Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[brainsurgery]

Kymmenen vuoden ajanjaksolla sp 500 vuosituotto siis 13,67% ja tuolla Seligsonin Top 25 Brand rahastolla 13,02%. Seligsonin palkkio on 0,59%, sp 500 ETF vuosipalkkio 0,15%. Ilman kuluja vuosituotot 13,82% ja 13,61%.

Eli kulut + pikkaisen päälle tullut turpaan. Ylivoimasesti suurimman osan tuosta alisuoriutumisesta selittää siis kulut, ei allaolevat osakkeet.

Näissä lapuissa nyt toki ei ole sisällä mitenkään täysin päällekkäiset osakkeet vaikka molemmissa onkin isot potit Applea, Amazonia, Alphabetia, yms.

Hauskimpia "aktiivirahastoja" ovat sellaiset, joissa kunnon kuluja vastaan saa omistukseen 90 prosenttisesti samat laput kuin jossain halvassa ETF:ssä.

Täytyy muistaa, että rahastolla on myös tiettyjä etuja ETF:iin verrattuna esim:
-Kuukausittaisessa säästämisessä koko sijoitussumman saa viimeistä senttiä myöten sijoitettua
-Jos haluaa tehdä vuosittaiset veromyynnit, rahastolla se onnistuu eurolleen
-Ei tarvitse myydä FIFO-tyylillä omistuksia
-Sijoittaminen rahastoon onnistuu pelkällä tilisiirrolla

 

[brainsurgery]

En oikein tajua aktiivisia indeksirahastoja. Itselläni on sellainen periaate, että indeksirahastot passiivisina, ettei tarvitse maksaa ekstraa jonkun jantterin arvailuista. Riskiset, hoidetut rahastot sitten erikseen ilman indeksejä.

Mitä nämä aktiiviset indeksirahastot ovat? Eikö ne yleensä jaoitella aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin joista indeksirahastot yleensä ovat passiivisia juuri sen takia, että seuraavat vain tiettyä indeksiä?

 

[AnnaKoo]

Mitä nämä aktiiviset indeksirahastot ovat? Eikö ne yleensä jaoitella aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin joista indeksirahastot yleensä ovat passiivisia juuri sen takia, että seuraavat vain tiettyä indeksiä?

Yritetään voittaa se valittu indeksi aktiivisella salkunhoidolla, mutta salkussa on joku (isohko) osuus sen indeksin mukaisia osakkeita. Tarkoitettaneen @Jeggu n kanssa suunnilleen samaa asiaa. Edit. Ei ole varmaan mikään virallinen nimitys, huomannut vaan että tuollaisia on tullut vastaan ja tuntuvat jotenkin vähän huijaamiselta.
Edit2: löysin interjnetsistä tämän tyyppisistä mainintoja, mm. termillä "piiloindeksirahasto".

 

[Carnag3]

Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.

No ei. Viitearvot määritellään siten, että 95 % terveiden ihmisisten arvoista sijoittuu viitealueelle. Eli se että esim. kolesteroliarvosi osuvat viitearvojen sisälle ei tarkoita että arvosi olisivat hyvät.

 

[glomerulus]

Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ei mielestäni ole hullumpi rahasto sekään. Arvelin näin maallikon logiikalla, että lääkeyhtiöt tuottaa itse taudit joihin sitten myyvät lääkkeet ja näin varmistavat hyvät tuotot. No ilman foliohattujakin tiedetään, että apteekit käärii kovat katteet, hinnoista ei tarvitse antaa alennuksia. Lääkeyhtiöt voitelee lääkärit kirjoittamaan reseptit jne.

Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.

Terveellä kritiikillä saa toki kaikkeen suhtautua, mutta foliohattuilu koituu lähinnä omaksi vahingoksi - niin myös sijoittamisessa. Kohollisten kolesterolien käypä hoito -ohjeet on kaiken kansan luettavissa (Dyslipidemiat) eikä todellakaan kaikille joilla on kolesteroli kohollinen määrätä kolesterolilääkkeitä. Kolesterolilääkkeet näyttää maksavan 4-5€ per kolmen kuukauden annos niin keksin kyllä äkkiä mont parempaa bisnestä. Viitearvot perustuvat terveeseen ja oireettomaan väestöltä kerättyyn dataan. Ylittävät tai alittavat arvot voivat olla myös "normaalit" ja henkilön "ominaisuus". Merkitystä on kokonaisuudella. Ja tietty yksi yleinen syy miksi kolesterolilukemat ovat koholla on lihavuus. Ja suomalaisethan ovat lihavia. Siitä raati lienee toivottavasti samaa mieltä että varmasti lihavuus ei ole lääkeyhtiöiden keksimä sairaus. Siihen hyvän hoidon tarjoava käärii kyllä hyvät voitot. Iltapäivälööpeissä paljon huomiota saanut Ozempic on tanskalaisen Novo Nordiskin kehittämä lääke. Firman kurssi vuodessa +46% ja kahdessa vuodessa +132%.

 

[Takaisku]

Täytyy muistaa, että rahastolla on myös tiettyjä etuja ETF:iin verrattuna esim:
-Kuukausittaisessa säästämisessä koko sijoitussumman saa viimeistä senttiä myöten sijoitettua
-Jos haluaa tehdä vuosittaiset veromyynnit, rahastolla se onnistuu eurolleen
-Ei tarvitse myydä FIFO-tyylillä omistuksia
-Sijoittaminen rahastoon onnistuu pelkällä tilisiirrolla

Täytyy muistaa että rahastoilla on myös tiettyjä haittoja ETF:iin verrattuna esim:
-Huonompi likviditeetti, monissa rahastoissa lunastus voi kestää kuukausiakin
-Vaikka lunastus olisi mahdollista päivittäin, se lasketaan päivän päätöskurssilla. ETF:n voi myydä "sekunnilleen".
-Rahastoissa on monasti lunastuspalkkio, joka voi olla merkittävä etenkin sijoitusajan ollessa lyhyt
-Tyypillisesti korkeammat kulut kuin ETF-tuotteissa
-Vaikea / mahdoton käyttää luoton vakuutena, luotolla sijoittaminen lisää tuottoa helposti pienellä riskillä tai sillä voi vaikka maksaa kalliimmat luotot (asuntolaina) pois

Nuo listaamasi edut "onnistuu eurolleen" ja "viimeistä senttiä myöten" ovat varmaan relevantteja sijoitussummien ollessa kymmeniä euroja kuukaudessa. Isommilla summilla merkityksettömiä. ETF-sijoitus onnistuu "pelkällä napin painamisella", mikä on minusta helpompaa kuin tilisiirron tekeminen. Osakevälittäjällä voit avata useita arvo-osuustilejä ja tehdä jokaisen ostoksen eri arvo-osuustilille. Näin voit myös myydä omistuksesi haluamassasi järjestyksessä, ei tarvitse noudattaa FIFO:a.

