla vilkaisulla löytänyt vastausta: onko rahastossa merkintä-/lunastuskuluja?
 
Itse olen tykännyt tuosta OP:n kasvutuottotilistä, kun tarjoaa mahdollisuuden nostaa 4 kertaa vuodessa ilman kuluja. Korkotuotto on toki hieman pienempi kuin kilpailevilla pankeilla, mutta vastaavasti tuonne uskaltaa laittaa melko huoletta ne nopeasti realisoitavissa olevat pahan päivän varalle säästetyt rahatkin.
 
Itse olen tykännyt tuosta OP:n kasvutuottotilistä, kun tarjoaa mahdollisuuden nostaa 4 kertaa vuodessa ilman kuluja. Korkotuotto on toki hieman pienempi kuin kilpailevilla pankeilla, mutta vastaavasti tuonne uskaltaa laittaa melko huoletta ne nopeasti realisoitavissa olevat pahan päivän varalle säästetyt rahatkin.

Muuten hyvä, mutta Svean ja Norwegianin säästötileillä ei ole mitään nostorajoituksia. Ainoastaan Svean määräaikaisissa on (mutta ei normaalissa säästötilissä).
 
Muuten hyvä, mutta Svean ja Norwegianin säästötileillä ei ole mitään nostorajoituksia. Ainoastaan Svean määräaikaisissa on (mutta ei normaalissa säästötilissä).

Norskilla on uusi säästötili plus jossa rajoitettu maksuttomat nostot kahteen/vuosi ja tämän jälkeen 0,5% nostettavasta summasta.

Tuossa plussassa on vähän parempi korko kuin normaalissa säästötilissä, ero tosin vain 0,25%
 
Itse olen tykännyt tuosta OP:n kasvutuottotilistä, kun tarjoaa mahdollisuuden nostaa 4 kertaa vuodessa ilman kuluja. Korkotuotto on toki hieman pienempi kuin kilpailevilla pankeilla, mutta vastaavasti tuonne uskaltaa laittaa melko huoletta ne nopeasti realisoitavissa olevat pahan päivän varalle säästetyt rahatkin.

Juuri tuli tiedote että vuonna 2024 OP tarjoaa bonukset 40% korotetuksella (kuluvana vuonna 30%), mikäli sillä on merkitystä valintaan. Itsellänikin tuollainen kasvutuottotili, mutta korko jää nykyisellä 3kk euriborin tasolla 3% kannikoille kun esim. Svealta saisi nyt tosiaan suoraan tuon 3,55% ilman mitään rajoituksia nostoista tms.
 
Juuri tuli tiedote että vuonna 2024 OP tarjoaa bonukset 40% korotetuksella (kuluvana vuonna 30%), mikäli sillä on merkitystä valintaan. Itsellänikin tuollainen kasvutuottotili, mutta korko jää nykyisellä 3kk euriborin tasolla 3% kannikoille kun esim. Svealta saisi nyt tosiaan suoraan tuon 3,55% ilman mitään rajoituksia nostoista tms.
Joo näköjään Svealla olisikin kuluttomat nostot. Nykyisillä euriboreilla oma kasvutuotto tili tosin pääsee lähelle Svean korkoa, kun jemmassa on reilut 50k. Bonukset ovat olleet kyllä aika muhkeat jo tänä vuonnakin OP:lla, joten toista sataa euroa bonuksia on kertynyt jo kasvutuottotilin kanssakin. Asuntolaina on kuitenkin aika dominoiva edelleen bonustuotoissa. Mutta kyllä keskittämisellä omat hyvätkin puolet on.
 
Itse olen tykännyt tuosta OP:n kasvutuottotilistä, kun tarjoaa mahdollisuuden nostaa 4 kertaa vuodessa ilman kuluja. Korkotuotto on toki hieman pienempi kuin kilpailevilla pankeilla, mutta vastaavasti tuonne uskaltaa laittaa melko huoletta ne nopeasti realisoitavissa olevat pahan päivän varalle säästetyt rahatkin.
Miksi ei uskaltaisi laittaa pienemmän pankin säästötilille, kunhan kotimaisen talletussuojan piiriin kuuluu?
 
Miksi ei uskaltaisi laittaa pienemmän pankin säästötilille, kunhan kotimaisen talletussuojan piiriin kuuluu?
Kyse ei ole tästä. Tarkoitin siis tilannetta, jossa säästötilille pitäisi tehdä määräaikainen talletus eli rahaa ei voisi nostaa esimerkiksi 12kk aikana pois. Itse varaudun yllättäviin menoihin ja huonompiin päiviin pitämällä heti käytettävissä olevaa rahaa vähintään 10 kiloa säästötilillä. Mutta kuten aiemmin mainittiinkin, Sveallakaan ei ollut mitään nostorajoituksia korkotililtä, joten siinä mielessä olin väärässä. Osa pankeista kuitenkin tarjoaa vain määräaikaisia korkotilejä.
 
Kyse ei ole tästä. Tarkoitin siis tilannetta, jossa säästötilille pitäisi tehdä määräaikainen talletus eli rahaa ei voisi nostaa esimerkiksi 12kk aikana pois. Itse varaudun yllättäviin menoihin ja huonompiin päiviin pitämällä heti käytettävissä olevaa rahaa vähintään 10 kiloa säästötilillä. Mutta kuten aiemmin mainittiinkin, Sveallakaan ei ollut mitään nostorajoituksia korkotililtä, joten siinä mielessä olin väärässä. Osa pankeista kuitenkin tarjoaa vain määräaikaisia korkotilejä.

Ainakin Aktian määräaikaistalletuksista voi nostaa, mutta joutuu maksamaan "nostoprovisiota" 1% nostetusta määrästä.
 
Itse olen tykännyt tuosta OP:n kasvutuottotilistä, kun tarjoaa mahdollisuuden nostaa 4 kertaa vuodessa ilman kuluja. Korkotuotto on toki hieman pienempi kuin kilpailevilla pankeilla, mutta vastaavasti tuonne uskaltaa laittaa melko huoletta ne nopeasti realisoitavissa olevat pahan päivän varalle säästetyt rahatkin.

Kasvutuoton ylimääräinen nosto taitaa maksaa 15-20€. Jos tämä kustannus hiertää, niin tilin voi lopettaa milloin. Pääoma ja korko maksetaan samantien. Sitten voikin avata tilin vaikka heti uudelleen.
 
Kasvutuoton ylimääräinen nosto taitaa maksaa 15-20€. Jos tämä kustannus hiertää, niin tilin voi lopettaa milloin. Pääoma ja korko maksetaan samantien. Sitten voikin avata tilin vaikka heti uudelleen.
Ei voi lopettaa milloin vain. Joku raja siinä on että jos on liikaa rahaa siellä niin ne pitää siirtää pois ennen kuin voi lopettaa tilin. Kokeilin nimittäin enkä nyt muista mikä se summa oli. Ja asiakasomistajalle hinta on 10€, siis jos nostot siltä vuodelta on käytetty.
 
Jos on määräaikaista talletusta tekemässä, niin kannattaa harkita myös jenkkien korkolappuja. Vuoden maturiteetillä saanut johonkin 5.4% pintaan ja sitä lyhempiin aikoihin vielä parempia, esim 4kk tainnut olla 5.6% (p.a.) luokkaa.
 
Jos on määräaikaista talletusta tekemässä, niin kannattaa harkita myös jenkkien korkolappuja. Vuoden maturiteetillä saanut johonkin 5.4% pintaan ja sitä lyhempiin aikoihin vielä parempia, esim 4kk tainnut olla 5.6% (p.a.) luokkaa.
Kuinka näitä saa hankittua? Saako Nordneistä?

Tietoni näistä siis täysi 0. Onko näissä minkälaisia riskejä verrattuna vaan ihan määräaikais talletukseen?
 
Minusta Nordnetilta ei saa suoraan jenkkibondeja ostettua. IB:ltä taisi saada? Asiasta oli tässä ketjussa keskustelua pari kk sitten.
 