 

[brainsurgery]

Täytyy muistaa että rahastoilla on myös tiettyjä haittoja ETF:iin verrattuna esim:
-Huonompi likviditeetti, monissa rahastoissa lunastus voi kestää kuukausiakin
-Vaikka lunastus olisi mahdollista päivittäin, se lasketaan päivän päätöskurssilla. ETF:n voi myydä "sekunnilleen".
-Rahastoissa on monasti lunastuspalkkio, joka voi olla merkittävä etenkin sijoitusajan ollessa lyhyt
-Tyypillisesti korkeammat kulut kuin ETF-tuotteissa
-Vaikea / mahdoton käyttää luoton vakuutena, luotolla sijoittaminen lisää tuottoa helposti pienellä riskillä tai sillä voi vaikka maksaa kalliimmat luotot (asuntolaina) pois

Nuo listaamasi edut "onnistuu eurolleen" ja "viimeistä senttiä myöten" ovat varmaan relevantteja sijoitussummien ollessa kymmeniä euroja kuukaudessa. Isommilla summilla merkityksettömiä. ETF-sijoitus onnistuu "pelkällä napin painamisella", mikä on minusta helpompaa kuin tilisiirron tekeminen. Osakevälittäjällä voit avata useita arvo-osuustilejä ja tehdä jokaisen ostoksen eri arvo-osuustilille. Näin voit myös myydä omistuksesi haluamassasi järjestyksessä, ei tarvitse noudattaa FIFO:a.

"Vinkit" koski lähinnä meitä köyhiä.

 

[bowtie81]

Terveellä kritiikillä saa toki kaikkeen suhtautua, mutta foliohattuilu koituu lähinnä omaksi vahingoksi - niin myös sijoittamisessa. Kohollisten kolesterolien käypä hoito -ohjeet on kaiken kansan luettavissa (Dyslipidemiat) eikä todellakaan kaikille joilla on kolesteroli kohollinen määrätä kolesterolilääkkeitä. Kolesterolilääkkeet näyttää maksavan 4-5€ per kolmen kuukauden annos niin keksin kyllä äkkiä mont parempaa bisnestä. Viitearvot perustuvat terveeseen ja oireettomaan väestöltä kerättyyn dataan. Ylittävät tai alittavat arvot voivat olla myös "normaalit" ja henkilön "ominaisuus". Merkitystä on kokonaisuudella. Ja tietty yksi yleinen syy miksi kolesterolilukemat ovat koholla on lihavuus. Ja suomalaisethan ovat lihavia. Siitä raati lienee toivottavasti samaa mieltä että varmasti lihavuus ei ole lääkeyhtiöiden keksimä sairaus. Siihen hyvän hoidon tarjoava käärii kyllä hyvät voitot. Iltapäivälööpeissä paljon huomiota saanut Ozempic on tanskalaisen Novo Nordiskin kehittämä lääke. Firman kurssi vuodessa +46% ja kahdessa vuodessa +132%.

itse ajattelin enemmän näitä pandemian tapaisia ja mielialalääkistystä joten nykyään mielellään tarjotaan jokaiseen elämän vastoinkäymiseen lääkkeeksi, ja kas, lääkärit saa hienot illalliset yms. lääkeyhtiöiden piikkiin kun tavoitteet saavutettu. No eiköhän tämä riitä OT:sta, mutta jos katsoo tuota rahaston kehitystä niin ihan hyvinhän sekin on tuottanut.

 

[kuoris]

Iltapäivälööpeissä paljon huomiota saanut Ozempic on tanskalaisen Novo Nordiskin kehittämä lääke. Firman kurssi vuodessa +46% ja kahdessa vuodessa +132%.

Ollut yli 10 vuotta omalla seurantalistalla, eikös tämä ole suuri peluri myös insuliineissa. Pelimiehet tekee tulosta ja minä vaan seuraam vierestä! Aina löytynyt muka muuta parempaa ostettavaa…

 

[kilroy1]

"Vinkit" koski lähinnä meitä köyhiä.

Rahastoissa ja ETF:issä on molemmissa omat hyvät puolet. Kannattaa vertailla ja miettiä mikä sopii omaan profiiliin tai ostaa molempia.

Normi hyvä indeksirahasto vrt Nordnetin kuukausisäästö-etf niin muutaman satasen säästösummalla etf tulee edullisemmaksi. Tämäkin riippuu sijoitusajasta, tuotosta jne.

Itsellä kuukausisäästössä molempia.

 

[brainsurgery]

Rahastoissa ja ETF:issä on molemmissa omat hyvät puolet. Kannattaa vertailla ja miettiä mikä sopii omaan profiiliin tai ostaa molempia.

Normi hyvä indeksirahasto vrt Nordnetin kuukausisäästö-etf niin muutaman satasen säästösummalla etf tulee edullisemmaksi. Tämäkin riippuu sijoitusajasta, tuotosta jne.

Itsellä kuukausisäästössä molempia.

No joo ja aika moni noista Takaiskun listaamista asioista ei edes koske puheena ollutta rahastoa.

 

[Nik97]

@Nik97 Osakesijoittaminen vaatii paitsi jatkuvaa seuraamista, myös pitkää aikajännettä ja kylmähermoisuutta. Ei ole mitään järkeä sijoittaa suoraan osakkeisiin, jos säätää niiden kanssa jatkuvasti ja hermostuu herkästi taantumissa ja kurssinotkahduksissa. Tuotot valuu silloin sen jatkuvan säätämisen kuluihin. Minusta ei siihen hommaan olisi, koska kiinnostus ei riitä syvälliseen tiedonhankintaan ja aktiiviseen laaja-alaiseen maailmanmenon seuraamiseen. Siksi rahastot on ehdottomasti oma juttu, kun ne on just sellaisia osta-ja-unohda -tuotteita. Toki niihin pätee samat peruslainalaisuudet, eli ennen ostoa kannattaa perehtyä hyvin asioihin ja tehdä valinnat huolella, eikä niidenkään kanssa pidä hermostua suhdannevaihteluista. Sijoittaminen on tavikselle pitkäjänteistä puuhaa. Kyky tehdä toistuvasti, jatkuvalla syötöllä pikavoittoja vaatii todella hyvää perehtyneisyyttä ja aktiivisuutta.

Joo, taidan jättää nuo tonne salkkuun enkä sen enempää ajattele niitä kun ei niin paljoa rahaa kuitenkaa yhdessä osakkeessa ole kiinni. Sen sijaan sijoitan kuukausittain kahteen ETF, minulle parempi vaihtoehto OP:n indeksirahastot sen sijaan ovat ihan hyvin vihreällä, mikä on tietysti positiivinen asia

 

[hypodermic]

Kun Euribor kolkuttelee (taas) 4% rajaa ja korontarkistuspäivä lähestyy, niin mielessä pyörii ajatus ylimääräisestä lyhennyksestä lainaan. Oliko tuohon jotain simppeliä kaavaa / laskutapaa millainen säästö siitä todellisuudessa muodostuisi? Esimerkiksi jos 250k€ lainaan tekee 20k€ lyhennyksen ennen korontarkistusta. Tietysti sitä ei voi tietää millainen korko on vuoden tai viiden vuoden päästä jolloin vaikutus ei enää todennäköisesti (toivottavasti) ole yhtä merkittävä kun korot on tasaantuneet ja lainan määräkin pienentynyt.