Jos on määräaikaista talletusta tekemässä, niin kannattaa harkita myös jenkkien korkolappuja. Vuoden maturiteetillä saanut johonkin 5.4% pintaan ja sitä lyhempiin aikoihin vielä parempia, esim 4kk tainnut olla 5.6% (p.a.) luokkaa.
Valuuttakurssiriskin vuoksi ei sinne euroja kannata työntää. Toki jos pitää osan rahoista aina dollareissa/dollaripohjaisissa sijoituksissa niin hyvä vaihtoehto. IB:llä tosin saa korkoa jo kohtuullisesti pelkästään pitämällä dollareita tilillä tekemättä mitään.
 
Jos on määräaikaista talletusta tekemässä, niin kannattaa harkita myös jenkkien korkolappuja. Vuoden maturiteetillä saanut johonkin 5.4% pintaan ja sitä lyhempiin aikoihin vielä parempia, esim 4kk tainnut olla 5.6% (p.a.) luokkaa.

Mä kirjoittelin ja ostin T-billejä Interactive Brokersin kautta tovi sitten:


Eka erä erääntyy joulukuussa. Kurkkaan, miltä ne näyttävät verorapsassa ja jos kaikki OK, niin ostan lisää. Noilla saa varsin hyvää tuottoa dollareille.

Valuuttakurssiriskin vuoksi ei sinne euroja kannata työntää.

En sanoisi kategorisesti, ettei kannata. Mutta hyvä tiedostaa valuuttariski. Riski on toisaalta myös valuuttahajautusta. Eli voi se dollari vahvistuakin euron nähden. Joka tapauksessa tuotto on varsin korkea noissa. Ja sopivalla välittäjällä ostaminen on helppoa.
 
Kasvutuoton ylimääräinen nosto taitaa maksaa 15-20€. Jos tämä kustannus hiertää, niin tilin voi lopettaa milloin. Pääoma ja korko maksetaan samantien. Sitten voikin avata tilin vaikka heti uudelleen.

Ei voi lopettaa milloin vain. Joku raja siinä on että jos on liikaa rahaa siellä niin ne pitää siirtää pois ennen kuin voi lopettaa tilin. Kokeilin nimittäin enkä nyt muista mikä se summa oli. Ja asiakasomistajalle hinta on 10€, siis jos nostot siltä vuodelta on käytetty.

Tokihan rahat pitää siirtää tililtä pois ennen tilin lopettamista. Itselläni ei ole näköjään ollut tuolla "liikaa" rahaa, kun prosessi on sujunut ongelmitta :).
 
Tokihan rahat pitää siirtää tililtä pois ennen tilin lopettamista. Itselläni ei ole näköjään ollut tuolla "liikaa" rahaa, kun prosessi on sujunut ongelmitta :).
Joo mutta tuossa aiempi viittasi että maksun voi kiertää lopettamalla tilin. Se ei vaan onnistu vaan varat pitää siirtää ensin-->joudut maksamaan sen palvelumaksun jos olet siirtosi jo käyttänyt.
 
Joo mutta tuossa aiempi viittasi että maksun voi kiertää lopettamalla tilin. Se ei vaan onnistu vaan varat pitää siirtää ensin-->joudut maksamaan sen palvelumaksun jos olet siirtosi jo käyttänyt.
Pointti tuossa olikin, että miksi pitäisi siirtää. Itsekin siirsin varat ensin pois kun luulin että niin pitää tehdä. Kuitenkin lopetusvaiheessa pyytää palvelu vastatilin jonne tilin varat+korot automaattisesti siirretään, eli erikseen varoja ei tarvitse siirtää
 
En sanoisi kategorisesti, ettei kannata. Mutta hyvä tiedostaa valuuttariski. Riski on toisaalta myös valuuttahajautusta. Eli voi se dollari vahvistuakin euron nähden. Joka tapauksessa tuotto on varsin korkea noissa. Ja sopivalla välittäjällä ostaminen on helppoa.

Mutta kun puhutaan pankkitilisäästöistä, niin pitää ehkä myös myöntää ihan ääneen, että tuo valuuttakurssiriski on paljon isompi kuin nuo korot (puhumattakaan noiden korkojen erotuksesta). Tämä ei ole lainkaan hyvä asia ns. nollariskiselle säästölle.

script_FOREX_01.png


Jos näin suurennuslaisella katselee, niin vaikka keskimäärin tuo kurssi on melko vakio... niin tyypillisesti tuo kurssi elää sen 10 % satunnaisesti valittuun suuntaan per vuosi, välillä muutosta on reilut 20 % vuodessa, ja pahimmillaan tuo näyttää eläneen yli 30 % per vuosi (kaikki toki näin ihan viimeisen neljännesvuosisadan aikana). Joten, yhden vuoden sijoitusjönteellä ei ehkä kannata laittaa noita pankkitilitalletuksia taaloiksi vaikka sieltä puolelta saisi yhtä tai kahta prosenttiyksikköä suuremman koron...

Ja, ihan kuukausitasollakin nähdään välillä noita 10 % muutoksia. Pahimmillaan tuo 10 % on saatu ihan päivätasolla (ellei datassa ole virhettä)!

script_FOREX_02.png


Ja, vaikka kyseessä on kaksi isoa valuuttaa, niin silti edes hieman pidempi sijoitushorisonttikaan ei auta suuresti. Neljän vuoden kohdalla tuo tyypillinen vuosittainen muutos on edelleen noin 4–5 % suuntaansa (siis yhteensä sen 16–19 %) ja pahimmillaan neljän vuoden jälkeenkin on seilattu se 9 % per vuosi (yhteensä siis yli kolmannes, siis yli 33 %).

script_FOREX_03.png


Sijoitusmielessä tuota valuuttahajautusta voi toki tehdä, mutta ei ehkä kannata tehdä niille pankkitilisäästöille jos niille oli ideana saada turvallista (euromääräistä) tuottoa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä Finnairin kanssa kannattaa nyt tehdä? En halua pistää tuohon penniäkään lisää. Jotain merkintäoikeuksia tulee, mutta voiko ne myydä tms.

Onneksi nyt puhutaan jostain vain satasista kokonaisuudessaan, mutta en nyt mielellään menetä yhtään euroa enempää kuin pakko.
 
Finnairin kusetukseen ei ole kannattanut koskea koronan alun jälkeen. Arvo jatkaa laskua, kannattaa myydä pois ja ottaa opikseen että ei sekaannu vastaaviin kusetuksiin.
 
Mitä Finnairin kanssa kannattaa nyt tehdä? En halua pistää tuohon penniäkään lisää. Jotain merkintäoikeuksia tulee, mutta voiko ne myydä tms.

Onneksi nyt puhutaan jostain vain satasista kokonaisuudessaan, mutta en nyt mielellään menetä yhtään euroa enempää kuin pakko.

Jos et myynyt, olet myöhässä, sillä viimeinen päivä ilman merkintäoikeuksia oli eilen 27.10. Tässä ohjeistusta, nyt jos haluat luopua osakkeesta niin minimoidaksesi tappiot sinun täytyy myydä merkintäoikeudet pois määrätyllä aikavälillä tai ne erääntyvät arvottomina: Finnairin osakeanti 2023 | Nordnet
 
Tuli taas kouriintuntuvasti eteen listaamattomiin "nakkikioskeihin" sijoittamisen vaarat. Fafa's Plats Oy:tä haetaan konkurssiin maksamattomien saatavien takia:


Laitoin tuohon pikkusumman 2018 Invesdorin kautta. Mutta kuten niin moni ravintola, on tämäkin ottanut pataan pahasti koronan ja myös tämän vuoden aikana. Ihan kaikki ei sentään mennyt, sillä tämä ehti maksaa muutamat kevyesti verotetut osingotkin omistajille, viimeiset vuoden 2021 lopussa. (Periaatteeni oli, etten sijoita pelkkiin lupauksiin Invesdorin kautta, vaan sellaisiin jotka tekevät jo rahaa). Nyt voi kirjata nuo roposet nollaan, sitten leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä :rofl2:

Kuten täälläkin todettu: listaamattomissa ihan oikeasti saatat menettää koko potin. Pörssiin kun laittaa huomattavasti vakavaraisempiin firmoihin, on riski paljon paljon pienempi.
 