Omalla kohdalla lainan kuukausierä tulee nousemaan sellaiset 350-400e. Rahastoihin on tarkoitus jatkaa säästämistä kuukausittain, joskin summa putoaa ihan kymppeihin edellä mainitusta syystä.

Aikaisemmin oli ajatuksena maksaa autorahoitus pois, mutta nyt kun sitä vertaa tuohon asuntolainan korkoon niin oli ihan hyvä päätös jättää 1,49% koron (todellinen vuosikorko päälle 2%) autorahoitus rullaamaan...

 

[brainsurgery]

Kun Euribor kolkuttelee (taas) 4% rajaa ja korontarkistuspäivä lähestyy, niin mielessä pyörii ajatus ylimääräisestä lyhennyksestä lainaan. Oliko tuohon jotain simppeliä kaavaa / laskutapaa millainen säästö siitä todellisuudessa muodostuisi? Esimerkiksi jos 250k€ lainaan tekee 20k€ lyhennyksen ennen korontarkistusta. Tietysti sitä ei voi tietää millainen korko on vuoden tai viiden vuoden päästä jolloin vaikutus ei enää todennäköisesti (toivottavasti) ole yhtä merkittävä kun korot on tasaantuneet ja lainan määräkin pienentynyt.

Omalla kohdalla lainan kuukausierä tulee nousemaan sellaiset 350-400e. Rahastoihin on tarkoitus jatkaa säästämistä kuukausittain, joskin summa putoaa ihan kymppeihin edellä mainitusta syystä.

Aikaisemmin oli ajatuksena maksaa autorahoitus pois, mutta nyt kun sitä vertaa tuohon asuntolainan korkoon niin oli ihan hyvä päätös jättää 1,49% koron (todellinen vuosikorko päälle 2%) autorahoitus rullaamaan...

Jos korko on 4% ja lyhennät lainaa 20000€ niin vuotuinen maksamasi korko tippuu 20000€*0,04=800€. Eikä se siitä muutu kuin sen mitä korko muuttuu.

 

[TommiZeliard]

Kun Euribor kolkuttelee (taas) 4% rajaa ja korontarkistuspäivä lähestyy, niin mielessä pyörii ajatus ylimääräisestä lyhennyksestä lainaan. Oliko tuohon jotain simppeliä kaavaa / laskutapaa millainen säästö siitä todellisuudessa muodostuisi? Esimerkiksi jos 250k€ lainaan tekee 20k€ lyhennyksen ennen korontarkistusta. Tietysti sitä ei voi tietää millainen korko on vuoden tai viiden vuoden päästä jolloin vaikutus ei enää todennäköisesti (toivottavasti) ole yhtä merkittävä kun korot on tasaantuneet ja lainan määräkin pienentynyt.

Omalla kohdalla lainan kuukausierä tulee nousemaan sellaiset 350-400e. Rahastoihin on tarkoitus jatkaa säästämistä kuukausittain, joskin summa putoaa ihan kymppeihin edellä mainitusta syystä.

Aikaisemmin oli ajatuksena maksaa autorahoitus pois, mutta nyt kun sitä vertaa tuohon asuntolainan korkoon niin oli ihan hyvä päätös jättää 1,49% koron (todellinen vuosikorko päälle 2%) autorahoitus rullaamaan...

Jos laina-aika on 25 v, niin ilman ylimääräistä lyhennystä 1 320 €/kk ja 20 k€:n lyhennyksen jälkeen 1 214 €/kk, eli noin 106 €/kk vähemmän.

Jos 18 v, niin lyhennyksen jälkeen 130 €/kk vähemmän.

Jos 35 v, niin lyh. jälkeen 89 €/kk vähemmän.

 

[brainsurgery]

Jos laina-aika on 25 v, niin ilman ylimääräistä lyhennystä 1 320 €/kk ja 20 k€:n lyhennyksen jälkeen 1 214 €/kk, eli noin 106 €/kk vähemmän.

Onpa huono laskuri kun vaikka koroksi laittaa 4% niin se laskee silti 6,33% korolla.

 

[TommiZeliard]

Onpa huono laskuri kun vaikka koroksi laittaa 4% niin se laskee silti 6,33% korolla.

Sama vika S-Pankin lainalaskurissa?

Tuo sinun 6,33 % tarkoittaa vuodessa lainanhoitoon käytetyn rahamäärän suhdetta lainamäärään. Esim. 1 320 €/kk * 12 kk / 250 000 € * 100 % = 6,33 %.

 

[brainsurgery]

Annuiteetti sotkee sitä takaisinlaskentaa mutta sen vuosittaisen koron laskeminen tietystä pääomasta on kyllä aika suoraviivaista.

 

[TommiZeliard]

Jos korko on 4% ja lyhennät lainaa 20000€ niin vuotuinen maksamasi korko tippuu 20000€*0,04=800€. Eikä se siitä muutu kuin sen mitä korko muuttuu.

Jo vain muuttuu. Ensimmäisen vuoden aikana korkoja maksettaisiin muuten 9 891,81 €, mutta lyhennyksen ansiosta 9 100,49 €. Noiden erotus on 791,32 €, eli edes ensimmäisenä vuotena ei tipu korkomenot 800 € (koska pääoma muuttuu koko ajan). Ja tuosta se korkosäästö heikkenee joka ikinen kuukausi yhä pienemmäksi kohti ~nollaa.

Lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla korkosäästö on 41,70 €/kk (~500 €/a), eli ei lähelläkään mainitsemaasi "muuttumatonta 800 euroa". Toisaalta se ei myöskään ole laina-ajan puolivälistä huolimatta puolet alkuperäisestä korkosäästöstä (800 €/a / 2 = 400 €/a), vaan ~25 % enemmän, koska annuiteettilainan pääoma ei lyhene lineaarisesti, vaan loppupainotteisesti.

Sinun laskutapasi soveltuisi paremmin harvinaisempaan tasalyhenteiseen lainaan, mutta silloinkaan se ei olisi mikään "muuttumaton 800 €/a", vaan siitä joka kuukausi 2,67 € pienenevä korkosäästö. Silloin lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla laskennallinen vuotuinen korkosäästö olisi puolet alkuhetkestä, eli noin 400 €/a. Lainan viimeistä erää maksaessa korkosäästö olisi 4,39 €/kk - 4,04 €/kk = 0,35 €/kk, eli laskennallista vuotuista 4,20 €/a. Se on muuttunut erittäin paljon 800 euron vuotuisesta korkosäästostä.