Tämä on se syy miksi haluaisin ehkä myydä kaikki yksittäiset osakkeeni pois ja keskittyä vaan rahastosijoittamiseen. En onneksi omista finnairia mutta ei ole aikaa eikä oikein kiinnostustakaan seurata tälläisiä juttuja jostain firmasta. Mandatumiakin mulla on näköjään salkussa saman verran kun sitä sampoa mutta tuotto on koko kuukauden näyttänyt 0 mihinkään liikkumatta, en tiedä mitä se tarkoittaa että mulla on mandatumia mutta se ei oikeastaan tee salkussa mitään.
 
Osakkeiden tuotot katsotaan vuosissa ja kymmenissä. Yhden kuukauden aikana kurssi voi mennä ihan mihin tahansa eikä kerro yhtään mitään. Yhden kuukauden kurssimuutoksen perusteella ei kannata tehdä yhtään mitään sijoituspäätöstä.
Ei tietenkään, ihmetellyt vaan miksi muiden osakkeiden tuotot näyttävät sentään jotain lukemaa oli sitten miinuksella tai plussalla. No markkina-arvon näköjään näen kun katson tarkemmin sitä mandatumia.

Vai johtuuko tuo vaan yksinkertaisesti siitä että en ole ostanut tuota mantaa vaan se tuli mulle tuossa sammon jakautumisessa..olenpas tyhmä :D
 
Tuli taas kouriintuntuvasti eteen listaamattomiin "nakkikioskeihin" sijoittamisen vaarat. Fafa's Plats Oy:tä haetaan konkurssiin maksamattomien saatavien takia:


Laitoin tuohon pikkusumman 2018 Invesdorin kautta. Mutta kuten niin moni ravintola, on tämäkin ottanut pataan pahasti koronan ja myös tämän vuoden aikana. Ihan kaikki ei sentään mennyt, sillä tämä ehti maksaa muutamat kevyesti verotetut osingotkin omistajille, viimeiset vuoden 2021 lopussa. (Periaatteeni oli, etten sijoita pelkkiin lupauksiin Invesdorin kautta, vaan sellaisiin jotka tekevät jo rahaa). Nyt voi kirjata nuo roposet nollaan, sitten leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä :rofl2:

Kuten täälläkin todettu: listaamattomissa ihan oikeasti saatat menettää koko potin. Pörssiin kun laittaa huomattavasti vakavaraisempiin firmoihin, on riski paljon paljon pienempi.
Invesdor on oikea tunkio, jonne päätyvät yritykset eivät saa mistään muualta rahaa. Tilastollisesti listaamaton markkina tuottaa pörssiä paremmin, pitää vain osata valita oikeat yritykset :cigarbeye: Tai sijoittaa listaamattomiin yrityksiin sijoittavaan rahastoon, jossa ammattilaiset valitsevat sijoituskohteet. Tämä ei tosin ole piensijoittajalle mahdollista pääomavaatimusten vuoksi. Yhdellä tutulla on kiinni koko omaisuus, noin miljoona euroa, kiinni suorissa sijoituksissa listaamattomiin yrityksiin. Vuosituotto on kuulemma yli 20%. Itselle tuollainen allokaatio olisi liian hapokasta.
 
Ei tietenkään, ihmetellyt vaan miksi muiden osakkeiden tuotot näyttävät sentään jotain lukemaa oli sitten miinuksella tai plussalla. No markkina-arvon näköjään näen kun katson tarkemmin sitä mandatumia.

Vai johtuuko tuo vaan yksinkertaisesti siitä että en ole ostanut tuota mantaa vaan se tuli mulle tuossa sammon jakautumisessa..olenpas tyhmä :D

Aaa, sori, ymmärsin väärin. Tuo varmaan johtuu siitä, että noille ei ole vielä määritelty hankintahintaa. Tulee joskus 2kk sisällä. Sen jälkeen näkee oikean muutoksen.
 