Vaikka korkosäästö ei olekaan 800 €/a, niin myös kuukausittainen lyhennys pienenee, jolloin lainanhoito helpottuu 106 €/kk (250 k€, 20 k€ ylim. lyh, 25 v, 4 %). Lyhyemmässä lainassa säästö olisi suurempi ja pidemmässä lainassa pienempi.

Lisäsin "huonon laskurin" kuvakaappaukset 250 k lainan parista ekasta ja viimeisestä vuodesta. Niistä voi nähdä miten annuiteetissa koron osuus sekä euromäärä pienenevät, ja vastaavasti lyhennyksen osuus sekä euromäärä kasvavat ajan mittaan. Viimeisestä sarakkeesta näkee lainamäärän pienenemisen. Ainoa mikä pysyy muuttumattomana on kuukausittainen lainanhoitoon kuluva summa, ja sekin vain niin kauan kuin korko ei muutu.

 

[brainsurgery]

Jo vain muuttuu. Ensimmäisen vuoden aikana korkoja maksettaisiin muuten 9 891,81 €, mutta lyhennyksen ansiosta 9 100,49 €. Noiden erotus on 791,32 €, eli edes ensimmäisenä vuotena ei tipu korkomenot 800 € (koska pääoma muuttuu koko ajan). Ja tuosta se korkosäästö heikkenee joka ikinen kuukausi yhä pienemmäksi kohti ~nollaa.

Lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla korkosäästö on 41,70 €/kk (~500 €/a), eli ei lähelläkään mainitsemaasi "muuttumatonta 800 euroa". Toisaalta se ei myöskään ole laina-ajan puolivälistä huolimatta puolet alkuperäisestä korkosäästöstä (800 €/a / 2 = 400 €/a), vaan ~25 % enemmän, koska annuiteettilainan pääoma ei lyhene lineaarisesti, vaan loppupainotteisesti.

Sinun laskutapasi soveltuisi paremmin harvinaisempaan tasalyhenteiseen lainaan, mutta silloinkaan se ei olisi mikään "muuttumaton 800 €/a", vaan siitä joka kuukausi 2,67 € pienenevä korkosäästö. Silloin lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla laskennallinen vuotuinen korkosäästö olisi puolet alkuhetkestä, eli noin 400 €/a. Lainan viimeistä erää maksaessa korkosäästö olisi 4,39 €/kk - 4,04 €/kk = 0,35 €/kk, eli laskennallista vuotuista 4,20 €/a. Se on muuttunut erittäin paljon 800 euron vuotuisesta korkosäästostä.

Vaikka korkosäästö ei olekaan 800 €/a, niin myös kuukausittainen lyhennys pienenee, jolloin lainanhoito helpottuu 106 €/kk (250 k€, 20 k€ ylim. lyh, 25 v, 4 %). Lyhyemmässä lainassa säästö olisi suurempi ja pidemmässä lainassa pienempi.

Lisäsin "huonon laskurin" kuvakaappaukset 250 k lainan parista ekasta ja viimeisestä vuodesta. Niistä voi nähdä miten annuiteetissa koron osuus sekä euromäärä pienenevät, ja vastaavasti lyhennyksen osuus sekä euromäärä kasvavat ajan mittaan. Viimeisestä sarakkeesta näkee lainamäärän pienenemisen. Ainoa mikä pysyy muuttumattomana on kuukausittainen lainanhoitoon kuluva summa, ja sekin vain niin kauan kuin korko ei muutu.

No kaikki riippuu kaikesta. Avasit hyvin annuiteettilainan tähän. Itse tosiaan ajattelin tasalyhennyksen kautta. Kysyjällä toki vaikuttaa vielä sekin miten lainanantaja käsittelee ylimääräiset lyhennyikset. Osa taitaa lyhentää laina-aikaa ja osa pienentää maksuerää. Eli lisätietoja tarvitaan ennen lopullista vastausta.

 

[perato]

S-Pankin asuntolainalaskurissa näkee mm. korkomenot yhteensä sekä yksittäiset kuukaudet. Siitä vain laskemaan ja vertailemaan saako lainakuluja alemmaksi koko laina-ajalle vai ei.

Pikalaskelmalla oli sit annuiteetti tai tasalyhenteinen niin säästöä tulee n. 7-8 tonnia 20 vuoden laina-ajalle, mikäli todellinen korkoprosentti on n. 4,05. En jaksanut nyhrätä tuon enempää.

 

[aukusti]

Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.

Tavanomaiset kolesterolilääkkeet ovat eräitä halvimpia myynnissä olevia lääkkeitä. Ei niillä mitään lujaa tuottoa tahkota. Kolesterolin viitearvojen lasku liittyy asiasta tehtyihin tutkimuksiin eikä lääketeollisuuden salaliittoihin.

esim rosuvastatin maksaa linkissä 3,47 euroa per 100 kpl.

ROSUVASTATIN RATIOPHARM 5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 1 x 100 kpl

www.bonusapteekki.fi

 

[Boulder]

Lääkebisnes toimii huomattavalla riskikertoimella. Putkessa on järkyttävä määrä kehitettäviä lääkkeitä, joista suurin osa vain aiheuttaa kuluja eikä koskaan päädy käyttöön asti. Lisäksi vielä ihanat ryhmäkannejutut, joista voi saada mukavan laskun vuosien jälkeen.

Tl;dr - en ihan jaksa uskoa näihin foliohattusalaliittoteorioihin.

 

[kuoris]

Tavanomaiset kolesterolilääkkeet ovat eräitä halvimpia myynnissä olevia lääkkeitä. Ei niillä mitään lujaa tuottoa tahkota. Kolesterolin viitearvojen lasku liittyy asiasta tehtyihin tutkimuksiin eikä lääketeollisuuden salaliittoihin.

Mitkähän firmat ovat maksaneet ne tutkimukset. Okei oli huono esimerkkki, myönnetään!

Oxyxontin?

SSRI lääkkeet?

 

[amoult]

No jos olet varma, että lääkefirmat ohjailevat terveydenhuoltoa määräämään turhia lääkkeitä, niin silloinhan homma on ihan no brainer. Sijoitat rahat big pharma yrityksiin ja rupeat vapaaherraksi.

Lobbaavatko lääkeyritykset omia tuotteitaan? Totta vitussa ja varmasti rahoittavat tutkimuksia varsinkin jenkeissä. Jenkkien lääkeopioidi ongelman muodostumisessa epäilemättä on lääkeyhtiöllä iso rooli ja muitakin ylilyöntejä ja jopa väärinkäytköksiä varmasti on tapahtunut. Kuitenkaan vastaavaa ilmiötä ei käsittääkseni Suomessa ole havaittavissa.

Silti sijoituskohteina lääkefirmat ovat ovat hyvin riskipitoisia ja kurssiheiluntaa on paljon. Kuten @Boulder tuossa hyvin kirjoitti, sitoo kehitys ja tutkimus valtavasti rahaa ja näistä suurin osa ei johda uusiin lääkkeisiin josta päätyvät apteekkiin asti.

Sitten kun joku kova hittilääke löytyy, niin tahkotaan rahaa kunnes patentti raukeaa ja siitä tulee geneerinen lääke jota kaikki valmistavat ja hinta kilpaillaan suohon. Näistä esimerkinä vaikka mainitut kolesterolilääkkeet ja viagra. Putkessa pitää kuitenkin olla koko ajan tukku seuraavia isoja potentiaalisia hittejä tai yritykselle käy köpelösti.

Lääkeyritysten arvostuskertoimet kuvastavat mielestäni hyvin tätä alaan perustavaa laatua kuuluvaa epävarmaatta. Omassa salkussa käyneillä tai olevilla Pfizer (PFE), Gilead Sciences (GILD) ja Merck & CO (MRK) pe kertoimet pyörivät tyypillisesti jossain 11-16 rangella. Kymmenien prosenttien kurssiheilunnat näillä yrityksillä suuntaan tai toiseen eivät ole mitenkään poikkeavia,

Olen kuitenkin pienellä potilla ja useampaan yritykseen hajauttaen halunnut olla näissä mukana, koska näen että trendinä kehittyneissä maissa joka tapauksessa on väestön vanheneminen ja yleisesti lääkkeiden käytön lisääntyminen. Voittajahevosta vain on vaikea valita.

 

[kuoris]

No jos olet varma, että lääkefirmat ohjailevat terveydenhuoltoa määräämään turhia lääkkeitä, niin silloinhan homma on ihan no brainer. Sijoitat rahat big pharma yrityksiin ja rupeat vapaaherraksi.

En nyt vapaaherrasta tiedä mutta Pfizeriin ja Orioniin sekä muutamaan pienempään on tullut sijoitettua. Hyviä osingonmaksajia ovat olleet ja en muista että noilla olisin koskaan tehnyt mitään isompia tappioita. Välillä on myyty pois kun kurssit omasta mielestä korkealla ja ostettu taas takaisin.

 

[Matteux]

Aloitin osakesijoittamisen yritykseni kautta, mutta alku on ollut Dansken kanssa vaikea.

Sain tiistaina yritykselleni LEI-tunnuksen ja sen hankkiminen oli tehty varsin mutkattomaksi. Koko prosessi kesti n. 5min. Tätä ennen olin jo vuonna 2020 liittänyt yritykselleni Markets Online -palvelun, mutta sijoittaminen tuli ajankohtaiseksi vasta nyt.

LEI-tunnuksen saatuani yritin tehdä ensimmäisen ostoni, mutta Dansken verkkopalvelu ilmoittikin, että "Sopimukseen ei ole liitetty säilytystiliä". Laitoin viestiä Danskeen ja keskiviikkona sain vastauksen, että minulta puuttui kaupankäyntivaltuudet, ja että sitä varten pitää allekirjoittaa sopimuksia. Vuonna 2020 kaiken piti olla jo kunnossa.

Sopimukset saapuivat allekirjoitettavaksi vasta torstaina ja allekirjoitin ne heti. Ostot eivät onnistuneet edelleenkään (sama virheilmo), joten laitoin asiasta uutta viestiä. Eilen perjantaina sain puoliltapäivin vastauksen, että "Sopimusta ei ole vielä aktivoitu. Pitäisi aktivoitua vielä tämän päivän aikana.".

Perjantain iltapäivän asian kanssa tuskailtuani, sopimukset aktivoituivatkin. Toki heti pankkien mentyä kiinni, kuinkas muuten. Tein ensimmäisen ostoni ja olin innoissani, että ok, kerkesihän tässä säädössä pari valitsemaani osaketta nousta (toinen n.7% ja toinen 14%), mutta nyt näyttäisi homma toimivan!

Yritin tehdä toista ostoa, niin sainkin ilmoituksen "Arvopapereiden kokemuksesi ja tietämyksesi tiedot puuttuu. Käytä Valikko/Ota yhteyttä valintaa", ja ostoa ei voinut suorittaa. Mistään noita tietoja ei pääse lisäämään, tai ainakaan en löydä niitä. Ja pankkiin ei enää siis saanut yhteyttä. Eikä saa ennen maanantaita.

Alkaa huumori loppua. Onko muilla vastaavia kokemuksia Dansken kanssa ja onkohan vielä muitakin yllätyksiä tulossa?

 

[Agent_007]

"Arvopapereiden kokemuksesi ja tietämyksesi tiedot puuttuu. Käytä Valikko/Ota yhteyttä valintaa"

Olen aina olettanut, että toi MiFID II -direktiivi koskee vain kuluttajia, jotka tekevät itse kaupankäyntipäätökset. Mutta nähtävästi se sitten pätee myös yrityksen tekemiin sijoituksiin?

 

[jinx1980]

Olen aina olettanut, että toi MiFID II -direktiivi koskee vain kuluttajia, jotka tekevät itse kaupankäyntipäätökset. Mutta nähtävästi se sitten pätee myös yrityksen tekemiin sijoituksiin?

Yritys ei eroa tuossa regulaatiosta yksityishenkilöstä mitenkään. Täytyy olla se joku ”ammattimainensijoittaja tutkinto” jolla kaikki nuo mifid rajoitukset voi kiertää ja sekin onnistuu ymmärtääkseni myös yhtälailla yksityishenkilönäkin.

 

[Matteux]

MiFID II:t käytiin toki läpi jo 2020, kun kaupankäyntipalvelua otin käyttöön. Mutta jos Dansken järjestelmästä jotain tietoja puuttuu, niin olisihan tuossa ollut ke-pe aikaa niitä kysellä, kun viestiteltiin muutenkin. Palveluna tämä prosessi on ollut 0/5.

Tuskinpa myyntikään ongelmitta sujuu.

 

[finWeazel]

Pääseekö yrityksen kautta sijoittamisessa oikeasti kovinkaan merkittäviin voittoihin versus yksityishenkilönä sijoittaminen? 20% tasavero yrityksessä + osinko/palkka verotus, kun nostaa rahoja ulos? Suurin ilo tappioiden ja muiden kulujen täysmääräinen vähentäminen? Vai olenko tajunnut jotain väärin. Myydään yritys eurolla veroparatiisiin ennen sisälle jääneiden voittojen lunastusta?

 

[edup]

Pääseekö yrityksen kautta sijoittamisessa oikeasti kovinkaan merkittäviin voittoihin versus yksityishenkilönä sijoittaminen? 20% tasavero yrityksessä + osinko/palkka verotus, kun nostaa rahoja ulos? Suurin ilo tappioiden ja muiden kulujen täysmääräinen vähentäminen? Vai olenko tajunnut jotain väärin. Myydään yritys eurolla veroparatiisiin ennen sisälle jääneiden voittojen lunastusta?