Mandatumin hankintahinna puuttuminenhan ei johdu välittäjästä. Jos on jakatumisesta saanut laput, niin siinä odotellaan verottajan linjausta mikä se hinta on ja sen jälkeen pitäisi päivittyä myös salkkuun oikea arvo.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei tosin ole piensijoittajalle mahdollista pääomavaatimusten vuoksi.
Olisikohan muuten riittävän yksinkertaista piensijoittajien perustaa osakeyhtiö, osuuskunta tms. johon jokainen sijoittaisi saman summan jolloin yhteissummalla pääsisi mukaan isompien peliin mukaan. Miljoonan saisi kasaan kun 20 henkilöä pistäisi "vain" 50 tonnia mukaan.

Yksinkertaista siis lain ja turvallisuuden kannalta. Ei se oikein toimisi jos kaikkien jäsenten pitäisi olla paikalla hyväksymässä jokainen siirto, mutta toisaalta riittääkö luotto ettei yksi rahastonhoitaja vie koko pottia ja katoa paratiisisaarelle.
 
Olisikohan muuten riittävän yksinkertaista piensijoittajien perustaa osakeyhtiö, osuuskunta tms. johon jokainen sijoittaisi saman summan jolloin yhteissummalla pääsisi mukaan isompien peliin mukaan. Miljoonan saisi kasaan kun 20 henkilöä pistäisi "vain" 50 tonnia mukaan.

Yksinkertaista siis lain ja turvallisuuden kannalta. Ei se oikein toimisi jos kaikkien jäsenten pitäisi olla paikalla hyväksymässä jokainen siirto, mutta toisaalta riittääkö luotto ettei yksi rahastonhoitaja vie koko pottia ja katoa paratiisisaarelle.

Vähän tällaista pistettiinkin pystyyn 10v sitten. Ei mitään hajua, tuliko tuosta koskaan mitään, vähän oudot nettisivut löytyvät vielä:

Tuhokapitalismin ja häikäilemättömien investointipankkien arvostelijat ovat saaneet Suomeen oman vastasijoituslaitoksensa. Uusi osuuskunta, Robin Hood Asset Management sanoo haluavansa tarjota jäsenilleen ”pääsyä rahatuloon, joka ei ole työntekoon sidottua”.

Osuuskunnan sijoitusmenetelmä kuulostaa melkeinpä epäilyttävän hyvältä. Robin Hood sanoo käyttävänsä Parasiitti-nimistä tietokoneohjelmaa. Se poimii osuuskunnalle pörssimarkkinadatasta parhaiten menestyvät sijoittajat, ja hoitaa näiden liikkeiden mukaan osuuskunnan osakesalkkua.

Osuuskunnan 50:n ensijäsenen joukossa on paljon taloustieteilijöitä, bisnesosaajia, tohtoreita, professoreita ja taiteilijoita 12 maasta. Virallisesti varainhoito-osuuskunta lanseerataan syyskuussa Saksassa, osana Kasselin Documenta (13) –kulttuuritapahtumaa.

Osuuskuntaa kehitetään Aalto-yliopiston Future Art Base -tutkimusyksikössä. Vetäjänsä, Akseli Virtasen mukaan tavoitteena on saada jäseniksi ihan tavallista kansaakin, joka osuuskunnan kautta pääsisi kiinni sijoittajaeliitin kykyihin.

Jäseneksi pääsee 30 euron jäsenmaksulla. Sijoitukset vaihtelevat noin tuhannesta 10 000 euroon.



Nettisivut (?): Robin Hood Decentralized Cooperative – Robin Hood Decentralized Cooperative
 
Olisikohan muuten riittävän yksinkertaista piensijoittajien perustaa osakeyhtiö, osuuskunta tms. johon jokainen sijoittaisi saman summan jolloin yhteissummalla pääsisi mukaan isompien peliin mukaan. Miljoonan saisi kasaan kun 20 henkilöä pistäisi "vain" 50 tonnia mukaan.