Pienellä firmalla, jolla halutaan paisuttaa tasetta ja osakkeen matemaattista arvoa kevennettyjä osinkoja varten, tuo lienee ainakin fiksua.

Muissa tapauksissa hyöty taitaa olla aika paljon heikompi.

 

[finWeazel]

Pienellä firmalla, jolla halutaan paisuttaa tasetta ja osakkeen matemaattista arvoa kevennettyjä osinkoja varten, tuo lienee ainakin fiksua.

Muissa tapauksissa hyöty taitaa olla aika paljon heikompi.

Jos/kun verotus on 20% + osingoista koituvat kulut niin aika lähelle kolmeakymmentä päästään ellei sit ole turskaa ja kuluja paljon vähennettäväksi. Tuntuu, että todelliset säästöt sijoittajalle löytyis suomen ulkopuolisista ratkaisuista. Olettaen siis, että on isompi pino käytössä ja mahdollisuus luovempiin ratkaisuihin. Alkuunhan suomessa pääsee kivasti osakesäästötilin avulla.

 

[Köntsä-Ana]

20 % verohan menee jos treidailet ym. Toki jos on muita kuluja niin sitten verotettava tulos pienenee. Jos osinkosi on se max . 8 prossaa matemaattisesta arvosta niin sitten sen saa veroedullisesti, toki pitää olla aika varallisuutta jo.

 

[finWeazel]

20 % verohan menee jos treidailet ym. Toki jos on muita kuluja niin sitten verotettava tulos pienenee. Jos osinkosi on se max . 8 prossaa matemaattisesta arvosta niin sitten sen saa veroedullisesti, toki pitää olla aika varallisuutta jo.

Kai se yritys pitää omaisuuden osakkeissa. Pakko myydä jotain käteisen tuottamiseksi että voi maksaa osinkoa. Käteisenä omaisuus ja inflaatiopeikko nautiskelee.

hypoteettisesti yritys ostanut vaikka 100ke arvolla osaketta x. Myydään osakkeet x 150ke:lla. Maksetaan 20% 50ke voitosta - kulut+vähennykset.Tuohon päälle maksetaan veroa valtiolle osinkoa maksaessa. Todellinen veropinna ehkä 25?

Suomessa nyljetään sijoittaja verotuksella hengiltä.

 

[Carnag3]

Kai se yritys pitää omaisuuden osakkeissa. Pakko myydä jotain käteisen tuottamiseksi että voi maksaa osinkoa. Käteisenä omaisuus ja inflaatiopeikko nautiskelee.

hypoteettisesti yritys ostanut vaikka 100ke arvolla osaketta x. Myydään osakkeet x 150ke:lla. Maksetaan 20% 50ke voitosta - kulut+vähennykset.Tuohon päälle maksetaan veroa valtiolle osinkoa maksaessa. Todellinen veropinna ehkä 25?

Suomessa nyljetään sijoittaja verotuksella hengiltä.

Onko 25 mielestäsi iso veroprosentti? Kuulostaa omaan korvaan hyvinkin passelilta kun vastineeksi saa asua sivistysvaltiossa jossa huonompiosaisia ei rinnasteta biojätteeseen.

 

[finWeazel]

Onko 25 mielestäsi iso veroprosentti? Kuulostaa omaan korvaan hyvinkin passelilta kun vastineeksi saa asua sivistysvaltiossa jossa huonompiosaisia ei rinnasteta biojätteeseen.

On tuo iso prosentti ottaen huomioon tarvittavan kikkailun määrän. Belgia mikä lienee ihan sivistysvaltio tarjoais 1%, viro mikä lienee myös sivistysvaltio ja menossa ohi suomesta esim. pisa mittarilla flätti 20% tai vaikka suomenkin avustama kreikka tarjoaa 15%.

Jos lähtee kikkaileen niin kikkailee sitten maksimit samalla vaivalla.

 

[jinx1980]

Kai se yritys pitää omaisuuden osakkeissa. Pakko myydä jotain käteisen tuottamiseksi että voi maksaa osinkoa. Käteisenä omaisuus ja inflaatiopeikko nautiskelee.

hypoteettisesti yritys ostanut vaikka 100ke arvolla osaketta x. Myydään osakkeet x 150ke:lla. Maksetaan 20% 50ke voitosta - kulut+vähennykset.Tuohon päälle maksetaan veroa valtiolle osinkoa maksaessa. Todellinen veropinna ehkä 25?

Suomessa nyljetään sijoittaja verotuksella hengiltä.

Yrityksen kautta sijoittaminen perustuu joko SWOPpiin eli jos on milkku rahaa niin antaa sen firmalle 10v ”lainaksi”, tulosta menee 20% vs käytännössä 34%. Jäljelle jäävästä 0,8:sta jakaa 8% 7,5% verolla eli jos vähän vedetään mutkia suoriksi niin 0,8*0,925=0,74 eli 26% vero ajasta ikuisuuteen tuotolle. Tuon 1Me voi nostaa takaisin koska haluaa ja loppu pajatso jää jauhamaan tuolla 26%:lla kunnes 10v päästä voit lunastaa kaiken firmaan jääneen hankintamenolla eli 0,4*0,34=0,136 eli 13,6% verolla.

Yksityishenkilö maksaa kaikesta koko ajan ko. summilla 34% veroa niin kyllähän tuo ero tuossa 10v aikana kun miltsi keskimäärin tienattu alkaa näkymään myöskin loppurivillä. Toki se ei näy heti ja alussa tuskastuttavan hitaasti.

Käytännön skenaariossa kuitenkin tilanne on se että yritys on perustettu työn tekemistä varten ja liikevaihto vaikkapa 100k€. Tuossa on tehtävänä valinta että nostaako kaiken palkkana ja maksaa siitä ”flätin” 40% veroa (ja tästä sijoitettavaksi jäävän osalta 30/34%) vai nostaako 33k€ 10% verolla pysyäkseen hengissä ja loppuja pikkuhiljaa 26% verolla kunnes lopuksi eläkkeellä laitetaan kaikki hankintamenolla tai jätetään perikunnan murheeksi.

Verotetaan kipeäksi joo mutta on se vero lopulta merkittävästi yksityishenkilöä pienempi. Toisaalta jos on valmiiksi taskussa pari miltsiä niin ei täällä mitään ole kirjoja pitää kun just esim. belgiassa asuessa tuoton saa kouraan minimiveroilla. Harvalla vaan on tuota pari miljoonaa…

 

[finWeazel]

Verotetaan kipeäksi joo mutta on se vero lopulta merkittävästi yksityishenkilöä pienempi. Toisaalta jos on valmiiksi taskussa pari miltsiä niin ei täällä mitään ole kirjoja pitää kun just esim. belgiassa asuessa tuoton saa kouraan minimiveroilla. Harvalla vaan on tuota pari miljoonaa…

Lainaksi raha firmalle oli hyvä lisämauste.