Yksinkertaista siis lain ja turvallisuuden kannalta. Ei se oikein toimisi jos kaikkien jäsenten pitäisi olla paikalla hyväksymässä jokainen siirto, mutta toisaalta riittääkö luotto ettei yksi rahastonhoitaja vie koko pottia ja katoa paratiisisaarelle.
Tuo voisi toimiakin. Osakeyhtiö ja ammattisijoittajan status vaaditaan yleensä. En nyt tähän hätään löydä ammattisijoittajan vaatimuksia, mutta muistaakseni piti täyttää kaksi kolmesta ehdosta: 1) Käy kauppaa aktiivisesti (40 kertaa vuodessa?) 2) Tase kunnossa (miljoona euroa?) 3) Finanssialan tutkinto. Itselläni täyttyvät kaksi ensimmäistä.
 
Tarkotus alottaa lapselle säännöllinen säästäminen rahastoihin joko Handelsbankanken USA indeksiin tai Storebrand global all countries. Sijoitushorisontti +5v ja ainakin alkuun muutamalla kympillä kuussa ja osta ja unohda periaatteella. Lapselle avattu tilit Nordnettiin ja kysymys kuuluukin kannattaako ostaa rahastoja OST vai AOT tilille? OST:lle ei ole saatavissa kk-säästösopimusta, jolloin joutuu näkemään extra vaivaa, mutta OST:tä ehdotetaan verotusteknisistä syistä, mutta onko sillä väliä jos ei aio rahastoja myydä tai käydä kauppaa?
 
Tarkotus alottaa lapselle säännöllinen säästäminen rahastoihin joko Handelsbankanken USA indeksiin tai Storebrand global all countries. Sijoitushorisontti +5v ja ainakin alkuun muutamalla kympillä kuussa ja osta ja unohda periaatteella. Lapselle avattu tilit Nordnettiin ja kysymys kuuluukin kannattaako ostaa rahastoja OST vai AOT tilille? OST:lle ei ole saatavissa kk-säästösopimusta, jolloin joutuu näkemään extra vaivaa, mutta OST:tä ehdotetaan verotusteknisistä syistä, mutta onko sillä väliä jos ei aio rahastoja myydä tai käydä kauppaa?
Helppo päätös. OST:lle saa vain suoria osakkeita. Jäljelle jää vain vaihtoehto AOT.
 
Lapselle avattu tilit Nordnettiin ja kysymys kuuluukin kannattaako ostaa rahastoja OST vai AOT tilille?

Tuossa sanottiinkin jo ettei OST ole edes vaihtoehto. Tärkeintä on katsoa, että ostat vain kasvuosuuksia tai ETF:iä, jotka uudelleensijoittavat osingot, eivätkä maksa senttiäkään ulos tuottoja.

Ja sijoitushorisontti kannattaa olla suorilta ns. maksimit. 5v on turhan lyhyt aika osakemaailmassa.
 
Osingot on siitä kivoja et sitten jos/kun lapsi alkaa saada yhteiskunnan tukia, niin huomataankin että lapsi voi elää niillä osingoilla ja saa reilusti alennettua tukea yhteiskunnalta. Win win? (Kuuntelisin paapaa:n neuvoa)
 
Vähän kalliimpi mutta omasta mielestä kaikkein helpoin tapa säästää jälkikasvulle on Seligsonin rahastot. Sinne voi myös muut sukulaiset tunkea helposti lahjarahaa pelkällä tilinumerolla ja viitenumerolla.
 
Kyselin OP:lta sijoitusvinkkejä.

Tarjosivat Säästöoblikaatioiden 1V korkoputki ostoa, OP-Taktinen salkku ja OP-Maailma rahastojen kertaostoa sekä jatkuvaa säästöä sen jälkeen noihin rahastoihin.

Onko noissa oblikaatioissa mitään järkeä? Rahat kiinni vuoden ja mahdollinen tuotto pientä.
Tosin melko turvallistahan taitaa olla sijoittaa noihin?

Asioista luettuani pankkien omat rahastot ovat ilmeisesti tarkoitettu pankin rikastuttamiseen eikä pankin asiakkaiden. Siispä pohdin, että OP:n kautta voisi ruveta sijoittamaan esimerkiksi S&P 500:seen.

Onko mitään järkeä lähteä sijoittamaan OP:n kautta ETF rahastoihin vai tulisiko halvemmaksi sekä järkevämmäksi laittaa Nordnetin kautta homma käyntiin?
 