Mä asun nevadassa. Tälle vuodelle kotiuttanut 300k$ voittoa. Veropinna tällä hetkellä 13.5, marginaali 18%. Progressiivisesti menee verotus. Tarvii maksaa vain liittovaltiolle kun osavaltio ei verota.

 

[Azaloom]

Mutsilla tämännäköinen tilanne salkussa OST:llä:

Spoileri

Heitin ilmoille ehdotuksen, että myisi kaikki tai suurimman osan Suomi-osakkeista pois ja ostaisi tilalle S&P500- ja Nasdaq100-indeksejä seuraavia ETF:iä iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) ja Lyxor Nasdaq-100 UCITS ETF - Acc, suurin piirtein 50/50-jaolla. Ajattelin, että hajautus olisi vähintään yhtä hyvä kuin nykyisellään ja historiallinen tuotto-odotus olisi kuitenkin parempi. Huomioitavia seikkoja mm. se, että nyk. Suomi-osakkeet kaikki OST:llä, pitäisi myydä ja siirtää rahat AOT:lle, mikä voi aiheuttaa merkittäviä veroseuraamuksia.

Mitä mieltä ajatuksesta? Kommentteja? Onko ko. Suomi-osakkeissa odotettavissa keskipitkällä 1-2v aikavälillä suurempaa nousua, kuin ko. Jenkki-indekseissä? Hän arvostaa tasaista, turvallista menoa ja mielenrauhaa sijoitusrintamalla, mutta fakta on se, että Jenkkiosakkeet tuottaneet hänellä muutaman vuoden aikana 30k € ja Suomi-osakkeet -10k €. Nyt voisi vielä päästä kiinni tuottoihin senkin osalta, ennen kuin otetaan aiemmat indeksihuiput kiinni, jonka jälkeen pitkällä aikavälillä, historiallisesti, voisi päästä nauttimaan sellaisesta 7-9% vuosikasvusta.

 

[finWeazel]

Mitä mieltä ajatuksesta? Kommentteja? Onko ko. Suomi-osakkeissa odotettavissa keskipitkällä 1-2v aikavälillä suurempaa nousua, kuin ko. Jenkki-indekseissä?

Jos joku tietäs niin mua kiinnostaa myös. Taitaa olla arpa, että ois hyvää vastausta. Kuvittelen, että megatrendinä AI nostaa sp500:sta. Isot firmat apple, microsoft, google, nvidia hyötyvät ja kasvavat. Vaikka joku yritys epäonnistuu niin kokonaisuutena ai megatrendi on todellisuutta. Voi olla, että monen firman tuottavuus myös kasvaa, kun paremmat työkalut tekevät työstä tehokkaampaa. Lieköhän suomessa ollaan megatrendissä mukana vai naureskellaan ettei toimi suomessa.

Yksi koronnosto lisää ja jenkkien ohjauskorko vuoden lopussa about 5%. Siitä kun lähtee korot toivottavasti laskemaan niin aiheuttanee positiivista liikettä osakemarkkinoilla. Kiinteistöpuoli saattaa kyykätä kunnolla, jos/kun etätyötrendi+firmojen irtisanomiset ainakin tietyillä markkinoilla vähentävät tarvetta kaupallisille kiinteistöille. Asuntokauppakin varmasti ongelmissa, kun laina on kallista. Jos asuntopuolen pohjan osaisi ennustaa niin sieltä voisi löytyä hajautusmahdollisuus jossain kohtaa REIT:ien avulla.

Suomi tuntuu hävityltä markkinalta, kun katsoo historiaa. Toisaalta voihan uusi hallitus onnistua toimenpiteissään. En uskalla ennustaa yhtään mitään suomesta. Jos tietäisi millon ukrainan sota loppuu niin sieltä aukeaisi varmaan monenlaista sijoitusmahdollisuutta. Vaikuttanee indekseihin(euroopan vakaus) ja jälleenrakentaminen(infra?). Suomalaiset mukana ukrainan uudelleenrakentamisessa?

 

[omena]

Tekoälyssä muhii tällä hetkellä aikamoisesti, ehkä jonkinlaista kuplaa ennustettavissa. Media ja kadunmiehet hypettää kuten teslaa ja bitcoinia konsanaan. Itse uskon että junaan kannattaa hypätä rohkeasti, mutta myös sieltä pois aikanaan. Uskooko sitten ko. kohteeseen on epärelevanttia; sijoitus perustuu ilmiöön eikä järkeen.

 

[finWeazel]

Tekoälyssä muhii tällä hetkellä aikamoisesti, ehkä jonkinlaista kuplaa ennustettavissa. Media ja kadunmiehet hypettää kuten teslaa ja bitcoinia konsanaan. Itse uskon että junaan kannattaa hypätä rohkeasti, mutta myös sieltä pois aikanaan. Uskooko sitten ko. kohteeseen on epärelevanttia; sijoitus perustuu ilmiöön eikä järkeen.

Olen samoilla linjoilla etenkin nvidian suhteen. Puolijohdepuoli on kovin syklistä. Ehkä microsoft, apple, google jne. ratsastavat pisimpään AI:lla. Softapuolen peli on aika erilainen kuin piirien myyminen konesaliin. Softapuoli voi jatkaa kehittymistä siinäkin kohtaa, kun konesalipuolella kysyntä on tyydytetty/vähenemässä.

 

[Azaloom]

Mutsilla tämännäköinen tilanne salkussa OST:llä:

Spoileri

Heitin ilmoille ehdotuksen, että myisi kaikki tai suurimman osan Suomi-osakkeista pois ja ostaisi tilalle S&P500- ja Nasdaq100-indeksejä seuraavia ETF:iä iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) ja Lyxor Nasdaq-100 UCITS ETF - Acc, suurin piirtein 50/50-jaolla. Ajattelin, että hajautus olisi vähintään yhtä hyvä kuin nykyisellään ja historiallinen tuotto-odotus olisi kuitenkin parempi. Huomioitavia seikkoja mm. se, että nyk. Suomi-osakkeet kaikki OST:llä, pitäisi myydä ja siirtää rahat AOT:lle, mikä voi aiheuttaa merkittäviä veroseuraamuksia.

Mitä mieltä ajatuksesta? Kommentteja? Onko ko. Suomi-osakkeissa odotettavissa keskipitkällä 1-2v aikavälillä suurempaa nousua, kuin ko. Jenkki-indekseissä? Hän arvostaa tasaista, turvallista menoa ja mielenrauhaa sijoitusrintamalla, mutta fakta on se, että Jenkkiosakkeet tuottaneet hänellä muutaman vuoden aikana 30k € ja Suomi-osakkeet -10k €. Nyt voisi vielä päästä kiinni tuottoihin senkin osalta, ennen kuin otetaan aiemmat indeksihuiput kiinni, jonka jälkeen pitkällä aikavälillä, historiallisesti, voisi päästä nauttimaan sellaisesta 7-9% vuosikasvusta.

Lähinnä tässä nyt iso kysymysmerkki miten toimia tuon osakesäästötilin pääoman siirrossa AOT:lle. Eli OST:lle hänellä sijoitettu täysi 50k € ja sen arvo tällä hetkellä 59,5k €. Eli menikö verotus niin, että *kaikista* rahansiirroista OST:ltä ulos menee (nyt kun se on plussalla) 30% ennakonpidätys samantien? Laskennallisestihan noin pyöreästi verokertymää tilin sisällä on 3k €, mutta miten toimitaan sen ylittävän ennakonpidätyksen suhteen? Palautetaanko se seuraavan verotuspäätöksen yhteydessä? Jos ajatellaan, että tilin sisällä myydään Suomi-osakkeita 20k € ja rahat siirretään AOT:lle ETF-ostoja varten, niin jos ennakonpidätystä otetaan tässä yhteydessä 6k €, niin tuleeko seur. verotuspäätöksessä 3k € hyvitystä?

 

[jinx1980]

Lähinnä tässä nyt iso kysymysmerkki miten toimia tuon osakesäästötilin pääoman siirrossa AOT:lle. Eli OST:lle hänellä sijoitettu täysi 50k € ja sen arvo tällä hetkellä 59,5k €. Eli menikö verotus niin, että *kaikista* rahansiirroista OST:ltä ulos menee (nyt kun se on plussalla) 30% ennakonpidätys samantien? Laskennallisestihan noin pyöreästi verokertymää tilin sisällä on 3k €, mutta miten toimitaan sen ylittävän ennakonpidätyksen suhteen? Palautetaanko se seuraavan verotuspäätöksen yhteydessä? Jos ajatellaan, että tilin sisällä myydään Suomi-osakkeita 20k € ja rahat siirretään AOT:lle ETF-ostoja varten, niin jos ennakonpidätystä otetaan tässä yhteydessä 6k €, niin tuleeko seur. verotuspäätöksessä 3k € hyvitystä?

Ei tuo noim vaikeeta voi olla. Tili on ~20% plussalla eli jos otat 20k ulos niin voittoa on 4k josta veroja menee 30% eli pyöreästi 1,3k€.

 

[deac]

Lähinnä tässä nyt iso kysymysmerkki miten toimia tuon osakesäästötilin pääoman siirrossa AOT:lle. Eli OST:lle hänellä sijoitettu täysi 50k € ja sen arvo tällä hetkellä 59,5k €. Eli menikö verotus niin, että *kaikista* rahansiirroista OST:ltä ulos menee (nyt kun se on plussalla) 30% ennakonpidätys samantien? Laskennallisestihan noin pyöreästi verokertymää tilin sisällä on 3k €, mutta miten toimitaan sen ylittävän ennakonpidätyksen suhteen? Palautetaanko se seuraavan verotuspäätöksen yhteydessä? Jos ajatellaan, että tilin sisällä myydään Suomi-osakkeita 20k € ja rahat siirretään AOT:lle ETF-ostoja varten, niin jos ennakonpidätystä otetaan tässä yhteydessä 6k €, niin tuleeko seur. verotuspäätöksessä 3k € hyvitystä?

Jos myyt 20k verran ja nostat ne pois verotus lasketaan 9,5/50*20= 3,8ke verotettavaa tuloa

Esimerkki 6: Verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille 10 000 euroa, joilla hän on ostanut suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Varoilla ostettujen osakkeiden arvo on noussut 5 000 euroa, jolloin tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa. Verovelvollinen myy tilillä olevia osakkeita sen verran, että hän voi nostaa tililtä 1 500 euroa. Verovelvollisen rahana nostamasta 1 500 eurosta on veronalaista osakesäästötilin tuottona verotettavaa pääomatuloa 500 euroa (= 5 000 euroa / 15 000 euroa x 1 500 euroa). Nostosta loppuosa eli 1 000 euroa on verovapaata tilille tehdyn rahatalletuksen pääoman nostoa. Tällöin verovelvollisen tallettaman pääoman määräksi jää 9 000 euroa (= 10 000 euroa - 1 000 euroa).

 

[Azaloom]

Sain vaan vielä asiaan syvemmin perehtymättä semmoisen kuvan, että kaikista siirroista sieltä ulos otetaan ennakonpidätys, kuten esim. tässä annetaan ymmärtää (videon kohdasta pari seuraavaa esimerkkiä eteenpäin):


Itsekin kun taisin omalta OST:ltä siirtää rahaa ulos, niin yllätyin ennakonpidätyksen määrästä, mikä ei vastannut tekemiäni voittoja lainkaan.

 

[deac]

Sain vaan vielä asiaan syvemmin perehtymättä semmoisen kuvan, että kaikista siirroista sieltä ulos otetaan ennakonpidätys, kuten esim. tässä annetaan ymmärtää (videon kohdasta pari seuraavaa esimerkkiä eteenpäin):

Itsekin kun taisin omalta OST:ltä siirtää rahaa ulos, niin yllätyin ennakonpidätyksen määrästä, mikä ei vastannut tekemiäni voittoja lainkaan.

Katsoin pari minuuttia mutta ei minulle ainakaan selvinnyt oliko tuossa jotain erilaista. Verottajan esimerkin mukaan katsotaan tilin koko arvo ja vähennetään siitä talletuspääoma. Tämä on siis koko tilin voitto/tappiotilanne noston hetkellä. Sillä mitä myyt tai nostatko sijoittamattomia rahoja ei ole mitään merkitystä, vaan nosetettaessa vain koko tilin arvolla ja sisään laitetulla rahamäärällä on merkitystä. Nostossa luonnollisesti tuo talletuspääoma vähenee mutta senkin pitäisi mennä tuon yhden esimerkin mukaisesti.

 

[Paapaa]

Heitin ilmoille ehdotuksen, että myisi kaikki tai suurimman osan Suomi-osakkeista pois ja ostaisi tilalle S&P500- ja Nasdaq100-indeksejä seuraavia ETF:iä

Onko mitään tavetta myydä ja kärsiä veroja? Eli miksei tekisi uusia ostoja hajautetusti ETF:iin ja jättää nuo hakkaamaan osinkkoja OST:lle halvalla verotuksella?

Lisäksi, ulkomaisia osakkeita ei välttämättä kannata ostaa OST:lle, koska lähdeverohyvitystä ei voi saada, eli OST:n veroetu katoaa ja voi tulla jopa kalliimmaksi.

 

[kuoris]

Olen samoilla linjoilla etenkin nvidian suhteen. Puolijohdepuoli on kovin syklistä. Ehkä microsoft, apple, google jne. ratsastavat pisimpään AI:lla. Softapuolen peli on aika

Nvidia juna meni jo ja arvostus (P/E) naurettavan korkealla. Voi nousta vielä jonkin aikaa mutta alas tullaan rytinällä. Intel ja IBM ovat hyviä vaihtoehtoja.