Kyselin OP:lta sijoitusvinkkejä.

Tarjosivat Säästöoblikaatioiden 1V korkoputki ostoa, OP-Taktinen salkku ja OP-Maailma rahastojen kertaostoa sekä jatkuvaa säästöä sen jälkeen noihin rahastoihin.

Onko noissa oblikaatioissa mitään järkeä? Rahat kiinni vuoden ja mahdollinen tuotto pientä.
Tosin melko turvallistahan taitaa olla sijoittaa noihin?

Asioista luettuani pankkien omat rahastot ovat ilmeisesti tarkoitettu pankin rikastuttamiseen eikä pankin asiakkaiden. Siispä pohdin, että OP:n kautta voisi ruveta sijoittamaan esimerkiksi S&P 500:seen.

Onko mitään järkeä lähteä sijoittamaan OP:n kautta ETF rahastoihin vai tulisiko halvemmaksi sekä järkevämmäksi laittaa Nordnetin kautta homma käyntiin?
Kunhan ainakin huomioit tässäkin ketjussa aiemmin mainitun, eli tuo OP-Maailma on se pankin mieluiten tarjoama paketti, mutta etsivä löytää sieltä myös sen paremmin pärjäävän OP-Maailma Indeksin.
 
  • Tykkää
Reactions: Exe
Itse en ainakaan löytänyt OP:sta samanlaista ETF-kuukausisäästö systeemiä kuin Nordnetillä niin siksi olen jatkanut nordnetissä. Toki itellä on myös noita OP:n indeksirahastoja, ne on ihan hyviä ja halvat kustannukset.
 
OP:n hinnastoa tutkiessa löytyi mielenkiintoisen edullisesti suomiosakkeita pienillä summilla pelaaville. Tuota 1% maksimia muistaakseni tarjoaa myös Nordea.

oopee.JPG
 
Kyselin OP:lta sijoitusvinkkejä.

Tarjosivat Säästöoblikaatioiden 1V korkoputki ostoa, OP-Taktinen salkku ja OP-Maailma rahastojen kertaostoa sekä jatkuvaa säästöä sen jälkeen noihin rahastoihin.

Onko noissa oblikaatioissa mitään järkeä? Rahat kiinni vuoden ja mahdollinen tuotto pientä.
Tosin melko turvallistahan taitaa olla sijoittaa noihin?

Asioista luettuani pankkien omat rahastot ovat ilmeisesti tarkoitettu pankin rikastuttamiseen eikä pankin asiakkaiden. Siispä pohdin, että OP:n kautta voisi ruveta sijoittamaan esimerkiksi S&P 500:seen.

Onko mitään järkeä lähteä sijoittamaan OP:n kautta ETF rahastoihin vai tulisiko halvemmaksi sekä järkevämmäksi laittaa Nordnetin kautta homma käyntiin?
Pankki yleensä tarjoaa niitä, mistä ne käärii hyvät voitot. Jos haluat helpolla päästä ja pitää myös sijoitukset OP:lla, niin OP-Maailma Indeksi ja OP-Amerikka Indeksi on molemmat ihan hyviä rahastoja pienillä kuluilla, sopii erityisen hyvin jos sijotettava summa kuukaudessa on pienehkö (ei merkintäkuluja). Nuo pankin vastaavat aktiivisesti hallinnoidut taas on huono valinta järkyttävien kulujen takia.

ETFiä ei OP:lta saa yhtä kustannustehokkaasti kuin vaikkapa Nordnetistä.
 
OP:n indekseistä voisi ehkä kasata kolme tai neljä pakettiin joita kk-säästää, Aasia indeksi, eurooppa indeksi, maailma indeksi ja pohjoismaat. Kaikissa sama hallinnointipalkkio mutta tuo maailma voi aiheuttaa vähän päällekkäisyyttä. Valitettavasti ei nopealla tutkimisella löytynyt arvopaperilistausta näihin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 390
Viestejä
4 489 665
Jäsenet
74 151
Uusin jäsen
Malik

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom